KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > PÄÄSIÄINEN
825. Pääsiäinen
Pena5.4.2004 klo 08:03
"Pääsiäisviikon päivät:
malkamaanantai
tikkutiistai
kellokeskiviikko
kiirastorstai
pitkäperjantai
lankalauantai
sukkasunnuntai
pälkkäpääsiäinen"
Mielenkiintoisia päivien nimiä. Voisiko joku ystävällisesti kertoa mistä ne tulevat, en löytänyt netistä. (Ilmeisesti en osannut etsiä!) :-)
2. iso S5.4.2004 klo 08:53
Luultavasti pitäisi mennä kirjastoon tutkimaan jotain kansanperinteen opusta. Äkkiä hakemalla Googlekin löytää jotain vinkkejä. Ilmeisesti nimien valinnassa on sisällön lisäksi ollut olennaista Kalevala-tyylinen alkusointu.http://www.geocities.com/Eureka/1103/pyhapaiva.htm l
Hiljaisen viikon maanantai. (p-6). Tunnetaan 700-luvulta alkaen. Kansanomaisia nimiä mm. maitomaanantai ja malkamaanantai. Päivän aiheena on kärsivä Kristus. Jeesus Getsemanessa, vangitseminen, Pietarin kieltäminen.
Hiljaisen viikon tiistai (p-5) eli tikkutiistai. Tunnetaan 700-luvulta alkaen. Kärsivä Kristus. Jeesus neuvoston ja Pilatuksen edessä. Tikkutiistaina sytyketikut tuovat onnea.
Hiljaisen viikon keskiviikko (p-4) eli kellokeskiviikko. Tunnetaan 400-luvulta alkaen. Kärsivä Kristus. Jeesuksen tuomitseminen. Kellokeskiviikkona pantiin kellot lehmien kaulaan.
http://www.kotus.fi/aineistot/murre/tiesitkotaman/ laskiainenpaasiainen.shtml
Kiirastorstai on oikeastaan ’puhdistustorstai’, ja nimi johtuu Raamatun tapahtumasta, jonka mukaan Jeesus pesi opetuslastensa jalat viimeisenä torstainaan. Suomen kansa tosin käsitti kiiran pihapiirissä eläväksi pahansuovaksi olennoksi, jonka karkottaminen sai paikoin lähes leikin luonteen.
Häntätorstai esiintyy kiirastorstain synonyyminä Sievissä, Haapajärvellä ja Nivalassa. Silloin leikattiin lehmien häntäjouhet lyhyemmiksi. Nimitys johtunee väärin tulkitusta ruotsalaismurteen sanasta.
Lankalauantai-sana on sekin syntynyt kansanetymologisesti. Pitkäperjantain ruotsalaisvastineen långa ’pitkä’ on yhdistetty lanka-sanaan.
Omaa arvelua: koska långa eli pitkä on vaeltanut (alkusoinnun vuoksi) lauantaille, niin vastaavasti pälkkä on voinut vaeltaa sunnuntaista pääsiäispäivään. Sunnuntai oli ylösnousemuksen päivä, eli Jeesus pääsi pälkähästä. Toisaalta maanantaina Jeesus ilmestyi opetuslapsille, joten silloin nämä surevat pääsivät pälkähästä. Sunnuntaina surtiin (tai ihmeteltiin haudan tyhjenemistä?) hiljaa, sukkasillaan.
3. Pena5.4.2004 klo 09:18
Kiitos, iso S. Eki yritti viettää "hiljaista viikkoa" joku aika taaksepäin. Se ei kuitenkaan oikein tuntunut onnistuvan. Nyt hän ilmeisesti päätti onnistua ja häipyi ulkomaille viikoksi! Ajankohta ainakin sopii, myös kirkollisesti.
:D
4. Pena7.4.2004 klo 16:45
(Iina Wahlström/Itäväylä. Lähteet: Karjalainen, Korhonen, Lehtonen: Uusi ajantieto. Vilkuna: Vuotuinen ajantieto.)"Täysikuu määrää pääsiäisen paikan
Mämmi on muuttunut paastoruuasta juhlaherkuksi
Pääsiäinen on kristittyjen juhlista vanhin, sitä on vietetty jo 100-luvulta lähtien. Vuonna 325 tehdyn päätöksen mukaan pääsiäissunnuntain ajankohta on kevätpäivän seisausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Näin pääsiäisen paikka määräytyy edelleenkin, ja juhla liikkuukin 22.3. ja 26.4. välisellä ajalla.
Pääsiäissunnuntai lopetti synkän piinaviikon. Nuoret ottivat tästä kaiken irti: rakennettiin hyppylautoja ja pystytettiin keinuja, joille kylän jo varttuneemmatkin nuoret saapuivat iloitsemaan. Pääsiäisenä myös päästiin jo laskiaisena alkaneesta paastosta ja tämä näkyi ruokatarjoilussa. Syötiin muun muassa munamaitoa, verimakkaroita, rieskoja, paistia ja juustoja.
Meidän aikanamme pääsiäisen ehdoton herkku ja supisuomalainen vanha erikoisuus on mämmi. Alun perin mämmi on lähtöisin Lounais-Suomesta ja sitä syötiin eväsruokana sekä nimenomaan pääsiäistä edeltäneen pitkän paaston aikana, vaikkapa leivän päällä. Koko maan pääsiäisruuaksi mämmi levisi 1900-luvun aikana muun muassa emäntäkoulujen ja keittokirjojen avulla. Leipomoiden valmistamaa mämmiä alettiin myydä yleisesti vasta viime sotien jälkeen.
Suomalaisten pääsiäisherkkujen joukossa ovat pääsiäismunat puolestaan varsin uusi tulokas. Muniin on aina liitetty elämän syntymisen ja hedelmällisyyden symboliikkaa. Kristillisen tulkinnan mukaan muna nähtiin suljettuna hautana, josta Kristus, elämä, murtautui ulos.
Munien liittymisellä pääsiäiseen on myös käytännöllinen puolensa. Paaston aikana munien syönti oli kiellettyä, mutta kanat kuitenkin munivat silloinkin. Herkkuja siis riitti, kun paasto loppui.
Karjalassa pääsiäismunat olivat tuttuja jo aikaisemmin, mutta muualla Suomessa ne pysyivät pitkään tuntemattomina. Tavan yleistymiselle on huonot edellytykset: siipikarjaa ei maassamme juuri pidetty. Vielä 1800-luvulla pääsiäismunat olivat tuttuja vain säätyläisille.
Kananmunien värjääminen ja maalaus tuli tunnetuksi koko maassa 1900-luvulla. Munien koristelu on Keski-Euroopasta lähtöisin oleva tapa. Siten on ilmeisesti pyritty erottamaan kirkon siunaamat munat siunaamattomista. Nykyisin värjätyt ja koristellut kananmunat ovat saaneet seurakseen niin pahvista kuin marsipaanistakin tehtyjä munia - sekä tietenkin suklaamunia.
Aikoinaan pääsiäiseen yhdistettiin myös paljon uskomuksia, jotka liittyivät tulevaan. Uskottiin vaikkapa, että minkä eläimen ensimmäiseksi pääsiäisaamuna näki, sen luontoinen oli koko vuoden.
Kissa esimerkiksi merkitsi laiskuutta, uneliaisuutta ja viluisuutta, koira puolestaan äreyttä ja viisautta. Pääsiäisaamuna ei mielellään laitettu heti tulta pesään, vaan odotettiin, että naapuri ehtisi ensin: mistä savu ensin nousi, sinne taloon kesällä kokoontui eniten kärpäsiä ja sääskiä."
5. Eki7.4.2004 klo 22:56
Perjantain iltiksessa on pehmiksen ja koviksen lisaksi paasiaisristikko, jossa on melkoiset rahapalkinnot eika se pehmiksen matkakaan hassumpi ole. Otan mieluusti vastaan kommentteja tuosta ekstratehtavasta, silla se edustaa varikasta ja vahan erilaista is-ristikkoa. Tarkoitus ei ole syrjayttaa Lavoniusta, mutta ainahan voi tuoda vaihtelua pyhatarjontaan. Ekstran vaikeusaste on kaks miinus.
6. Timppa7.4.2004 klo 23:06
Ihan tosiaan hauskaa lueskella juttuja ilman aa:n pilkkuja...:)
7. Timppa7.4.2004 klo 23:08
Paasiasristikko ilmestynee vasta lahipaivina?
8. Pena8.4.2004 klo 12:52
"Venäjällä pääsiäinen on vuoden suurin kirkkojuhla(8.4. 10:44)
Venäjällä pääsiäinen on vuoden suurin kirkollinen juhla. Se on myös lähes ainoa uskonnollinen juhla, jota vietetään kaikissa perheissä. Joulu on venäläisperheissä jäänyt selvästi uudenvuoden juhlien varjoon.
Venäjän ortodoksit viettävät yleensä pääsiäistä eri aikaan kuin läntiset uskontokunnat. Tänä vuonna juhla osuu kuitenkin yksiin lännen pääsiäisen kanssa.
Tosiuskovaisille pääsiäistä edeltää suuri paasto. Pääsiäiseen valmistautuminen alkaa jo tavallaan palmusunnuntaina. Mutta varsinainen pääsiäisen vietto aloitetaan kuitenkin tänään, jolloin tehdään kaikki valmistelut.
Tänään värjätään munat, kypsennetään pääsiäiskakku kulitsh ja tehdään pääsiäisen rahkaruoka pasha. Lauantaina osa pääsiäisruuista otetaan kirkkoon pyhitettäväksi.
Jeesuksen kärsimyksen ja ristiinnaulitsemisen muisto jää ortodokseilla taka-alalle. Heille tärkein pääsiäistapahtuma on sunnuntaina, kun Kristus nousi kuolleista.
Pääsiäisateria valmistetaan niissäkin kodeissa, joissa päivän uskonnollisiin menoihin ei osallistuta. (STT)"
9. Pena8.4.2004 klo 13:43
Noitavitsejä:http://www.phnet.fi/public/www-vitsit/hirvio_noita .html
10. Trolli8.4.2004 klo 13:54
Aiemmin tässä säikeessä mainittu pääsiäisen ajankohta on likiarvo.Tässä lisää kaavoja:
http://www.ajasto.fi/ajastaika/vain%20verkossa/Kal enterin%20matematiikkaa
11. Hemppa8.4.2004 klo 16:25
Tiede on jälleen kehittynyt aimo harppauksen.Tutkijat ovat löytäneet sittenkin yhden eron naisen ja kanan väliltä.Kana on hiljaa munan päällä.....PÄÄSIÄISTÄ
12. Kravattimies11.4.2004 klo 04:35
Vuosikymmenien ajan laatikkoon kertyneistä pääsiäiskorteista keräsin valmiiksi painetut suomenkieliset tervehdykset. (Säikeessä 590 oli joulun vastaavat.)Hauskaa Pääsiäistä
Hyvää Pääsiäistä
Iloiset Pääsiäisterveiset
Iloista Pääsiäistä
Pääsiäisen aikaan puhkeaa kissat pajun. Kevättuuli tuo luokse ruohon hajun.
Pääsiäistervehdys
Pääsiäisterveiset
Pääsiäistä rauhaisaa taas on aika toivottaa!
Rauhallista Pääsiäistä
Virvon varvon tuoreeks terveeks...
Kravattimies toivottaa kaikille kaikkea edellistä!
Tunnelimies yhtyy toivotuksiin:
Rauhaisa Meno Ja Hyvät Ystävät Luovat Pääsiäisen
Tunnelman
13. Kravattimies25.3.2005 klo 03:43
Edellä oli jo maininta pääsiäisenä syötävistä suklaamunista.Nykyisin myös täällä Australiassa pääsiäinen on erittäin kaupallinen ja siihen kuuluu ehdottomasti nimenomaan suklaan syönti. Kaikilla suklaamerkeillä tuntuu olevan pääsiäiskäärensä. Niitä valtavan kokoisia pusseja ihmiset sitten ostelevat melkein yhtä paljon kuin jouluksi.
Radiossa kyseltiin pääsiäistavoista ja monessa paikassa tapana on piilottaa pääsiäismunat puutarhaan. Joku kertoi, että hänen perheessään kannattaa aina ensiksi suunnistaa postilaatikolle. Sinne on laitettu joka pääsiäinen muutamia munia ja niiden lisäksi ohjeet, miten löytää seuraava piilo.
Muissakin piiloissa on aina linkki johonkin toiseen piiloon.
Toisessakin perheessä käytetään vihjeitä, mutta ne ovat runomuodossa, lapsille helppoon tyyliin: Something for your mouth, if you go to the South. Lopulta löydetyt munat jaetaan tasapuolisesti kaikkien lasten kesken.
Joku soittaja kertoi, että hänen perheessään odotetaan aina sunnuntaihin saakka, jolloin munia vieritettiin. Se symbolisoi ison kiven vierittämistä Jeesuksen haudalta ja uutta elämää.
14. Pena26.3.2005 klo 14:24
KS:"Lankalauantai on pahojen voimien aikaa
Kansanperinteen mukaan pääsiäisenä aika pitkäperjantain illasta varhaiseen sunnuntaiaamuun on pahojen voimien etsikkoaikaa. Vaarallista on aika, jolloin Jeesus oli haudassa. Erityisen pahamaineisia ovat molemmat yönseudut, mutta paljon taikavoimia liitettiin myös lankalauantaihin. Lankalauantaina myös noitien ajateltiin liikuskelevan talojen nurkissa. Pääsiäisnoidat eli pääsiäisämmät, rullit tai trullit olivat erityisen aktiivisia Satakunnassa, Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Noitien pelottelemiseksi lankalauantaina sytytettiin pääsiäiskokkoja Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla."
KOMMENTOI