KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > RUMA SANA NIIN KUIN SE ON
609. Ruma sana niin kuin se on
Sopuli30.12.2003 klo 13:54
Yritän tässä siirtää aihetta Pusaamisotsikon alta omaksi asiakseen. Arskan mielestä "kernaasti" on kielemme hirveimpiä sanoja. Niin tuli mieleen, mitkä sanat kenenkin mielestä ovat hirveitä, rumia, ällöjä tms.2. Jouni30.12.2003 klo 13:58
Ensimmäiseksi tulee mieleen hissi, bussi ja vessa.
3. iso S30.12.2003 klo 14:15
Verbin taivutusmuoto 'rääkkääkään' on aika paha.Työkaveriporukassa etsittiin joskus äänteellisesti ruminta paikannimeä, ei siis rivologisesti törkeintä. Voittaja oli Äyhö.
4. Vek-ku30.12.2003 klo 14:34
Juoheva on kohtuullisen kauhea. Samoin messevä. En kyllä tiedä, onko se ihan vakiintunut käyttösana vai kuuluuko siihen pusaamis-osastoon. Tattis on ollut jo pienestä pitäen inhokki.
5. Rafflesia30.12.2003 klo 14:42
Minusta pahimpiin kuuluu Torniossa kuultu möljä. Ei siitä ainakaan laituri tule mieleen.
6. Arska30.12.2003 klo 14:44
Vältän KERNAASTI käyttämästä LÄSNÄ sanaa. Aasin silta keskustelun otsikosta: Simo Salminen lauloi aikoinaan: "Ne on musta NAIVIa ihmisiä" Esiintyy ristikoissakin, usein NAIIVI muodossa. Yäk!
7. Arska30.12.2003 klo 14:50
Saniteetti luetteloissa on miesten WC:n seinällä oleva "kusikuppi" nimeltään VIRTSALO. On tää Suomen kieli kaunista!
8. Jussi30.12.2003 klo 15:02
Öylätti saa minusta sanana vatsan kiertämään. Niinpä en ole ehtoollisella konfirmaation jälkeen käynytkään.
9. iso S30.12.2003 klo 15:16
Elikkä niinku tiätsä onea hääyö (viimeksimainittu sanana, kyllä sen muuten kerran elämässä kestää)
10. Maiju30.12.2003 klo 15:28
"Ootsä mun KAA?" Kaa yritti pesiytyä meillä penskojen suuhun, mutta paha mulkaisu opetti lapset ensin sanomaan kaa-kanssa ja sitten alistumaan. Julma äiti minä.
11. Juhani Heino30.12.2003 klo 15:43
Eräällä kylällä huomautettiin myös lapsille "Ootsä mun KAA?" -sanonnasta. No, lapset rupesivat käyttämään ilmaisua "Voiks olla?"Ällöistä sanoista tulee mieleen ainakin lomanen jota koetettiin vakiinnuttaa jonkin aikaa sitten. Tietokonealalla taas löytyy niin paljon tyhmiä suomennoksia että luen jutut aina mieluummin englanniksi.
12. Jussi30.12.2003 klo 16:00
Sopisi ehkä paremmin tuonne pusauspalstalle mutta täällä Oulussa (ainakin minun lapsuudessa) tuota "Ootsa mun kaa?" vastasi "Alakko nää mua?"Toisaalta joku voi olla sitä mieltä että Oulun murre yleensäkin kuuluu tänne ruma sana -puolelle...
13. Floora30.12.2003 klo 16:06
Tällä kylällä oli myös tuo "voitko olla mun kaa" -villitys noin kymmenen vuotta sitten. Seuraavaksi tuli "voitko olla?" ja lopulta pelkkä "voitko?"
14. Just30.12.2003 klo 17:08
Rumuudesta en niin tiedä, mutta tuo NIINKU särähtää korvaan.Laskin kerran piruuttani: tv-ohjelmassa Pyhät ja Pahat tuo sana kajahti eetteeriin minuutin aikana 21 kertaa.
Ennenhän tuon sanan korvasi TUOTA, onneksi Stiller pitää vielä perinteestä kiinni.
15. Eki30.12.2003 klo 17:12
Pakko sanoa, että toimittajien on nykyisin pakko sanoa ja pakko kysyä ja pakko vaikka mitä, ei kuulosta hyvältä. Olisi mukava, kun toimittajaa ei kukaan pakottaisi, olisi vain "palo kysyä".Yokotain Jenni Pääskysaari vie ehkä määrällisen voitto pakkokysymyksissä.
16. Matti30.12.2003 klo 18:22
Nuortenlehden syvähaastattelu: "Tota millanen sä oot niinku ihmisenä?"
17. Artsi30.12.2003 klo 18:35
Kohtaus elokuvasta Pohjanmaa (muistaakseni): Kaveri oli käynyt naisissa ja velipojat kyseli aamulla: "Millanen se oli ... noin ihmisenä?". Ja p.....nen nauru päälle!
18. Heppu30.12.2003 klo 19:03
Ei Oulun murre rummaa oo vaikka se joskus äläskeleposelta kuulostaakin
19. Titta30.12.2003 klo 21:32
Lukiossa musiikinopettaja sanoi montakymmentä kertaa tunnissa tuotanoinniin... Kyllä sitä joskus tuli laskettua. :)Kerran bussissa 2 teinityttöä käytti ahkerasti erästä V-alkuista sanaa. Rupesin ajan kuluksi laskemaan että menisi 15 minuutin matka rattoisammin. Jossain 40 kohdalla menin jotenkin sekaisin...
20. Tane30.12.2003 klo 21:48
Yritystalouden opetuksessa on mielenkiintoista kuulla tuota noin niin muutaman kerran joka tunti. Sain ko. aineesta kaikista huonoimman numeron kauppaopistossa, jotenkin meni tuota noin niin opetus ohi korvien. Velipuolikuusta jäi mieleen sana sylkykuppi. Yleensäkin sylki on sanana ruma, vaikkakin eritteenä tarpeellinen. Kun siihen vielä lisää mielleyhtymän nuoresta teinisällistä syljeksimässä, niin sanan etovuus on taattu.
PS. Asian vierestä: Eilen porukka katsoi Eurosportilta jalkapalloa, Kamerunin joukkueessa pelasi Samuel Etoo.
21. Titta30.12.2003 klo 21:53
Minä olenkin nähnyt ihan oikean sylkykupin!
22. Kaitsu30.12.2003 klo 21:55
Kyllä se on kauheaa tuo nykynuorten kielenkäyttö. Kerran satuin kuulemaan kun nuori neitonen kehoitti kaiketi liian innokasta tanssikavaljeeriaan sädyllisyyteen sanoen: "Vie ne kätes V...n siitä!"Ajattelin siinä mitähän tyttö silloin olisi sanonut jos kaveri olisi totellut käskyä. Vai käsitinköhän minä koko tilanteen väärin, kun tuo seksuaalinen vapautuminen on niin muodikasta nykyään?
Toisaalta taas kerran kuuntelin hartaan lahkolaisuskovan päivittelevän ojaanajamansa auton vierellä: "No on se sitten MERRRKILLLISEN MERRRRKILLINEN tapaus"
Mielessäni kävi tuolloin ajatus siitä onko joidenkin kirjainten järjestyksellä ratkaiseva merkitys, kun ajatus ja tarkoitus oli mielestäni ilmeinen.
23. Jouni30.12.2003 klo 22:19
Matkustin kerran paikallisjunalla helsingistä Martinlaaksoon. Kaksi nuorta tyttöä kikatteli vaunun nurkassa ja vähän väliä heidän puheessaan kuului voivittu. Eräs hyvinpukeutunut juopunut mies puuttui heidän keskusteluunsa: tietääkös tytöt kuka se vv oikein on? Mies kertoi hänet tavanneensa ja kätelleensäkin. Sitten mies paljasti salaisuuden: vv on Valion pääjohtajan muija!
24. Just30.12.2003 klo 22:49
Radio-ohjelmasta kuultua:Eräs äiti moitti poikansa puhetyyliä, koska noin joka kymmenes sana oli tuo v...u ja ehdotti, että mikset voisi tuon sanan kohdalla kayttää sanaa p...u, samaa kun merkitsevät. Poika vaan totesi, että p...u ruma sana, ei sitä saa sanoa...
25. Antti Ylönen30.12.2003 klo 23:38
Superhypermarketien kassallarahastajille annetaan ilmeisesti puheopetusta, sillä viikonloppuapulaiset aloittavat järjestään (ei varmaan omasta) lauseensa "Elikkä se tekee sitten yhteensä..." Grrrrrrrrrr. Eli elikkä rumimpien joukkoon ja rahastajat kielikouluun!
26. Liana31.12.2003 klo 00:46
Tälläkin palstalla näemmä nukutaan jo, että jaksetaan uusi armon vuosi vastaan ottaa, joten HYVÄÄ UUTTA VUOTTA kaikki Sanaristikoiden ystävät!
27. Eki31.12.2003 klo 02:11
Nukutaan paha maailma pois kokonaan,näin unohtamaan sinut saan,
kaikki tää jäädä voi unholaan,
me nukutaan ainiaan.
(Nylon Beat: Nukutaan)
Chatissa ei nukuta, siellä eräät jaksoivat taas viime yönä aamunkoittoon! Hulluja on monenlaisia!
Tämä päivä oli keskusteluissa muutaman rauhallisemman jälkeen taas tosi vilkas. Ja vielä on liki 22 aikaa tätä vuotta.
28. Liana31.12.2003 klo 02:27
Kiitos Eki runostasi, nyt mie käyn nukkumaan,mitäs murretta se mie taas olikaan?
29. Liana31.12.2003 klo 02:27
Kiitos Eki runostasi, nyt mie käyn nukkumaan,mitäs murretta se mie taas olikaan?
30. Eki31.12.2003 klo 02:32
Kiitos, kiitos, Liana Liana!
31. Marianna31.12.2003 klo 11:41
Monissa ö-sanoissa on jotain tosi inhaa. Olisiko kamalampaa näkyä kuin (sanaseppo) löhösohvallaan hönöttämässä lörtsyä syöden?
32. Kaitsu31.12.2003 klo 11:48
MariannalleVielä jos kuvaamasi tekee yötyöläinen on se tosi inhaa.
33. Kaitsu31.12.2003 klo 11:50
mariannalletietysti tuon yötyöläisen on oltava vapaalöysissä, jottei jää työt tekemättä.
34. iso S31.12.2003 klo 12:12
Mariannalletietysti löhöäjän on myös oltava köyhä örisijä, räkäklöntti nenässä räytymässä.
Ryöppääminen kuulostaa valmistustavalta, mistä ei voi seurata mitään syömäkelpoista.
35. Kaitsu31.12.2003 klo 12:20
iso SKyllä sienet ovat ihan hyviä syötäviä. Ennakkoluuloisuuttako on havaittavissa jutussasi.
36. Ibis31.12.2003 klo 12:26
Lörtsyn sijasta yötyöläinen voisi syödä myös oululaista rössypottua.
37. iso S31.12.2003 klo 12:36
Kaitsu, sieniä syön ihan mielikseni. Ryöppäys-sana vain tuntuu epämiellyttävältä. Vähän kuin ryyppäys ja yökkäys olisivat menneet sekaisin kuin entisen pojan vatsa.
38. Ekku31.12.2003 klo 13:16
Se örisijä voisi lisäksi olla röyhkeä, joka kuulostaa myös kamalalta sanalta.Kaikista kauhein on mielestäni (suomenkielessä) "ryssä". En sano sitä koskaan itse, enkä anna läheistenikään sanaa käyttää. Nyt kun sanaa käytin, tuntuu koko ajan siltä, että joku harmaamanttelinen viiksiniekka hyppää nurkan takaa kivääri sojottamassa suoraan kohti. Toivottavasti nettiyhteyteni katkeaa juuri ennen lähetä-nappulan painamista...
39. Vanha Ratkoja31.12.2003 klo 15:09
Ahaa-elämys.Se on liikaa käytetty sana ainakin näillä palstoilla.
Johtuneeko siitä, että saan sitä vähemmän kuin toiset?
40. jupejus31.12.2003 klo 17:04
Hiihtourheilijoiden käyttämä sanasto alkoi ennen hemohessia jopa huvittaa eikä suinkaan positiivisessa mielessä, kun selostajilla ja haastateltavilla aina "kone" yski, "vanha kone" lämpeni, "kone lähti käymään" ja jne.
41. ile31.12.2003 klo 17:49
Tanen ja Titan viestit palauttivat mieleeni urbaanilegendan 50-luvun Helsingistä. Kurvin baariin Sörnäisissä asteli nälkäinen laitapuolen kulkija, joka pyysi aamupuuroaan lusikoivalta mieheltä almua.
'Saat lantin, jos ryystät tuon lattialla olevan sylkykupin sisällön kitaasi Pohjanmaan kautta', sanoi 'herrasmies' ivallisesti.
Vaan hymy hyytyi miehen naamalla, kun hän seurasi katseellaan, kuinka puliukko nosti tärisevin käsin astian huulilleen ja ryysti kulhon tyhjäksi aataminomena iloisesti notkahdellen viimeiseen pisaraan asti.
Näky oli ruokailevalle miehelle liian kova koettelemus. Hän antoi ylen puoliksi syödylle puurolautaselleen, nousi tuolistaan, nakkasi lantin pöydälle ja poistui paikalta yökkäillen ja vatsa kouristellen.
Puliukko sujautti lantin taskuunsa, istui aamupuuron ääreen ja lusikoi antimet kaikkine lisukkeineen nautiskellen kitaansa. Taas oli hänen elämässään ruoan suhteen yksi päivä pelastettu.
Hyvää uuttavuotta kaikille!
42. Juhani Heino31.12.2003 klo 21:31
Aasinsilta: mummon markka on yksi inhokki, ja sen ajalta on peräisin stadijuttu joka tuli Ilen tarinasta mieleen.Maakunnasta tuli mies Hesaan. Asemalla yksi alkuasukas pyysi: Heitä kundi femma!
Matkailija kysyi: Mikä se sellaanen femma on?
Stadin jätkä mietti vähän aikaa ja totesi: Kuule, oot ihan oikeessa. Stikkaa kymppi!
43. Sauli1.1.2004 klo 01:53
Olen jo kauan ollut sitä mieltä, että suomen kielen rumimmat sanat ovat pöytä ja töpseli!
44. Vanha ratkoja1.1.2004 klo 12:36
Rähinöivä Vanha akka.
45. Akka1.1.2004 klo 12:53
Verta nenästään kaivava vanha ratkoja.
46. Titta2.1.2004 klo 00:03
Minusta pakko on aika ruma sana.
47. Eki2.1.2004 klo 00:08
Ranskalainen etuliite tekee siitä kauniimman: le pakko ;)
48. Titta2.1.2004 klo 00:18
Minä olen nähnyt lepakoita! Eivät olleet yhtään niin rumia kuin pakko. :)
49. Kravattimies2.1.2004 klo 01:58
Titta, meillä ON lepakoita! On kolpakoitakin, mutta ei ole pakko ottaa...
50. mats2.1.2004 klo 11:25
biquitilla oli jossain pakinassaan suomen kielen kauneudesta esimerkkinä jotenkin; ...eukko yön ajaks, rakas rykäs.tanskan kielestäkin hänellä on mielipide, että se on ainoa kurkkutauti jolla on foneettiset merkit, joten ei kai suomi sitten kovin rumaa ole!
minusta suomen kielen rumin sana on Ruma
51. Urpo2.1.2004 klo 12:00
"Rakkaus on ruma sana" : Ismo Alanko
52. iso S2.1.2004 klo 12:15
Sana voi olla taivutettuna rumempi kuin perusmuodossa. Siksi olen sitä mieltä, että suomen kielen rumin sana on 'rumin'.
53. Sopuli2.1.2004 klo 13:44
Kyssäkaali on jotenkin outo.Öykkärikin kuulostaa rumalta, mutta koska öykkäröinti on rumaa niin sana vastaa tarkoitustaan ja sanaa käy jotenkin sääliksi. Minkäs se sille mahtaa, että joutuu kaiken maailman typeryksiä edustamaan.
54. Kravattimies2.1.2004 klo 15:41
Sen jälkeen kun Eki, Titta ja minä olimme kirjoittaneet lepakoista, peltikattomme jysähdys rikkoi hiljaisuuden. Silloin oli tulla ruma sana.Myöhemmin selvisi, että sille oli pudonnut pala mangoa. Mangopuu on kymmenen metrin päässä, joten epäilemättä hedelmälepakko sen teki!
Silloin tällöin näkee kuolleitakin lepakoita. Onneksi niitä roikkuu langoista harvemmin kuin vanhoja kenkäpareja. Kuumassa auringossa ne pian murenevat ja tippuvat alas.
55. Juhani Heino16.6.2004 klo 17:55
Löysinpäs vanhan aiheen vielä. Tuli mieleen PURURATA kun eilen näin sellaisen jolle oli levitetty uudet purut.
56. Kravattimies23.8.2004 klo 10:22
Otsikon mukaan tänne voisi kerätä näitä tämmöisiä.Sateen loppumisesta: "Ilmaki pouvittu"
57. Kravattimies7.10.2004 klo 02:47
Rumiin sanoihin liittyvä uutinen:"Elton John syytti Madonnaa väittämällä, että naistähti huijaa fanejaan eikä laula oikeasti konserteissaan. Madonna kiisti väitteen niin sanotun lipsyncin käytöstä."
Eltonin usein toistuva f-sana oli sensuroitu piippauksilla, kun puhe tuli ensi kertaa tietooni kv. uutisissa.
Kun puhe näytettiin suorassa paneeli-ohjelmassa, ruma sana kuultiin joka kerta juuri niin kuin se oli sanottu.
Kun Christikoista tuttu Isaak tuli myöhemmin illalla ohjelman vieraaksi, hän kertoi, mitä oli odotushuoneessa nähnyt ja kyseli, voiko täällä tosiaan lähettää ulos tuollaista f-sanaa.
- Kyllä voi. - Amerikassa f-sanalla on sitten eri merkitys!
Jutustelun aikana hän itsekin sitten käytti sanaa, johon vitsikkäät panelin jäsenet heti tarttuivat sanomalla: - Täällä sen voi lähettää, kun se tulee nauhalta...
Kun LIPSYNC mainittiin edellä, niin tuli mieleeni, että sehän voisi kelvata kryptoon. SITCOM on toinen ja ROMZOMCOM kolmas ehdotukseni.
58. Esko Kalervo7.10.2004 klo 20:54
Säikeen otsikkoon liittyen hieman itseironiaa:Hevonpaska-bingo
Nukahteletko kokouksissa ja seminaareissa? Miten pysyt hereillä asiantuntija-alustusten aikana? Tässä keino, joka muuttaa kaiken!
Tee ensin alla olevista sanoista 5 x 5 ruudukko.
Ruksaa ruutu, kun kuulet kyseisen ilmaisun kokouksessa, seminaarissa tai muussa vastaavassa. Kun saat viiden merkinnän suoran viivan pysty-, vaakasuoraan tai vinoittain, nouse ylös ja karju HEVONPASKAA!!
Synergia Strategia Visio Case Tilanne-herkkyys
Ydin-osaaminen Dynaaminen Missio Profiloituminen Brandi
Arvot Segmentti Business-to-business Itse-ohjautuvuus Signaali
Tulosvastuu Resurssointi Fokusoida Laatujohtaminen Pitkässä juoksussa
(Mega)trendi Asiakas-lähtöisyys Toiminta-ympäristö Konsepti Funktio
59. Esko Kalervo7.10.2004 klo 21:02
Mitkä sanat laittaisit sanasepon vastaavaan 5x5 -bingoon?Sitten voisi vaikka ristikkokohtaisesti laskea pisteitä.
Yksi sana yksi piste, yksi 5 sanan bingo-rivi 10 pistettä, täysi bingo 250 pistettä.
Ja tietenkin, jos yhdestä ristikosta saa täyden bingon (=kaikki 25 sanaa) saa sekä ratkoja että laatija 250 pistettä ja erikoispalkinnon, esim. 10 kerran sarjalipun oikeaan Bingoon.
60. tero7.10.2004 klo 21:24
Kravattimies kertoi seuraavaa: "Kun LIPSYNC mainittiin edellä, niin tuli mieleeni, että sehän voisi kelvata kryptoon. SITCOM on toinen ja ROMZOMCOM kolmas ehdotukseni."Noista sanoista vain SITCOM on minulle ennestään tuttu. En haluaisi nähdä sitä missään. Valitettavasti vain paikallisen sanomalehtemme ala-arvoinen tv-ohjelmien narisija käyttää sitä joka päivä. Yäk.
61. Matti7.10.2004 klo 21:39
Esko-Kalervo, toi juttu antoi minulle paljon lohtua, kun olin vielä työelämässä.Asiakkuus
Ansaintalogiikka
Dynaamisuus
Ydintäminen
Arvot (toistan, kun on niin hyvä)
Strateginen partnerius
...
Andersenin Keisarin uudet vaatteet on neron luomus. Oliko jo silloin tällaista, vai näkikö hän yli sata vuotta eteenpäin?
62. Matti7.10.2004 klo 22:50
Jo aiemmin olen hehkuttanut tätä Aale Tynnin runoa:Valhetta valhetta valhetta vaan,
kaikki laulut maan.
Valhetta valhetta valhetta vaan,
silti ne lauletaan.
63. RA7.10.2004 klo 23:10
LOPPUPELEISSÄkin alkaa kyllästyttää...
64. Kravattimies8.10.2004 klo 01:19
tero, ROMZOMCOM oli minulle outo ennen eilistä :-)
65. Ratkoja8.10.2004 klo 11:04
Parempia aikoja odotellessahttp://www.hut.fi/~ophannin/kyllosbingo/
66. Ratkoja8.10.2004 klo 11:16
Hieman parempi sivu. Voisikohan sinne perustaa ristikko-bingon.http://www.lintukoto.net/viihde/bingo/
67. tumpz8.10.2004 klo 11:17
Tiedä sitten ovatko sanoina senkummemmin rumia, mutta esimerkiksi tuotteita LÖYTYY eri värisinä tahi mallisina... samoin ihmiset mielellään KOKEVAT, että jokin seikka on jotenkin... - verkkoja koetaan!
68. Matti8.10.2004 klo 15:10
Suomenopettajatar kertoi, että käsilaukkuostoksilla myyjä oli kysynyt:"Eikö maisteri viihdy pienessä laukussa?"Maisterin elopaino oli tuollaiset 120 kg.
69. Floora8.10.2004 klo 15:26
Kravattimies:"Noista sanoista vain SITCOM on minulle ennestään tuttu. En haluaisi nähdä sitä missään. Valitettavasti vain paikallisen sanomalehtemme ala-arvoinen tv-ohjelmien narisija käyttää sitä joka päivä. Yäk."
Minua ärsytti paikallisen tv-ohjelmien narisijan GENRE-sanan käyttö joitakin vuosia sitten. Lähestyin häntä sähköpostilla.
Kerroin olevani vähintään yhtä sivistynyt kuin Pihtiputaan mummo, mutta en silti ymmärrä tuota sanaa, koska se ei ole suomea. Kommentoin myös joitakin hänen kirjoituksiaan myönteisesti, toisin sanoen olin hänen kanssaan erityisen samaa mieltä mm. Jyrki-ohjelman ärsyttävyydestä.
Kaveri vastasi minulle oikein mukavalla sähköpostilla, selitti minulle genre-sanan merkityksen ja valitteli että suomalaiseen vastineeseen kyllästyy nopeasti, genre on kätevämpi käyttää. Ehdotin hänelle että käyttäisi edes joka toinen kerta suomalaista sanaa...
...Tästä on jo aikaa, nokkelimmat varmaan tietävät että Jyrki-ohjelma on kuopattu jo aikaa sitten (Halleluja sille!). Mutta genre-sanan käyttö on vähentynyt tämän kyseisen kirjoittajan teksteissä. No, voihan se olla että se ei enää ärsytä ihan niin paljon...
70. Floora8.10.2004 klo 15:33
No Teroltahan se lainaus oli eikä Kravattimieheltä... sori vaan kaiken aikaa.
71. Kravattimies9.10.2004 klo 02:36
Floora, ei se mitään... Vierasperäiset sanat tuntuvat usein salakieleltä, vähän samalla tavoin kuin ammattikielet tai jotkin suomalaiset sanat ristikoissa. Täytyy olla jonkin aikaa mukana siinä porukassa, niin alkaa ymmärtää. Joskus hyvä kääntäjä pystyy keksimään suomeen uuden sanan, mikä sitten syrjäyttää sen vieraskielisen. Tännehän voisimme niitä käännöksiä kirjoittaa toisten luettavaksi.
72. ruoverenäijä9.10.2004 klo 03:25
...tua niin.
73. Kravattimies9.10.2004 klo 03:30
Suomalaisella ässällä SITCOM?
74. Pena21.4.2005 klo 18:36
> Äidinkielen nimistö on rehevääMerkillinen kartta tarjoaa Suomen paikannimien helmet
(Pertti Mattila STT/Helsinki)
Jokainen kotomaatamme kiertävä matkaaja törmää paikannimiin, joita on tarvis tihrustaa toisemmankin kerran. Muhkean alatyylinen suomen kieli kukkii estoitta etenkin vanhemmassa nimistössä.
Rehevimmät paikannimet on nyt koottu yhteen karttaan. Kesäiselle automatkalle lähtevältä ei lysti lopu, kun ottaa mukaan Media Makerin koostaman Kansatieteellisen Suomen kartan.
Se, että ruokottomat paikannimet pääsivät aikoinaan maamme kartalle, liittyy paljolti Suomen peruskartoituksen isän, professori Mauno Kajamaan työtapaan. Hänen oppiensa mukaan kartoittaja taltioi paikalliselta väestöltä olennaisimman paikannimistön.
Lopputuloksen voi arvata. Iso-Siitinsuo tai Hevonperseenmutka ovat annissa siitä siistimmästä päästä.
Kun perehtyy nimiherkullisuuksien karttaan, päättelee vääjäämättä, että uudempi nimistö paikoille syntyy viranomaistyönä. Niinpä ruuhka-Suomi on kovin nimiköyhää seutua - poikkeuksena Helsingin lähistön hellyttävästi suomen- ja ruotsinkielinen Kaluholmen.
Härskisti hei, tätä ruokotonta aikaa
Mutta annas olla, kun päästään sata kilometriä pääkaupungin ulkopuolelle. Jo alkaa tienviitoissa näkyä hämmästyttäviä nimiä.
Ehkä kipeimmän vaikutelman antaa entisen Turun ja Porin läänin alueen nimistön runsaudensarvi. Ei riitä, että kartalta löytyy Pervonmäki, rannikon lähellä vaanii nimittäin Isonpervonmäki. Ja mitä pitäisi sitten ajatella nimistä Matinpervonniitty, Lailanpervonsuo, Jaakonpervonvuoret tai Pukkipervonkallio?
Mukavinta luettavaa Kansatieteellisessä kartassa ovat nimet, jotka eivät kokonaan aukea tavallisella suomen kielellä. Mitä mahtaa merkitä kartan pohjoisin nimi Kiimajumppura? Ilahduttavan hämäriä ovat niin ikään pohjoisesta löytyvät Tissikivinuora ja Naimakkaluspa.
Eniten nimiruuhkaa uudella kartalla ahtautuu itärajan pintaan Kuhmosta Kemijärven seuduille. Täällä korrekti matkaaja voi kysyä tietä esimerkiksi Perseenpaistamaan, Puuropaskannivaan tai Vitunviheltämänjänkään.
Kun ruma sana sanotaan niin kuin se on
Mukavasti pärjäilee nimiorgioissa loppukin Suomen alue. Pohjanmaalle Seinäjoen ja Vaasan välille ovat siunaantuneet muun muassa veikeät paikat Paskarämäkäntönkkä, Vetelänkiimansaari ja Hätäpaskanlähde.
Entäs sitten Turusta löytyvä mystinen Pallivaha? Nimistö voi olla myös valistavaa: sukupuolitaudeista varoittaa Kokkolan lähiseudun Kupankangas. Kupankankaan vieressä lymyää sanattomaksi pistävä Pallikirkko.
Satunnaista matkailijaa kiinnostaa varmaankin käydä myös Pyllynnenässä Päijänteen itärannalla, Vaimon Kiimamaassa Lapissa sekä Paskamatalassa Oulussa.
Koko kartan törkein nimi lienee Iisalmelta länteen sijaitseva Ruustinnanpillu.
- - -
Persoonallisia Suomen paikannimiä esitteli myös vuonna 2003 ilmestynyt kirja Homeperseensuo ja muita merkittäviä matkakohteita Suomessa (WSOY/Johnny Kniga).
75. ile21.4.2005 klo 20:00
Jos nämä pers oonalliset paikannimet kiinnostavat näillä sivuilla surffaajia laajemmaltikin, niin suosittelen maanmittaushallituksen julkaisemien Lapin ulkoilukarttojen hankkimista.Niiden sivuilla näitä pissi- ja paskaosastoon kuuluvia paikannimiä piisaa.
Olisikin mielenkiintoista tietää, että onko tämä outo paikkojen alapääkeskeinen nimeämiskulttuuri olennaista vain lappalaisille???
Oletko esimerkiksi sinä, iso S, patikointiretkilläsi Alpeilla huomannut, että samanlainen paikannimeämiskulttuuri olisi arkipäivää myös nahkahousuihin sonnustautuneiden jodlaajien kulttuurissa???
76. iso S21.4.2005 klo 20:29
Enpä ole, kun en ole vaivautunut sanottavammin perehtymään saksankielen hienouksiin. Huonolla englannilla kun on tullut toimeen aivan riittävästi. Olennaisinta on että kartassa ja kyltissä on sama teksti, mikä esimerkiksi Suomen tiekartastossa ei ole aina tosi.En esimerkiksi tiedä mitä tarkoittaa Scheidegg, mutta jotain paikallisesta huumorintajusta kertonee että Kleine (pieni) Scheidegg on hiukan korkeampi kuin Grosse (suuri) Scheidegg. Tai sitten korkeudet on arvioitu alunperin silmäämääräisesti, jolloin huomattavasti korkeampien huippujen (Jungfrau, Mönch ja Eiger) kylkiäisenä oleva KS näyttää vaatimattomammalta kuin GS, joka on selvemmin itsenäisen vuoren oloinen.
Aiheen ulkopuolelta voisi hämmästellä lentoyhtiöiden hintapolitiikkaa ja iltapäivälehtien suhteellisuudentajua. Juuri oli juttua että Finnair on nostamassa rajusti lomalentojen hintoja. Raju korotus osoittautui 16 euroksi. Kahden hengen menopaluu Sveitsiin olisi maksanut pari viikkoa sitten tilattuna haluamillemme päiville liki 1000 euroa ja viereisille vähän ylikin. Viikonloppuna hinnat olivat muuttuneet ja hinta kahdelta hengeltä samoille päiville olikin 565,06. Hintaero per nenä yli 200 euroa, mihin verrattuna 16 euroa tuntuu aika pieneltä ollakseen "dramaattinen".
77. Tsööts21.4.2005 klo 20:35
Oma synnyinkotini on viitisen kilometriä Terskanperältä. Vastaavasti miehiseltä genitaalialueelta lienevät kotoisin Kainuun Kivesvaara ja -lahti. Siistimmästä päästä on synnyinkyläni Pierukivenkangas - siellä on tosiaankin haljennut kivi, joka jotenkin muistuttaa ahteria.
78. Moisku21.4.2006 klo 23:35
Jaaha. Edellisestä kommentista vierähtikin vuosi.Rumin sanamme on "Rakkaus".
Ja hassua että ruotsin kielen rumin sana on "Kärlek".
KOMMENTOI