KESKUSTELUT > RISTIKOT > IS KOVIS 12.6.04
926. IS Kovis 12.6.04
Matti12.6.2004 klo 18:01
Avataan nyt säie tästäkin. Kaksi ja puolikkaaksi oli rankattu. Ihan riittävästi vaati punnerrusta meikämatilta. Voihan jalansija ja pieniä! Niin, ja Saku6, tätä en tajua vielä. Palataan asiaan viimeistään viikon päästä.2. puhdas arvaaja12.6.2004 klo 18:07
saksankuusi
3. Matti12.6.2004 klo 18:17
Sixpäkki Saku-olutta
4. Timppa12.6.2004 klo 18:22
Pitääkin selata lehti (ainakin sarjakuvat) äkkiä läpi, että pääsen Koviksen kimppuun...
5. Maiju12.6.2004 klo 18:28
puhdas arvaaja, en todellakaan halua vastauksia ristikkoon, jota en ole vielä edes nähnyt!
6. puhdas arvaaja12.6.2004 klo 18:29
Maiju, se tuskin oli oikea vastaus? ;-)
7. Pulmailija12.6.2004 klo 20:29
Maijulle, ja muillekin: Nettien keskustelupalstoilla ei kannata lukea viestiketjuja niistä asioista, joista ei halua kuulla paljastuksia. Tämäkoskee niin TV-ohjelmia, elokuvia kuin ristikoitakin. Tässä tapauksessa otsikkokin on tarkka, joten omaa harkintaa kannattaa käyttää.
8. Titta12.6.2004 klo 20:34
Pulmailija:Täällä on ollut tapana, että ratkaisuja ei kerrota ennen kuin palautusaika on mennyt umpeen. Tämä on mm. sivuista vastaavan Ekin toive, joten eiköhän pidetä siitä kiinni. Jookos? :)
9. puhdas arvaaja12.6.2004 klo 20:51
Mistä voin tietää mitä täällä on ollut tapana? Onko kielletyistä puheenaiheista jossain joku lista? En ole nähnyt kyseistä ristikkoa, joten heitin 'puhtaan arvauksen' kun sitä avausviestissä arvuuteltiin.
10. Titta12.6.2004 klo 20:54
Eipä niistä mitään listaa ole, onpahan vaan kirjoittamaton herrasmiessopimus. :)
11. puhdas arvaaja12.6.2004 klo 20:59
Sellaiselle listalle tai säännöille voisi olla käyttöä, ettei tulisi turhanpäiten loukattua ketään.
12. Timppa12.6.2004 klo 22:18
Eki, et edes varoittanut... Hyvä on, en enää morkkaa (kovin paljon) riimipiilosanoja...;)
13. Eki12.6.2004 klo 22:18
Ettäkö en varoittanut? Olihan siitä puhe pariin otteeseen jossain säikeessä!
14. Timppa12.6.2004 klo 22:21
Joo, onhan oikeudelliset perusteet käyty läpi...:) Ja tosiaan, olihan siitä varoituskin, mitä on odotettavissa...
15. HooTee12.6.2004 klo 22:30
Kerrankin ,kun sain istua vänkärin puolella...täytin Koviksen välillä Oulu-Nakkila....sopivan mukavaa funtsimista...autossa oli vain mustekynä mukana,joten aika suttuinen otos siitä tuli
16. Esko Kalervo13.6.2004 klo 16:32
Mielestäni silloin, kun laatija on plöräyttänyt iltapäivälehteen keskeneräisen ristikon eli matkustavaiselle käsittämättömiä ratkaisusanoja sisältävän, on aivan paikallaan varoittaa näillä sivuilla ja kertoa, että esim. 12.6. -kovikseen ei kannata tietokirjattoman pähkäillä tuntitolkulla vihjeitä:1. kunta ruotsiksi, 2. pieniä ja 3. jalansija. Eivät löydy arjen kielestä eikä vastuullinen sanomalehtitoimittaja käyttäisi niitä selittämättä, mitä tarkoittavat.Kun lehden kustantaja eikä laatija varoita, että turhaan pähkäilette, on hyvä, että edes nettikaveri varoittaa. Eikä se äänen verbikään kunnon suomea ole vaikka kirjoista löytyykin. Saku6 on taas ihan jees - hakekaa eri tarkoituksia!
Skarpatkaahan laatijat, loma-ajat ovat käsillä.
17. Eki13.6.2004 klo 17:05
Jos noiden kolmen perusteella pitää panna kirjan kuva ristikkoon, niin ei riitä meikäläisen ammattitaito "kirjoittamiseen".1. Vihje kuuluu muuten "se on kunta ruotsiksi", mikä on ihan eri asia! (sana tuli, kun avaran paikan sanoja oli pakko muuttaa)
2. kieltämättä ei minunkaan lempisanojani
3. tästä asiasta pääsen mieléstäni pälkähästä erään yleisen sanontatavan takia, jonka alkuperä ihmisten on hyvä tuntea (kerrottiin ja näytettiin muuten mm. Sanaseppojen käydessä Lahden urheilumuseossa)
Jos tämä ristiikko oli plöräytys ja keskeneräinen, niin... huh huh! Ettäkö ei olisi kelvannut kesäristikoksi?
18. Esko Kalervo13.6.2004 klo 17:17
No ei!
19. Eki13.6.2004 klo 17:28
Siis ei kesäristikko? Sitäkö viestisi tarkoittaa? Ymmärsitkö kohdat 1 ja 3 tekstistäni? Oliko ristikossa muita huonoja kohtia?
20. Esko Kalervo13.6.2004 klo 21:52
Kyllä - siis ei mielestäni kelpaa lomailijan ristikoksi. Ymmärsin näkökulmasi - ei pelasta. Mainitsin kaikki mielestäni heikkoudet. Vihreätä (hykerryyttävyyksiä) tuli "metsäläisten" lisäksi vihjeistä Joillakin, -teri-nimisiäkin ja Miehissä ikäviä. Eihän ne Öinen ja omenan jämäkään hassumpia olleet.
Tässä on tämä toistaiseksi elossa oleva ajattelutapaero: onko "sallittua" käyttää vastaussanoja, jotka löytytvät tietokirjoista vai onko hyväksyttävää käyttää vain sanoja, joiden merkitystä sanomalehtitoimittaja ei artikkelissaan katsoisi tarpeelliseksi selittää.
Ennustan, että vuonna 2010 ristikoissa on itsestään selvyys, että sanojen löytäminen kaiken kansan kuvaristikoissa on kiinni oivaltamisesta eikä yleistiedon laajuudesta.
Haastan kaikki samoin ajattelevat käännytystyöhön: kiukuttelemaan ja huomauttelemaan huonoista (=tietokirjasanoista sanoma- ja kuvalehtien ristikoissa) ristikkosanoista. Erikoisristikkolehdet, joita niihin erikoistuneet ratkojat ratkovat, on asia erikseen. Tämä tullaan saavuttamaan joko käyttämällä tietokoneapua tavalla, jossa ei jäädä "riman alle" (enpä nyt viitsi enempää miettiä, kun tuo tietokoneratkaisukin täyttää sanakirjakriteerit) tai sitten nostamalla laatimisen vaatimustasoa.
Kyllä se ennen pitkää menee perille, miten turhauttavaa on miettiä päänsä puhki sanaa, jonka löytämiseen ei pelkkä oivallus riitä, ja jonka kohdalla ei ole esim. merkkaamalla sanan paikka harmaalla, varoitettu, että "saattaa jäädä tietämisestä kiinni". Petetyksi tulemisen tunne olisi tällä asiakasta arvostavalla varoituksella vältettävissä!
Pettymys tulee näissä vinku-Intian sivujokisanoissa vielä tuplana: ensimmäisen kerran, kun luovuttaa "harmaiden hieromisen" turhana ja sitten vielä murskaavampana kun huomaa ratkaisun eteen saatuaan, ettei ole koskaan kuullutkaan koko sanaa (=turhaan pähkäilin kaksi tuntia, -kele).
Kokeilkaa edes arveluttavien sanojen pohjan harmaalla merkitsemistä - kaikille osapuolille tulisi hyvä mieli: laatijat saisivat kivaa palautetta, oivallusratkojat välttyisivät pettymyksiltä ja tietokirjaratkojat tietäisivät, koska on kirjaston aktivoinnin paikka.
21. iso S13.6.2004 klo 22:15
Ennustan että vielä vuonna 2020 sanojen löytäminen kaiken kansan kuvaristikoissa on kiinni oivaltamisen lisäksi yleistiedon laajuudesta. Ennustan myös että kaiken kansan osalta silloinkin keskustelu Kovis-tasoisten ristikoiden osalta menee niin paljon yli ymmärryksen ettei siinä hilse pölähdä.En viitsi saivarrella sillä että vain noin viidesosa kansasta ratkoo satunnaisesti tai vakituisemmin ristikoita, vaan viittaan erääseen mieltä avarruttaneeseen kokemukseen. Ihan normaaliälyinen, ammatikseen erilaisia työkaluja käsittelevä ihminen (ja kahden lapsen isä) ei tuntenut sanaa NASKALI. Siis kysymys ei ollut siitä ettei sana auennut vihjeistä, vaan että sanan muodostuttuakin (poikittaisten sanojen ja pienen tukitoiminnan avulla) se oli tuntematon.
Väitänkin että varminta olisi värittää koko ristikko harmaaksi. Mikä tahansa sana voi olla jollekin ratkojalle outo.
Tässä tyrmättyä ristikkoa en ole nähnyt, joten siihen en ota kantaa. Tunnen kyllä aikaisempien kokemusten johdattamana "ehdollista empatiaa" laatijaparkaa kohtaan. Myönnän että on mahdollista, että joka ainoa sana ei ole kaikkien kokeneidenkaan ratkojien muistissa. Jos kyseisissä sanoissa ei ollut piilokirjaimia niin ratkaiseminen olisi silti mahdollista, joskin vaikeampaa.
Muuten olen sitä mieltä että sellaisiakin sanoja on lupa käyttää (ei monta per ristikko) mitkä ylittävät keskimääräisen yleissivistyksen. Sillä tavalla saadaan keskiarvo nousemaan. Sanojen pitää toki olla jollakin tavalla merkittäviä, ei niitä perimmäisen viidakon vähäisimpiä sivujokia.
22. Eki13.6.2004 klo 22:16
Eskon tuntien minun on aivan turha pitempään väittää vastaan. Tuo teksti tai ainakin sen sisältö on tuttu ja kovin huonosti tunnen sen osuvan useimpiin ristikoihini.Yli 33 vuoden ammatillisen kokemuksen painolla vaivaisesti inisen, että kyllä voi toisilla (toisella) olla pienestä kiinni.
23. Matti13.6.2004 klo 22:29
Mielestäni ristikkoon ja sen laatimiseen kuuluu kolme ulottuvuutta, verbaali, yleistiedollinen ja kombinatorinen. Näin on hyvä ja näin tulee olla.Missä kulkee raja esim. paikannimien, historian tai julkisuuden henkilöiden tai harvinaisempien suomen sanojen hyväksyttävyydessä on tietenkin veteen piirretty viiva. Mitä yksi ei tiedä, sen toinen tietää, ja päinvastoin. Näistä aiheista on täällä laajalti keskusteltu.
Jos esim jalansija raakattaisiin pois, ja tilalle laitettaisiin OKSA - KARI - ISTA -tyyppistä sanastoa, olisihan se sääli, ja alentaisi ristikon tasoa.
Nämä ovat siis paljolti makuasioita. Yksi tykkää, toinen ei.
24. Henry Haapalainen14.6.2004 klo 01:13
Esko Kalervo ja iso S tuovat mukavasti esille saman asian kaksi eri puolta. Parin tuopillisen jälkeen he saattaisivat todeta olevansa oikeastaan ihan samaa mieltä.
25. Esko Kalervo14.6.2004 klo 08:28
Ymmärrän "laatijaparoilla" olevan aikataululliset takarajat. Kun itse yritän rustata kasaan laatimusyritelmiäni, minulla on aikaa heittää sivuun huonosanaiset tai pitää niitä keskeneräisinä kunnes saan muutettua niin suurelta osin, että voin ITSE HYVÄKSYÄ sanaston. Tuo viimeksimaitittukin on tietysti veteen piirretty viiva; itseltäni olen hyväksynyt sanan EVÄILLÄ = evätä esim. tyttären tansseihin lähtöä toistuvasti.
26. IiKoo14.6.2004 klo 09:08
Pakko varmaan itsekin kommentoida: Se on kunta ruotsiksi-vihjeen vastaus nyt oli vähän mitä oli; toisaalta siinä ei ollut yhtään piilokirjainta, joten siinä mielessä teoriassa hyväksyttävä. Toisaalta kyseessä oli enemmänkin piilosana kuin ristikkovihje. Ihan sama sen jalansijankin kanssa; tulihan se siihen, vaikkei edes tiennyt. Enemmän minua ihmetytti se filosofin väri!-vihje. Ainakin jäi se ahaa-idea vielä saamatta, miksi siihen tuli se sana kuin tuli. Saku6 oli ihan kiva vihje, aukesi ainakin minulle lausumalla tuon ääneen. Vaikeusasteeltaan samaa luokkaa kun edellisviikkoinenkin, eli kohtuullisen kevyt kovikseksi, ei kuitenkaan aivan harjoittelukovis vaikkei tuohon paljoa aikaa saanutkaan kulumaan. Sunnuntai-iltana tuon tekaisi Ranska-Englanti-matsin sivussa. Vasen alanurkka jäi aamuksi, kun tuli nukkumatti aika nopeasti pelin jälkeen (onneksi ei pelin aikana!). Tosin aamulla meni varmaan minuutti pari sen alanurkan loppuunsaattamiseen. Yöunet ovat yleensä kova sana noissa ratkomishommissa.
27. Eki14.6.2004 klo 10:59
Jos laatijaparo mitään tietää, eväillä-sanan hyväksyttävä muoto on epäillä eli myös sana eväys on väärin, pitää olla epäys. Sanaa eväillä ei siis missään oloissa olisi olemassa, ellei puhuta ja niillä olevista juustoista, mutta sehän ei käy ristikkoon.Lisääntyneen laadinta-ajan takia en nyt ala tätä kysyä kielitoimistosta, mutta ehkä joku kerkeämpi ja/tai viisaampi antaa virallisen vastauksen.
28. Pena14.6.2004 klo 11:20
Hyviä eväitä tässäkin säikeessä!Itse ristikosta:
Mun mielestä se "omenansisus" olisi pitänyt olla sitaateissa niin kuin oli se "maa-vesialuekin".
Vähän säälittää ne vasemman reunan itkuiset pojat. Näin ne piirroksetkin vetoavat tunteisiin. Mutta:
Pääkuvassa on henkilö, joka ei itke yhtään! :D
29. iso S14.6.2004 klo 12:26
Epäillä sopii, mutta Ekiparo taitaa olla oikeassa. Googlen tulkinnan mukaan epäys voittaa 6-4. Eväys tosin saa kohtalaisen virallisen oloisen puolestapuhujan:Investointitakuuehdot osakaslaina 1.1.2002.doc kohdan b) osalta oikeuden eväys kestää yhtäjaksoisesti 365 ...
www.finnvera.fi/uploads/_newsite_tuotemuut_fin/ investointitakuu_ehdotlainainv.pdf
Mutta epäys-linjalla on kaksi kielen asiantuntijatahoa:
Virittäjä-lehden hakemistot
epäys 1940: 268, 1986: 183
www.kotikielenseura.fi/virittaja/ hakemistot/sanat/suomi_e.html
Finnish-Sindarin Dictionary
... e-mronwe, abl. o bronwe, dat. a[m] mronwe; määr. i vronwe) [BOR-,
BORÓN-] (SD s. 62) kielto, kieltäymys, epäys s. ubed, mon. ...
elhath.tripod.com/f-s.htm
Kuultokuva laatijasta = paro-dia?
30. Henry Haapalainen14.6.2004 klo 14:43
Suomen kielessä on paljon sellaisia ansoja, joitten oppimiseen yksi ihmisikä ei meinaa riittää. Pitäisiköhän joissakin tapauksissa vain antautua ja todeta, että vika on kielessä ei sen käyttäjissä.
31. jupejus14.6.2004 klo 15:34
Puuttumatta noihin edellä kirjoitettuihin tasokohotusvaatimuksiin (niihin en näe niinkään aihettakaan) - voi sanoa, että ei kai se taso niillä eväillä nouse, että otetaan "eväillä" verbinä käyttöön.Mutta jos makustelisi näitäkin sanallisia eväitä.
Evätä on olla antamatta suostumusta, kieltää, kiistää, torjua jne.
Eväillä "olisi" tuo lepsumpi muoto sanasta; kiellellä, torjuskella, kiistellä, jne - mutta eväillä tuntuu kielenkäytössä kovin oudolta. Onko sitä koskaan käytetty tai onko evätä sana jo niin ehdoton, että siihen ei lievempää ilmaisumuotoa tarvita.
Eväys - mieleen tulee Luoja, joka loi kalan ja ajatteli, että jos tuohon tekisi tuollaiset piikit selkään ohjaamaan uintia - olisiko se eväys.
Epäillä - on taas epäillä mitä tahansa - vaikka omia kirjoituksia tässä, että jotta olisiko tämä taaskaan aiheellista.
Epäys olisi tuosta toimitettu muoto, mutta kyllä sekin sanana on jo harvinainen.
Noin epäilisin, mutta varmuudella en tiedä.
32. mats14.6.2004 klo 17:55
filosofin väri, saku6, jalansija jne. mitä tässä säikeessä on kommentoitu olivat kaikki helposti ymmärrettäviä vihjeitä - ei mitään moittimista - värikin olisi ollut liian helppo jos vihje olisi ollut filosofissa väri?silti vielä oikea alakulma kesken!
33. Tapsa14.6.2004 klo 19:29
Esko Kalervon kanssa olen kyllä kovasti eri mieltä tämänkoviksen vaikeudesta. Katselin eilen illalla hetken aikaa tätä
ristikkoa, ja laitoin siihen muutaman sanan, mutta oli pakko
pistää sivuun, kun oli pääkuvana yksi komeimmista kolleegoistani, ihan kateeksi kävi. Aamulla sitten ei kestänyt
kuin Hämeenlinnasta Tampereelle junamatkan verran, kun
sain koko ristikon täyteen, enkä takuulla kanna työmatkoillani kirjastoa mukana. No, enhän toki ole vielä
kesälomalla, joten en tiedä vielä, nollautuvatko aivot lomalla,
tuskin kuitenkaan ristikoiden osalta. Innolla odotan alkuvuo-
den vaikeinta.
34. Antti Viitamäki14.6.2004 klo 20:28
jupejus:Kielemme on kinkkistä ja sillä on mukava leikitellä, mutta kyllä näille mainituille sanoille mielestäni jokin "sumea logiikka" löytyy.
Sanan "evätä" toimintajohdos on "epäys" ("epuu"), ja sanan "epäillä" toimintajohdos on "epäily".
Kun on epävarma jostakin kielellisestä seikasta, kannattaa aina tutkia muita vastaavanmuotoisia sanoja:
tavata - tapailla - tapailu (- tapa - tapaus)
levätä - lepäillä - lepäily (- lepo - lepuuttaa - lepuutus)
luvata - lupailla - lupailu (- lupa - lupaus)
kaivata - kaipailla - kaipailu (- kaipuu - kaipaus)
Siitä:
evätä - epäillä - epäily (- epuu - epäys)
Se, että sanojen "evätä" ja "epäillä" välillä on isompi ero kuin sanojen "kaivata" ja "kaipailla" välillä, ei saa antaa hämätä. Kyseessä on kuitenkin aivan selvästi sama kantasana. Ja kyllähän yhteyden havaitsee:
evätä 'kieltää, olla antamatta suostumusta'
epäillä 'kiellellä mielessään, olla antamatta itselleen lupaa uskoa'
Verbi "eväillä" kuulostaa juuri ja juuri mahdolliselta, mutta on vaikea sanoa, johtuuko se vain siitä että moinen taivutusmuoto kielestämme kuitenkin löytyy: eväs - eväät - eväillä (sillähän itsekin vitsailit kommentissasi). Ainahan luonnollinen kieli horjuu.
Sanojen merkitykset muuttuvat. Johdoksia otetaan käyttöön eri yhteyksissä, ja kun jotain sanaa on riittävän kauan käytetty erillään kantasanasta, se voi värittyä hyvinkin yllättävillä tavoilla.
Esimerkiksi sana "tapella" tulee sanasta "tappaa", joka alunperin tarkoitti yksinkertaisesti "lyödä" - ja vasta paljon myöhemmin "lyödä kuoliaaksi". Satoja vuosia sitten, kun joku tapettiin, hänet oli vain lyöty, voitettu nyrkein tai halolla, saatu maahan - mutta sanaan vain sitten hiipi sekin merkitys, ettei kaveri enää maasta noussutkaan. Enää ei tarvinnutkaan sanoa "tapettiin kuoliaaksi", riitti yksinkertaisesti "tapettiin".
Onhan meillä samanlainen kaksoimerkitys itse asiassa "lyödä"-verbissäkin: vihollinen on voitu lyödä, jolloin se saattaa merkitä sitäkin että vihollinen on kuollut. Mutta jos JOTAKUTA (partitiivi) on lyöty, hänessä vielä henki pihisee.
Vielä "evätä"-sanasta: jonkin verran sanan johtamista voi sotkea sellaisetkin sanat, joilla on kantana substantiivi jonka jälkimmäinen tavu on v-alkuinen avotavu. Niiden kohdalla v pysyy johdoksissa v:nä.
tavu - tavata - tavailla
kuva - kuvata - kuvailla
kaava - kaavata - kaavailla
ruuvi - ruuvata - ruuvailla
sorvi - sorvata - sorvailla
iva - ivata - ivailla
kuiva - kuivata - kuivailla
hoiva - hoivata - hoivailla
Ja sitten vain poikkeuksia etsimään - epäilemättä joku sellaisen löytää. Ei se suomi helpolla päästä... :-)
35. jupejus14.6.2004 klo 22:26
Päivällä, kun muka 'kiireelläkin' rukatin kommentoimaan, niin päälle heräsi vahvakin epäilys, kun suussani sanoja pyörittelin, että tuohon suuntaan se jotenkin menee - niin kuin AV vastasitkin.Kiittelen taas hienosta vastauksesta AV. Onhan se tuo kielemme melko kiemurainen, jos sitä äkkiseltään katsoo, mutta löytyyhän siitä loogisuuttakin, onneksi.
36. Sanelma15.6.2004 klo 15:43
Tapsa, ei kai Esko Kalervo sitä Kovista vaikeaksi väittänyt? Pääsin itse vasta nyt nettiin ja tarkistamaan sen jalansijan, kun ei vaatimattomasta kotikirjastostani löytynyt tietoa; en ole eläissäni kuullut moista sanaa. Pitääkö sen kirja-arsenaalin (Nykäset ynnä Pesoset) hankinnan lisäksi liittyä Sanaseppoihin ja kierrellä Suomen museot ym, että on samalla lähtöviivalla Kovista ratkottaessa? Tehdäänkö niitä Koviksia ens'sijaisesti Sanasepoille?
Olen sen lehden jo hävittänyt, mutta oliko niin, että jalansijassa oli jopa piilokirjain? Oli siinä ristikossa mukavan paljon myös niitä hoksottimia vaativia vihjeitä, mutta päällimmäiseksi jäi harmistus, kun ei tiennyt, tuliko se oikein ratkottua vai ei.
Eikö noita kielioppi-osioita muuten voisi laittaa ihan omaan säikeeseen, löytyisivät helposti niitä kaipaaville?
37. IiKoo15.6.2004 klo 19:37
Ei ollut jalansijassakaan piilokirjainta, kiitos vaan muuten Matsille, että minullekin filosofin värillisyys aukeni. Näemmä en vielä osaa niin ympäriämpäri ajatella asioita, että kaiken keksisi aivan itse. Mitä tulee ristikoiden sisältämään sanastoon, niin keskivertokansalaisen yleistiedon määrä ei tule kysymykseen vaikeammissa ristikoissa, koska se on erittäin suppea ja koko ajan suppeneva alue. Katselkaa vaikkapa nelosen miljonäärikisaa sitten kun sitä taas tulee. Aika karmeaa, miten naurettavia pellekysymyksiä pitää ihmisiltä kysyä, etteivät nämä jäisi ihan ilman rahaa. Pehmikset ovat sitten asia erikseen.
Ja kunnon koviksia odotamme kesäksi. Tarvitaanhan sitä nyt jo ihan juhannusnumerossa esiintyvää alkuvuoden vaikeinta varten vähän treeniä!
38. Eetu15.6.2004 klo 20:25
Eipäs millään hennois tulla auringosta sisään. Töiden jälkeen on mukavata istuskella pihalla ja ratkoskella, jos ei tuu vettä niskaan.Tuo jalansijahan on ihan selvä sana, Eki siitä jo pari päivää sitten vihjaisi, tajusikohan sitä monikaan.
Olipahan uskomattoman ajankohtainen ja tiiviisti paketoitu uutisristikko tänään. Eihän siinä ollut lauseiden välissä paljonkaan tyhjää tilaa. No ei ne kaikki lauseet mitään täydellisiä olleet. Ihailin sitä ainakin viis minuuttia ennenkuin kehtasin aloittaa. Painojälki ei ollut silti kovin hyvä, laikkua siellä täällä ja sitten kun sanomalehteen tuhraa vielä kirjaimia, niin ei siitä sivusta enää silmänruokaa saa.
39. Esko Kalervo19.6.2004 klo 00:05
Suuri kiitos Viitamäen Antille. Autoit minuakin ymmärtämään, että epäillä voi olla johdos sekä eväämisestä että epäilemisestä. Enpä tullut ajatelleeksi. Printtaan Antin opettavaisen oppitunnin ja yritän oppia siitä jatkossakin. Siis Eväillä:1. Pärjäsin koko reissun Penan eväillä.
2. Eipä kannattaisi isän Liisan tansseihin menoa aina eväillä (=estellä, jokseenkin evätä).
Tai:
1. Ei pitäis Liisan isän tyttärensä moraalia epäillä
2. Eikä joka lauantai tansseihin menoa epäillä (=estellä, jokseenkin evätä)
Kyllä suomen kieli on antoisaa retkeilymaastoa.
40. Esko Kalervo19.6.2004 klo 00:26
Eipä mieli vielä laantunutkaan, antakaapa lisää oppia:laulaa-laulella-lauleskella
juosta- ... -juoksennella
puhua-puhella-puheleskella
evätä-eväillä-eväileskellä (hi-hii)
napata-nappailla-...
kupata-kuppailla-...
tavata-tapailla-tapaileskella
nauraa-(naurella)-naureskella
kävellä-...-käveleskellä
taapertaa-taaperrella-taaperreskella
painia-...-painiskella
kutittaa-kutitella-kutiteskella
laahustaa-laahustella-laahustekelella
Pää menee pyörälle, jäsentäkää viisaammat tähän jotain järkeä.
PS. Hevonen vettää, mies viättää, kymppi viätättää, metsänhoitaja viätätyttää, kutsetti viätätytättää. (Hevonen vetää, mies vedättää, kymppi vedättää, metsäpomo vedätyttää, Gutzeit vedätytättää.)
41. Esko Kalervo19.6.2004 klo 08:27
Palaan vielä alkuperäiseen kysymykseen evätä - eväillä.
Luvata - lupailla
revetä - repeillä
povata - povailla
tavata - tapailla Liisaa, mutta
tavata - tavailla kirjaa
kuvata - kuvailla
ravata - ravailla
levetä - leveillä (heh)
loveta - loveilla
tivata - tivailla
ivata - ivailla
avata - availla.
Liekä muuta sääntöä kuin mitä korva sanoo?
Itse taidan jättää epäilyn sikseen ja eväillä edelleen omilla eväillä.
42. Esko Kalervo19.6.2004 klo 17:31
Keskustelen edelleen itseni kanssa:kirjastostani löysin (Antti V:n näkemyksen vahvistava):
evätä taipuu samalla tavalla kuin levätä.
Lepäillä - epäillä.
43. Eki19.6.2004 klo 17:52
Niin, tuohan vahvistaa sen minun näkemykseni, josta koko keskustelu alkoi. Minusta meidän ei pidä hyväksyä vääriä taivutuksia, vaikka niitä käyttäisivät jopa suuresti arvostetut sanomalehtien toimittajat.
44. Matti19.6.2004 klo 19:07
Väittävätten, että se on viive - viipeellä. Miten lie, olen jo aikoja sitten todennut, että näistä ei pidä lähteä kinastelemaan. Turpiin tulee aina. Mutta haave - haaveella, toive - toiveella. Ja sitten taive - taipeella.Siis onko tässä jotakin systematiikkaa?
45. Eki19.6.2004 klo 19:11
Tietääkseni sopimus. Samoin tietääkseni viive-monikolla on kaksi vaihtoehtoa, viipeestä yritettiin tehdä se virallinen, mutta kansa ei ole taipunut???
46. Janne Uusitalo19.6.2004 klo 20:27
Systematiikkaakin löytyy, kun miettii, mistä verbeistä nuo e-päätteiset substantiivit on johdettu. Jos verbin perusmuoto on P:llinen (TAIPUA), substantiivijohdoksen V (TAIVE) johtuu astevaihtelusta ja muuttuu joissakin taivutusmuodoissa P:ksi. Jos taas verbin perusmuoto on V-vartaloinen (TOIVOA), P:tä eivät johdoksetkaan kaipaa.Sana VIIVE johtuu VIIPYÄ-verbistä ja taipuisi loogisemmin viipeellä kuin viiveellä, mutta kuten Eki totesi, molemmat muodot kelpaavat nykyään.
47. Antti Viitamäki19.6.2004 klo 22:31
Niin, vielä kerran minäkin, EK:n kanssa taistoon käyn... ;-)Eli lopullinen selvyys evätä/epäillä -asiaan.
Tulin nyt sentään vähän miettineeksi, toisin kuin viimeksi, ja nyt sääntö on selkeä. Tällaisena se varmaan suunnilleen löytyisi kirjoistakin - pitäisi ehdottomasti hankkia sellaisia, ettei tarvitsisi aina nolata täällä ihtiään. No, eipähän tuo ole minulle ensimmäinen kerta... Siis:
Uskoakseni meidän pitää katsoa verbejä niin kuin verbejä katsotaan, eli vartalon mukaan. Jos verbin vartalossa on astevaihtelu p/v, niin uusi verbi johdetaan vahvasta p-vartalosta.
Tutkinnan alla on ollut liuta verbejä, joiden perusmuodossa (1. infinitiivissä) on v. ”Todellisen” verbin löytää kuitenkin vasta taivuttamalla.
(Huomatkaa nyt, että johtaminen ja taivuttaminen ovat kaksi eri asiaa! ”Kuvailla” ei ole verbin ”kuvata” taivutusmuoto vaan johdos!)
luvata - minä lupaan
> vahva vartalo lupa(a)-, heikko vartalo luva-
Johdos liittyy vahvaan vartaloon, näin ollen johdetaan
luvata > lupailla, lupailu.
revetä - minä repeän
> vahva vartalo repe(ä)-, heikko vartalo reve-
Siispä revetä > repeillä, repeily.
tavata - minä tapaan
> vahva vartalo tapa(a)-, heikko vartalo tava-
Siis tavata > tapailla, tapailu.
Ja näin myös evätä - minä epään > vahva vartalo epä(ä)-
> epäillä, epäily.
-
Näiden verbien vartaloissa ei ole astevaihtelua:
tavata (kirjaa) - minä tavaan (kirjaa)
> vartalo tava(a)- > tavailla, tavailu
kuvata - minä kuvaan
> vartalo kuva(a)- > kuvailla, kuvailu
Ja käy muuten kaikkiin täällä esitettyihin sanoihin...
Eli pois turhat analogiapelleilyt - tutkikaa vartaloita!
48. Matti19.6.2004 klo 23:09
Janne Uusitalo, tuohan oli ihan järkeenkäypä (...käyvä?) selitys.Miksihän korva sanoo, että taipeen, eikä missään tapauksessa taiveen, mutta viiveen on ihan luonteva, ja viipeen menettelee, mutta kuulostaa keinotekoiselta. Kumma korva.
49. Antti Viitamäki19.6.2004 klo 23:26
Matti:Tottumiskysymys... :-)
50. iso S19.6.2004 klo 23:52
Valpomislupa epätty. Menen nukkumaan, jos vaikka saisi tutkia vartaloa? Onko vaimoa verbi?
51. Esko Kalervo20.6.2004 klo 19:37
Ensteks: aivan oikein, kirjalöydökseni tuki Ekin alkuperäistä opastusta - tuli vaan viitattua Antti V:hen, kun Antti perusteli laveammin.Tuo tottumispointti havahdutti minut ymmärtämään, miksi muutamat valveutuneet kollegani ja lehtitoimittajatkin eivät saa kynästään / suustaan termiä tunnettuus, vaan joko käyttävät joko eri asiaa merkitsevää tunnettavuus-sanaa tai kömpelön vanhanaikasta ilmaisua tunnettuisuus.
Tunnettuushan tarkoittaa sitä, että on tunnettu, tunnettavuus taas sitä, että on tunnettavissa, erottuu muista.
52. Matti21.6.2004 klo 19:57
Jostakin syystä sanat tunnettuus, hillittyys ym riepovat minua syvästi. En ikinä suostu itse niitä käyttämään, vaan käytän jotakin kiertävää ilmaisua.
53. Henry Haapalainen21.6.2004 klo 21:17
Samat sävelet!
54. tissien läpsyttely <326.6.2008 klo 16:26
pillistä kii lärvi tapettii ja perse pystyy!!!
KOMMENTOI