KESKUSTELUT > RISTIKOT > MUISTELUS
607. Muistelus
Jouni29.12.2003 klo 12:57
Eräs syy miksi hurahdin ristikoihin ja sanailuun tulee tässä.Eräänä sunnuntai-iltapäivänä noin viisi vuotta sitten olin palaamassa Venäjältä. Rajalla oli Suomeen usean tunnin jono kuten usein sattuu.
Radiosta onneksi kuului jo Ylen ohjelmaa ja aloin kuunnella Sanaseppoja. Siellä oli tehtävänä jatkaa lausetta 'Sylvi on hyvä(,) koska...'
Heti alkuun tuli hyvä vastaus: Sylvi on hyvä koska vaan.
Myös minä keksin mielestäni hyvän vastauksen. Puhelinyhteys Suomeen ei kuitenkaan toiminut ja siksi sain turhautuneena kuunnella muiden vastausyrityksiä.
Siitä lähtien kuitenkin aloin seurata säännöllisesti Sanaseppo-ohjelmia ja tilaamaan ristikkolehtiä.
Se minun vastaukseni muuten oli: Sylvi on hyvä koska kahvi jäähtyy!
2. Heljä-Maija29.12.2003 klo 13:12
Samasta ohjelmasta, Jouni, on minunkin hurahdukseni lähtenyt.Vuoden 1997 helmikuussa huomasin radio-ohjelmatiedoissa Sanasepot-nimisen ohjelman. Uteliaisuuttani kuuntelin. Parin viikon kuluttua piti anagrammoida VEROMINISTERI-sanaa, Arja Alhohan tuota postia silloin hoiti. Sorein mini niisti veren -ehdotukseni toi ensimmäisen sanaseppopaidan ja siitä lähtien se oli menoa.
Olin toki aikakauslehtien helppoja ristikoita ratkonut ennenkin, mutta tuosta hetkestä harrastukseni vasta toden teolla lähti käyntiin, ja oli ilo huomata, että vanha(sen)kin aivokalusto vielä oppi tulkitsemaan kaikkein katalimpienkin aivoituksia. Eikä ilo ole vieläkään yhtään himmennyt niinä hetkinä, kun tosi kinkkiseen viimeisen kirjaimen vetäisen.
3. Heljä-Maija30.12.2003 klo 14:20
Ihan kiva olisi kuulla muiltakin, miten ristikkoharrastus käynnistyi. Kertokaa!
4. iso S30.12.2003 klo 15:10
Veljelle tuli partiolaisten Joka poika -lehti. Siinä oli helppo ristikko. Niitä aloin täytellä noin 12-vuotiaana, kun veljeä ei näyttänyt kiinnostavan. Äiti taisi jo siihen aikaan ratkoa aikakauslehdistä, niin että siitä sain mallia. Alussa tahti oli siis 1/kk. Ajan myötä tauti on pahentunut.
5. Floora30.12.2003 klo 15:22
Aina ei ristikkoharrastus ala hyvissä merkeissä.... makasin kotona ahdistuksen ja masennuksen riivaamana ja huomasin että ristikot vievät ajatukset muihin asioihin todella tehokkaasti. Elämä heitteli häränpyllyä, ja rauhoittuikin jo, mutta ristikot jäivät. Ja niistä en luovu.
6. Vek-ku30.12.2003 klo 15:30
Minulla taas tämä perinteinen(?):Isänisä ratkoi ristikoita, isä ratkoi ristikoita ja niin teen minäkin. He tosin pidättäytyivät helpoissa, minä kirin kunnianhimoisesti ylöspäin vaikeusasteikolla.
Kaverit vähän naureskelevat, tuntuvat pitävän harrastustani vain eläkeläisten ajanvietteenä.
7. Just30.12.2003 klo 15:48
Samantapainen on minunkin ristikkokohtaloni kuin Heljä-Maijan ja Jounin.Aika tarkalleen 10 vuotta sitten Antti ja Eki vetivät ohjelmaa, Sanaseppoloosi, Radio Mafiassa. Osallistuin johonkin kotikisaan ja heti ensi kerralla voitin t-paidan ja Sanasepon joulunumeron 1993.
Yritin ratkoa niitä ristikoita, en saanut tolkun tolkkua ja lainasin lehteä himoratkojanaapurille, Hän palautti lehden viikon kuluttua todeten, että mukavan kiperiä tehtävät olivat.
Tuona päivänä Sanasepot ry sai kaksi uutta jäsentä.
Nykyään tuo ratkonta sujuu jo paljon paremmin, tökkii se tosin vieläkin, kun oikein kinkkisiä vastaan tulee.
Laatiminenkin piti sitten jossain vaiheessa kokeilla ja on niitä joihinkin lehtiin kelpuutettukin
8. Maiju30.12.2003 klo 16:17
Minä en muista, mistä ristikkoharrastukseni alkoi. Eikä muistamattomuuteni (muistaakseni!) johdu dementiasta. Tuntuu vain siltä, että ei ole ollut mitään 'aikaa ennen ristikoita'. Kai minä join niitä jo äidinmaidossa tai sain kovin pienenä isän kädestä.
9. Aikku30.12.2003 klo 21:48
Pari iäisyyttä sitten sukulaistäti tuli kesällä kyläilemään. Hän istuskeli rappusilla paistatellen päivää ja ratkoen ristikoita. Siinä vierellä aikani katselin ja sitten rupesimmekin yhteistyöhön. Se kesä taisi mennä ristikoiden merkeissä kokonaan, yöllä näin ristikkounia.
10. Titta30.12.2003 klo 22:02
Minä en muista minkä ikäisenä aloitin. Revin kaikista lehdistä irtoristikot (tätä muuten harrastan vieläkin) kun eivät muille kelvanneet. Laitoin ristikot laatikkoon. Otin aina päällimmäisen, ratkoin sen minkä osasin ja laitoin ristikon alimmaiseksi. Jonkin ajan kuluttua alkoi tulla vastaan osittain täytettyjä ristikoita. :)12- tai 13-vuotiaana opettajani toi meille kouluun ristikon. Minä olin ainoa, joka sen sai täyteen!
Vuodesta -95 olen merkinnyt ylös joka ikisen lähettämäni lehden, ja montako ristikkoa olen saanut siitä täyteen. Enimmillään olen lähettänyt 58 lehteä vuodessa. Saa sanoa hulluksi.
11. Jouni30.12.2003 klo 22:22
Ristikkounet ne vasta vinkeitä ovatkin! Näkevätkö muutkin niitä?
12. huma17.5.2010 klo 22:01
Näetkö itse?
13. RA23.5.2010 klo 21:14
Mukavia muisteluksia... olisipa kivaa lukea näitä lisääkin.Säikeen alussa yli kuusi vuotta sitten 29.12.2003 Heljä-Maija kertoo: "... ohjelmassa ... piti anagrammoida VEROMINISTERI-sanaa, Arja Alhohan tuota postia silloin hoiti. Sorein mini niisti veren -ehdotukseni toi ensimmäisen sanaseppopaidan ja siitä lähtien se oli menoa."
Mikä se idea tuossa anagrammoinnissa oli? Meinaan, kun eihän VEROMINISTERI ja SOREIN MINI NIISTI VEREN ole toistensa anagrammeja. Ja kuiteskin Heljä-Maija palkittiin paidalla. Että minkälainen tehtävä?
14. RA23.5.2010 klo 22:17
Sori, erotin mietteen vinosti.Elikäs ideako oli rakentaa annetun sanan kirjaimia useammastikin käyttäen jotakin aiheeseen sopivaa?
15. Jaska23.5.2010 klo 22:37
Jokaista kirjainta piti käyttää vähintään kerran. Heljä-Maijan lausetta olisi siis voinut jatkaakin, se roisto ym.l
16. RA24.5.2010 klo 00:35
Varmaan niin. Olisi voinut ajan kanssa tehdä vaikka esseen. Mutta taisi olla suora lähetys ja soittamaankin piti ehtiä?
17. Eki24.5.2010 klo 00:39
Siinähän oli semmoinen kymmenisen minuuttia aikaa hitaimmilla tehdä sitä ja sitten vielä soittaa ja päästä läpi!
18. jpq28.5.2010 klo 16:39
Minulla kait kun näin eräiden laatijoiden laadintoja heräsi kiinnostus koskaan varsinaisesti en ole ollut ratkojana. Nykyään itseä eniten kiinnostvat tehtävätyypit sujuu laadintoineen eli sanapalapelit ja kryptot ristikot on tylsempiä jotenkin mutta ses lienee sen haastavuuden määrässä joka hieman liikaa ainakin vielä jatkuvaan onnistmiseen.ps. tuo ekan sanaseppo paidan saanti tarina siis se ei sittenkään anagrammi on hyvä.
KOMMENTOI