Ristikkoteesit - Ristikot - Keskustelut

↶ Takaisin aiheisiin Siirry alalaitaan ↓

949. Ristikkoteesit

Esko Kalervo1.7.2004 klo 19:39

Ristikkoteesit
1. Vaikeus
Vanhakantainen ajattelu: vaikeus tehdään vihjeillä sekä sanojen outoudella, kolmen tähden ristikossa saa olla myös sanakirjasanastoa
Uusi vaihtoehto: oivallusvaikeus ja sanojen outous ovat kaksi eri vaikeuslajia, ne tulisi ilmaista ja merkitä erikseen, esim. arkisuomeen kuulumattomien ratkaisusanojen sijaintipaikka harmaalla
2. Sanojen hyväksyttävyys
Vanha ajattelu: sana on hyväksyttävä, jos se löytyy kirjoista, esim. Nykysuomen sanakirjasta. Ristikko on valmis, jos tämä täyttyy.
Toinen ajattelu: sanoma- ja aikakauslehdissä julkaistavien ristikoiden ratkaisusanaston tulee olla arkisuomea = lehden toimittaja ei artikkelissaan katsoisi tarpeelliseksi selittää sanan merkitystä (esim. suluissa) sitä käyttäessään. Ristikko on keskeneräinen plöräytys niin kauan kun laatimuksessa on riman alittavia ratkaisusanoja
3. Onnistumisen ilo
Perinteinen ajattelu: ratkoja on onnellinen, jos saa ristikon täyteen
Eritellympi kriteeri: `lehdenluvun ohessa ratkoja` nauttii oivaltamisesta, pettyy, jos aikaansaaminen jää kiinni tiedon puutteesta - pettyy uudelleen, kun huomaa oikeasta ratkaisusta myöhemmin, että turhaan ponnisteli - ”enhän minä tuommoisesta sanasta ole kuullutkaan, olipa turhaa ajankäyttöä, tulin huijatuksi, kun luulin tulleeni haastetuksi oivallusotteluun, olikin ihan tietokisa, pöh”´
4. Laatu
Laatijayhtiöiden kriteeri: sanojen tulee löytyä suomen kielen sanakirjoista tai suomenkielisistä (esim. Atlas) tietokirjoista (vinku-Intian entiset sivujokinimet OK)
Kansantajuinen kriteeri: 1. minimilaatua on kaikkien sanojen sisältyminen sanomalehden lukijan normaalin yleissivistyksen piiriin (katso kohta 2 edellä),
2. ratkaisun nähtyään ratkojalla välähtää, ”olishan minun tuo pitänyt oivaltaa”
5. Ristikkokeskustelun vaikeus A
Establismentti (=”valtaa pitävä eliitti”): me tiedämme vuosikymmenten kokemuksen pohjalta, mikä on oikein ja mikä on kansan tahto. Muutamat harvalukuiset toisinajattelijat häiriköivät turhaan ja aiheuttavat eripuraa
Uudistajat: sanoma- ja aikakausilehtien ristikkojen täyttäjät ovat täysin eri porukkaa kuin ristikkofriikit, lehden sisältö pitää pystyä ymmärtämään ristikot mukaanluettuna pelkästään ko. lehti ja yleissivistys tietolähteenä. Tietokirjaselailu ei todellakaan ole nautinnon lähde, vaan yhden – kolmen ratkontaistunnon aikaiset oivallukset
6. Ristikkokeskustelun vaikeus B
Nykymenon puolustajat: kritiikissä oli tuo ja tuo epätarkkuus, esim. ”mitenkäpä määrittelet hyväksyttävän vastaussanan”
Muutosvoimat: pitäisi ENSIN keskustella ideasta, periaatteesta (=pitäisikö keittiöratkojan pärjätä ilman tietokirjoja vai ei) eikä yksityiskohdista. Sen jälkeen jos ja kun ollaan yhtä mieltä siitä, että muutostarve on olemassa, SITTEN määritellään uudet kriteerit ja pelisäännöt
7. Enemmistön kanta?
Näennäisvaikutelma: enemmistö hyväksyy nykymenon ja on siihen tyytyväinen
Ehkäpä osuvampi todellisuus: hiljainen enemmistö vaikenee alan ylimpien auktoriteettien ”oikeiden” näkemystä edessä: ”mitäpä tuohon nyt meikäläinen osaisi sanoa - vaikka ei se kyllä ihan noinkaan mielestäni ole. Mitä lie nuo aukiot ja keskipituudet, en minä kyllä niitä tarkoittanut laadusta puhuessani”
8. Paradigman (=perusajattelutapa, lähtökohtaviitekehys) muutostarve?
Vanha: on aivan normaalia, hyväksyttävää ja jopa usein jopa välttämätöntä, että ristikoissa esiintyy ”muinaisegyptiläisten luolajumalien entisiä nimiä” ratkaisusanoina, kuuluu asiaan
Uskomusmuutoksen jälkeen: minimitaso on kunnollinen ratkaisusanasto, koska se on mahdollinen, jos viitseliäisyys vaan riittää (sen ovat esim. IS-Kovis -laatijat osoittaneet useampaan kertaan talvikaudella 03-04). On kurotettava sen verran, ettei tartte ”suoltaa löysiä plöräytyksiä” kaiken kansan keittiöpöydille vaan tuloksena on oltava VALMIS ristikko, josta ratkoja voi oivallusnauttia ilman plääh-pettymyksiä: ”taas oli laatija joutunut turvautumaan Atlakseen, onko niillä huonot taksat vai eikö ne viitsi tehdä työtään loppuun”.

2. Henry Haapalainen2.7.2004 klo 02:42

Ns. enemmistöratkoja ottaa kantaa hyvin niukasti. Yleinen tyytyväinen kritiikki on, että "ristikko oli sopiva". Jos ristikko ei ratkea, siitä ei tule kommenttia yleensä lainkaan. Ei ratkoja rohkene sanoa, että vika oli ristikossa ei ratkojassa itsessään. Mutta protesti näkyy siten, että kyseinen lehti jää seuraavan kerran ostamatta. Kun tämän parempaa kontaktia ei synny, pitää päätöksiä tehdä muin perustein.

Mitään "establismenttia" ei ristikoissa ainakaan tällä hetkellä ole. Etkö Esko ole seurannut näitä keskusteluja?

3. tjn2.7.2004 klo 10:45

Mielenkiintoista ja syvälle luotaavaa analyysiä Esko Kalervolta. Liippaa monessa kohdin myös allekirjoittaneen tuntoja. Tällaiset keskustelut ovat erinomaisia näillä sivuilla.

Eri asia on, miten saada "keittiöratkojat" mukaan keskusteluun in corpore. Itsekin kallistun kyllä samanlaiseen toimintamalliin,kuin lihakaupassa. Jos makkaran maku ei miellytä, vaihdan laatua sen sijaan, että lähetän makkaratehtaalle muutostoivomuksia. Ainakin niin kauan, kuin valikoimaa riittää.

Jotakin merkintää/esitietoa myös itse kaipailisin silloin, kun ristikkossa on näitä monipolvisia sanavenkoiluja a la "eka lari". Ne ristikot jätän niistä pitäville.

Monesti ristikkoa ratkoessa tuntuu siltä, että ratkojille tarkoitetut kicksit on kaikki poimittu jo laadintavaiheessa. On kuin onkin saatu sanat ristikkäin, mutta millaiset sanat tai vihjeet.

Ratkojatyyppejä lienee lukenaton määrä, eikä kaikkia tyydyttävää yhtä ristikkomallia varmaan ole olemassakaan. Kukoistakoon siis monimuotoisuus.

4. Esko Kalervo2.7.2004 klo 20:05

Teesieni tarkoitus on havahduttaa näkemään sellainen vaihtoehto, että mitäpä jos onkin päässyt syntymään uskonlahko, jossa itsekin olemme suurelta osalta osallisina. Lahko, jonka jäsenet uskovat sokeasti yhteiseen totuuteensa: näin se vaan on, että ristikoissa nyt vaan on niitä arkielämälle vieraita ilmaisuja (ulkua, tulkkaa, taraa, atoniaa, rittiä, onsia ja imikkää).
Teesini yrittävät sanoa, että kyseessä on kokonainen uskomusjärjestelmä, paljon uskomuksia, jotka muodostavat verkon. Verkon osat tukevat toinen toisiaan niin, että perusasetelmasta on tullut eittämätön totuus, jota ei voi horjuttaa.
Minä erilainen taas ajattelen, että kyllä voi. Voin nähdä huomisen, jossa kelvollisen kriteeri ei ole Nykysuomen sanakirja vaan sanomalehden lukijan sanavarasto eli niin kuin sanoin, sanat, joita lehden toimittaja ei katsoisi tarpeelliseksi selittää.

5. jupejus2.7.2004 klo 22:04

Sanojen paremmuusjärjestys on se ikuisuuskysymys, jolle tuskin järjestystä koskaan tulee olemaankaan.

Nykysuomen sanakirja on hyvä luettelo sanoista, jossa kumminkaan ei ole kaikkia käytössämme olevia sanoja, mutta ne mitkä ovat, ovat sikäli hyvin tuotu esille, että ne ovat selitetyt, jos jollekin tulee eteen outolta kuulostava sana, niin sieltä voi käsityksiään tarkistaa.

En näe mitään todellista syytä, miksi niitä sanoja ei voisi käyttää ristikoissa. Mutta jos laatijaa ei miellytä käyttää tiettyjä sanoja, niin se oikeus hänelle toki suotakoon.

Esimerkiksi tuosta luetelluista ensimmäinen, ulku - on aivan arkipäivän sana. Mikä sen sanan tekee huonoksi. Hyvin kuvaava näppärä suomen kielinen sana veräjäpuulle, riu'ulle ja aidaksellekin. Miksi sen käyttöä pitäisi hävetä, jos esi-isämme ovat sanan hyväksi havainneet.

Vielä vähemmän imikkä. Sehän on nätin kukan nimi. Joskaan se ei joka nurkalla kasva, mutta sehän on sanana kielemme helmiä.

Mitä tulee sanomalehtikieleen (jota toimittajat ovat selittämättä päästäneet jo julkisuuteen), niin ei kyllä sekään kaikkia ehtoja puhtaimmillaan täytä. Toimittajissakin on sen sortin sukankuluttajia, että ei se heidänkään tekstattu kieli kieliopiltaan, kuin sanastoltakaan aina selityksittä kaikille lukijoille ymmärrykseen asti mene. Samoin on virastokieli, että pahimmassa tapauksessa senkin saa lukea kolmeen kertaan ja vielä jauhaa rattaat tyhjää pururadalla.

6. Henry Haapalainen3.7.2004 klo 01:52

On aika epätodennäköistä, että tämän päivän nuoret ratkojat tuntevat vanhentunutta suomen kieltä. Ja tuntuu vähintään oudolta vaatimukselta, että ratkomisen onnistuminen voisi edellyttää Nykysuomen sanakirjan omistamista.
Kirpuissa kartettavat sanat ovat kolmea tyyppiä: fakkimaiset, vanhentunutta kieltä olevat ja muuten tuntemattomat sanat. Jos näitä rajoja rikotaan, se pitää ainakin tiedostaa, ja pitää pyrkiä minimoimaan huonosta sanasta ratkojalle aiheutuva haitta.

7. Eki3.7.2004 klo 11:19

Jotta asioista puhutaan myös niiden oikeilla nimillä eikä vain liturgioilla, otetaan tähän esimerkki. Lasten Kirpussa oli ratkaisusanana ETSO. Sana edustaa kaikkia kolmea tyyppiä, joita (edes aikuisten) Kirpuissa ei pitäisi esiintyä, ja vielä yhdellä kertaa. Lisäksi siinä oli kolmas kirjain piilossa. Kysyin parilta fiksulta aikuiselta, mikä on vihjeeseen HAKU sopiva sana näyttäen kohtaa ET_O ja lypsää piti pitkään, että vastaus löytyi, aivan äimän käkinä olivat. Etson yhteys kantasanaansa etsiä-verbiin ei siis ole niin ilmeinen kuin mitä me sanaan ristikoissa (itse käytän äärimmäisen harvoin) tottuneet ihmiset luulemme. Ratkojalle aiheutuvan haitan minimointi olisi kai tapahtunut käyttämällä reilua tilaa neljää kirjainta pitemmälle vihjeelle.

Ratkoin HH:n aikoinaan erityisen hyvänä pitämän lastenristikkonsa "Muistia murusina". Runsas yäö-pitoisuus ja suht avara pohja oli aiheuttanut muutaman sanan, joita ei voi pitää lapsille kovin sopivina, mutta hyvä se oli. Oikeastaan, se oli malliesimerkki loistavasta helposta ristikosta AIKUISILLE. Lapsille hyvä, aikuisille loistava. Silti kysyn vielä, onko tatar heinäkasvi, tetra astia tai silli suolainen kala (viimeksi mainitun ”helpotuksen” syyn toki ymmärrän)? Nuo vihjeet ja miehiä/naisia-vihjeet alensivat ristikon arvoa silmissäni aikuisten ristikkonakin, jälkimmäinen paljon puhuttu makuasia. Silti loistava aikuisten ristikko.

Kysehän tässä on siitä, että jos luvataan paljon, syynätään tarkemmin. En minä ole onnistunut omissa Pelikaanien lastenristikoissa ainakaan Lasten Kirpun parhaita paremmin. Siksi on lupauksissa ollut pakko pitää suht matalaa profiilia! Otsikko Lastenristikko on pysynyt, sillä ne on tehty lapsia ajatellen niin hyvin kuin on sillä hetkellä pystynyt. Viimeisimmässäkin on mm. ”pakkosana” TITO muuten hyvässä kulmassa. Silti panin ihan asiapohjaisen vihjeen. Piilokirjaimia ei ole.

Esko Kalervon teeseihin en ole tässä yhteydessä enää vastannut. Syyn voi jokainen katsoa aiemmista säikeistä. Minähän olen sen yhden "löysän plöräytyksen suoltaja", johtuen IS-Koviksessa olleista sanoista ITIS (muuttui laadinnan jo valmistuttua), PÄLÄS (tuttu sanonnasta "päästä pälkähästä", mielestäni mielnkiintoista tietoa sisältävä sana) ja KERIT. Listalle näkyy nyt päässeen alkuvuoden vaikeimmasta mm. RITT, jonka vihje oli BLAIR, jonka B ja I oli ruksattu, siis britistä Ritt (elokuvaohjaaja Martin R.). Olen jupejusin kanssa samaa mieltä mm. imikästä, ei tutuin kasvi, mutta mihin raja vedetään. Jokainen ratkoja tekee oman listansa ja sitten laatijat välttävät niitä kaikkia? Eivät laatijat Nykästä niin sumeilematta käytä kuin mitä tässä annetaan ymmärtää, mutta Esko tekee nyt ehdotonta kieltolistaa suurelle osalle sen sanoista. ja väärin sekin on

Korostan, että olen myöntänyt Eskon teesien olevan pääosin hyviä ja hyvien laatijoiden parhaalla tahdollaan ja taidollaan noudattamia. Olen tehnytkin ristikoita niiden mukaisesti, mutta silti olen joutunut muutoksen vastavoimaksi. Eskon johtopäätökset syistä ovat kyllä huikeita, Satu-Finlandian arvoisia. Lisäksi haluaisin esittää kysymyksen, että jos ne Eskon IS:n yleisönosastoon lähettämät, vastaavansisältöiset kirjoitukset, joskus menevät läpi ja vielä tehoavat, mikähän parempi taho sinne tilalle löytyy? Kuka todella päättää, missä menee hyvän ja plöräytyksen veteen vedetty raja?

Tätä keskustelua Eskon kanssa on siis käyty muuallakin kuin täällä netissä.

Sitten pitäisi vielä muistaa, että lehdet ja kirjat ovat täynnään surkeita ristikoita, jossa voi olla ”onsilo” > KAAR kahdella piilolla tai ihan mitä vaan. Kolmitähtisiäkin (tai mitä ikinä merkintöjä käytetään) niissä väitetään olevan, vaan mikä on totuus?

8. Esko Kalervo3.7.2004 klo 12:52

Pääteesini ja väittämäni ja pääpyrkimykseni tässä sanavaihdossa:
ristikkojen ystävien määrän voi kaksinkertaistaa vuodessa - kahdessa puhdistamalla sanoma- ja aikakusilehtien ristikot lujijalle erittäin todennäköisesti oudoista sanoista.
Vesi myllyssäni lisääntyi, kun kuluneella talvikaudella huomasin osaajilta (mm. Erkki ja Teemu) sen kyllä luonnistuvan.
Rajanveto ja sen määrittely on sitten toinen asia.
Näköjään aitaakin kaatuu tällä kansan parhaaseen ja yhteiseen hyvään tähtäävällä "ristiretkellä".

9. Eki3.7.2004 klo 13:21

Aika kusi lehti semmoinen, joka ostaa huonoja ristikoita :)

Harrastajien lisääminen tulee hyvien helppojen ristikoiden kautta. Niitäkin teemme Teemun kanssa koko ajan pilvin pimein. Nämä on taas pitkään unohdettu, vaikka yritin tuoda niitä keskustelun alussa esille. Siellä ovat ne sadattuhannet potentiaaliset uudet harrastajat.

Kahden-kolmen tähden hyvien ristikoiden ratkojilla on laajemmat mielitymykset kuin mihin Esko osaa tähdätä. Perusperiaate siis hyvä, mutta ei se saa esim. kolmeen hieman kyseenalaiseen sanaan kaatua.

10. iso S3.7.2004 klo 13:36

Niinpä. Jos se helppoa olisi niin herrathan sen tekisi. On hienoa olla ihanteita mutta myös hiukan realismia. Muuten olen sitä mieltä että kehitys on mennyt esimerkiksi 20 vuoden aikana siihen suuntaan että anas, Nias ja kumppanit ovat harvinaistuneet. Vielä näitä fakkeja humisee mutta vähemmän kuin ennen. Eiköhän hyvä suunta jatku; kun joku osoittaa parantamisen mahdolliseksi niin muutkin yrittävät nostaa tasoaan.

Näkis vaan ja kuulis kolinan lehtikioskien ovilla kun onnistuttaisiin kloonaamaan sellainen laatijajoukko, että jokainen ristikko täyttäisi ja ylittäisi kaikkien ratkojien suurimmatkin toiveet!

Teesit ovat hienoja ja kannatettavia. Omituisten sanojen harmaalla merkkaaminen ei tosin saane kaikkien visaisten ystävien varauksetonta kannatusta, koska sehän on jo helpottava vihje sinänsä. Vastustavathan jotkut vaikeusasteen paljastamistakin, koska se toimii vähän samalla tavalla lisävihjeenä. Sanasepossa onkin löydetty tähän hyvä kompromissi: vaikeusasteet ovat erikseen lopussa ja siellä on myös toteutettu vaikeuden kahtiajako kirjoilla ja lampuilla.

11. Eki3.7.2004 klo 13:39

Sanasepon viiden asteikollakin on huomattu kirjojen käytön tietty ongelma. Yksi kirja pitää jo varmuuden vuoksi antaa melko pienestä syystä. Kaksi kirjaa on jo aika radikaali veto. Kolmen asteikolla yksi kirja muodostuu helposti vakioksi. Jos siinä ottaa löysän linjan (kuten olisin plöräytyksessäni ehkä ottanut, että ei olisi ollut kirjaakaan), siitäkös melu olisi noussut...

12. jupejus3.7.2004 klo 14:43

Tottahan se, että kieli muuttuu ja me sen mukana, mutta jotta sanaristikoidenkaan sanasto, ei nyt aivan harvottaisi avohakkuulla kuin nykyaikainen metsä, niin jätettäisiin käyttöön sanatkin, jotka jotain tarkoittavat, vaikka harvemmin käytettäisiinkin.

Jos imikät, uuvanat, sieliköt ja nukit poistetaan ja vain kielot, horsmat ja ruusut saavat kukkia, niin menee sekin puutarha yksitoikkoiseksi.

Toistaalta korostetaan sanoja, että niitä nuoret ratkojat käyttävät.
Hmnn... - hyvin vähän olen nähnyt sanaristikoissa nuorison käyttämää sanastoa (joka on totta puhuen kadehtittavankin rikasta, kaiken "ala-arvoisten" toistosanojenkin keskellä).

Vilkaistuani tuossa nuorten kirjoittamia sivuja, niin sellaiset sanat, jotka ovat siellä tuiki tavallisia, kuten pissikset, räkikset, latikset, trendipellet, irkkunörtit, pissaliisat, pissalaurit, bestikset, ihkut, raksut, teiniksit, teinikanat, amikset, massateinit, tukarit, sporttitypyt, pahikset, örvelöt, piiloblondit, nörit ja yleisestikin muut äijät ja muijat, ym. ym., ovat harvoin tulleet vastaan sanaristikoissa. Miksiköhän, jos kerran sanastoa suunnataan sinne, minne sitä tarkoituksellisesti halutaan.

Hyviä sanoja liikkuu tuolla vaikka millä mitalla; ällösöpöily, taskuparkki, leipasta, vaklata, umppari, hammerointi, huntata, mässy, muhveli, meisinki, chillisti, bezo, rulettaa, ihuna, möhköleskeitsit ja puhumattakaan kun mennään skeitti- ja snoukkasanastoihin.

No, en nyt ole latistamma pyrkimyksiä kehittää sanaristikoiden sanoja (ymmärrän hyvän pyrkimyksen), mutta huomauttelen vain tässä pikkuisen, että ei mene sitten pesuveden mukana jotain arvokkaitakin "vanhan" kielemme ilmaisuja.

13. Henry Haapalainen3.7.2004 klo 14:44

Kehitys lähtee linjanmäärityksestä, yleisohjeista. Näistä olisi mielenkiintoista kuulla muitten lehtien ja kustantajien osalta. Kirpun peruslinjaukset olen jo kertonut useampaan kertaan. Ja linjakeskustelussa pitäisi välttää yksityiskohtiin menemistä, muuten keskustelu harhautuu.

14. Eki3.7.2004 klo 16:18

Yleislinjaukset ovat toki tärkeitä, ehkä tärkeimpiä. Lehtien linjaukset vain tuntuvat toinen toistaan paremmilta. Joillakin lehdillä on komeasti vaikeusasteet näkyvissä, mutta ristikoissa ei ole juuri mitään eroa. Yksityiskohdat auttavat ymmärtämään, mitä linjaus todella tarkoittaa. Kuten tekstistäni varmaan huomattiin, tarkoitus ei ollut haukkua vaan edistää keskustelua. Sitä ei näemmä syntynyt. No, julkaisijoitten keskustelukenttänä en tätä ole pitänytkään. Kaikkien kustantajien välinen tapaaminen olisi kyllä aika mielenkiintoinen... hmm...

Kyllä minä myönnän, että lasken Pelikaaneihin sanoja ja kohtia, joita en välittäisi laskea. HH:n seula voi hyvinkin olla paljon tiukempi. Mitä milläkin teolla edistää ja mitä se vaikuttaa julkaisuihin nyt ja vuosien päästää, omaan näkemykseen on uskottava.

15. Henry Haapalainen3.7.2004 klo 17:48

Eivät linjaukset ole kenenkään yksityisomaisuutta, eikä varmaan kannata ryhtyä kilpailemaan siitä, kenellä on parhaat linjaukset. Käytännön työssä olen huomannut eduksi, että erilaisilla ristikoiden sisältöön vaikuttavilla asioilla on selkeät "nimet". Oma näkemys on tietysti hyvä lähtökohta, ja sitä voi jalostaa ratkojilta saatu palaute.

16. V-R3.7.2004 klo 21:32

Katseltiin sadepäivänä telkkaria sen termospullon kanssa.
Alku oli hyvä, ja loppukin.
Alussa Henry rynkyrtti ovea. Pissa tulee, pissa tulee.
Ennen kuin Tea Ista tuli paikalle, oli jo vahinko tapahtunut.
Elokuvan loppu oli suuri suksee. Henry osasi pissata!

HH varmasti kehittyy tästä eteenpäin :)

17. V-R3.7.2004 klo 21:40

Ai niin. Elokuvan nimi oli Pikku Pietarin piha.
Se oikea. Tuukka Tanner näytteli tosi hyvin

18. Henry Haapalainen4.7.2004 klo 02:49

Ekille
Kirpuissa ei ole mitään sellaista, mistä ei voisi keskustella. Halusin vain odottaa, jos linjakeskustelu olisi johtanut johonkin, mitä yksityiskohtiin juuttuminen olisi häirinnyt.

Pidit Muistia murusina -ristikkoa enemmän aikuisten ristikkona. Nyt olet väärässä. Ratkojat nimeävät palautteessaan joka lehden lehden viisi parasta parasta tehtävää. Muistia murusina äänestettiin parhaaksi, ja tämä tulos myös julkaistiin pari numeroa myöhemmin.

Sitten tuo ETSO-sana. Unohdit kertoa missä lehdessä ja numerossa se on.

19. Eki4.7.2004 klo 03:05

Se oli hyvä lasten ristikko ja loistava aikuisten helppo ristikko. En ole väittänyt, että kukaan koskaan olisi pystynyt tekemään parempaa lastenristikkoa. Lasten mielipide asiasta on tärkein, mutta kai aikuisetkin voivat asiasta keskustella. Lapsille vieraimpina pidin siinä sanoja TENÄ, SEES, AISAT, NÄRE, LUNA, TATTARIT, TATAR, AUDI piilolla, APOTIT, DEKKI, RELE, ALAIN ja SENNA. Tuo jo osoittaa, että mitään kovin kamalaa ei mukana ollut.

ETSO oli muistaakseni aukeaman ristikossa Lasten Kirpussa 2/2004.

Palkinto-Gallupissa olin päässyt yhdessä vastauksessa HH:n ja JU:n väliin! Pitipä kauan kahlata, ennen kuin löytyi ensimmäinen, joka oli nimennyt edes yhden laatijan. Nyt pitäisi enää tietää, kuka on Matti Tuuri. Mielenkiintoista, kuinka harvalla tehtävtyypit, lehdet ja laatijat ovat millään tavalla loogisia keskenään. Lisäksi lähes kaikilla on lempilehtiä kahden tai kolmen kustantajan piirissä.

20. Henry Haapalainen4.7.2004 klo 03:32

Näyttää siltä, että Palkinto-gallupissa äänestävät myös sellaiset, jotka eivät ikänään ole ristikoita ratkoneet. Johtuu kai siitä, että tieto palkinnosta on julkaistu monilla sivustoilla, mitkä eivät mitenkään ristikoihin liity. Minua huvitti se, jossa parhaat laatijat ovat Erkki Vuokila ja Veijo Wiren.

Katson tuon ETSON huomenna.

21. Uusi tuttavuus4.7.2004 klo 03:41

Wirenin ymmärrän huvittavuudeltaan, mutta miksipä Erkki olisi muka huvittava - termillä paras/parhaita laatijoita ?

22. Eki4.7.2004 klo 03:52

Monikin asia siellä on huvittanut, HH:n mainitsemakin.

Mutta jos vakavammin, niin:

Yllättävän moni lehti on saanut paljonkin ääniä.

Yllättävän moni hyvä laatija on saanut nolla ääntä tai ei juurikaan ääniä. Moni on kyllä sanonut, että mainitsi vain kolme ensin mieleen tullutta.

Vaikea on nopeilla skrollauksilla tehdä johtopäätöstä useimmista yhteistuloksista.

23. Antti Viitamäki4.7.2004 klo 04:05

HH:

Hmm... Eki oli siis "väärässä" sanoessaan, että "Muistia murusina" oli hyvä lastenristikko, koska se äänestettiin lehden parhaaksi...? :-) Minun mielestäni ristikko kuin ristikko on aina enemmän aikuisten kuin lasten ristikko, sillä aikuiset saavat sen aina helpommin ratkottua.

Kun nyt itsekin olen sattunut tuon ristikon ratkomaan, niin voin sanoa yhtyväni koko lailla täysin rinnoin Ekin arvioon, että kyseessä oli loistava aikuisten helppo - ja lastenkin ristikkona hyvä. Varsinkin jos ottaa huomioon nuo enemmän laadinnalliset kuin ratkonnalliset kriteerit, kuten avaruus ja etuvokaalien runsas määrä.

Silti myöntänet, ettei aukio, jossa on ristikkäin sanat TITI, EINE, TENÄ ja SEES, ole välttämättä nuorelle ratkojalle erityisen helppo. En usko itse kuulleeni moisia sanoja missään käytettävän ennen murrosikää, vaikkei kaksi niistä mitään kummallisia olekaan. Vaan mikä on sitten lapsi kenenkin mielestä - eihän lastenristikolla tietenkään tarkoiteta tehtävää jonka alle kouluikäinen osaisi täyttää, ja useimmiten nuoret ratkojat kysyvätkin vanhemmilta ihmisiltä neuvoa. (Jopa mukava ajatus, eikö?)

Minuakin muuten pohditutti tuo TATAR - ei ole nimittäin käsittääkseni heinäkasvi. Ja TETRA (sanasta tetraedri) tarkoittaa puhekielessä (ja vissiin tuotekielessäkin) nelitahokkaan muotoista pakkausta - "astia" on vähän kehnonpuoleinen määritelmä, etenkin lastenristikkoon. Sen, että tetra on myös kala, olen oppinut vasta aikuisiällä ja nimenomaan ristikoista.

Yksittäiset esimerkit voivat todellakin johtaa harhateille, mutta toisaalta myös liian abstraktit puheet linjauksista sun muusta jäävät helposti nimenomaan sellaisiksi - liian abstrakteiksi puheiksi.

EK:

Teeseissä on paljon hyvää, enkä epäile etteikö iso osa laatijoista todella pyrkisi niiden viitoittamalle tielle - kukin kykyjensä mukaan, kuten Eki totesi. Ainahan sitä voisi yrittää perustaa lehden, jonka seuraavaa numeroa ei yksinkertaisesti julkaistaisi ennen kuin EK:kin kaikki sen tehtävät hyväksyy, mutta moinen linja sinällään tuskin vielä tekisi lehdestä hittiä. Auttaisi varmasti asiaa, mutta kyse on niin monen eri tekijän summasta, että yksi sivujoki siellä ja turhajulkkis täällä ei todennäköisesti osoittautuisi kovinkaan ratkaisevaksi tekijäksi.

Olen aivan valmis uskomaan, että HH:n toimittamissa lehdissä tehtävien julkaisukriteerit ovat tiukimmasta päästä, ja lehtien suosio näyttäisi tukevan EK:n teoriaa, mutta yhtä lailla uskon, että Kirppujen tilaajat arvostavat lehdessä monia muitakin seikkoja.

Jatketaan siis molemmilla linjoilla: yleisellä "filosofisella" tasolla ja käytännön esimerkkien tasolla.

Eipä muuta juuri nyt...

24. jupejus4.7.2004 klo 10:24

Nykynuorille nyt kaikki kasvit ovat heiniä ja puut ovat puita metsään katsomatta. Eikä kai niille tarkempaa opetusta kouluissakaan enää anneta. Ei joku tatar sano tämän taivaallista, kun ei mäntyä ja kuustakaan eroteta (tutkimus tehty).

Ihmetyttää vieläkin, miksi nuorille ei laadita ristikoita heidän sanoillaan. Onko laatijoiden ja nuorten kielen uoma jo niin syvä.

Jos näiden laatijoiden nuoruuden kuuluivat sanat; lättähattu, kimuli, poitsu, tytteli ja jne.. - niin ne vieläkin vilahtavat silloin tällöin ristikoissa.

On selvä, että tämän päivän nuortenkieli on myös tulevaisuuden ristikkokieli samalla tapaa. Nousee uusia laatijoita, jotka ovat 30 vuoden kuluttua yhtä vanhoja kuin tämä sakki pääpiirteiltään täällä nyt. Jos laatijat olisivat ajanhermolla, ja nuorille haluttaisiin suunnata ristikoita ja houkutella heitä mukaan, niin sanasto ja kuvat sen mukaan.

Arvattavaa on, että kolmenkymmenen vuoden kuluttua saa melko varmaan hyvät naurut ristikoissa sellaiset sanat kuin pukutakki, nenäliina, hansikkaat, solmio, jne...

25. Eki4.7.2004 klo 11:03

Kyllä tuo, jupejus, on hyvä pointti. Lasten- tai nuortenristikkoon saa usein tuskin yhtään selvää lasten- tai nuorten sanaa. Lastenristikoissa jokainen laatija ottaa tietyn oletussanaston mukaan. Joku sana TI-TI(-nalle) on sellainen, että lapsen se pitäisi tuntea, vaikka nykyisin susein sanotaankin, että lapsuus melkein ohitetaan ja siirrytään suoraan Britney Spearsiin ja sellaisiin coolimpiin juttuihin. Mutta entä jos lapsi ei seuraa popmusaa ja sen ilmiöitä? Ei seuraa urheilun pintajuttujakaan? Samoja ongelmia kuin aikuisten ristikoissakin.

Kun lasten- tai nuorten omaa sanastoa kerää, se on kuitenkin osaksi paikaliista ja toisaalta nopeasti kertaalleen käytetty, jos tekee paljon ristikoita (esim. lehdellinen lastenristikoita).

Hieman yllättäenkin huomasin tuon, että HH:n hyvä aukeaman lastenristikko ei sisältänyt mitään aikuisille sopimatonta. Pääkuvakin oli "iätön". Saman huomasin omissa vasyaavissa tehtävissäni. Jo lasten ristikon pääkuvien miettiminen tai ottaminen on aina miettimisen paikka. Mikä kohderyhmääni kiinnostaa eniten kiinnostaa? Entä kun se aihepiiri on käyty läpi, mitkä muut aiheet? HH varmaan on saanut siitä palautteissaan kuulla. Kiinnostaisi taatusti kaikkia täällä! Vai näkyykö se Lasten Kirpussa niin selvästi, ettei tarvitse enää luetella ja filosofoida?

26. Eki4.7.2004 klo 11:48

Seuraava on pääosin vastausta MM:lle säikeessä Palkinto-Gallup.

Esimerkiksi tämän saitin "hengelle" vaikkapa Kovisten suhteen ei saa antaa liian paljon painoa, jo nyt kaksplussat ovat jääneet melkein väliin, kun nillle suunnilleen syljetään täällä päälle. Lisäksi olen aina ollut hieman sellaista vastaan, että yksi taikaksi ihmistä esiintyy suuren joukon edustajana ja viesti on usein tyyliä "jos näin teette, levikki tai ainakin harrastajien määrä tuplantuu". Niin, Esko Kalervo, tämä ei ole ensimmäinen kerta. kun moista kerrotaan. Eskon kanssa vääntöä aloitettaessa yritin korostaa sitä, että annan hänelle maksimissaan hänen keittiönsä pääluvun eli 1-2 ratkojan painon. Jo siinä vaiheessa sen paino oli muuttunut moninkertaiseksi. Olin mm. laatinut/vihjeittänyt kaksi Kovista Eskon tismalleen antamien normien mukaisesti.

Eskon ajatusten myötäily meni niin pitkälle, että Sanasepot on nimennyt ryhmän tutkimaan sanoma- ja aikakauslehtien ratkojien mieltymyksiä. Siis nyt saamme tietää, mitä juna- ja keittiöratkojat haluavat. Esko on mukana ryhmässä. Herätänkin siis kysymyksen, olisiko Eskon ryhmän jäsenenä syytä jättää ainakin voimakas painostus/jankutus nettipalstoilla ja yleisönosastoissa, kun on päässyt aitiopaikalle tutkimaan asiaa niin, että saadaan jossain vaiheessa ihka virallinen tulos.

27. Henry Haapalainen4.7.2004 klo 13:45

AV:lle
Aukio, jossa on EINE, TITI, TENÄ ja SEES ei tuottanut ratkojille ongelmaa. Johtuu siitä, että noista kolme jälkimmäisintä ovat toistuneet Kirpun lasten ristikoissa usein. Parempi esimerkki on TIIT, jota varmaan lapset eivät tunne mutta ovat joutuneet ristikoista oppimaan. Tätä voi pitää lasten "fakkiuttamisena", mutta aika lievässä muodossa.

28. J Takala4.7.2004 klo 14:21

Minkä ikäisille lapsille tuo RELE-SEES-ristikko oli suunnattu?

29. Eki4.7.2004 klo 14:42

Keskustelun herättämiseksi: Kun joissakin tavuristikoissa annetaan piilotavu valmiiksi ja satunnaisissa ristikoissa pahoja kirjaimia, olisiko hullua, jos lehden vaikeille sanoille olisi joka lehdessä oma osasto. Siellä ei välttämättä osoiteltaisi, mitä ne löytyvät, mutta ehkä jopa eri sanankääntein tai muuten voitaisiin selittää tällaisia sanoja. Tuohan olisi yleissivistävääkin.

Jos HH ei tätä käytä, taidan viimeinkin perustaa sen Pikku Pelikaanin, jossa tätä sovellan :)

Fakkiuttamista aika lievässä muodossa... Fakkiuttaisiko selitysosaston luominen lapsia lisää vai sivistäiskö se tosiaan heitä ja muuttaisi sanavarastoltaan "aikuisemmaksi"? Tulisivatko laatijat lepsummiksi, jos olisi tuollainen mahdollisuus selitellä tekemisiään?

30. Henry Haapalainen4.7.2004 klo 14:51

Olen tuollaista joskus harkinnut.

31. Kaitsu5.7.2004 klo 16:43

Olen "junaratkojana" usein törmännyt tilanteeseen, jossa jokin ristikkosana on tullut ratkaistua risteävien sanojen avulla, mutta en ole silti tiennyt kyseisen sanan merkitystä tai sanan ja vihjeen yhteyttä. Olen oppinut joitain vihje ja ratkaisupareja käyttämään, tuntematta kumpaakaan osiota.

Tällaisten sanojen selitysosasto olisi mielestäni ainakin minua sivistävä. Varmaankin olisi mahdollista listata oudoimpia sanoja ja kertoa niiden merkitykset. Tämä voitaisiin tehdä yleisellä tasolla, jolloin mainittujen sanojen ei tarvitsisi esiintyä lainkaan kyseisessä lehdessä, muutoinhan helpotettaisiin ratkontaa merkittävästi.

Olen ollut havaitsevinani sellaisen ílmiön, että joku laatija keksii "uuden" sanan ristikkoon, mieltyy siihen ja ryhtyy käyttämään sitä toistuvasti. Jos sana on hyvä ja käyttökelpoinen, muutkin laatijat ryhtyvät lainaamaan sanaa ja näin onkin muodostettu potentiaalinen fakkisana, jota kalutaan ristikosta toiseen, kunnes kaikki ovat lopenkyllästyneitä tuohon ennen niin oivalliseen sanaan. Mitäkö moiselle ilmiölle olisi tehtävä? Siinäpä tuumattavaa

32. Henry Haapalainen5.7.2004 klo 18:26

Kymmenisen vuotta sitten Ristipistossa oli vihjeenä Ornella ja vastaukseksi tuli Muti. Eräs ratkoja kirjoitti palautteena, että "oliko se niin että Muti sijaitsee Orne-joen varrella?"

33. Eki5.7.2004 klo 18:45

Seura-lehdessä herätti aikanaan sama nainen huomiota. Oli nimittäin Heikki Kalpa sijoittanut Ornella-vihjeen ratkaisusanan kahdella piilokirjaimella _U_I. Niin erilaisia ovat laatijoiden kriteerit ja tyylit. Kalvasta epäiltiin, että hän sijoittaa tahallaan vaikeutuksia ja toivottavasti näin oli, toisaalta toivottavasti ei... Vetää sanattomaksi.

34. Matti5.7.2004 klo 20:17

Eikös se ollut Ornelia? Vai muistanko väärin? Vai olenko lukenut väärin?

35. Eki5.7.2004 klo 20:36

kyllä se on Ornella, italialainen näyttelijätär, jonka muistan erityisen hyvin eräästä hyytävästä kohtauksesta... en kehtaa kertoa, mitä tapahtui!

36. Matti5.7.2004 klo 21:17

Hänestä näyttää olevan käytössä molemmat versiot, Ornelia ja Ornella, esim.

http://www.pricetool.com/content_60750663300

(Miks tää ei tule aktiiviseksi?)

37. Matti5.7.2004 klo 21:18

Ai pitää ensin lähettää, sitten se aktivoituu.

38. iso S6.7.2004 klo 08:16

Mutinaa, mutinaa... voisiko olla niin että kyseessä on saman nimen erilainen kirjoitustapa eri kielissä? Vertaa Kaarle Martel/Martell, mistä muinoin keskusteltiin ja molemmat ovat 'oikein'. Elokuvatietokanta, mikä on yleensä melko luotettavalta tuntuva, käyttää muotoa Ornella eikä siellä ole mitään aka-nimeä, kuten monilla on.

Saman lähteen mukaan OM on syntynyt 9.3.1955 ja valittiin vuonna 1955 Class-lehden maailmanlaajuisessa äänestyksessä maailman kauneimmaksi naiseksi. Paljonkohan tuli ääniä sellaisista kauneuden ja herkullisuuden asiantuntijamaista kuin Korea ja Namibia?

39. Antti Viitamäki6.7.2004 klo 10:37

Toden totta, muistelen kuulleeni että Class-lehti suorastaan revittiin käsistä 50-luvun Kongossa. Sivumennen sanoen, lehdeltä meni lähes puoli vuosisataa valokuvata ja julkaista kaikki maailman naiset. Muti sai mainitussa äänestyksessä reilusti yli puolet äänistä, joten voitto oli kyllä selkeä. Hänen kuvansa oli ainoa värillinen.

Silti täyttäisin kohdan -U-I mieluummin kumilla, mukilla, huvilla, lumella tai vaikka ruvella. Heikki Kalpa vaikuttaa keksityltä nimeltä.

40. Jukkis6.7.2004 klo 20:30

Tuli sisäinen pakotus puuttua tähän: "... kun ei mäntyä ja kuustakaan eroteta (tutkimus tehty)" (jupejus 4. 7.2004 klo 10:24).

Tosiaan tuollainen "tutkimus" takavuosina oli esillä. Siinä oli näytetty joukolle koululaisia piirroskuvina joukko puiden oksia ja niistä piti tunnistaa puut. Siis siinä ei ollut, päinvastoin kuin varmaan n. 97.54% ihmisistä luulee, kuvaa kokonaisesta kuusipuusta ja mäntypuusta vierekkäin varustettuna kysymyksellä "kumpi näistä on kuusi ja kumpi on mänty?"

Kuusenhavu ja männynhavu oli siinä muiden oksien joukossa ja kun niitä tarkasti tihrusti, niin hyvällä mielikuvituksella sai erotettua, että toisessa oli jonkin verran pidemmät neulaset.

Että tällainen oli se tutkimus, jonka perusteella edelleen vuodesta toiseen taivastellaan nykynuorison tyhmyyttä. Totuushan on se, että nykykoululaiset tietää moninverroin enemmän maailman asioista kuin ne taivastelijat tiesivät omassa nuoruudessaan.

41. jupejus6.7.2004 klo 22:18

Täytyypä pyydellä anteeksi nuorisoon kohdistuvaa vähättelyä omaltakin osaltani.
Olen vain kuullut tuon testin todellisen laidan, muttenpa muistanut. Silloin vieläpä itseänikin huvitti, se ajatus, että kuinkahan moni "vanhempikaan kansalainen" puut erottaa näytepalojen perusteella. Ja jos pistettäisiin laudanpätkiä rinnakkain eri puulajeista, niin kuinkahan siinä kävisi. Taitaisi olla lopputulos enemmän arpapeliä useimpien kohdalla.

Koulutettu nuoriso on tietäväistä, monin osin paremminkin kuin 'vanhempi väestö', kuten edellä kirjoittanutkin toteaa. Nykynuoriso on rohkeampaa monilla eri sektoreilla ja kielitaitoisempaa. Käytännön työ (käsin) on vaivaloisempaa, mutta se johtuu koulujen opetussuuntauksesta, sekä siitä, että kädentaitoja ei enää koneellistumisen myötä niin käytetä, eikä tarvita.

Kasvien keräily oli ennen melko tehokas keino opettaa tuntemaan kasveja. Luonnonkasveja käytettiin myös ennen eri tarkoituksiin, siksi ne tuli tutuimmaksi. Oppia tuntemaan erilaisia, harvinaisempia kasveja, on oppilaiden omasta aktiivisuudesta ennemmän kiinni kuin ennen. Kuinka hyvin nuoriso tuntee kasveja luonnosta? Siinä voi olla suurtakin hajontaa. Nykyään on suuntautuminen omille tiedonhankintalohkoille voimakkaampaa - olettaisin.

42. Erkin saitti6.7.2004 klo 23:10

Kirjoittaa tänne Erkki.
Sanasepot eivät ole samanlaisia.
Miksi sinun Erkki piti kaapata Sanasepot?
Täällä ei voi esittää mitään mielipidettä, kun ne lehtimogulit eivät salli.
Yksi HH on joissain asiassa helvetin hyvä jätkä
.Ja sitten Titalle.
Melkein alusta lähtien jo tunnistin sinut.
Pidä suuta soukemmalla

43. J Takala6.7.2004 klo 23:13

Kannattaisikohan kaikkien perustaa oma sivu, jossa voisi höpistä itsekseen?

44. Esko Kalervo6.7.2004 klo 23:14

Eki 4.7:
Olin mm. laatinut/vihjeittänyt kaksi Kovista Eskon tismalleen antamien normien mukaisesti.
Eskon ajatusten myötäily meni niin pitkälle, että Sanasepot on nimennyt ryhmän tutkimaan sanoma- ja aikakauslehtien ratkojien mieltymyksiä. Siis nyt saamme tietää, mitä juna- ja keittiöratkojat haluavat. Esko on mukana ryhmässä.

Esko Kalervo: Näin se homma etenee!

45. Erkin saitti6.7.2004 klo 23:25

Jii Takala, hyvä laatija olet.
Niin ja se Erkki. Jii Takala ensimmäinen kotisivun perustaja.
Voi (v).

46. Eki6.7.2004 klo 23:26

Nimimerkki "Erkin saitti", häh?. Täälläkö ei saa esittää mielipiteitä? Kaapannut?

47. Erkin saitti6.7.2004 klo 23:30

Ei tuo Esko Kalervokaan tunnu olevan järjissään.
HH taisi sittenkin olla oikeassa...

48. Erkin saitti6.7.2004 klo 23:33

Lehtimogulien juoksupoika?
Ei mimitään muuta kuin hymistelyä.

49. Eki6.7.2004 klo 23:36

Kaduttaa varmaan aamulla...

50. Erkin saitti6.7.2004 klo 23:43

Lomalla.
Pysyn kannassani.
Erkki katsoo vain omaa etuaan.
Tämä ei ole saitti missä Erkki antaa apua.
Voisinhan minä enemmänkin loukata, mutta en jaksa..

51. Henry Haapalainen7.7.2004 klo 01:11

En kai minä ole Esko kalervon järjenjuoksua epäillyt. Mistä tuo Es:n päähän tuli?

52. Eki7.7.2004 klo 01:59

Niin, kaikesta muustahan voikin helposti olla yhtä mieltä lomalaisemme kanssa.

Sillä on monta nimeä, joka tuon(kin) ajatuksen tänne sivuille kaikkien ihailtavaksi toi. Seekakshooviisoohoo on yksi.

53. Antti Ylönen7.7.2004 klo 02:08

Niinpä niin, toiset lomalla, toiset töissä.

Lomalla voi nauttia erinäisiä prosentteja sisältäviä juomia, töissä ollessa 100 %:sta omenamehua ;)

54. Henry Haapalainen7.7.2004 klo 02:10

Sanasepot ry on käytännössä läheinen kumppani Sanaris Oy:lle. Eli on Erkin saitin puheissa mukana palanen totuuttakin. Tietääkseni kaappausta ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan kyseessä on ollut Ekin pitkäjänteinen työ jo 80-luvun lopulta alkaen. Sitä aikaisempaa historiaa en riittävästi tunne.
Sanasepot ry on verovapautta nauttiva aatteellinen yhdistys. 90-luvun alkupuolella kritisoin Ristipistojen pääkirjoituksissa sitä, että aatteet ja kaupalliset aatteet alkavat mennä sekaisin.

55. Eki7.7.2004 klo 02:18

Olisipa mukava tässä(kin) tapauksessa kuulla toinenkin vastaava mielipide, vaikka Erkin saitilta aamulla, jos vielä tunnistaa nimimerkkinsä ja puheensa.

Lisäksi Sanasepot ovat tehneet ristikoiden siällölle suurta hallaa.

Jotain hyvää?

56. Henry Haapalainen7.7.2004 klo 02:23

Siis oliko aiemmassa kirjoituksessani jokin lause tai sana sellainen, joka on mielestäsi totuudenvastainen?

57. Eki7.7.2004 klo 02:33

Aatteen ja kaupallisen aatteen sekaisin meno, tuosta piintymästä aiheutuva sanaseppoaatteen mustamaalaaminen tuolloin ja nyt taas...

Elämäni tälle aatteelle antaneena voin sanoa olevani vilpittömästi eri mieltä noista pääkirjoituksista (onneksi minulla lienee oikeus, kun olen vapaakappaleen saaja) ja ihmettelen, Henry, jos aivan sydämestäsi pystyt väittämään täysin päinvastaista.

Minun näkökulmani. Sanasepot ry on saanut enemmän Sanaris Oy:ltä kuin päinvastoin.

58. Henry Haapalainen7.7.2004 klo 02:39

En usko Eki, että todella haluaisit viedä tätä keskustelua pitemmälle. Minulle riittää tästä aiheesta tuo minkä jo sanoin. Tällä kertaa siinä ei varmasti ollut provosoinnin tarkoitusta.

59. Eki7.7.2004 klo 02:56

Sydämesi ei siis ole siellä missä minun sydämeni. Ehkä ristikoita voi rakastaa kahdesta täysin poikkeavasta lähtökohdasta.

En halua viedä keksustelua pitemmälle tällaisessa paikassa, mutta ihan vaan faktana Sanasepon numerossa 1/2004 esitetystä tilinpäätöksestä suuruusluokkatietoa. Yhdistyksellä oli vuonna 2003 jäsenmaksutuloja n. 16 000 euroa. Sanaseppo-lehteen suoraan kohdistuvat kulut siitä ovat reilu pulet eli yli 9 000 euroa. Suuri osa lopuista palaa jäsenille tavalla tai toisella. Viime vuosina on luontevalla tavalla jäänyt rahaa jonkun verran säästöön. Tärkeitä säästön syitä on mm. Uudenmaan keskuspainon Sanasepoille myöntämä erikoishinta, yksi osakkaista on näet innokas sanaseppo.

60. Henry Haapalainen7.7.2004 klo 03:05

Kummalla puolella sinun sydämesi sitten sijaitsee. Minun on sisäpuolella.

61. Eki7.7.2004 klo 03:09

En minä puolista mitään puhunut.

Tässä hiekkalaatikossa on kyllä puolensa.

62. Esko Kalervo7.7.2004 klo 07:59

Eki:
Lisäksi Sanasepot ovat tehneet ristikoiden sisällölle suurta hallaa.

Esko Kalervo:
Mitähän tuo mahtaa tarkoittaa?

63. Ossi Suikki7.7.2004 klo 09:56

En ole luonteeltani järjestöihminen. Lehden ja aatteen kannatuksen vuoksi olen Sanaseppojen takarivijäsen. Yhdessäkään kokouksessa en ole ollut enkä tiedä millaista junttauspolitiikkaa niissä harrastetaan. Yleisen kokemuksen (muilta kuultua ja itse luettua) perusteella elän siinä uskossa että harvalla riittää intoa ja harrastusta ottaa vastuulleen joku luottamustehtävä. Ilman tällaisia dynamoja mikään yhdistys ei tule toimeen. Se on jäsenten oma vika jos valitsevat sellaisia edustajia ketkä eivät miellytä.

Muistini voi (jälleen) pettää mutta käsittääkseni Eki ei ole koskaan tai ainakaan reiluun kymmeneen vuoteen ollut Sanaseppojen puheenjohtaja. Puheenjohtajalla taas minun mielestäni on suuremmat mahdollisuudet kuin kenelläkään muulla ohjata yhdistyksen kurssia ja pitää haittahenkilöt ojennuksessa. Tietääkseni puheenjohtajaa ei valitse Eki.

En tunne Ekiä muuten kuin julkaistujen töiden ja täällä esitettyjen juttujen kautta. Henkilökohtaisella tasolla olemme tavanneet SM-välierien yhteydessä ja jutelleet yhteensä noin 5 minuuttia. Esitin toivomusaloitteen minkä järkevyydestä olimme eri mieltä. Silti kaiken tietämäni pohjalta pidän Ekiä tolkun miehenä ja ristikkoalan kannalta erinomaisen hyödyllisenä henkilönä. Alan ammattilaisena hänen täytyy toki tienata toimeentulonsa, mutta käsitykseni mukaan se ei tapahdu Sanaseppojen pussista.

Voin olla täydellisen väärässä ja asioista paremmin perillä olevat voivat tietää että todellisuudessa Eki on kiero liero jonka tie olkoon miero. Erkin saitin tölväisyt olivat kyllä niin asiattomia että ei sellaista viitsi hiljaa kuunnella, vaikka tuollaiset kannattaisikin jättää omaan arvottomuuteensa.

Henry Haapalainen vaikuttaa siinä mielessä Ekin kaltaiselta että on ilmeisen vahvasti asialleen omistautunut. Hänellä vain on niin omalaatuinen huumorintaju (oman väitteensä mukaan monet närkästystä herättäneet jutut ovatkin olleet leikinlaskua; sama vika vaivaa minua) että sitä ei yleensä huumoriksi huomaakaan, joten sukset menevät helposti ristiin milloin kenenkin kanssa. Siinäpä lieneekin kaikki mitä haluan sanoa hiekkalaatikon sille puolelle.

Tämä oli sellainen mielipide mikä ei ole mitään sivupersoonan satunnaista jutustelua, joten katsoin asialliseksi käyttää omaa nimeäni.

64. Eki7.7.2004 klo 09:57

Esko Kalervo:

Näin olen HH:n kirjoituksista ymmärtänyt hänen mielipiteensä olevan. Toivottavasti olen väärässä ja jos olen, pyydän miehekkäästi anteeksi. Olisin halunnut kuulla hänen kumoavan sen väitteen tai lausuvan edes jotain positiivista Sanasepo(i)sta. Jotain kauhean pelottavaa kulisseissa tuntuu olevan. "Tietääkseni kaappausta ei kuitenkaan ole tapahtunut..." Sitä tai sen jälkeisiä paria lausetta en ymmärrä, en tiedä onko "pitkäjänteinen työ" ollut hyvä vai paha asia.

Toivoisin silti saavani tietää sen jossain muualla. Tämä kaikki lähti taas vain "Erkin saitin" käsittämättömistä kommenteista. Tyylistä päätellen sama ihminen on ennenkin eri nimellä saanut täällä hurjimpina iltoinaan/öinään porukan varpailleen, myös chatissa. Nämä kaikki ovat ikäviä välikohtauksia, joiden yli minunkin olisi pitänyt pystyä kasvamaan ja olemaan välittämättä. Esimerkiksi aiemmin seuraavia lukiessani pystyin, vaikka asioissa olisikin ollut kovasti kysyttävää/ymmärrettävää - tosin ei se kysyminen yleensä yhtään viisaammaksi ole tehnyt:

"Onko Sanasepot ry kehityksen veturi vai jarru? Tutkittuani viimeisintä Sanaseppoa voin myöntää, että kysymys oli turha. Ei se ole veturi eikä jarru, koska sillä ei ole mitään osuutta tämän päivän päivän todellisuudessa."

"Luotettavasta lähteestä kuulleena tiedän, että Sanasepon tekijöiden suurin ongelma on saada lehteen riittävästi tehtäviä. Jos rimaa nostettaisiin, lehti ei ajallaan valmistuisi. Eikö olisi helpompaa myöntää tämä fakta. Siitähän pahimmat flopit aiheutuvat."

65. Jouni7.7.2004 klo 10:17

Sinänsä mielenkiintoista seurata tätä keskustelua. Ihmettelen kyllä milloin herrat nukkuvat, kun viestejä tulee melkein läpi yön.

Ratkojana ilmoitan mielipiteenäni, että laatijoiden liiallinen eripuraisuus tulee nakertamaan koko ristikkoharrastuksen arvostusta.

66. Eki7.7.2004 klo 10:21

Ossikin kirjoittaa tänne... huikeaa. Minun mieltäni kalvaa, kun en saa edes ulkonäköäsi mieleeni. Kun SM-kisojen alussa tutustui kymmeniin uusiin ihmisiin, esim. Ossit Suikki ja Virtanen, jotka olivat paljon kärkipäässä, menivät jo kisan jälkeen sekaisin. Harmittaa.

Niin, vaikka minua(kin) pidetään huumorimiehenä, minun huumorini loppuu, kun Sanaseppoja mätkitään mielestäni aiheettomasti. Siitä alkoi ensimmäinen (hiekka)laatikkoleikki otsikolla "Sanasepot ry - kehityksen veturi vai jarru?".

Olen jutellut useiden Sanaseppojen aktiivien kanssa ja kaikki ovat olleet HH:n ja Sanaseppojen yhteisestä alkutaipaleesta samaa mieltä: oli mukavaa saada mukaan uusi aktiivinen ihminen. Jälkimainingeista on jokaisella varmasti oma tarinansa.

Olen myös usein mielessäni naureskellut, kun HH kertoi melkein lähteneensä ensimmäisestä Helsingin kerhon kokouksestaan ennen sen aloitusta pois, sen verran hän oli tuntevinaan olevansa väärässä paikassa. Muistini ei salli tarkempaa siteerausta tai jatkoa asioille, koska nyt jo saattoi mennä pieleen ja sitä pyydän anteeksi, jos meni.

Jouni puhuu harvinaisen täyttä asiaa. Vakaa aikomukseni on nukkua kunnon yöt ja palauttaa ristikoiden arvostus olemalla menemättä enää mukaan moiseen. Mutta kun ...

67. mats7.7.2004 klo 10:56

onko tuo väittely (HH kontra EKI + kannattajat) kisaa markkinaosuudesta vai voiko ristikon laadinnasta oikeasti syntyä linjariitoja. Kun en osta ristikkolehtiä (ratkon vain is:n kovista, sk:n ristikkoa ja piilosanaa sekä sanaseppolehden tehtäviä) niin en tiedä erikoislehtien tasosta enkä erilaisuuksista. eikä suoraan sanoen kiinnostakaan.
vienona toiveena esitän kuitenkin, että la-iltiksen piilosanan ratkaisua ei olisi saman päivän lehdessä.
Kun tätä panettelua (onko liian voimas termi) täällä joutuu tavallaan väkisin seuraamaan, koska saitin otsikosta ei voi sitä arvata, niin voisiko webmaster siirtää heti sellaisen keskustelun RIITELY saittiin.
Muutenkin toivoisin, että saitin keskustelu pysyisi otsikkonsa alla - mutta siltä vaan tuntuu, että kun joku perustaa uuden otsikon niin välittömästi joku vääntää keskustelun haluamaansa suuntaan ja aiheeseen. no - eihän siinä mitään, eihän täällä tarvitse vasten tahtoaan olla (minkä vuoksi muuten saatta mennä päiviä ja viikkoja kun en avaa koko keskustelua) mutta kohteliaisuus otsikon avaajaa kohtaan olisi sekin arvo sinällään. Muutenkin olen sitä mieltä, että jos ei ole sanottavaa niin sitten ei tarvitse sanoa.
Tämä oli tällainen purkaus tällä kertaa. Kohta lähden lomille ja jätän arvon "osalliset" miettimään mitä hyötyä meille harrastajille tuosta torailusta oikein on.
Oikein rattoisaa keskikesää kaikille. Tullaan sitten hyvillä mielin taas lomilta sorvin ääreen.

68. Eki7.7.2004 klo 11:15

Hyvää lomaa, mats, toivon aivan samaa! On tärkeää kuulla, miltä tuo sananvaihto täällä kävijöiden mielestä kuulostaa. Niiden lomassa olen mielestäni saanut puetuksi joitakin ristikkoasioita välillä hyvinkin sellaiseen asuun, että siinä voisi olla tiedon siementä. Sääli, jos se katoaa vääränhenkiseen ympäristöön.

Koska olen luvannut olla referoimatta HH:n kanssa käymiäni - varsin vähäisiä - sähköpostikeskusteluja, saanen yhden oman siteerauksen tähän tehdä 12.4. , joka on tällä hetkellä viimeisestä henkilökohtaisesta sähköpostiviestistäni HH:lle:

"Vaikka olenkin perustanut sivut yhtiöni kautta, oli heti tiedossa, että alkuun sinne tulee paljon Sanaseppojen jäseniä. Minusta sivut eivät ole oikea paikka alkaa puida Sanaseppojen hyvyyttä tai huonoutta. Kaiken kaikkiaan positiivisuus on koko elämänasenteeni ja sen haluaisin välittyvän näiltäkin sivuilta. En minä kriittisiä juttuja halua raakata, mutta sitten pitäisi olla selkeitä kannanottoja ja hyvää hermostumatonta keskustelua. Nyt ottanee aikansa, että sellaista taas saadaan. Toivottavasti siihen joskus palataan."

69. J Takala7.7.2004 klo 11:39

Kyllähän nämä taistot tuovat säpinää palstalle, mutta eivät välttämättä ole satunnaisen lukijan mieleen.

70. J Takala7.7.2004 klo 11:39

Sen sijaan Esko Kalervon avaus on juuri sellaista juttua, mitä tällaisella palstalla on hyvä puida.

71. Henry Haapalainen7.7.2004 klo 12:48

Tuo ei ole minun sanomaani tai tekstiäni, että olisin aikonut poistua Sanaseppojen kokouksesta. Onkohan kyseessä ollut joku toinen henkilö.

72. Simple Simon7.7.2004 klo 15:57

Luin läpi tämän säikeen ja nyt referoin, kommentoin ja ideoin:

-Jutun avaaja, E K, tekee oman ideaalimallinsa. Milloin konservatiivinen, milloin uudistava, milloin visioiva.
-Eki, asiantuntija, konservatiivi tai varovainen uudistaja, ehkä hieman toppuutteleva.
-HH, koko sanoma oman lehden pussiin. Myös sen linjan mukaiset kannanotot.
-Hyviä keskustelua eteenpäin vieviä puheenvuoroja.
-"Lomalaisen suusta totuus" ei nyt mielestäni pitänyt paikkaansa. En usko, että Eki hyödyntäisi Sanaseppoja, ehkä päinvastoin, kuten Eki itse vihjaa. Vaan tulipa nekin epäilyt käsiteltyä.
-Sanasepot ovat äärilaita ratkojista.
-Sanasepot-lehden ristikot ovat yleensä "suotavia" vain jäsenille. Näin on.

Tosiasia on, että markkinat ohjaavat ristikoita, ei Sanasepot!
Siis lehtitalot, ehkä Eki, HH ja Co:t. Mutta siis viimekädessä "Ratkoja-Virtanen", joka maksaa.

Vaan tästä on hyvä jatkaa, lisäänkin muutaman tosi mullistuksen:
-Sanan pituutta ei rajoiteta säännöillä.
-Ristikko voi olla moniulotteinen, näitä kokeilujahan on jo nähty.
-Ristikko voi sisältää muitakin kuin perinteisiä elementtejä, jopa HS/Aulis Lehto käytti tyhjiä ruutuja.
-Nettiratkonta voi sisältää mitä tahansa netistä saatavia elementtejä.

Onko ristikko jatkossa vain ristikko vai onko se joku "informaatiotekniikkapuzzle"?

Jos joku työryhmä tarvitaan niin "Puzzle/ristisana VISIO-team".

Toivonkin, että löytyy joku, jolla on kanttia avata VISIO-säie.

73. Eki7.7.2004 klo 16:09

Eki ja Ekin saitti kiittää, kuka, Simon, oletkaan. Hyviä pointteja, paitsi yksi: eihän HH omaan pussiin sentään?

Uudenlaisia nettiristikoita olen lupaillut ja kyllä ne tänä tai ensi vuonna tulevat.

Yhdet säännöt (Hyvönen/Vuokila + ratkoja- ja asiantuntijatiimi) julkaistaan syyskuussa MMM Sanaristikot -teoksessa. Niissä on väljyyttä vaikka muille jakaa. Mitään ei tuomita, mutta perussäännöt pitää olla ja niiden rikkominen harkittua.

74. Eki7.7.2004 klo 16:11

Tarkoitus ei siis ollut kysyä, kuka olet, vaan todeta, että kuka ikinä oletkaan, kiitos pointterille!

75. Henry Haapalainen7.7.2004 klo 17:37

Ehkä viime päivinä Kirput ovat olleet keskustelussa liikaa esillä. Ei ole ollut tarkoitus ketään ärsyttää "omaan pussiin puhumisella", mutta en ole tullut kiinnittäneeksi tuohon huomiota. Sorry.

76. Tanja7.7.2004 klo 20:01

Niistä lasten kirpuista! En ole itse kokeillut, vaikkakin muissa lastenristikoissa on aikas omituisia sanoja. Eikö niitä millään voisi vaihtaa vähän "lapsenmielisemmiksi" jotta muutkin, kuin sellaiset, joilla on sanakirja esillä, saisivat ne kirjoitettua ne ristikkoon. Tai sitten yksinkertaisesti on luokitehtava lastenristikot, joissa on outoja sanoja, aikuisten superhelpoiksi ristikoiksi. Jotkin sanat saattavat tuntua laatijan mielestä lapsenkin kannalta helpoilta, mutta eikö kannattaisi koeratkotuttaa ne jollakin...

77. Eki7.7.2004 klo 20:37

Olisi ollut hyvä, että voisit vertailla kaikkia lastenristikoita. Nyt jää arvoitukseksi, ovatko nuo yhdet sinun mielestäsi helpompia kuin muut. Omasta puolestani olen jo kirjoittanut, että aina en tunne onnistuneeni aivan yhtä hyvin lasten kannalta, mutta silti nimeän sellaisen ristikon lastenristikoksi, jonka olen sellaisena aloittanut, muuten lehti saattaisi jäädä ilman lastenristikkoa ja siinä on aina nähnyt ylimääräistä vaivaa sen takia, että pyrkii käyttämään lapsille tuttua sanastoa. Uuden Mustan Pelikaanin ristikko on ensimmäisten arvioiden mukaan pitkään aikaan onnistunein, tiedä häntä, onko totta. Aina sitä ei laatija voi olla edes ihan varma, esim. joku avara kohta voi epäilyttää vaikeudeltaan, mutta ei sitten olekaan.

Pelikaanien ja Kirppujen lisäksi olen nähnyt aika onnistuneita lastenristikoita siellä täällä, mutta valitettavasti enemmän epäonnistuneita. Tällä en yritä nostaa mitään häntää, vaan puhun omista havainnoistani. Yhtään täydellistä aikuisten säännöillä tehtyä lastenristikkoa en ole nähnyt.

78. Henry Haapalainen7.7.2004 klo 22:00

Jos laittaa lasten ristikon aikuisten lehteen, tuskin kukaan huomaa siinä mitään ihmeellistä. Ei aikuinen kiinnitä huomiota sellaiseen asiaan, että sanoituksessa on tehty ylimääräistä työtä siksi että se toimisi lasten ristikkona.

Lasten ristikot kuten muutkin kannattaa koeratkotuttaa useammalla henkilöllä.

79. jupejus7.7.2004 klo 22:25

Mutta koeratkotutetaanko ne lastenristikot lapsilla, edes ydelläkään?

80. Henry Haapalainen7.7.2004 klo 23:03

Kyllä.

81. Titta8.7.2004 klo 00:54

Minkä ikäisillä? Minkä ikäiset lapset tai ei-enää-ihan-niin-lapset niitä ratkovat? Onko tietoa?

Täällä jossain säikeessä kävijät kertoilivat, minkä ikäisinä olivat aloittaneet. Minä ratkoin 12-vuotiaana aikuisten ristikoita joskus täyteenkin, ja moni muukin kertoi aloittaneensa suunnilleen saman ikäisenä.

82. Henry Haapalainen8.7.2004 klo 01:42

Lasten Kirppua ratkovista enemmistö taitaa olla nykyisin 12-15 -vuotiaita.
Ja tämä saattaa olla monelle mielenkiintoinen tieto ja varmaan yllätys: Minä ratkoin ensimmäisen ristikkoni liki nelikymppisenä. Olin aikaisemmin muutaman kerran yrittänyt, mutta olivat jääneet kesken. Ensimmäinen loppuun asti ratkottu oli Hesarin ristikko, ja aikaa kului kolme tai neljä päivää. Siitä tuli sellainen kipinä, että sen jälkeen ratkoin kaikki Hesarin ristikot, ja aika pian muitakin. Nykyisin ratkon lähes kymmenen ristikkoa päivässä.

83. Titta8.7.2004 klo 11:11

Minulla aktiivisuus tuolla alueella vaihtelee suuresti. Välillä saattaa olla 6 lehteä pinossa, välillä saattaa mennä viikkoja, etten ratko ollenkaan. Joskus teini-ikäisenä saattoi mennä kuukausia, muttei enää. Eihän sitä voi kun tulee lehtiä kotiin, ei niitä malta olla ratkomatta sitten kuitenkaan. :)

Tuli vaan mieleen se ikäjuttu, kun pitää jotenkin osata jo kirjoittaa että pystyy ratkomaan, ja jonkinlainen sanavarasto pitäisi olla myös. Ja sitten taas toisaalta, minkä ikäinen vielä pitää itseään niin lapsena, että kehtaa ratkoa LASTEN ristikoita. Jossain vaiheessahan sitä ollaan niin aikuista että...

Eikö teiniristikot olisi hyvä nimi tuon ikäisille? :)

84. J Takala8.7.2004 klo 11:24

Tuossa on laatimani "lastenristikko", joka on suunnattu yläasteikäisille ja ainakin 7. luokkalaisille oli kelvannut:
http://www.taktu.fi/ristikko1.jpg

85. Henry Haapalainen8.7.2004 klo 12:07

Yksi pikku juttu tuossa ristikossa, jolla lienee yleisempääkin mielenkiintoa. Vihje NEVOJA ja vastaus SUOT. Lauseeksi muutettuna: Suot ovat nevoja. Toisinpäin se olisi oikein: Nevat ovat soita.

86. ++juh8.7.2004 klo 12:36

J Takalan lastenristikosta ihan pikkuriikkinen juttu:

Vihjeen "jälki-" ratkaisusana loppuu a-kirjaimeen, kun kyseessä on kurinpitorangaistus.

87. iso S8.7.2004 klo 13:16

Vaikeaan markkinarakoon hyvä suoritus. Lievinä kauneuspilkkuina mainitsen seuraavat:
- yhteen piilokirjaimeen on pakko hyväksyä kaksi eri kirjainta, vaikka vihjeessäkin esiintyvä kirjain on ilmeisempi
- Nokka pystyssä oleva vihjekuva ei välttämättä tuo mieleen oikeaa ratkaisusanaa; onko päässä nuttura vai PIPO?
- Täyttääkö How many -vihjeen ratkaisu sen vaatimuksen että ratkaisusanojen pitää olla perusmuodossa?

Itselleni tulisi uskonpuute jäättömiä-vihjeen alla olevan kuvasymbolin kanssa. Missä vaiheessa ja millä tavalla yleensä ihmisille tuo tulee tutuksi? Tässä asiassa J Takala on minua onnellisemmassa asemassa, kun hänellä on vaippaikä yhtä lähellä takana kuin minulla edessä...

Laulajatar Patricia ei liene mikään nuorisoidoli, mutta tähän pätee sama kuin edelliseen. JT tietää minua paremmin mitä nuorten päässä liikkuu.

Tasareunan rikkovasta ainoasta alkupiilosta pääsisi eroon yksinkertaisesti vihjettä vaihtamalla. Sanan loppuosa on sellaisenaan kelvollinen sana, mutta tuskin nuorten enemmistölle tuttu. Tässä JT on harkinnut oikein, paitsi jos lehden tai laatijan linja on sellainen että liehureunoja ei hyväksytä. Näistä asioista voi saada linjariidan pystyyn. Toki jäljelle jääneen nelikirjaimisen sanan alkuvokaalin voisi vaihtaa, jolloin pystysana muuttuisi suomalaisesta japanilaiseksi. Olisiko sekään hyvä ratkaisu?

How many -ongelma on ristissä Patrician kanssa. Edellisen hoitaminen vaatii kulmaan suurempaa remonttia ja samalla poistuu jälkimmäinen. Ettän paljastaisin oikeista ratkaisusanoista mahdollisimman vähän totean, että keksimässäni vaihtoehdossa pitäisi vaihtaa oikean alakulman vaakasanoista muut paitsi toiseksi alin. Ylimmän sanan piilokirjaimeksi K, Alaston-vihjeen ratkaisun tilalle RUKA ja laitaan pystyyn TAAS. Loput vähäiset muuttuvat kirjaimet varmasti hahmottuvat, jos on oikea ratkaisu valmiina edessä. Olisiko tämä parempi? Makuasia.

88. J Takala8.7.2004 klo 13:33

iso S: How many -ratkaisusana on ristikossa käsittääkseni epäsana, jonka hyväksyin sen takia, että ristikko meni hupikäyttöön ja sanalle löytyi sopiva vihje. Ristikkoa ei ole siis julkaistu missään ennen tätä.

Paranneltuun kulmaan näyttäisi tulevan alimmaksi vaakaan mielestäni lastenristikkoon sopimaton sana (jos sen 1. kirjain on S)?

++juh: Sana löytyy Perussanakirjasta myös tutummalla loppukirjaimella.

Henry on luultavasti oikeassa. Riippuu miten ratkaisun ja vihjeen välisen yhteyden hahmottaa.

89. J Takala8.7.2004 klo 13:35

Niin, siis se A-loppuinen löytyy O-loppuisen synonyyminä. Ennen tätä en ollut kuullutkaan, että A-loppuista yleensä on olemassakaan. Ennen käytettiin aina tuota O-loppuista ja käytetään kuulemma vieläkin.

90. J Takala8.7.2004 klo 13:36

Liehureuna jäi kommentoimatta. Valitsin paremman sanan, vaikka se vaati alkupiilon käyttöä. Ilman alkupiiloa sana ei olisi kelvannut lastenristikkoon ja koko kohta olisi pitänyt laatia uusiksi.

91. J Takala8.7.2004 klo 13:45

Taisi jäädä pari muutakin kohtaa kommentoimatta. Patricia oli ollut joillekin 7. luokkalaisille tuttu, joillekin ei. Niin arvelinkin. Eivät häntä kaikki aikuisetkaan tunne ja mistään teini-idolista ei ole kyse. Sen sanan vaihtaisin, jos voisin.

Kuvasymboliin tutustumisikää en muista, mutta se oli ilmeisesti ollut helppo.

Ristikossa oli ollut kolme (7. luokkalaisille) ihmetystä herättänyttä ratkaisusanaa, mutta niitä kukaan ei ole vielä maininnut. Niistä yhden arvasinkin olevan outo, 1 oli epävarma ja 1 tuli yllätyksenä.

92. Eki8.7.2004 klo 14:07

Huomasin Patrician mutta loistavanmallisena sanan olen käyttänyt itsekin jossain lastenristikossa. On aika yllättävää, että vastaavanlainen laulaja Celine Dion on Suosikin lukijoiden äänestyslistalla ulkomaisten laulajien/yhtyeiden kakkosena. Teinikamaako tosiaan?

Meinasin heti tuoreeltaan heittää tuon HH:n mainitseman nevoja > suot, mutta sitten ajattelin avata siitä jopa oman säikeen, tosin en tiedä, miten paljon keskusteltavaa siinä on, siihenhän liittyy pari selkeää sääntöä, joiden pitäisi olla korvakuuloltakin aika selkeitä. Kuitenkin joskus tulee ongelmakohtia.

Aika monta voisi ehdottaa ihmetyskohteiksi... Itsekin tehdessä epäilee suunnilleen joka toista sanaa.

93. iso S8.7.2004 klo 14:10

Siinäpä se, lasten osaamistason arvioimisen vaikeus. Alariville tarjoamani sana alkaa S:llä, mitäpä muuta meikäläinen. "Ei anna periksi" säilyy ennallaan. Muodostuva sana on ristikoista hyvinkin tuttu ja sellainen mitä epäröisin tarjota lapsille jos joutuisin (vielä) lasten ristikoita tekemään ja tulisin ajatelleeksi tuon tuttuakin tutumman sanan mahdollista vaikeutta.

Liehureunaa pidin tuohon paikkaan ehdottomasti parempana ratkaisuna kuin kumpaakaan mainitsemaani korjausta. Hyvän liehumattoman ratkaisun löytäminen saattaisi olla niin kovan työn takana että siinä ei ole järkeä muuten kuin kenties pakollisen linjan noudattamisen vuoksi. Yksi liehautus ei pilaa kuin sellaisten päivän ketkä pillastuvat joka tapauksessa jostakin. Etenkin kun alkupiilo ei ole missään eksoottisessa sanassa.

Löytyvätkö ihmetystä herättäneet kolme sanaa seuraavien neljän vihjeen takaa: ruuhka, pilkku kasvoissa, uhkaava ääni, pumpuli? Alaston sentään lienee tuttu nuorillekin.

94. J Takala8.7.2004 klo 14:12

Uhkaava ääni oli se ihmetystä herättänyt, jota etukäteen vähän pelkäsinkin. Muut sanat olivat käsittääkseni tuttuja.

95. iso S8.7.2004 klo 14:13

Eki sen teki, veti välistä. Celine Dionin suosion salaisuus taitaa olla Titanicin tunnari.

96. Marianna8.7.2004 klo 14:17

Olen useana vuonna pitänyt ristikkopajaa 4 - 6 -luokkalaisille. Kimmo Sillankorva tarjoutui ystävällisesti tekemään meille pari ristikkoa, joita olen voinut käyttää yhä uudelleen - pajalaisethan vaihtuvat. Kimmon ristikot ovat olleet varsin sopivia kooltaan (13 x 15) ja sanastoltaan. Joillakin on voinut mennä yhden ristikon kanssa koko kaksituntinen, nopeammat ovat siirtyneet esim. Pelikaanien lastenristikohin. Pelikaanit ovat aika monelta jääneet kesken , mutta kyllä ne tuntuvat vaikeammiltakin.

Eiköhän meillä ensi lukuvuonnakin ole pajaviikot (2), joten jos joku haluaa antaa testattavaksi lastenristikon, otan ihan sovulla vastaan;-)

97. Eki8.7.2004 klo 16:52

Ei se Titanic voi ihan noin kauan vaikuttaa. Nykyinen kama on aika antiteinimäistä. Ja hän on ollut vielä toukokuun ykkönen.

Tuore lista on:

1. The Black Eyed Peas
2. Celine Dion
3. Eminem
4. Evanescence
5. Linkin Park
6. Good Charlotte
7. Britney Spears
8. Nirvana
9. The Darkness
10. Blink 182
11. Robbie Williams
12. Madonna
13. Avril Lavigne
14, Metallica
15. 50 cent
16. Dido
17. Justin Timberlake
18. t.A.T.u.
19. Christina Aguilera
20. Anastacia

Mitään lähellekään vastaavaa ei ole mukana, paitsi kuollut Nirvana ja ehkä Anastacia sinne PÄIN:

98. Pee8.7.2004 klo 17:23

- Isä, mitä oikein käytettiin ristikoissa ennen Kaasia?
- Mitä? Ettei olisi ollut Kaasia? ;-)

99. Henry Haapalainen8.7.2004 klo 17:25

Laitoin Eminemin uusimpaan Lasten Kirppuun (ristikon pääkuva). Näyttää olevan aika monille tuntematon.

100. Jukkis8.7.2004 klo 17:36

Eikös "KAAS":n vihje ole aika usein "PIER"? Ei tosin taida lasten ristikkoon olla suositeltava vaihtoehto.

101. Eki8.7.2004 klo 17:42

Joo, ei kaikkia artistien isiä ja muita sukulaisia voi ristikoihin panna :)

102. jupejus8.7.2004 klo 21:02

Tulipa mullakin ratkottua tuo J Takalan ristikko (sinänsä aivan kohtuullinen aikuisellekin, en sitä moiti) - mutta kiinnitin huomiota siihen, ja saanpa näin tilaisuuden kysyäkin, että miksi alkupiiloa pidetään niin pahana (ainakin sitä korostetaan usein), mutta sanojen välissä oleva piilokirjain ei herätä pahennusta niinkään. Mikä ero niillä piilossa olevilla kirjaimilla on, onko ne sanan päässä vai välissä.

Tuossa ristikossa ainakin oli "väli"-piiloja huomattava määrä... ja ne olivat etupäässä sanojen alkutavuissa.

103. J-P8.7.2004 klo 21:28

Iskän siskon äijä tekee ristikoita. Aika usein se soittaa mulle kun se ei tiedä suosikkibändeistä ja muusta.
Tykkään ratkoa ristikoita joissa on paljon kuvavihjeitä

terv. J-P 11v

104. Tapsa8.7.2004 klo 21:42

Minusta tuli nyt (ristikko)ateisti!! En ikinä usko kenenkään
ensimmäisenä tehtävänään ratkoneen Hesarin ristikkoa!!

105. Tapsa8.7.2004 klo 21:46

J. Takala: Jostakin syystä ei aukene mun koneessa tuo
lastenristikko, voisitko pistää etanapostissa Tanjalle?

106. iso S8.7.2004 klo 22:18

jupejus, nähdäkseni on useitakin syitä.

Reunassa oleva alkupiilo häiritsee joidenkin esteettistä silmää. Kieltämättä reuna on levottoman näköinen jos suunnilleen (mutta ei täsmälleen) joka toinen reunasana alkaa piilolla.

Jos piiloon jäävä kirjain on sanassa mitä ei pysty arvaamaan, se pitää tarkistaa jostain lähteestä tai täytyy jättää ristikko kesken. Useimmat lähteet ovat aakkojärjestyksessä, joten alkupiilo aiheuttaa enemmän selailua. Esimerkkinä makuusija => _OLA aiheuttaa haun AOLA, BOLA, COLA jne kunnes Nykäsen osasta L-R löytyy POLA: pirtin karsinapuolen seinään kiinni tehty yksijalkainen makuulaveri. Mitä kauempana alusta piilokirjain on, sitä vähemmän sivuja joutuu selaamaan.

Yksi syy on laatijoiden ylpeys. Koska alkupiiloilla on todellisia ja kuviteltuja huonoja puolia, on hieno taidonnäyte jos pystyy ne välttämään. Moni laatija ei mokomaa hienoutta huomaakaan.

Takalan tapaisessa tapauksessa hyväksyn alkupiilon silmää räpäyttämättä. Monilla Sanaris-laatijoilla näyttää olevan alkupiilopanna, muta yhtiön politiikka se ei ole, koska Pelikaaneissakin näkee liehureunoja. Ekihän julistaa suvaitsevuutta, missä otetaan huomioon kokonaisuus.

107. J Takala8.7.2004 klo 22:59

Tapsa, laitoin menemään Excel-taulukkona. Toivottavasti avautuu.

108. Tapsa9.7.2004 klo 00:02

J Takala, Excel toimisi mulla mutta ei ole tullut, onkohan mennyt tuulten teille?

109. jupejus9.7.2004 klo 00:21

Noin vain iso S tuon selityksen ymmärtää, mutta vieläkin vähän vastakarvaan silittelen.

Piilokirjainhan ei saisi olla (täälläkin todettu jo vissiin useastikin) mikään oudon sanan tai vaihtoehtoisen sanan piilossa luuraava kirjain. Jos piilokirjain on, sen pitäsi olla kiistaton ja tuttuun sanaan kuuluva. Alkavanakaan piilokirjaimen vuoksi ei niin ollen saisi olla tarvetta lähdeteoksille.

Mutta jos sanat alkavat paljolti joka toisella kirjaimella risteäviin sanoihin nähden sen vuoksi että alkupiilot on pystytty niin väistämään, niin onko se sen arvoista.

Jos jotkut laatijat ei tuohon alkupiiloon niin kiinnitä huomiota, niin ei varmastikaan monet ratkojatkaan. Ennen parikin alkupiiloa (hyviin sanoihin) hyväksyisin mieluummin, jos sillä pystyttäsiin välttämään välipiilojen runsas määrä.

Ihannehan tietenkin olisi, jos ei olisi piiloja - ei alussa, ei välissä, eikä lopussa, mutta kun niitä tuppaa tulemaan ristikoihin. Kyllä minusta katse lepää (kuin myös sanojen ratkomisessakin) täydellisissä sanarykelmissä, vaikkakin juuri jonkun alkupiilon takia, siinä kuin täysin alkupiilottomassa, mutta muuten harvassa ristikossa.

No, ne voivat olla makuasioita ja voin vain olla täysin väärässäkin, mutta voi siinä alkupiilottomuudessa olla takana laatijoiden periaattellisuuskin, että niitä ei suvaita, koska ne rikkovat sivujen suoria reunoja. Mutta silloinhan ei enää ole pääpaino ristikon sanoissa vaan ulkoisessa muodossa.

Korostan, että en ole puolustamassa alkupiiloja, mutta olen vertaamassa kaikki piilot samanarvoiseksi. Jokainen piilo mietityttää ratkojaa, oli se alussa tai välissä.

110. Henry Haapalainen9.7.2004 klo 01:14

J-P:n viesti oli hauska.

111. Henry Haapalainen10.7.2004 klo 02:21

Pitäisikö noista alkupiiloista sanoa vielä jotakin vai tuliko kaikki oleellinen jo sanottua. Mistään suuresta tai periaatteellisesta asiasta ei liene kysymys. Ristikko jossa on pari alkupiiloa ei ole yhtään huonompi kuin alkupiiloton, ei ainakaan tuon syyn takia.
Tärkeintä on että ristikko täyttää tehtävänsä eli ratkeaa. Aloitteleva (tai tyhmä) laatija ei ehkä muista, että ristikko tehdään ratkojille. Piilokirjaimen olemassaolo pitää osata vihjeessä huomioida.
Täällä on eräitten kirjoittajien toimesta esitetty harhaisia käsityksiä, että ratkojat miettisivät laatijan aivoituksia vielä päiväkausia sen jälkeen, kun ristikko on ratkottu. Eivät mieti! Jos vihje ei aukea silloin kun oikea sana on keksitty, se jää aukeamatta lopullisesti.
Iso S sanoo, että alkupiilo on ongelmallisempi kuin muu piilo, jos sanaa joutuu etsimään hakuteoksista. Monet ratkojat käyttävät mielellään hakuteoksia, ja heidän kohdallaan tuo osuu oikeaan. Jupejus sanoo, että mikään piilo ei saa aiheuttaa tarvetta hakuteosten käyttöön. Se lienee myös enemmistön kanta.

112. Eki10.7.2004 klo 10:01

Kyllä, laatijan pitää olla taitamaton tai ajattelematon, jos hän ei osaa laatiessaan ajatella ratkojaa paljon enemmän kuin itseään.

Jouduin toissapäivänä viimeksi orporuudun (ruutu, josta ei suoraan tule yhtään ratkaisusanaa) riivaamaksi. Päästyäni alkujärkytyksestä korjaamiseen meni alle minuutti, rakenne muuttui kokonaan siitä ristikon keskeltä ja sanasto parani. Edellinen kerta oli Oho! 28:n ristikon kohdalla. Siitä jouduin poistamaan oikeanpuoleisesta pystyyn lähtevästä lauseesta oikeaan laitaan päätyvän sanan, koska samasta ruudusta haarautui jo silloin kaksi sanaa, muuten korjaaminen ei varmaan olisi onnistunut.

Orporuutujen poistaminen ei palvele kuin niitä ratkojie, jotka sellaiset huomaavat tai niitä halveksuvat. Jokaisella laatijalla on omat vankkumattomat periaatteensa ja tuo on minulla yksi niistä.

Riippuu varmaan vihjeestä, kannattaako sitä miettiä monta päivää. Joskus ottamalla ristikon uudelleen eteen huomaa ratkoneensa väärin. Sitten se outo vihjekin ratkennee. Laatija voi esittää harhaisia käsityksiä ratkojista, ratkoja kai sentään ei, hän voi vain edustaa vähemmistöä. No, voi hän valehdellakin.

Voisiko ajatella, että ratkoja-laatija tai laatija-ratkoja kehittelee mielessään ristikoista kuvitelmia, jotka ovat harhaisia? Ehkä.

Ainakaan kaikki ratkojat eivät pysty laatimaan ryhtyessään pitkäänkään harjoiteltuaan tekemään sellaisia ristikoita, joita he itse kertovat tykkäävänsä ratkoa.

113. Henry Haapalainen10.7.2004 klo 13:35

Orporuuduista on ollut aika vähän keskustelua. Mutta jos orporuutusääntöä rikkoo niin peittelemättömästi ja mieleenjäävästi kuin Janne Uusitalo teki (Helppo Kirppu 3/2004, s. 15), enpä menisi moittimaan.

114. Antti Viitamäki11.7.2004 klo 02:58

Onhan se totta, että monet näistä ristikoiden kirjoittamattomista "säännöistä" tai "suosituksista" - joista täälläkin keskustellaan ja kiistellään - ovat sellaisia, ettei niiden pienimääräinen rikkominen merkitse ratkojille yhtään mitään.

Jos avarassa ristikossa on yksi kolmekirjaiminen, hyvä suomen kielen sana, ei sillä luulisi olevan paljon väliä. Jos orporuudun pystyy jotenkin jopa käyttämään hyödyksi, niin ihan taatusti ratkoja ei siitäkään häiriinny. (Ja keskivertoratkoja ei välttämättä noteeraa kömpelöäkään orporuutua.)

Nämä ovat vain niitä rimoja joita laatijat itselleen asettavat, jos katsovat tarpeelliseksi. Itse en varmastikaan laatisi eteenpäin, jos huomaisin johonkin kohtaan jäävän orporuudun tahi kolmekirjaimisen sanan - sitä voi sanoa kunnianhimoisuudeksi tai päähänpinttymäksi, ja tekipä kummin päin tahansa, ratkojaa tuskin suunnattomasti närkästyttää, jos kokonaisuus on kuitenkin toimiva ja ratkaisu yksiselitteinen. Alku- ja loppupiiloihinkaan en automaattisesti suostu, mutten kyllä missään tapauksessa heitä hukkaan hyväsanaista aukiota jos se alkupiilosta on kiinni.

Niin kuin tälläkin keskustelupalstalla on useita kertoja todettu, säännöillä ja suosituksilla pyritään yleisesti ottaen toimivampiin ja ratkottavampiin ristikoihin. Alle nelikirjaimisten sanojen ja orporuutujen määrä on suoraan verrannollinen ristikon laatuun ainakin näin:

- mitä pienempi keskipituus, sitä todennäköisemmin sanat ovat tylsähköjä ja jopa fakkiutuneita
- mitä enemmän orporuutuja, sitä sokkeloisempi ristikko on
(ja toki myös lyhyt sanasto tarkoittaa yleensä suurempaa sokkeloisuutta)

Ja mitä sokkeloisempi ristikko, sitä enemmän siinä on piilokirjaimia. Ja mitä enemmän on piilokirjaimia per sana, sitä vaikeampaa on sanan ratkaiseminen. Duaalien mahdollisuus kasvaa, risteävistä sanoista on vähemmän apua ja niin edelleen.

Tämähän on sitä peruskauraa. Epäilemättä on mahdollista tehdä loistava ristikko, vaikka siinä olisi kaikkia yllä mainittuja "ongelmia", mutta Skyttää mukaillakseni: kurkottaminen on tärkeää, ilman sitä kehitystä ei tapahdu. Ja tämä koskee tietenkin myös sanastoa ja vihjeitä yleensä, ei pelkästään laadinnoksen teknisiä avuja.

Mistä päästäänkin takaisin säikeen aiheeseen, eli niin kuin EK on toistu-toistu-toistu-toistuvasti tuonut esiin, sanaston laatu ja vihjeitys ovat ilman muuta ne pointit, joihin ratkoja kaikkein eniten kiinnittää huomiota, heti ulkonäön (selkeys, siisteys) jälkeen - tai jopa vähän ennen.

115. Eki11.7.2004 klo 10:49

Janne Uusitalon tapauksessa kyseessä ei ole säännön rikkominen vaan ristikon juju. Lauseiden kysymysmerkkiruutu on oikeassa alakulmassa kulmikkain kulmaruudun kanssa. Sääntöä on rikottu tahallaan ja taiten heti ensimmäisiä sanoja sijoittaessa. Tällainen säännöissä raikuen hyväksytään ja sellaiseen jopa kannustetaan.

Vankkumaton periaate? Pakko tässä vaiheessa tunnustaa, että olen kerran (jujut ovat erikseen) jättänyt vahingossa ristikkoon tulleen orporuudun lopulliseenkin ristikkoon, Lemmikki-lehdessä jokunen vuosi sitten. Se oli kuvan alla ja koko oikea alaneljännes olisi varmaan mennyt uusiksi. Ruutuun tuli teksti TÄSTÄ EI TULE YHTÄÄN MITÄÄN! Olin siihen tyytyväinen, koska se kuvasi myös tunteitani sillä hetkellä.

Tällainen on kantani orporuutuasiassa. Otin sen esiin vain, kun siitä oli pari tuoretta todellista tilannetta tuonne aiempaan viestiini kirjattavaksi. Ei siitä tai muista säännösitä saa näissä olosuhteissa sellaista keskustelua, josta voisi vetää hienoja johtopäätöksiä, sillä yksittäisten ihmisten mielipiteet ovat kovin satunnaisia. Jos asiasta lähtisi tekemään tutkimusta, täytyisi orporuudun (tai muun tutkittavan asian) määritelmä esittää hyvin ja osoittaa muutamia esimerkkejä. Tällöin ratkoja helposti alkaisi tehdä päätelmiä asiasta, joka häntä ei ole lainkaan sitä ennen vaivannut jne. jne.

Myönnän kyllä, että orporuutu on niitä asioita, jotka ratkojaa lähes vahiten kiinnostaa ristikossa, mutta silti se on mukana niissä perussäännöissä, jotka MMM Sanaristikot -teoksessa näillä näkymin syyskuussa julkistetaan. Olisi mielenkiintoista kuulla kommentti sellaiselta laatijalta,
- jonka mielestä se ei kuuluisi tuonne ristikon perussääntöihin
- joka tunnustaa, ettei siihen pyri jokaisessa laadinnassaan
- jonka mielestä se ei ole olennainen osa hyvän ristikon rakennetta

Asiasta ja muista säännöistä on helpompi keskustella kirjan ilmestyttyä. Siinä annetaan siis (avarasti nähtynä) laatijoille valta päättää, mitä sääntöjä kukin haluaa käyttää.

Itsekin tunnen houkutusta rikkoa jotain sääntöä, "kun ristikosta tulisi sen avulla niiiiiin hyvä", ja joskus niin teenkin. Jos yksi sadasta ristikostani rikkoo jotain perussääntöä (siten, etten haluaisi sen rikkovan, rikkomuksen syy on alun perin tahaton), voin ehkä olla tyytyväinen. Jos sääntöjön lepsuuntuminen mielessäni johtaa pian siihen, että joka kymmenennessä rikotaan tai kohta joka viidennessä, silloin olen antanut pirulle pikkusormen ja se on vienyt koko käden. Vielä pitää kuitenkin katsoa, mikä tai mitkä säännöt ovat rikkomisen kohteena. Sääntöihin otetut asiat eivät toki ole tasavahvoja "pahuudeltaan".

Tykkään filosofoida näillä asioilla. Tykkään lukea toisten pitkiäkin filosofioita, laatijoiden ja ratkojien. En haluaisi tulla tyrmätyksi vain sillä perusteella, että ratkojat eivät moisesta ole kiinnostuneet, koska mielestäni olen laajasti perustellut, miksi joku ajamani asia silti on ristikoille hyväksi. Haluan perusteellisempaa tyrmäystä, jossa tulee kunnon vastafilosofiaa, muuten vastaus on yhtä tyhjän kanssa.

Alkupiilo, loppupiilo ja piilokirjaimet yleensä ovat asioita, jotka eivät liity mitenkään sääntöihin (paitsi että yhtä useampaa peräkkäistä piilokirjainta ei perussäännöissä hyväksytä). En minäkään ristikon hyvyyttä sen perusteella ratkaise tai siihen välttämättä edes kiinnita huomiota, jos ristikon sisältö toimii kybällä.

116. MM11.7.2004 klo 11:33

Kuvittajan näkökulmasta nuo alkupiiloruudut ovat yleensä melko hankalia. Reunaan jää tilaa kuvalle hyvin vähän tai ei lainkaan, ja monasti joutuu käyttämään "suuntanuolta" ruudussa, jota ainakin itse vierastan. Esteettinen vaikutelmakin kärsii heti jos reuna on "ulospäin" kovin pykäläinen.

117. iso S11.7.2004 klo 12:11

Antti, Eki, MM: kaikki totta ja olen samaa mieltä, myös siitä Ekin sanomasta 'yksittäisten ihmisten mielipiteet ovat kovin satunnaisia'. Tämä ei välttämättä tarkoittanut sitä että tietty yksittäinen ihminen heittää satunnaisesti vaihtelevan mielipiteen samaa asiaa eri kerroilla kysyttäessä. Kuitenkin voin myöntää että joissakin asioissa voisin toimia juuri noin, voisin olla eri kerroilla jyrkästi eri mieltä itseni kanssa jostain yksityiskohdasta. Kaikki riippuu kaikesta ja olosuhteet on otettava huomioon.

Antti totesi 'Jos orporuudun pystyy jotenkin jopa käyttämään hyödyksi'. Tästä kaipaisin jotain esimerkkiä. Voin kuvitella että vahingossa jääneen orporuudun voi käyttää hyödyksi siten että sen poistamiseen kuluvan ajan voi käyttää hyödyllisemmin johonkin muuhun. Tahallisella orporuudulla voi kenties parantaa sanaston laatua, tuota epämääräistä mutta ääritapauksessa niin selvää käsitettä. Mitä muuta? Orporuutuun viittaaminen humoristisella tai moittivalla tavalla jossain vihjeessä ja ratkaisussa?

Mitään erityistä järkiperustetta orporuutujen kieltämiseen ei mielestäni ole. Höyryristikoissa ja kryptoissa (jos niihin kuviteltaisiin kuvaristikon tyyliset vihjeet) ne ovat arkipäivää. Miksi ei siis kuvaristikoissa? Koska näin on päätetty, koska se on tökeröä, koska se on taitamatonta tai laiskuutta. Kaksi viimeksimainittua eivät ainakaan välttämättä ole tosia. Voisin kuvitella hirmuisen melkein-aukion, minkä keskellä olisi orporuutu ja sen alla tai sivulla piilokirjaimen toisella puolella vihjeruutu. Tuo kuviteltu viritelmä olisi taynnä pitkiä, ihmeellisen kauniita ja laadukkaita sanoja, joiden yhteensovittaminen on mahdollista vain sankarillisin ponnistuksin ja silloinkin vain orvon kustannuksella. Kuka heittää ensimmäisen protestin tämän orpoteesin loukkaamisesta? Eikö tämä orpo olisi loistava tuki, varsinainen pro-teesi!

Silti ja siitä huolimatta, koska näin on päätetty, en ole muistaakseni päästänyt yhtään orpoa ulos ihmisten irvisteltäväksi. Minun tekniikallani ja hulimattomuudellani niitä syntyy noin joka kymmenenteen ristikkoon (karkea arvio) ja niitä saa sitten likvidoida isommalla tai pienemmällä vaivalla. Harvoin siinä on sanasto parantunut, mutta joskus on jopa niinkin käynyt.

118. Henry Haapalainen11.7.2004 klo 12:52

Toimisiko krypto sittenkin paremmin kuvaristikon rakenteella, jolloin sanat menevät oikeasti ristiin (Helppo Kirppu / Superkrypto). Vielä ei ole tullut niin paljon palautetta, että voisi sanoa mitään varmaa.
Pikku kryptoista ainakin tuli kestosuosikki. Uusia ideoita kannattaa edelleen kehitellä.

119. J Takala11.7.2004 klo 13:11

Kirpun pikku krypto olivat hyviä. Isompia kryptoja ei jaksa tehdä, kun ne ovat ensimmäisen sanan jälkeen läpikirjoittamista.

Superkryptoon en ole tutustunut, mahtaako siinä olla kuitenkin saman verran kirjaimia käytetty kuin normaalikryptoissa (24-26)? Ja täyttyykö yleisin kryptosääntö eli joka kirjain vähintään kahdesti ja jokaisesta kirjaimesta muitakin kuin piilokirjaimia.

120. Eki11.7.2004 klo 13:14

Kukapa ei kannattaisi uusia ideoita ja vanhojen hyvien lämmittelyä.

121. Henry Haapalainen11.7.2004 klo 14:55

J Takalalle
HK:n Superkryptoissa kirjainten määrä on vaihdellut seuraavasti:
23, 28, 27, 26, 28. Ehkä pitää senverran sanoa, että tuo ensimmäinen on Tuulikki Haapalaisen laatima.

Kryptosääntöjä on noudatettu. Yhdestä löytyi virhe, kun eräs kirjain esiintyy vain kerran (ei piilona tai muutenkaan epävarmana).

122. Henry Haapalainen11.7.2004 klo 16:36

Superkryptoissa ei minusta ei ole sitä ongelmaa, että se muuttuisi heti alun jälkeen läpikirjoittamiseksi. Suosittelen kokeilemista.

123. Eki11.7.2004 klo 16:44

Sen verran olen kryptoja tehnyt ja tutkinut, että tätä pitää vähän kommentoida, hyvässä hengessä. Teen sen kuitenkin toisessa säikeessä.

124. Henry Haapalainen11.7.2004 klo 17:54

Siellä toisessa osiossa tuli annettua väärä todistus Superkryptosta. Superkrypto ei toimi niin, että siinä alkuun ratkaistaisiin/ratkeaisivat ne sanat, joille on annettu vihje.
Suosittelen kokeilemaan, sitä ennen ei kannata mielipidettä muodostaa. Krypton ratkaiseminen voikin olla monelle yllättävä elämys.

125. Eki11.7.2004 klo 17:58

Olen ratkonut ja tiedän mitä puhun.

126. tapsa11.7.2004 klo 23:08

Kun Eki pyysi Tanjaa vertailemaan hyllystä löytyviä lasten-
ristikoita, ostettiin tietysti heti ne molemmat! HH:n lehdestä
löytyi välittömästi hänen kieltämänsä sana ETSO, tosin
monikkomuodossa etsot, sekö sitten pelastaa tämän
"laatulehden" mokan? HH:n mielestähän ei tässä lehdessä
ole Fakki- eikä muitakaan vaikeita sanoja!
Muut kommentit antaa Tanja kunhan on ratkonut lehdet.

127. Eki11.7.2004 klo 23:27

Tutkikaa kokonaisuus, ennen kuin tuomitsette! Ei ole helppoa tehdä lastenristikoita!

128. Henry Haapalainen12.7.2004 klo 02:11

Jos Lasten Kirppuja tarvitsee puolustella, osaan tehdä sen kyllä itsekin, kiitos vain. Aiheena viimeksi oli Superkryptot ja Ekin harhaan johdatteleva tulkinta niistä.
Kai täällä vielä asiallinenkin keskustelu on elossa.

129. Eki12.7.2004 klo 02:35

Aiemmin minua arvosteltiin siitä, etten pidä porukkaa aisoissa. Nyt kun olen puolustellut, ei kelpaa.

"Kai täällä vielä asiallinenkin keskustelu on elossa." Mikä täällä on epäasiallista ja mikä sen aiheuttaa?

Oliko kryptofilosofoinnissani nimenomaan superkryptojen kohtelu harhaista? Kuinkas sattuikaan? Kirjoitin kyllä täysin vilpittömän asiantuntijalausunnon kryptoista, vaikka toki olen asianosainenkin, kuten myös HH. Jos se oli harhainen, haluaisin kuulla, miten.

Silti, kun kyse on ristikoille omistetusta koko kansan foorumista, mieluummin jättäisin nämä hiekkalaatikkoleikit kokonaan. Anteeksi vaan. Sitäkin, että minulla ei taas taida olla tarvittavaa huumorintajua.

130. Henry Haapalainen12.7.2004 klo 02:47

Ekille
Humalaisten jorinoihin vastatkoot toiset humalaiset. Tapsan tekstejä olet joutunut keskellä yötä sensuroimaankin.
Sinulla on ihan tarpeeksi vastattavaa omissa puheissasi. Keskity siis niihin.
Sanoin että kommenttisi oli harhaan johdatteleva (ei harhainen). Vastaan myöhemmin miksi, mutta ensin haluaisin näkemyksiä vähemmän asianosaisilta.

131. Eki12.7.2004 klo 02:56

Okei! Filosofointini kryptoista oli hyväntahtoista ja keskustelua avaavaa. Tunnen jälleen kerran kuitenkin olevani syytettynä. Toivottavasti tunnen väärin. Odotan mielenkiinnolla ulkopuolisten kommentteja.

132. Antti Viitamäki12.7.2004 klo 04:31

Olinpa tuossa vakiokuppilassa käymässä pikku yökävelyllä. Törmäsin hyvään ystävääni, ja hiukan ennen kiinnimenoa liukenimme kohti kotia. Selvistä päin, kuten meillä köyhillä on tapana. Jäätiin hänen ulko-ovensa eteen sauhuttelemaan ja rupattelemaan.

Paloajan puolivälissä seuraamme änkesi tuiki tuntematon mies, joka pyysi savuketta. Oli jopa valmis maksamaan siitä. Tarjosin yhden.

Tyyppi oli lievästi päihtynyt - mahdollisesti viihdyttänyt itseään muillakin aineilla kuin mitä pitkäripaisesta löytyy. Puhui ja puhui, mutta sai aikaan varsin minimaalisesti sanottavaa. Me olimme äänessä yhteensä kolmen hyvin lyhyen lauseen verran.

Miehen pää- ja ainoaksi pointiksi nousi se, että hänestä olisi mukava lähteä ryyppäämään meidän kanssamme joku kerta, mutta että sitä ennen pitäisi vain tehdä peli selväksi - eli HÄN oli HETERO.

Sen jälkeen hän kertoi takellellen, miten hänellä oli ollut paljonkin homoystäviä - oikein HYVIÄKIN homoystäviä. Mutta että HÄN oli HETERO.

Äityipä siinä sitten vielä kiireellä lisäämään, että hänellä ei ollut mitään sitä vastaan, että me olemme homoja, mutta että HÄN oli HETERO.

Kun sitten saimme ravistettua absurdiuden hennon hunnun harteiltamme ja todettua, että hänen puheensa menivät nyt hieman vikaosoitteeseen, kaikki olikin jo liian myöhäistä. Hän oli omasta keskustelustaan saanut sen käsityksen, että me olemme homoja. Mutta, hän painotti, HÄN oli kyllä HETERO.

Epäilemättä olimme kaikki varmoja siitä, että olemme heteroja - paitsi ehkä yksi.

133. Eki12.7.2004 klo 05:18

No niin, Erkki, uutisristikko siitä kyllä kehkeytyy, nyt nukkumaan ja sassiin. Eikun sänkyyn.

134. iso S12.7.2004 klo 08:12

Eki, oletko väsymyksestä harhainen kun et löydä Ekin sänkyyn? Kuka on Eikku? Tietääkö vaimo tuosta?

135. Eki12.7.2004 klo 09:44

Vaikuksi kutsun joskus vaimoa, mutta siitä älköön kukaan vetäkö enempää huumoria. Arja Korisevan tulevan(?) ohjelman työnimi on Aikun kivaa. Lähtee samalta pohjalta.

Tästä säikeestä otsikon "Kryptojen suosio" alle siirtämääni ja sinne (paremmin kuin otsikkoon "Ristikkoteesit")kommentoitavaksi tarkoittamaani kryptofilosofointia en aamun yli nukuttuani osaa vieläkään nähdä edes harhaan johtavana tai loukkaavana. Eri mieltä siitä voi olla, vaikka sitäkin ihmettelen. Vielä enemmän ihmettelen, olenko ratkonut väärin vai löytänyt superkryptosta porsaanreiän, kun se niin helppo minulle on. Idea siinä on viehättävä eikä sitä ole tarkoitus millään tavalla mollata, mutta kun sen sanottiin tuovan helpotuksen kryptojen läpikirjoitusongelmaan, oli aika kertoa oma mielipide. Mielipiteessä perustellaan eri käyttötavat.

Useimmille kryptofaneille tuota ongelmaa ei ole, koska heistä krypton "täyttäminen" (mieluummin ratkominen, tässä tapauksessa kuitenkin täyttäminenkin aika osuva sana) on mukavaa puuhaa.

Ei se uutisristikko vielä valmiiksi tullut, mutta kehkeytyy.

136. MM12.7.2004 klo 09:56

kerrataan...

"Tärkeintä ei kaikille ole se MITÄ sanotaan, vaan se, KUKA asian sanoo.
Tai paremminkin tyyliin; TUOn kirjoitukset eivät ainakaan voi olla mitään rehellistä/älyllistä. Ne pitää hetimiten tyrmätä, vääristää tahi muutoin saattaa kirjoittajan tarkoitusperät kyseenalaisiksi."

137. Eki12.7.2004 klo 10:06

Kävin kyllä yöllä chatissa chekkaamassa, millaisessa kunnossa tapsa oli siellä käynyt ehkä huomannut tekstiriveissä horjuvuutta, mutta JOS kerran olen joskus häntä sensuroinut (en muista, olenko juuri HÄNtä sensuroinut tai mistä nimimerkeistä HÄNtä epäillään), niin eihän hänellä voi enää olla mitään annettavaa. Tanjaahan hän siteerasi, mutta toisten siteeraaminen, varsinkin jos toinen säilyy nimettömänä, ei ole reilua?

138. tapsa14.7.2004 klo 22:28

Kirjoitin sen, mitä Tanja sanoi, kun hän meni nukkumaan,
olisin voinut puhaltaa puhtaat nollat. Mutta kun se tähän meni, niin poistun totaalisesti, Tanja itse jatkaa. HH kaa-
takoon itselleen!

139. Tanjan äiti15.7.2004 klo 00:17

Ei muuten jatka, minä pidän siitä huolen.

Tapelkaa te "pojat" vaan keskenänne. Terv. Enotar

140. Henry Haapalainen15.7.2004 klo 00:45

Taatusti Tanjalla ei ollut asiassa mitään osuutta. Se ei ole ollut epäselvää.

141. Eki1.6.2008 klo 09:42

Viittaan tähän säikeessä 2016: HS 2486.

↶ Takaisin aiheisiin Siirry ylälaitaan ↑

KOMMENTOI

949. Ristikkoteesit

Lähettäjä: *

Teksti: *