KESKUSTELUT > RISTIKOT > KIELIOPISTA JA HÖMPPÄSANOISTA

8811. Kieliopista ja hömppäsanoista

tapio13.4.2016 klo 16:48
Tähän säikeeseen voi laittaa mitä tahansa kieliopillista asiaa.

Otan johdantoon yhden asian. Kaksi kertaa tullut ihmettelyä LLA-loppuisista verbivariaatioista.

Ekalla kerralla MAUSTELLA. Tuo vain ihmetytti.

Tokalla kerralla tuotti vakavan ratkontaongelman.

Yritin löytää ihan Kielitoimiston hyväksymän PAS-alkuisen sakeuttamiseen liittyvän verbin, kuten PAISUTTAA. Mikään ei toiminut. Eräs tämän sivuston vierailija ehdotti LLA-loppuisia sanoja.

PAISUTELLA sopi.

Mutta PAISUTELLA, MAUSTELLA kuten ei yksikään muukaan ehdotettu LLA-päätteinen verbi (sakeutella, saostella) ei löydy Kielitston nettisanakirjasta eikä Ristikkorengistäkään.

Miten asiallista on käyttää Sanariksen tehtävissä sellaisia LLA/LLÄ-loppuisia verbijohdannaisia, joita ei yleisesti käytetä?

Iso S oli valmis ne hyväksymään, entä muut?

Jos ratkoja yrittää löytää yleisesti käytetyn verbivariaation, ainakin ongelmia Sanariksen nykykäytäntö saattaa tuoda.
2. tapio13.4.2016 klo 16:50
Esimerkki hömppäsanasta ja sen logiikasta:

"VALITUSRAHASTO" :

PORUKASSA > VALITUSRAHASTO; vihjetyyppi piilovihje ja alatyyppi "jaotelma" PORU > VALITUS + KASSA > RAHASTO.
3. tapio13.4.2016 klo 16:58
Epätavallisia LLA-verbijohdannaisia oli Ekillä ja Teemu Pallosella. Hömppä on Heikki Luukkalaa.
4. Jukkis13.4.2016 klo 17:04
VALITUSRAHASTO on hömppää vain mielikuvituksettomalle ja huumorintajuttomalle ihmiselle.

Ja MAUSTELLA ja PAISUTELLA ovat ihan pätevästi muodostettuja verbien frekventatiivijohdoksia. Ehkä ei ihan jokapäiväisessä puheessa käytettyjä, siksi ei sanastoihin laitettuja. Mutta siis ihan oikeaa suomen kieltä ovat.
5. pelaaja13.4.2016 klo 17:09
Kyllä PAISUTELLA ainakin löytyy Kielitston sanakirjasta. Tosin se ei ole PAS-alkuinen, kuten tapio tuossa ylempänä toivoi.
6. --13.4.2016 klo 17:10
Paisutella pas-alkuinen?
7. Jukkis13.4.2016 klo 17:37
Meninpä taas halpaan kun uskoin tapiota tämän sanoessa, että PAISUTELLA ei ole Kielitoimiston sanakirjassa. Koskahan opin, että kaikki mitä tapio väittää, pitää tarkistaa?
8. joskus13.4.2016 klo 17:58
Onko siis kyse pas- vai pais - alkuisista sanoista? Molemmista muodoista löytyy helposti -lla -loppuinen verbi.
9. Jy13.4.2016 klo 18:14
Oliko ns. hömppäsanoista jotain kannanottoa, vai onko ketjun tarkoitus vain jutustella tämäntyyppisestä vihjeistyksestä (verbien lisäksi)? Vai onko nimitys sinänsä kannanotto?
10. tapio13.4.2016 klo 18:27
Muistin sanan väärin. Kyse on PAKSUNNELLA, jota ei löydy Kielitston sanakirjasta eikä ristikkorengistä.

Mutta näemmä sellaiset hyväksytään.

Hömppäsanoihin vai kokeilin, mitä ihmiset ajattelevat.

"VALITUSRAHASTO on hömppää vain mielikuvituksettomalle ja huumorintajuttomalle ihmiselle."

Lienen enemmän tai vähemmän huumorintajuton.
11. --13.4.2016 klo 18:28
Porukassa/valitusrahasto on kyllä huippuhauska idea.

Paskunnella?
12. tapio13.4.2016 klo 18:33
Myönnettäköön, että huumoriarvoa Heikin vihjeellä ja ratkaisusanalla oli.

Sen sijaan lähettäjän -- huumorintajua pidän vähän vulgaarina.
13. pelaaja13.4.2016 klo 18:51
Taisi tapio "muistaa väärin" myös sen, että verbin piti alkaa kirjaimilla PAS. Niinpä -- on vulgaari.
Mäjen ala, joten perustan tänne 10 minuutin kuluttua oman henkilökohtaisen säikeeni, jossa saa käyttää vain suomalaisia sanoja, ei siis mitään vulgaaria/vulgääriä tai kontekstia. Tottahan toivon runsasta osallistumista. Kuulemiin.
14. Jy13.4.2016 klo 18:51
Minusta tätä ketjun alkua on päinvastoin varsin viihteellistä lukea :).

Aloitusviestissä puhe on alun perin LLA-loppuisista verbeistä.

Sitten puhe onkin myös PAS-alkuisista verbeistä.

Niistä esimerkkeinä on PAIsuttaa ja PAIsutella.

Sitten verbi olikin oikeasti PAKsunnella.

Jossakin Äpyssä tai Julkussa oli vuosikymmeniä sitten tarina, jossa oli puhe säveltäjä Dvorakista - joka ilmeisesti kirjoitetaan täsmällisesti Dvořák. Tarinassa nimi oli joka mainintakerralla eri tavoin, milloin Dorkak, milloin Dvorkak, milloin Dvosak jne. Tämä ketju toi tuon tarinan mieleen. Hämärästi muistelen, että myös poliitikosta Zyskowicz on ollut samanlaista huumoripakinaa jossain.

Yhdessä Hercule Poirot'n jaksossa Miss Lemon tavoittelee kartanon nimeä tyyliin "Se oli vähän kuin... tai ..." (en nyt muista näitä "samankaltaisia" nimiä). Kun nimi sitten löytyy, se ei ole sinne päinkään, mitä neiti muisteli.
15. tapio13.4.2016 klo 19:02
Näemmä itselläni turhan lyhyt ja hatara muisti, kun tulee laitettua väärä esimerkki.

Kokeilin siin PAKSUNTAA, joka on Kielitston sanakirjassa, mutta ei toiminut. Sitten koetin PAKSUNNUTTAA (sitä ei ole Kielitston sanakirjassa).

Toimiva oli PAKSUNNELLA.

Vaikuttaa, että Kielitston sanakirjassa on vain osa käyttökelpoisista verbijohdannaisista.
16. Jy13.4.2016 klo 19:07
Poirot'n jakso oli pääministerin kidnappauksesta kertova. Nimen tavoittelu eteni näin:

Lemon: The hall was the same name as the village. It was a name like... Batleigh.
Poirot: Batleigh?
Lemon: LIKE Batleigh.
Poirot: Catleigh? Datleigh? Fatleigh? Gatleigh? Hatleigh?
Japp, saatuaan tiedon puhelimessa: Summerscote Hall.
Lemon: YES!
17. 13.4.2016 klo 20:00
Nää on ihan höpöjuttuja nää tapion paisutella paksunnella, kaikissa variaatioissa eri määrä kirjaimia, miten ne voisivat olla vaihtoehtoina? Paisutella TOIMI. Ai jaa Toimiva oli Paksunnella. Tapio vedättää teitä. Kuhan höpäjää että saa ekolleen jotain nostetta - mielestään!
18. tapio13.4.2016 klo 20:04
Mitä VALITUSRAHASTO sanaan tulee vastaavia joskus tullut piilosanatehtävissä - mutta tässähän kyse oli piilosanatehtävien kaltaisesta piilovihjeestä. Kai niihin pitäisi yrittää suhtautua enemmän huumorilla - niin sanaristikoissa kuin piiliksissäkin.
19. iso S13.4.2016 klo 20:33
Selvitetään nyt sitten tämän valituksen aihe pohjamutia myöten ilman sitä varten perustettavaa rahastoa. Kerropas, tapio, kumpi sinua nyppii: ratkaisusana jota Kielonen ei tunne, vai sille annettu humoristinen vihje, joka sopisi säikeeseen "Selitä sana väärin"? Vaiko molemmat?
20. XXX13.4.2016 klo 20:39
Tapio, miten perutelet väitteesi ettei lla/llä loppuisia verbejä käytetä yleisesti?
21. ZZZ13.4.2016 klo 20:42
XXX: Eihän tuossa semmoista väitettä ollut.
22. Jy13.4.2016 klo 20:43
ZZZ, katso ketjun aloitusviesti.
23. ZZZ13.4.2016 klo 21:00
Katsoin juu. Ja siellähän seisoo lopussa "joita ei yleisesti käytetä".

Itse varsinaiseen asiaan ottamatta kantaa. :)
24. Tuomas L.13.4.2016 klo 21:45
Minustakaan tapio ei väitä, ettei lla/llä-loppuisia verbejä käytetä yleisesti, vaan että on olemassa lla/llä-loppuisia verbejä, joita ei käytetä yleisesti. Ja siinä hän on kyllä mielestäni oikeassa.
25. Jukkis13.4.2016 klo 22:03
Rupesin miettimään, mitä sellaisia verbejä on, josta muodostettu lla/llä -muoto olisi täysin käyttökelvoton. En ihan heti keksi, johtunee vilkkaasta mielikuvituksestani. Ehdotuksia?
26. laatijanplanttu13.4.2016 klo 22:05
Suuri osa etenkin ammattitaidottomasti tehdyistä ristikoista sisältää nk. fakkisanoja, jotka eivät esiinny kuin lähinnä ristikoissa. Nämä oikein muodostetut suomalaissanatko ovat niitäkin huonompia, jos niitä ei yleisesti käytetä kielessä?
27. tapio13.4.2016 klo 22:06
Just. tuota tarkoitin. Llla/llä-loppuisia sanoja, joita ei käytetä yleisesti ei myöskään löydy Kielosesta eikä ristikkorengistäkään.

Tosin kun nyt kokeilin googlella, PAKSUNNELLA sanaa käytetty, vaikka se em. lähteistä löydykään - kyse oli nettikeskusteluista ja blogista.

Sana MAUSTELLA ei löytynyt kuin kirjoitusvirheenä (po. mausteilla).

No ei ristikoiden tms. kaiketi ihan virallista kieltä tarvitse noudattaa.

iso S:lle:

"Kerropas, tapio, kumpi sinua nyppii: ratkaisusana jota Kielonen ei tunne, vai sille annettu humoristinen vihje, joka sopisi säikeeseen "Selitä sana väärin"? Vaiko molemmat?"

Kyse ei ole tällä kertaa niinkään Kieloselle tuntemattomasta sanasta, vaan ihan yleisellä tasolla sanaa ei käytetä (onhan nyt tullut esille, että Kielosessa ei nyt kaikkia käyttökelpoisia sanoja ole). En nyt oikeasti usko, että joku käyttäisi sanaa tosielämässä.

Humoristisuus sinänsä ihan positiivinen seikka, mutta tässä huumori ottanut yliotteen reaalimaailmasta. Olen siihen kyllä aiemminkin törmännyt (piiliksiä käsitellessä) ja kaiketi se kuuluu huumorin olemukseen. Myönnän, että olen tällaisiin suhtautunut vähän tosikkomaisesti.
28. --13.4.2016 klo 22:07
Minusta on mukavaa löytää ristikosta sanoja, joita ei heti löydä kaiken maailman sanastoista ja ratkojista, mutta ne ovat silti selvää suomea. Onko tapio nyt tässä tilanteessa sitten pulassa? Suiomen kieltä vaan kehittämään!
29. Jy13.4.2016 klo 22:17
Konteksti:

tapio: "Mutta PAISUTELLA, MAUSTELLA kuten ei yksikään muukaan ehdotettu LLA-päätteinen verbi (sakeutella, saostella) ei löydy Kielitston nettisanakirjasta eikä Ristikkorengistäkään.

Miten asiallista on käyttää Sanariksen tehtävissä sellaisia LLA/LLÄ-loppuisia verbijohdannaisia, joita ei yleisesti käytetä?"

Tuomas L.:"Minustakaan tapio ei väitä, ettei lla/llä-loppuisia verbejä käytetä yleisesti, vaan että on olemassa lla/llä-loppuisia verbejä, joita ei käytetä yleisesti. Ja siinä hän on kyllä mielestäni oikeassa."

Kun aloitusviestissä esimerkit ovat paisutella ja maustella, jotka eivät kovin harvinaisilta vaikuta, ja sitten verrataan niitä verbeihin sakeutella ja saostella, jotka vaikuttavat ainakin harvinaisemmilta, niin voisi tietysti olla vähän vaikea päätellä, millaisiin verbeihin tuolla "sellaisia LLA/LLÄ-loppuisia verbijohdannaisia, joita ei yleisesti käytetä" oikeastaan viitataan. Nopeasti ja hitaamminkin lukien saa kyllä jotenkin sellaisen mielikuvan, että ehkä kaikenlaisiin lla/llä-verbeihin.

Mutta ei sillä väliä, hauskaa keskustelua edelleen. :)
30. Jy13.4.2016 klo 22:21
Tapio, tuohon
"Sana MAUSTELLA ei löytynyt kuin kirjoitusvirheenä (po. mausteilla)."
on kyllä pakko sanoa iso HÖPSIS. :)
31. tapio13.4.2016 klo 22:22
Pahaoittelen lallatussekoiluitani, mutta jos nyt tuli vähän hauskuutta, ei suurta haittaa tai ärtymyksen aikaansaamista ole tapahtunut.
32. TU13.4.2016 klo 22:26
Alan taas epäillä tapion nimimerkkiä, mutta lystiä piisaa.
33. kuukkeloitsija13.4.2016 klo 22:28
martat.fi › Ruoka › Ruokanurkka
16.1.2014 - Voittaa monet suklaakonvehdit mennen tullen, kun vähän niitä vielä maustelee.

muusikoiden.net/keskustelu/
Nyttemmin olen chorusspedustani luopunut, Pardy sillä maustelee nykyään.

esaimaa.fi/TeemaRuoka/2008/01/17/Soppaillaan!/.../ 51
17.1.2008 - ... keittää vihannekset, maustaa kasvis- tai kanaliemikuutiolla ja maustelee pippureilla, yrteillä, valkosipulijauheella tai muilla lempimausteilla.

pakkotoisto.com › Etusivu › Foorumi ›
28.4.2005 - Raejuustoa vaikka puuron/jugurtin sekaan. Leikkeleitä reilusti leivän päälle. Ja ei sihen rahkaakaan kyllästy, kun maustelee eri tavoilla.

keskustelu.suomi24.fi › Ruoka ja juoma › Liharuoka
18.2.2011 - kauppiaan etu säilyvyys pidempi.painoa saadaan lisää,siitä mönjästä.lihan maku on aivan erilaista,kun itse maustelee.erilaisin vivahtein.

punainenturku.blogspot.com/2012/08/jumalaa-paossa. html
26.8.2012 - Luonnon mystiikka kukkii ja erotiikka jyllää, kun konjakkia maustelee vähän kärpässienellä; on siinä sitten kiva kuunnella sisäistä ääntään

jne. jne.
34. Juha N13.4.2016 klo 22:41
PAKSUNNELLA on siis verbin PAKSUNTAA frekventatiivijohdos, kuten Jaska jo toisaalla sanoikin.

tapio kirjoitti: "Miten asiallista on käyttää Sanariksen tehtävissä sellaisia LLA/LLÄ-loppuisia verbijohdannaisia, joita ei yleisesti käytetä?"

tapio voisi aluksi opiskella seuraavasta linkistä tapoja, joilla suomen kielessä voidaan muodostaa verbeistä tai nomineista lukuisia erityyppisiä verbijohdoksia, muitakin kuin frekventatiiviverbejä. Kielemme verbimuodostuksen mahdollisuudet ovat uskomattoman laajat:

tinyurl.com/glowmtd

Seuraavaksi hän voisi lukaista seuraavan Kielikellon artikkelin, josta löytyy spesifimpää tietoa frekventatiiviverbeistä:

tinyurl.com/j5r4gh5

Ei kaikkia käyttökelpoisia verbijohdoksia ole listattu sanakirjoihin. Otetaan nyt vaikka synonyymiadjektiiveista SUURI ja ISO johdetut synonyymiset faktiiviverbit SUURENTAA ('tehdä suureksi') ja ISONTAA ('tehdä isoksi'). Kumpikin löytyy Kielitoimiston sanakirjasta. Tehdäänpä näistä faktiiviverbeistä seuraavaksi frekventatiivijohdokset, jotka siis ilmaisevat toistuvaa tai ajoittaista tekemistä ja mahdollisesti sen sävyisesti, että puhuja ei arvosta kyseistä toimintaa. Saadaan synonyymiset verbit SUURENNELLA ja ISONNELLA, joilla on merkitykset 1) tehdä suureksi/isoksi toistuvasti tai ajoittain, ja 2) paisutella. SUURENNELLA löytyy Kielitoimiston sanakirjasta, mutta ISONNELLA ei, vaikka se on verbinä mielestäni ihan yhtä pätevä.

Ylle laittamieni linkkien takaa löytyvistä artikkeleista ensimmäisessä on esimerkkinä frekventatiiviverbeistä mainittu mm. MYYSKENNELLÄ ja toisessa mm. TIEDOTELLA, joita kumpaakaan ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta. Näiden käyttö ristikoissa on tapion mielestä siis asiatonta, nämä sanat kun ovat tapion mielestä hömppää.

Frekventatiiviverbin PAKSUNNELLA merkitys on 'paksuntaa toistuvasti tai ajoittain'. Tämä verbi on muodostukseltaan ja merkitykseltään ihan looginen, vaikkei se satukaan Kielitoimiston sanakirjan listauksessa olemaan.
35. Jaska13.4.2016 klo 22:59
Suoda, luoda, tuoda esimerkkeinä verbeistä, joista ei voi vääntää (luontevaa) frekventatiivia. Juoda -> juopotella en hyväksyisi merkityseron takia. Entä tehdä -> teeskennellä? No ei, teeskentelijähän ei tee, vaan on tekevinään...

Hupiosaston helmi on ristikoissakin esiintynyt OSAILLA. Useat laatijat osaavat jatkuvasti ja aika tiheään tahtiinkin laatia hyviä ristikkoja. He siis osailevat!
36. Juha N13.4.2016 klo 23:07
tapio kirjoitti: "PORUKASSA > VALITUSRAHASTO; vihjetyyppi piilovihje ja alatyyppi "jaotelma" PORU > VALITUS + KASSA > RAHASTO."

Väärin. Vihje PORUKASSA ratkaisusanalle VALITUSRAHASTO ei ole piilovihje eikä etenkään jaotelma. Kyseessä on normaali yhdyssanavihje, jossa ratkaisuyhdyssanan kummallekin sanaosalle on annettu oma synonyymivihjeensä, joista on muodostettu yhdyssana. Vastaava vihje-ratkaisusanapari voisi olla SUVIJALKINE > KESÄKENKÄ.

Tässä PORUKASSA-vihjeessä vain sattuu olemaan sellainen ovela harhaute, että perusmuotoisen yhdyssanan sijasta sen varmaan kaikki ensisijaisesti tulkitsevat sanan PORUKKA inessiivimuodoksi.

Jos tämän sanaleikin vihjaussuunta olisi toisinpäin, vaikkapa niin, että vihje olisi FLUORITON VALITUSRAHASTO-PALME ja ratkaisusana PORUKASSAOLO, kyseessä olisi jaotelmatyyppinen piilosanavihje: PORU KASSA OLO(F).
37. Jaska13.4.2016 klo 23:15
kiittää - kiitellä
saattaa - saatella
muuttaa - muutella
huutaa - huudella
kaataa - kaadella
raataa - raadella

tapio jaksaa raadella sopimattomien frekventatiivien kimpussa:)
38. Tuomas L.14.4.2016 klo 00:47
Entäs jos verbi muuttuukin frekventatiivissa vastakohdakseen? Opettaa - opetella?
39. TU14.4.2016 klo 02:37
Minun kielioppiosaamiseni on aivan surkeaa. Osaan silti kirjoittaa ja lukea. Se on mukavaa.
40. tapio14.4.2016 klo 08:02
Juha N:n kielioppiopetus oli valaisevaa - PAKSUNNELLA taisi muuten olla häneltä ja hän itse asiassa melkein rautalangasta väänsi frekventatiiviverbin merkityksen - tosin kun kieliopin tuntemukseni on rapistunut, en ymmärtänyt sitä rautalangasta vääntämiseksi.

En tarkoittanu frekventatiiviverbin käyttöä hömppänä vaan sanaa VALITUSRAHASTO, jota tuskin kukaan käyttää - vastaavia on muutaman kerran tullut vastaan piiliksissä ja vähän närästivät niissäkin, mutta pitänee ottaa rennosti.

kuukkeloitsija 13.4.2016 klo 22:28

tarkoitin, etten löytänyt perusmuodossa MAUSTELLA kuin yhden kirjoitusvirheen. En kokeillut taivutusmuotoja kuten kuukkeloitsija teki.

Olenko ymmärtänyt väärin, että "jaotelma" voi myös tätä:

Kyseessä on normaali yhdyssanavihje, jossa ratkaisuyhdyssanan kummallekin sanaosalle on annettu oma synonyymivihjeensä, joista on muodostettu yhdyssana. Vastaava vihje-ratkaisusanapari voisi olla SUVIJALKINE > KESÄKENKÄ.

Ymmärsin, että jaotelmassa koostetaan ratkaisusana useasta palasta, jolloin yhdyssanavihje on jaotelman alatyyppi. Oletin, että kaksi palasta riittää jaotelmaan. Juhan esimerkissä PORU KASSA OLO on kolme osaa.

Jos kaksiosaiset synonyymivihjeet kuten esim. PORUKASSA olisivat piilosanatehtävissä piilovihjeinä, olisiko tyyppi tällöin "yhdyssanavihje"?

Sinänsä harhaute on harhautteena todella hauska.
41. tapio14.4.2016 klo 08:21
Suoraksi vihjeeksi piilosanatehtävässä en osiota PORUKASSA kelpuuttaisi, sillä ratkaisusana on viittaa ihan eri asiaan kuin mitä sanaa normaalisti käytetään.
42. 14.4.2016 klo 09:12
Vihjeeksi sanalle Autiotupa, en sanaa Porukassa hyväksyisi sanaristikossa.
43. Olavi Kivalo14.4.2016 klo 09:34
inttää (intto) - intellä (inttely)
itseriittää (itseriitto) - itseriitellä (itseriittely)
? - riidellä (riitely)
44. tonimikael14.4.2016 klo 10:23
Me sovimme vaimoni kanssa kinamme niin nopeasti, ettei toriemme yhteydessä tule käyttää verbiä "riidellä" vaan "riitää". Perheessämme onkin ollut käytössä (ei vielä kuitenkaan kovin kauan) sanonta: "Riitely on turhaa, riittää että riitää."
45. 14.4.2016 klo 10:39
Kyllä tuo lahtikin tuossa edessä viime yön pakkasessa riitti itsensä.
46. tapio14.4.2016 klo 11:00
Riitti varmaan itse kullekin jo lla/llä-pääteisten verbin käsittely. Tulipa kielioppiakin kerrattua.

Taidan lopettaa noiden hömppäsanojen käsittelyn (hömppäsanoilla tarkoitan sanoja, joita tuskin kukaan normaalielämässä käyttää), mikäli hömppä on tarpeeksi hauska - kuten tällä kertaa oli.

Iso S kategorisoi PORUKASSA-vihjeen "selitä sana väärin" - minkä nimen Juha N antaisi sille piilosanatehtävässä.

HUOM.

SUVIJALKINE > KESÄKENKÄ - ihan normaali synonyymi ja menisi piilosanatehtävässä suorasta vihjeestä

PORUKASSA > VALITUSRAHASTO - koska kyse on harhaute tyyliin "selitä sana väärin", en hyväksyisi suoraksi vihjeeksi

noiden vihjeiden luonne on eri.
47. Jukkis14.4.2016 klo 11:06
Tapion mielestä esim. KVANTTIKAIVO on hömppäsana, koska eihän juuri kukaan sitä sanaa käytä normaalielämässä.
48. tapio14.4.2016 klo 12:37
Jos jokin sana on tietyn piirin termi, se ko piirin normaalia kieltä. En tarkoittanut normaalielämällä arkea ja arkikieltä vaan sanoja, joita joku oikeasti käyttää joko sitten arkielämässään tai työssään.
49. tapio14.4.2016 klo 12:59
PORUKASSA > VALITUSRAHASTO kävisi piilosanatehtävässä piilovihjeeksi tyyppiä "vitsikerto" tms.
50. 14.4.2016 klo 13:03
Valitusrahasto käy mihin käyttöön tahansa - ilman sarvia ja hampaita!
51. joskus14.4.2016 klo 13:12
Kerätään rahasto, josta annetaan apuraha täällä eniten valittavalle.
52. Funny14.4.2016 klo 13:25
Totesin juuri, että minun Googleni löytää maustella-sanalle paljon käyttöä. Tässä pari esimerkkiä:

"Voikreemin voin hyvin maustella eri mausteilla esim. vaniljasokeri, kaneli tai kaakaojauhe."

"On ihanaa maistella, maustella ja vain katsella liedellä raukeasti pulpahtelevaa kastikepannua."

Pitääkin tästä lähteä laittamaan ruokaa...
53. iso S14.4.2016 klo 14:15
Myyskentelystä tulee mieleen verbi, joka lienee frekventatiivisena yleisemmin käytetty kuin perusmuodossaan: kaupitella/kaupita. Tilanne tosin kääntyy päinvastaiseksi, jos perusmuodoksi otetaan samaan frekventatiivimuotoon johtava kaupata.

On ainakin yksi verbi, jonka yhteydessä teon toistelu on harvinainen ilmiö: kuolla. Sydänpysähdyksistä kärsivällä on tapana kuoleskella? Ei kuulosta hyvältä vaikka kuinka kuulostelisi ja mielikuvitusta venyttelisi.
54. 14.4.2016 klo 14:21
Mun koiralla on tapana nuoleskella kaikkia tuttaviani. Joskus sillä on myös tapana nukuskellessaan piereskellä. Syöskennellessään se usein liposkelee huiliaan kielellään. Juoksennellessaan se haukuskelee lauleskelevia lintuja, joita naapuri ammuskelee. Kele.
55. tapio14.4.2016 klo 14:58
Etkä ole puuttunut naapurisi laittomuuteen?

Ihan hauskoja te olette olleet. :)
56. Olavi Kivalo14.4.2016 klo 15:31
kantaa - kannella
antaa - annella
annostaa - annostella
? - anniskella
57. tapio14.4.2016 klo 16:00
Juhalle:

Tässä vihjeessä on kaiketi jaotelma, vaikka vain kaksi osaa (koska mukana myös suora vihje, vihje voisi olla piilosanatehtävässäkin).

KOKKI TAITAA OLLA JUOMA (7)

Enemmän tämän kaltaisia kokonaisia piilisvihjeitä löytyy Antti Viitamäeltä ja Tonilta. Piilisvihjeet ovat sanaristikoissa hauskoja piristeitä (ihan piiliskelpoisina tai vain piilovihjetyyppisinä osittaisina vihjeinä).
58. Juha N14.4.2016 klo 19:39
tapio kirjoitti:

"PORUKASSA > VALITUSRAHASTO - koska kyse on harhaute tyyliin 'selitä sana väärin', en hyväksyisi suoraksi vihjeeksi."

"PORUKASSA > VALITUSRAHASTO kävisi piilosanatehtävässä piilovihjeeksi tyyppiä 'vitsikerto' tms."

Vastaan: Kyllä tuo porukassa nyt vaan on ihan suora vihje. Harhaute siinä on, ja ihan tahallinen, jotta ratkaisuun pääseminen olisi vaikeampaa. (Samalla tämä harhaute on hauska ja jättää varmaan useimmille hyvän jälkimaun, vaikka itse ratkaisusana joistakin sanakirjapuritaaneista tympeältä tuntuisikin.) Mikäli sanan VALITUSRAHASTO tarkoitteeksi määritellään isoS:n ehdottamalla tavalla esim. työpaikalla pidettävä rahalipas, johon kukin joutuu panemaan rahaa, kun jostain nillittämällä rupeaa pilaamaan muiden tunnelmaa, niin sanan VALITUSRAHASTO synonyymi (vaikka olisikin leikillinen sellainen) nyt vain sattuu olemaan PORUKASSA.

Ei synonyymi ole koskaan jaotelma eikä kerto. Jaotelmassa sana jaetaan osiin eri tavalla kuin oikeasti jaetaan. Jos ratkaisusanana olisi vaikkapa VALITUSKASSA, sille voisi laatia jaotelmavihjeen AASA AHDISTUKSESSA (AASA > VALI, AHDISTUKSESSA > TUSKASSA), mutta ratkaisusana VALITUSRAHASTO ei ole ositeltu normaalista poikkeavalla tavalla, mikäli vihje on Luukkalan valitsema PORUKASSA. Kertovihje taas on silkkaa homonymiaa: sanan kirjainjono tarkoittaa kahta eri asiaa.

Selitä sana väärin -vihjeluokka ei tässä vihjaussuunnassa (PORUKASSA > VALITUSRAHASTO) tule kyseeseen, koska ei tässä näin päin selitetä mitään väärin. Toisin päin kyllä. Selitä sana väärin -säikeessä voisi olla listattuna sana PORUKASSA, joka oikein selitettynä (eli tavallisimmin mieleen tulevana tulkintana) on esim 'ryhmässä', mutta väärin selitettynä esim. juuri 'valitusrahasto'. Siis VALITUSRAHASTO > PORUKASSA.
59. Jy14.4.2016 klo 20:36
Hämääviä nuo merkinnät

PORUKASSA > VALITUSRAHASTO

ja

VALITUSRAHASTO > PORUKASSA

puhuttaessa Selitä sana väärin -ketjusta.

Tätä kai tarkoitat, SSV-ketjun tavanomaisella merkintätavalla + kommentein, ja samassa järjestyksessä kuin edellä olevat:

valitusrahasto (porukassa) [tämä ei toimi]

ja

porukassa (valitusrahasto) [tämä toimii].

Vai ymmärsinkö jotain väärin?
60. Juha N14.4.2016 klo 20:48
Jy: Kyllä, juuri noin.

Ristikkovihjeistä keskusteltaessa vihje-ratkaisusanapari merkitään:
AASA AHDISTUKSESSA > VALITUSKASSA
eli vihje ensin.

Selitä sana väärin -säikeessä sama asia merkitään:
valituskassa (aasa ahdistuksessa)
eli ratkaisusana ensin.
61. Jy14.4.2016 klo 20:58
Niin, kyllä ristikkovihjeistä keskusteltaessa merkintätapa on looginen, mutta SSV-ketjusta puhuttaessa merkintätapa vaikutti hankalan takaperoiselta. Lisäksi en SSV-ketjussa ole oikein mieltänyt selitettävää sanaa ratkaisusanaksi ja virheellistä selitystä vihjeeksi eli analogisesti samanlaiseksi pariksi kuin ristikoissa, mutta voinee niitä niilläkin termeillä tietysti ajatella.
62. Juha N14.4.2016 klo 21:09
Aivan, Jy: Niitä ei voi yleensä mieltää analogisesti samanlaiseksi pariksi kuin ristikoissa, koska SSV-ketjun väärin selitettävät sanat ovat useimmiten jossakin muussa taivutusmuodossa kuin perusmuodossa. Siksi useimmat SSV-ketjun sanat eivät ole ristikkokelpoisia vaan ovat käypäisiä vain SSV-ketjuun. Muutenhan ne sopisivat hyvin ristikoihin SSV-tyyppisiksi piilosanamaisiksi ristikkovihjeiksi kuten OPTIMIPURJE > PARMESAANI [SSV-ketjussa: parmesaani (optimipurje)].
63. TU14.4.2016 klo 22:28
Aasa ahdistuksessa esimerkki, avasi mulle uuden ajatusmallin.
64. iso S15.4.2016 klo 11:49
SSV-ketjun alkupäässä pidin omalta osaltani melko sataprosenttisesti kiinni siitä että selitettävä sana on ristikkokelpoinen. Oli oma mielenkiintonsa siinä, milloin joku selitys, ei välttämättä oma, tulee vastaan ristikossa. En kuitenkaan ainakaan tarmokkaasti protestoinut muiden vapaamielisempää asennetta ja jossain vaiheessa siirryin itsekin ristikkorajoitteisuudesta vapaamman sanaleikittelyn puolelle, jolloin hauskoille ideoille on laajempi temmellyskenttä.
65. tapio15.4.2016 klo 13:24
Itselleni tuli tässä mieleen, että kukahan osaisi käyttää piilosanatehtävässä luontevasti sanaa "porukassa" ratkaisusanalle VALITUSKASSA niin, että sana porukassa toimisi suorana vihjeenä.

J
Suorassa vihjeessä normaalin ristikkokelpoisuuden lisäksi olennaista, että sana on KONTEKSTISSAAN eli asiayhteydessä oleva merkityssisältö huomioon ottaen ristikkokelpoinen.

porukassa = valituskassa - käy leikkimielisestä suorasta vihjeestä
porukassa = ryhmässä - ei käy suoraksi vihjeeksi

Ehkä olisi helpompi laatia piilisvihje, jonka ratkaisusana on porukassa?
66. 15.4.2016 klo 14:25
Eikö olisi syytä perustaa oma säie tätä porukassa/valitusrahastoa varten?
67. 15.4.2016 klo 15:08
Varsinkin kun tapio väänsi sen muotoon porukassa/valituskassa.
68. tapio15.4.2016 klo 16:22
Äh - aina joku huomauttaa mokasta. Tietenkin tarkoitin porukassa/valitusrahasto.
69. --15.4.2016 klo 16:35
Huomauttelethan sinä itsekin mokista jatkuvasti, laatijoita ja kirjoittajia.
70. Juha N15.4.2016 klo 18:07
Kaksi ratkaisua, toinen 9 ja toinen 12 kirjainta:

Tuossa on Norkko Oy:n "valitusrahasto". Meidän jengissä jos kahvitauolla mistään nillität - esim. "nyt on koko Norkko ahdistuksessa" - maksat lippaaseen femman.
71. Juha N15.4.2016 klo 18:24
Yksi ratkaisu, 14 kirjainta:

Kun on porukassa, pitää pääsykoodi muistaa vaikka päällään seisten: "Ylänaama harva paikka viides."
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *