KESKUSTELUT > RISTIKOT > AUTTI, BETTY, ATTE : AUTTIT, BETTYT, ATTET?
6565. Autti, Betty, Atte : Auttit, Bettyt, Attet?
Juha N1.1.2012 klo 19:03
Siirretään tämä aihe muualta omaksi säikeekseen.Lähettäjä: Juha N 30.12.2011 klo 15:27 (osalainaus)
Peräpohjalaismurteissa, kuten joissakin muissakin murteissa, on yleiskielen ts:n vastineena astevaihteluun kuulumaton tt (mettä : mettän). Kun tällaisesta murteellisesta geminaatasta muodostuu suku- tai paikannimi, niin ainakin paikannimeä olisi kai korrekteinta taivuttaa ilman astevaihtelua - ihan MTV3:n valtakunnallista uutislähetystä myöten. "Takamettän kylällä riehunut trombi lennätti koulurakennuksen katolle lehmän."
Sukunimen osalta täytyy kuitenkin sallia enemmän vapauksia. Kyseisellä murrealueelle nimi varmasti taivutetaan ilman astevaihtelua, ja kun tuollaisen nimen haltija muuttaa pysyvästi vaikkapa pääkaupunkiseudulle, hän todennäköisesti haluaa jatkaa nimensä taivuttamista synnyinmurteensa mukaisesti. Mutta kun sukunimi aikanaan periytyy lapsille ja lapsenlapsille, nämä kenties lopulta tottuvat yleiskielen mukaiseen taivutukseen. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Suomessa on 25 Isomettä-sukunimistä henkilöä. Kuinkahan moni heistä käyttääkään jo genetiivimuotoa 'Isometän'?
Eräs kuvatunlainen peräpohjalaissukunimi monikoidaan tässä ristikossa astevaihtelua tt : t käyttäen. Kylännimestä otetun sukunimen pohjalla on kuitenkin syvää rotkoa tarkoittava saamelaisperäinen sana, johon alun perin sisältynyt ts on muuttunut tt:ksi ja joka sen vuoksi kuuluisi taivuttaa ilman astevaihtelua. Mutta virheenä ei astevaihtelullistakaan taivutusta voida pitää, koska monet etelään muuttaneista polveutuvat sukunimen haltijat sitä varmasti myös itse käyttävät.
Odotan mielenkiinnolla, rupeaako kyseisen nimen astevaihtelutonkin monikkomuoto joskus esiintymään ristikoissa. Vierasperäisen nimen ANITTA kohdalla muistan nähneeni muodon ANITTAT, joka on ihan oikein. Virhe ei olisi myöskään ATTE : ATTET, sillä voidaanhan ATTE tulkita tuttavalliseksi muunnokseksi ruotsalaisnimestä ANDERS, samaan tapaan kuin LARS > LASSE, HANS > HASSE, NILS > NISSE, PER > PELLE, GEORG > JOJJE.
Lähettäjä: Matti 30.12.2011 klo 18:17
Entäpä sitten tämä pikkusisko Pippa Middleton. Lehdet käyttävät genetiivimuotoa Pippan, vaikka se ainakin minun korvaani särähtää pahasti. Vai onko kyse vain siitä, että Pippan tiukka peppu rimmaa.
Lähettäjä: Juha N 31.12.2011 klo 15:55
Brittinimessä PIPPA ei ole ääntämyksellistä geminaattaa, sillä nimi lausutaan suurin piirtein [pipa]. Täten taivutus PIPPAN [pipan] ei voi särähtää korvaan. Silmää se toki voi tekstissä ärsyttää :)
Samalla tavalla BETTY [beti] taipuu genetiivissä BETTYN [betin].
Mutta toki jos suomalaislapsi saa nimen PIPPA / BETTY ja sitä ruvetaan ääntämään suomalaiseen tapaan [pippa] / [betty], niin ehkä nimi suomalaistuu niin täysin, että sen taivutus noudattaa astevaihtelua PIPAN [pipan] / BETYN [betyn].
Sinänsä se, etteivät vieraskieliset nimet kuulu normaalin astevaihtelun piiriin, ei kai pohjaudu siihen, onko äännetyssä nimessä oikeasti geminaatta vai pelkkä yksinkertainen konsonantti. Peruste on kai nimien vieraus itsessään. Otan taas esimerkiksi muutaman ruotsalainimen tuttavalliset muunnokset. JOAKIM > JOCKE, MIKAEL > MICKE, ANDERS > ATTE. Kun kuulemme puhuttuna JOCKEN [jokken], MICKEN [mikken] ja ATTEN [atten], korva tuskin särähtää, vaikka astevaihtelua ei ole käytetty. Mutta kun nimet suomalaistuvat (JOKKE, MIKKE, ATTE), astevaihtelukin tulee mukaan.
Olisi mielenkiintoista tietää, taivuttaako Anders 'Atte' Blom lempinimeään ATET ja ATEN vai ATTET ja ATTEN. Veikkaan jälkimmäistä.
Lähettäjä: Eki 31.12.2011 klo 15:58
Puhunet Blomin Arttosta?
Lähettäjä: Juha N 31.12.2011 klo 16:10
Samasta miehestä.
Mielenkiintoinen etunimi. Onko se geminatioitu ARTO (vrt ILPO - ILPPO) vai ruotsalaiseen kirjoitusasuun muutettu ARTTU (ARTTO ääntyy [arttu])?
Koska Ekikin taivutti nimen ilman astevaihtelua, lienee jälkimmäinen selitys todennäköinen.
2. Juha N1.1.2012 klo 19:14
Lähettäjä: Juha N 1.1.2012 klo 19:10Atte, Atte ja vielä kerran Atte.
Olen edellisissä kommenteissani kirjoittanut pehmoisia. Atte ei olekaan naapurimaassa käytetty tuttavallinen muunnos nimestä Anders/Andreas, vaan puhtaasti suomalainen nimi.
Tyhmyyttäni tein väärän yleistyksen yhdestä ainoasta eksemplaarista, Anders "Atte" Blomista.
Osoitteesta svenskanamn.se löytyi oikeampaa tietoa. Kaksi lainausta:
* Anders är en försvenskad form av Andreas och som smeknamn förekommer bland annat Adde, Ante och "Andy"
* Atte: Finskt namn. Tros vara smeknamn för Antti, Antero, Aadolf, Aatos eller Agaton. Som officiellt förnamn i Finland sedan från 1800-talet, men populär blev det först på slutet av 1900-talet.
3. Juha N1.1.2012 klo 19:16
Vaikka Atte nyt paljastuikin supisuomalaiseksi nimeksi, sitä näkyy silti taivutettavan myös ilman astevaihtelua. Esimerkkejä netistä:* Tällaiseksi komeaksi kirjaksi ovat päätyneet Albert Edelfeltin (1854-1905) vuosina 1873-1901 kirjoittamat kirjeet äidilleen Alexandra Edelfeltille (1833-1901). Kirjan nimi ”Niin kutsuttu sydämeni” on lainaus ”Atten” kirjeestä äidilleen huhtikuulta 1884 ja se heijastaa hyvin teoksen luonnetta.
* Aapo Forsell & Merja Vilenius: Tietokonepakolainen (kirja). Kansiteksti: Varsinaista teoksen teemaa vie eteenpäin kummallisen kolmikon, Atten, Veran ja mustapukuisen miehen törmäily sattumaketjusta toiseen. Juttu saa epätodelliset mittasuhteet, jotka paljastuvat kansainväliseksi salaliitoksi vai paljastuvatko?
* Viinikka Atte, (57)
Keski-Suomen vaalipiiri
25 vuotta, hallintotieteiden opiskelija, Keuruu
Sähköposti: atte.viinikka(a)uta.fi
Olen valmis antamaan panokseni Atten vaalityöhön:
Haluan tukiryhmän aktiiviksi:
* Timo-Jussi Talsi opasti Koivikkoa kesään 2003 saakka. Tuolloin Stefan teki ratkaisunsa, ja siirtyi hyvän ystävänsä Markus Pöyhösen harjoituskaveriksi, Atte Pettisen valmennukseen. --- Jo alussa sovittiin Atten kanssa, että vähintään kerran viikossa on treeni hänen silmiensä alla.
* Atte Engren - ensimmäinen raumalainen NHL-maalivahti? --- Mukana menossa siis Laakso, Snellman ja Pihlström myös, joten eipä tartte Atten suomen kieltä yksin haastaa.
* Atte Jokinen (30) aloitti kamppailulajit 8-vuotiaana Vantaan Jukaran judoharjoituksissa. Tatamin töminää kesti pari vuotta ja laji vaihtui 12-vuotiaana Kokondo-karateen. Alusta lähtien Atten päämääränä oli itsepuolustustaidon oppiminen.
* Kehittynein pelaaja: Atte. Atten kosketus palloon on silkinpehmeä. Tällä kaudella Atten pelirohkeus on noussut aivan uudelle tasolle, ja hän on pärjännyt hyvin myös peleissä vuotta vanhempia vastaan.
* Valmentajana jo 80-luvulla Jyväskylässä (JHS), vastuuvalmentajana Atten kanssa nyt viidettä kautta Timantti-ryhmälle.
* Atte lupasi tehdä prototyypin purjeesta ja sovittiin kokeilevamme prototyyppiä maanantai-iltana Atten ja Sabinan pihalla.
* Sattumaa oli, että Marko muisti Atten pitkän trappistiharrastuksen ja hänen vaimonsa Tiinan vahvan belgiataustan.
* Atte pitää basenjeista mielettömän hyvää huolta :) Atten lisäksi on mainittava Sampon isä Valto ---.
* Kujan suulla päästin Atten irti ja koska homma oli ponille tuttua laukkasi se innokkaasti kujaan ja ylitti esteet rauhallisilla, mutta ilmavilla hypyillä.
* Kotiin kasvamaan jäävä Pikkukettu ristittiin eilen Atteksi.
* Mutta Attella oli hyvä elämä ja nyt oli aika siirtyä tapaamaan muita koiraenkeleitä.
* Atten Aarre on perinteinen L-ssk:n jäsentenvälinen epävirallinen tottelevaisuuskoe ---.
* Mua raivostuttaa kun jos vaikka pojan nimi olis Atte niin jotkut sanoo "Mennään ATTen kanssa, syötiin ATTen kanssa..."jne.
Vaikka mun mielestä "kuuluu" sanoa: "Mennään ATen kanssa, syötiin ATen kanssa..." jne.
* Meillä on Atte-poika ja sanon Aten. Mies taas sanoo Atten.
* Olisko täällä ketään äidinkielentaitoista? Mua on aina vaivannut kummipoikani Atte nimen taivuttaminen. Itse sanon Attelle tai Atten, mutta pojan vanhemmat puhuvat Atesta ja Atelle jne. ja se särähtää aina pahasti mun korvaan...
* Myös muoto Atte --> Atten on mahdollinen, jos sellaista haluaa käyttää, mutta kyseessä on harvinaisempi muoto, jonka käyttämistä varmasti joutuu selittämään, koska ensin mainittu muoto on luontevampi.
4. Juha N1.1.2012 klo 19:26
Edellä olevaan pohjautuen* gallup 1 (laatijoille): kuka rohkenisi sijoittaa ristikkoonsa sanan ATTET?
* gallup 2 (ratkojille): kuka kritisoisi laatijaa sanasta ATTET, ja kuka pitäisi sanaa hyväksyttävänä?
5. Tiio1.1.2012 klo 20:52
Ratkojana en pitäisi hyväksyttävänä, enkä usko, että tuntemani Sirkut, Mirkut, Pertit ja Martitkaan pitäisivät. (En kritisoisi muuta kuin itse mielessäni, toki laatija ja kustantaja saavat julkaista moistakin.)
6. puujalka-atte1.1.2012 klo 23:52
Puujalkamaisena pidän tätä säiettä vitsinä . Laatuaikaa Erkille- Jikkelis jokkellis
7. jpq2.1.2012 klo 06:30
Mitens tuo sitten taipuu jos ATTET on väärin?ps. ATTEN kuulostaa minusta paremmalta mutta monikodia en osaa enkä käytä kuin kieliokorvaani joka ihan itsekseen kehittynyt eli ei ole aivopesty jonkun kielitoimiston keinosuomentajien kehitelmiin.
8. Jukkis2.1.2012 klo 10:11
Sinä olet jpq kyllä osoittautunut aika sympaattikseksi kaveriksi, joten ystävällinen neuvo: Lopeta tuo typerä kielitoimiston mollaaminen, jota jostain syystä haluat vähän väliä harrastaa. Kun sen tulos on vain se, että teet itsesi ihan turhaan naurunalaiseksi.
KOMMENTOI