KESKUSTELUT > RISTIKOT > SANASEPOT RY, KEHITYKSEN VETURI VAI JARRU?
↶ Takaisin aiheisiinSiirry alalaitaan ↓

738. Sanasepot ry, kehityksen veturi vai jarru?

Henry Haapalainen25.2.2004 klo 01:53
Kun on toivottu kirjoitteluun vilkastumista niin provosoidaan vähän. Sanasepot ry kertoo keskeisimpiin tavoitteisiinsa kuuluvan sanaristikoiden laadun paranemisen. Ja kyllä seuran lehdessä Sanasepossa on sellaisia kirjoituksia vuosien varrella ollut, joiden voi katsoa tuota pyrkimystä tukevan.
Mutta mitä tapahtuikaan muutama vuosi sitten, kun seuran entinen puheenjohtaja Antti Skyttä muuttui "vapaaksi kirjoittajaksi". Ensin hän mitätöi fakkiutumisen ongelman, ja sen jälkeen kertoi mielipiteenään, että hänen mielestään ristikoissa voitaisiin yhdyssanoiksi hyväksyä sellaiset sanat, joiden "voi kuvitella tarkoittavan jotakin".
Näihin Skytän linjauksiin ei kukaan lehden palstoilla ole eriävää mielipidettä esittänyt, ja myös lehden julkaisemista ristikoista on voinut todeta, että ne todella ovat lehden linja.
2. tjn25.2.2004 klo 08:14
Antaa välil henkähtää, sano Raussilan mies oravaa ennenku neljännen kerran ampus.
3. Jouni25.2.2004 klo 10:41
Kummalliset yhdyssanat eivät kovasti haittaa. Joskus ne ovat hauskojakin. Jos laadintaa helpottamaan hyväksytään fakkisanoja, on hyväksyttävä oudot yhdyssanatkin.

Jani Enilän ristikossa oli hiljattain 'ukulilogo'. Vihjettä en enää muista.
4. Titta25.2.2004 klo 13:48
Kyllä kai veturikin tarvitsee jarruja... :)
5. Kaitsu25.2.2004 klo 13:51
Hämmennetään lisää soppaa!

Henkilökohtaisesti hyväksyn tuon Jounin mainitseman "ukulilogon" jos vai vihje sitä edes jotenkin tukee. Mutta joskus törmää yhdistettyihin sanoihin, joita ei parhaalla tahdollakaan osaa mieltää yhdyssanoiksi malliin "puhelinkaurapuurokoira". Tällaiset sanayhdistelmät eivät ole kuin keinotekoinen keino vaikeuttaa ristikkoa, eikä sellaisena mielestäni hyväksyttävia.
6. Henry Haapalainen25.2.2004 klo 15:02
Sitten käyvät varmaan myös SARKASARI ja KUUTTIEMO. Vihjeiksi "viluiselle intiattarelle" ja "aika nuori hyljeäiti".
7. Jouni25.2.2004 klo 15:13
Ukulilogon vihje oli jotenkin näin: KOLMOSKANAVALLA.

Aika hyvin.
8. Jouni25.2.2004 klo 15:45
KUUTTIEMO täytyy hyväksyä. Onhan myös LAPSIÄITI ja AIKAMIESPOIKA.
9. Eki25.2.2004 klo 15:50
SARKASARI on Skytän käyttämä julkaistusta ristikosta löytynyt esimerkki, jota tuskin löytyy oikeasta elämästä, sana on siis teoreettinen.
10. Kaitsu25.2.2004 klo 16:56
Sarkasari, liituraitapuku....?

Kyllä minä hyväksyn sakasarin viluiselle intiattarelle. Sarkahan on tunnetusti lämmin kangas ja sari tyypillinen intialaisnaisen vaate > siis viluiselle intiattarelle sopisi sarkasari lämmikkeeksi.

Se, että oletettavasti saria ei ole koskaan valmistettu sarkakankaasta, ei sulje pois sen olemassaolon mahdollisuutta, joten sana tulee hyväksyä minun kriteerieni mukaan. Tällainen kielikikkailu mielestäni tuo ristikoihin, niiden kaipaamaa huumoria.
11. Kaitsu25.2.2004 klo 17:01
Kuuttiemo

Jouni perusteli minusta varsin osuvasti ko. yhdyssanan oikeutuksen.
12. Henry Haapalainen25.2.2004 klo 18:27
Sarkasarista päästään yhden kirjaimen lisäyksellä sanaan SARSKASARI. Se on astia sivettikissojen kypsentämiseen.
13. Kaitsu25.2.2004 klo 19:51
Jos sarkasari ei kykene lämmittämään riittävästi viluista intiatarta, voisiko häntä kenties lisälämmittää, hyvin varovasti tosin, sopivankokoisessa sarskasarissa?

Mikäli sitten intiatar lämpenisi riittävästi ja riisuisi sarinsa sekä poistuisi edellämainitusta astiasta, jäisikö jäljelle sarkasarisarskasari?
14. Team Katalin25.2.2004 klo 20:51
Turha yrittää päihittää meidän vufvufhauvuf-ristikkoamme (Sanaseppo 1/03) keksinnöillänne, HH ja Kaitsu, siellä oli kaikki vielä hullummin. Silti se sai enemmän yliistäviä kehuja kuin useimmat viimeaikaiset ristikot. Ei kukaan tiimin jäsenistä silti ole ottanut siitä oppia varsinaisiin ristikoihinsa. Yhdelle ristikolle voi ottaa erilaisen asenteen, jos osaa viedä sen kunnialla ja tyylillä loppuun saakka. Suoraan sanoen tämän ristikon kanssa emme olleet kehuista lainkaan varmoja. Tiimistä ristikon ulkopuolelle jättäytynyt Teemu luuli (ainakin siltä tuntui, ehkäpä hän silti osaksi vitsaili), että tehtävä on puhdas susi.
15. Timppa25.2.2004 klo 20:58
Joo, edelleen muistelen lämmöllä sitä Team Katalin -tuotosta. Jos joskus on tullut niitä ahaa-elämyksiä, niin ainakin silloin. Ei kuitenkaan ehkä sovellu esim. Pirkka-lehteen... :-)
16. Henry Haapalainen25.2.2004 klo 21:01
Jos joku pitää itsekeksittyjen sanojen tuomasta huumorista, silloin niille on ainakin pieni sosiaalinen tilaus. Pitää kuitenkin muistaa, että ei laatija ole niitä ristikkoon huumorin takia lisännyt. Syy on pyrkimys sanapituuden kasvattamiseen myös sellaisin keinoin. Jos yhdyssanoja saa keksiä tarpeen mukaan itse, miksi ei sitten muitakin sanoja.
17. Kaitsu25.2.2004 klo 22:55
Selittäkkääpä minulle, onko tuo sanapituus jokin merkittäväkin kriteeri laatijoille?

Ymmärrän kyllä, että sanojen keskipituuden kasvaessa ristikon laadinta vaikeutuu. Näin on nimenomaan laadinnan kohdalla, ratkominen saattaa jopa helpottua, kun sanapituudet kasvavat.

Onko laatijalle maksettava palkkio korkeampi pitkäsanaisessa ristikossa vai onko kyseessä laatijoiden keskimäinen kilpailu?

HH
Väittäisin, että jokainen sana maailmassa on joskus jonkun itsekeksimä. Se jääkö sana elämään riippuu sen tarpeesta ja käyttökelpoisuudesta. Vai oletko eri mieltä?

Team Katalin
Valitettavasti en ole tutustunut vufvufhauvuf-ristikkoonne. Se vaikuttaa kiinnostavalta, noin ratkottavaksi. Kilpasille en edes harkitse ryhtyä kanssanne, minusta vain on kiva leikkiä sanoilla.
18. Eki25.2.2004 klo 23:11
Keskipituuden merkitys on niin moniulotteinen, että sitä ei yksi ihminen pysty tyhjentämästi selvittämään. Lyhytsanaisesta voi saada hyvän ristikon ja pitkäsanaisen voi pilata monella tavalla, vaikka jokainen sana olisi laadukas.

Team Katalinin ristikko:
http://www.sanaristikot.net/ristikot/nayta_flash.p hp?file=vanhat/03/ss030116&s_posti=
19. Henry Haapalainen26.2.2004 klo 01:17
Laatija ja ratkoja ovat monesti ajatuksissaan kaukana toisistaan. Laatijaa se joskus turhauttaa. Pitäisikö sitten ajatella, että ratkoja ei aina ymmärrä omaa parastaan - vai onko asiakas aina oikeassa?
Oma mielipiteeni pitkistä sanoista ja avarista alueista on se, että juuri tämä elementti on viime vuosina korostunut liikaa, muiden tärkeiden elementtien kustannuksella. Ja eniten sitä on ollut Sanaseppo-lehdissä.
En voisi kuvitella hyväksyväni Kirppuun ristikkoa, jossa on yksikin tekaistu yhdyssana. En ole koskaan ennenkään hyväksynyt. Paha fakkisanakin olisi paljon pienempi virhe.
20. Sanasepon toimituskunta26.2.2004 klo 02:11
Sanaseppo-lehden ristikkomateriaali valikoituu jäsenistön lähettämistä ristikoista. Se on vapain foorumi päästä esittelemään laatimuksiaan. Toki ristikoiden virheitä ja heikkouksia korjataan ja korjautetaan, mutta toimituskunta ei halua asettua liian korkealle jalustalle ja määritellä tiukkoja rajoja. Moni nykyinen ammattilaatijakin on saanut ensimmäisen ristikkonsa julki juuri Sanasepossa. Toimituskunta jopa piirrättää ristikon ammattipiirtäjällä, jos laatija ei osaa toteuttaa ristikkoa tai ei ole löytänyt vielä työparia. Palautepalstalle valikoidaan mielipiteitä sekä puolesta että vastaan ja kaikki mielipiteet pyritään toimittamaan tekijöille.

Kokeilufoorumina Sanasepon asema on laajalti hyväksytty. Suurin osa viimeaikaisesta keskustelusta lehden kehittämisen tiimoilla on liittynyt keskimääräiseen vaikeusasteeseen. Sanaseppoa haluttaisiin jollain tavalla helpottaa, mutta ei liikaa. Toimituskunnalla on nyt yhteyshenkilö, joka pyrkii lähikuukausina olemaan yhteydessä useiden sellaisten laatijoiden kanssa, joiden voidaan uskoa haluavan tehdä yhteistyötä Sanaseppo-lehden ja seuran kanssa mutta jotka eivät vielä seuran toiminnassa ole mukana tai ovat pysyneet taustalla. Sopivaan keskimääräiseen vaikeusasteeseen päästäksemme pyrimme enemmän sopimaan etukäteen vaikeusasteita, tehtävätyyppejä ja aiheita tai teemoja. Silti jokainen voi tehdä aivan mitä haluaa, jos hän näin ilmoittaa ja tehtävä ei riko liikaa rajoja. Esim. Juha Leinosen mahdottomaksi havaittu ristikko päätettiin julkaista, sillä pitihän kokeilla, onko jossain päin Suomea se hullu(jen joukko), joka ratkaisun löytää. Ne rajat löydettiin, ristikko oli liian vaikea kaikille.

Jos on totta, että eniten (huonojen?) pitkien sanojen ja (liian?) avarien alueiden "vikaa" on juuri Sanasepossa, tämä voi johtua siitäkin, että laatija pyrkii joskus Sanaseppoon tehdessään olemaan jotain muuta kuin mitä parhaimmillaan on. Tämä ajatus syntyy enemmän laatijan omassa päässä kuin lehden linjausten seurauksena. Loppujen lopuksi näistä asioista puhutaan lehdessä varsin vähän. Jos rajojaan rikkoo, voi toisaalta löytää työlleen vaikka mitä uusia ulottuvuuksia.

Team Katalinin (miinus Teemu) puheena ollut ristikko sisälsi kolmen laatijan kovalla mutta riemukkaalla yhteisponnistuksella pitkiä sanoja, avaria alueita ja tahallista moni-ilmeistä huumoria, jota viimeksimainittua oli omiaan lisäämään MM:n piirrosjälki. Nämä neljä eivät säästäneet vaivaa lopputuloksen aikaansaamiseksi, vaikka tietoa ristikon ratkontamiellyttävyydestä ei ollut (etenkin MM sitä tuntui matkan varrella epäilevän...). Onneksi ristikko toimi monen ratkojan mielestä ikimuistoisesti, ja juuri siksi sellaista tuskin ollaan tekemässä uudelleen. Osa viehätyksestä liittyi siihen, mitä kaikkea yllättävää siitä löytyi. Tiettyjä ideoita ei kannattaisi toistaa.

Ylläolevasta tekstistä vastaa Erkki Vuokila (Sanasepon ex-päätoimittaja ja toimituskunnan jäsen yli 20 v. ajalta)
21. Henry Haapalainen26.2.2004 klo 02:43
Kyllä minä tuosta kirjoittajan tunnistin. En taatusti ole "hulluja kokeiluja" vastaan. Mutta pyrkimys pitkiin sanoihin ja avariin alueisiin on ollut Sanasepon kirjoituksissa esillä sillä tavoin, että siihen on kiinnittänyt huomiota.
Kokeilufoorumi uusille laatijoille on hyvä. Minäkin olen muutamalle Kirppua lähestyneelle laatijalle Sanaseppoa ehdottanut.
22. Ilahtunut sanaseppo vm. 9426.2.2004 klo 06:58
Vaikka tässä on vielä pientä tukkanuottaa, onko tämä totta? Ovatko mainio Kirppuperhe ja mainio Sanaseppojoukko löytämässä yhteistä säveltä? Eihän tässä ole riitaa enää nimeksikään. Vai onko? Mitäh-täh? Kannatan!
23. Zebraze26.2.2004 klo 09:25
Minulle tuli edellinen Sanaseppo näytenumerona ja
ristikot olivat niin huonotasoisia, että ensimmäisen
kerran heitin lehden roskikseen. Vaikeimmat jäi
ratkomatta osittain siksikin että kuvittelin niiden
olevan samaa tasoa, toki vaikeita kaivataan, mutta
kai joku takuu on oltava siitä että ristikko on edes
ratkaistavissa.
24. Mimmi26.2.2004 klo 11:08
Meiän naapuril on uus mersu...ihan paska auto kun en osaa enka saa ajaa sitä....
25. Zebraze26.2.2004 klo 12:40
No sanotaan sitten niin että helpot oli ainakin
huonotasoisia sanastoltaan.
26. Kaitsu26.2.2004 klo 12:49
Tervetuloa vaan kaikki kokeilut, muttei mielellään kerralla ja samassa lehdessä. Vain kokeilemella voi jokin kehittyä ja samalla kokeilija saa palautteen, onko kokeilu kehittämisen arvoinen.

Mutta jos ostaa / tilaa ristikkolehden uskoen saavansa puuhastelua joutohetkikseen, eikä lehti sisällä muuta kuin "kokeiluja" luultavimmin pettyy.

Pistäkääpä mietintämyssyihinne ajatus: Voisiko palautettavan ristikon yhteydessä olla, vaikka ruksi ruutuun -kysely, kuinka koit tämän ristikon. Loistava älynväläys.... surkeaa sotkua. Tällä tavoin saisitte helpommin tilastoitavaa tietoa eri ristikoiden arvosta noin ratkojien kannalta, kuin pelkkien palautekirjeiden avulla.

Zebraze
Jokainen ristikko lienee ratkaistavissa, kyse on ainoastaan siihen uhrattujen panosten määrästä. Voihan ristikon ratkaista niinkin, että kokeilee jokaiseen ruutuun jokaista kirjainta ja vertailee lopputuloksia keskenään. Silloin on kylläkin jo kysymys suunnattomasta työstä, eikä ratkomisen nautinnosta voine edes puhua, mutta mahdollista se on.
27. Jukkis26.2.2004 klo 13:45
Olisi tietysti hyvä, jos tässä "keksittyjen" yhdyssanojen
arvostelussa olisi annettu edes yksi kunnollinen esimerkki
todella jossain esiintyneestä sanasta, joka moiseen
arvosteluun antaisi aihetta. Jos tosiaan nokkelilla
vihjeillä varustetut SARKASARI ja KUUTTIEMO olisivat
Kirpussa kiellettyjä sanoja, niin siinäpä hyvä syy olla
tutustumatta siihen lehteen. "Puhelinkaurapuurokoira" taas
vaikuttaa ns. olkinukkeargumentilta, eli epäilen, että ei
tuota sanaa ole missään ristikossa koskaan ollutkaan.

Niin että missä ristikossa on ollut tyystin järjettömiä ja
hihastavedettyjä ratkaisusanoja, ja mitä ne sanat ovat
olleet? Faktoja peliin.

En ihan ymmärrä sitä, että tällaisessaa ajanvietteessä,
jossa ollaan tekemisissä kielen kanssa, kielellä leikittely
pitäisi julistaa kielletyksi. Jos joku ei leikittelystä
ristikoissa pidä, niin eihän hänen ole pakko esim.
Sanaseppoon koskeakaan. Jos joku ratkoja ei esim. nokkelista yhdyssanoista pidä, niin kyllähän hänelle riittää "Pekan Super Turbo Helpot Ristikot Lehti Julkaisu" -tyyppistä materiaalia ihan tarpeeksi.

Ja tämä HH:n lausahdus: "Jos yhdyssanoja saa keksiä tarpeen mukaan itse, miksi ei sitten muitakin sanoja?" on
kummallinen. Suomen kielen yksi erikoipiirre on nimenomaan
yhdyssanojen muodostaminen varsin vapaasti. Silloin tietysti
käytetään kielessä jo olevia sanoja. Täysin uusien sanojen
keksiminen on ihan aivan eri asia.
28. Henry Haapalainen26.2.2004 klo 14:23
Ylläolevasta en mitään logiikkaa löydä. Löytääköhän joku muu?
29. MM26.2.2004 klo 14:23
Jukkis, katso keskusteluaihe nro 706. "juttusanatyhdysteko".
Antamani esimerkit ovat todellakin olleet tuollaisina ristikoissa.
(ei tietääkseni Sanasepoissa)
30. Sopuli26.2.2004 klo 14:40
Tuolla edellä Kaitsun sarkasarisarskasari oli niin siksakkia, että rupesin huvikseni laskemaan, montako sanaa se pitää sisällään. Sain YHDEKSÄN, kun nimet lasketaan mukaan.
31. Antti Skyttä26.2.2004 klo 14:40
Kun Henry avasi tämän keskustelun, hän laittoi minun ajatuksikseni jotain, jota en Henryn esittämässä muodossa omikseni tunnista. Jos joku on kiinnostunut siitä, mitä minä ihan oikeasti noista asioista ajattelen, voisi tsekata Pakinat-osiosta kurkottamisesta kertovat kaksi juttua. Ne on julkaistu vuoden välein Sanaseppo-lehdessä.
32. Henry Haapalainen26.2.2004 klo 14:46
Onko jokin nopea keino, millä pääsee siirtymään esim. aiheeseen 706?
33. Henry Haapalainen26.2.2004 klo 14:46
Onko jokin nopea keino, millä pääsee siirtymään esim. aiheeseen 706?
34. Ylläpito26.2.2004 klo 14:52
Paina palkkia keskustelupalkissa "ALOITETTU"-nappulaa ja seuraa järjestysnumeroa, löytyy tällä hetkellä sivulta 3.
35. Henry Haapalainen26.2.2004 klo 14:55
Kiitos. Ehdin kyllä keksiä saman itsekin. Mutta ehkä jollekin toiselle on tiedosta apua. Entä onko keinoa löytää aihe nimen perusteella?
36. Henry Haapalainen26.2.2004 klo 15:10
Antti Skytälle
Minä kirjoitin sitaatiksi "voi kuvitella tarkoittavan jotakin". Pakinassasi oli "voi ymmärtää merkitsevän jotakin".
37. Päivi26.2.2004 klo 17:25
Entäs sitten yhdyssanat, jotka pitäisi oikeasti kirjoittaa väliviivalla? Mallia "itguru", "ytneuvottelu", "tvuutiset", ayaktiivi", "aamutv"... tuntuvat jotenkin metkoilta minusta.
38. Pena26.2.2004 klo 17:36
Niin ovatkin metkoja ja kun ratkoessa oivaltaa niin jopas siitä tuleekin hyvälle mielelle.

d:)
39. Egon26.2.2004 klo 19:22
Luin Antti Skytän kirjoitukset pakinaosiosta. Anttihan vaikuttaa tolkun mieheltä. Hän esitti oman mielipiteensä ristikkoasioista, enkä ainakaan minä käsittänyt, että ne edustaisivat Sanasepot ry:n "virallista" kantaa, kuten olin Henryn alustuksesta rivien välistä aistivinani. Ehkä olen väärässä.

Kun olen seurannut tämän keskustelupalstan kirjoituksia, niin olen huomannut, että ristikkoasioista ollaan yleensä niin montaa mieltä kuin on mielipiteen esittäjääkin. Tuntuu varsin mahdottomalta laatia mitään yleisesti hyväksyttyä "ristikkolakia", jonka kaikki hyväksyisivät.

Antakaamme siis kaikkien kukkien kukkia ja kokeilijoiden kokeilla, siten me ratkojatkin saamme valita minkälaisista ristikoista haluamme nauttia ja laatijat saavat testata minkälaiset ristikot meihin uppoavat.
40. Henry Haapalainen26.2.2004 klo 20:11
Tästähän otsikkokirjoituksessa lähdettiin: Sanasepot ry kertoo keskeisimpiin tavoitteisiinsa kuuluvan sanaristikoiden laadun parantamisen. Kai sen pitää tällaisiin asioihin (fakkisanat ja tekaistut yhdyssanat) siinä tapauksessa ottaa kantaa. Mikä se kanta on?
41. Jukkis26.2.2004 klo 20:16
Sanasepot vastavat varmaan itse, mutta toivottavasti kanta on sellainen, että kaikenlaista kielellä leikittelyä edistetään, mukaanlukien uusien yhdyssanojen keksiminen.

Tosiaan tuolla MM:n mainitsemassa aiheessa 706 on lisää hauskoja yhdyssanoja, jotka hyvillä vihjeilä varustettuna piristävät mukavasti ristikkoa. ESIVIITTA, IKIUJOUDET, LUOKITUSHOITO etc.

Mutta edelleen puuttuu edes se yksi esimerkki ristikossa esiintyneestä yhdyssanasta, joka tosissaan olisi tyystin älytön ja tylsä ilman nyt mainituissa esimerkeissä olevaa kielileikittelyä. Varmaan sellaisiakin on jossain ollut, ja niitä tietysti on syytäkin moitiskella.
42. Kaitsu26.2.2004 klo 20:58
Jukkis
Se yhdysanahirviö, jota käytin oli täysin tuulesta temmattu esimerkiksi, jollaista yhdyssanaa en itse hyväksyisi käytettävän ristikoissa.

Pakkohan meidän on koko ajan hyväksyä uusia sanoja. Olisikohan HH tai kukaan muukaan hyväksynyt parikymmentä vuotta sitten esimerkiksi "Kännykkää" tai yhdysanana "digitelevisio", koska niitä ei silloin ollut. Siis kieli kehittyy ja sanoja luodaan tarpeeseen. Eräs tarve voi olla sanaristikot ja kuten jo aiemmin sanoin käytäntö ratkaisee jääkö uudissana elämään.
43. Jouni26.2.2004 klo 21:49
Jukkis penäsi esimerkkejä elävästä elämästä. Tässä yksi:
ARKKIOSTOKSET.

Laatija pelasti kyllä tilanteen hyvällä vihjeellä. Puhekuplan sisällä oli teksti: SAISINKO ALUKSEN JA PARI PAPERIA, KIITOS!
44. Eki26.2.2004 klo 23:03
Orporuutu: erillinen vihjeruutu, jonka reunasta ei lähde ratkaisusanaa

Mitä ovat ratkojat mieltä orporuudusta? Sanaseppo-lehdessä ei sitä muistaakseni ole koskaan hyväksytty aloittelijoidenkaan laadintoihin, ainakaan sitä "pahempaa". "Lievemmässä" tapauksessa ruutu on kulmittain toisen ruudun kanssa, jolloin siitä saa näpsäkästi sanan nuolen avulla. "Pahemmassa" orporuudussa pitää tehdä pitkä kääntyvä nuoli tai sitten kääntää sana sen vierestä, esim. kun sen ohi menee sana TORATA, orporuudusta lähtee sana RATA, varsinaisesta ruudusta tulee kumpaankin suuntaan "yksikirjaiminen sana".

Itse olen joskus harvoin sortunut lievempään tapaukseen, en koskaan pahempaan, Jos pahempi on paljastunut, se on ollut pakko poistaa.

Ovatko ratkojat edes ajatelleet orporuutuasiaa? Onko tämä tärkeämpi vai turhempi asia kuin esim. itse kehitelty yhdyssana?

Mitä kaikkia asioita Sanaseppojen tulisi kenenkin mielestä ajaa?
45. Kaitsu26.2.2004 klo 23:21
Eki

Itsetehty yhdyssana voi olla hauska ja osoittaa laatijan keseliäisyyttä. Orporuutu ei voi.

Toki jonkun orporuudun mielessäni hyväksyn, jos huomaan sillä pelastetun jotain todella upeaa ristikossa, mutta mieleeni jää kaivertamaan ajatus olisiko pikku miettimisellä ongelman voinut ratkaista. Olen jopa itse joskus "jälleenlaatinut" (uusyhdyssana?) tuollaisen alueen ja saanut sen mielestäni toimivaksi ilman tuota orporuutua.
46. Orpo+26.2.2004 klo 23:35
Minulle kelpaavat orvot ja muukin "kokeileva".
47. Henry Haapalainen27.2.2004 klo 00:54
Itse tehty eli tekaistu yhdyssana ei osoita laatijan kekseliäisyyttä. Se on keino selviytyä pulmatilanteesta, johon laatija on itsensä saattanut. Tekaistuja yhdyssanoja tai muitakaan tekaistuja sanoja (pyötä, koara, hyena) sisältäviä ristikoita ei hyväksytä missään ristikkolehdissä, jotka pitävät kunniassa perusasioita, mm. suomen kieltä. Jos joku on näistä asioista toista mieltä, se vapaus suotakoon.
48. Kaitsu27.2.2004 klo 02:33
HH
Minä olen koko ajan tarkoittanut kahdan tai useamman suomenkielen sanan yhteenliittämistä yhdyssanaksi. Aiemmin mainitsemani kännykkä on vain osoitus siitä kuinka suomenkieli kehittyy.

Esimerkiksi kuuttiemo on siis mielestäsi kiellettävä yhdyssana, kuinka sitten on laita teiniäidin?

Molemmissa on yhdistetty kaksi suomenkielen sanaa yhdyssanaksi. Kuutti, teini, emo ja äiti ovat suomenkieltä. jokunen vuosikymmen sitten tuli aiheelliseksi ryhtyä käyttämään jotain termiä puhuttaessa nuorista äideistä. Teiniäiti on osoitus kekseliäisyydestä tuossa tapauksessa.

Mikäli hyljepopulaatioissa on havaittavissa vastaavaa kehitystä, tullee terpeelliseksi ottaa kuuttiemo käyttöön suomenkielen yhdyssanana.

Omat esimerkkisi (00:54) eivät ole suomen kieltä, eivätkä ne ole yhdyssanoja. Ne eivät osoita minkäänlaista kekseliäisyyttä (siitä olen yhtä mieltä) vaan ovat keino päästä pälkähästä.

Tai toisaalta, jos "koara" ei olisikaan väännös koira sanasta vaan jossain olisi kyetty risteyttämään koala ja ara, niin eikö risteymälle olisikin keksittävä uusi suomenkielinen nimi ja silloin koara kuulostaisi melko sopivalta yhdyssanalta. Koska moisesta otuksesta ei kuitenkaan ole uutisoitu on edellinen puhtaasti teoretisointia, eikä koara voitane käyttää.

Hyvä HH myönnä nyt kuitenkin edes se asia, että suomenkieli kehittyy ja siihen tulee uudissanoja, varsinkin yhdyssellaisia. Ei ollut ennen kampiakseleita, höyryvetureita, astianpesukoneita, pikaruokaa jne jne. Kaikki sanat on joku joskus keksinyt.
49. Henry Haapalainen27.2.2004 klo 03:18
Jos uusia sanoja saa keksiä, ja tulevat sukupolvet ratkaisevat, jäävätkö ne elämään, mitä vikaa on esimerkkisanoissani?
PYÖTÄ = Ikeasta, väärin koottu
KOARA = kyseessä oleva pöllö
HYENA = lyhyt saalistaja

Eivätkös nämä ole huumoria? Kirpun edeltäjässä Ristipistossa tämän tapaisia käytettiin 10 vuotta sitten ristikoissa nimeltä KREISI. Siellä oli mm. ANOFRAKKI ja vihjeenä ministerin hiihtoasu, ja paljon hurjempiakin.
Melkein mitä hyvänsä voi ristikkoon laittaa, jos tehtävä on oikein otsikoitu eikä ratkojaa suututeta. Eli taidamme kinastella asiasta, josta olemme oikeastaan samaa mieltä.
50. tjn27.2.2004 klo 07:08
Ekille. Omasta mielestäni laadinta ei ole valmis, jos siellä on orporuutu( -ja).

Jouni: ARKKIOSTOKSET on mielestäni tämän säikeen paras esimerkki minua viehättävästä laadinnasta.

Taas esim. HYENA tai ANOFRAKKI eivät sytytä (minua).
51. V-R27.2.2004 klo 09:37
Mitä mieltä olette tästä:
ASIAPULLOSALKKU. Ostettiin työkaverille sellainen
erolahjaksi.
52. Eki27.2.2004 klo 09:56
Muutama ihminen voi keskustella tässä omista mieltymyksistään, mutta Sanasepot seurana ei siitä saa paljon apua veturinsa vauhtiin.

Sanasepoilla on seurana yleviä periaatteita ristikoiden parantamiseksi, mutta lehtiin ja laatijoihin vaikuttaminen ei ole helppoa. Tämän keskustelun perusteella seuran yksi pahimmista virheistä on huonojen ristikkojen julkaiseminen ja siihen sillä olisi jonkinlainen mahdollisuus vaikuttaa. Tällöin kuitenkin seuran avustajakunta helposti kapenisi ja samat tekijät laatisivat ristikot numerosta toiseen, ne "hyväksytyt", seuran latelemissa säännöissä pysyvät. Etenkin sanakirjojen ulkopuolisten yhdyssanojen tapauksessa rajanveto on mahdoton, mutta jos tätä vaadittaisiin kaikilta laatijoita, siitä syntyisi sota. Tällöin myös valitsisimme sanakirjojen tekijät jumaliksi. Aina, kun uusi sanakirja ilmestyisi, pitäisi se käydä läpi ja hakea uudet hyväksyttävät sanat. Jumalat ovat kyllä itsekin useaan otteeseen sanoneet, että eivät voi sisällyttää mm. kaikkia hyviä tai mahdollisia yhdyssanoja kirjoihin.

Seuran yhteisöjäseniä ovat Sanoma Magazines Finland (???-ristikot), Kolmiokirja (Iisakit ja Matit) ja Ten Point Press (Pelikaanit). Seuraa viime vuosina muilla tavoilla tukeneita tahoja ovat mm. Sanaris Oy (Vuokila), Ristikkotuumin (Hyvönen) ja Yritystaito Oy (Skyttä). Yhteisöjäsenien laatijoissa on sekä seuralle myötämielisiä että seuraan enemmän tai vähemmän kielteisesti suhtautuvia. Ulkopuolelle jäävissä on luonnollisesti suhteessa enemmän jälkimmäisiä. Heihin on lähes mahdoton vaikuttaa, ainakaan positiivisesti.

Toiveiden ja vaatimusten esittäminen ulkopuolelta on mahdollista ja suotavaakin. Mutta mikä on se auktoriteetti, joka pystyy kulloisessakin asiassa sanomaan, mikä on oikea menettelytapa tai sääntö, jota pitää noudattaa ja mitkä ehdotukset ovat turhia. Seuran hallitus käsittelee asiat ja muodostaa tarvittaessa toimikuntia asiaa ajamaan. Jokainen laatija ja kustantaja kuitenkin itse tai yhdessä päättää, mitä sääntöjä tai suosituksia he noudattavat.

Sanasepot ei pidä hyvänä esim. olemattomia sanoja, epäitsenäisiä sanoja, huonoja yhdyssanoja, orporuutuja ja kolmikirjaimisia sanoja. Jos joku taho sanoo, ettei noudata näitä, seura ei voi asialle mitään. Jokainen laatija varmaan kuitenkin pyrkii omalla tavalla parhaaseensa. Liian tiukat säännöt eivät johda siihen parhaaseen. Usein kuulee syytöksen, että laatijat tekevät ristikoita toisilleen, eivät ratkojille. Itselläni ainakin on aina pääasiana kuluttaja, siis ratkoja. Olen onnistunut silloin, jos mielestäni teen Suomen parhaita ristikoita (ratkojia ajatellen). Jos katselen kymmentä muuta laatijaa ja ajattelen heidän tekevän parempia, silloin minun pitää keskittyä lisää työhöni ja käyttää siihen enemmän aikaa (tai sitten minun pitää tyytyä siihen, etten koskaan tai ainakaan vielä saavuta parhaita laatijoita ja tehdä sen hetkinen parhaani). Kuitenkaan kukaan ei tee niitä absoluuttisesti parhaita ristikoita ja se paremmuus on vain omassa päässäni. Olen iloinen siitä, jos Sanaris Oy:n avustajien ristikot ovat ratkojien mielestä hyviä ja monien mielestä parempia kuin omani ja pitkälti myös siitä, jos muualla julkaistut ristikot ovat mahdollisimman laadukkaita, myös "kilpailevien" laatijoiden. Tähän ajatteluun meidän kaikkien ristikontekijöiden pitäisi pyrkiä, mutta kirjoituksista kuultaa usein aivan joku muu. On helppo lukea "kilpailevan" laatijan tai kustantajan lauseesta viesti: "Vasta kun älyätte tehdä niillä säännöillä, jotka minä katson parhaaksi, olette tekin hyviä laatijoita." Negatiivisena pidän sitä, jos laatija tekee säännöiltään hyvin voimakkaasti erilaisia ristikoita sen mukaan, mitä mikäkin asiakas vaatii tyyliin "Onneksi nuo toiset eivät ole älynneet kieltää huonoja yhdyssanoja, joten sinne panen niitä surutta!"

jatkuu
53. Eki27.2.2004 klo 09:57
jatkuu
54. Eki27.2.2004 klo 09:57
Kuluttajana olen valmis hyväksymään (ja tätä ei nyt pidä ottaa Sanasepot-seuran kannanottona) kaikkien edellämainittujen sääntöjen/suositusten rikkomista, mutta katson kuitenkin karsaasti, jos niitä on rikottu turhaan. Se jättää ainakin muuten hyvään ristikkoon huonon sivumaun. Yleensä niiden rikkomisen lisäksi ristikossa on paljon muutakin huonoa. Mitä laadukkaampi ja miellyttävämpi ristikko on ratkoa, sitä vähemmän muut seikat merkitsevät.

Miksiköhän muuten laatija ei yleensä mielellään saisi esittää mielipiteitään ratkojana? Kaikki laatijat ovat entisiä ja/tai nykyisiä ratkojia. Missä vaiheessa hän astuu rajan yli niin, että laatijaminä ottaa suuremman vallan? Esim. Seppo Rosenbergia pidetään taatusti edelleen ratkojana, vaikka hän onkin nykyisin jo tuottelias ja laadukas laatija.
55. tero27.2.2004 klo 09:57
Minusta joku orporuutu ristikossa ei tee sitä tippaakaan huonommaksi. En minä niitä ristikoita kuitenkaan seinälle kehystä joten esteettiset seikat ovat yhdentekeviä sen rinnalla että ristikoiden ratkaisusanat ovat kelvollisia.
56. Floora27.2.2004 klo 10:19
V-R:

Asiapullosalkku on elävää elämää, mutta hämmästyisin kovasti jos sellaiseen törmäisin ristikossa.

Sen sijaan joihinkin juhla-asuihini kuuluvat sirot ja "hengettömät" silmälasini löytyvät ristikoista silloin tällöin:

JUOMALASIT
57. Marianna27.2.2004 klo 10:53
Joulusepon ristikkoonsa oli Leinonen keksinyt aivan uuden vaatekappaleen PAITAHAME. Voin vain kuvitella pukuosaston myyjien ylenkatseiset ilmeet, jos moista kummajaista menisin kyselemään. Paitamekko, housuhame, paitahousu..?
58. Egon27.2.2004 klo 10:59
Tulipahan sitä elämää näille sivuille. Joskus tarvitaan pientä provosaatiota keskustelun virittämiseksi.

Keskustelu on tähän asti pysynyt aika hyvin asiassakin, eikä ole livennyt aivan toisiin sfääreihin niin kuin monessa muussa säikeessä on tapahtunut. Ei muuta kuin lisää kommentteja!

Osa vakiokirjoittajista taitaa olla talvilomilla kun eivät ole vähään aikaan esiintyneet palstoilla. Hyvää lomaa heille!
:)
59. Eki27.2.2004 klo 11:08
Skytän löytämiä legendaarisia ristikkosanoja on myös LASINIPPUTELINE. Kun kesäpäivillä Joutsenossa istuin Windy Viinikaisen kanssa samassa pöydässä ja Windy käsitteli juomiaan olutmukeja, syntyi idea ottaa kuva lasinipputelineen synnystä. Siis Windy latoi muovilaseja päivänvarjon pidikkeeseen nipun verran ja siinähän se oli. Tein sen Ilta-Sanomien Pehmikseen kuvasarjana ja monikaan ratkoja tuskin tiesi, että kyse oli inside jokesta. Lauseet olivat "erikoinen paikka astialle" (yksi lasi), "pontevasti puuhaileva mies" (lisää laseja telineessä) ja "tuloksena lasinipputeline".

Kun tekee vitsiristikon ja otsikoi sen Kreisiksi, silloin lie aika helppo saada lähes kaikilta ratkojilta hyväksyntä erikoisille sanoille. Puhutussa Team Katalinin ristikossa ei ollut mitään varoitusta, vaikka tekijät pitivätkin ristikkoa kreisinä. Se meni onneksi myös ratkojille läpi sellaiseksi tarkoitettuna. Mitäpä jos tuntemattomampi tekjä laatii mielestään mukavan kreisin ristikon ja ratkojat ymmärtävätkin kreisiydet laatijan taitamattomuutena?

Eräässä tulevassa IS:n päiväristikossa on eräs yhdyssana, jota ei varmasti löydy mistään kirjasta eikä Googlellakaan tule yhtään osumaa. Sana on kuitenkin asetelmaltaan aika hauska ja ristikon ainoa "huono" tai "laiton" sana. Ei se minusta pilaa sitä ristikkoa. Se on tahallisen kreisi, mutta en sitä toki olisi siihen pannut, jos se olisi laadinnallisesti ollut helppo poistaa. Tällä kertaa päätin käyttää sitä.
60. Eki27.2.2004 klo 11:09
Marianna, ainoa osuma Googlesta:

Kelly Osbourne saapui minikiltissä. Evanescencen vokalisti Amy Lee ja Mya olivat valinneet korsettityylisen asun. Beyoncen luomus oli oikeastaan pitkähihainen "paitahame".
61. jepsjuu27.2.2004 klo 11:11
Paitahame on kyllä puhdasta suomen kieltä kansantieteen puolelta, joka on kirjoissakin sanana.

Ovathan yhdyssanat hauskoja, "hyvinliitettyinä" ja minua vain huvitti anofrakkikin, - no joo, mutta se erohan siinä tietenkin on, että jos tavallisessa ristikossa ajatellaan ratkojaa, niin "oudot" yhdyssanat oudoksuttavat - eli toisin sanoen - sanojahan voi kehitellä ja keksiä yhdyssanoiksi vaikka kuinka, mutta ristikoihin vasta sitten, kun ne ovat yleisesti tunnetut.

'Kuutamolla' -ohjelma on toistamisestaan toistanut jo vuosia sanaa "hajatelma" - joko se sana katsotaan hyväksytyksi viralliseksi suomen kielen sanaksi?
62. jepsjuu27.2.2004 klo 11:15
Lasinipputeline on myös silloin, kun on ikkunalasia, laattalasia nipussa ja useinhan ne kuljetetaan telineissä, sellaisissa aakkosten muotoisissa.
63. jepsjuu27.2.2004 klo 11:17
Lasinkuljetustelinehän se on oikein, mutta liikkeissä seisoo lasit nipuissa ja telineissäkin, että tuskin sana aivan mahdoton on.
64. Eki27.2.2004 klo 11:18
Team Katalin käytti eräässä SM-ristikossa sanaa ÄLÄMÖLÖ, jonka Kummeli lanseerasi ja joka on tarttunut kieleen laajemminkin.

HAJATELMA-sanaa voinee käyttää ristikossa ainakin muodossa "Kuutamolla-ohjelman mietelause", mutta vaatiihan se sen, että on edes joskus katsonut ohjelmaa (tai lukenut tätä palstaa, sillä tämän lukijathan sen nyt tietävät).
65. Jouni27.2.2004 klo 11:22
Ekin esimerkki on siitä, kun laatijalla on idea sanan merkitykseen liittyen. Tavallisemmin nämä ongelmat syntyvät kuitenkin tahattomasti.

Vielä esimerkki samasta ristikosta kuin arkkiostokset: VERTAILULAITTEET. Mikä se on tai mikä se voisi olla? Enpä kerro mikä oli vihjeenä.
66. Sopuli27.2.2004 klo 11:45
Muutama kommentti.
ARKKIOSTOKSET ei mielestäni ole mitenkään kummallinen sana; arkkiostoksilla käy päivittäin ihmisiä, jotka tarvitsevat paperiarkkeja kuka mihinkin tarkoitukseen.

ANOFRAKKI kuulostaa hauskalta, hyväksyisin sen, vaikka onkin tekaistu. Mutta vihjeen pitää sitten olla hyvä ja tarkka. Ministeriyteen en frakkia osaisi yhdistää, parempi esim. herrojen hiihtoasu. Tai osuva piirros.

Mitä kauemmin ristikkoja olen ratkonut, sitä suvaitsevaisemmaksi (tai salaseuralaisemmaksi) näyn käyneen. Alussa suutuin hirveästoi sanoista, "joita ei ollut olemassakaan". Nykyisin vain jos ne ovat kökköjä ja tekemällä tehtyjä.

Nokkelat, mutta ei-oikeaoppiset yhdyssanatkin useammin ilahduttavat kuin ärsyttävät. Mutta
ei sentään mikä tahansa käy. Hyvien ja hauskojen uudissanojen keksiminen kysyy älyä, huumoria ja kielentajua.

Ekin kuvitettu LASINIPPUTELINEttä en ole nähnyt, mutta kuulostaa hyvältä. Sen sijaan ilman piirroksia se olisi käsittämätön ja väkisin väännetty.

Jepsjuu, jos tiedät, kertoisitko millainen on ollut paitahame?
Ja tarkoittaako "hajatelma" sitä, miltä se kuulostaa eli irralista mihinkään kuulumatonta ajatusta, joka vain sanoa töksäytetään paremman puutteessa.

En ole ohjelmaa katsonut. Eikä tietenkään vain tv-ohjelmassa käytettyä sanaa voi ristikkoon laittaa. Kunhan provosoit, vai?

ASIAPULLOSALKKU? Yksi sana kertoo paljon, mutta ristikkokelpoisuus riippuu vihjeestä. Lasinipputelineen kaltaisena kokonaisuutena voisi hyvinkin toimia.
67. Jukkis27.2.2004 klo 11:48
No "vertailulaite" on ihan oikea sana, suunnilleen termin "referenssilaite" suomenkielisempi vastine. Tekniikan alalla esiintyy kumpaakin sanaa aika paljon. Mikä se vihje oli?
68. Sopuli27.2.2004 klo 11:52
No tässä sitä ollaan, sana minkä pitäisi selittää vihjettä on käsittämättömämpi kuin vihje. Jukkis, voitko kertoa vastaisuuden varalle, mikä on referenssilaite.
69. Jouni27.2.2004 klo 11:52
Vihje oli MITTANAUHATKIN.
70. Jouni27.2.2004 klo 12:08
Tarkoitatko, Jukkis, verrokkilaitetta?
71. Egon27.2.2004 klo 12:22
Verrokkilaite, vertailulaite tai referenssilaite on mielestäni sellainen mittalaite, johon voidaan verrata muita samaa asiaa mittaavia laitteita tarkistettaessa niiden mittaustarkkuutta. Tämä usein paljon kalliimpi vertailulaite kalibroidaan määräajoin virallisesti hyväksytyssä kalibrointilaitoksessa.

Tätä tuskin tietävät muut kuin teknisten mittalaitteiden kanssa tekemisissä olevat.
72. Sopuli27.2.2004 klo 12:25
Kiitos, nytpä tietää joku muukin. Mutta tuli uusi ongelma: kalibroiminen. Viitsitkö vielä sitä selittää, Egon.
73. Egon27.2.2004 klo 12:29
Kalibrointi on mittatarkkuuden oikeaksi säätämistä.
74. mats27.2.2004 klo 12:43
edellä kerrottuun viitaten mittanauha ei liene verrokkilaite.
75. Sopuli27.2.2004 klo 12:44
Kiitos II. Oikeastaan tuon verran käsitinkin edellisestä. Miten semmoisia tehdään, se taitaa kuulua teknisten opintojen puolelle. Tai sitten perimmäisten ysymysten äärelle - niin kuin ristikkosanojenkin selitykset.
76. Egon27.2.2004 klo 13:00
Mittanauhakin voi olla verrokkilaite, mikäli sillä tarkistetaan toisen mittanauhan tarkkuutta.

Aikanaan Pariisissa säilytettiin metrin mittaa, joka oli perustana metrijärjestelmälle eli se oli verrokkilaite. Nykyäänhän metri määritellään niin hienosti, että taitoni eivät riitä sitä selittämään.

Tarkkuusmäärityksissä ja kalibroinneissa tulevat eteen toleranssivaatimukset (toleranssi= kuinka paljon mittatarkkuus saa heittää) yms. joita en nyt lähde (lue: en osaa) selittämään.
;)
77. Antti Viitamäki27.2.2004 klo 15:14
Vertailulaitteista:

Voisin kuvitella, että jos TM testaa videonauhureita, niin tekstissä lukee jossain kohti: "Kaikissa vertailulaitteissa perustoiminnot ovat pläp pläp pläp..."

Eli myös siinä yhteydessä. Toki myös Egonin ehdottamaan tapaan, vaikka minun korvaani parhaimmalta kyllä tuntuisi tuo sana "referenssi". Referenssi tarkoittaa viittausta, eli referenssilaite on tietty, yleisesti hyväksytty/tunnettu standardilaite, johon voidaan viitata, kun halutaan kertoa tuotteen tai sen osien yleisestä laadusta. Vertailustahan siinä toki silti on kyse.

Verrokki tuntuu jostain syystä oudolta tässä yhteydessä. Lääketesteissä ja vastaavissa on verrokkiryhmiä, -potilaita ja -eläimiä, mutta verrokkilaitteet? Sanan tietenkin ymmärtää, mutta miksi se tuntuu kummalliselta? Jokuhan varmaan vastaa tähänkin. :-)

Onko mittanauha tai metrin standardikappale muuten laite?

-

Mitä tulee näihin yleisiin laatujuttuihin, niin ratkojana en varmaankaan erityisemmin välittäisi nähdä omituisia yhdyssanoja sen paremmin kuin kauheaa läjää tylsiä, vain ristikoista tuntemiani sanoja (fakkisanoja).

Laatiessani pyrin välttelemään viimeiseen asti mitä tahansa outoa sanaa (aivan niin kuin HH totesikin, huonot sanat ovat varmastikin etupäässä "pelastus pulasta"), mutta en taas sitten välttämättä pura puolta ristikkoa sen takia, että saisin poistettua sanan jolle on kuitenkin keksittävissä selkeä käyttöyhteys ja hyvä vihje.

Minun ristikoissani on kyllä melko säännöllisesti sanoja, joista sopisi huomauttaa, ja siitä asiasta ponnistelen pois päin. "Mitä huonompi sana, sitä kekseliäämpi vihje." Siinä on ihan hyvä lähtökohta, jos huonoihin sanoihin päätyy, eikös niin?

Henk.koht. en kyllä enää ymmärrä sanoja tyyliin ESIVIITTA ja KUUTTIEMO. Uskoakseni hylje on kuitenkin kuutti korkeintaan siihen asti kunnes se on sukukypsä, miltä pohjalta minä näkisin ettei kuutti voi olla emo. Teiniä ja kuuttia ei voi oikein verrata sanoina, ennemminkin kuutti kai tarkoittaa jopa vauvaa, vastasyntynyttä?

Tajuan kyllä pointtina sinänsä kielen kehittymisen ja jopa sen että joku saattaa nauttia tuollaisista hassutuksista, mutta toisaalta kirjoista löytyy varmaan vielä aika paljon sellaisiakin sanoja joita ei kukaan ole käyttänyt yhdessäkään ristikossa, mutta jotka kaikki tuntee ja tietää. Eikö niitä sanoja sentään olisi mukavampi vihjeittää ja kansalle tarjota? Vai väittääkö joku laatija, että hänestä on muka MIELLYTTÄVÄÄ laittaa ristikkoon ESIVIITTA, IKIUJOUDET tai SARKASARI?

En nyt kirjoita aiheesta sen ulkopuolelta - eli niin kuin jo totesin, mahtuu minunkin tuotoksiini kaikenlaista mistä en erityisen ylpeä ole.

Mutta jatkamma keskustelua, jos se mielekkäänä pysyy.

:-)
78. jepsjuu27.2.2004 klo 15:24
Äkkiä katsoen ainakin 'nykänen' tuntee paitahameen väljänä, paitamaisena, vyötäröttämänä (naisten) pukuna.

Hajatelma määriteltiin muistaakseni Kuutamolla-ohjelman alussa, mutta tarkkaa määritystä en muista. Josko löytyisi netistä jokin kuutamolla-ohjelma-aiheisen sivun kautta tai jos joku muistasi, miten se aikoinaan määriteltiin itse ohjelmassa. Ohjelmahan kulkee sanatarkasti juontajan toimesta jaksosta toiseen - puheissa ei juuri muu muutu kuin hajatelmat - ja hajatelmat ovat monesti aivan hyviä.
79. mats27.2.2004 klo 15:27
Se Pariisin metri ei ollut nauha vaan taisi olla iridiumtanko. Tokihan nauhaa voi käyttää verrokkilaitteena jos se on puolestaan ensin kalibroitu. Metri muuten on sellaisen
matkan pituus, jonka valo kulkee tyhjiössä aikavälissä 1/299 792 458 sekuntia.
Nummelassa on geodeettisen laitoksen perusviiva, joka vielä sateelliittiaikanakin on tärkeä verrokki itse asiassa taitaa olla maailman tarkimpia kalibrointipaikkoja. Siellä kalibroidaan etäisyysmittarit ja takymetrit.
hyvää viikonloppua kaikille
80. Antti Viitamäki27.2.2004 klo 17:50
Ei kai sitä kukaan sentään nauhaksi väittänytkään? Minun muistini mukaan se oli platina-iridium-tanko, kahta eri metallia sen takia että se eläisi vähemmän - vaikka sitähän kaiketi säilytettiin vakiolämpötilassa jossakin ilmatiivissä kaapissa, joten kai se oli sellainen lisävarmistus.

Minä viittasin kysymykselläni vain siihen, kun tuolla ylempänä mainittiin ensin että "VERTAILULAITTEET"-sanan vihjeenä oli ollut "mittanauhatkin" - ja vähän myöhemmin metrin vakiokin oli jo verrokkilaite. Laite kai nyt sentään lienee jotain muuta, teknistä kojetta, kojeistoa tms. (Paitsi kun puhutaan kukka/tukkalaitteista, mutta se onkin asia erikseen.) Minusta rullamitta lukituksineenkaan ei vielä oikein käy "laitteesta", saati sitten tavallinen mittanauha.
81. Kaitsu27.2.2004 klo 18:14
Niin moni on kommentoinut sanomiani, joten en edes yritä vastaustani yksilöidä. Jokainen poimikoon osansa. tässä muutamia teesejä:

Uskoakseni ei ole lakia, joka määrittelisi sanaristikoita millään tavoin, joten laatijat käyttävät omaa harkintaansa ja ratkojat antavat palautteena arvioinsa laatijan arvostelukyvystä.

Laadittaessa on huomioitava millaiseen levitykseen ristikko tulee. Esimerkiksi suomenkielen oppimateriaalina on ristikossa mielestäni käytettävä ehdottomasti suomalaisia kirjakielen ilmaisuja. Ammatillinen, aatteellinen tai uskonnollinen julkaisu voi rajoittaa tai sallia joidenkin vihjeiden ja ratkaisujen käyttöä.

Ratkojat ovat yksilöitä ja siten heillä on yksilölliset motivaationsa. Ratkomalla ristikoita voi pyrkiä laajentamaan sanavarastoaan tai triviaalitietojensa määrää. Joku ratkoo ristikoita aivovoimisteluksi ja toinen kuluttaakseen joutoaikaansa. Osa ratkojista on tosikkoja ja toiset humoristeja. Joitakin viehättää symmetria ja toisille se ei merkitse mitään.

Laatijat muodostaessaan kuppikuntia voivat, ja mielestäni heidän tulisikin, määritellä joitakin tavoitteita toiminnalleen. Näitä tavoitteita ja sääntöjä ei kuitenkaan pidä käyttää jonkin toisen laatijan tai ryhmän tuotoksia tarkastellessa vaan ainoastaan omia aikaisempien ristikoiden vertailuun. Toisella laatijalla tai ryhmällä on luultavasti omat tavoitteensa, jotka eivät ole välttämättä tiedossa. Näin ollen ei absoluuttista paremmutta ole edes olemassa. Korkeintaan voidaan ihmetellä, arvosteluun ei löydy perusteita.

Uskon vilpittömästi, että kaikki laatijat pyrkivät parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Laatijoiden erilaiset taidot ja tavoitteet tuottavat erilaisia ristikoita, mikä on mielestäni vain hyvä asia. Tämä erilaisuus suo ratkojalle mahdollisuuden hakea itseään eniten miellyttävät ristikot ratkottavikseen.

On joitakin yleisiä sääntöjä, joita tulee mielestäni noudattaa myös ristikoissa. Tällaisia ovat mm loukkaukset uskontoon, rotuun yms, kohdistuvina jne. näiden sääntöjen tulisi olla itsestäänselvyyksiä kaikille laatijoille.

Jos laaditaan tarkat säännöt siitä millainen ristikon tulee olla, mitä se saa ja ei saa sisältää sekä suoritetaan kattava tutkimus ratkojien toiveista, voidaan kenties laatia täydellinen ideaaliristikko. Ristikko, jossa on tai ei ole piilokirjaimia, orporuutuja, keksittyjä yhdyssanoja. Ristikko jonka sanapituus on ihanteellinen, symmetria täydellinen ja aukeiden koko juuri sopiva. Kun ristikossa vielä käytetään tarkasti ratkaisuun sopivat vihjeet, paperin laatu ja painojälki ovat optimaalisia sekä ristikon koko ja sanasto kaikkia miellyttävää. Olemme luoneet täydellisen ristikon.

Entä sitten?

Ristikko on valmis. Kehystämmekö sen ja ripustamme täydellisten saavutusten näyttelyyn seinälle? Vai painammeko sen uudelleen ja uudelleen ratkottavaksi, kunnes jokainen sen osaa täytää ulkomuistista?

Tulisihan siitä sellainen referenssiristikko, johon voisi muita verrata, mutta uskoisin sen olevan melko tylsän ratkottavan.
82. Kaitsu27.2.2004 klo 18:27
HH:lle

Hyvin osasit vihjeittää nuo epäsanasi. Sait niistä ainakin minua hymyilyttäviä, joten lienee minun syytä perua väitteeni etteivät ne edusta kekseliäisyyttä.

Kuvitelin noiden sanojen vihjeiksi sellaisia toisinaan nähtyjä, joissa vihje on ilmiselvä ja sitä on täydennetty jollain X=Y tyyppisellä muutoksella, jolloin muodostuu esittämiäsi epäsanoja. Edelläkuvattu toiminta on sitä, mitä minä kutsun ala-arvoiseksi keinoksi päästä pälkähästä.
83. Kaitsu27.2.2004 klo 18:34
Antti Viitamäelle

Muistelen aikoinani kuulleeni Kauko Saarentauksen uutisoineen aiheesta "kymmenvuotias äiti". Silloin ei vielä ollut puhetta teiniäideistä, joten tapaus oli uutisoinnin arvoinen. Omasta mielestäni kymmenvuotias ihminen vastaa sukukypsyydeltään likipitäen kuuttia. :-)
84. V-R27.2.2004 klo 18:44
Olikohan tässä säikeessä puhe niistä huonoista yhdyssanoista.
AUPAIRIT on yksi hirvitys (eh eh). Löytyi jopa SM kisojen karsintaristikosta ja nyt myös ristikkorengistä.
Minulle kelpaa kaikki ristikot pornosta alkaen.

Yritän nyt ainakin tänään, tai viimeistään tiistaina, ratkoa Hesarin ristikon kylän nimeä, joka sijaitsee Kihnussa.
Ja muutamaa kylää Kataloniassa.

Muuten Hesarin teemaristikot, varsinkin "tapahtui" on minulle mieleisiä ristikoita kerran kuussa.
Niiden ratkaisuun tarvitaan muutakin, kuin sanaseppomaista kikkailua. Siis laajaa yleistietoa.

++juhin plagiaattti ja arvostelu syksyn Sanasepossa oli tosi loukkaava laatijaa kohtaan..
".. niin huonoa ristikkoa en ole eläessäni tehnyt").

Jäi kyllä korpeamaan.
85. Antti Viitamäki27.2.2004 klo 19:09
Kaitsu:

...vai vahvistaako poikkeus säännön? :-)

Päällimmäinen teesini lienee kuitenkin sama kuin HH:lla:
yleisesti ottaen, ei kai kukaan lähde tekemään ristikkoa sillä ajatuksella että saa sinne sellaisia sanoja kuin KUUTTIEMO - ei kai kukaan laatija ole ILOINEN päätyessään tuollaiseen
ratkaisusanaan - vai onko? (Team Katalinin ja muiden erikoisuudet katsottaneen poikkeuksiksi.)

Minusta tuntuu, että me kaikki sisimmässämme ymmärrämme, mistä tässä nyt puhutaan, ja meillä kaikilla on varsin pitkälle samanlaiset mielipiteet siitä minkälainen on hyvä ristikkosana, minkälainen vältettävä. Erona on ainoastaan se, vaikuttaako se meidän suhtautumiseen ristikkoa kohtaan - eli:

- jos on laatija, lähettääkö eteenpäin ristikkoa jossa on omasta mielestään epäkelpo sana
- jos on kustantaja, julkaiseeko moista ristikkoa
- jos on ratkoja, tuleeko moista ratkoessa halu heittää lehti
roskakoriin (tai siis jättää kesken, peruuttaa tilaus, äristä pettymyksestä tms.)

Osa panee rajan siihen, että sanat löytyvät tietyistä kirjoista, osa siihen että sanat ovat vähintään nelikirjaimisia ja suomenkielisiä, osa siihen että sitä sun tätä. TÄSTÄ me tuskin pystymme rakentamaan selkeää säännöstöä.

Jos sanaristikoiden laatutasoa pitää nostaa, niin pitäisi varmaankin tehdä erittäin laaja kysely siitä, mikä ristikoissa häiritsee ja mikä ei, mitä ristikoilta toivoisi, mitä ei jne. Kyselyn tulokset voisi sitten julkaista ja näin laatija voisi itse valita tason johon pyrkiä. Jos eri lehtien kustantajatkin osallistuisivat tähän kyselyyn, julkaistuista tuloksista laatija saattaisi saada jo etukäteen selville, menisikö hänen ristikkonsa läpi lehden syynistä.

Toinen vaihtoehto on sitten vain mennä itseensä, kysyä itseltään rehellisesti: "Onko tämä nyt minun mielestäni tarpeeksi hyvä ristikko?"
86. Jouni27.2.2004 klo 19:23
On sanontoja, joita ei mitenkään voi hyväksyä päteviksi. Yksi sellainen on 'poikkeus vahvistaa säännön'. Olenkin joskus lukenut, että kysymys on käännösvirheestä. Oikein käännettynä se kuuluisi: poikkeus koettelee säännön.

Siis koettelee, ja jos sääntö läpäisee koetuksen, voidaan sääntöä pitää pätevänä. Se siis vahvistuu. Mutta poikkeus voi myös aiheuttaa säännön kumoutumisen.

Sääntö ei siis ollakseen pätevä tarvitse yhtään poikkeusta itseään vahvistamaan.
87. Antti Viitamäki27.2.2004 klo 19:37
:-)

Tiedän kyllä, muistelisin itsekin lukeneeni joskus jotain tuosta käännösvirheestä.

Sen oli tarkoitus olla sellainen osittain itseironinen vitsi, koska tässä säikeessä on puolustettu outoja yhdyssanoja jopa sillä, että riittää kun tarkoitteen voi KUVITELLA olevan olemassa, esimerkiksi SARKASARI. Tarkoitteet, jotka pitää kuvitella, lienevät jo aivan äärimmäisiä poikkeuksia, joten heitin siitä nyt sitten tuon "säännön vahvistamisen", muka puolustamaan omaa kantaani. Vaan se siitä. :-)
88. Jouni27.2.2004 klo 19:52
Kyllä minä sen ymmärsin. Joskus vaan on mukava vähän nipottaa.

Muuten vedän tästä keskustelusta sen johtopäätöksen, että ratkojilla ei pipo pahemmin päätä kiristä. Lähes kaikki kelpaa ja vielä aplodien kera.
89. Marianna27.2.2004 klo 19:53
Ne ylimieliset myyjät opettivat minulle, että "hame" peittää kropan vyötäröstä alaspäin. Otan ensi kerralla Nykäsen mukaani.

Skotit taas vakuuttivat, ettei "kilt" voi koskaan olla naisen päällä, siitä tulee heti "ruudullinen hame". Kelly Osborne lienee nainen?

Miten siinä The National Puzzlers' Leaguen historiikissa sanottiinkaan: " League members - a superintelligent but easily offended group, who can sometimes take puzzling too seriously."
90. Henry Haapalainen27.2.2004 klo 19:58
Näyttää siltä, että monet "sanaseppolaiset" eivät yhdy Antti Skytän teeseihin, ja nehän olivatkin yksityisajattelua eivätkä minkään instanssin virallinen kanta.
91. Eki27.2.2004 klo 20:07
Mikähän tekee ihmisestä "sanaseppolaisen", jäsenmaksun 11 tai 15 euron suorittaminen? Ketkä täällä leimautuvat sellaisiksi?

Itse sanoin ihan samaa kuin Antti ratkojana: en anna huonon sanan tai kohdan provosoida haukkumaan ristikkoa läpensä surkeaksi (eihän minun ole pakko "ostaa" sitä, sillä joku muu on jo sen julkaistavaksi hankkinut).
92. MM27.2.2004 klo 20:21
Minusta tuo Skytän pakina(t) kurkottamisesta on kerrassaan erinomainen. En minä ainakaan löydä siitä mitään "korjattavaa"?!
(paitsi ehkä toisen kuvittajan maininta...)
93. Eki27.2.2004 klo 20:41
Nyt on pakko paljastaa, että MM arvostaa PJ:n ulkoasua! Ei sitä tunnustusta minulla nauhalla ole todisteena mutta kirkkaana muistissa.
94. V-R27.2.2004 klo 20:50
Osallistuin ensinmäisiini SM- kisoihin joskus vuonna 93
Innostuin kovasti, kun omasta mielestäni sain ristikon ratkaistuksi.
Ristikon alla oli yhteystietojen vierellä neliö,
johon piti laittaa ruksi: Haluan liittyä sanaristikkoseuran Sanasepot jäseneksi.
Siitä lähtien aviisi on tullut kotiini.

Kaikenlaista ennen intenettiä silloinkin tapahtui, mutta hitaanmalla tempolla.

On mulla yksi kysymys. Sanasepoissa on hieman yli 1000 jäsentä. Noin kaksisataa lähettää vastauksia toimitukselle.
Missä ovat nuo loput 1000 jäsentä?
Olisikohan niin, ettei sellaisia edes ole olemassa. Tai siis pitävät tätä lehteä samanlaisina kuin Lyylin Helpot?

Kuitenkin lehtihyllyt ovat täynnä kaikennäköisiä julkaisuja.
Olisiko syynä se, että olemme etuoikeutettuja Internettiemme kautta.
95. Eki27.2.2004 klo 20:59
V-R: Ruksi ei ollut "haluan jäseneksi" vaan "haluan ilmaisen jäsenlehden näytenumeron".

Jäseniä on n 1300. Pääosalla ratkojista ei ole mitään halua lähettää vastauksia. Moni on jäävi: toimituskunta, läheisimmät avustajat... Ristikkolehdissä palautusprosentti on ehkä välillä 5-20. Muissa lehdissä 0,001-2 prosenttia. Lähettäjämäärällä ei siis ole mitään suoraa tekemistä oikein ratkoneiden määrän kanssa.
96. Antti Skyttä27.2.2004 klo 23:56
Kerro Henry, miten aiemmasta ajatustenvaihdosta voi tehdä Sinun vetämäsi johtopäätöksen: "näyttää siltä, että monet `sanaseppolaiset`eivät yhdy Antti Skytän teeseihin". Kun minusta vain muutama ihminen on ilmaissut oman kantansa, ei monet eikä mitenkään erityisesti ole puitu mitään teesejä.
97. V-R28.2.2004 klo 00:02
Olet Eki ihan väärässä Jäsenhaun takia.
Kyllä siinä oli selvästi jäsenhaku päällänsä.
Haitanneko tämä mitään.
Vuonna 1992(noin) oli sellainen. ruksi, mistä en voinut kielltäytyä.

lähtee...
98. Eki28.2.2004 klo 00:07
V-R, en ole! Ei ole Sanaseppojen aatteelle edullista tupata sokkojäsenyyksiä. Noita näytelehtiä on mennyt jokaisen SM-kisan (paitsi vuoden 2003, kun ruksin paikka jäi epähuomiossa pois lehdestä) useita satoja, aluksi liki tuhat. Tottakai se on jäsenhakua, mutta siinä kai ei ole mitään pahaa.
99. Kaitsu28.2.2004 klo 00:34
Yleisesti tiedoksi saatettakoon:

En ole Sanaseppojen tai minkään muunkaan klikin jäsen, enkä ole koskaan palauttanut yhtäkään ratkaisemaani ristikkoa.
100. Henry Haapalainen28.2.2004 klo 00:43
Jos joku tuntee tulleensa "leimatuksi", pyydän anteeksi huonoa sananvalintaa. Ilmeisesti Antti haluaa lisää mielipiteitä, ja niitä tulkoon.
101. Henry Haapalainen28.2.2004 klo 03:21
Tässä osiossa on puhuttu Antti Skytän teeseistä koskien fakkisanoja ja tekaistuja yhdyssanoja (tarkemmin kahdesta Sanaseppoon kirjoitetusta pakinasta). Toin asian esille, koska noiden kirjoitusten aikoihin ja niiden jälkeenkin Sanasepoissa tekaistujen yhdyssanojen käyttö oli silmiinpistävän runsasta. Samantapainen ilmiö oli takavuosina ns. kirjainkikkailu pahimmillaan, ja siihenkin puutuin monissa Kirpun pääkirjoituksissa.
Jos Antti haluaa tarkempaa tutkimusta asiassa, suosittelen empiiristä koetta. Kun Antti laadit tehtäviä Iisakin Ristikoihin, laita tuleviin laadintoihisi hauskoja yhdyssanoja, joiden "voi ymmärtää merkitsevän jotakin". Kokeen tuloksen voi laskea siitä, kuinka monta ristikkoa ko. lehti suostuu sinulta vielä ostamaan.
102. Eki28.2.2004 klo 04:37
Unihiekka on jo siroteltu, mutta on ihan pakko vielä "nopeasti" todeta paria asiaa.

Mihin perustuu teesi (tai pakinanomainen lausahdus) "noiden kirjoitusten aikoihin ja niiden jälkeenkin Sanasepoissa tekaistujen yhdyssanojen käyttö oli silmiinpistävän runsasta"? Oliko se enemmän uusilla vai vanhoilla tekijöillä vai kaikilla? Perustuuko väite siihen, että HH on ratkonut Sanasepot kannesta kanteen? Olisiko Skytän ensimmäinen kirjoitus todella vaikuttanut koko lehden tekijäkunnan linjaan? Minusta kirjoituksen henki ja asiat ovat hyviä, mutta ainahan sen voi käsittää väärinkin.

Skyttä on tyypillinen sanaseppo, joka pyrkii noudattamaan niitä asioita, joista kirjoittaa ja siksi yo. empiirisellä tutkimuksella ei ole käyttöä. Mielestäni HH on tulkinnut Skytän kirjoituksen väärin, kun kehottaa tuohon.

Kovis 21.2. -säikeessä HH toteaa: "Ehkä säännöistä pitäisi puhua ratkojille eri tavoin kuin tähän asti on puhuttu. Pitäisi puhua pyrkimyksistä, ja myös tehdä tiettäväksi se, että jotakin yksittäistä sääntöä rikkomalla voi lopputulos olla parempi. Säännöissä sinänsä ei ole vikaa." Sanasepot on aina puhunut tai ainakin tarkoittanut puhua enemmän suosituksista kuin säännöistä (Skytän kirjoitusten sävy on vielä väljempi). Tässä HH:n toteamuksessa ei ole mitään ristiriitaista seuran toiminnan kanssa. Kyllä Sanaseppojen ajatuksena on aina ollut antaa kaikkien kukkien kukkia.

Minusta tämä viimeinen kommentti siis viittaa siihen, ettei Sanaseppojen ja HH:n linjojen välillä olisi niin valtavaa eroa kuin mitä kirjoitusten perusteella voisi luulla. Suurin ongelma on se, että HH:n lanseeraama fakkiutumattomuus on käsitteenä häilyvä. Oma yllätysteesini tässä tilanteessa onkin, että Musta Pelikaani on hyvä helppo ristikkolehti siinä missä Helppo Kirppukin. Myös Mustassa Pelikaanissa pyritään ristikot tekemään mahdollisimman tasaisiksi kaikille ratkojille, niin aloittelijoille kuin konkareille. Tämä on ollut ajattelutapani jo ennen HH:n teesien ilmaantumista hänen lehtiinsä. Kumpi lehti onnistuu paremmin tyydyttämään helppojen ristikoiden ystävien tarpeet, siitä on taatusti olemassa ainakin kolme leiriä: Musta, Kirppu ja En osaa sanoa. Helppo Kirppu on hyvä ristikkolehti, mutta ei niin ylivertainen kuin päätoimittaja väittää eikä täysin fakkiutumaton. Tästä olen käynyt keskusteluja usean ristikkoihmisen kanssa. Olemme pitäneet lehteä hyvänä, mutta fakkiutumattomuuden ylikorostaminen ei ole sitä ainakaan parantanut. Siksi Sanaseppojenkin on ollut vaikea ottaa fakkiutumattomuus-termiä käyttöön. Mustan Pelikaanin fakkiutuneisuusaste on vaihtelevampi, sillä laatijoiden tehtävät edustavat käsittääkseni enemmän laatijoiden omia näkemyksiä helpoista ristikoista eikä heille ole esitetty fakkiutumattomuusvaadetta ainakaan samalla tavalla, periaatehan voi silti olla lähes sama. Jos katson, että joku laatijani ei osaa tai halua tehdä tarpeeksi helppoja ristikoita, hän ei sinne pääse. Kun lehdessä on 36 sivua, siellä voi olla muutama hieman hankalampi tehtävä. Usein niissä on tällöin myös hankalampia sanoja. Kaikki niistä eivät ole fakkisanoja. Kuka määrittelee yksiselitteisesti yleistiedon ja fakkitiedon rajan ja mikä asia kuuluu millekin puolelle, en minä ainakaan, pyrin vain laatimaan ja välittämään lehdille mahdollisimman hyviä ja mahdollisimman paljon yleistietoon perustuvia ristikoita.

Kaikki ylläolevat asiat ovat kirjoittajan henkilökohtaisia subjektiivisia näkemyksiä asioista.
103. Eki28.2.2004 klo 04:44
Yhteenvetona säikeen otsikkoon viitaten vastaan vielä, edelleen täysin henkilökohtaisena mielipteenäni: Sanasepot ei ainakaan ole ollut kehityksen jarru, mutta ei se myöskään ole pystynyt olevaan niin voimakas veturi kuin mitä olisi halunnut olla. Harras päämäärä on karsia selkeästi huonoja ristikoita ja parantaa ristikoiden keskimääräistä tasoa. Parhaita keinoja tähän ei varmaan vielä ole keksitty tai sitten asiat vain kehittyvät hitaasti.
104. Sopuli28.2.2004 klo 14:41
Kaitsu tuolla mainitsi, että laatijoiden odotetaan noudattavan tiettyjä sääntöjä suhteessa uskontoon, rotuun ym.

Pari vihjettä on jäänyt mieltäni kaivertamaan, aihe sopinee tähän.

Sain käsiini Sanaseppojen pienen keltaisen esittelylehden, jossa mm. Ekiltä kiva ristikko. Vihjeeseen "Ilkan jättämä" tuli vastaukseksi Sesse. Ilkka on Korkeasaaren entinen johtaja ja Sesse hänen entinen vaimonsa.

Ei ole kaunista määritellä vieläpä Suomessa elävä ihminen jonkun jättämäksi. Ehkä Sessekin harrastaa ristikoita, tai hänen lähipiirinsä. Miltä mahtaa tuntua, kun löytää itsensä tai ystävänsä tuollaisessa yhteydessä?

Toinen valituksen aihe löytyi viimeisestä Sanaseposta. Ristikon nimi taisi olla Mummomimmi tms. Kuvassa vanha nainen lukee lehdestä "Taksikoski kopeloi asiakastaan". Hän vetäisee rankat sotamaalit naamaan ja minihameen päälle ja irvokkaan näköisenä ketkuttelee taksia kohti.

Sitä ristikkoa en olisi tarjonnut äidilleni, enkä ilkeäisi tarjota kenellekään naiselle. Minun silmissäni kuva on iäkästä naista halventava. Hyväilyjä ja seksiä ihminen voi kaivata vanhanakin, mutta "kopelointia"...Erittäin mautonta vitsailua.
105. Henry Haapalainen28.2.2004 klo 14:48
Musta Pelikaani on minusta hyvä helppo ristikkolehti. Ainoa selkeä ero mainittujen kahden helpon välillä on se, että Helppo Kirppu on kokonaan värillinen.
Syy siihen, miksi lähes joka lehdessä fakkiutumattomuudesta muistutan on se, että eivät ratkojat sellaista asiaa ratkoessaan edes huomaa. Fakkiutumattomuus on häilyvä asia, siksi olenkin lähestynyt fakkiutumattomuutta lähinnä ratkojan näkökulmasta. Ja mitä se sitten tarkoittaa, sitä en pysty lyhyesti selittämään. Kirppujen pääkirjoituksissa asiaa on havainnollistettu lukuisin esimerkein.
106. Eki28.2.2004 klo 15:52
Sopuli, olet oikeassa, hienotunteisuutta pitää yrittää ajaa. Sesse on minusta itse tilittänyt tätä asiaa lehdissä, joten se on hieman sallitumpi aihe???

Kiitos kommentista, HH. En yritä seuraavassa selittää, että Musta oli parempi kuin Kirppu, tuon vain vielä näkökantojani esille. En myöskään tarkoita, että kilpailevien lehtien pitäisi mainostaa toisiaan. Ainutlaatuiseksi itsensä kruunaaminen asiassa, jossa nyt sanoit Mustan pääsevän samaan, ei tunnu hyvältä. Tässä puhun nyt käyttämästäsi termistä fakkiutuminen ja siitä, että Mustakin on mielestäsi yhtä fakkiutumaton kuin Helppo Kirppu, ero onkin vain väreissä.
Ehkä olen tuon itsensä kruunaamisen lukenut väärin. Pyydän anteeksi!

Pelikaaneihin ilmestyivät samoihin aikoihin teidän väriristikoittenne kanssa ensimmäiset nelivärivalokuvaristikot. Ajankohta ajoittui siihen, koska ohjelmamme kehittäminen pääsi tuolloin siihen pisteeseen, Kirpun vanavedessä ei oltu liikkeellä. Jo sitä ennen oli Pelikaaneissa neliväristikoita mm. Seppo I. Lahdelta. Kaikki tekijät eivät edes halua tehdä nelivärisiä ristikoistaan (esimerkki ulkopuolelta: Annassa Juha Hyvösen olisi helppo lisätä lähettämäänsä tiedostoon värejä, mutta hän pitää mustavalkoista tyylikkäämpänä, vain pääkuva on värillinen).

Kokonaan nelivärisiä Pelikaanit ovat Kryptoa lukuunottamatta olleet jo 10 vuotta. Tulevien Pelikaanien kaikki ristikot ovat kuitenkin aiempaa värikkäämpiä. Vähävärisille sivuille lisätään väriä. Olisi helppo panna värit vaikka jokaiseen mustaan kohtaan, mutta (kuten pitkälti Kirpuissakin), värejä lisätään tyylikkäästi ja hillitysti. Värien määrä on täysin makukysymys ja Pelikaaneissa jatkamme niiden kehittämistä, mutta on helpompi nähdä lehti käsissään ja katsella tulosta kuin tutkia sitä päätteeltä sivu sivulta. Ensimmäinen tällainen täysvärillinen Pelikaani on Paksu Pelikaani, joka ilmestyy 15.3.

Uusien Kirppu Ristikoiden 2/03 pääkirjoituksessa HH toteaa: "Se (Helppo Kirppu) on vihjeitykseltään ja ratkaisusanoiltaan fakkiutumaton. kuten muutkin Kirput." Esim. sanat Attu, Itil, Anas ja Isis ovat ratkaisusanoina erittäin fakkiutuneita. Osa niistä on vihjeitetty tyyliin "knallin kuva - H", mutta tässä tullaan siihen ongelmaan, että ratkoja ei välttämättä tiedä, mikä Attu on ja onko sellaista olemassa. Pelikaaneissa painitaan aivan samojen ongelmien kanssa, sillä tuonkaltaisia sanoja on vaikea pitää poissa ristikoista. Mielestäni teemme kuitenkin vähintäänkin yhtä paljon työtä asian eteen kuin kirppulaiset.

Ja nyt se pääpointti vielä kerran: Helppo Kirppu julistautuessaan fakkiutumattomaksi joutuu tiukempaan syyniin (siihen ikävään pilkunviilaukseen) sanastostaan kuin Musta Pelikaani, koska siinä kerrotaan vain, että sanasto pyritään pitämään mahdollisimman hyvänä.

HH, tarkoitukseni on myös sanoa: Hyvä me, teemme ehkä kahta parasta helppoa lehteä Suomessa!
107. Henry Haapalainen28.2.2004 klo 16:11
Niin, kai tuolla ainutlaatuiseksi julistamisella tarkoitit mainoslauseita lehdestä itsestään. Mainokset ovat mainoksia, ja ne on vain sellaisiksi tarkoitettu.
108. Mimmi28.2.2004 klo 16:22
Onks täs takana..kuka on suurin ja kaunein...vai todellako olette huolissanne jostain sanasta mikä on aivan yks hailee ratkojalle...
109. Eki28.2.2004 klo 16:32
Ei tässä etsitä parempaa, koska ei sellaista voi löytää. Minusta asia alkaa olla loppuun käsitelty.

Otin kaksi lehteä esimerkkipariksi, en niiden mainostuksen takia, vaikka taisi se jo sellaiseksi kääntyä.

Yritin kyllä yöllä johtaa asiaa otsikon suuntaan, mutta ilmeisesti Sanaseppoja ei ainakaan jarruna kehitykselle pidetä, tässä vaiheessa tutkailtuna.
110. Kaitsu28.2.2004 klo 16:37
Oletteko havainneet

Toistasataa kommenttia ja tuloksena lähes konsensus. Kukaan ei ole erehtynyt henkilökohtaisiin loukkauksiin.
Toisten mielipiteitä on arvostettu, riippumatta omasta näkemyksestä.
Lähes jokaisessa kirjoituksessa on ollut pyrkimyksenä kehittää ristikoita.

Pitäisiköhän olla kehitykseen tyytyväinen vai ryhtyä etsimään kostain uutta riidankylväjää?
111. Henry Haapalainen28.2.2004 klo 16:59
Tuo on kyllä uutisoimisen arvoinen asia, että seuraava Paksu Pelikaani on kokonaan värillinen. Nythän se asia vain vilahti eräässä Ekin lauseessa. Varmasti järkevä ratkaisu, kun tähänkin mennessä kaikki lehden sivut on painettu nelivärisinä.
112. Eki28.2.2004 klo 17:41
Pelikaanien muuttuminen entistä värikkäämmiksi (sitä on tapahtunut kyllä viimeisinä kuukausinakin, oikeastaan koko ajan) johtuu osaksi teknisestä kehityksestä ja osaksi siitä, että niiden taitto on siirtynyt Oulusta tänne Hesaan päätoimittajan välittömään läheisyyteen. On paljon helpompi valvoa ja kehitellä pieniä yksityiskohtia, kun voi olla mukana taiton jokaisessa vaiheessa.

Joissakin ristikoissa ero on suuri, pari ristikkoa jäi esim. tässä Paksussa jokseenkin kokonaan ilman lisäväriä ja monet sivut olivat jo nyt tarpeeksi värikkäitä. Todella värikkäitä ovat viime aikoina olleet mm. lasten- ja nuortenristikot ja vaikkapa Punaisen Australia-teema. Lienevätkö jo liian värikkäitä?

Kuten sanottu, vaivaa ei värittömilläkään sivuilla ole säästetty, sillä päätökset on tehty sivukohtaisesti.
113. Henry Haapalainen28.2.2004 klo 18:22
Vielä tuosta ekin esimerkistä (knalli) - H = ATTU. Kirpuissa on tehty tietoinen valinta, että tällaisessa tapauksessa sanan oikeaa merkitystä pidetään vähäarvoisempana. Kun tuota ja paria muutakin tuon tapaista on käytetty myös Lasten Kirpussa, se on saanut muutamat lapsiratkojat luulemaan, että laatijat voivat keksiä sanoja joita ei ole olemassa.
Mutta käytännössä juuri koskaan ei tule valituksia sellaisesta huonosta sanasta, johon laadinta ei ole jumittunut Siis tässäkin pätee se, että asiaa on lähestytty ratkojan näkökulmasta.
114. Eki28.2.2004 klo 18:56
Olen täysin samaa mieltä, HH, ja käytän itsekin usein helpossa ristikossa tuota vihjettä (ja haluttomasti yleensäkin ATTU-sanaa mutta joskus on "pakko"), mutta otin sen puheeksi vain siksi, että MINUN mielestäni sekä sana että vihje ovat SELKEÄSTI fakkiutuneita. Vihjeen avulla se TAVALLAAN pelastuu. Mutta jos joku sanoo, että ristikko olisi huono vain tuon sanan ja/tai vihjeen takia, en ole samaa mieltä.

Vielä enemmän tottumattomia ratkojia ihmetyttänee sana A20 eli ATIU (tuli vain mieleen kun on saari sekin, mutta ei järin tunnettu, Attu lie tunnetuin kartanona).
115. Henry Haapalainen28.2.2004 klo 19:56
Olen kai johonkin toiseen osioon kirjoittanut, että Kirpuissa fakkiutumattomuudella ei tarkoiteta tiettyjen fakkisanojen karttamista, eikä mitään listaa kielletyistä sanoista ole käytössä. Enemmän fakkiutumattomuus näkyy vihjeitten puolella, mm. mies/nainen -vihjeinä tai valokuvina, joiden tarkoitus on asettaa tottuneet ja uudemmat ratkojat entistä tasa-arvoisempaan asemaan.
Ja tottakai Kirpun linja aiheuttaa myös vastustusta. Vastustavien osuus tällä hetkellä (Uudet Kirppu Ristikot / mieliteensä kertovat) on noin viisi prosenttia.
116. Eki28.2.2004 klo 20:18
Tämä keskusteluhan alkoi siitä provokaatiosta, että fakkiutumisen ongelma oli kumottu Sanaseppojen piirissä. Sanasepot taas ovat yrittäneet kumota tätä väitettä. Eiköhän se olekin jo kumottu...

Tässä mennään edelleen voimakkaasti makuasioissa. Esim. mies tai nainen on vihjeenä monien mielestä tylsä ja joissakin tapauksessa epämääräinen ja vaikeakin, paikasta riippuen. Itse en sitä käytä juuri lainkaan ja silti pyrin parhaaseen lopputulokseen ratkojaa ajatellen.

Ehkä Kirpun asiakkaat tajuavat fakkiutumattomuuden, ehkä eivät. Ja onko sillä väliä? Pääasia kai on se, pitääkö ratkomastaan vai ei. Kyllä minäkin olen niitä HH:n juttuja tavannut ja yrittänyt yhdistää niitä lehden linjaan. Onko esim. Atik-sanan parempi vihje poika vai Ismail? Monia kysymyksiä herää, kun katselee Kirpun tehtäviä. Silti useimmissa vihjeissä (~95%?) olen samaa mieltä tekijöiden kanssa, että ne sopivat paikkaan mainiosti, ja se on hyvä prosentti. Siskikin sanailemme tässä jopa mitättömän pienistä yksityiskohdista kokonaisuuteen nähden.

Otin aiemmin puheeksi yleistiedon ja fakkitiedon häilyvän rajan. Olettaisin, että pääsyy siihen, että Sanasepot ei ole ottanut omakseen fakkiutumattomuuden periaatetta ja sitä julista on, että se ei hahmotu selvästi edes Kirpussa ja sen asettuminen oikealle paikalle ristikkotermistöön ei ole selkeä. Kuten sanoin, omissa lehdissäni tuntuu olevan samat periaatteet ja niitä laveasti esittelen siellä, mutta fakkiutumattomuuden termiä en osaisi enkä haluaisi mukaan vetää. Väittäisin myös useimpien sanaseppojen, siolla ja pienellä ässällä, olevan samaa mieltä HH:n kanssa hyvien ristikoiden perusperiaatteista, vaikka pieni eroja ristikoiden sisällöllisissä linjanvedoisssa olisikin. Ja ne erothan vain rikastuttavat ristikkoalaa!

Loppukevennys: Hesarin 10 kysymyksestä luin, että mielitee maailmalla on vihreä tee, yleisin juoma heti veden jälkeen :)
117. Henry Haapalainen28.2.2004 klo 20:31
Tämä menee nyt kaksinpuheluksi. vaikka kyllä minä sinun kanssasi Eki mieluusti ristikkoasioista keskustelen. Tuo Atik-esimerkki tarvitsee taas lisäselvityksen Kirpun linjasta. Kirpussa voidaan nimiparivihjeitä käyttää sellaisista henkilöistä, jotka ovat yleisesti tunnettuja, siis muualtakin kuin ristikoista. Kyllä Atik on Kirpuissakin useimmiten Ismail.
118. Eki28.2.2004 klo 20:45
Menköön kaksinpuheluksi. Otetaan sitten uusimmasta Helposta Kirpusta esimerkki, jossa on kyse (varsinkin nuoremmille ihmisille) henkilöstä, joka tunnetaan lähinnä ristikoista, jos sieltäkään. Vanhemmat miehet ovat voineet olla vaikka kuinka lääpällään (tsekkasin Googlen avulla, että kuka hän olikaan, nimi on minullekin tuttu vain ristikoista). Vihje on Mary, viisi kirjainta, vastausta en tietenkään sano, mutta tietosanakirja tuntee sillä nimellä lähinnä vanhoja pohattoja.

Tuo sattui lehdestä silmään eikä varmasti ole ainoa kohta, jossa moni muukin voi olla eri mieltä siitä, kuinka tasa-arvoisessa asemassa ollaan ja onko henkilö tarpeeksi tunnettu helppoon ristikkoon.

En tässä nyt ollenkaan puutu siihen, millaisia Maryn ristikkäiset sanat olivat, koska puhumme periaatteista. Yleensä Helpon Kirpun vaikeammatkin sanat saa tottumatonkin paikalleen ristikkoon oikein. Paria piilokirjainta pidin henk.koht. pahana (itse olisin ne kyllä tiennyt, mutta niiden helppojen ystävien kannalta), mutta Kirpuissa kai on niin, että väärä piilokirjain ei mitätöi vastausta, vaan se on laadinnan heikkous...
119. Titta28.2.2004 klo 20:49
Me pienet seuraamme sivusta teidän suurten ja mahtavien kinastelua... :)
120. V-R28.2.2004 klo 21:08
Kuinka suhtautua kustantajaan, joka ajaa joka aamu päänsä kaljuksi partakoneella. Ja vie kuvansa vielä internettiin? Ja roikkuu itse perustamiensa internettipalsttojen vakikirjoittajana?
121. Eki28.2.2004 klo 21:12
Kuka kustantaa?
122. Henry Haapalainen28.2.2004 klo 21:30
Aika harvoin laatijoidemme (Uusitalo, Ekström, Pöyhönen, tai edes omat) ristikot kelpaavat Helppoon Kirppuun sellaisinaan. Niissä on yleensä kohtia, joita pitää tavalla tai toisella helpottaa.
Samalla kun ehkä tulen paljastaneeksi tuon ratkaisusanan, annan muillekin luvan kertoa näillä sivuilla kirpuista myös ratkaisun, kunhan puhutaan vain yksittäisistä sanoista (ei esimerkiksi kerrota ristikon ratkaisulausetta).
Yritin etsiä tuota Marya, mutta ei osunut silmiin. Kai se on ASTOR. Jos se ollut paikassa, jossa sen selvittäminen risteävien sanojen kanssa on hankalaa, silloin se on heikkous. Ei ainakaan palautteessa ole näkynyt ihmettelyä, että kuka ihmeen Mary.
Kaikkia Kirpuissa olevia yksityiskohtia saa näillä sivuilla arvostella vapaasti, tämän jälkeen myös ratkaisusanan kertoen. Sellainen toivomus vain on, että kirjoittakaa myös tehtävän nimi tai sivunumero arvostelun oheen.
123. Titta28.2.2004 klo 21:39
Eipäs nyt ruveta paljastelemaan täällä!

Tapana on ollut, että ratkasuista ollaan hiljaa niin kauan kuin on lähetysaikaa. Miksi nyt yhtäkkiä pitäisi muuttaa hyvää tapaa...?
124. Eki28.2.2004 klo 21:47
Helppo Kirppu 1/04, s. 5. Alue on siitä huono, että siinä on yksi ruutu, johon sopii ainakin kaksi kirjainta johtuen kahdesta miehiä/naisia vihjeestä. Minusta tuossa(kaan) ne vihjeet eivät toimi hyvin. Myös Mary jää epäselväksi, sillä miehiä antaa jopa 4 vaihtoehtoa alkukirjaimeksi. Loppujen lopuksi Maryn toinenkin kirjain on valittava kahdesta sanasta. Kulmassa on kivasti öökkösiä, se on sinällään ok kulma. Toivottavasti en paljastanut liikaa.

Ei minulla ole mitään kiinnostusta kaivella Kirpuista heikkouksia. Niitä on kaikissa lehdissä, omissanikin. Ratkojat päättävät kioskeilla ja tilauskupongeilla. Lopetan tähän.
125. Henry Haapalainen28.2.2004 klo 22:22
Olet oikeassa, kyllä tuota kohtaa voi laadintavirheenä pitää. En tarkoittanut, että kaiveltaisiin pelkästään heikkouksia. Lehteen tulevassa palautteessa on kaikenlaisia joihinkin yksityiskohtiin liittyviä kysymyksiä, joihin on mahdoton erikseen vastailla. Sellaisiin vastaan, jos sama asiaa vaivaa useampaa ratkojaa. Kysymyksissä epäillään esim. jonkin vihjeen oikeellisuutta, ratkaisusanan oikeinkirjoitusta jne.
126. V-R28.2.2004 klo 22:41
Pitäisiköhän sinun Eki pukeutua pitkähihaiseen paituliin.
Siihen pukeutuneen saa helposti tolkuilleen tekemällä solmun selästä käsin.
Eki. Sinulla keittää..
127. Eki28.2.2004 klo 22:54
HH, laadintaVIRHE se lienee vain, jos fakkiutumattomuus määrittelemälläsi tavalla on lehden lupaama linja, muualla sen voisi sanoa laadinnan heikkoudeksi, riippuen osaksi siitä, minkä tasoiseksi tehtävä on tarkoitettu. Minusta tuon kulman suurin ongelmä lähtee siitä, että naisen- ja miehennimille ei muka voisi antaa sukunimiä vihjeeksi. Laadinnallisesti se on ihan hyvä kulma.

V-R, simahda jo!
128. Matti28.2.2004 klo 23:14
Hei, lopettakaa jo. Eihän näitä jaksa Eerokaan lukea. (Eipä tietysti tarvitsekaan.) Perustakaa oma palsta.
129. Titta28.2.2004 klo 23:39
Samaa mieltä...
130. Henry Haapalainen29.2.2004 klo 00:10
Tuossa kohdassa olisi nimenomaan pitänyt vihjeen naisia tilalla käyttää sukunimi- tai muuta yksiselitteistä vihjettä. Nyt siihen jäi ns. duaali, ja tunnustan sen huolimattomuusvirheeksi.
131. LXI29.2.2004 klo 01:28
Hyvä keskustelu EV/HH.

Täällä ruohonjuuritasolla(=asiakkaat) tapahtuu seuraavaa:
Lapset ostavat vanhemmilleen lahjaksi ristikkolehtiä (,jos tietävät heidän ristikkoharrastuksistaan). Yleensä siinä pitää lukea HELPPO tai ELÄKELÄINEN ja sen pitää olla VÄRIKÄS.
Se kaupallisuudesta.
Pieleen meni, vaikka lahjasta pitääkin olla otettu!
Jos he ovat sattuneet valitsemaan vaikeampaa sorttia, sen vanha on jo ratkonut, helppoihin vanha ei vaivaudu.
Vanhan ongelma on nimenomaan VÄRILLISYYS väärinkäytettynä. Vihjeruudut väritetään vanhan näkökykyä rasittavilla tummilla väreillä. Se on kiusallista ja harmittaa!
Ja sitä tapahtuu, phyi!
Jostakin lehdestä keskiaukeama irtoaa vanhan lehteä taitellessa, se risoo vanhaa, jolla ei ole teippiä eikä naittajaa.

Koko edellä käyty ristikoiden rakentamista ja sanoja valaiseva, sinänsä erittäin ansiokas, keskustelu kosketellee vain ratkojien aatelia ja heidän supereliittiään. Sanoisinko rohkeasti laatijatrauma?
Se ei ole erityinen keskivertoratkojan ongelma!
P.S.
Tulen kuluttamaan molempien firmojen lippulaivoja, en seuraavaa kategoriaa.
132. Henry Haapalainen29.2.2004 klo 01:57
Keskiaukeaman irtoamisesta
Tässä ongelma, joka on vaivannut sekä Kirppuja että Pelikaaneja. Ei tähän kirjapainossa kiinnitetä juuri huomiota, koska ongelma koskee vain ristikkolehtiä. Vaadin kirjapainolta asiaan korjausta, ja parin lehden verran homma toimi, mutta sama vika tuli takaisin. Tiedän nyt syyn ja korjaustavankin, ja ehkä tästä tiedosta on apua Pelikaaneillekin.
En tunne tarkkaan kirjapainoalan oikeita termejä, joten selitän hyvin maallikkomaisesti. Niittikoneessa niittien tiukkuus säädetään ennen sivujen yhdistämistä lehdeksi. Jos säätö tehdään oikein, keskisivut eivät irtoile. Sivut irtoavat silloin kun ko. säätö on tehty liian tiukaksi, siis kun se puristaa papereita liian voimakkaasti yhteen.
133. Eki29.2.2004 klo 09:36
Olisin todella iloinen, jos tuo keskiaukeaman irtoamisen ongelma tosiaan saataisiin pois. Itselleni se kunnolla selvisi vasta äskettäin, vaikka olihan siitä valituksia tullut.

LXI, nyt ei puhuta ratkojaeliitin ongelmista vaan nimenomaan "tavallisen ratkojan" pulmista. Heitä fakkiutuminen, käsittipä sen millä tavalla tahansa, haittaa, ei eliittiä.

Olen kyllä samaan mieltä kaikkien kanssa, että keskustelussa meikäläiseltä pääsi mopo käsistä eikä useimpiin kertomiini asioihin edes jaksettu puuttua.
134. Jukkis29.2.2004 klo 12:17
Noihin vähän ennen puoltayötä tulleisiin kommentteihin voisi kommentoida että kylläpäs tosiaan on ärsyttävää kun ristikkoaiheisella keskustelufoorumilla keskustellaan vaihteeksi ristikoista.

Mutta eiköhän täällä aika pian palata normaaliin päiväjärjestykseen, ja saamme uusimmat paikallislehtien nettisivuilta kopioidut Porvoon ja Lappeenrannan tärkeimmät alueuutiset tänne nautittavaksemme.
135. Eki29.2.2004 klo 13:01
Niin, vaikka menikin aika pieniin yksityiskohtiin, niin niille, jotka jaksavat lukea, on minusta tuolla matkan varrella aika paljon uuttakin asiaa ristikoista.

Ja se, jonka mielestä tuo oli kinaa, ei ole tutustunut Ekin ja HH:n aiempiin yhteenottoihin.
136. Titta29.2.2004 klo 14:12
Noh, eikös se jo vähän kinaamiseksi mene, kun kaksi suurta hakee varoittavia esimerkkejä toistensa lehdistä... :)

Tätä menoahan meillä on kohta kaksi täydellistä ristikkolehteä, kun huomauttelette toisillenne niistä virheistä ja fakkisanoista. Kunhan ei olisi kohta rima niin korkealla, etteivät laatijat jaksa ponnistaa...

Niin, ja Atik ei siis ole fakkisana, koskapa esiintyy Kirpuissa...?
137. Henry Haapalainen29.2.2004 klo 14:19
Jotkut käsittävät fakkisanan tarkoittavan sanaa, joka esiintyy usein ristikossa. Kirpuissa tätä nimitystä käytetään sanoista, joihin törmää vain ristikoissa.
138. Titta29.2.2004 klo 14:23
Kunhan kysyin. :)
139. Pena29.2.2004 klo 14:45
"Mutta eiköhän täällä aika pian palata normaaliin päiväjärjestykseen, ja saamme uusimmat paikallislehtien nettisivuilta kopioidut Porvoon ja Lappeenrannan tärkeimmät alueuutiset tänne nautittavaksemme."


Kylläpäs ihmis(e/i)llä on omituisia nautintoja! Meneekö päiväjärjestys tosiaankin sekaisin jos kyseisiä uutisia ei vähään aikaan ilmesty? :-D
140. Eki29.2.2004 klo 14:51
Atik on hyvä esimerkki sanasta, josta ollaan sataa mieltä. Teemu Pallonen kutsui sitä eilen sisäisessä keskustelussamme fakkien fakiksi. Itse en karsasta Atikia erityisesti (vaikka nimen yleisyys ristikoissa ja sen helppo laatimukseen ajautuminen kyrsiikin), koska mielestäni hän on suht tunnettu suomalainen.

Minustakin ja termistön mukaan fakkisana on juuri sitä, mitä HH sanoo. Jukkiksen toisaalla mainitsema RIAS täyttää aika hyvin fakkisanan määritelmän.

http://www.nic.fi/%7Esanas/julkaisut/termit.html#f akki

Rias on siis helppo selittää esim. ANKE- ja muuttaa se "fakkiutumattomaksi", mutta tuota minä kutsuisin melkein laadintavirheeksi, jos lastenristikossa pitää mennä tuohon.
141. Henry Haapalainen29.2.2004 klo 16:04
Toistan vielä, että asioita on lähestytty ratkojan, ei laatijan näkökulmasta.
142. Jukkis29.2.2004 klo 16:28
Joo, Pena, tänä nyky-internet-aikanahan ihmisen yksi suurimpia ongelmia on se, että tiedon saaminen juuri mistään asiasta on kauhean hankalaa, eikä esim. uutisia maailman tapahtumista löydy mistään. Ilman sinun ja Titan panosta me, joiden ainoa yhteys maailmaan on tämä keskustelufoorumi, emme saisi mitään tietoa keskeisistä maailman tapahtumista, kuten mm. siitä, mitä tärkeää Porvoossa ja Lappeenrannassa on tapahtunut. Kiitos panoksestasi.
143. J Takala29.2.2004 klo 21:00
Mukava nähdä, että täällä puhutaan pitkästä aikaa asiaakin. Aiemmin oli varmaan monta viikkoa pelkkää tyhjänjauhamista. Harmi, että Eki joutuu hellittämään kirjoitustahtiaan juuri nyt, kun jutut kerrankin ovat ristikkoaiheisia, mutta työ tietenkin vaatii oman aikansa. :)

Tähän pitkään ketjuun liittyviä asioita on käsitelty monissa muissakin ketjuissa. Ainakin noista tekaistuista yhdyssanoista on ollut ennenkin juttua. Itse en tekaistuja sanoja hyväksy sillä varjolla, että ne "pelastavat" jonkun kohdan. Jos kohta ei tule valmiiksi normaalisanoilla, niin se on huonosti laadittu tai on yritetty venyttää sanoja liikaa. Olisi mielenkiintoista tietää, millaisessa kohdassa ristikkoa esim. jotain ESIVIITTAA on käytetty.
144. Antti Viitamäki1.3.2004 klo 00:26
Käsittääkseni ei ole yhden yhtä sanaa, joka esiintyisi VAIN ristikoissa, joten siinä mielessä moinen olisi huono tapa määrittää fakkisana.

Mutta koska ymmärrän hyvin HH:n pointin ja olen sen pointin suhteen pitkälti samaa mieltä, niin yritän hieman laventaa määritelmää:

"Fakki" Suomalaisen tietosanakirjan mukaan:

- lokero, pieni säilytyslaatikko hyllykössä, lipastossa tms.
- ammattiala, erikoisala
- "fakki-idiootti", fakkiutunut, omaan alaansa rajoittuva

Näin ollen katsoisin, että fakkisana on mikä tahansa sana, nimi tai termi, joka tunnetaan tietyllä kielialueella yleisesti vain jossain hyvin pienessä yhteisössä tai piirissä, ja josta siis sen kielialueen väestön valtaosalla ei todennäköisesti ole hajuakaan.

Ristikkoalan fakkisanoja olisivat varmaankin esimerkiksi PIILORUUTU, ORPORUUTU, KÄÄNNELMÄ, HAJOTELMA ja vaikkapa TYPISTEVIHJE. Eivät nuo varmaan ristikoiden maailmaan syvemmin perhetymättömälle juuri mitään sano.

Biologille on itsestään selvää, mikä on ATTA, matkailualan ekspertti tai (tietyn alueen) maantietoon perehtynyt ihminen tietänee ATIUN, ATUN, ATLAN, ISARIN ja monet muut pikkupaikkojen ja sivujokien nimet - lisäksi myös kunkin paikan ja sen lähiseudun asukkaat tuntevat paikannimen, mutta hämmästyisin jos joku lukion käynyt muuten vain muistaisi koulun penkillä kuulleensa mitä tahansa edellä mainituista. ATIK Ismailin muistanevat "aikalaisista" hieman muutkin kuin vain jalkapallofanit, tekihän mies kaikenlaista.

Mikä sitten olisi sellainen fakkisana, jota tässä nyt haetaan, eli fakkisana sanaristikoissa käytetyssä sanastossa,
"sanaristikkokielessä"?

Nähdäkseni se on sellainen sana, joka kouluja käyneille, lehtiä lukeville ristikonratkojille on tuttu vain siksi, että on nähnyt sen turhan usein ristikossa.

Toisin sanoen:

HH:n lauselmasta saa mielestäni jo erittäin pätevän fakkisanan määritelmän pienellä täydennyksellä. Lähtökohta siis:

"Jotkut käsittävät fakkisanan tarkoittavan sanaa, joka esiintyy usein ristikossa. Kirpuissa tätä nimitystä käytetään sanoista, joihin törmää vain ristikoissa."

Jälkimmäinen lause yleistäen muotoon:

Fakkisana on sana johon törmää taajaan vain ristikoissa ja jonkin tietyn erikoisalan kielenkäytössä.

Mitäpä mieltä? (Saa olla eri mieltäkin.) :-)

Paremminkin tuon varmaan voisi muotoilla, mutta asia lienee jo selvä? Tuolta pohjalta olisi minusta jo ihan mahdollista lähteä määrittelemään sanojen fakkiutuneisuutta. Eihän sitä ole mitään järkeä jakaa sanoja fakkisanoihin ja ei-fakkisanoihin - ennemminkin voisi yrittää ohjeistaa laatijoita jonkinlaisella fakkiutuneisuusASTEIKOLLA, tyyliin yhdestä viiteen.

Tällöin sanoisin, että esim. sanojen ATTA ja ATIU f-arvo olisi 5 (pahinta mahdollista), sanan ATIK ehkä 3 tai jopa 4 (koska yhä isompi osa kansasta ei moista nimeä ole kuullut). ATTU tuskin on enempää kuin 3, mutta sitä luokkaa kuitenkin - UTTI varmaankin jäisi 1:een tai 2:een.

Numero siis kertoisi, millä vakavuudella ja vaivalla sanaa tulisi välttää, jos haluaa välttää nimenomaan FAKKIsanoja. Muunkinlaisia huonoja sanoja toki sitten on.

No juu, nyt olen taas höpöttänyt ihan liikaa ja todennäköisesti puhunut itseni pussiin useammin kuin kerran, mutta repikää teoriani hajalle - sekin lienee mielekkäämpää kuin eri ristikkolehtien tai ristikontekijöiden yleinen kritisointi.

HH:n toisessakin säikeessä tekemä avaus, että Kirpusta saa poimia yksittäisiä vihje/ratkaisu-pareja keskusteltavaksi,
on vallan oiva (saman voisivat tehdä muutkin lehdet, vaikka saisivat toki halutessaan rajoittaa oikeuden niihin numeroihin joiden ratkonta-aika on jo ummessa) - mutta kyllä-ein sijasta toivoisin keskusteluun ennemmin vaikka mainitunlaista asteikkoa.
145. Henry Haapalainen1.3.2004 klo 00:43
Kiitos kommenteistasi, Antti. Joskus olen laatijoittemme kanssa yrittänyt selvittää asiaa siltä pohjalta, mitkä sanat muistamme oppineemme ristikoista. Vaikein tapaus on Janne Uusitalo, joka aloitti laatia Kirppuihin 14-vuotiaana, eli hänellä ei ole ristikoiden ulkopuolista elämää lainkaan.
146. jepsjuu1.3.2004 klo 01:04
Hyvin ymmärretty ja samallahan voisi määritellä ristikoiden tason kyselyllä muutenkin, eli mitä enemmän ratkoessa ärsyttää jokin asia, niin siitä sitä suurempi numero (0 - 5).
Kysely melko vapaamuotoinen ja ei vakavaluonteinen.
Ratkojakohtainen, ei teemaristikoista vaan tavanomaista, mitä tavallisesti ratkoo.

1. Lyhyet (fakki-tyyppiset) sanat ristikossa (Atui), enemmän ristikkoa kohden kuin 5 %.
2. - " -, alle 5 %.
3. Oudot sanat (mm. henk. nimet, paikannimet) (Abai), ristikkoa kohden enemmän kuin 5 %.
4. - " -, alle 5 %.
5. Toisto ratkaisusanaksi (hyvä - hyvät).
6. Samaa alkuperää oleva sana (hyvä - hyväillä).
7. Toisto vihjesanana.
8. Tekaistut yhdyssanat (esiviitta).
9. Irralliset yhdysanojen puolikkaat (vihje -pää > puntar).
10. Vieraat murresanat tai harvinaistuneet sanat ristikkoa kohden, enemmän kuin 5 %.
11. - " -, alle 5 %.
12. Alle 4-kirjaimiset sanat.
13. Ristikkoa kohden paljon monikkomuotoja.
14. Piilokirjaimet.
15. Piilokirjaimet usealla ratkaisumahdollisuudella.

Oma vastaukseni.
1. 3.
2. 0.
3. 4.
4. 1.
5. 5.
6. 0.
7. 0.
8. 4.
9. 0.
10. 3.
11. 0.
12. 2.
13. 1.
14. 0.
15. 4.
147. Kaitsu1.3.2004 klo 02:42
Jepsjuun tilastoon:

1. 4
2. 1
3. 4
4. 1
5. 2
6. 0
7. 1
8. 0
9. 0
10. 3
11. 1
12. 0
13. 0
14. 0
15. 4
148. Kaitsu1.3.2004 klo 02:45
Voisikohan joku rakennella tuon jepsjuun tapaisen kyselyn helpommin vastattavaan muotoon. Helppohan se minulle oli, mutta ajatelkaapa sitä kolmattasadannetta vastaajaa, etsimässä mikähän se olikaan se kymmenes kysymys?
149. Antti Viitamäki1.3.2004 klo 07:28
Voihan ne aina vaikka aluksi kopioida omaan vastaukseen ja deletoida kun ei enää tarvitse... :-)

Ehkä tällainen kysely kannattaisi siinä mielessä toteuttaa järjestelmällisemmällä tavalla, että tuloksia olisi helpompi tutkia. Nyt olisi tästä säikeestä vähän työlästä lähteä pariasataa vastausta keräämään. (Pariasataa, millaista toiveajattelua...)
150. Kaitsu1.3.2004 klo 10:41
Antti Viitamäelle

Tuo tulosten tulkintapuoli kävi myös mielessäni, vaikken sitä maininnutkaan. Eihän tuolla kyselyllä olisi ilman tulkintaa suurtakaan merkitystä :-)
151. jepsjuu1.3.2004 klo 11:06
Tekaistuhan tuollainen kysely on, mutta aiheellinen (laajennettunakin versiona olisi), ajatellen, ovatko laatijat ja ratkojat samoissa mielleyhtymissä. Vai ovatko laatijat tehneet itselleen omia päätelmiä, joilla voivat vaikeuttaa suotta (ei ratkojien mielestä) laadintatyötään.
Mikä estää, ettei laatija voi vastata "ratkojana" samalla tavalla.
Syntyyhän noin numeroituja pisteitä, josta on helppo koota graafinen esitys, jossa käyrät näyttävät, mikä kuvio syntyy. Samalla tapaa on nopea laskea yhteen saadut pisteet.

Sikäli kyselyn suuntaus voisi olla epämielekäs, että etsitään negatiivisia pisteitä, mutta kun täälläkään ei kiitosta jaeta turhan paljon, niin ehkä äryttävät kohdat voitaisiin punnita helpommin.

Tulkitsijoista ei ole pulaa. Jokaiselle viivalle ja jok'ikisiselle sykäykselle kyllä löytyy varmasti tulkitsija, vaikka väitöskirjaksi asti.
152. Just1.3.2004 klo 11:20
Hyvä kysely, Jepsjuu.
Pistän omani vaakasuoraan, ei tarvitse vieritellä

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15
5 3 5 3 2 0 0 3 2 3 1 0 1 1 5

Olisko, Jepsjuu, uuden säikeen paikka?
153. Egon1.3.2004 klo 11:21
Onko kukaan tehnyt väitöskirjatutkimusta ristikohin liittyen? Tietävätkö Eki tai Henry? Mihinkähän tieteeseen se liittyisi? Kielitieteisiinkö?
Olisi tosi hyvä aihe.
154. Just1.3.2004 klo 11:30
Voi kääkkä!
Miten siinä nyt noin kävi, alempi rivi korjattuna uusiksi:

5 3 5 3 2 0 0 3 2 3 1 0 1 1 5
155. J Takala1.3.2004 klo 12:21
Oma veikkausrivini:
5 3 5 3 4 2 1 4 4 3 2 3 1 1 3
156. Rafflesia1.3.2004 klo 12:55
Jospa kerrankin osallistuisi, kun pääsee arpomaan. =)
5 4 5 4 1 1 1 0 1 4 2 4 3 1 4
157. Antti Viitamäki1.3.2004 klo 13:04
Aikanaan, kun vielä intoilin yliopiston suomen kielen laitoksella, olin varma että teen joku päivä graduni ristikoista - tuolloin minulle sanottiin, että aihetta ei juuri ollut käsitelty sillä tasolla.

No, minun intoni lopahti vuosi ristikkoaiheisen proseminaarityön jälkeen, mutta muistaakseni olen sen jälkeen kuullut ainakin yhdestä gradusta/lisensiaatintyöstä, joka olisi tutkinut sanaristikoiden maailmaa. Kyllä joku tänne kirjoittavista varmaan pian ilmoittaa, kuka sen teki ja missä päin.

Väitöskirjaa ei tiemmä ole vielä aiheesta väännetty?
158. Titta1.3.2004 klo 13:09
Minä kans! :)

5 3 5 4 3 1 0 4 3 4 2 4 3 0 3
159. Sopuli1.3.2004 klo 13:33
Hei Antti, mitä tarkemmin käsitteli se proseminaarityösi? Kerrotko vähän enemmän.
160. tjn1.3.2004 klo 13:54
Joko Sopuli tämän on lukenut?

Ilona Kemppainen: Suomalaisen sanaristikon historia.
161. Antti Viitamäki1.3.2004 klo 16:00
Sopuli:

Tutkin ratkaisusanojen ja vihjeiden ominaisuuksien eroja vaikeissa ja helpoissa ristikoissa.

Eipä kyllä ole juuri kerrottavaa, se oli lähinnä prototyyppi gradulle, eli pienimittakaavainen ja varmasti sitä myöten koko lailla satunnainen tuloksiltaan. Korpuksena oli neljä Ekin tekemää ristikkoa, kaksi helppoa ja kaksi vaikeaa. (Katsoin fiksummaksi valita kaikki ristikot samalta laatijalta - laajassa tutkimuksessa olisi sitten tietenkin ollut vähintään kymmenkunta ristikkoa vähintään kymmeneltä laatijalta.)

En muuten keväällä 1995 tutkimusta tehdessäni ajatellut, että vielä samana kesänä ottaisin Ekiin yhteyttä ja tarjoaisin hänelle ristikkoa... :-)
162. Hui hai2.3.2004 klo 14:26
3 2 4 2 5 3 0 3 1 3 1 5 2 1 5
(ehkä -1 kaikkiin em. , jos satun olemaan hövelillä tuulella ja erityisen joviaalina ja maailmarakastavana päivnä jopa -2) ;-)

Kopioidaan nyt nuo kysymyksetkin samalla tuohon lottorivin alle, että ei ole niin pitkä matka hakea niitä esille.

1. Lyhyet (fakki-tyyppiset) sanat ristikossa (Atui), enemmän ristikkoa kohden kuin 5 %.
2. - " -, alle 5 %.
3. Oudot sanat (mm. henk. nimet, paikannimet) (Abai), ristikkoa kohden enemmän kuin 5 %.
4. - " -, alle 5 %.
5. Toisto ratkaisusanaksi (hyvä - hyvät).
6. Samaa alkuperää oleva sana (hyvä - hyväillä).
7. Toisto vihjesanana.
8. Tekaistut yhdyssanat (esiviitta).
9. Irralliset yhdysanojen puolikkaat (vihje -pää > puntar).
10. Vieraat murresanat tai harvinaistuneet sanat ristikkoa kohden, enemmän kuin 5 %.
11. - " -, alle 5 %.
12. Alle 4-kirjaimiset sanat.
13. Ristikkoa kohden paljon monikkomuotoja.
14. Piilokirjaimet.
15. Piilokirjaimet usealla ratkaisumahdollisuudella.

Lähettäjä: jepsjuu 1.3.2004 klo 01:04


Hyvin ymmärretty ja samallahan voisi määritellä ristikoiden tason kyselyllä muutenkin, eli mitä enemmän ratkoessa ärsyttää jokin asia, niin siitä sitä suurempi numero (0 - 5).
Kysely melko vapaamuotoinen ja ei vakavaluonteinen.
Ratkojakohtainen, ei teemaristikoista vaan tavanomaista, mitä tavallisesti ratkoo.
163. jepsjuu2.3.2004 klo 23:53
Hmnn... tuokin otos jo osoittaa. että ärsyttävyysaste kohdistuu fakkityyppisille, lyhyille, tutuille, oudoille ja murresanoille. Myös ristikoihin enemmän perehtyneet nähtävästi huomioivat eri näkemyksiään yksityiskohtaisemmin. Nälkä kasvaa syödessä ja ruokalajien lisääntyessä sijaa annetaan kulinaarisuudelle.

Kun huomaan, että oma rivini poikkeaa kuitenkin hieman, vaikka myötäileekin muiden lottorivejä, niin jospa kommentoisin muutamalla sanalla numeroitani.

Luulen, että jos laatija pyrkii ruudukkonsa kutomaan erinomaisilla ja ajankohtaisilla sanoilla (tiilet), hän "pakostakin" joutuu turvautumaan nimiin, lyhyisiin, fakkimaisiinkin sanoihin (laasti), että saa ristikkonsa kasaan.

Tuon noin näkevinäni en niin suuresti mieltäni pahoita tuollaisilla sanoilla, koska helppohan ne on ratkoa.
Mutta oudot sanat, eritoteen nimet, saavat raapimaan korvanpäällystä, koska ei viitsisi yhtenään käydä kirjahylyllä juoksemaasa - ja varsinkin uudet nimet, koksa niitä ei löydy aina kirjoistakaan.
Lisäksi nimet harvoin antavat mitään ahaa-elämyksiä.

Senkin vielä voisi todeta lieventävänä näkökulmana, että jos nuo "epämiellyttävät" sanatkin ratkeavat risteävien sanojen avustuksella, niin siinähän ne menettelevät.

jatkuu...
164. jepsjuu3.3.2004 klo 00:43
Eniten ristikossa häiritsee saman ratkaisusanan toisto, jos sellaisen kohtaa. Johtuipa se laatijan tahallisuudesta tai huolimattomuudesta, niin sellaisesta ristikosta menee maku pois.
Ensinäkään sitä ei halua uskoa todeksi, vaan tutkimalla tutkii omaa ratkontaansa etsien sieltä virhettä, jolla voisi ko. ratkaisusanan muuksi muuttaa. Mutta se osoittautuu kaikesta huolimatta todeksi, niin mieleen hiipii heti, että onko niitä lisää ja mikä on taso muutenkaan. Toisto kohdistuu ratkojaan. Se on ylimielistä suhtautumista ratkojaa kohtaan ja hyväuskoisen ratkojan pettämistä.

Mutta jos ratkaisusana hitusenkaan muuttuu, vaikka olisikin samaa alkuperää, niin se ei enää haittaa, koska siihen ei kiinnitä huomiota.

Toisto vihjesanassa ei tuo harmaita hiuksia, vaikka antaahan tuokin kuvaa laatijan vihjeytystaidosta, jos toistuvia vihjeitä on tavan takaa. Erikseen sitten ristikot, missä vihjetoistuvuus on tarkoituksellista.

Tekaistut yhdyssanat ovat lähes samaa luokkaa kuin toistokin (jos kyseessä ei ole mikään aiheeseen liittyvä teemaristikko).
Sillä jos ratkoja koittaa mielessään miettiä ja miettimisestä päästyäänkin miettiä ristikkoon tulevaa "oikeaa" sanaa ja huomaa lopulta, että siihen tuleekin tekaistu sana, niin eihän se riemunkiljahduksia aikaan saa. Sanoisin, uskokaa vain laatijat, se on paremminkin nöyrryttävää.

Irrallisilla yhdyssanoilla tarkoitin yhdysanojen puolikkaita, jotka eivät minua kyllä häiritse (-pää > puntar). Koska ei voi olettaakaan, että tietääkö ratkoja, mille yhdyssanan puolikkalle on yksittäinen merkitys.
Esimerkiksi, jos ratkoja näkee ristikossa vihjeen -sääri, hän tietää, että siihen sopii ratkaisusanaksi vemmel, tietämättä tarkoittaako vemmel sanana mitään - mutta ratkoja tietää ratkaiseensa ristikon tuolta kohdin oikein. Ja sehän on pääasia.

Kielemme kun on sanoiltaan usein vokaaleihin päätyviä, niin noinhan saataisiin hyvä konsonanttiloppuisia sanoja käytettäväksi.
Mutta tuossa piilee suuri vaara, että kaikki genetiiviloppuisetkin yhdyssanat olisivat käyttötavaraa, niin pian olisivat ristikot pilalla. Näin ollen on ehkä on parempikin, ettei noita hyväksytä.

Sama juttu on kolmikirjaimiset sanat. Eivät nekään minua häiritse taidoin käytettyinä. Hyvä 3-kirjaiminen sana on tasavertainen sanana tutuille 3-kirjaimisille sanoille, mutta monikkomuotoisina nelikirjaimisia (muut, puut, suut, kuut..)
Mutta myönnettävä on, että parempi on, ettei noitakaan sanoja sallita, koska muuten ristikko menee pian niin pirstaleiseksi, että eihän sekään olisi mikään.

Monikkomuodot paljoudellaan tavallan vesittävät ristikon, mutta tuonhan antaa anteeksi, jos ristikko on muuten hyvä.

Piilokirjaimet eivät häiritse, jos niissä ei ole monivalinnaisuutta.
165. Tapsa3.3.2004 klo 01:36
Tätä karvaa lukiessa alkaa tavalliselta ratkojalta tuntua, että
joiltakin on takki kastunut, pakastin sulanut, monot hukkuneet, vaippa jäänyt vaihtamatta, pelihousut kutistuneet, tai yksinkertaisesti lääkitys jäänyt tarkistamatta!
Tehdäänkö niitä ristikoita ratkojia, vai toisia laatijoita varten?
On kai se kova paikka: onko siinä ruudussa A vai O!
Pääasia mielestäni on se, että saan ratkaisun oikein.
Vihjeytyksillä saadaan ristikkoon se suola, joka maustaa
laadinnan. Sopii seurata Kainuulais-Savolaisia vihjeitä
seuraavassa Sanasepossa, kuka sen sitten käsiinsä saakaan. Kummassakin ristikossa on ratkojan kannanotto
mielestäni aika suoraan.Kumassakin ristikossa on ollut mukana vihjeytyksessä yksi laatija, ja monta ratkojaa.
Repikää niistä huumoria.
yksi
166. jepsjuu3.3.2004 klo 11:19
Jos Tapsa minun kirjoittamiani säikeitä silittelit vastakarvaan, niin voin valistaa, että ei ainakaan mulla ole vielä, onneksi, minkään sortin lääkitystä päällä. En tiedä sitten pitäisikö jo lähteä tutkituttamaan kroppaani, kun tuota tilaa ei ainaa huomaa itsessään. Sen verran on lohduttavaa tietoa itselläni, että en ainakaan itse ole vielä mitään tänne kirjoittanut vakavissani, en edes puoli sellaisessa, vaikka kirjoitustyylistänikin voisi joku sellaista päätelläkin.

Nytkin vain koetin heittää vettä myllyyn, että ei saos puuroutuisi, mutta kun ei näistä nykyaineistakaan ole enää varma, mitä nesteitä ne ovat, niin saattoihin mullakin loiskahtaa muita yhdisteitä.

Toisaalta sanotaan, että seura tekee kaltaisekseen ja suuri vaarahan on meillä kaikilla samaistua.

Mitä totesit ristikon oikein ratkaisemiseen, niin siinä se juju minustakin on. Sanaristikko on kuin mikä muukin pulmatehtävä, että kun sen on saanut ratkaistua, niin huomaa tehtävän olleen hyvän, jos tietää sen itse oikein ratkaisseen.

Mitä tulee muihin keskustelijoihin tällä palstalla, niin HH:sta voisi sanoa, että kun hän tuli tälle foorumille, niin nostatti se hiukan kulmakarvoja meikäläiselläkin - mutta nyt kun on oppinut tuntemaan hänenkin humorisuutensa, niin hänen mielipiteistäänhän jo alkaa pitää. Ainakin hänellä on kirjoittamiseen innoittama voima, koska nytkinhän täällä on taitettu sananpeistä kuin alkutiimellyksen aikoihin ja jopa vielä ristikkoaiheistakin.
167. J Takala3.3.2004 klo 11:44
Eilen, kun ajelin Hämeenlinnasta kotiin päin, oli sellainen keli, että monot kastui, takki jäi vaihtamatta, lääkitys hukkui, housut suli, pakastin kutistui ja vaippa jäi tarkistamatta, mutta ihmeen kaupalla selvisin perille asti.

Tämä ketju alkaa olla niin pitkä, että kannattaisi pian avata uusi vol. 2 -ketju, jos on vielä paljon kommentteja tulossa.

Fakkisanoistakin alkaa olla kaikilla jo sen verran eriäviä määritelmiä, että pitää vain luottaa omaan fakkisanavaistoonsa.
168. Egon3.3.2004 klo 15:39
Tapsa on katsonut Heikoin lenkki-kisaa. d:-{D
169. Esko Kalervo3.3.2004 klo 23:21
Oma lähestymistapani ristikkosanoihin on se, että tuottaako niiden ratkaiseminen oivaltamisen tyydytystä vai turhautumista siitä, että ai taas näitä Egyptin tavalliselle ihmiselle tuntemattomia krokotiilijumalien sivuhengettäriä.
Hyvä sana oivallushakuiselle ratkojalle on sellainen, johon ei tarvita lähdeteoksia. Miten tämän määrittelisi? Esim. niin, että ratkontafiilikset ovat luultavasti myönteiset, jos sana osoittautuu sellaiseksi, jota XX-lehden toimittaja NN ei olisi katsonut tarpeelliseksi suomentaa eli selittää sen merkitystä artikkelissaan.
↶ Takaisin aiheisiinSiirry ylälaitaan ↑
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *