8084. SK 30

Joskus27.7.2014 klo 10:01
En vielä kommentoi tämän vaikean ristikon yksityiskohtia, mutta toimitus sekoilee. Tekstissä lukee, että Toni Pitkälä tarjoilee, mutta ristikon mukaan laatija onkin Teemu Pallonen. Kenestä on kysymys?
2. Jaska27.7.2014 klo 11:11
Pitkälä se on, niin kuin Pitkälää pitkään ratkoneet kuvavihjeistäkin voivat päätellä.

Yksi nurinkurinen vihje pani ihmettelemään, millä kurin Pitkälä on sen kääntänyt nurin.
3. Pekka Harne27.7.2014 klo 11:55
Taitaa olla piilosanassakin edellisviikon laatijan nimi, eiköhän tämä ole Keräsen Jarin käsialaa.
4. Pekka Harne27.7.2014 klo 11:56
Taitaa olla piilosanassakin edellisviikon laatijan nimi, eiköhän tämä ole Keräsen Jarin käsialaa.
5. MP28.7.2014 klo 13:14
SÄÄN ETEEN, Mitenkähän päin sijaintia pitäisi katsoa?
6. Eki28.7.2014 klo 13:49
Laatijat ovat tosiaan molemmat kuten täällä sanotaan, nimet ovat jääneet muuttamatta edellisestä numerosta.

Yritän saada korjauksen tämän viikon lehteen.
7. joskus29.7.2014 klo 15:48
Yhä äheltäessäni tämän kanssa ehdotan, että tämä luokiteltaisiin Tour de Francen tapaan Hors Categorie -luokkaan. Vasen alanurkka vieläkin kesken.
8. Emma29.7.2014 klo 17:08
Kyllä on mahtavaa! Vasemman alanurkan pikkuaukio vielä vaiheessa täälläkin... Tonin sanaoperaatiot vetävät vertoja - niin mille? (Minulta loppuivat sanat.)
9. matts29.7.2014 klo 20:44
Mulla olis paljonkin sanoja mutta en saa niitä mahtumaan ruutuihin tai sopimaan vihjeeseen, joita ei edes kaikkia ymmärrä!
10. Emma29.7.2014 klo 21:55
Ratkesi loputkin, kun ensin kummasin koko nurkan tyhjäksi ja aloin ns. puhtaalta pöydältä.

Tuosta laatijanimisekoilusta pitäisi päästä - eikö olisi viisainta, että tekijät ujuttaisivat itse signeerauksensa jonnekin pääkuvan nurkkaan? Olkoonkin, että osa ratkojista tunnistaa osan laatijoista ihan muuten. Saahan ne nimet olla silti julkaisijankin taholta esillä, varsinkin jos olisivat oikein.
11. Eki29.7.2014 klo 22:07
Oheistekstissähän kerrotaan ristikon olevan Toni Pitkälän käsialaa.
12. Emma29.7.2014 klo 22:41
Kas, niinpä näkyy... sitä vain ei oikein malta lukea, kun saa kolmitähtisen eteensä, vaan pitää heti alkaa ratkoa.

Se ei kuitenkaan poista sitä väärää infoa, mitä ristikon ulkoreunalla lukee. Ei ole kiva, jos joutuu arpomaan näin olennaista asiaa tämän tästä.
13. joskus30.7.2014 klo 07:31
En ole vielä valmis, mutta protestoisin paria vihjettä. Sitä ennen on toki todettava, että tässä ristikossa on runsaasti todella hienoja kikkoja. Aikanaan kierteli koululaisvitsi, jossa kysyttiin: mikä on vihreä, riippuu seinällä ja laulaa. Vastaus oli vihreäksi maalattu silli. Jos vastasit, että eihän silli laula, kysyjä sanoi: juu, juu, mutta se onkin siinä siksi, että vastausta olisi vaikeampi arvata. Tämän ristikon vihjeeseen "moniosainen" kelpaa oikeaksi vastaukseksi joka ikinen nelikirjaiminen sana, koska se on neliosainen; neljä kirjainta. Toisin sanoen, vihje ei ole lainkaan vihje. Jos vastauksessa olisi piilokirjain, pitäisi oikeaksi vastaukseksi hyväksyä mikä tahansa maailmassa olevan firman nimilyhenne tms.
Toinen vihje, jossa on mielestäni virhe, on "sään jälkeen". Tämä on mielestäni asiavirhe, josta laatija kyllä selviää, mutta kyllä vihje on silloin keinotekoisuudessaan liian vaikea.
14. Partasuu30.7.2014 klo 16:50
Jospa minäkin protestoisin. Vaikka oli ihan kiva oivaltaa tuo välitön rosvo, niin toivon, että tämän tyyppinen vihje jää vain kertakäyttöiseksi Pitkälä spesiaaliksi. Pelkään, että kohta aletaan yleisesti käyttämään "välitön urheilija", "välitön muusikko" ja "välitön mitä vaan" vihjeitä.
15. Funny30.7.2014 klo 21:22
Aina välillä ilmaantuu näitä asiantuntijoita, jotka löytävät ristikoista sellaisia virheitä, joihin kukaan muu ei kiinnitä mitään huomiota. Usein kyllä ilmenee, että he ovat käsittäneet jotakin väärin. Toisinaan koko homman idean.
16. MP30.7.2014 klo 23:07
Joskus klo 07.31 Vihje on SÄÄN ETEEN, mutta pitäisi kai olla SÄÄN JÄLKEEN. Minä ainakin saan siihen sellaisen ratkaisun, jos se nyt oikein onkaan.
17. joskus31.7.2014 klo 08:43
MP; oikein. Kirjoitin muistinvaraisesti ja väärin; anteeeksi. Juuri tuosta asiasta on mielestäni kysymys.
18. Jaska31.7.2014 klo 11:07
Minusta ei pitäisi olla SÄÄN JÄLKEEN.
19. joskus31.7.2014 klo 13:54
Piti tai ei, "jälkeen"-muodosta saan asiallisen sanan, joka sopii täsmälleen muihin sanoihin. "Eteen"-muodosta en keksi vihjeen selitystä.
20. Jaska31.7.2014 klo 15:24
Joukkue! Jälkeen poistu!!
21. Wexi31.7.2014 klo 15:51
Joukkue! Käännös eteenpäin!!
22. joskus1.8.2014 klo 07:45
"Valmis" on, osin ystävien neuvoilla. Jään odottamaan oikeita vastauksia, koska vasemman alakulman logiikka ei selviä.
23. Eki1.8.2014 klo 11:56
Tekijänimikorjaukseni oli ymmärretty väärin. Tämänpäiväisissä tehtävissä on viime viikon tekijöiden nimet.

Kaksitähtinen ristikko 31 on työparilta Vuokila/Kärkkäinen ja piilosana on Pertti Oskalan käsialaa.
24. matts1.8.2014 klo 15:57
Joskus: et selvästikään ole ymmärtänyt vihjeen "moniosainen" ja siihen tulevan sanan yhteyttä (tai sitten sinulla on virhe ratkonnassa), joka on ilmiselvä, varsinki jos olet nähnyt vastauksen!
25. joskus1.8.2014 klo 17:19
Matts: näen kyllä vastaukseni yhteyden vihjeeseen, mutta voin silti väittää, että kaikki nelikirjaimiset sanat sisältävät yhteyden vihjeeseen.
26. joskus1.8.2014 klo 17:19
Matts: näen kyllä vastaukseni yhteyden vihjeeseen, mutta voin silti väittää, että kaikki nelikirjaimiset sanat sisältävät yhteyden vihjeeseen.
27. Jaska1.8.2014 klo 17:37
Entä viisi-, kuusi ja seitsenkirjaimiset? Miten ois kahdeksankirjaimisetkin:)
28. Eki1.8.2014 klo 17:37
Kysehän on tällöin laatijan tyylitajusta.

Jos vastaus on TERMI ja vihje SANA, käyhän siihenkin mikä tahansa 5-kirjaiminen sana, periaatteessa.
29. matts2.8.2014 klo 07:36
J: yleensä kaikki vastaussanat sisältävät yhteyden jollakin keinolla mihin tahansa vihjeeseen. Jos vihje on "kaksiosainen" siihen ei siis käy mikään vastausana jossa on kaksi tavua koska silloin kaikki kaksitavuiset, oikean kirjainmäärän sisältävät sanat pitää hyväksyä.
30. Olavi Kivalo2.8.2014 klo 12:31
Puhuttaessa sanan osasta "osa" ei mielestäni ole vakintunut tarkoittamaan kirjaimia, joista sana koostuu, vaan sanan etuliitteitä ja päätteitä tai muita morfeemeja. Tällöin n-osainen sanasta puhuttaessa ei tarkoita mitä tahansa n-kirjaimista sanaa. Sen sijaan "osa" vihjeessä moniosainen on vakiintunut tarkoittamaan aika monien muiden objektien rakenneosia.

Ylipäänsäkään en löytänyt tästä ristikosta keinotekoisuutta tai väkisin vääntöä. Loistavaa, huolellista työtä.
31. Olavi Kivalo4.8.2014 klo 10:59
Ristikossa on yksi googletusvihje. En voi sanoa, pitääkö laatija tätä häpeäpilkkuna muuten oivallisessa laatimuksessa, mutta annan arvoa sille, että ratkojaa on yritetty tulla vastaan. Eräs tunnettu googletussimputtaja olisi häpeämättömästi jättänyt sen muotoon Haahtela.
32. tapio13.8.2014 klo 20:00
En saanut ristikkoa käsiini kirjastosta, kun olin ilmestymisaikoihin lomalla ja sen jälkeen lehti on ollut pois hyllyltä. Olisiko mitenkään mahdollista, että joku laittaisi pilvipalveluun kopion siitä.
33. Hannu13.8.2014 klo 20:23
Kirjasto ei heti hävitä lehtiä, vaan arkistoi ne pitemmäksi ajaksi. Pyydät lehtisalin kirjastovirkailijalta viikon 30 Suomen Kuvalehteä, joka taatusti on tallessa, ja otat siitä kopion. Sitten vaan innolla täyttelemään :-)
34. tapio13.8.2014 klo 21:42
No vanhat ovat myös esillä, mutta aina nro 30 ollut poissa (joko parhaillaan luettavana tai sitten lainattu).
35. MP15.8.2014 klo 19:55
Saatiin ratkaisu. SÄÄN eteen ei kyllä mielestäni tule SATULA. Laatija harhautti ratkojan etsimään säähän liittyviä yhdyssanoja. Ajattelikohan hän, että SÄÄN TAAKSE olisi ollut liian helppo? Lehdessäni on NAUTIKILOT, onkohan painovirhe, koska hääkutsuun sopisi paremmin APET eikä IPET ?
Ovatkohan AUPAIRIT sulottaria?? Olen luullut heitä lähinnä kotiapulaisiksi.
36. Aksu15.8.2014 klo 20:14
Minulle jäi epäselväksi muutama kohta:

SINÄ ÄÄNI > KOLI
HÄNTÄ TA > TEEA
TOISEN ELÄIMEN KANSSA PIENEMPI > HEPO
PUHKUVIN > SALI, kuntosaliko?

SÄÄN EDESSÄ: sään perusmuoto säkä?

Kertokaa, please!
37. Eki15.8.2014 klo 20:17
sinä = kolina
häntä = teeaa > TA
hepokatti
salissa puhkuvia ihmisiä
kyllä, säkä
38. Aksu15.8.2014 klo 20:37
Kiitos opastuksesta!
Hepokatti oli ihan hauska juttu, mutta eipä tullut mieleen. Kolia pitää vielä maiskutella, kun en ole koli enkä kolina...
39. Hannu15.8.2014 klo 20:45
Aksu, sinä on muutakin kuin persoonapronomini.
40. Aksu15.8.2014 klo 20:53
Hannu,
tarkoitatko SE-sanan essiiviä? Si, mutta ei SI, on myös alkuaine.
41. Hannu15.8.2014 klo 21:28
Alkuaineista ei ole kyse vaan olomuodosta. Minä/ millaisena/millaisina -> sinä/sellaisena/sellaisina. Essiivihän se taitaa kieliopillisesti olla.
42. Jaska15.8.2014 klo 23:51
Hevosen satula pannaan siis SÄÄN TAAKSE eikä suinkaan eteen. En jaksa uskoa, että Pitkälä luulee hännäntyveä sääksi. Lapsus, johon tarkastaja ei reagoinut.
43. matts16.8.2014 klo 07:53
SATULASÄKÄ (onni että on satula eikä tarvitse ilman sitä ratsastaa;-)
44. joskus16.8.2014 klo 08:30
Tässä Matts on konstruoinut tavan, jolla laatija joten kuten selviää laadintavirheestään(?).
45. Olavi Kivalo16.8.2014 klo 09:26
Pannaanko joku jonkun eteen vai taakse riippuu mistä suunnasta katsoo. Ratsastajan vinkkelistä silloin, kun hän istuu satulassa, satula on sijoitettuna sään eteen, siis niin, että kohta hevosen selässä, josta säkäkorkeus mitataan, on hänestä katsottuna satulan takana.

Aupair-tyttöjen joukossa on vamaankin ihan suloisen näköisiäkin. Vihje on oikeutettu myös silloin, jos viitataan vain mahdollisuuteen, että sellainen, jota voisi kutsua misuksi, on ryhtynyt aupairiksi. (Eikä sekään, että tennispartnerini Eki Hakkarainen oli Englannissa aupairina vuoden, mitätöi oikeutusta)
46. Aksu16.8.2014 klo 09:40
Ja kerran vielä.

Ekin vastaus oli "häntä = teeaa > TA", mutta ratkaisu oli kuitenkin TEEA. Menikö se sittenkään korrektisti?
47. Eki16.8.2014 klo 09:56
Kyllä se menee.

Lue vihje "häntä teeaa".
48. Aksu16.8.2014 klo 10:18
Kiitos jälleen! Mutta, mutta...
Luenko HÄNTÄ (nominatiivi) on TEEAA vai HÄNTÄ (partitiivi sanasta HÄN) TEEAA. Ja vastaus kuitenkin TEEA, naisen etunimi? Vai TEEnkö A:n?

Menenpä marjankeruuseen miettimään tätä suomenkieltä lisää.
49. Eki16.8.2014 klo 10:44
Hän = Teea, joten: häntä = Teeaa (kun luetaan TA ääneen).
50. Jaska16.8.2014 klo 13:18
Satuloinnissa on kyse esineen sijoittamisesta määrättyyn kohtaan hevosen runkoa. Se on nimeltään selkä. Sen etupuolella eli sen edessä on säkä. Hevosen ruumiinosien sijainti määritetään hevosen vinkkelistä päästä häntään. Satula pannaan siis sään taakse. Kun ratsastaja istuu satulassa, hän on myös sään takana. Olavi Kivalo esittää mustan valkoiseksi lingvistisellä knoppailulla. Ei mene läpi. Laatijan ja tarkastajan miinukset pysyvät.
51. Aksu16.8.2014 klo 14:58
Intän yhä. Vihje HÄNTÄ vain hämää. Eikö samaan ratkaisuun olisi riittänyt vihje TA? Tea Istaakin pitäisi kutsua TEAA tai TEEAA, jos huutaa pitkään.

Tietysti kolmitähtisessä ristikossa pitää vähän kieroilla!
52. Jukkis16.8.2014 klo 18:20
Kun ratsastaja istuu satulassa, niin säkä on hänen edessään. Ratsastaja näkee sään ja sitten kauempana sen takana mm. hevosen korvat. Kun satula ja korvat ovat eri puolella säkää, nin ei ne molemmat voi olla takana tai molemmat edessä. Siispä koska korvat on ratsastajan kannalta sään takana, on satula ratsastajan kannalta sään edessä.

Jos minä olen ulkon ulko-oven edessä, niin sisällä olijan mielestä olen oven takana. Paitsi jos se sisällä olija on Jaska, jonka mielestä olen oven edessä. Entäs missä on se, joka on sisällä Jaskan ja oven välissä?
53. Jukkis16.8.2014 klo 18:21
Siis: Jos minä olen ulkona ulko-oven edessä...
54. Joskus16.8.2014 klo 20:10
Jukkis ei taitaisi kelvata edes Venäjän propagandaministeriön palvelukseen?
55. Jaska16.8.2014 klo 20:11
Olettaos, että minä säkä polvistun satula Jukkiksen eteen katuvaisena pyytämään anteeksi väärää määritelmääni sijanneistamme toistemme suhteen. Edellytys on tietysti että Jukkis on armollisesti kääntänyt kasvonsa minun puoleeni. Minä olen silloin Jukkiksen edessä, ja Jukkis minun edessäni.

Olettamus on hyperhypoteettinen, koska a) määritelmäni ei ole väärä, b) Jukkis ei olisi armollinen, vaan kääntäisi minulle selkänsä osuessamme kohdakkain.

Vähemmän hypoteettisessa uudessa tilanteessa minä olisin siis Jukkiksen takana, Jukkis puolestaan edelleen minun edessäni korvinensa kaikkinensa. Vain hetken, sillä minäkin kääntäisin oitis säkäni Jukkikselle. Käännöksen jälkeen Jukkis olisi siis minun takanani, ja minä Jukkiksen takana.

Koska loittonisimme kiireen vilkkaa vastakkaisiin suuntiin, menettäisi määritelmä toistemme takana olemisesta pian totuudellisen merkitsevyytensä. Olisimme tässä reaalihypoteettisessa päätöstilanteessa parin minsan kuluttua toistemme ulottumattomissa. Hyvä niin.
56. Olavi Kivalo16.8.2014 klo 20:22
Seuraavassa kuvitteellinen työhönottotesti hevostallilla.
- Istuhan Jaska (nimi muutettu) tuohon satulaan ja luettele mitä olioita on jalkovälissäsi.
- (Näyttää sormella) Tuolla kauempana on harja. Näkyy vähän huonosti, kun polle syö just ruohoa ja säkä on edessä. Säkä näkyy hyvin, vaikka satulan etukaari osuukin se eteen. Ja sit tässä lähinnä ...
- (Keskeyttää) No mutta tervetuloa töihin Jaska! (Nimi oli siis muutettu.)
57. iso S16.8.2014 klo 20:56
Nyt minä putosin satulasta ja loukkasin logiikkani, joten en ymmärrä.

"Kun satula ja korvat ovat eri puolella säkää, niin ei ne molemmat voi olla takana tai molemmat edessä. Siispä koska korvat on ratsastajan kannalta sään takana, on satula ratsastajan kannalta sään edessä."

Miksi ratsastaja sotketaan juttuun? Vihjeissä olisi hyvä olla vain olennainen eikä häiritseviä ylimääräisiä tekijöitä. Haluaako Jukkis todistaa, että kaikki riippuu siitä minkä tai kenen kannalta katsotaan? Lainaukseni ensimmäisen lauseen perusteella Jukkis(kin) tuntuu olevan sitä mieltä että korvat ja satula ovat eri puolilla säkää. Minun käsitykseni mukaan hevosen korvat ovat yleensä edempänä kuin säkä, ellei hevonen taivuta voimakkaasti kaulaansa sivulle tai etujlkojen väliin (joka on normaalisti takajalkojen etupuolella). Näin ollen satuloitua hevosta normaaliasennossa tarkasteltaessa (sekä hevonen, satula että tarkastelija) tuolla perusteellä satula on taaempana kuin säkä.

Toisessa lauseessa tempaistaan ratsastaja mukaan, tarkastellaan hänen näkövinkkelistään ja päädytään yllättävään tulokseen satulan kannalta. Päätelmä olisi vakuuttavampi, jos ratsastaja ei istuisi satulassa, vaan satulan takana.

Muuten tuota päätelmää voisi verrata seuraavaan: Jukkis seisoo lähellä edessäni ja Jaska kauempana edessäni. Minulla on kengät jalassa, J&J:llä voi olla tai olla olematta. Kenkäni ja Jaska ovat eri puolilla Jukkista, joten Jukkis on kenkieni takana. Tästä voi edelleen päätellä, että hänen täytyy olla suutari. Kiitos, hyvät kengät teit!
58. MP16.8.2014 klo 21:35
Heheh! Ristikoiden ratkonta on edelleen iloinen asia.
59. Jukkis16.8.2014 klo 22:02
Olisi tietysti hyvä, jos laatija kertoisi oman selityksensä tälle säkäasialle niin ei tarvis kehitellä tämmöisiä omia selityksiä. Ja sitten mielellään ihan selkeä suorasanainen selitys eikä jotain epämääräistä hörönlöröä.

Jaskan viimeisimmästä en taas kerran tajunnut juuri mitään. Iso S sanoo: "Haluaako Jukkis todistaa, että kaikki riippuu siitä minkä tai kenen kannalta katsotaan?" Ei kai tuollaista itsestäänselvyyttä todistaa tarvitse?
60. tonimikael16.8.2014 klo 22:26
Mokasin. Kuvittelin jotenkin, että se hevosen takaosa on selän ylin kohta. Ja samalla kai kuvittelin, että se edessä oleva (harjallinen) osa on niskaa.

Anteeksi. Yrittänen olla tarkempi.
61. Olavi Kivalo16.8.2014 klo 22:52
Hukkaan meni hyvät humalat.
62. matts16.8.2014 klo 23:11
(Mä nyt ainakin yritin pelastaa Tonin...)
63. Jukkis17.8.2014 klo 09:35
No helkuta. Mä olen edelleen sitä mieltä, että ei virhettä. Nimim. Ratsastaja.
64. Joskus17.8.2014 klo 12:19
No nyt on sitten tilanne laatija vastaan Jukkis. Kumpiko on oikeassa?=
65. Jukkis17.8.2014 klo 12:25
Molemmat. Kun tuohon kohtaan tässä ristikossa sain aikaan ratkaisusanan, niin ajattelin että kas, voihan sen noinkin ajatella, ihan kiva.
66. Eki17.8.2014 klo 12:26
Ristikon tuottajana olen Jukkiksen kanssa täysin samaa mieltä.
67. Jaska17.8.2014 klo 12:37
Plussa Pitkälälle virheen reilusta myöntämisestä.
68. Olavi Kivalo17.8.2014 klo 13:02
Hyvä kuulla Ekiltä tuo kanta. Tulkitsija voi löytää teoksesta finessejä, joita taiteilija ei ole tullut ajatelleksi.
69. Marco Poloinen17.8.2014 klo 13:56
Melko kauan olen malttanut pitää näppini erossa näppäimiltä, mutta nyt täytyy hypätä kyytiin ennenkuin vauhti hiipuu.

Käsittääkseni tässä säkä-satula-asemoinnissa on - laatijankin mukaan - asiavihje. Näkemisiä ja näkemyksiä voi tietysti tulkita eri tavoin, mutta jotenkin pitemmän kaavan mukaisen logiikan kestäviä perusteluja kaipaisin. Vai oletteko Jaskan "vastapooli" sitä mieltä, että etupuskurin edessä on ratti? Tai veneen kokan edessä soutaja?

Meinaan vaan, että jos esineiden tai yleensä objektien, joilla on selvästi määritelty etu- ja takapää/-puoli, osien sijainteja aletaan määritellä suhteessa milloin missäkin olevaan katsojaan (esim. kuljettaja, peränpitäjä) niin ilman lisämääreitä tulkintakenttä kyllä rikaruohottuu. Kiva tietysti olisi antaa kaikkien kukkien kukkia, mutta toisaalta jossain täytyisi olla raja.

Ikkunan edessä tai takana voi olla verho kummalla puolella hyvänsä, katsojastakin riippuen, mutta (ilman lisäselitystä tai onnettomuutta) niskan takana ei voi olla nenä, katsoipa ihmistä mistä suunnasta hyvänsä.
70. Jukkis17.8.2014 klo 14:47
Jos henkilö A on henkilön B takana tappituntumassa, niin A:n nenä on B:n niskan takana.

Oli vaikea ristikko, siinä vihje, siihen tuli väkisin tietty sana, jolle pystyi keksimään jonkinlaista perustelua. Ei minulla ainakaan ole tällaisissa tapauksissa tapana ruveta jakelemaan miinuksia ja arvosanoja, vaan jatkaa ratkomista.
71. Marco Poloinen17.8.2014 klo 15:19
Aika vaativa oli ristikko, tasokas ja hauskakin. En minäkään ratkoessani pysähtynyt ko. kohtaan kuin pienen tuhahduksen verran; kerran(kos) tuommoista uutteralle tekijälle sattuu.

Käsiteltävä asiahan on jo kotvan "elänyt omaa elämäänsä", siihen halusin omahyväisesti tunkea oman näkemykseni. Paitsi ratkominen, myös kirjoittaminen on joskus vaikeaa. Mahd. "nenäkkäitä" tulkintoja rajoittaakseni täydennän edellisen kommenttini viimeistä kappaletta siten, että kyse on ko. henkilön omasta nenästä.
72. Jukkis17.8.2014 klo 17:04
Tässä hiukka nenä- ja niska-asiaa:

_http://tinyurl.com/n5sb7wx
73. Hannu17.8.2014 klo 18:25
Vähän alkaa todistelu mennä jo häneksi... :-)
74. ts21.8.2014 klo 09:57
Näin jälkikäteen luettuna varsin hauska keskustelusäie. Ja kyllä tapahtumien määrittely riippuu myös katsojan asemasta. Kun minä istun tässä keittiössäni oman koordinaatistoni origossa, niin aurinko kyllä nousee ja alkaa kierroksensa napani ympäri.
75. matts22.8.2014 klo 07:13
...edellyttäen että istut liikkumatta 24t
76. iso S22.8.2014 klo 10:12
Nyt kyllä eksytään kauas säikeen aiheesta, mutta en malta olla väittämättä vastaan.

Aurinko kyllä "nousee" täysin riippumatta siitä, onko ts:n liiketila ja keittiön paikkakunta istunki, seisonki, hyppelenki, kävelenki tai Juoksenki.

Millä perusteella aurinko muka alkaa kierroksensa esimerkiksi juuri silloin kun se "nousee" eli ilmestyy näkyviin? Kyllä se kiertää jatkuvasti, joten alun ja lopun määrittely on täysin mielivaltaista. Jos kierros alkaisi nousun perusteella, se kai myös loppuisi auringon laskiessa, jolloin kierros jäisi vajaaksi. Toinen vaihtoehto on se, että ts istuu kesäaikaan napapiirin pohjoispuolella, jolloin aurinko pysyy koko ajan näkyvissä (edellyttäen että keittiössä on lasiseinät) - mutta silloin se ei nousekaan! Ajoituksen pitäisi tässä tapauksessa olla auringontarkka eli istunnon täytyy alkaa samana aamuna kun yötön yö on alkamassa.

Edellisessä ei missään kohtaa väitetä, että auringon kiertorata ts:n navan ympäri olisi täydellinen ympyrä, mitä se ei todellisuudessakaan ole. Maapallon ja auringon välinen etäisyys (ja siten ts:n navan ja auringon välinen etäisyys) vaihtelee. Siksi ts saa vuorokauden aikana liikkua ihan niin paljon kuin haluaa ja silti aurinko kiertää hänen napansa ja kaukaa kiertääkin. Sehän on vielä hienompaa: ts:n liikkumisen vapautta ei tarvitsee rajoittaa ja silti hän on aurinkokunnan keskipiste.
77. matts22.8.2014 klo 16:58
Kyllä se on napa joka kiertää aurinkoa!
78. Matti22.8.2014 klo 20:15
Jos sanotaan, että aurinko alkaa kierroksensa kun se ilmestyy horisontin yläpuolelle, niin sehän on täysin korrektisti sanottu (paitsi kenties jos sen sanoo mekaniikan välikokeissa).
79. ts22.8.2014 klo 20:16
Ajattelin kyllä rajoittua olemaan vain oman itseni keskipiste. Rajoittuminen käy minulta luonnostaan.
80. Jaska22.8.2014 klo 21:05
Ihmisen keskipiste, anna mun kaikki kestää. Nimimerkki ts pyrkii siirtämään keskustelun aina vaan kauemmaksi otsikonmukaisesta aiheesta. Jos ei ole mitään sanottavaa, pitää olla hiljaa eikä tehdä tikusta asiaa. Minä en sellaista hyväksy ollenkaan.

Sitä paitsi ihmisellä ei ole keskipistettä, koska yksikään ihminen ei ole täysin symmetrinen kappale. Jokaisella ihmisellä on kuitenkin painopiste. Useitakin painopisteitä. Jos ihminen on tarpeeksi jäykkä, esim. pakastettuna kovaksi kimpaleeksi (jenkeistä löytyy) hän pysyy tasapainossa tikun nenässä. Olettaen tietysti, että tikulla on nenä, joka on riittävän vahva kannattamaan kyseisen kryoyksilön painon.

Jos joku edelleen ehdoin tahdoin loitontaa säikeen painopistettä SK30:n ulkopuolelle, sitä tikulla silmään.
81. Wexi22.8.2014 klo 21:42
[Esim. Liirumlaarumissa on hyvä ottaa kantaa tuohon painopisteeseen (minkä teenkin).]
82. tapio23.8.2014 klo 20:27
Kyllä tämä Tonin ristikko on minulle tosi vaikea (taatusti ei Teemun) - tuntuu todella ekalta SK:n ristikolta, joka jää kesken (Tonin vaiketa tullut viimaikoina eteen harvakseltaan). Jotta niin ei kävisi, pyydän muutamia suoria tai puolisuoria vihjeitä, jottei mene kokeluksi vaan saisin ratkaistua ikään kuin nettiristikon ts. käyttäen sanan tarkistusta. Tässä pari alkuun

LUONTOPAIKKA > onko KEVO, KOLI tms. vai jotain ihan muuta, jos KEVO tms. saanko suoran vastauksen ja jos jotain ihan muuta, varovaista vihjettä, mistä muusta kyse

SINÄ ÄÄNI > ymmärtäisin niin, että NÄ/NA pois sanan lopusta, esim. LITINÄ > LITI; jos joku tämmöinen, saanko suoran vastauksen.
83. Jaska23.8.2014 klo 20:53
KEVO oikein, KOLI jälkimmäisessä.
84. tapio24.8.2014 klo 11:51
-LASTI! > uskoisin, että kun on huutomerkki, voisi olla joko KAMA tai KATA (eikä aineellisina asioina kuten esim. KIVI, KONE tai KALA)
85. tapio25.8.2014 klo 18:03
Joo toinen noista se oli.

Sitten kysymys. Minusta ristikoissa ei erillisiä sanoja pitäisi kirjoittaa yhteen. Lopputulos ei voi olla oikea sana. Kyse vihjeestä 'VÄLITÖN ROSVO' - vaikka vihje käskee ottamaan kirjainvälit pois, ei mielestäni ole asianmukaista laittaa epäsanoja ratkaisuksi. Hyväksyttävää on jättää väliviiva pois muttakaikkiyhteenpötköönsanat minusta rikkovat ristikkomoraalia.
86. tapio25.8.2014 klo 18:52
Vasen alareuna vielä kesken.

Onko 'TULEE KÄYTÖSSÄ SAMEAMMAKSI' > LIOTUSNESTE? En saa pystyyn oikein järkeviä sanoja.
87. tapio25.8.2014 klo 19:43
MONIOSAINEN ratkaisusana on joskus ollut ISTA. Onko tässä samantapainen idea vai mikä?
88. tapio25.8.2014 klo 20:04
Jos MONEN ULKOMAALAISEN YKKÖNEN ratkaisusana on UKSI eikö vähän rasistinen?
Tiedän, että venäläiset eivät osaa suomalaista Y:tä, vaan se on Y:n ja U:n välimuoto.
89. tapio25.8.2014 klo 20:08
Ja jos TUO EPÄONNEA "ratkaisusana"on XIII luettuna roomalaisina numeroina, ratkaisusana ei ole sana ollenkaan, sillä ratkaisusana pitää mielestäni olla luettuna kirjaimina, jolloin XIII ei tarkoita yhtään mitään.

Jos tämän ristikon vihjeet jonkun mielestä kaikki hyviä, ihmettelen, sillä muutama aika kyseenalainen ratkaisu.
90. Ykkönen25.8.2014 klo 20:24
Venäläisillä "yksi" on "juksi".
91. matts25.8.2014 klo 22:37
tapio: ei kaikkien tarvitsekaan pitää kaikkien laatijoiden tuotoksista! Minun mielestä Toni Pitkälä on tuonut ristikoiden ratkaisemiseen niin paljon uudenlaista pohdittavaa ja hauskuutta että oksat pois! Toni rikkoo tarkoituksella rajoja tuollaisilla tuo epäonnea/13 (XIII) vihje/vastaus-tyypeillä! Se on vaan hauskaa kun ei voi koskaan tietää mitä se kelmi taas onkaan kekannut!
92. Jaska26.8.2014 klo 00:06
BILLYTHEKID sai oikeutuksen plussan kera välittömällä vihjeellään. Pelkästä rosvosta olisin minäkin antanut miikan.
93. Matti26.8.2014 klo 00:38
Joo, minultakin Tonin rajoja rikkova laadinta saa täyden tuen. (Auliksella oli tapahtui-ristikossa kerran, että jostakin oli kulunut 100 vuotta. Risteävissä 1 oli I ja 0 oli O. Upeeta!)
94. iso S26.8.2014 klo 09:54
Tietenkin välittömän rosvon tapaiset kelmiydet koettelevat rajoja, mutta nimenomaan henkilönimien tapauksessa tämä on jopa tavanomainen käytäntö silloin kun jotakin tunnettua henkilöä käytetään esimerkkinä tai vertauskuvana. Yleensä nimi on silloin monikossa, mutta toimii myös yksikössä. Ristikoiden ulkopuolella nimi kirjoitetaan molemmissa tapauksissa silloin pienellä, mikä kuvastaa sitä että henkilö on "esineellistetty" edustamaan tietynlaista arkkityyppiä.

Netistä poimittuja esimerkkejä:

Puolan Stoch teki ”mattinykäset” ja otti tuplakultaa.

Balotelli ja Pepe – futiskenttien mattinykäset.

Teuvo Hakkarainen tekee mattinykäset ja ryhtyy lauluhommiin.

...ainahan kaikki mattinykäset jäävät tempauksillaan ikiajoiksi ihmisten mieleen, ...

Englannin mattinykänen liittyi Twitteriin – heti satojatuhansia seuraajia.

Metsähyppyrien mattinykänen loikkaa.

Tässä käytin esimerkkinä legendaarista mäkikotkaamme, koska arvasin että hänestä ainakin löytyy sitaatteja. Muistakin suuruuksista passaa vapaasti tehdä hakuja (El Guerrouj aikoo tehdä paavonurmet.)

Löytyy myös kysymys ja vastaus (ei virallinen auktoriteetti, mutta kuulostaa järkevältä - kuten minä!) tästä aiheesta :

_www.meidanperhe.fi/keskustelu/730672/ketju/_pilku nviilaajat_

Onko oikein kirjoitettu: " Einari teki mattinykäset" ? Siis tuleeko tuo Nykäsen nimi pienellä ja yhteen?

Kyllä tuossa tapauksessa kirjoitetaan pienellä, kun kyseessä ei ole henkilö vaan henkilön nimestä tehty käsite

Esim. " Hän otti ritolat" pienellä myös, vaikka sana on johdettu Ritola-nimisestä juoksijasta.
95. tapio26.8.2014 klo 17:27
Toni kyllä koettelee sopivuuden rajoja aika rajusti ja mielestäni aika kyseenalaisella tavalla. En henk. koht. tue tällaista mielivaltaa.

Mutta vielä se moniosainen - viittaako oopperaan Lear, jossa tietenkin monta osaa. Learista fiktiivisenä henkilönä en osaa sanoa, onko moniosaaja vai ei.
96. Jaska26.8.2014 klo 18:47
Kunkulla oli mm. kolme tytärtä. Heitä näyttelevilläkin osansa näytelmässä.
97. Jaska26.8.2014 klo 18:51
...ynnä oopperassa.
98. Juha N26.8.2014 klo 23:50
Se Shakespearen näytelmä on itse asiassa nimeltään Kuningas Lear (King Lear), kuten näytelmän pohjalta tehdyt lukuisat elokuvatkin - ja Aulis sallisen ooppera. Vain Aribert Reimannin samasta aiheesta 1970-luvulla säveltämän oopperan nimi on pelkkä Lear. Kyseisessä ristikkovihjeessä voidaan mielestäni viitata vain viimeksi mainittuun Leariin.
99. Juha N26.8.2014 klo 23:58
Monitoiminainen nimeltä Amanda Lear on muiden puuhiensa ohella näytellyt useissa elokuvissa ja vielä lukuisammissa TV-sarjoissa. Hänkin siis voi olla MONIOSAINEN.
100. Wexi27.8.2014 klo 00:00
Päätalolla moniroolinen Iijoki-sarja :-)
101. Jaska27.8.2014 klo 00:15
Onhan se Amanda sitten tod.näk. Pitkälän tarkoittama. Ja siis vastaanpanemattomasti moniroolinen eli moniosainen. Näytelmä on myös moniosainen merkityksessä useita roolihenkilöitä sisältävä. Vihjeenä ilman kuningasta epämääräisempi kiistämättä, vaikka pelkkä Learkin johtaa monen muunkin kuin minun aatokseni oikopäätä Shakespeareen.
102. tapio28.8.2014 klo 16:46
Tiedoksi, että viittaamieni epäsanojen käyttöön liittyvää keskustelua voi jatkaa säikeessä:

8121. Epäsanojen käyttö ristikoissa

Osa tämän säikeen keskustelusta kopioitu sinne.
103. tapio28.8.2014 klo 16:48
SÄÄN... - onko oikein taivuttaa SÄKÄ-sana näin. Vrt. SÖKÖ > SÖKÖN, ei kukaan taivuta SÖÖN.
104. iso S28.8.2014 klo 17:19
On oikein. Toisiaan muistuttavien perusmuotojen taivutus ei mene aina samalla kaavalla. Riippuu kai mm. siitä mistä ja milloin sana on kieleen tullut. Tässä tapauksessa voit hakea taivutusmallia nenästä: räkä! Toinen esimerkki on häkä. Hään vaikutus ihmiseen on julma...
105. Funny28.8.2014 klo 18:53
Mutta jos säkä tarkoittaa tuuria, sanotaan säkän. Ja jos puhutaan Häkkisestä, sanotaan Häkän. Suomen kieli on mielenkiintoista.
106. tapio29.8.2014 klo 18:33
Luulin, että SÄKÄ taipuu aina SÄKÄN, mistä syystä vihje meni minulta totaalisen ohi, koska ajattelin vain säätiloja.
107. iso S29.8.2014 klo 19:01
Funny, täydellinen suoritus: olet oikeassa kaikissa kolmessa lauseessa. Muistutit mieleen, että taivutus riippuu joskus sanan merkityksestä, tai siis siitä, että eri merkitykset on koplattu sanaan eri aikoina ja eri reittejä. Esimerkiksi vuori taipuu merkityksestä riippuen vuorin tai vuoren ja kuusi taipuu kuusen tai kuuden.

Bottas tietänee, onko hään vai Häkän vaikutus ollut ajouralla suurempi.
108. matts29.8.2014 klo 21:43
Oliko Ferrarin pomo kun sanoi Kimille aamulla: pese Bottas!
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *