KESKUSTELUT > RISTIKOT > TAVUTUSKONE NETISSÄ
82. Tavutuskone netissä
Ratkoja J9.5.2003 klo 16:45
Testasin osoitteesta http://www.lingsoft.fi/cgi-bin/finhyp löytyvää sanojen tavutusohjelmaa. Eikö liata jakaudu tavuihin li-a-ta? Ohjelma kertoo sen tavuttuvan lia-ta. Kumpi on väärässä?2. jepsjuu9.5.2003 klo 21:59
Joo, tuo on liian moderni kone näemmä tai sitten on muutettu sanojen taivututusten säännöt?
3. Ratkoja J12.5.2003 klo 07:31
Eli liata on edelleen li-a-ta eikä lia-ta kuten ohjelma ehdottaa.
4. Antti Viitamäki12.5.2003 klo 15:17
Kannattaa ainakin kokeilla hakea alkusanaa, josta verbi on johdettu. Jos vokaalit alkusanassa ovat eri tavuissa, ne ovat sitä myös verbissä. LI-KA > LI-A-TA.Toinen tapa selvittää joitakin "pulmapaikkoja" on opetella kaikki suomen kielen mahdolliset diftongit, joita on 17:
ie, ai, ei, oi, ui, yi, äi, öi, uo, au, eu, iu, ou, ey, äy, öy ja yö.
Jos sanassa on jokin muu kahden eri vokaalin yhdistelmä, vokaalit kuuluvat eri tavuihin.
Toki yllä olevienkin yhdistelmien vokaalit VOIVAT kuulua eri tavuihin, varsinkin yhdyssanoissa, mutta muutenkin. Esimerkiksi LA-KI > LA-IN > LA-IT (mutta LAIN 'ollenkaan' on yksitavuinen!), I-EN > I-KE-NET, TÄ-KY > TÄ-YT, PU-IN > PU-KI-MET, RY-KI-Ä > sinä RY-IT.
Lisäksi itse vierastan sitä trendiä että ominaisuussanoista ja vastaavista US/YS-päätteisistä sanoista häviää viimeinen tavuraja (ei vain HYÖK-KÄ-YS vaan myös HYÖK-KÄYS, ei vain LA-KE-US vaan myös LA-KEUS), mutta kielitoimisto lienee asian hyväksynyt. ++juh tästä varmaan enemmän tietää (muistelisin joskus kauan sitten keskustelleeni aiheesta)?
5. ++juh12.5.2003 klo 16:44
Antti, trendi on US/YS-päätteissä päinvastoin. Aiemmin tavutus oli vain: HYÖK-KÄYS ja LA-KEUS, nyt hyväksytään myös kolmitavuiset muodot.Ainakin aiemmin kiinnitettiin huomiota myös siihen, miltä tavutus näyttää tekstissä. E-
SIMERKIKSI "orpotavutus" ei ollut HYVÄKSYTTY-
Ä. Typografista silmää häiritsevä HYÖKKÄ-
YS oli tavutussääntöjenkin mukaan väärin.
Samoin tavutusohjeisiin kuului se, miten sanat hahmotetaan. Esimerkiksi LIA-
TA on helpompi ymmärtää kuin LI-
ATA, koska vokaalin jälkeen lukija odottaa alitajuisesti, että seuraava rivi alkaa konsonantilla.
Ei tietenkään ollut MAKU-
ASIA, että oli tärkeämpää pitää yhdyssanan osat yhdessä kuin käyttää tuota liata-tavutusohjetta.
6. Marianna12.5.2003 klo 17:28
Kielikello on varsin mainio lehti. Kuinka ollakaan, numerossa 1/2003 Taru Kolehmaisen artikkelissa Tavun rajat tarkastellan myös diftongien ja muiden vokaaliyhtymien tavutusongelmaa. (Tokihan Kielikello kuluu jokaisen sanasepon käsissä;-)
7. J Takala12.5.2003 klo 19:58
Aika yllättävä tavutus esimerkiksi tuo LA-IT, mutta pakko kai se on uskoa. Onko noita poikkeavia tavutuksia olemassa paljonkin (noiden lisäksi, joita luettelit)?Tähä asti olen tavuristikoiden laadinnassa pitänyt lähteenä Sanaseppojen numeroa 2/1994, jossa Päivi Sarolahti kirjoittaa sanojen tavutuksesta. Tosin joitakin hankalasti tavutettavia sanoja on tullut välteltyä.
8. Antti Viitamäki13.5.2003 klo 03:24
Jätin mutujutut sikseen ja rupesin lukemaan kirjoja. Aioin jo vastata, että "eihän LA-IT ole oikeastaan mikään poikkeus vaan säännönmukainen tavutustapa", mutta nähtävästi asiaa ei pidetä niin yksinkertaisena.Mietin, mistä minulle oli jäänyt käsitys että US/YS-loppuisten sanojen taivutus olisi menossa diftongin suuntaan eikä siitä pois päin. Tiesin, että samaisesta paikasta löytäisin myös nuo kaksi esimerkkisanaani (HYÖKKÄYS ja LAKEUS), koska muistin selvästi painaneeni ne mieleeni samasta paikasta. Ja löytyihän se kirja: Tiedon Portaat, osa 3 (1967), fil. maist. Paula Sajavaara: "Suomen kieli". Seuraavassa suora lainaus:
"Yleissääntönä mainitaan, että ensimmäistä tavua kauempana esiintyy vain i-loppuisia diftongeja. Muutamien murteidemme perusteella voisi hyökkäys, lakeus yms. sanoissa tavattavia toisen tavun vokaaliyhtymiä pitää diftongeina; sanat siis voitaisiin jakaa tavuihin hyök-käys ja la-keus. Tämä ääntämistapa on jo mahdollinen yleiskielessämmekin."
Eli ellen nyt ymmärrä pahemman kerran väärin, niin noihin aikoihin on alettu ajatella ettei ole kovin väärin tavuttaa HYÖK-KÄYS tavutuksen HYÖK-KÄ-YS sijaan. Niin kuin viimeisessä lauseessa sanotaan: "...on JO mahdollinen yleiskielessämmekin" - mistä seuraisi että aiemmin EI ollut mahdollista tavuttaa muuten kuin HYÖK-KÄ-YS.
Mutta totta kyllä, huolimattomasti olen lukenut uudempia teoksia tavutuksen kohdalta - olen kai sittemmin pitänyt sitä asiaa aina jotenkin itsestään selvänä ja kielikorvalla ratkaistavana asiana. Pirkko Leinon Kieleen mieltä - hyvää suomea (1993), sivu 31:
”Diftongiksi voidaan aina tulkita ne tapaukset, joissa jälkimmäinen vokaali on i. Kun yhtymän jälkimmäinen vokaali on u tai y, kysymyksessä on tavallisimmin diftongi. Ensi tavussa kaikki tapaukset voidaan käsittää diftongeiksi. Jos kysymyksessä on sellainen sana, jonka joissain muodoissa on k ja joistakin se puuttuu, puuttuvan k:n kohdalle voi tulla tavuraja, mutta yhtymä voidaan käsittää myös diftongiksi.
ma-ku : maun tai ma-un
Myös ensi tavua kauempana u- ja y-loppuiset yhtymät yleensä käsitetään diftongeiksi, mutta vokaalien väliin voi myös tulla tavuraja.
kau-ne-us tai kau-ne-us, vih-ki-y-tyy tai vih-kiy-tyy”
Eli paitsi että US/YS-loppuisten sanojen tavutuksessa viimeinen vokaaliyhtymä nähdään yleensä diftongina, astevaihtelussa katoava k:kin voi viedä tavurajan mennessään! Olinpa aivan äimänä luettuani tämän. Se johtopäätös kai tästä täytyy kuitenkin vetää, että jos nyt kielitoimistolla mitään trendiä on, niin se on edelleenkin diftongin suuntaan silloin kun vokaaliyhtymä on yksi noista 17:stä, ja aiempi (virallinen) jakosääntö yritetään haudata. Puheen ja kirjoitetun kielen trendit ehkä vain vaihtelevat, mutta kielitoimisto haluaisi poistaa turhat tavurajat - vaikka ei niitä tuomitsekaan.
Mutta tuo MA-KU : MA-UN tai MAUN yllätti minut. Samoin siis, niin kuin kirjassa mainitaan, kaikki i-loppuiset vokaaliyhtymät voidaan tulkita diftongeiksi, eli siitä vain: LA-KI : LAIN tai LA-IT, ensimmäinen vaihtoehto ilmeisesti se suositellumpi vaikka kumpikin on oikein ja mahdollinen.
Ihmetellen kömpinen vuoteeseen. Odotan innolla lisälainauksia muista opuksista. Ja vaikka myönnänkin asian todella suuresti kiinnostavan, niin uskokaa tai älkää: minulla on myös muuta elämää... ;-)
9. J Takala14.5.2003 klo 10:06
Palaan vielä tähän asiaan.Voiko tavallisten sanojen kohdalla tehdä suoranaisia virheitä tavutuksessa, jos laittaa tavuviivan aina kahden diftongiluetteloon kuulumattoman vokaaliparin väliin? Jätetään tässä laskuista pois nyt yhdyssanat ja kaksimerkityksiset sanat esim. ha-uis-ta, hau-is-ta. Siis ovatko diftongiluettelosta poikkeavat tavutukset yleensä tyyliä "parempi olisi" vai "pakko".
10. Antti Viitamäki14.5.2003 klo 13:59
Niin - siis ne kahden eri vokaalin yhtymät, jotka eivät kuulu tuohon diftongiluetteloon, ovat aina tavurajalla ja niiden väliin tulee tavuviiva. Siinä ei ole poikkeuksia:LI-A-TA, KÄ-HE-Ä, I-ÄI-SYYS, LU-EN, TUO-KI-O, TE-OT...
Sen sijaan sanassa VOI HYVINKIN olla vokaaliyhtymä, joka löytyy diftongiluettelosta, mutta jonka vokaalit SILTI kuuluvat eri tavuihin, tavallisimmin yhdyssanoissa mutta myös muualla:
AU-RA, mutta IL-TA-U-NI-NEN
AI-NA, mutta RAA-IN...
Minun ekoissa kommenteissani oli siis (puoli)virheellistä tietoa, kun väitin että ehdottomasti pitää tavuttaa
LA-KI : LA-IN ja MA-KU : MA-UN. Myös muodot LAIN ja MAUN ovat mahdollisia, elleivät jopa suositellumpia.
Nykyään tuntuu, ettei tavutuksesta juuri edes välitetä. Lehdistä löytyy milloin minkäkinlaista riveillejakoa. Itse muistan kuulleeni, että tavutussäännöistä tekstissä luovuttaisiin kokonaan - toivon että kyseessä on villi huhu tai väärinymmärrys. Selkeä, rytminmukainen tavutus, silloin kun tavuttaa pitää, on helppolukuisuuden a ja o.
Sitä paitsi, jos ajattelee tulevien sukupolvien mahdollisuuksia ymmärtää suomen kieltä, sen rakenteita ja sanaston kehityshistoriaa, on aika tympeää ruveta häivyttämään tavurajoja sieltä mihin ne rakenteellisesti kuuluvat - eli nimenomaan, jos nyt oikein olen ylempänä mainitsemiani lähdekirjoja lukenut, niin ollaan menossa suuntaan MA-KU : MA-UN > MAUN. Voi olla, että puheenmukaisesti jälkimmäinen on yhtä oikein, mutta rakenteellisesti ei. Kyse ei ole mielestäni siinä mielessä diftongista, että vokaalit tulevat alkujaan eri tavuista. Sanan alkumuoto on MAKU, ei MAU.
Toisaalta nykyään peruskoulutasollahan tavutusta tarvitaan vain tuossa riveillejaossa, kun lukemaankin opetellaan paljolti muilla keinoilla - sikäli kuin tiedän. Korjatkaa toki, jos olen väärin kuullut.
11. Marianna14.5.2003 klo 18:00
Eiköväthän tavutussäännöt ja -käytännöt hipaise ristikoita lähimpänä tavuristikoiden kohdalla. Joskus harmittaa oudosti jaettu sana, ja jotenkin yksikirjaimiset tavut näyttävät ruudussa omituisilta, vaikka ovatkin ihan oikeita.Hauskinta on ratkoa "epätavuristikoita, varsinkin jos on kerrottu, milloin kirjaimia tulee kaksi ja milloin kolme ruutuun.
12. J Takala17.6.2003 klo 12:10
Mikä muuten on tavuristikoiden tulevaisuus, kun kouluissa ei enää tavanomaista tavutusta opeteta? Tai ainakaan lukemaan ei enää opetella tavaamalla.
13. OSui17.6.2003 klo 13:17
Laatiminen helpottuu, kun voi tehdä mielivaltaisen siivutuksen. Ratkaiseminen vastaavasti vaikeutuu?
14. Titta17.6.2003 klo 15:19
Sitten alkaa olla lehdet pullollaan epätavuristikoita, niitä missä on joka ruudussa 2 tai 3 kirjainta...
15. ++juh17.6.2003 klo 16:36
Aikaisemmin lukemaan opetettiin tankkaamalla tavut kirjaimittain: koo-oo-ii KOI, är-aa RA, KOIRA. Nykyään tavut opetetaan hahmottamaan suoraan: KOI-RA.
16. ++juh17.6.2003 klo 17:29
Ei "epätavuristikko" vaan ositteluristikko.http://www.nic.fi/~sanas/julkaisut/termit.html#osi ttelu
(Vaikka ositteluristikossa sanat yleensä jaetaan kaksi- ja kolmikirjaimisiin osiin, niin määritelmässä sitä ei pitäisi sanoa rajoituksena, esimerkkinä kylläkin.)
17. Reima Mäkinen18.6.2003 klo 08:05
J Takala aprikoi tavuristikoiden tulevaisuutta. Aika jännää, että lukemaan opetellessa sitä tosiaan noita asioita mietittiin. Sen jälkeen tavutukseen tulee kiinnitettyä huomiota ainoastaan tekstissä, jossa se on omasta mielestä tehty väärin.Tavutustahan tarvitaan (tavuristikoiden ja kuvaristikoiden vihjeiden tekemisen lisäksi ) ainoastaan siihen, että tekstipalstojen oikea rauna saadaan tasaiseksi ja sitä kautta kauniita palstoja aikaiseksi. Suomenkielessähän paljon pitkiä yleisiä sanoja ja meillä tämä on sitäkin kautta tarpeellista. Mutta katsokaapa yleiskieli englantia (jossa sanat ovat lyhyitä) tai vaikkapa tämän keskustelun palstoitusta! Eli meneekö tavuviiva samaan romukoppaan ääkkösten kanssa?
18. Titta18.6.2003 klo 12:13
Epätavu tai osittelu... rakkaalla lapsella on monta nimeä. Onhan Ristisanakirjakin joillekin Ristisanakirja, jotkut tituleeraavat sitä raamatuksi, joillekin se on tuttavallisesti Vuokila... onkohan sille vielä muita nimityksiä?
19. Timppa18.6.2003 klo 13:09
Eikös Hämeessä ko. kirjaa kutsuta Sudenpentujen käsikirjaksi...
20. Kravattimies20.7.2010 klo 10:52
Kysy mitä vain -palstalla on puhetta diftongeista. Siellä joku kirjoitti, että kielessämme on 18 diftongia.Täällä Antti kertoi, että diftongeja on 17.
Lähettäjä: Antti Viitamäki 12.5.2003 klo 15:17
... kaikki suomen kielen mahdolliset diftongit, joita on 17:
ie, ai, ei, oi, ui, yi, äi, öi, uo, au, eu, iu, ou, ey, äy, öy ja yö.
Vertasin diftongilistoja toisiinsa ja selvisi, että Antin listaan oli lisätty iy.
Antillakin kyllä iy esiintyi seuraavassa kohdassa (toisessa tavutuksessa):
Lähettäjä: Antti Viitamäki 13.5.2003 klo 03:24
... vih-ki-y-tyy tai vih-kiy-tyy
21. Jondalar22.8.2011 klo 12:54
Tavutuksesta keskustelua ennen vanhaan.
22. Pena13.3.2017 klo 22:17
"Ennen vanhaan" tosiaankin! d=)
23. tapio14.3.2017 klo 19:18
Luulen, että monelle muullekin kuin itselleni tavutuskoneesta on hyötyä tavuristikoiden kanssa. Säikeen alussa mainittua konetta ei enää ole, mutta http://www.ioni.org/ta-vut-ta-ja/index.php löytyy - aina sekään ei osaa kaikkea tavuttaa, kun sanoja voidaan ymmärtää myös väärin"E-ri-kois-sa-nat, ku-ten e-si-mer-kik-si "kai-vo-sauk-ko" tai "syy-sol-ki-per-ho-nen" ei-vät ta-vu-tu kai-kil-ta koh-din oi-kein." - nuo olisivat mitä mainioimpia piilisvihjeitä juuri tavutuksen ilmaisemalla tavalla ymmärrettynä. Noin ei voitaisi kaiketi kuitenkaan tavuttaa tavuristikossa!
24. Hm.14.3.2017 klo 20:21
Lienen yksinkertainen, mutta en ymmärtänyt idistä.
25. tapio14.3.2017 klo 20:51
Huomasin, että en osannut tavuttaa aina oikein ja tavutuskoneesta sai varmistettua oikean tavuksenLoppuosa oli kevennystä
26. ++juh14.3.2017 klo 21:37
Voikko-tavutin:http://joukahainen.puimula.org/webvoikko/hyphenate
27. tapio14.3.2017 klo 23:00
Kiitti vinkistä.Kokeilin sillä toisen sivuston ongelmasanoja:
syys-ol-ki-per-ho-nen kai-vosauk-ko
Moniselitteisten kohdalla siis pitää käyttää harkintaa - kuten ohjelma kertookin:
"Monikäsitteisten yhdyssanojen kohdalla ohjelma ei yleensä ryhdy arvailemaan oikean tavurajan paikkaa, vaan antaa ainoastaan selvät jakokohdat."
28. SP15.3.2017 klo 19:20
No just, tavutuskone avuksi kun omat taidot ei riitä, hei missä mennään ? Nyt Tapiollekin tavutus valmiina .Ohjelma kertoo, että pitää käyttää harkintaa, huh huh.
29. Funny15.3.2017 klo 19:21
Huomannet, tapio, että nuo ongelmasanat ovat yhdyssanoja. Tavutusohjelmaa voi opastaa kirjoittamalla esimerkiksi kaivos-aukko, silloin se antaa ehdottomasti oikean tuloksen. Tavurajahan menee aina sanojen välissä.Mutta tavuristikoitten täyttö on aika työlästä, jos pitää ohjelman avulla tavuttaa. Vaikeudethan eivät siihen lopu, olisi hyvä tietää, millaisista tavuista suomen kielen sanat muodostuvat, miten tavut voivat liittyä toisiinsa, ja miten eivät. On esim. paljon sellaisia tavuja, jotka voivat esiintyä vain sanan alussa.
30. tapio15.3.2017 klo 19:48
Eihän sitä tarvitse kuin joskus, kun on epävarma, miten tavutus menee. Itse asiassa vain kaksi kertaa tullut ongelmiaPIEKANA oikein PIE-KA-NA, mutta korva sanoi PI-E-KA-NA.
KOATI oikein KO-A-TI, mutta korva sanoi KOA-TI.
?OA usein näemmä erotetaan A omaksi tavukseen, mutta ?IE pidetään yhdessä.
31. Funny15.3.2017 klo 19:57
Luepa, tapio, tuolta alusta viesti 4, jossa Antti Viitamäki opastaa diftongeista. IE on diftongi, mutta OA ei.
32. tapio15.3.2017 klo 20:09
No oli tuohon poikkeuksia kun sanaa taivutetaan, kuten LA-IN. Tavuristikoissa ei ole tuollaisia taivutuksia, joten niihin ei pitäisi törmätä.8.
"
”Diftongiksi voidaan aina tulkita ne tapaukset, joissa jälkimmäinen vokaali on i. Kun yhtymän jälkimmäinen vokaali on u tai y, kysymyksessä on tavallisimmin diftongi. Ensi tavussa kaikki tapaukset voidaan käsittää diftongeiksi. Jos kysymyksessä on sellainen sana, jonka joissain muodoissa on k ja joistakin se puuttuu, puuttuvan k:n kohdalle voi tulla tavuraja, mutta yhtymä voidaan käsittää myös diftongiksi.
ma-ku : maun tai ma-un
"
Kuka joku kirjoittaa, että tavuttaminen on AINA itsestään selvää, olkoon onnellinen omasta osaamisestaan.
33. Hannu15.3.2017 klo 20:20
Oletko tapio lintsannut äidinkielentunneilta kun ihan perusasiat ovat hukassa?
34. Funny15.3.2017 klo 20:31
Muistatko itse, Hannu, kaiken, mitä olet koulussa joskus oppinut?
35. Aika monelta15.3.2017 klo 20:33
muultakin tunnilta?
36. kravattimies17.3.2017 klo 03:44
26. Ylivoimaisesti paras. Olen havainnut.
37. tapio17.3.2017 klo 08:23
Kiitti. Sen ioni.org tavutuskoneen käyttöä ei siten kannata jatkaa (käytin sitä yhteen ristikkoon).
38. Ratkoja3.4.2024 klo 07:29
Mitenkäs tuo Goldie tavutetaan?
39. pösilö7.4.2024 klo 10:51
Samaa kummeksuin Iisakki 4/24 Skytän tavuristikossa. Vihje oli Jonesin nimisiä.Tavutus kuin kuuluisan hovisäveltäjän nimessä, sa - lie - ri.
Ehkä kyseessä on uusi innovaatio, hybridiristikko.
KOMMENTOI