KESKUSTELUT > RISTIKOT > PIENTÄ URPUTUSTA
521. Pientä urputusta
Matti25.11.2003 klo 14:56
Tämänpäiväisen Uutislehti 100:n ristikossa (jota lueskelin hammaslääkärin vastaanotolla) oli selitys "käyttää vesivoimaa" ja ratkaisu "siipiratasalus". Oikeastaan vesivoima ei pyöritä siipiratasta vaan konevoima, todenn. höyry- tai Diesel-voima.OK, jossakin kulkee asiallisuuden ja pikkumaisuuden välinen raja, enkä nyt oikein tiedä kummalta puoleltani sitä vilkuilisin, edestä vai takaa.
2. Eki25.11.2003 klo 14:58
Zori!
3. Floora25.11.2003 klo 15:02
Niin sitä joskus menee laatijan aivoituksiin mukaan ettei tuollaistakaan hoksaa... minä ratkaisin saman ristikon enkä huomannut mitään kummallista... tuo ei kyllä tarkkaan ottaen mene edes huumorin piikkiin!Samalla tavalla olen kiinnittänyt huomiota siihen että sukan valmistustekniikka on useimmille laatijoille tuntematon. Sukka nimittään neulotaan, sitä ei valmisteta kutomalla!
Joku järjestys se olla pitää!
4. tjn25.11.2003 klo 15:06
Floora, kyllä edesmennyt äitini puhui aina "sukankutimista". Kysymys oli tietenkin villasukasta. Neulotaanko nekin nykyään ?
5. Tane25.11.2003 klo 15:12
Tuosta neulomisesta ja kutomisesta oli paljonkin erimielisyyttä opiskeluaikoina, varsinkin muistaakseni pohjanmaalaisten kanssa. Heidän mielestään neulominen tarkoitti neulalla käsinompelua ja kutominen neulomista, muistaakseni ompelu oli koneompelua. En muista miten he tekivät mattoja. Kyllä minä savolaissyntyisenä olen neulonut sukat puikoilla ja kutonut kangaspuilla. Oletko Floora koskaan ihmentellyt, miten Mummo Ankka saa neulottua sukat kärjestä varteen päin?
6. tjn25.11.2003 klo 15:18
OK. Aihepiiri on vieras ja hyväksyn vakiintuneet kutyymit.Ulottuukohan Pohjanmaa Uhtualle asti?
http://www.juminkeko.fi/viena/uhtua_keruu.html
Linkissä sanotaan, että "sukankudin kädessä". Mikähän siellä käsissä oli?
Mielkiintoinen asia, joka tähän päivään asti on ollut minulle vesiselvää, mutta nyt saattaa muuttua :) Ja minähän olen Pohjanmaalta...
7. iso S25.11.2003 klo 15:29
Matti, pystyn viilaamaan pilkun vielä terävämmäksi. Tuo oli ilmeinen moka, mutta entäpä tämä: vihje "lopettaa sotilaallisuudet" ja ratkaisu on "aselepo". Tämä on jostain keväisestä pelikaanista, laatija muistaakseni Eki ja kuvittaja "Heili Heinolasta" (väärinkirjoitus tahallinen vitsi, mahdollisesti väärä muistikuva ei). Siis aselevon astuessa voimaan sotilaat alkavat käyttäytyä epäsotilaallisesti? Sotilaallisuutta lienee vain se, että ammutaan kaikkea mikä liikkuu ja jos ei liiku, niin pannaan liikkumaan.Joskus pieni vihjeruutu pakottaa pieneen pyöristämiseen ja joskus hankalan vihjeen välttämiseksi pitää hyväksyä epätarkat synonyymit (viisas ei ole oikeasti sama kuin nero). Assosiaatioleikistähän kuitenkin on kysymys ja voi olla hauskaakin, jos huomaa hairahtuneensa samalla tavalla kuin vihje.
Joskus kuitenkin laatijan tietämättömyydestä tai huolimattomasta ajattelusta saattaa seurata, että ratkoja oppii vääriä totuuksia. Kuten että siipiratasalukset liikkuvat vesivoimalla. Ehkäpä ne siksi ovat yleisempiä jokiliikenteessä kuin merellä? Merivirrat ovat liian hitaita...
8. Antti Viitamäki25.11.2003 klo 15:29
Eikös sanakirja määritä kudonnan ja neulonnan jossain määrin synonyymeiksi? Saatan kyllä muistaa väärinkin - ja kyllähän tietenkin, jos puhutaan MATON kutomisesta, niin kyse on jo ihan eri asiasta...Epäilemättä sanoille löytyy eroja alueittain, mutta mitä sanovat esimerkiksi käsityölehdet? (Ei siis Jallu ja muut, vaan... No, ymmärtänette kyllä...)
9. Tane25.11.2003 klo 15:41
Käsityölehdet neuvovat ohjeissaan neulomaan.
10. Heljä-Maija25.11.2003 klo 15:42
Minun ja luullakseni myös käsityölehtien mielestä sukat neulotaan, matot ja kankaat kudotaan sekä päärmeet, saumat ja napit ommellaan. Hämeessä kudotaan sekä matot että sukat, päärmeet taas neulotaan. En muista, käytettiinkö ommella-verbiä lainkaan. Hämeessä muuten pyykit virutetaan (huuhdotaan), karjalaiset taas viruttavat (venyttävät) kuminauhaa tms. Hämäläinen ei kehtaa tehdä jotakin laiskuuttaan, karjalainen ujouttaa. Tuiman ja tuiman eron tiennevät kaikki.
11. Eki25.11.2003 klo 15:47
Tämä on tässä mukavaa: ensin haukutaan mun vihjeeni ja sitten aletaan nyplätä tai kutoa tai neuloa tai whatever.Eikun ihan totta, rönsyily kunniaan. Pääasia, että joku antaa idun.
12. Tane25.11.2003 klo 15:50
Pitsiä voi sekä nyplätä että virkata, laatijoille tiedoksi. Siinä on joku ero. Nyplännyt en ole ikinä, virkannut kyllä.Hitsi, tekiskö joku töitä mun puolesta, kun ei itse malta olla vähän väliä vilkuilematta tänne. Urputan siitä kun en saa mitään aikaiseksi..
13. Matti25.11.2003 klo 15:51
Tässä juoksee nyt kaksi juttua rinnan, mutta ei se mitään.Joo iso S, näinhän se menee, assosiaatioleikkiä nimenomaan. Kerran oli selityksenä XXXX tarkoittamassa lukua 40 (vai oliko järjestysluku) ja se aiheutti urputusta koska roomalaisena lukuna se on XL. Aivan turhaan, sillä assosiaatio oli täysin selvä.
14. Floora25.11.2003 klo 15:54
Tanelta: Oletko Floora koskaan ihmentellyt, miten Mummo Ankka saa neulottua sukat kärjestä varteen päin?Vastaus: Mummo on tosi taitava! On se teoriassa mahdollista.
Antilta: Eikös sanakirja määritä kudonnan ja neulonnan jossain määrin synonyymeiksi?
Vastaus: Toivottavasti ei.
Murteissa on hurjasti versioita, ilmeisesti ainoastaan maton kudonnasta ollaan yksimielisiä koko maassa.
Tekstiilitekniikassa "viralliset" termit eivät välttämättä puutu välineisiin vaan tarkastelu kohdistuu erilaisiin lankajärjestelmiin ja niiden suhteisiin.
Kudokseen tarvitaan aina vähintään kaksi lankajärjestelmää; kude ja loimi. Kudos valmistetaan kutomalla, esimerkiksi kutomakoneella tai kangaspuilla.
Neulokseen riittää yksi lankajärjestelmä. Neulos valmistetaan neulomalla, esimerkiksi pyörö- tai tasoneulekoneella tai puikoilla.
Ompeluun tarvitaan neulaa, oli se sitten koneessa tai kädessä, joten on ymmärrettävää että jossain puhutaan neulomisesta (tai lauletaan "Suutari on mennyt koko viikoksi kylälle neulomahan, piupali paupali piupali paupali kylälle neulomahan"). Myös neulekoneessa on neuloja, tosin hieman erilaisia kuin ompelukoneessa...
15. Matti25.11.2003 klo 16:03
"Älkää kaatako maitohinkkiä porstuassa mennessänne, piupali paupali piupali paupali porstuassa mennessänne."Tällä viittaan erääseen toiseen tuoreeseen aiheeseen.
16. Heikki Lavonius25.11.2003 klo 16:04
Eipä olekaan XXXX=40 ihan vain assosiaatiokysymys:http://solmu.math.helsinki.fi/2000/2/lehtinen/
17. Matti25.11.2003 klo 16:07
Tämä oli minulle uutta ja mielenkiintoista!(Taidan silti tyytyä taskulaskimeen.)
18. Matti25.11.2003 klo 20:15
iso S, vielä siitä sotilaallisuudesta. Yksikön merkitys on kai aika yksikäsitteinen, mutta sanan monikolle löydän otsalohkoni takaa kaksikin merkitystä, edellisen monikon ja sotatoimet.Eikös lehdissä käytetä synonyymeinä "aloittaa sotilaallisuudet" ja "aloittaa sotatoimet"?
Tämä on vain minun fiilis, miten on?
(Kun tämäntyyppisiä asioita pitemmin miettii, niin kielikorva saturoituu pian, eikä enää tiedä kohta omaa nimeään - anteeksi nimimerkkiään. Tuntuu niinkuin se ensimmäinen vaistomainen tuntu olisi tarkin.)
19. iso S25.11.2003 klo 23:02
Matti, totta haastat. Toisaalta, jos lehtikieli olisi totuuden mitta, niin kyllä siinä välillä kielikorva tinnittäisi.
20. Heljä-Maija26.11.2003 klo 08:54
Shortsit, sotkin kehtaamiset. Po. karjalaiset laiskuuttaan, hämäläiset ujouttaan.
21. Maiju26.11.2003 klo 09:05
Olisinhan minä, Hämeessä asuva, pohjanmaalaisia ja karjalaisiakin sukujuuria omaava, korjannut tuon Heljä-Maijan virheen, mutten kehdannut.
22. Heljä-Maija26.11.2003 klo 09:08
Kehtaa vaan rauhassa, Maiju, en mie siint ota nokkihein. Eikä sitten jää porukoille väärää tietoa/luuloa.
23. Maiju26.11.2003 klo 09:21
Vaan etpä, Heljä-Maija, tiedä, olenko ujo vai laiska.
24. iso S26.11.2003 klo 09:29
Maiju, ettet vain olisi sekä että! Mie ainakin oon, ja kehtaan sen myöntää.
25. Heljä-Maija26.11.2003 klo 09:36
No en ainakaan laiskaksi haukkuis, iso S, kun katsoo tuota esiintymistaajuutta sivulla kuin sivulla!
26. iso S26.11.2003 klo 11:50
Valitettavasti se kelpaa pikemminkin todisteeksi laiskuudesta. Iso osa nakkisormen seikkailuista on pois tehokkaasta työajasta.
27. jupejus26.11.2003 klo 14:40
Viitsiä - ei kehtaa?Viitsiä - ujostella?
28. Floora26.11.2003 klo 14:44
ei kehtaa - ei viitsi Savossaei kehtaa - ujostelee Hämeessä?
29. Kaitsu26.11.2003 klo 19:37
Mummoni osasi sekä kutoa, että neuloa. Lapaset kudottiin sukkapuikoilla mutta kintaat tehtiin neulomalla kudontaneulalla. Neulominen on hitaampi valmistustapa mutta kintaat kestivät kulutusta eivätkä purkaantuneet jos lanka sattui katkeamaan.
30. Jaska7.7.2014 klo 10:57
Oiskohan etusivun Numa käynyt parturissa vai oisko kuvassa sittenkin ihan luomu Sabor...
31. Jaska7.7.2014 klo 10:58
Oiskohan etusivun Numa käynyt parturissa vai oisko kuvassa sittenkin ihan luomu Sabor...
32. KAITSULLE9.7.2014 klo 22:01
Mitä eroa on kintailla ja lapasilla ? Kysyn , koska kiinnostaa.
33. Jaska9.7.2014 klo 22:47
Sukkapuikoilla neulotaan ja neulalla ommellaan. Kangaspuilla ja kutomakoneilla kudotaan. Näin ainakin minua viisaammat kielihenkilöt ovat todistaneet.
34. !9.7.2014 klo 23:03
Hih hih Hii!Sukkapuikoilla tietty tehdään puikkosukkia,neulalla neuleskellaan,Kangaspuilla tehdään puukangasta ja kutomakoneilla kudotaan koneita.
35. !9.7.2014 klo 23:06
KAITSULLE,kintaiden ja lapasien ero on vanttuut.
36. Jondalar10.7.2014 klo 09:08
Kainuussa sanottiin kinttaat ja ne olivat ohuesta nahasta tehdyt sopivista palasista ompelemalla tai saattoi kinttaissa olla niittejäkin. Pehmeät nahkakinttaat pitivät kädet lämpöisinä pakkasella, kun alla oli villalapaset. Lapaset eli vanttuut tehtiin sukkapuikoilla neulomalla tai virkkuukoukulla virkkaamalla. Naapurin Villellä oli roihakkaat koirannahkakinttaat. Varsi ulottui puoliväliin kyynärvartta ja paksu karva oli ulkopuolella. Ojankaivuussa käytettiin kumirukkasia.
37. Junamies10.7.2014 klo 09:32
Oulun torilla myytiin entisaikaan markkinoilla kinttaitakin. Itse möin vanhat ketunnahkakinttaat taannoin kirpputorilla. Hylkijäillä hyvät vanhat pitkät nahkaiset alushousut jäivät vielä myymättä silloin.
38. Jondalar10.7.2014 klo 09:40
Olikohan ne ihan oikeat sinnihousut? Tarkemmin muisteltuna naapurin miehen käsineitä sanottiin koirannahkarukkasiksi. Markkinoilla helppoheikki kauppasi tosiaan kinttaita.
39. VIELÄ10.7.2014 klo 17:35
Kysäisin kintaista ja lapasista, olen mieltänyt, että ne on sama asia. Talvella pidän kintaita , keväällä, kun hieman jo lämmintä. on hanskat. Hyvällä lapsella monta nimeä sanotaan. myös vanttuut on tuttu sana . NIM.MERKKI ! voi hihitellä ihan keskenään, voisihan tuota luetteloa jatkaa.
SAMOIN JASKA, en ole tyhmä, tiedän mitä puikoilla ja neulalla tehdään.
40. pelaaja10.7.2014 klo 18:05
Kinnas on kinnas ja lapanen on tumppu!Jaskaa viisaammista ihmisistä huolimatta (9.7.2014 klo 22:47) minä ainakin olen kutonut, siis kutonut villasukkani sukkapuikoilla, en ikinä ole ruvennut niitä neulomaan. Mitä siitäkin olisi tullut. Neulalla ja langalla kyllä parsin (en ompele), jos reikiä ilmaantuu. Pässinpökkimistä sukista en tosin tiedä, koska tunnen henk.koht. vain yhden tai kaksi pässiä. Pahimmassa tapauksessa kolme.
41. Emma10.7.2014 klo 18:29
Lapsuudessani täälläpäin (Häme) kintaat tehtiin nahasta ja olivat siis työkintaat. Lapaset kudottiin villalangasta, niissä oli resori, ettei lumi mene sisään. Lapasia (tumppuja) käyttivät lähinnä lapset ja naiset. Sitten oli vielä villalagasta yhdellä litteällä neulalla tehdyt neulakintaat (ks. google!), jotka olivat avosuiset, ilman resoria ja sopivat erinomaisesti nahkakintaan sisälle. Resorittomuus takasi sen, että kintaat voi pukea yhdelläkin kädellä ja nopeasti käteen tai pois, hommasta riippuen.
42. Jondalar10.7.2014 klo 18:44
Kutominen on minustakin oikeampi ilmaus sukkapuikkojen kilistestelystä eli pelaaja sanoi naulan kantaan. Mutta kyllä emännät käyttivät neuloa sanaa meillä päin enemmän. "Otin neuleen mukaan, että voin samalla neuloa kun tässä poristaan," saattoi kyläilemään tullut naapurinrouva sanoa. Onhan neulepuseroitakin kaupoissa. Mattoa kutoivat kutomakoneella, sukkula sukelsi loimilankojen välistä ja pirta paukahteli. Oli siinä minulla pienellä pojalla ihmettelemistä. Lampaat kerittiin, mummo rukilla surisutti villasta lankaa.
43. Emma10.7.2014 klo 19:04
Kotona matot kudottiin kangaspuilla (kutomakone oli paremmin teollisen matonvalmistuksen juttu). "Neuletta" vastasi kudin, joka tosiaan otettiin mukaan kyläänkin. Neule sanana tuli tutuksi lähinnä valmisvaatteiden kautta. Eri alueilla luonnollisesti saattoivat nimitykset poiketa toisistaan.
44. HT10.7.2014 klo 19:46
"Viralliset" nimitykset ovat yksi asia, alueellinen käytäntö toinen:-http://tinyurl.com/q7mkw8v
-http://tinyurl.com/mahdjlc
45. Jondalar10.7.2014 klo 19:54
Niin justiin, Emma. Kangaspuita minäkin tarkoitin. Ajatus eksyy harhapoluille kun muuta höösää ja samalla kirjoittaa.
46. Jondalar10.7.2014 klo 20:06
Kiitos, HT.
47. pelaaja10.7.2014 klo 20:28
Juu. Kotona opitut sanat ovat sen verran tiukassa, että en ikinä ala neuloa sukkaa. Neulepuseron ostan edelleen kaupasta, koska neulalla en sitä itse saa tehdyksi minne tahansa päin Suomea muutankin. Mutta saatan nyt ymmärtää, mitä itse kukin neulomuksillaan tarkoittaa. Kits, HT ja muut.Kintailla ja lapasilla ehkä sitten oma stoorinsa.
48. Junamies10.7.2014 klo 21:25
Minä olen koonnut pari kertaa kangaspuita ja taisin välillä vissiin olla mukana purkamassakin, mutta tästä en ole aivan varma enää.
49. iso S15.9.2014 klo 22:24
Viikonvaihteen Iltiksen Ristikkoakatemiassa Pekka Harne kirjoittaa mm. näin:"Mitä enemmän ratkojat antavat perusteettomia sääntörikkomuksia anteeksi, sitä enemmän sääntöjä luultavimmin rikotaan."
"Tällainen on esimerkiksi sääntö nro 10, jonka mukaan samasana saa esiintyä ristikossa vain kerran. Sen toistumisen pitäisi herättää ratkoja miettimään, onko hän ratkonut väärin. Jos virhe sen sijaan on laatijalla, ratkojalla on palautteen antamisen paikka."
Nyt on se paikka. Olen ennenkin pannut merkille, että suuresti arvostamallani laatijalla Teemu Pallosella on yksi helmasynti: hän ei tunnu pitävän sääntöä nro 10 kummoisessakaan arvossa. Tämä hänelle ilmeisesti sallitaan viimeisen säännön perusteella, sen jonka mukaan muista säännöistä saa poiketa, jos niin saavutetaan jotain erityistä hyvää.
Iltiksessä 6-7.9.2014 olleessa Pallosen pehmiksessä näin ei tapahdu. Ristikossa on melko lailla keskellä vihje "osituksia" ja sen ratkaisuna pystysana "jaot". Yläreunassa on sektoreihin jaettu ympyrä ja sen ratkaisuna pystysana "jako". Sääntö 10 kattaa myös toistot joissa toinen osapuoli on yksikössä, toinen monikossa.
Selvä rikkomus eikä mitään erityistä saavutettu, koska tilanne olisi voitu korjata erittäin helposti kahdellakin tavalla. jos pystysanaksi olisi vaihdettu "vako", olisi poikittainen vaakasana "asujat" muuttunut muotoon "asuvat". Ihan kelpo sana, joskin j-versio on ehkä niukasti parempi. Jos pystysanaksi olisi vaihdettu "jalo", tuolta makuasiaheikennykseltä olisi vältytty ja vaakasana "kiukut" olisi muuttunut muotoon "kiulut". Olisi vältetty puhdasoppisuutta vaativien ratkojien kiukut.
Itsekään en pidä sääntöä 10 täysin ehdottomana, mutta siitä poikkeaminen noin tarpeettomalla tavalla ansaitsee nootin. Kyllä ristikko pitää tarkastaa ja helpot korjaukset on tehtävä.
50. Pähkinänsärkijä16.9.2014 klo 13:28
Urputanpa tässäkin vitjassa Aulis Lehdon ainakin HS-ristikoissa toistamasta laadintavirheestä, jossa kuvavihje näyttää Volvo 344 -automallin perää kuvaavaa piirrosta, ja edellyttää kuitenkin vastausta SAAB.Pikku juttu - ellei sama tostuisi tämän tästä siitä huolimatta, että ko. ristikoista keskustelevissa vitjoissa asiasta on useasti huomautettu osoittamalla virhe.
Yleistä merkitystä on kuitenkin kysymyksellä: eikö laatijoidenkin intressissä olisi edes joskus lukaista hengentuotteitaan repostelevia keskusteluja? Erityisesti Lehto näyttää jättävän huomiotta ilmiselviä virheitään (joista yllä vain nyt juuri mieleeni tullut esimerkki) koskevat kommentit. Luulisi edes julkaisijaa kiinnostavan lehtensä palkintotehtävien taso.
51. Pähkinänsärkijä16.9.2014 klo 13:30
No, se automallihan oli tietysti Volvo 345 (oikoluku ei ole vahvimpia puoliani).
52. Jukkis16.9.2014 klo 13:45
Jospa se onkin luultua ovelampi vihje: Volvo -> ruotsalainen auto -> Saab
53. Rampe16.9.2014 klo 14:11
345 ei kuitenkaan ollut ruotsalainen auto. Oli näitä DAF:n jälkeläisiä ja valmistettiin kai Hollannissa.Onhan se perä sivusta vähän Saabin näköinen. Melkein sama, mutta ei sinne päinkään.
54. Pähkinänsärkijä16.9.2014 klo 14:41
Jukkis 16.9.2014 klo 13:45Joo, yhtä ovela kuin esimerkiksi Aleksis Kiven naama => partainen henkilö => Conchita. Noin "ovela" ei liene Auliskaan.
Virheiksi osoitettujen vihje/ratkaisuparien uusimisesta oli siis tässä enemminkin puhe.
55. tonimikael16.9.2014 klo 15:24
Iso S, luulen, että kyseessä ei ole Pallosen piittaamattomuus, vaan vahinko, jollaisia itsellekin tulee joskus eritoten isompia ristikoita laatiessani. Vaikka sanat lukee läpi, ei silti kuule kaikua sanan uudelleen päässään kuullessaan. Tietysti sanoittajan jälkeen on portaikossa vielä piirustaja ja tarkastaja ja jos hekin ovat humaaniuspäissään, erhe pääsee lehteen asti. Tässä yhteydessä tunnustan, että saatan päästää suuren kummaustarpeen edessä ilman sen isompia tunnontuskia ristikkooni esim. sanat JALKA ja JALKAPALLO varsinkin heidän ollessaan kaukana toisistaan niin kuin melkein aina kouluaikoina minun tapauksessani.
56. Jukkis16.9.2014 klo 17:08
Jospa se onkin luultua vieläkin ovelampi vihje: Volvo 345 -> asiaa tarkemmin tuntemattomien ruotsalaiseksi luulema auto -> Saab
57. iso S16.9.2014 klo 19:01
tonimikael, siinä tapauksessa Pallonen on toisaalta kuin pikkulapsi, jolle vahinkoja tapahtuu usein. Toisaalta taas ei, koska pikkulapsen vahingot, ainakin ne isommat, ovat helposti aistittavissa. Tähän asiaan lienet syvällisesti perehtynyt.Toisessa kappaleessa esität ymmärrettävän puolustuksen. Minun kriittinen silmäni saattaa helpoimmin lupsahtaa anteeksiantavaan asentoon juuri tuonkaltaisissa tapauksissa. Jos on samanaikaisesti voimassa kaikki nämä:
- ristikko on iso
- laatimukseen lipsahtaneet tuplat ovat kaukana toisistaan
- ainakin toinen rikkeen osapuolista on yhdyssanan osa
- korjaus ei ole kohtuullisella työllä tehtävissä tai korjaus heikentäisi sanastoa tai vesittäisi ristikon teemaa
Syntiä lieventää edelleen se, jos rikkova yhdyssana on niin kiinteästi vakiintunut omaksi käsitteekseen, että siinä ei heti ensimmäiseksi ajattele osia erikseen. Esimerkiksi sanasta jalkapallo ei välttämättä tule mieleen jalka ja pallo, vaan se hassu peli jossa parikymmentä miestä juoksee puolitoista tuntia pitkin kenttää ja lopuksi Saksa voittaa.
Virheitä toki sattuu itse kullekin ja siksi myös sullekin. Pointtini on se, että Palloselle tuntuu näitä kymppirikkomuksia sattuvan enemmin kuin useimmille muille minun ratkottavakseni päätyneille laatulaatijoille. Siksi rohkenen epäillä asennetta.
Oman vähäisen tuotantoni tarkistan tässä suhteessa Excelin avulla. Makro poimii vaaka- ja pystysanat listaksi, jonka lajittelen. Sen läpilukemalla useimmat tuplat tarttuvat haaviin. Yhdyssanojen loput pitäisi vaivautua poimimaan listaan erikseen, koska ne päätyvät lajittelussa ties minne. Lisäksi jotkut sanat taipuvat niin hassusti että yksikön ja monikon väliin voi mahtua useita muita sanoja. Ajatellaanpa vaikka: yötyö, äkkinäinen, älykääpiö, ämpäri, ärinä, ässä, öiset. Ennen öisiä on saattanut yö nollautua päässä.
Onhan tuo toistamiskielto jossain määrin mielivaltainen sääntö. Miksi salava, jalava ja halava saavat olla samassa ristikossa, vaikka ovat melkein samoja sanoja ja tarkoittavat melkein samaa asiaa, mutta jalkavaiva ja kuutiojalka eivät saa, vaikka ovat kirjaimiltaan ja tarkoitteeltaan paljon kauempana toisistaan? No siksi kun näin on päätetty ja se on yksi tapa mitata laatijan osaamista ja välttää ratkojan puutumista, jonka toisto saattaisi aiheuttaa.
58. O16.9.2014 klo 21:30
Jukkis.Minä olen siis aina vastannut oikein, eli SAAB, sillä eihän siihen mikään VOLVO edes mahdu! ;)
59. Funny16.9.2014 klo 21:47
Toisaalta kukaan ei taida protestoida sellaista, jos vihjeenä on jokin täysin tunnistamaton auton kuva, ja siihen tulee joku automerkki. Voisihan autoasiantuntija siihenkin huomauttaa esim. että ei tuollaista Saabia ole koskaan valmistettu. Mutta onko sellainen ketään haitannut?
60. Teemu Pallonen16.9.2014 klo 23:37
Tässä kyseisessä tapauksessa on tietysti kyse siitä, että on mennyt vahingossa läpi tuo tupla. Kuten Toni sanoi, isoimmissa ristikoissa saattaa joskus unohtua, jos joku sana on jo ollut. Yleensä viimeistään vihjeitä tehdessä muistaa, että juurihan tämä sana oli ja sitten vaan muuttamaan.Toinen asia on tosiaan se, että minulla on iso S:n mukaan muita useammin osittaisia tuplia. Ja olet tainnut ennenkin tähän kiinnittää huomiota. Enkä kyllä osaa tuota kiistääkään, en tosin kovin paljon muiden helppoja ristikoita nykyisin ratko. Erityisesti helpoissa ristikoissa ensisijainen tavoitteeni on saada aikaan mahdollisimman hyvä ja selkeä sanoitus. Pyrin viimeiseen asti välttämään heikkoja sanoja (=tuntemattomia, latinankielisiä, fakkisanoja yms.) ja joskus sen takia saatan päästää läpi osittain saman sanan. Jos parannan ristikkoa kokonaisuutena, voin laittaa samaan ristikkoon sanat JALKA ja JALKAPALLO. Eli kai tämä on sitten asennevika, koska asia ei minua vaivaa...
Mutta hyvä kuulla mielipiteitä asiasta, ja varmastikin tällä on vaikutusta täällä päässä, kun seuraavan kerran toisto-ongelma tulee laatiessa eteen. Pysähdyn ja mietin tarkemmin.
61. iso S19.9.2014 klo 19:48
Selitys ymmärretty, uskottu ja hyväksytty. Vahingon tekee uskottavaksi se helppous, millä tilanne olisi ollut korjattavissa. Lisää tarkkaavaisuutta vain tuotantoportaan eri rattaisiin!
62. Peku20.9.2014 klo 02:03
Noh, autoilemaan mentiin, mutta rasat mulle mutsi neuloi kun minä olin lapsi.
63. iso S4.10.2014 klo 23:24
Hyvässä ristikossa myös sanojen pitää olla hyviä. Tällä tarkoitan sellaisia sanoja, jotka ovat hyvää suomea, yleisesti tunnettuja, normaalissa jokapäiväisessä kielenkäytössä tarpeellisia ja/tai jostain yleisesti hyväksyttävästä syystä merkittäviä. Yksi tai kaksi poikkeusta noista kriteereistä vielä pilaa ristikkoa, jos niitä on mahdotonta korjata ilman kohtuutonta ponnistusta tai ristikon muiden tavoitteiden vesittämistä.Yleensä tilanne on selvä: jos ristikon sanastossa on paljon huonoa ainesta, on ristikossa paljon muutakin heikkoa. Latteita tai suorastaan virheellisiä vihjeitä, harakanvarpailla tekstaamista, kökköjä piirrosvihjeitä, suttuisia valokuvia, lyhyesti sanottuna ei mitään ilon aihetta.
Yksi ristikko pistää tässä suhteessa silmään kuin Voltairen terävä kieli jo nuorena. Se on tietysti Hesarin ristikko. Laatijalla on kiistatonta osaamista, mutta liiallisesta kurkottamisesta tai asennevammasta johtuen sanastossa on jatkuvasti liikaa sellaista että poikittaisten sanojen avun lisäksi Googlen käyttö on tarpeen joko ratkaisemiseksi tai ainakin ratkaisun varmistamiseksi.
Seuraavaan viestiin kokoan viidestä peräkkäisestä HS-ristikosta listan henkilöistä (etunimellä haetaan sukunimeä tai päinvastoin) ja muuntyyppisistä ratkaisusanoista, jotka mielestäni pilaavat ristikon laatua. Jonkun mielestä siinä listassa on joitakin sellaisia jotka ovat ok ja samoja ristikoita tutkailevan mielestä jotkut muut sanat olisivat kuuluneet listalle. Tulossa oleva lista on minun valintani ja uskon, että 80 prosentin sääntö pätee: ainakin 80 % ratkojista on sitä mieltä, että ainakin 80 % listani sanoista ei ole aktiivimuistissa eikä tarvitse ollakaan.
Jos seuraavan viestini jälkeen joku täräyttää puolessa tunnissa mitä se on -selvityksen edes puolesta listani sanoista, voin todeta että se kuuluisa "asioista hyvin perillä oleva taho" on löytynyt.
64. iso S4.10.2014 klo 23:26
Vikkelä kun olen, niin nyt olen käynyt viisi HS-ristikkoa läpi ja tässä se syntilista tulee:2801 (6.6.2014):
Henkilöitä: Corrado Mantoni, Nena Kerner
Muuta: Patanus, runsin
2802 (13.6.2014):
Henkilöitä: Albert Kotin, Gaar Williams
Muuta: krhk, kylpöä, Lviv, Daniy, Anny
2803 (19.6.2014, iso juhannusristikko):
Henkilöitä: Aappo Ojanperä, Christian Klar, Martin Stula, Kovas Myvette, Siri von Essen, Alok Nath, Neev Kennedy, Filadelfo Simi, Tripp Eisen
Muuta: Psile, Rius, Osmia, Tigi, Ukima, Lavos, Assah
2804 (27.6.2014):
Henkilöitä: Tadashi Imai, William Kvist, Stiv Bators, Yana Toboso
Muuta: Remas, Ahri, Inta
2805 (4.7.2014):
Henkilöitä: Alvar Renqvist, Daniel Akaka, Vali Nasr
Muuta: Erial, Yivo, Solak, Akra, Akratar (nämä ristikkäin!), Neime, Aroso
65. Jaska4.10.2014 klo 23:54
Mielestäni näistä Siri von Essen, Aappo (virallisesti Abraham) Ojanperä ja Alvar Renqvist tässä järjestyksessä ovat niin tunnettuja nimiä, että en kelpuuttaisi heitä iso S:n koostamalle listalle.
66. Matti4.10.2014 klo 23:56
Lvivkin on ollut viime aikoina esillä. Mutta hyvä lista, tukee hyvin täällä käytyä Aulis-keskustelua.
67. Funny5.10.2014 klo 00:27
Hyvässä ristikossa myös sanojen pitää olla hyviä. Selvä se, mutta ei ole varmaa, että kaikki tykkäävät niin hyvistä ristikoista. Verrataanpa vaikka televisioon. Sieltä tulee enimmäkseen huonoja ohjelmia, mutta silti niille kaikille riittää katsojia. Joillekin runsaastikin.On arveltu, että Suomessa miljoona ihmistä ratkoo ristikoita. Tuskinpa he kaikki ovat samaa mieltä siitä, millaisia ristikoitten pitää olla. Sama juttu ristikoissa kuin tv-ohjelmissa, jokaiselle jotakin. Jos on paljon ratkonut Auliksen ristikoita, saa helposti yli puolet sanoista yhtään miettimättä, ja oudot sanat voi googlata. Toisin kuin oikeissa koviksissa, Auliksen ristikoissa pääsee vähemmällä miettimisellä. Miettiminen on turhan rasittavaa, siitä todisteena innokas vinkkien kysely HS-säikeillä aika pian ristikon ilmestymisen jälkeen.
68. iso S5.10.2014 klo 10:14
Tässä lisätietoa listani henkilöistä.Wilhelm Bensow: kauppaneuvos, Bensow Oy:n perustaja, 1864-1949
Corrado Mantoni: juontaja, Italia 1924-1999
Nena Kerner: laulaja Nena, oik. Gabrielle Susanne Kerner, Saksa 1960-
Albert Kotin: maalari, USA 1907-1980
Gaar Williams: sarjispiirtäjä, USA 1880-1935
Abraham (Aappo, Aapo, Aapi) Ojanperä: laulaja, laulupedagogi, 1856-1916
Christian Klar: terroristi, Saksa 1952-
Martin Stula: lääkäri, Saksa tai joku muu nettilöytö
Kovas Myvette: laulaja Kovas, oik. Kovasciar Myvette, USA 1985
Siri von Essen: näyttelijä, 1850-1912
Alok Nath: näyttelijä, Intia 1956-
Neev Kennedy: laulaja, Irlanti 1989-
Filadelfo Simi: maalari, Italia 1849–1923
Tripp Eisen: kitaristi, USA 1965-
Tadashi Imai: ohjaaja, Japani 1912-1991
William Kvist: jalkapallo, Tanska 1985-
Stiv Bators: punk-muusikko, USA 1949-1990
Yana Toboso: mangataiteilija, Japani 1984-
Alvar Renqvist: Otavan toimitusjohtaja, 1868-1947
Daniel Akaka: senaattori, USA 1924-
Vali Nasr: akateemikko, USA 1960-
Useimmilla on tai on ainakin ollut vähintään jonkinlaista julkista meriittiä. Monilla se on niin historiaa, että kosketuspinta nykytodellisuuteen jää uskon varaan.
Martin Stula on nähdäkseni listan pohjanoteeraus. Mies on koulunsa käynyt ja päässyt siisteihin sisätautilääkärin hommiin, mutta ei ole tietääkseni tehnyt mitään sen mainittavampaa kuin kuka tahansa muu lääkäri. Niitähän löytyy Suomestakin noin 20000.
Siri von Essenin tärkein tiketti julkisuuteen lienee se, että hän oli naimisissa August Strindbergin kanssa. Näyttelijänurakin taisi perustua aika pitkälti tämän hänen toisen puolisonsa vetoapuun. Värikäs elämä, mutta niin menneen talven lumia. Turhia julkkiksia löytyy tuoreistakin lööpeistä.
Aappo Ojanperän hittilevyjä ei pyöritetä edes Radio Nostalgiassa. Haviteltu ura ulkomailla ei toteutunut. Suurin ansio on uraauurtava työ suomalaisen lauluopetuksen kehittämisessä, mutta se oli silloin, 100 vuotta sitten.
Jaska on samanlainen vanha kääkkä kuin minäkin, joten me tietenkin muistamme nuo menneet suuruudet kultaisesta nuoruudestamme. No ei sentään, mutta Jaskalla on oikeus mielipiteeseensä, joka ei edes ole huono. Helpoimmin myönnän tämän Renqvistin osalta. Hänen nimensä pulpahtaa esiin useammin kuin Halleyn komeetta: Suomen Kirjasäätiö jakaa vuosittain Alvar Renqvist -palkinnon ansioituneille kustannustoimittajille.
Uskon edelleen että useimmat ratkojat tykkäävät hyvistä ristikoista. Siinä suhteessa löytyy tietysti eroja, mitä itse kukakin pitää hyvänä. Huom: hyvyyttä ei pidä sekoittaa vaikeusasteeseen! Onhan tietysti mahdollista, että joku tykkää huonoista ristikoista, siis sellaisista, joita itse pitävät huonoina. Tuntomerkit viittaavat silloin ns. Helsingin herroihin, joilla on väitteen mukaan niin huono maku että etsivät teon tekemisen tarkoituksessa huonoja naisia.
69. HM7.10.2014 klo 00:42
Kiitos, iso S, kun urputit! Aivan samaa mieltä, ei pitäisi mennä siitä, missä aita on matalin. Mutta joka viikko on niitä, jotka kovasti kiittelevät hienosta ristikosta. Parempaa jälkeäkin on nähty! ;)
70. Junamies7.10.2014 klo 09:37
Erik Lindströmin kappale "Herrat Helsingin" ei mielestäni ole huono kappale. Juha Vainio on riimitellyt sanat. Lindström ei säveltänyt kovin paljon, mutta jälki oli sitäkin laadukkaampaa. Hänellä oli pohjaa tehdä soivia kappaleita.
71. P. Katainen22.9.2015 klo 18:58
Hyvä ristisanaväki,onko urputus ja utelu muodostunut synonyymiksi tämän herran vuoden ja ajan meiningille tällä sivustolla. Vanha Katainen ei edes silmät ummessa uskaltautuisi enää HS lankoihin pienen oksennuksen maun noustessa suuhun joka kerta, kun "kake" "auroran mummo" tahi "kortelainen" utelee vastauksia jo ennen hesarin saapumista postilaatikkoon tein päähän punaisen mummonmökin edessä.
Mikä neuvoksi, kysyy Katainen, harkiten vakavasti paluuta retriittiin Vanamon luostariveljien luo.
KOMMENTOI