KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > MIKÄ EI KUULU JOUKKOON - 12

9792. Mikä ei kuulu joukkoon - 12

eol14.8.2021 klo 18:30
Badger
Buckeye
Bugeater
Cheesehead
Corncracker
Cornhusker
Hawkeye
Hoosier
Knickerbocker
Nutmegger
Sooner
Tar Heel
Wolverine
2. Tarja14.8.2021 klo 22:46
Ehdotukseni on Hoosier.
3. eol14.8.2021 klo 23:01
Hoosier on oikein. Luullakseni sinulla, Tarja, on myös sama perustelu kuin minulla. Haluatko kertoa sen - tai sitten ehkä mainita jonkin muun samasta syystä joukon ulkopuolelle jäävän sanan?
4. Tarja14.8.2021 klo 23:21
Minun perusteluni on, että Hoosier on virallinen USGPO:n (The United States Government Publishing Office) suosittelema demonyymi (tietyssä paikassa elävistä ihmisistä käytetty nimi), kun taas nuo muut ovat epävirallisia nimiä tietyillä alueilla (state, federal district, territory) USA:ssa asuville ihmisille.
5. eol14.8.2021 klo 23:51
Kyllä jämpti on niin. Nuo asukasnimitykset muuten vastaavat seuraavia osavaltioita:

Badger: Wisconsin
Buckeye: Ohio
Bugeater: Nebraska
Cheesehead: Wisconsin
Corncracker: Kentucky
Cornhusker: Nebraska
Hawkeye: Iowa
Hoosier: Indiana (ainoa liittovaltiotasolla virallinen)
Knickerbocker: New York
Nutmegger: Connecticut
Sooner: Oklahoma
Tar Heel: Pohjois-Carolina
Wolverine: Michigan

Merriam-Websterin verkkosanakirja tuntee kaikki muut paitsi wisconsinilaisen juustopään, jolla kuitenkin on oma sivu englanninkielisessä Wikipediassa. Viimemainitusta lähteestä löytyy myös koko USA:n käsittävä luettelo tällaisista sanoista, virallisista ja epävirallisista:
https://en.m.wikipedia.org/wiki/List_of_demonyms_f or_US_states_and_territories
6. eol15.8.2021 klo 08:51
P.S. Enemmän tuon indianalaista kuvaavan Hoosier-sanan poikkeuksellisesta asemasta kerrotaan esim. seuraavissa artikkeleissa:
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hoosier
https://eu.indystar.com/story/news/politics/2017/0 1/12/finally-federal-government-agrees-were-hoosie rs/96461534/
7. Juhani Heino17.8.2021 klo 12:42
aarnikotka
etana
herhiläinen
hyttynen
kameli
kollikissa
kotka
kurppa
lohikäärme
mustaleski
mustangi
puhveli
villikissa
8. Jaska17.8.2021 klo 17:41
Menee arvaamiseksi. Englanniksi enemmistö liittyy tappamiseen. On lentokonetta (myös Ruotsin), ohjusta, sotalaivaa ym. ja suomessa jopa tappajaetana. Sanotaan kurppa (woodcock).

Tiedätkö mitä?.... Se on väärin!
9. eol17.8.2021 klo 17:47
Vaihtaisin etanan vaikka delfiiniin.
10. eol17.8.2021 klo 23:09
P.S. Täsmälleen samasta syystä kuin poistaisin etanan joukosta, pitäisin myös alkuperäiseen listaan kuulumattomat tiikerihain, tiklin ja virtahevon joukon ulkopuolella.
11. Juhani Heino18.8.2021 klo 00:38
Luulen että ymmärrän eol:n tarkoituksen, ja samasta paikasta löysin nyt harmikseni myös etanan, vaikka alkujaan hakiessani sellaista ei ilmaantunut ollenkaan. Olisi pitänyt vielä jaksaa kaivella, mutta olin jo kaivanut aika monta eläintä (oikeaa tai tarua) ja kaikki olivat löytyneet.
Mun puolestani seuraava vastaaja voi jo paljastaa koko jutun.

Kurppa oli tässä yhteydessä muuta kuin lehtokurppa, eri sana siis. Tosin myös woodcock löytyy, mutta aika harvinaisena tai sanoisinko nyt eol-luokiteltuna.
12. Jaska18.8.2021 klo 09:09
Snipe täyttänee tappokriteerin.
13. Juhani Heino18.8.2021 klo 13:03
Kyllä, tuo oli kyseessä, tosin ei mitenkään tarkka-ammuntaan liittyen.
14. eol26.8.2021 klo 00:36
Tässä vaiheessa tuli mieleeni esimerkiksi ylihuomenna perjantaina pläjäyttää esille omat perusteluni Juhani Heinon eläintehtävään, ellei sitten joku esitä toivetta muusta - tai ehdi ensin omine pläjäytyksineen.
15. eol27.8.2021 klo 20:04
Juhanin Heinon eläintehtävään ratkaisuni on siis etana. Tehtävässä on nähdäkseni kyse hävittäjälentokoneiden tyyppinimityksistä. Seuraavalla listalla etana-kone on ainoa tähdellä (*) merkitty, mikä tässä postauksessani tarkoittaa, että kone ei koskaan edennyt sarjatuotantoon, vaan siitä valmistettiin vain 1 - 3 prototyyppiyksilöä:

aarnikotka: Saab JAS 39 Gripen (Ruotsi 1988)
etana*: Sopwith Snail (UK 1918)
herhiläinen: McDonnell Douglas F/A-18 Hornet (USA 1978)
hyttynen: de Havilland Mosquito (UK 1941)
kameli: Sopwith Camel (UK 1916)
kollikissa: Grumman F-14 Tomcat (USA 1970)
kotka: McDonnell Douglas F-15 Eagle (USA 1972)
kurppa: Sopwith Snipe (UK 1917)
lohikäärme: Saab 35 Draken (Ruotsi 1955)
mustaleski: Northrop P-61 Black Widow (USA 1942)
mustangi: North American P-51 Mustang (USA 1940)
puhveli: Brewster F2A Buffalo (USA 1937)
villikissa: Grumman F4F Wildcat (USA 1937)

Lähteenä käytin erityisesti seuraavaa melko kattavalta vaikuttavaa luetteloa:
https://en.m.wikipedia.org/wiki/List_of_fighter_ai rcraft

Yllä olevalla listallani kiinnittää huomiota ainakin lohikäärme-kone, sillä "draken" tarkoittaa paitsi lohikäärmettä niin myös leijaa. Ruotsinkielisen Wikipedian mukaan se tässä tapauksessa alunperin tarkoitti juuri leijaa, jota deltasiipinen kone päältä (tai alta) katsoen muistuttaakin. Sittemmin mytologiaan vivahtavat myöhemmät Saab-nimet Viggen ja Gripen ovat toisaalta kyllä korostaneet lohikäärme-merkitystä: "viggen" tarkoittaa paitsi tukkasotkaa niin myös ukonvaajaa (åskviggen / Torsviggen), jollaisia taivaista uskottiin salamina maahan viskeltävän. - Myös kiinalainen Chengdu on kehittänyt useampiakin lohikäärme-hävittäjiä, joista edelleen taisteluosastojen käytössä on ainakin Chengdu J-20 Mighty Dragon (Kiina 2011).

Muita eli keskustelussa mainittuja mutta Juhani Heinon listan ulkopuolisia eläimiä:

lehtokurppa: Hawker Woodcock (UK 1923)
delfiini: Sopwith Dolphin (UK 1917)
tiikerihai*: Northrop F-20 Tigershark (USA 1982)
tikli*: Gloster Goldfinch (UK 1927)
virtahepo*: Sopwith 3F.2 Hippo (UK 1917)

Valmistajista otettakoon vielä kuriositeettina esille brittiläinen Sopwith (1913-1920) ja sen tuotantoon sisältyvä "The Flying Zoo" (joista enemmän esimerkiksi englanninkielisessä Wikipediassa). Tuosta lentävästä eläintarhastahan on jo ylempänä mainittu muunmuassa Tenavien Ressun Sopwith Camel.
16. Juhani Heino28.8.2021 klo 00:08
Juuri noin. Kasattuani listan aloin etsiä sellaista eläintä joka ei olisi päätynyt hävittäjän nimeksi. Yllättävän hankalaa. Listaa en kuitenkaan pidentänyt, koska siihen halusin vain sellaisia joita on tuotettu suuria määriä ja siten ne voidaan olettaa tarpeeksi tunnetuiksi. Olisi pitänyt tarkistaa etana vielä huolellisemmin, etenkin kun sellainen sitten löytyi Sopwithilta joka oli hyvin edustettuna, mutta hyvä että tehtävä kuitenkin toimi.

Mosquiton lisäksi mulla oli mielessä Folland Gnat.
17. eol13.9.2021 klo 20:27
Anna
Ano
Arvo
Emmi
Helli
Kata
Lilli
Marjo
Oleksi
Salli
Satu
Sauvo
Silvo
Taimi
Tarvo
Toimi
Toivo
Usko
Yrjö
18. Jaska13.9.2021 klo 20:43
Yrjö
19. Elva13.9.2021 klo 21:13
Minusta myös Yrjö.
20. eol14.9.2021 klo 00:10
Jaska ja Elva ovat oikeassa. Muilla halukkailla on nyt 24 tuntia aikaa löytää ja ilmoittaa oikea perustelu. Vinkiksi se, että suht yksityiskohtaista ja täsmällistä perustelua kaivataan.
21. Juhani Heino14.9.2021 klo 00:31
Toivottavasti en pilaa enää kenenkään ratkontailoa. Muut ovat imperatiiveja. Muutamassa käskymuodon käyttäminen tuntuu oudolta, mutta niissäkin toimii ei-muotona: ei marjo, ei satu jne.
Sen sijaan oksentamisen imperatiivi olisi yrjöä.
22. eol14.9.2021 klo 00:49
Juhani Heinon esittämä perustelu on hyvin pitkälle se mitä hain, mutta mielestäni asiassa olisi kuitenkin vielä hieman tarkentamisen varaa. Aikaa siis on yhä yli 23 tuntia. Ja nyt annan tämän tarkentamismahdollisuuden kaikille, eli myös alunperin diskriminoimilleni Jaskalle ja Elvalle.
23. Elva14.9.2021 klo 08:44
Perusteluni on myös, että muut paitsi Yrjö ovat käskymuotoja. Muita perusteluja en keksinyt. Olen vähän epävarmalla pohjalla mitä tulee suomenkielen kielioppiin, sillä toimin korvakuulolla.

Marjo ja Taimi taitavat koskea vain kasvikuntaa, muilla nimillä voi komennella kanssaihmisiään. Voihan sanoa ”satu paikalle sattumalta!”?
24. Tuomas L.14.9.2021 klo 12:44
Onhan tuo selitys mahdollista esittää yleisluontoisemmin niin, että Yrjö ei ole verbinmuoto lainkaan.
25. eol14.9.2021 klo 12:57
Tuomas L:n lausuma ei ole se mitä haen.

Hakemani pieni tarkennus ei myöskään liity noihin jollain tavalla hieman epäluonteviin imperatiiveihin Satu, Marjo ja Taimi. (Voihan tosiaan vaikkapa jossain sadussa tietäjä loitsuna sanoa ampumalleen nuolelle "satu maaliin", istuttamalleen pensaalle "marjo runsaasti" tai kylvämälleen siemenelle "taimi heti".)

Tarkoittamaani tarkennusta saattaa moni pitää kyseenalaisena hiustenhalkomisena tai jopa virheellisenä näkemyksenä. Joka tapauksessa paljastan sen määräajan päätyttyä. Sitä ennen voin todeta seuraavaa: ökytalossa kyllä lihottaisiin vaikkei koskaan ruokaa kinuttaisikaan.
26. Elva14.9.2021 klo 13:29
Jos e ja i lasketaan keskivokaaleiksi, on Yrjö ainoa nimi jossa on etuvokaaleja.
27. eol14.9.2021 klo 13:38
Elvankaan laisuma ei ole se mitä haen. Hakemaani seikkaan löytyy vahva vinkki edellisestä viestistäni.
28. Elva14.9.2021 klo 16:02
Olisiko haettu seikka kuninkaallisen nimen ja oksennus- merkityksen ristiriita, jota muistuttavaa ei löydy muista nimistä.
29. eol14.9.2021 klo 16:27
Elvan tuoreinkaan lausuma ei ole se mitä haen. Korostan ja täsmennän edelleen, että vahva joskin huomattavan epäsuora tuplavinkki löytyy viestini klo 12:57 lopusta. (Mutta tuon vinkinkään myötä tämä kysymys ei helpotu aivan simppeliksi, kuten edellä jo varoittelinkin.)
30. Jaska14.9.2021 klo 19:17
Omistusliitteellä si Yrjö on myös imperfekti, muut eivät.
31. Jaska14.9.2021 klo 19:42
Tjaa, tarkkaan ottaen eolin vinkki oli kylläkin konditionaali. Siis Yrjö-isi. Mutta se ei toimisi, koska joukossa on muutama muukin isin rooliin kelvollinen.
32. eol14.9.2021 klo 20:01
Jaskankaan lausumiin ei vielä sisälly se mitä haen.

Asiasta edelleen kiinnostuneita kehotan palauttamaan nuo kaksi Jaskan mainitsemassa konditionaalissa olevaa minun kirjoittamaani verbimuotoa takaisin perusmuotoihinsa.
33. Elva14.9.2021 klo 20:34
Olisiko Syrji oikein?
34. Jaska14.9.2021 klo 20:56
On se verbin syrjiä imperfekti ja imperatiivi sekä substantiivin syrjä monikon partitiivi, mutta ei asia Yrjöön liity. Yrjön partitiivi on Yrjöä, ja yrjöä on verbin yrjötä imperatiivi. Tätä eol saattoi hakea.
35. eol14.9.2021 klo 21:04
En ole aivan varma ymmärränkö Elvan kysymystä, mutta vastaan että Syrji ei kuulu joukkoon, koska en löydä joukkoon kuulumiselle mitään perustetta. Eli Syrji on kyllä imperatiivi, mutta se ei ole tunnettu suomalaisena etunimenä eikä väestörekisterimmekään tunne sitä etunimenä.

Jaskan uusinkaan lausuma ei sisällä sitä mitä haen.

Mitkähän nuo edellisessä viestissäni mainitsemieni verbimuotojen "lihottaisiin" ja "kinuttaisikaan" perusmuodot mahtavat olla?
36. Jaska14.9.2021 klo 21:08
Tuli sekoiltua. Syrjiä on sekä infinitiivi että monikon partitiivi, mutta eihän Elva sitä kysynyt. eolin vihjaamat infinitiivit ovat joko lihoa/kinua tai lihota/kinuta.
37. Jaska14.9.2021 klo 21:10
Lihottaa ja kinuttaa. Siis yrjöttää eli oksettaa.
38. eol14.9.2021 klo 21:18
Jaskan vastaus vinkkikysymykseeni on oikea. (Paitsi että toki myös parit lihoa/kinuta ja lihota/kinua ovat mahdollisia.)

Yrjöttää-verbi sen sijaan ei liity siihen mitä haen. (Löytyyhän myös esimerkiksi sattua/satuttaa.)
39. eol14.9.2021 klo 22:25
Vihoviimeinen vihje: Myöskään Kirsi ei kuulu joukkoon.
40. Jaska14.9.2021 klo 22:51
Koska kirsiä ei ole verbi. Alkaa jo kyrsiä...
41. eol14.9.2021 klo 23:17
Se on tulkintakysymys, onko "kirsiä" verbi vai ei. Kielosesta sitä ei löydy, mutta ainakin jossain päin Suomea sitä on käytetty, ja tietysti merkityksessä "routia": maa kirsii.
42. Jaska14.9.2021 klo 23:38
Jaa, joo, itämurteissa. Täällä stadin liepeillä ei maa kirsi eikä onneksi vielä roudikaan. Ei ole maa jäässä eikä jää maassa. Yhteys Yrjöön jää avautumatta.
43. eol15.9.2021 klo 02:17
Lainaus: 25. eol 14.9.2021 klo 12:57
"Tarkoittamaani tarkennusta saattaa moni pitää kyseenalaisena hiustenhalkomisena tai jopa virheellisenä näkemyksenä."

(Ennen seuraavaa loppuselvittelyä siis vielä ylläoleva muistutus siitä, että tämän koko asian voi hyvin nähdä lillukanvarsiluokan kysymyksenä.)

Sana kuuluu joukkoon, jos se täyttää molemmat seuraavista kriteereistä:
1) Sana on tunnettu suomalainen suomenkielisen väestönosan käytössä oleva etunimi. (Tämä kriteeri on osin sumea, koska rajatapauksia on paljon.)
2) Sana on jonkin Kielosen hyväksymän verbin yksikön toisen persoonan imperatiivimuoto. (Tämä taas on eksakti kriteeri.)

Alkuperäisen listani sanoista muut paitsi Kata, Oleksi ja Sauvo täyttävät kriteerin 1, koska ne sisältyvät suomenkieliseen nimipäiväkalenteriin. Kata taas kelpaa, koska se on ollut tunnettujen henkilöiden (Jouhki, Kärkkäinen, Laurikainen) kutsumanimi ja väestörekisterimme tietää sen yli 180 suomalaisnaisen etunimeksi. Oleksi kelpaa, koska se tunnetaan Oprista ja Oleksista ja väestörekisterimme tietää sen yli 30 suomalaismiehen etunimeksi. Ja myös Sauvo kelpaa, koska se tunnetaan Sauvo Puhtilasta ja väestörekisterimme tietää sen ainakin 15 suomalaismiehen etunimeksi. - Siten kaikki listan sanat täyttävät kriteerin 1.

Alkuperäisen listani sanoista kaikki muut paitsi Yrjö täyttävät myös kriteerin 2. Otin lisäksi myöhemmin esille sanan Kirsi, joka sekään ei täytä kriteeriä 2, vaikka onkin imperatiivi osassa Suomea tunnetusta mutta Kieloselle tuntemattomasta verbistä "kirsiä", joka on routia-verbin synonyymi. Tämä esimerkki pohjustaa seuraavaa näkemystäni.

Näkemykseni on, että on sellaisia suomen puhujia, jotka käyttävät Kieloselle tuntematonta verbiä "yrjöä", jonka imperatiivi on "yrjö". (Vaikkeivät guuglaukset tässä paljoa paina, niin minusta esimerkiksi lainausmerkitetyt haut "yrjöin" ja "yrjömään" eivät ainakaan kumoa näkemystäni.) Eli verbipari yrjötä/yrjöä on muutoin samankaltainen kuin parit kinuta/kinua ja lihota/lihoa paitsi että yrjöä-verbiä ei sen ilmeisen harvinaisuuden takia löydy Kielosesta (ja hyvä niin).

Pääperusteeni verbin "yrjöä" tietynlaiselle olemassaololle on yksinkertaisesti se, että kielikorvani on jossakin vaiheessa tottunut siihen. (Ennen tämän tehtävän laadintaa yllä esille tulleista verbeistä minulle kokonaan tuntemattomia muuten olivat lilliä ja taimia sekä kirsiä, ja vain sanaristikoista tuttuja taas olivat oleksia ja kinua.)
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *