KESKUSTELUT > RISTIKOT > SANOJA JOITA EI OLLUTKAAN
5510. Sanoja joita ei ollutkaan
Eki27.4.2010 klo 21:55
Luulin että JENGA on sana, kun aina puhuttiin jengasta. Perusmuoto olikin jenka, jengaa ei löytynyt kirjoista. Olin pitkään ollut väärässä luulossa.Kerron lisää, kun muistan. Kertokaa tekin!
2. Marco Poloinen27.4.2010 klo 22:07
Tuo on sikälikin veikeä, että useimmiten käytetään monikkoa - mutterin/ruuvin jengat sökönä tmv. - vaikka niitä on tasan 1/kpl.
3. Jaska27.4.2010 klo 22:18
Lapsena olin siinä aikuisellisessakin uskossa, että Helsingissä on kaupunginosa nimeltä Töölöö.
4. tonimikael27.4.2010 klo 22:25
Eikä taida olla sellaistakaan kuin SUPERLOONI.
5. tonimikael27.4.2010 klo 22:26
Niin, JENGAhan on kuitenkin toisaalta se palikkapeli tai mehujää.
6. Jaska27.4.2010 klo 22:41
On se muudan ravitammakin.
7. Eki27.4.2010 klo 22:54
Silloin ei ollut luullakseni yhtään mitään.Näissä mokatapauksissa tietenkin tulee mieleen, kuinka monella muulla on sama harhaluulo.
8. RA27.4.2010 klo 22:59
MAKAROONIJALOPENO
Ja sitten vanha kunnon ALINOMAAN! Alituisesti, alituiseen, aina... eikös se ole ihan loogisesti alinomaan. En luultavasti koskaan tule käsittämään, että oikea muoto on ALINOMAA.
9. HT27.4.2010 klo 23:09
Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirja tuntee vain jenga-muodon, kun puhutaan ruuvin yms. kierteestä. Potkun kierrettä tarkoitettaessa voi asuna kirjan mukaan olla myös jenka.Niin että jostain kirjasta se jenga kumminkin löytyy.
10. Eki27.4.2010 klo 23:23
Jaa se olikin meidän paikallisten alkuasukkaiden kieltä.
11. Jaska27.4.2010 klo 23:34
VALMIINANNE -komentoa ei taida mistään sanakirjoista löytyä!
12. HT27.4.2010 klo 23:46
Löytyy yllä mainitusta Paunosen kirjasta. Ollut käytössä kuulemma 50- ja 60-luvuilla. Kirja tuntee molemmat järjestykset eli paikoillanne, valmiinanne, hep! ja valmiinanne, paikoillanne, hep! Jälkimmäinen tuli minulle tutuksi 50-luvun Oulussa.
13. Matti28.4.2010 klo 00:30
Minun mielestäni Helsingissä on pingisseura (tai -kerho) nimeltä Jenga.En saata käsittää, miksi se on aikakauslehti eikä aikakausilehti. Ihan hölmöä.
Valmiinanne oli heti tuttu, mutta pidin sitä meidän silloisten pikkupoikien sanana.
14. Eki28.4.2010 klo 00:34
Ehkä uskallan kertoa tämän jutun, koska se oli Pekka Joutsin sen vuoden "virhe". Hän lähetti Suomen Kuvalehteen ristikon, jossa oli liikenneteema. Yksi ristikon sanoista oli AJORATAMERKINNÖT.
15. Matti28.4.2010 klo 00:34
Tuosta poikki ja tuohon jengat, sanottiin. Monikko istui hyvin korvaan, kun uria ja harjanteita oli monia, vaikka tarkkaan ottaen on vain yksi ura. Toki löytyy kaksin-, kolmin- ja nelinkertaisakin jenkoja, ja ääripäässä hammasratas on niin monikertainen jenka kuin siinä on hampaita.
16. Pesonen28.4.2010 klo 00:57
jenka ark. tav. mon. (ruuvi)kierre. Panna, sovittaa jenkoihin. Kuv. Panna asia jengoilleen, kohdalleen, kuntoon. Kaikki ei ole oikein jengoillaan. (taivutusohje ~ aurinko)
17. jpq28.4.2010 klo 01:33
valmiinanne,paikoilanne,hep minusta oikea järjesyys no minulle siis se
miten tuon ekan sanan miellän vähän kuin valmistautumiseksi joka
aina ensimmäinen vaihe.
ps. onko sitten jalopeeno oikein? jalopeelo kyselee.:)
18. HT28.4.2010 klo 01:47
AJORATAMERKINTÖ ei tunnu hirmuisen isolta virheeltä sikäli, että Kielonen ym. sanovat merkintö-sanasta: "= merkintä 2" eli "se mitä on merkitty, merkki, merkintö". Laistakaan ei joka kohdasta selviä, kumpi sana on kyseessä ("Tiemerkinnöillä tarkoitetaan maalaamalla tai muilla menetelmillä tienpintaan tehtyjä merkintöjä - - -"). Merkintä kumminkin näkyy olleen lainlaatijan mielessä, esim. "Tiemerkinnät jaetaan pituussuuntaisiin merkintöihin ja muihin tiemerkintöihin".
19. Matti28.4.2010 klo 01:53
On aina nautinto lukea näitä HT:n kommentteja. Tulee asia kunnolla selväksi.
20. Eki28.4.2010 klo 01:55
Merkintö-muoto jäi tuohon ristikkoon. Virhe oli kirjoituksessani sitaateissa.Muuten olen samaa mieltä Matin kanssa.
Ei vaan siis: Muuten, olen samaa mieltä Matin kanssa.
21. HT28.4.2010 klo 02:21
Kansakoulussa opettaja piti ylhäällä vihkoa tai mitä lie paperia ja puhui mariginaalista, tai niin ainakin kuulin. Opin sanan tuossa yhteydessä. Ties kuinka monta vuotta myöhemmin vasta hoksasin, että kyseessä onkin marginaali. Kuulovirheenä olen ollut sitä taipuvainen pitämään, mutta ennen tämän kirjoittamista kurkkasin, mitä Google tietää kertoa, ja kappas vain, se mariginaali onkin kovasti yleinen. Ilmeisesti ei ole päässyt mihinkään hakuteokseen.
22. Eki28.4.2010 klo 02:25
Hieman samaan tapaa on Pispalan sottiisi aiheuttanut sen, että sotiisin murteellinen muoto on paljon tutumpi kuin virallinen.
23. Maikki28.4.2010 klo 02:38
Itselläni oli aikoinaan kaksi mummia Pohjanlahden perukoilla. Toinen oli äitini äiti ja toisen isäni äiti. Siellä käydessäme asuimme yleensä äitini äidin luona, ja kun toisen luokse mentiin, mentiin Toisen Mummin luo. Vanhemmillani kesti aikansa huomata, että se oli mielestäni jonkun toisen mummi.
24. nassakka28.4.2010 klo 07:36
Tuli neljännesvuosisata sitten Savonmaan suunnalla tehtyä remonttia appiukolle. Eräänä päivänä hän oli kirkolle lähdössä ja kysyi, että tarvitsenko jotain rautakauppatavaraa.- Tuo metrin pätkä kahdeksan millin kierretankoa, vastasin.
Hetken aikaa appiukko oli häkeltyneen näköinen, ja kysyi sitten:
-... tuota, tarkoitatko ehkä jengarassia...?
Hetken tuumailtuamme tulimme siihen tulokseen, että samasta tavarasta oli kysymys.
25. RA28.4.2010 klo 07:52
JENGAT ja JENKAT - kierrettä molemmissa.
26. Jondalar28.4.2010 klo 20:17
Kummilta tuntuivat lapsesta monien laulujen sanat. Kauan mietin mitä tarkoittaa sana KUMMOTTI. Laulussa Lentävä Kalakukko on kohta "..kaekki sinne juoksi kummotti mettään, kummotti mettään" . Pohdin, onko se kuumoitti vai kumoitti. Vai turkulaisen kummottis. Kukaties aurinko armas taas puut purppuroi. Vihdoin isona ollessani etelän mies paljasti sanan. Laulussa sanotaankin näin: "..kuin mottimetsään".Maakuntalaulussa lauletaan "..meidänpä mainetta mainivat nuot, koskien ärjyt ja surkeat suot". Kauan sai pohtia, mistä on kysymys.
27. PP28.4.2010 klo 20:26
Lapsena luulin, että roikka on murresana ja oikea sana on troikka. Mutta, kun laulussa sanottiin: "Maantietä pitkin troikka kiirehtää", tulin tulokseen, että pihakoivussa ei taidakaan riippua troikka, vaan roikka onkin oikeasti droikka.Kansakoulussa kirjoitin villieläimistä, jotka asuvat dropiikissa. Opettaja sanoi, että se oli ihan sarvikuonon kokoinen virhe. Häpesin hirveästi. Murteessamme tropiikki oli ropiikki. Tulkintani oli taaskin liian hienohenkinen.
28. Marco Poloinen28.4.2010 klo 20:51
Ammoin tuli kiertävä tarkastuskarjakko ("asistentti") taloon ja viritti sen analyysejaan varten tuvan lattialle ja minä istuin kammilla pyöritysajan nohevana kannen päällä painona. Se oli SENTIGRUFI. Tai niin minä luulin parikymppiseksi asti. Intinkin jo käyneenä maatalousalan opiskelijana onnistuin nolaamaan - silloinkin - itseni aloittamalla opettajan kanssa oikein väittelyn sanan lausumisesta. Kaikeksi onneksi opettaja epäili, että yritän vain kiusallani vedättää, joten aivan totaalisesti tyhmyyteni ei (muistaakseni) paljastunut.Siitä asti olen muistanut, että se on SENTRIFUGI.
29. Jukkis28.4.2010 klo 21:00
En minä kyllä muista että kukaan olisi koskaan separaattoria sentrifugiksi (tai sentrigrufiksi) nimittänyt silloin kun aikoinaan sellainen vekotin kuului kodin kalustoon.
30. Marco Poloinen28.4.2010 klo 21:28
[Joo, tietysti lähes joka lehmähuushollissa oli separaattori - meilläkin - mutta kun se "asistentin" vekotin oli iso ja hienossa laatikossa ja niine koeputkineen ihan eri tarkoituksessa käytetty, niin ei kai semmoista nyt separaattoriksi voinut sanoa. Lukihäröisesti lienen kirjasta lukenut tai väärin kuullut, en muista.Muuten, meidän tarkastusyhdistysjäsenyys sanottiin irti syystä siitä, että minä olin tosi villi pentu ja tarkastuskarjakko konfliktitilanteissa sen aikuiseksi naisihmiseksi tosi kova kiroilemaan. Äitimuori ei tykännyt. :-) ]
31. Seitenvitonen28.4.2010 klo 21:29
Ensimmäisiin lapsena lukemiini kirjoihin kuului Hanhiemon tarinoita. Mietin, minkähän näköinen setä on tuo Hanhiemo. Vuosien päästä asia selvisi. Ei ollutkaan valkoviiksinen vanha herra. Harmitti.
32. Jaska28.4.2010 klo 22:44
Hamasta lapsuudesta on jäänyt mieleen naapurin setä, joka oli hirveän viisas ja osasi hienoja sanoja. Hän esim. tiesi, että "vesi on elämän elikriisi."
33. Eki28.4.2010 klo 23:29
Useammin kuin kerran on toimittaja kirjoittanut kryptasta. Krypta on tietysti oikea sana, mutta ei ajanvietetehtävä.
34. jpq29.4.2010 klo 03:02
Eki: siinä oliskin pirullisuutta tavikselle sokkokryptoon jos siinä olis molemmat muodot ja muitakin sanoja joiden rakenne ei heti niitä kerro.ps. mutta mielenkiintoisia nämä väärin ymmärykset/kuulemiset/lukemiset.
35. PP29.4.2010 klo 07:32
[Marco Poloinen kertoo: ...meidän tarkastusyhdistysjäsenyys sanottiin irti syystä siitä, että minä olin tosi villi pentu ja tarkastuskarjakko konfliktitilanteissa sen aikuiseksi naisihmiseksi tosi kova kiroilemaan. Hih, käsitin ensin väärin. Olipas melekosen vilipertti vekara, kun kiroileva karjakkokin kaikkosi. "Äitimuori ei tykännyt" teki kuitenkin Marcosta viattoman. :-)]
36. PP29.4.2010 klo 07:54
Lapsuuden ystäväni Vesan isä Felix ei suostunut uskomaan, ettei peräkaneetti ole peräkanootti. Koiranleuka kun olen, käytin ihan pokkana Felixin peräkanoottia työkaveriporukassa ja arvatkaapa, kuinka moni oikaisi. Lähes jokainen.
37. Eki29.4.2010 klo 10:01
Lapsena luin Aku Ankkaa, jossa Aku toimi piccolona hotellissa. Hän totesi erään asiakkaan olleen tyyriin näköinen. Koska asiakkaalla oli nokka pystyssä, ajattelin sen tarkoittavan pöyhkeää. Lause ja sana jäi kuitenkin tiiviisti mieleeni.Sitten opin, että tyyris tarkoittaa kallista. Mieleeni tuli tuo Aku ja ajattelin, että hieman kömpelö lause se olikin. Vieläkään sana ei ollut tullut eteeni pöyhkeän merkityksessä toistamiseen.
Vasta nyt Kielosen aikaan huomasin, että tyyriillä on myös tuo pöyhkeä yms. synonyymina. Ja että löytyyhän se Nykäsestäkin tuossakin merkityksessä.
38. Jondalar29.4.2010 klo 10:08
Mielenkiintoisia ja humoristisia ymmärryksiä totta tosiaan. Parannan muistikuvaani Esa Pakarisen laulusta. Kuulin sen näin: kummotti mettää. Vuosikymmenet ihmettelin, mitä nuo sanat tarkoittavat.Ekin avaus jengoista, kyllä minäkin olisin sanonut yksikössä: jenga! Sisäkierteen voi käsipelillä tehdä jengatapilla. Jenkatappi ei istu suuhun. Ulkokierteen saa putkeen tai pulttiin kierrepakalla.
Eräs perheenjäsen ei opi muistamaan infarktia vaan sanoo aina: sydäninfrakti.
39. tappis29.4.2010 klo 10:12
Vanhaa kansaa on vaikea saada sanomaa iskias; aina vaan tulee issias. Kai se puhekielenä pitää hyväksyäkin, mutta selvästi luulevat sen olevan virallinen.
40. pallo29.4.2010 klo 10:19
Minä taas laulelin lapsosena silmät kirkkaina: "Kaiken talven punajuuri ollut on talista", ja ihmettelin kovasti.
41. Jaska29.4.2010 klo 14:22
Mieleen on jäänyt erään täti-ihmisen lausunto eräästä nahjusmaisesta ja laiskanpuoleisesta sukulaisestaan, "mies kuin heravellinkinen paska." Katsoin äsken Nykäsestä, tunteeko sanan heravellinki. Ei tuntenut. Googlen ilmoitus, ei yhtään osumaa. Luovutan kuitenkin arvoisille sanasepottarille vapaaseen käyttöön, jos kohteita löytyy!
42. Eki29.4.2010 klo 14:40
Panin Iisakille kryptoon 70-luvulla sanan APOTEEKKI. Piti muuttaa. Itselleni se oli niin itsestäänselvä sana, etten ollut edes katsonut kirjasta. Tunsin kyllä myös virallisen muodon "apteekki".
43. PP29.4.2010 klo 15:13
Syksyllä-57 vietin poikaystäväni kanssa romanttista iltaa hautausmaan penkillä tekokuuta tähyillen. Sputnikin piti näkyä myös pimeällä. Kaveri valisti minua, että sen hienompi nimi on setelliitti.
44. aspe 12329.4.2010 klo 19:20
Tuomittu katti: Etpä tieä, minkä löysin--
Löysinpä mie pienen linnun,
Pienen linnun manninkisen,
Josta keitin vellinkisen.
Tuli katti kaupungista,
Viirusilmä Wiipurista;
Latki vellin lapsinensa,
Söi vellin perehinensä.
(jne - google löytää)
Kanteletar, IV Lasten lauluja, 210
45. kari kämäräinen29.4.2010 klo 19:38
Meidän dartskerhossa on päälle kuuvenkymmenen ikäinen senioriheittäjä, joka aina heittää dratsia, ei dartsia.
46. Matti29.4.2010 klo 21:01
Teboilin pitäjä joutui antamaan apulaiselle potkut, raskain mielin, kun hän sanoi aina Tebloi, eikä millään oppinut sanomaan Teboil. Myöhemmin he tapasivat sattumalta ja pitäjä kysyi apulaiselta, vieläkö hän toimii huoltamoalalla. Kyllä, vastasi toinen iloisena, olen nyt Gluffilla.
47. Jaska29.4.2010 klo 21:11
Yleisimpiä, ellei peräti yleisin kirjainvirhe esiintyy sanassa TUNTURIKYYHKY, joka oikeasti on TURTURIKYYHKY tarkoitettaessa lajia Streptopelia turtur. Nimi kuvaa linnun ääntelyä. Tuntureilla sitä ei tavata laisinkaan. PP googlasi sanan tunturikyyhky. Osuma löytyi mm. ympäristöministeriön asetuksesta (2002) rauhoitetuista lajeista. Sic!
Toki itsekin aattelin nähdessäni ekan kerran sanan turturikyyhky, että se on painovirhe, eihän tuommoista voi olla.
Lintukirja kuitenkin vahvisti, että voi. Minä puolestani olen muutaman kerran saanut tilaisuuden vakuuttaa samaa tunturikyyhkyläisille. Pitäisiköhän seuraavaksi yrittää käännyttää ympäristöministeriö oikeaan uskoon...
48. Lauri Kultti30.4.2010 klo 11:55
Kun kaverini kerran valisti minua tuosta TURTURIKYYHKYSTÄ, piti oikein kirjasta tarkistaa, sillä en ihan hevillä ollut uskoa "tietämääni" TUNTURI-muotoa vääräksi. Sanan AUSKULTANTTI oikea muoto paljastui minulle vasta aikuisiällä: olin luullut, että se olisi AUSKUNTANTTI.Murremuodoista olin aikoinani olevani ärtynyt vaimoni kotiseutujen tavasta ääntää D T:nä. RATIO, TUORA, IRIOOTTIjne. Paikalliset väittivät, ettei heidän ääntämisensä oikeasti aiheuta ongelmia, koska asiayhteydestä käy aina ilmi, mistä sanasta on kyse. No, minäpä lueskelin niihin aikoihin tiiviisti tieteenfilosofiaa ja laitoin murteen puhujille jauhot suuhun. Tieteenfilosofiassa puhutaan usein samassa yhteydessä REDUKTIOSTA ja DEDUKTIOSTA. Voisipa olla mielenkiintoista kuunnella vaimon sukulaisten tieteenfilosofista väittelyä!!
49. Seitenvitonen30.4.2010 klo 12:49
Miten pohjalainen eroittaa devalvaation revalvaatiosta? Revalvaatio kirjoitetaan ärrällä ja devalvaatio reellä.
50. HT30.4.2010 klo 13:08
Turturikyyhky osui silmään eka kerran 60-luvulla ja painovirheeksi luulin minäkin sitä ensin, mutta elukkakirja tiesi paremmin. Panin nyt nootin ympäristöministeriöön kun kerran paljastui, että siellä höperehditään (haku heidän saitillaan toi esiin kaksi tunturikyyhkyä).Pikkuisen oli noloa, että Suomen valtiosopimuksessa puhuttiin valtiosta, jota ei ole (Yhdistyneet kuningaskunnat pro Yhdistynyt kuningaskunta). Virhe esiintyi sekä laissa että asetuksessa, yhteensä kolme kertaa. Hoksasin asian vuonna 2003 ja kauhistelin sitä nettikeskustelussa. Muutama vuosi myöhemmin tutkailin taas, ja asia oli oikaistu. Tämä monikollinen kuningaskunta kummittelee yhä harvakseltaan, niin että viime joulukuussa intouduin valistamaan Ylen toimittajaa asiasta.
51. Nimetön1.5.2010 klo 08:53
Mulle selvis vasta tänä keväänä ettäparaolympialaiset onkin paralympialaiset.
52. Eki1.5.2010 klo 09:05
Eräässä kirjoittamassani levyarvostelussa mainittiin paralympialaiset. Lehteen päässeessä versiossa oli mukana o. Kysyin toimitussihteeriltä, mistä tämä johtui. "Ei tullut mieleenikään, että se olisi ollut muuta kuin kirjoitusvirhe!"
53. Jondalar1.5.2010 klo 11:58
Monesti tahtoo tulla luetuksi sanat hosaisemalla, eikä huomaa pikku nyansseja. Olisin luultavasti kirjoittanut paralympialaiset muotoon parolympialaiset.Pidin ilman muuta varmana, että Algot Untolan yksi salanimi Maiju Lassilan lisäksi olisi ollut Ilmari Rantamala. Mutta sitten eräs ristikoita harrastava työkaveri sanoi että ei Ilmari vaan Irmari. Uskoin vasta kun kirjoista varmistin.
54. Jaska1.5.2010 klo 12:13
Elin aikoinani siinä uskossa, että Helsingissä on kaupunginosa nimeltä Kruunuhaka ja katu nimeltä Vilhovuorenkatu. Veikkaan, että vääräuskoisia on nykyäänkin paljon.
55. Marco Poloinen1.5.2010 klo 12:36
Kun suomalaisen nobelistin nimen kirjoittamisessa selvisi etunimistä yleensä pelkillä etukirjaimilla, lienee vasta aikuisiällä aloitettu ristikkoharrastus pakottanut tajuamaan, että toinen on ILMARI eikä Iivari. - Semmoistakin aikaa on eletty, että "kaikki" - kaupunkilaisetkin - tiesivät kenestä oli kyse, kun näkivät kirjainyhdistelmän A.I.V.
56. Jondalar1.5.2010 klo 13:33
Paljon on googlesta apua ristikon täyttämisessä, mutta skeptinen pitää olla. Ratkaistessani viimeisintä Hesarin tapahtumaristikkoa tein googlehaun "31.5.1930 syntynyt". Ensimmäisenä tarjottiin mainion näyttelijän nimeä aivan väärin kirjoitettuna. Toisaalta en opi koskaan muistamaan nimiä Alfred 'Hichchcok', Niezche, tai Ben 'Zyscowic'. Aina pitää katsoa mallia. Nyt en tähän repliikkiin kehtaa varmistaa.
57. Sörkan kundi1.5.2010 klo 16:44
Jondalar. Katsoitko Benidormin.
58. Nimetön2.5.2010 klo 20:31
Kannataisiko kirjoittaa kannataisiko vai kannattaisiko?Kirjoitettaessa kannataisiko google kysyy tarkoititko kannattaisiko.
Stepatessa on tietysti sama kirjoittaako "kannat taisi kopista" tai "taisi kannat kopista". Paitsi tietysti, jos kannat on kanakopissa eikä ollenkaan steppiareenalla.
59. 3.5.2010 klo 00:38
Stepatessa roiskuu, sanoi tenaleidi, kun vaippa unohtui.
60. jpq3.5.2010 klo 01:02
Jaksa: tuo kruunuhaka juttu mullekin tuttu.
61. jpq3.5.2010 klo 02:22
no siis tuo näemmä väärä muoto eli kruunuhaka.
62. Nimetön3.5.2010 klo 08:20
Tänään TV2 klo 19.50 Puskuri.Forssan Lehti aloittaa otsikolla "Kannattaisiko ostaa auto jonka haluaa"
Siis kumpi on oikein? Kannataisiko vai kannattaisiko.
63. Marco Poloinen3.5.2010 klo 10:49
Jälkimmäinen.
64. HT6.5.2010 klo 20:59
Lähettäjä: HT 30.4.2010 klo 13:08 Turturikyyhky osui silmään eka kerran 60-luvulla ja painovirheeksi luulin minäkin sitä ensin, mutta elukkakirja tiesi paremmin. Panin nyt nootin ympäristöministeriöön kun kerran paljastui, että siellä höperehditään (haku heidän saitillaan toi esiin kaksi tunturikyyhkyä).
----------------------------
Tänään klo 9.45 tuli vastaus:
-----------------------------
Hei!
Kiitos huomiostanne. Epähuomiossa on listoihin tullut väärä suomenkielinen nimi. Listat on nyt korjattu.
Mukavaa päivän jatkoa!
Ystävällisin terveisin,
Birgit Kemiläinen
Suomen ympäristökeskus
65. Olavi Kivalo7.5.2010 klo 21:15
Tiedän joitakin ihmisiä, varttuneitakin, jotka sanovat aina VEINATA kun tarkoittavat MEINATA. Olen korjannut tämän kerran. Nuorempi veljeni, joka puhui veinaamisesta vielä melkein aikuisiässä, oli vakuuttunut, että veinata on oikein ja että olen väärässä. Sittemmin hän myönsi, että oli oppinut sen lapsena väärin. Luulen, että näin on käynyt kaikilla muillakin, jotka sanovat veinata. Pelkästään puhuttuna eroa meinaamisen ja veinaamisen välillä voi olla aika vaikea erottaa. Kun sen on kuullut ensin tietyllä lailla, kuulee sen helposti edelleenkin samalla lailla.Se, että koulussa tähdennettiin, että verbiä meinata ei ylipäänsä saa käyttää, koska se on kuvottavaa svetisismiä, ei ole tässä asiassa auttanut.
66. RA7.5.2010 klo 22:56
Enpä ole koskaan ennen kuullut, että tuommonenkin verbi on olemassa kuin VEINATA.
67. Jaska7.5.2010 klo 23:24
Niin, ovathan ne olemattomatkin sanat olemassa viimeistään tässä säikeessä esiintyessään. Jäävät siis olemattomiksi vain sanakirjoissa.Yhden sanan ainakin omissa sanakirjoissa olemattomuuden varmistan nyt olevaisuudeksi sen tänne tälläämällä: HYRSTÄTTI.
Et ole koskaan nähnyt/kuullut? Arvasin sen. Sinä puolestasi voit arvata, mitä se tarkoittaa (olen arvuuttelukiellossa vain seikkailijaketjussa). Vihje: liittyy habitukseen. Ratkaisu huomisiltana.
68. Matti8.5.2010 klo 01:06
Ex-ex-appiukkoni sanoi aina että pihjala. Oikaisuyritykset kilpistyivät heti, joten annoin olla. Kenties luovutetussa Karjalassa sanottiin pihjala, mene ja tiedä.
69. Olavi Kivalo8.5.2010 klo 01:19
Google antaa sanalle "VEINASIN" 1 270 vastausta merkityksessä meinasin.
70. HT8.5.2010 klo 03:14
Pihjala: äitini kertoi aikanaan työpaikkansa naisesta, joka ei osannut sanoa pihlaja, aina se oli pihjala. Äiti tuntui pitävän sitä jonkin sortin puhevikana, kyvyttömyytenä. Näkyy puulla kumminkin olevan ihan oikeasti monta nimeä eri puolilla. Pihjala tunnetaan kaakkoismurteissa, Kymenlaaksossa, Itä-Uudellamaalla, Inkerissä, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa, pihlaa ja pihlas Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa, pihlava Lounais-Suomessa.
71. Kakara8.5.2010 klo 11:11
Minä ihmettelin aikuisikään saakka, miksi hautajaisiin viedään usein kalloja.
72. Marco Poloinen8.5.2010 klo 11:47
Nuorna ollessa kuuli joskus jonkun vanhemman ihmisen puhuvan 'pihjalasta', mutta yleensä sitä pidettiin (ainakin Ala-Savossa) väärinymmärryksenä.Murresanoissa kirjainten paikanvaihdot ovat niin tuiki tavallisia, että tämän säikeen varsinainen tarkoitus ei liene niiden setviminen. (Viitakkeella niittäneenä arvelisin jo pelkästään savolaisten omituisuuksien vaativan muutaman säikeen).
73. Jukkis8.5.2010 klo 12:06
"...miksi hautajaisiin viedään usein kalloja". En kyllä keksi, mistä tässä on kyse.
74. MM8.5.2010 klo 12:14
Googlaa kuvahaulla kalla.
75. Hakro8.5.2010 klo 12:22
Törmäsin turturikyyhkyyn ensimmäisen kerran aivan äskettäin etsiessäni "irtonumeroa" 10205. Koska kyseessä oli tsekkiläinen sivusto, jossa linnun nimi esiintyi monilla eri kielillä, arvelin turturia ensin kirjoitusvirheeksi, kunnes tarkistin asian. Niinpäsitten tyytyväisenä kirjoitin kuvan nimeksi - tunturikyyhky! Vaikka aivot antoivat oikean käskyn, sormet eivät suostuneet kirjoittamaan sanaa, joka niistä tuntui väärältä. Onneksi huomasin korjata virheen, ennen kuin painoin lähetä-nappia.
76. jpq9.5.2010 klo 21:16
idea ristikkoon/kryptoon yleisiä väärin kuultuja/kirjoitettuja sanoja/nimiä.
77. Sami10.5.2010 klo 20:29
Yläasteella luokkakaverini (keskimääräistä parempi oppilas, vielä) oli aivan tosissaan valmis lyömään vetoa kanssani, että numeron 7 oikea kirjoitusasu on seitsämän.
78. Marco Poloinen10.5.2010 klo 21:33
[Jos sallitaan... no, siitäkin huolimatta, tuli tuosta yläasteesta mieleen muuten täysin asiaan kuulumaton tositapaus: Muinoin "ala-asteella" - olisko ollut V luokka - muuan vuotta vanhempi koulukaveri oli kanssa valmis lyömään - meikäläistä ns. turpiin, ja löi kanssa. Syynä oli erimielisyys siitä, kumpaanko lehmän peräpäässä olevista rei'istä sonni sen "puikkarinsa" astuessaan työntää. Kaveri oli järkkymättömästi ylemmän kannalla. Kotonani kun sattui olemaan sonniosuuskunnan kantakirjasonnin "kortteeri" ja meikällä runsaasti empiiristä tietoa asiasta, pidin tietysti kiinni alempaa kannattavasta mielipiteestäni. Taistelun hävisin - nuorempana ja pienempänä - ja hammaskin lähti, mutta kaipa voitin sodan, koska tietämääni tosiasiaa ei vieläkään ole kumottu! ]
79. Matti10.5.2010 klo 21:43
Marco Poloinen, on turhemmastakin turpaan otettu :-DJotkut taas olivat kotipuolella Savossa sitä mieltä, että oikein on seitsemen.
Ja itse olin sitä mieltä, ja olen syvällä sisimmässäni yhäkin, että jonkun asemesta on väärin. Pitää olla asemasta. Sanoohan sen jo järki. Asemesta on sama kuin asesali. Oppikoulun toisella luokalla kysyin siitä suomenopettajaltani, ja hän oikein paneutui asiaan, ja parin päivän kuluttua kertoi, että se on asemesta.
Maailmassa on paljon vääryyttä.
80. Jondalar10.5.2010 klo 22:52
Hauskasti kerrottu Marcon taistelu lehmän anatomiasta!Yleinen moka jopa mediassa on sana "kolmasti".
Perussana on kolme ja taipuu mielestäni "kolmesti".
81. HT10.5.2010 klo 22:55
Asemesta-ilmauksen pohjana on vanhan kirjakielen asen-sana, joka tarkoitti asemaa.
82. Jaska10.5.2010 klo 22:55
Nykänen: kolmasti = kolmesti.
83. RA10.5.2010 klo 23:07
Pesosessa molemmat: ASEMASTA, ASEMESTA = sijasta.
84. Matti11.5.2010 klo 01:45
Siis asemesta perustuu vanhasuomeen - hetihän se helpottaa.
85. Hemuli11.5.2010 klo 02:45
Meidän naapurissa asui Seppälän täti, jolla oli mustaksi maalattu puujalka, tyyppiä merirosvo. Arvelin, että hän varmaan irrottaa sen aina yöksi.Ihmettelin kovasti, miksi ihmiset halusivat ihan vapaaehtoisesti laulaa ylisurullista tarinaa paimenpojasta, joka ei edes muiden mukana kirkkoon päässyt ja joka haikeana kertoi: "Otan konttini naulastaan". Siinäpä jolkutteli, reppana.
86. PP12.5.2010 klo 07:34
Muistaako kukaan SELSTOFFIa?Äitini, joka oli parturi, laittoi 'selstohvia' asiakkaan kaulan ympärille ennen kapan laittoa. Se oli pehmeää ja imi hyvin, jos sattui vaikka 'ootekolonkia' vähän roiskahtamaan liikaa parranajon jälkeen.
Selstoffi oli erinomaista askarteluainesta. Siitä tehtiin mm. kuuseen tonttuja, joilla oli valkoinen vartalo, punaista puuvilla- tai villalankaa kiristeenä kaulassa, vyötäröllä, ranteissa ja nilkoissa sekä punainen kreppipaperipiippolakki päässä. Kieleen kostutetulla kosmoskynällä tehtiin silmät ja suu. Kuuseen pantiin tonttujen lisäksi olkinauhoja ja pumpulia. Ainoa kiiltävä oli ikivanha perintölatvatähti.
Sitten, kun minulla oli ensimmäinen joulu omassa kodissa, halusin koristella joulukuusen samoin. Tein rukiin oljista leegion nauhoja, jotka ovat vieläkin olemassa. Mutta tonttuaines puuttui. Marssin askartelukauppaan ja pyysin selstoffia. Ei ollut eikä myyjä ollut kuullutkaan moisesta! Onneksi kysyin, oliko mitään, mistä voisin tehdä tonttuja. Neitokainen kiikutti tiskille selstoffirullan ja sanoi: "Tästä niitä yleensä tehdään." Rullassa oli SELLULOOSAVANUA..
PS. Ristikkoihmisille kiva sivu:
_http://www.vaellusnet.com/discus/messages/151/292 6.html
87. Seitenvitonen12.5.2010 klo 13:01
Nuori vaimo lähetti miehensä ostamaan apteekista selstoffia. Pakettia kääriessään apteekkari katseli ikkunasta ulos, ja totesi: taitaa tulla huonot kelit Juhannukseksi, mihin punastunut asiakas kiukkuisena: Tuki suusi, ja pane pakettiin vaan!
88. Eki15.5.2010 klo 13:35
LANTRINKIT.Tätä monikkoa kuulee paljon ja niin sen itsekin varmaan sanoisin. Kielosen mukaan yksikkö on LANT(R)INKI ja monikko LANT(R)INGIT.
89. PP15.5.2010 klo 17:58
Eräs työtoverini käytti sinnikkäästi sanaa PLASTIIKKIKIRURGI eikä voinut myöntää olevansa väärässä.
90. PP16.5.2010 klo 11:20
KUURTANE(S).Tuli mieleen tuossa lottia kuunnellessa. Puhuja toivotti: Tervetuloa Kuurtaneelle! Lapsuudessani olin kuullut puhuttavan Kuurtaneesta ja kun sitten mentiin urheilukisoihin Kuortaneelle, olin suu pyöreänä kuin pusukala. Kuulinkin olevani Kuurtaneella. Oli Kuurtanes-juoksua, Kuurtanes-retkeä jne. Mieleeni jäi myös, että joku sanoi asuvansa Kuurtanehella. Olin aina luullut, että Kuurtane on eri paikka kuin Kuortane.
91. tonimikael16.5.2010 klo 11:58
LUUTU olikin sitten vain murretta. Eikä RUPELIakaan kukaan muu tiedä kuin Oulun poika.
92. pp16.5.2010 klo 13:19
Luutun ja rupelin tuntee myös haavikas. Nuorena olin Oulun RÖÖKYNÄ. Meillä myös LIMPATAan lakanat ja matot menevät SYLTTYyn. Stadin Jaska ei aina naijaa, mitä tarkoitan.
93. tonimikael16.5.2010 klo 16:33
LIMPATA tarkoittaa räkäklimpin sylkäisemistä. Päs.
94. PP16.5.2010 klo 17:21
Niinkö? Siksiköhän minulle aina nauretaan, kun sanon limppaavani lakanat ja pyyheliinat. :-)
95. jeps16.5.2010 klo 21:07
Juu, kyllä limpata on pinkkaamista, siten just kuin lakanatkin viikataan nippuun.
96. PP24.5.2010 klo 09:11
MONTONEN.Meillä rakennettiin yläkertaan montonen kotiapulaisen huoneeksi. Se tarkoitti kattolappeen alle jäävään vinokattoiseen tilaan tehtyä pitkulaista asuintilaa, jossa oli pieni ikkuna päädyssä tai usein myös kattoikkuna valoa antamassa. En tiedä, mistä montonen-sana tuli. Luulin sitä ihan olemassaolevaksi sanaksi. Kummitätini arveli sen olevan lähtöisin heiltä, kun heillä kerran oli alivuokralaisena juuri tuollaisessa vinttikamarissa Montonen-niminen mies. Vain aniharva tunsi sanan, siis ei mikään murre-erikoisuus.
Sain kikatuskohtauksen aina, kun Uuno Montosen nimi esiintyi elokuvan näyttelijäluettelossa. Olipa miehellä tosi hassu nimi, aivan yhtä hyvin voisi olla vaikka Komero. Vieläkin, kun kuulen Jaskan tyttöystävän nimen, tulee automaattisesti mieleen lapsuuteni ja tuo yläkerran koppero :-)
97. Eki26.5.2010 klo 15:50
Eikös kaikille ole ihan selvää, että mattoja puistellaan. Ja on varmaan ollut maailman sivu.Kirjojen mukaan asia ei ole näin yksinkertainen.
Nykäsessä puistella-verbi on murteellinen muoto pudistelusta. Mattoja ei mainita esimerkkinä.
Pesosessa ei ole puistella-verbiä lainkaan!
Kielosessa puistella johtaa jo verbiin pudistella ihan rinnakkaismuotona eli asia on alkanut saavuttaa hyväksyntää kielenhuoltajissakin.
Mutta ennen Kielosta minä todella epäilin itseäni tässä asiassa. Pitääkö minun tosiaan mennä pudistelemaan mattoja, en saa puistella niitä?
98. Sami26.5.2010 klo 16:14
Puistelen minäkin, mattojen lisäksi myös päätäni.
99. Jaska26.5.2010 klo 17:07
Miten pohojalaanen antaa kieltävän vastauksen? Puristaa päätään!
100. Ainikki27.5.2010 klo 10:35
PP - tarkoitatko tosissasi, että OULUSSA limpattiin?Minä kopistelen matot :)
101. PP27.5.2010 klo 19:08
En tiedä, limpattiinko Oulussa, mutta 180 km:n päässä ainakin. Mitä taas mattoihin tulee, niin ne kopistellaan, sehän on selvä. Lakanat limpataan, sekin on selvä. Mutta SYLTTY-sanaa ei näy tuntevan mikään eepos merkitsemässä rynkkyyn menemistä. Tarjoavat sianpääsylttyä, lihahyytelöä l. 'alatoopia', marjahilloa yms. Minä käytän sanaa vieläkin päntiönnään.
102. Maikki27.5.2010 klo 20:08
Oiva Arvolan kokoama Yliperän sanakirja *yhtäkoska' tuntee sanan SYLTTY merkityksessä Rytty ja Poimu. "Ku auto lensi päin puuta, niin siinähän se meni nokkapelli sylthyn. Sama sanakirja mainitsee myös Syltysukka-sanan. "Sylttysukhaa ei nai kukhan kunnon mies, sen kaikki ties."
103. PP27.5.2010 klo 20:53
Hyvä, Maikki! Rupesin jo epäilemään, että syltty on omatekoinen. Muuten, taisi tämän mummelin muisti pettää.Kyllä Pesosella ja Nykäselläkin ovat sukat syltyssä. Ilmeisesti tuolloin puolitoista viikkoa sitten tarkistin aivan muuta sanaa ja syltty jäi tarkistamatta. Eivät olleetkaan eepokset retuperällä!
104. Arska27.5.2010 klo 23:14
PP. En ole kuullut koskaan että joku menee "rynkkyyn" paitsi patruuna joka menee lippaasta rynnäkkökivääriin. Esim. matto voi mennä ryttyyn, ruttuun, kurttuun, kasaan tai rullikolle. Limppaaminen on täällä päin räkimistä. Limppi = räkä, eikä mikään pikku sylky van oikein sellainen kunnon "ikivihreä" klöntti.
105. Matti28.5.2010 klo 00:50
Lahdessa sanottiin 50-luvulla, että makkarasukka ei miestä saa.
106. Maikki28.5.2010 klo 02:02
"Yliperä = pohjoinen perä. Norttoperä. Missä Alaperä loppuu, siitä alkaa Yliperä, joka painottuu maantieteellisesti läntiseen Lappiin. Yliperän eteläisenä rajana on kiireettömyyden raja." Arvolaa siteeratakseni.
107. Pesonen28.5.2010 klo 09:49
rynkky: poimu, kure: hameen vyötäröltä lähtevät rynkytrynkky (rynnäri): rynnäkkökivääri
108. +28.5.2010 klo 09:51
rynkkyhame: (vyötäröltä) rypytetty hame
109. jpq28.5.2010 klo 15:50
Sami: jopa minä puistelen päätäni.os, sabajurhihagab laatii muut kuin ne jotka kieltä käyttävät no tarkoitan että kuinkamoni sanakirjan tekijä käyttää kieltä samosisa määrin kuin opettaja,toimittaja jne.
110. Jukkis28.5.2010 klo 17:30
Sabajurhihagab, nimenomaan.
111. MM28.5.2010 klo 18:03
Voi hyvänen aika.. :o)
112. Ryppyotsa28.5.2010 klo 18:25
Rynkky tulee joskus paperitehtaan tuotteen valmistusvaiheessa. Paperi menee vekille. Siis rynkky ja vekki ovat sama asia.
113. Ryppyotsa28.5.2010 klo 18:34
Alustajan jengan - tai mikä se lieneekin - kyseinen outous on suomeksi nimeltään kierre. Sitten kaikki viisaat selitttämään, mikä on krymppi.
114. Arska28.5.2010 klo 18:44
Krymppi on kutistemuovikalvopakkaus.
115. Matti28.5.2010 klo 20:57
WinMOT ruotsi>suomi: "krympa (1) v, (-er,-te,-t), 1. kutistua Tyget krymper i första tvätten Kangas kutistuu ensimmäisessä pesussa, 2. kutistaa, supistaa (pienentää), surkastua (kutistua); krympa ihop (2) kutistua, supistua, huveta (pienentyä)."Olen muistaakseni törmännyt krymppiin myös merkityksessä (lihas-)kouristus.
116. Matti28.5.2010 klo 23:57
Väärin muistin, se oli kramppi.
117. PP29.5.2010 klo 17:54
Taas tuo yhteistyökumppanini kehtasi nauraa höröttää minulle, vaikka puhuin ihan selvää suomea. Kävelytiellä oli kaatunut tietyömaavaroituskartiopaalu ja kaverini tietystikin epäili 'saatanan vandaaleja¨, johon minä, että onhan joku voinut ajaa vaikka pyörällä siihen PALLIKSI. Vielä räkäisempi nauru syntyi kotona, kun rupesin etsimään sanaa kansien välistä. Ihmetys oli suuri, kun sanaa ei löytynytkään. Netistä Nivalan murresanoista löytyi pieni merkintä: pahki, palliksi. Nettikyselyssä Konginkankaan onnettomuudesta eräs vastaaja sanoo: "Itse ajan mieluummin ojaan kuin palliksi". Sana ei siis olekaan minun keksimäni, vaan muutkin sitä käyttävät. Onko palliksi silti olematon sana, kun ei edes nykäri tunnista sitä?
118. otv-a29.5.2010 klo 18:00
lustuuksilleen, tietääkö joku muu, miten laitetaan?
119. Maikki29.5.2010 klo 18:04
Käärittäisiinkö paidan/takin hihoja?
120. otv-a29.5.2010 klo 18:07
ei, vaan taitellaan esim. lakanoita ja pyyhkeitä pinoon,savonmaalla näin tehdään.
121. Maikki29.5.2010 klo 18:08
Ja Yliperällä noin.
122. 29.5.2010 klo 18:09
Hyvä Jaska, kun aksat ulkoiluttaa
123. Matti29.5.2010 klo 18:12
Muistan kun luin lehdestä, että Pekka Vennamo
124. Matti29.5.2010 klo 18:14
n palli heiluu. No niinhän sen pitääkin kiireisellä miehellä. Joku uutinen muka tuokin.
125. :29.5.2010 klo 18:15
Huono Lähettäjä:, kun aksat keljuilla
126. RA29.5.2010 klo 19:19
Tavvoo savvoo -sanakirjassa:LUSTUILLAA(n), LUSTUUKSILLAA(n)
vaatteesta: viikkauksillaan
"Pankee ne vuatteet takasil lustuillee!"
127. Miimu29.5.2010 klo 19:37
Kotiseuvullani pyyhkehet ja lakanat lapehitaan. Lustuset on hihansuita.
128. nassakka29.5.2010 klo 21:24
PP, tuttuja ovat palliksi kävely ja limppaaminen . Johtunee siitä,että on aikoinaan tullut tallattua Pohjois-Pohjanmaata varsinkin Oulusta etelään. Tänään olin alueen eteläosassa ja koemielessä kahdelta ihmiseltä kysäisin, että mitä on lakanoiden taittelu siistiksi nipuksi. Molemmilta sain vastaukseksi viikkaamisen. Kun kysyin, mitä sitten on limppaaminen, niin vastasivat: -Ai,niin. Sehän on sama asia.Samoin minullekin kävi, olisin varmaan unohtanut limppaamisen kokonaan ,ellet olisi asiasta muistuttanut.
Ja kun auto ajaa palliksi petäjään, saattavat pellit mennä sylttyyn.
129. Marco Poloinen29.5.2010 klo 21:38
En varsinaisesti halua olla ilonpilaaja, mutta nämä murresanathan ovat sanoja, jotka "ovat olemassa". Käsittääkseni säikeen tarkoitus on tuoda näkösälle itse kukasenkin väärinkäsityksiin tms. perustuvia "kukkasia", siis sanoja joita ei oikeasti ole edes murresanoina olemassa. Murresanat ja -sanonnat varmaan ansaitsisivat ihan oman säikeensä.
130. tonimikael29.5.2010 klo 22:26
Asiallinen kommentti, Marco!
131. Miimu30.5.2010 klo 00:35
Anteeksipäivää omasta puolestani.
132. Marco Poloinen30.5.2010 klo 00:47
[Eihän tässä mitään sen kummempata ole tapahtunut, vielä vähemmän anteeksipyydeltävää. Nostin tuonne hömppäpuolelle "Piironki vai virasto" -säikeen, jossa nimestään huolimatta (siinäkin!) on pääasiassa murrejuttua. Siellä voisi jatkaa murrekeskustelua, ellei joku avaa uutta (ja yhdistele siihen entistä). Täällä kun entisten otsikoiden muuttelu ja/tai sisällön stilisointi on vähän työlästä...]
133. jpq30.5.2010 klo 02:27
tuossa tais olla mulla paha naputtelu virhe vieläkään en ole täysin tähän näppikseen tottunut.Marco Poloinen: aivan niin minustakin eli murre sanat eivät tähän kuulu.
ps. jääden miettimään mikähän murre eroaa eniten "perussuomesta".
134. -30.5.2010 klo 02:30
Tais olla? Mitä sun piti sanoa?
135. RA30.5.2010 klo 11:51
Mietin yli vuorokauden, mitä tarkoittaa jpq:n (28.5. 15:50): os, sabajurhihagab laatiiEi sytyttänyt. Mutta sitten ristikon ratkonnan SM muutaman vuoden takaa auttoi:
ps. sanakirjojahan laatii
jpq, kyllä meillä kaikilla on lupa katsoa myös näyttöä, että mitä kirjaimia ja millaisia sanoja sinne ilmestyy näpytellessä. Ei tarvitse sokkona yrittää. KUN pystyt tekemään jopa erilaisia sanojen oikeinkirjoitukseen perustuvia tehtäviä, pystyt aivan takuulla myös kirjoittamaan paremmin = ymmärrettävämmin. Eipä silti, omalla laillaan hauska arvoitushan tuo oli. :-D
136. Marco Poloinen30.5.2010 klo 12:02
Mulla ei mennyt ihan niin kauan, mutta minäpä katselinkin näppäistöltä noiden kirjainten vieruskavereita. Kyllä se vähintään keskis oli, saattoi olla vaikeimmasta päästä jpq:n laatimuksia... :-)
137. Marco Poloinen30.5.2010 klo 12:05
[... ja rähmää on omassa(kin) silmässä; "näppäistöltöltä"-arvoitus tarkoittaa tietty "näppäimistöltä".]
138. RA30.5.2010 klo 12:07
No niin. Nyt ollaan ainakin oikean otsikon alla:Sanoja joita ei ollutkaan.
139. Marco Poloinen30.5.2010 klo 12:13
"Niin on jos siltä näyttää" kopsasi Urkkikin Pirandelloa aikoinaan.
140. si-tee-raaja30.5.2010 klo 12:20
Netistä poimittua:GUMMERUKSEN-SUOMI-ENGLANTI-SUOMI-SABAJURHA: FINNISH-ENGLISH/ENGLISH-FINNISH DICTIONARY
141. PP30.5.2010 klo 14:30
Marco Poloinen, tämän sanan haluaisin seuraavaan ristikkoosi: näppäistöltö! :-)
142. Marco Poloinen30.5.2010 klo 15:09
Joo, olen jo alkanut miettiä vihjettä... :-)Vakavasti "puhuen", kun ei entiset olemattomat sanat näytä palautuvan mieleen, niin täytyy keksiä uusia.
143. pelaaja30.5.2010 klo 15:22
Näppäistö olisi aika hyvä olematon sana. Jopa lähes olevainen, kun vertaa esim. siihen, että sukunimi Petäistö ei ole Petäimistö. Näppäistöltö tietysti on ihan omaa luokkaansa..
144. pelaaja30.5.2010 klo 15:26
Voihan vitsi, ei pidä paikkaansa. Kuukle tunsi näppäistön hyvinkin.
145. jpq30.5.2010 klo 23:46
RA: etpä tunne neurologiaa jos väität että jos pystyy tiettyihin asioihin pystyy toisiinkin luulipahan openi että pystyn hiihtämään,pyöräilemään tai luistelemaan kun hänen vaikeammin vammainen lapsensa kykeni ikävävaan vika on eri kohdassa. ja sitä paitsi en kertakaikkiaan kykene siihen että yhtä viestiä yli 5minuuttia syynäisin löytäen vain yhden virheen jonka voisi tehdä melkein kuka vain täällä. ja sitä paitsi katsoin enkä nähnyt eli jotain kummallista kävi. ja näppis tuo ongelma on eli tämä aika tunnoton mutta mäkille tehtyjä muita ei oikein saa. ja haluan mäkille tehdyn että merkit oikeissa kohtaa...
146. RA31.5.2010 klo 00:11
jpq. Tunnen minä sen verran neurologiaa, että rohkenen väittää: Jos pystyt tuottamaan noin ymmärrettävää tekstiä kuin tuossa yllä 23:46, niin pystyt tuottamaan noin ymmärrettävää tekstiä. AINA kun niin haluat ja siihen pyrit.Tekniset pulmat ja vireystila ovat sitten asia erikseen. Anteeksi jpq, ei ollut tarkoitukseni vakavalla mielellä kritisoida.
147. jpq31.5.2010 klo 10:48
RA: minä pyrin ja vireystilan vaihtelut uhotuu se vaihtuu täällä äkkiä.ps. kyllä vähän näytti että huumoria yritit saada mukaan.
148. jpq1.6.2010 klo 18:48
väsyminen tapahtuu joskus ihan 5minuutissa... ja siis todella ääripäästä toiseen.
149. lis31.10.2010 klo 18:31
Käytettiinkö ennen vanhaan "asestentti" eli tarkastuskarjakosta muuta nimitystä, serkkuni väittää että hänen muistinsa mukaan tuo ei ole oikea nimitys.
150. Jukkis31.10.2010 klo 18:35
Asistentti se meillä päin oli.
151. eikka2.11.2010 klo 19:54
RA 27.4.2011 klo. 2254 ALINOMAA eikö se ole turkkilaisen miehen omaisuutta.
Aivan kuin teekkarit aikoinaan ALIVUOKRALAINEN= TURKKILAINEN ASUNNONTARVITSIJA
(tämmöinen pieni kevennys välillä niin totiseen väittelyyn)
152. Matti3.11.2010 klo 16:18
Ainakin minä olin aikanani assistentti.
KOMMENTOI