KESKUSTELUT > RISTIKOT > ORPANA
871. Orpana
Eetu28.4.2004 klo 22:50
Hauskoja on sanat suomenkielessä. Niin kuin orpana. En olisi ikinä arvannut, mitä se tarkoittaa. Nykyisin tiedän, ristikoiden ansiosta. Varmaan kaikilla on vastaavia kokemuksia.2. iso S29.4.2004 klo 08:04
Kyllä, ristikoiden kautta on sanavarasto laajentunut. Osa on yleissivistystä, osa vain ristikoissa vastaan tulevia sanoja.Orpanaan törmäsin ensin jossain kirjassa, mutta silloin en selvittänyt sen merkitystä ja arvasin väärin. Luulin että kyseessä on orpouden takia sukulaisen kasvatiksi otettu lapsi. Ristikoista selvisi totuus.
Nyt tiedän jopa sen että amnesia, afasia ja ataksia eivät ole afrikkalaisia puulajeja.
3. J Takala29.4.2004 klo 08:25
Kun menee uksesta ulos, niin tiellä pitää varoa, ettei astu koirantateeseen.Ja jos täältä lähtee ajamaan Iittiin, pitää mennä Akaan ja Utin kautta.
4. Titta29.4.2004 klo 13:46
Joo kyllä näin on. Ilman ristikoita voisin hyvinkin kuvitella, että litsa on märkä läntti jonkun ötökän jäljiltä esim. tuulilasissa. Tai ihmetellä kuka ihmeen Atik... mikä ihmeen hila?Myös sanojen sati ja saki merkitys on auennut vasta tarpeeksi monta ristikkoa ratkottuani. Kultakutdistakin kuulin vasta ristikosta... ;)
Ilman ristikoita en olisi koskaan kuullutkaan naarasmaatiaisrotusiansavusivuruoasta.
Kyllä ristikoiden ratkominen on hyödyllinen ja avartava harrastus.
5. iso S29.4.2004 klo 14:36
J Takala voisi kyllä suunnistaa kartan eikä ristikon perusteella. Minun mielestäni Iitti tulee vastaan ennen Uttia, jos Akaasta suorinta tietä ajelee.Hila aiheuttaa minulle näppylöitä. En voi käsittää miten huonosti tunnettu sana se on. Se pitäisi hilata kaiken kansan tietoisuuteen!
Itse olen ajatellut tuta ensi kesänä miten anas ujuu Aaren tai Aaraun pintaa. Siellä ei ulli haittaa!
6. Liana29.4.2004 klo 22:13
Minulle uusin H:n ristikko opetti, että kouri on kala? Olen lähes 60v elänyt, enkä ikinä kuullut sen sanan myös merkitsevän kalaa! Muissa yhteyksissä kyllä, kuten "älä kouri" tai erään liikemiehen kauppojen yhteydessä. Toinen kalan nimi on kyllä tuttu. vaikken ole sitä koukkuuni saanut, on kai järvi, lampi kala, jota ei mereltä saa.
7. Kaitsu30.4.2004 klo 01:22
Minulle kourin kalamaisuus tuli tutuksi jo kouluaikana. Biologian opettajani oli nimeltään Kouri ja sai raukka myös kuulla nimestään.
8. Pazi30.4.2004 klo 03:38
Ulkomailla on mukavaa käydä paikoissa, jotka on oppinut ristikoista. Tata on nähty, Taraan en ole uskaltautunut. Joensuusssa kävin varta vasten Utrassa.
9. Eki30.4.2004 klo 14:23
LUMIERÄ oli sana, jonka panin piilokirjaimella (M) erääseen ristikkoon. Ajattelin lumikuormaa kuljettavaa auto. Kirjan mukaan se tarkoittaakin lentopalloerää, jossa joukkue ei saa yhtään pistettä.Olipa tenkkapoo, kun ensinkin oli puoli ruutua tilaa vihjeelle ja toisekseen merkitys oliniin vaikea, että piilo oli kohtuuton. Oli tyhmää toisaalta tehdä siitä se lumikuormakin, kun sanalla on moinen erikoismerkitys.
10. iso S30.4.2004 klo 15:32
Kyllä minä olisin hyväksynyt lumikuormavihjeen. Erikoismerkityksen tuntevat olisivat tunnistaneet sanan toisen merkityksen ja vähän ihmetelleet, miksi sitä ei ole käytetty vihjeessä. Muut olisivat ymmärtäneet vihjeen, mutta pitäneet sanaa keinotekoisena. No joo, tuolla logiikalla kaikki olisivat tosiaankin kummastelleet joten ei se ihan hyvä ollut. Kelvollinen kuitenkin.Minä olisin ihmetellyt, että miten sait kokonaisen lumikuorman vihjattua puolessa ruudussa!
11. eKI30.4.2004 klo 16:12
Yritin muistaa, miten siinä lopulta kävi, enkä muistanut. Ehkä huomenaamulla muistan...
12. Eki30.4.2004 klo 16:22
En taidakaan muistaa, kun nimen kirjoitus tökkii jo selvin päin.
13. tero30.4.2004 klo 16:38
Lumierän tunnen nimenomaan tuossa merkityksessä ettei saa pistettäkään, myös muissa pallopeleisä kuin lentopallossa. Ilmeisesti tuli kakarana palloiltua niin paljon että tuo sana on tuttu. Huonompiakin sanoja ole nähnyt piilokirjaimellisena.
14. Eetu3.5.2004 klo 18:59
Onko inui eskimo. Vai inuit. Vai eskimoita inuit? Ratkoin yhtä vanhaa ristikkoa, enkä saa selvää, mitä laatija yrittää sanoa.
15. J Takala3.5.2004 klo 19:33
Inuitti tai inuiitti on eskimo.Ristikkorengissä näyttää lisäksi olevan inuit = ihminen eskimoiden kielellä.
16. Eetu3.5.2004 klo 20:31
Hieman jäi vielä epäselväksi. Tai olen tyhmä. Tai asia on vaikea.
17. iso S3.5.2004 klo 22:21
Jostakin romaanista luin aikoinaan sellaisen uskottavalta kuuluvan väitteen, että eskimoiden kielessä ei tehdä eroa yksilön ja kansan välillä. Siis inuit (minkä lopussa oleva t ei eskimoiden kielessä ole monikon merkki) tarkoittaa sekä yhtä eskimoa että kaikkia eskimoita, mikä taas heidän kannaltaan (sanan syntymisen aikaan) on sama kuin ihminen ja ihmiskunta.Sana on sovitettu suomeen muodoissa inuitti ja inuiitti. Nämä tarkoittavat yhtä eskimoa ja sanat voi vääntää monikkoon tarkoittamaan useampaa eskimoa.
Inui on laatijan virheellinen luulo, että inuit olisi monikko ja inui sen yksikkö. Siis jos en ole väärässä, kuten tavallisesti.
Selvensikö?
18. Tapsa3.5.2004 klo 23:30
J. Takala: Tiedätkö, että jos teiltä lähtee ajamaan Kiiman-kulman kautta Naistenmatkalle, ja erehtyy kerran matkalla
risteyksestä, niin joutuu Hunningolle?
19. Eetu3.5.2004 klo 23:38
Kiitos, Takala ja iso S, nyt alkaa kuulostaa joltain. Ei siinä ristikossa sanaa inui ollut, se oli oman mielikuvitukseni typerää johdattelua.
20. J Takala4.5.2004 klo 07:16
Naistenmatkalle ja Hunningolle en ole vielä joutunut. Kiimankulman ohi kyllä. Kerran oltiin hyvin lähellä joutua Venäjälle, kun mentiin Turkuun päin, mutta ajettiin onneksi ohi.
21. iso S4.5.2004 klo 09:01
Eetu, ei kestä. Oma typerä muistini väittää että olen joskus törmännyt inui-sanaan jossakin "meidän lehdessä" ja lähettänyt siitä toimitukseen suunnilleen vastaavan nootin kuin tuossa edellä. Näitä sattuu, laatijatkin ovat erehtyväisiä, vaikkakin yleensä käsittämättömän viisaita ja lisäksi ihmisen parhaita ystäviä.Tapsa ja J Takala: minäpäs olen joutunut Hunningolle, mutta ei liene sama paikka. Sinne mennessä ehtii kyllä kääntyä harhaan monta kertaa.
[PDF] LIITTEET
Hunninko, Pyhäjärvi kk
www.pohjois-pohjanmaa.fi/uudet/skaava/ netti1106/Liitteet111.pdf
22. Pena4.5.2004 klo 09:02
Ai Venäjälle voi joutua jos menee Turkuun päin???Orpanoimaanko olitte menossa?
23. Antti Skyttä4.5.2004 klo 18:15
Minua on kautta maailman sivu viehättänyt sana taatti, siis synonyyminä juhla-asu.Yhden kerran olen käyttänyt sitä myös ristikoiden ulkopuolella. Kun vuosituhat vaihtui, lähetimme kylään kutsumillemme ystäville oikein virallisen kutsun, johon kirjoitin: "ehdotamme tilaisuuden suuren juhlallisuuden huomioiden kaikille taattitason pukeutumista". Ristikoita ymmärtävät ystävämme tulivat juhla-asuissa.
Jos annamme piutpaut kaikille taivutussäännöille, voimme myös kysyä: Minkä niminen on 30.11. nimppariaan juhlivan miehen juhla-asu? Ja siihen voimme vastata: Atten taatti!
24. Matti4.5.2004 klo 18:41
Olen kuullut, ja nähnyt Ekin ristikoissa, sanonnan muodossa halki maailman sivu. Kaipa kauttakin käy, jotakin kautta, vaikka aikakautta.
25. Eki4.5.2004 klo 19:25
Meillä puhutaan joskus, että on taattia, jos on vähän poloista tai kurjaa. Onko missään muualla moista kuultu?
26. jupejus4.5.2004 klo 21:17
Enpä ole taatti-sanaa kuullut missään muodossa käytettävän, mutta tuo Atten taatti kyllä nauratti. Ei kun MM piirtämään sen ristikkoon, niin sittenpähän tiedämme me muutkin, mistä vaatekappaleesta on kysymys.
27. Titta4.5.2004 klo 21:19
Enpä ole moista kuullut, mut joskus muistan kuulleeni jonkun sanoneen: minkä taatta? Eli minkä takia... hassu tämäkin. :)
28. jupejus4.5.2004 klo 21:19
Tosin Atte sana kai taipuu Aten?
29. MM4.5.2004 klo 21:29
Onhan tuo TAATTI jonkun kerran tullut ristikoissa vastaan. Piirrosta en ole vielä tehnyt kun omista lähteistäni moisesta en minkäänlaista kuvaa löytänyt. Jonkinlainen löysähkö kaapu se sukulaisten mukaan on...Eikös tuo TAKIAn synonyymi ole paremminkin TAUTTA?
30. Titta4.5.2004 klo 21:40
Voi olla jossain päin, mutta ihan varmasti olen kuullut "minkä taatta". Kai sekin on aika paikallinen juttu... :)
31. Tane4.5.2004 klo 21:56
Minkä tähe työ ettö usko että minkä taatta se o. Millonkas Titta Savossa kävi ;)?
32. iso S4.5.2004 klo 22:02
Si, taatti pitää lainata jos kulkee Savon kaatta juhlapäivänä, sanoi espanjalainen.
33. tero4.5.2004 klo 22:36
Taattia en tiijä van jos taatia on nii mään leäkäriin.
34. Titta4.5.2004 klo 22:56
Tane: En tainnu savossa käydä, enkä muista missä sen kuulin, mutta mieleen se jäi.
35. Eki5.5.2004 klo 13:38
Muistan useammalta taholta kuulleeni, että ALIO ei olisi lainkaan käytössä oikeissa lakiteksteissä. Laki-ihmiset siis vähän naljailevat meille ristikontekijöille, kun käytämme liki olematonta sanaa. Onko kellään lisätietoa asiasta? Onko alio (eli momentti) tosiaan poistettu kaikesta käytöstä vai eikö sitä koskaan ole käytettykään?Täytyy myöntää, että alion käytön olen (ainakin melkein totaalisesti) lopettanut tuon takia.
Nykäsessä on muutamia sanaehdotuksia, jotka (valitettavasti) esiintyvät joskus ristikoissa (ovat niin hyviä sanoja, siinä mielessä), kuten ESIÖ, LISE ja SANE. Ne eivät kaiketi kuitenkaan koskaan tulleet käyttöön, mutta ovatpahan kirjassa "todisteena" jonkinasteisesta olemassaolostaan. Aika vaikeita vihjeitähän kahdelle jälkimmäiselle ovat AKSIDENSSI ja VOKAABELI. En minä ainakaan osaa suoralta kädeltä sanoa, mitä ne tarkoittavat.
36. Pena18.5.2004 klo 14:27
Seuraava Uusimaassa 18.5.2004 julkaistu artikkeli käsittelee seppeLEItä:> Havaijilla havaittu yllättävä lei-ongelma
Honolulu
STT - Mika Hentunen
Havaijin hiekkarannoilla käristyville turisteille riittää vaikka muovikukista punottu seppele. Paikallisille lei on edelleen tärkeä juhlakoriste, jonka hankkimiseksi he ovat valmiita näkemään vaivaa.
Lei kuvastaa ystävyyttä ja kunnioitusta. Oikeaoppiset lein kannattajat halaavat toisiaan "lomittain". He laittavat vasemman käden toisen vasemman olkapään yli, jotta halatessa sydämet sykkivät toisiaan vasten.
Toukokuussa näitä lei-halauksia nähdään Havaijilla useissa hula-tanssifestivaaleissa ja valmistujaisissa. Täällä myös suositaan keväthäitä. Ulkoilma-alttareilla on miellyttävä lämpötila ja palmujen katveessa on vähemmän pokkarikameroillaan häiriköiviä turisteja.
Mikäli hääparin vanhemmat innostuvat koristelussa suureellisiksi, syntyperäisen oahulaisparin kaulaan ripustetaan kuninkaallinen, pitkä lei. Se on pääsaaret vuonna 1810 kunungaskunnaksi yhdistäneen Kamehameha Suuren perua Havaijilla.
Lei-seppeleitä tehdään lähes kaikenlaisista kukista, lehdistä, jopa pähkinänkuorista. Useimmat isovanhemmat osaisivat punoa leit itsekin, mutta arvokkaampia aineksia on Oahun saarelta enää vaikea löytää.
Maunakea-kadulla Honolulun kiinalaiskaupunginosassa sijaitsevassa Leen kukkakaupassa ongelma tiedostetaan liiankin hyvin. Kiinalaisperheen 60 vuotta sitten perustaman kaupan punojat ovat alansa parhaimmistoa koko 1,8 miljoonan asukkaan saariryppäällä.
Takahuoneessa kolme rouvaa punoo seppeleitä pöydälle levitetyistä viinipensaiden, inkiväärin, ja ihmeköynnöksen kukista ja lehdistä. Tänä keväänä tarkkuutta vaaditaan aiempaa enemmän.
- Raaka-aineita on tuotava kauempaa Polynesiasta, mikä lisää kustannuksia, kaupanpitäjä Karen Lee kertoo.
Noin 60 prosenttia Honolulun lei-kauppiaiden raaka-aineista on peräisin Cookin saarelta. Saarella on tänä keväänä käynyt muun muassa matkakassansa Honolulussa tyhjentäneitä tshekkiläisiä turisteja. Pysyvämpää työvoimaa sinne on kuitenkin vaikea houkutella. >
37. Kravattimies19.5.2004 klo 03:10
Lei-ongelma: lei-maan lei-pomon lei-kit Lei-nosta vastaan?Antti Skytän, Leenan ja kenenkähän muun täältä tutun tavoin olen käväissyt Havaijilla, missä heti lentokentällä kaulani koristeltiin ilmaiseksi seppe-lein. Sitten minua yritettiin pitkään Cadillac-limusiiniin, missä oli tyhjänä yksi paikka. Sen ajon Honolulun keskustaan sain lopulta tingittyä muutamaan taalaan, kun ei muita asiakkaita näkynyt enää missään. Olikohan kuljettaja hommaansa lei-piintynyt?
38. Ibis19.5.2004 klo 07:57
Ekille aliosta: Juristina en ole kertaakaan törmännyt sanaan alio muualla kuin ristikoissa. Olen kuitenkin sen verran nuori, etten osaa sanoa, onko se joskus ollut käytössä. Nykyään ei kuitenkaan ole.
39. iso S19.5.2004 klo 08:23
Lehtiin liittyvänä sanana alio kai sentään elää? Kuten yliö, mutta sivun vastakkaisessa reunassa. Luonnollisesti alio löytyy Googlella hämäräperäisten organisaatioiden lyhenteenä ja ravintolan nimenä ties missä.Virittäjä-lehdessä aliota on käsitelty niinkin äskettäin kuin vuosina 1939 ja 1944:
www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/sanat/ suomi_a.html
alio 1939: 198
Alio 1944: 368
Jos jollakin sattuu lojumaan pöydänkulmalla nuo lehdet niin voisi kertoa, luetaanko niissä lakia vai lehtiä.
40. Aulikki Nenonen20.5.2004 klo 16:12
Uusi suomi-englanti suursanakirja vuodelta 1984 (WSOY)kertoo seuraavaa: alio (lak) paragraph; clause, subsection.
KOMMENTOI