KESKUSTELUT > RISTIKOT > VÄÄRIN TAIVUTETUT PAIKKAKUNNAT
↶ Takaisin aiheisiinSiirry alalaitaan ↓

695. Väärin taivutetut paikkakunnat

Vanha ratkoja30.1.2004 klo 20:37
Kopsasin tämän ristikkorenkisäikeestä.
Onneksi meni siellä tekniikan puolelle.

Eli aihe on tämä:

Kirjoitin sanan NAP_E ristkkorenkiin
Vastaus oli: Taistelupaikka Isossakyrössä
Onko muita paikkoja, mitkä taipuvat "väärin"
2. Jouni30.1.2004 klo 21:02
Isojoki, Uusimaa, Punainenmeri.
3. Vanha ratkoja30.1.2004 klo 21:40
Ja vitsi päälle.
Miksi laihialaiset tanssivat juhannuksena lavalla sukkasillaan?

Notta musiikki kuuluisi Isoostakyrööstä.
Eh eh..
4. tero30.1.2004 klo 23:38
väärin taivutettuja tietty on paljon, mutta vaikka miten taivuttais ni henkilöt jotka asuu Oulaisissa kuulostaa aina huvittavalta.
5. Helge31.1.2004 klo 01:25
Sanokaapa ketä ovat naishenkilöt, jotka asuvat seuraavilla paikkakunnilla: Oulainen ja Virrat (,mitä vm.:a Maiju(muistaakseni) joskus kyselikin)?
Virroilla asuvia feminoita yritin selvitellä, ilman lopullista tulosta.
6. Maiju31.1.2004 klo 02:39
Kangasalan kunnassa ollaan Kangasalla.
7. Maiju31.1.2004 klo 02:43
Miksikähän jotkut paikat muuttuvat taivutettaessa monikollisiksi?

Joroinen - Joroisissa/Joroisilla, miksei Joroisessa/Joroisella?
Oravainen - Oravaisten, miksei Oravaisen?
8. Aikku31.1.2004 klo 02:48
Missäs sitten asuu, kun paikan nimi on Leukaluut?
9. J Takala31.1.2004 klo 08:27
Virroilla asuva on virtolainen, niin siitä johdettuna Virroilla asuva nainen voisi olla virtotar.
10. Tuomas L.31.1.2004 klo 13:36
Virroilla asuvat ovat virtolaisia.

Mutta sitten -nen-loppuisiin paikannimiin. Lauri Hakulinen esittää erään selitysmallin eepoksessaan Suomen kielen rakenne ja kehitys. Ilmeisesti paikannimien -nen-lopuilla on yhteys yleiseen sukunimen päätteeseen -nen; osa näistä paikannimistä on saanut nimensä paikalla asuneiden tämännimisten ihmisten mukaan. Joskus muinoin tämännimisten ihmisten luona olemisesta käytettiin inessiiviä "Nousiaisissa"; nykykielessä vielä jäänteenä tästä esiintyy esim. "käydä sukulaisissa". Taivutustyyppi on analogisesti levinnyt myös niihin paikannimiin, jotka eivät ole sukunimiä.

Myöhemmin inessiivi on korvattu adessiivilla ("Virtasilla"); ulkosijoissa taipuvat -nen-loppuiset paikannimet (Parainen, Paattinen) lienevätkin uudempia kuin sisäsijoissa taipuvat.

Vielä erikseen on huomattava, että Kaustinen taipuu poikkeuksellisesti yksikössä, "Kaustisella".
11. Matti31.1.2004 klo 14:25
Kannelmäen nimi oli ennen Vanhain (ruots. Gamlas). Mitenkä mahtoi taipua.
12. Sopuli31.1.2004 klo 14:51
Hauska. Gamlas hem = Vanhainkoti.

Porvoossa on kaupunginosa nimeltä Gammelbacka eikä siitä ole käännetty suomeksi. Siis virallisesti. Epävirallisesti kaikki puhuvat Kamppulasta.
13. Kaitsu31.1.2004 klo 16:31
Tuomas L:n mainitsemalle inessiivi-adessiivi-vaihdoksella on myös varsin johdonmukainen syy paikkakuntien nimissä itsessään. Minusta ainakin on miellyttävämpää asua esim. Pyhäjärvellä kuin -järvessä. Tämä johdonmukaisuus ei kuitenkaan toteudu kaikkien paikannimien suhteen esimerkiksi Lahdessa on käytetty muoto ei Lahdella. Tällaiset "väärät" ilmaisut ovat usein seurausta virallisen, ruotsinkielisen, kirjoituksen prepositioiden käytöstä. Suomenkieltä taitamaton kirjoittaja laittoi arviosta joko på tai i kumpi sattui miellyttämään, käytäntö vakiintui ja siirtyi myös suomenkieliseen ilmaisuun.
Tuosta sukunimi-paikannimi muuntumasta väittäisin vähintään yhtä usein muuntumisen tapahtuneen siten, että sukunimi otettin paikannimestä. Eihän sukunimiä ole käytetty Suomessa kuin pari sataa vuotta yleisesti kansan piirissä. Vielä 1900-luvun alussa pohjanmaalla oli henkilöitä, joilla oli vain etunimi ja isännimi.
14. jupejus31.1.2004 klo 16:58
Miten on Karjala, mutta karjalainen, ei karjalalainen - vai miten se on?
Nivala - nivalalainen?
15. Matti31.1.2004 klo 17:59
Tyttäreni asuu Lempäälässä, ja hän kertoi että paikallislehdessä asukkaita kehoitettiin olemaan lempääläisiä. Mutta nivalainen, ei tunnu hyvältä. Väistämättä näissä on hyväksyttävä tietty epäjohdonmukaisuus.
16. ile31.1.2004 klo 19:39
Suomen maaperältä löytyy monta Kaarretta ja Mutkaa, mutta ainoa Vääntäjä sijaitsee Salpausselän läheisyydessä.
17. ile31.1.2004 klo 19:55
Pohjoisen Savon kartalta löytyy lisää taivuttajaosastoa, nimittäin Kiertäjä.

Ja asiasta kolmanteen.

Pallokentän tilalle rakennetun Finnair -stadionin ruohoa on muokattu useaan otteeseen, kun Hjalliksen narripaitojen peli ei ole löytänyt tuloksellista kuosiaan. Vanha ruoho on nyt jälleen kerran poltettu. Saa nähdä, millainen viheriö ensi keväänä lumen alta paljastuu - kuinka hyvin tämä Lapin Rulla-aavalta siirretty pelialusta on juurtunut Töölöön .
18. Tuomas L.1.2.2004 klo 13:31
Jeps, meikäläinen asustelee tosiaan nykyisin Lahdessa, vaikka -lahti-loppuiset paikannimet muuten taipuvatkin ulkosijaisina (Virolahdella, Lapinlahdella - tosin Lapinlahdessakin kyllä jotkut saattavat asua...).
19. Tapsa2.2.2004 klo 21:12
Muistaakseni kielitoimisto suosittelee käyttämään sitä
muotoa, mitä paikkakunnalla käytetään, koska nämä
muodot ovat vakiintuneet käyttöön jo ennen kuin kukaan
on huomannut laatia yhden ensimmäistäkään ristikkoa.
Näin ollen esim. PietarsaareSSA asuu enemmän väkeä
kuin SaareLLA!
21. Marianna3.2.2004 klo 07:53
Tampereella on uudehko asuinalue nimeltä Janka, Jankan alue. Pitäisikö olla Jangan alue? Kun kauemmas mennään, ei kyllä kukaan puhu Sri Langastakaan. Sanasepot-ohjelmassa siitä kyllä sai pisteet, vaikka tuomariston mielessä oli ollut Puola (käsityöhän liittyvä maan nim).
22. pöty3.2.2004 klo 19:35
Puolangalta Puolaan
Kuoringalta Kuolaan
tein matkan vuolaan!
23. Kaitsu4.2.2004 klo 17:16
Sri Lanka on paikallisen shingalesinkieltä ja tarkoittanee kutakuinkin loistavaa saarta. Näin ainakin minulle kerrottiin siellä käydessäni.
Shingalesit olivat varsin ahkeria käsityöläisiä,joten sikäli tuo Mariannan kommentti on osuva. Tavanomaisten batiikkitöiden ja muun turistirihkaman lisäksi saarelaiset mm. hakkasivat käsin (erilaisia lekoja ja vasaroita oli tosin apuna)luonnonkivistä mursketta, jonka he myivät teidenrakentajille asfaltin raaka-aineeksi.
Eipä tulisi Suomessa mieleenkään moinen keino työttömyyden tai rahapulan torjuntaan.
24. Vanha ratkoja4.2.2004 klo 18:32
Sri Lankassa ei ole pahemmin luonnonkiveä, mistä tienpohjaa pitäisi louhia ja murskata.
Asia on kuitattu sillä, että kerätään savea, poltetaan, ja sitten murskataan.
Hätä keinot keksii.
Käsityö on siellä tunnetusti halpaa.
25. Sopuli4.2.2004 klo 19:16
Kaitsu, Suomessakin on aikoinaan köyhyyttä karkotettu hakkaamalla graniitista kimpaleita ja myymällä niitä. Sikäli mikäli on uskominen yhteen Hannu Raittilan Atlantis -romaanin sivutarinoista.

Sen mukaan suomalaiset ovat vieneet Saimaan rantakallioita pieninä palasina proomuilla Pietariin, missä niistä sai hyvät rahat. Kiviä tarvittiin katujen ja palatsien pihojen päällysteiksi.

Pietarin herrat ostivat suomalaisilta myös kiiskiä - keittona suurta herkkua - mitä meikäläiset suuresti ihmettelivät.

On muuten hulvattoman hyvä kirja, joku siitä joulun jälkeen jo puhuikin.
26. Kaitsu5.2.2004 klo 01:51
Sopuli
Se kivien vienti Pietariin oli pakollinen toimenpide. Tsaari Pietari keksi keinon saada rakennuskiviä Nevan soille perustamalla Pietarin kivitullin. Jokainen joka tahtoi päästä kaupunkiin kauppaamaan tuotteitaan markkinoilla oli velvoitettu tuomaan kiviä tullessaan. Sitä en muista oliko kivientuonti pakollista myös muille kuin torikauppiaille.
27. Kaitsu5.2.2004 klo 01:55
Vanha ratkoja
Sri Lankan keskiosassa on lähes kahden ja puolen kilometrin korkuinen vuori, poltettua saveako?
Korallia poltetaan, jolloin siitä saadaan rakennuskalkkia.
28. Sopuli5.2.2004 klo 11:41
Kiitos tiedoista, Kaitsu. Nerokas idea tsaarilla. Fiktiossa ei tietenkään kaikkea faktaa tuoda esille (tai sitten olen juuri tuon asian unohtanut). Lukiessa helposti täyttää puuttuvat aukot oman mielensä mukaan.

Toinen asia. Jos Suomessa työttömälle tulisi mieleen mennä kalliota hakkaamaan, niin tulisi äkkilähtö kenen tahansa mailta. Eikä se muutenkaan kannattaisi, koneet tekevät enemmän ja halvemmalla. Ja kivenhakkaajan homma on käsittääkseni äärimmäisen rankkaa ja pitemmän päälle terveysriski niin että parempi kun koneet tekevätkin.
29. Kaitsu5.2.2004 klo 11:55
Niinpä! Mutta missähän on vika, kun työtä ei kannata Suomessa teettää, eikä palkalla tahdo pärjätä?
Tuo kivenhakkuu tuli vain mieleeni yhtenä esimerkkinä töistä, joiden kannattavuus on negatiivinen. Samantapaisia puuhia olisi lukemattomia, joita ei kannata teettää palkkatyönä ja asianomaisella ei itsellään ole resursseja niiden tekemiseen. Kuitenkin useat näistä "puuhista" olisivat kansataloudellisesti edullisia tehdä esimerkkinä vaikka vanah risusavotta. Montakohan öljytonnia säästettäisiin jos vaikka sähkölinjojen risukot hakattaisiin energiakäyttöön. Nyt ne kaadetaan vain nurin ja jätetään lahoamaan.
30. Sopuli5.2.2004 klo 12:17
Samaa mieltä. Jos verenpaineen nousuun olisi taipumusta, ei uskaltaisi sitäkään asiaa ruveta ajattelemaan.

Mutta kuka/mikä siitä hyötyy, että näin on? Että ei kannata teettää eikä työttömän tehdä, kun tappiot voi olla suuremmat kuin hyöty.
31. lahoava5.2.2004 klo 12:25
Tuskon kovinkaan montaa tonnia öljyä säästettäisiin kun ne risut pitäisi bensiinikäyttöisellä kulkuvälineellä sieltä korven keskeltä raahata poltettavaksi. Sitä paitsi luonto tarvitsee myös lahoavaa puuainesta, ei kaikkea saa tehdä liian tehokkaasti. Oikeastaan ne muutkin puut saisivat kasvaa ja lahota ihan rauhassa, olisipa oraville pesäpaikkoja. Lämpöä saa ydinenergiasta, auringosta ja tuulesta. Paperia taas käytetään liikaa, ainakin minä joudun kantamaan kerran viikossa kuution jätepaperia ovesta pihalle.
Miten tämä viesti nyt sitten tuli tälle palstalle kirjotettua ... väärin taivutettuja paikkakuntia ... sanotaan vaikka Kiven sanoin että makeasti Oravainen, makaa sammalvuoteellansa.
32. Kaitsu5.2.2004 klo 16:15
Lahoavalle
Onnittelut näyt miettivän asioita kokonaisvaltaisesti. Mietihän sitten tätäkin: Jätehuoltolaki velvoittaa kansalaisten liittymään organisoidun jätehuollon piiriin so. Kunnallinen jätehuoltoyrittäjä käy kuukausittain noutamassa ns. yhdyskuntajätteen keräilyastiastani. Kyseiseen astiaan minun taloudestani kertyy tyhjät kahvipaketit ja palaneet sulakkeet (siis laillisesti) Vaippaikäisiä ei taloudessani ole, palavan roskan poltan uuneissa lämmittäessäni asuntoani. Orgaanisen jätteen kompostoin ja kierrätyspaperin, lasin, pienmetallin jne. kuljetan kauppareissulla keräysastioihin taajamaan. Sis kerran kuukaudessa käy kuorma-auto noutamassa nuo kahvipaketit ja sulakkeet kolmenkymmenen kilometrin päästä. Onko tämä ympäristönsuojelua? Kuinka lienee kustannustehokkuuden laita? Löytyykö mitään järjenhiventäkään touhusta?
33. jupejus5.2.2004 klo 17:10
Puhumattakaan, minne ollaan menossa. Suomen harvaanasutuilla alueilla aletaan kerätä jätteet kunnittain ja niitä ei hävitetä kunnissa, vaan ne toimitetaan satojen kilometrien päähän läänien keskitettyihin jätteidenhävityspaikkoihin. Mutta siinähän ei pala kuin diiseliä, no - renkaat ja pikitie korkeintaan kuluu.

Samoin luonnonsuojelijat ja muut luonnonvaroista huoltakantavat suunnittelevat, miten ympäristöä suojeltaisiin ja kokoontuvat eri maista ympäri maailmaa yhteisiin kokouksiin ja mitenpä muuten tietotekniikan aikakaudella asioita voisikaan hoitaa kuin lentämällä itsekukanenkin asianomainen tuhansiakin kilometrejä kokouspaikoille, mutta sehän on vain kerosiini, joka siinä palaa.
34. lahoava5.2.2004 klo 17:21
Kaitsu, kyselet minulta onko järkeä pakollisessa jätehuollossa. Olen väärä henkilö vastaamaan, mutta yritän. Vaikka sinä hoidat asiasi oikein niin kaikki sitä eivät tee. Yhteiskunnan velvollisuudeksi jää holhota. Tietenkin turha holhous harmittaa älykästä yksilöä.
Sanot että auto tulee kymmenen kilometrin päästä. Onnittelen rauhallisesta asuinpaikasta jos se todellakin vain sinun takiasi tuon matkan ajaa. Onneksi kaikki suomalaiset eivät elä yhtä kaukana toisistaan, sitä ei luonto kestäisi.
Maailma ei ihan valmis vielä ole, joten joka päivä törmää asioihin jotka voisi hoitaa paremmin. Hyvähän se vain on, mitä me täällä muuten tekisimmekään. Tässä epätäydellinen (sehän on inhimillistä) vastaukseni.
35. jupejus5.2.2004 klo 17:51
Ei vika ole sinänsä jätteiden kuljetuksessa, se on tavallaan hyvä, siinä mielessä, etteivät kaikki "myrkylliset" aineet kierry välittömästi luontoon takaisin holtittomasti, mutta vika on jätteiden tuottamisessa, meissä ihmisissä, ettemme taiten taida käyttää luonnonantimia vaan tuhlaamme, törsäämme niiden kanssa, sotkien ja saastuttaen samalla omaa ympäristöämme.
36. Kaitsu6.2.2004 klo 02:04
Lahoavalle
Ei kysymykseni ollut vastausta vaativa, aremminkin sellainen retorinen. On tuossa jätteenkuljetusreitillä muutama muukin asiakas, mutta melkolailla itseni kaltainen.

Mikä minua kismitti tuossa jätehuoltoholhouksessa oli saamani vastaus kunan ympäristöasiamieheltä kun tiedustelin onko todellakin pakko liittyä järjestelmään jos sille ei ole käyttöä? "Kunhan vain maksat osuutesi ja hankit jäteastian. Ei kukaan vaadi sinua tuomaan siihen astiaan mitään." Kuinkahan tällainen asenne pelastaa maailman?
↶ Takaisin aiheisiinSiirry ylälaitaan ↑
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *