7910. SK 13

Olavi Kivalo29.3.2014 klo 16:08
Ristikon laadinta etätiimityönä voi olla kätevää. Vihjeyittäjän osa ei vain ole tuolloin välttämättä hääppönen varsinkin jos on antamassa näyttöä taidostaan ja mahdollisesta omaleimaisuudestaan. Toisen sanavalinnat voivat olla paitsi tylsiä myös liian rajoittavia. Anna nyt näyttöä, jos erisnimi pakottaa vain siihen yhteen vihjeeseen.

Sanotaan, keskinkertainen vihjeyitys. Tiedä näistä tähdistä.
2. ts30.3.2014 klo 11:39
Eipä ole näköhavaintoja koko lehdestä. Sen verran vähän on kommentteja, että epäilen Itellan sopeutustoimien saattaneen vaikuttaa muidenkin ratkaisuvauhtiin.

Olavi Kivalo kirjoittaa yleensä perin fiksua tekstiä. Nyt näppäimistöltä näyttää löytyneen ylimääräisiä i-kirjaimia, jotka ovat päätyneet rumentamaan kommenttia, jota en muuten voi alussa mainitusta syystä kommentoida.

Vai kuuluisivatkohan ne i-kirjaimet sittenkin tekstiin, mutta karanneet vääriin sanoihin?
3. 67.2.4.2014 klo 10:07
Tämäpä olikin ristikko, jossa Googlesta, tai Ratkojista, ei ollut apua. Työtä teetti eniten kaakkoiskulma. Hyvin vihjeytetty. Suosittelen.
4. Emma2.4.2014 klo 21:39
Hieno kolmen tekijän yhteistuotos! "Vanhat" konkarit, Heli Kärkkäinen ja Erkki Vuokila, tietysti tekivät osansa tunnetulla ammattitaidollaan - kuvituskaan ei enää ollut niin hienopiirteistä (ainakaan suurimmaksi osaksi), ettei olisi selvinnyt ilman suurennuslasia. Tietysti on ratkojan oma huononäköisyys pääsyyllinen näihin selvyysongelmiin, mutta aika suuri joukko on niitä ratkojia, joilla tuppaa ikänäkö haittaamaan. Siksi täytyy nyt kiittää, kun sitäon alettu ottamaan huomioon,

Kolmas laatija eli tässä vihjeittäjä, Joonas Anttila, on mielenkiintoinen lahjakkuus! Monessa kohdin tulee Toni Pitkälä mieleen, kieroilut ovat samaa tasoa, mutta uutuutensa takia virkistävää ratkottavaa.

Minä kyllä tarvitsin yhden vihjeen ratkaistakseni googlea, ei ollut harmainta aavistusta eräästä kirjainyhdistelmästä. Kaksi muuta kohdetta tarkistin vielä jälkikäteen. Hyvähän se vaan on, että oppii aina jotain uuttakin.
5. Olavi Kivalo6.4.2014 klo 10:40
On ollut sen verran jakoa kahteen leiriin, seuraako ylhäältä annettua suositusta (vihjeittää) vai kuunteleeko korvansa ääntä (vihjeyttää), että päätin kulkea molempiparempitietä.
6. tapio6.4.2014 klo 11:10
Emman tavoin eräs kirjainyhdistelmä minulle ennestään täysin tuntematon. Mitä tähditykseen tulee, ei ehkä ansaitse kolmea tähteä, sillä aika paljon helppoja, suoria vihjeitä, jotka menisivät hyvin yhden tähden ristikkokkoonkin. Vastapainona toki paljon miettimistä vaativia vihjeitä, joten kokonaisuus ihan kiva. Harvinaista, ettei lainkaan sijamuotoihin liittyviä jekkuvihjeitä (samaa yrittänyt usein Mirja Pihjalajamäki, mistä seurannut usein korkeintaan 2+-tason ristikko).

Aussilaulaja ja teatterimies piti tarkistaa netistä.

Jos nyt tuo teatterimies meni oikein, minusta vihje 'KUVAA TYÖN NOPEUTTA' ei ole ihan oikein, joskin ehkä nopeutta voi pitää seurauksena jostakin muusta. Tästä toivon kommentin sen jälkeen kun ratkaisuaika mennyt.
7. Juha N6.4.2014 klo 13:24
Olavi Kivalo:

Pidin itsekin muotoa VIHJEYTTÄÄ parempana, kunnes Juha Hyvönen eräässä tämän saitin keskustelussa vuonna -05 valaisi, mihin VIHJEITTÄÄ-muoto perustuu.

Kun kantasanan johdoksen halutaan merkitsevän muodonmuutosta (tehdä joksikin), käytetään johdinta -euttaa/eyttää:

sose < soseuttaa = tehdä soseeksi
neste < nesteyttää = tehdä nesteeksi

Kun kantasanan johdoksen halutaan merkitsevän kantasanalla varustamista, käytetään johdinta -eittää:

kierre < kierteittää = varustaa kiertein (ei: tehdä kierteeksi)
piste < pisteittää = varustaa pistein (ei: tehdä pisteeksi)
vihje < vihjeittää = varustaa vihjein (ei: tehdä vihjeeksi)
8. Olavi Kivalo6.4.2014 klo 17:46
Korvani eivät ole sen kummemmin vaikuttuneet vihjeityksestä kuin vihjeytyksestäkään, mutta heitän tähän mitä tulee äkkiä mieleen.

Soseen ja nesteen avulla perustelulla ei ole voimaa, koska ei ole olemassa oikein luontevia verbejä soseittaa tai nesteittää. Tai ehkä korvakäytäviään voisi nesteittää siinä toivossa, että vaikku nesteytyisi. Mutta olisiko seurauksena pikemminkin soseutuminen, joka soseittaisi korvakäytävän ja vaikuttaisi ajan mittaan niin, että syntyy uudelleenvaikuttuminen.
9. Jaska6.4.2014 klo 18:24
Minulla vaikuttuminen vaikuttaa vaikeuttavan kuulemista. Sen on kuitenkin ehkä vain luulemista. Tiedon saisi menemällä otiatrin ja psykiatrin tutkittavaksi. Minua huolettaa myos ihoni laikuttuminen, joten pitänee mennä siitä dermatologille ruikuttamaan. Urologile on turha mennä, pitää vain jatkaa roikuttamista.
10. ts6.4.2014 klo 18:55
Minun kouluaikanani kokeita ei pisteitetty vaan pisteytettiin. Voisiko tai saisiko tässä luottaa omaan kielikorvaansa, vaikka se onkin usein ristiriidassa korkeampien tahojen suositusten kanssa?
11. tapio6.4.2014 klo 19:18
Olaville

Soseen ja nesteen avulla perustelulla ei ole voimaa, koska ei ole olemassa oikein luontevia verbejä soseittaa tai nesteittää

kyllä noillekin järkevän sisällön saa:

soseittaa - lisätä joukkoon sosetta; vastaavaa tarkoittaisi nesteittää. Kyllä Juha N:n logiikka toimii noissakin, vaikka noita sanoja tuskin kukaan käyttää.
12. Matti6.4.2014 klo 19:22
Minusta pisteittää on varustaa pisteillä, esim. A Ä:ksi. Pisteyttää taas tarkoittaa arviointia numeroskaalassa, esim. viiden pisteen vihje.
13. tapio6.4.2014 klo 19:23
Mitä ts:n kommenttiin tulee, kyse kaiketi kielellisestä laiskuudesta eli ei tarkkaan mietitä, mistä kyse. Samaa kielellistä laiskuutta varmaan laajemmaltikin tämän tyypin sanojen suhteen.
14. tapio6.4.2014 klo 19:33
Joo Matti on oikeassa - pisteyttää on ihan ok. Silti kielellistä laiskuutta voi esiintyä. Pisteyttäåä Juha N:n logiikalla

on 'tehdä pisteiksi' eli toisin sanoen arvostella pisteillä.
15. ts6.4.2014 klo 22:47
Tämä tyyppi miettii aina välillä, onko näillä kirjoitustapojen eroilla muuta kuin ns. akateemista merkitystä. Jostakin syystä sekaannun niihin silti. Tai ehkä sekaannun niihin siksi, että en pidä itseäni kielellisesti laiskana tyyppinä. Pisteenä iin päällä olen tapion kanssa samaa mieltä pisteiksi tekemisestä.
16. Funny6.4.2014 klo 23:14
Mitäs tuumaatte, muuttuuko ihminen nesteeksi, jos hänen kehoaan nesteytetään? Noiden teorioiden mukaan niin pitäisi tapahtua!
17. Tiio7.4.2014 klo 10:31
Jaskan urologille menemätä jättäminen voi olla hyvinkin viisasta. Mokoma näet saattaa kysellä, tapahtuuko ruiskuttamista vai roiskuttamista vai onko kyseessä sittenkin ruikkimista. Diagnosoinnin kannalta kuulemma tärkeä tietää. Itseäni mietityttää nyt, että mikäli kyseessä on roiskuttamista, niin roiskeutuuko vai roiskeytyykö lähiympäristö.
18. tapio7.4.2014 klo 18:46
Funnylle - kehoa kai pitäisi nesteittää ts. lisätä nestettä, joten tässä ei noudateta ihan oikeaa käytäntöä.
19. heikki9.4.2014 klo 10:07
Tämä purnaus koskee jo lehteä SK 14. Siellä esiintyy jälleen alkuaine At, jonka suomalainen nimi on astatiini. Nimi on englanniksi astatine, mutta saksaksi Astat. Viimeksi mainitusta ovat ristikonlaatijat löytäneet uuden 'suomennoksen', jota sitten kiusallakin ovat ryhtyneet käyttämään. Samanlaista kiusantekoa olen huomannut enneminkin, esimerkiksi fysiikan suureiden teho ja voima samaistaminen. Muuten ristikko 14 oli kiva, esiintyihän siellä pari suomen kielelle vierasta aakkostakin.
20. tapio9.4.2014 klo 17:42
Sitten ihan itse ristikkoa.

Ristikon yhdessä vihjeessä on ihan selvä asiavirhe. Jos on tietovihje, vihjeen pitää olla oikein eikä sinnepäin. Jos tietovihje tuntuu liian helpolta, pitää käyttää jotain muuta vihjetyyppiä eikä laittaa vähän sinne päin olevaa "tietovihjettä".

'KUVAA TYÖN NOPEUTTA' on virheellinen, koska ratkaisusana ei kuvaa työn nopeutta vaan toista työhön liittyvää asiaa. Vaikka joissakin tapauksissa työn nopeuttaminen lisää kysyttyä suuretta, se ei tee vihjeestä oikeaa.

Jos pienoislentokoneen moottori hurraa 20 000 kierrosta ja dieselmoottori vaikka 3000 kierrosta, ei pienoislentokoneen moottorilla saa työtä tehtyä nopeammin kuin isolla dieselmotorilla.
21. tapio9.4.2014 klo 17:51
Tässä on samantapainen asivirhe kuin jos kysytään auton ilmanvastusta, sanotaan, että sen ilmanvastuskerroin on 0,28.

Ilmanvastus on ilmanvastuskertoimen ja pinta-alan tulo. Esim vanha 70-lukulainen 0,5 omaavaan auton ilmanvastus voi olla pienempi kuin ison nykymersun, jonka ilmanvastus on reilusti 0,3 alle.

EI asiavirheellisiä tietovihjeitä, sillä tietovihjeet EIVÄT voi olla asiallisina hämäysvihjeitä.
22. Olavi Kivalo9.4.2014 klo 20:20
Vihjeyittäjä on koululainen tai sinnepäin ja on lukenut luonnollisesti tarkkaan fysiikan läksyt. Kyllä se vihje ihan määritelmän mukainen on.
23. Jukkis9.4.2014 klo 20:36
Kanssa sitä mieltä että 'KUVAA TYÖN NOPEUTTA' -vihje on ihan OK.
24. tapio9.4.2014 klo 21:02
Olen edelleen sitä mieltä, että fysiikan läksyt luettu huonosti eli fysiikan suhteen asiavirhe.
25. tapio9.4.2014 klo 21:12
Nopeus yksinään ei määritä työtä, vaan nopeuden ohella keskeistä on käytetty voima. Etsitty yksikkö TULO.
26. Jukkis9.4.2014 klo 21:14
No joutessasi laske vaikka se, mitä eroa on sillä jos 1 kilojoulen suuruinen työ tehdään minuutissa tai jos se tehdään aika paljon nopeammin, vaikka sekunnissa. Sitä, miten edellä esittämäsi kierrosnopeudet liittyy tähän asiaan, en tajua.
27. tapio9.4.2014 klo 21:24
Tai joissakin tapauksissa JAKO, mutta joka tapauksessa nopeus sinänsä Ei kuvaa etsittyä yksikköä.
28. tapio9.4.2014 klo 21:30
Kierrosnopeushan kertoon työn nopeudesta, mutta jos voimaa on vähän, ei lopputulos ole hääppöinen.

Voit tietenkin valita mielikuvituksesi perusteella jonkin työtehtävän, mutta et voi sillä yleisellä tasolla perustella, että vihje on oikein.
29. Jukkis9.4.2014 klo 21:36
Miten voi näin selvästä asiasta tehdä non vaikean? Ihan yleisellä tasolla voi perustella kirjoittamalla ihan simppelin kaavan, johon sitten voi mitä tahansa lukuarvoja laittaa.

Asiaa hiukka tietysti hankaloittaa se, että kun on palautusaika menossa niin ei kehtaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä jotta ei itse pahastu omasta ratkaisusanapaljastuksestaan.
30. tapio9.4.2014 klo 21:56
Anti olla- Jukkis ja Olavi hyväksyvät "tietovihjeinä" vähän sinne päin heitettyjä letkautuksia, mutta edellytän tietovihjeiltä oikeasti asiatarkkuutta. Tiedovihjeiden käyttö 3-tähden ristikoissa sikäli hankalaa, että niistä tulee helposti liian helppoja. Ja jos vaikeutetaan, tulee vähän sinne päin olevia valheita.
31. Jaska10.4.2014 klo 16:38
Olisihan kyseisen sanan toisinkin voinut vihjeittää, mutta sitten olisin jäänyt ilman valaisua minulle varsin hämärästä asiasta. Kovislaatijana olisin kuitenkin sanan hylännyt ja valinnut knoppivihjeen mahdollistavan. Ilmeisesti Eki ei tätä kohtaa ole sen enempää tullut pohtineeksi.

Sanasto ja vihjeistö toki kukonaisuutena kiitettävät. Pääkuva kaksine 11-kirjaimisineen sanoineen LÄHELLÄ KAPELLIMESTARIA (vapaasti käytettävissä). Jättiaukio ja keskipituus 6,3 totutun vahvaa meriittiä.
32. Jukkis14.4.2014 klo 20:34
Nyt voinee puhua asiasta eli siitä että KUVAA TYÖN NOPEUTTA -> WATTI on tottakai ihan asiallinen juttu (vaikka ei tietenkään mikään watin määritelmä ole). Esim. hevosvoiman määritelmähän on että jos nostaa 75 kg massaa sekunnissa metrin, niin tekee työtä yhden hevosvoiman (eli 735 watin) teholla. Jos on enemmän watteja käytössä, niin sama työ tulee tehtyä nopeammin.
33. Funny14.4.2014 klo 21:16
"Jos on enemmän watteja käytössä, niin sama työ tulee tehtyä nopeammin."

Mutta kun pelkkä watti ei kerro asiasta mitään, sehän on yksikkö. Wattien määrä eli teho on sitten toinen juttu. Nyt käsitän, miksi Tapio protestoi niin ankarasti.
34. Jukkis14.4.2014 klo 21:31
Niin, nämähän on vihjeitä, vinkkejä. Ei täsmällisiä määritelmiä. Sitäpaitsi, ratkaisusana WATTI kuvaa täsmälleen tilannetta, jossa 1019,4 gramman massaa nostetaan nopeudella 1 m/s.
35. Jukkis14.4.2014 klo 21:34
... paitsi että se massa on tietysti 101,94 grammaa. Huh.
36. Funny14.4.2014 klo 21:39
Aivan, vihjeiden ei kuulukaan olla mitään tietokilpailukysymyksiä, vaan niiden tarkoitus on johdatella ratkojaa oikean sanan jäljille. Tässä pitää siis olettaa, että vastaussana WATTI=1W.
37. Matti14.4.2014 klo 22:51
Kuvaa pituutta>metri. Onko ihan päin seiniä?
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *