KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > KEKSITÄÄNKÖ UUSIA SANOJA?
519. Keksitäänkö uusia sanoja?
Kravattimies25.11.2003 klo 09:07
Keksitäänkö uusia sanoja? Idea tähän ei ole omani, mutta on ulkomailta.
Tällainen kilpailu on meneillään Australian National Universityn ja Oxford University Pressin yhteisprojektin ilmaisessa lehtisessä "Ozwords", mikä minulle tulee. Kaikki ilmainen laatukirjallisuus on tervetullut isoon lokeroomme.
Otetaan sopiva suomalainen sana tai sanonta. Siihen tehdään yhden kirjaimen muutos ja saadaan sellainen sana tai sanonta, jota ei ole olemassa, mutta joka kuulostaa hyvältä ja toivottavasti vitsikkäältä. Se kirjaimen ero alkuperäiseen on siis jokin näistä kolmesta: muutos, poisto tai lisäys. Annetaan sille merkitys, jonka osana on sen alkuperäinen merkitys.
Annan esimerkkejä lehtisestä. Australiassa "melko hyvä" on "fair dinkum", minkä voi sanoa monessa yhteydessä. tässä esimerkissä ehkä maistettuaan tarjoilijan esittämää laatuviiniä. Edellä annettujen ohjeiden mukaisesti siitä saadaan "fair drinkum", mille sitten keksittiin merkitys"melko hyvä drinkki". Toinen uutuus oli "fair sinkum", nykyisen hallituksen melko negatiivinen asenne venepakolaisiin.
Keksitäänkö uusia sanoja?
2. KuuHullu25.11.2003 klo 09:19
Koska olen sen sortin ihminen, jonka on vaikeaa ilmaista itseään puhumalla, keksin tahtomattani uusia sanoja joka päivä. Esimerkiksi tänään pyysin kahviossa kahvia, mutta sana tuli suustani muodossa kuhvia. Mitäköhän se olisi? Muistuttaa muhvia...Muita esimerkkejä luovasta suomen kielen käytöstäni:
kysymys - kyrysys
koira - koima
munkki - kunkki
kotvanen - kohvanen
teekuppi - teekupi
mukaan lukien - mukaan lukein
Ja niin kuin minua ei olisi tarpeeksi vaikea ymmärtää muutenkin, suuhuni on lisäksi pesiytynyt sananmuunnoslintu, tyyliin
hitsipilli - pitsihilli.
Tahallaan sanojen muuttaminen onkin jo vähän vaikeampaa. Mutta tulipahan mieleeni yksi sanonta:
pata kattilaa soimaa - pata kattilaa soiraa
Sanonta kertoo tietenkin tilanteesta, jossa pata taluttaa humaltunutta kattilaa...
;)
3. iso S25.11.2003 klo 10:12
Opiskeluaikana tein ohjelman, mikä tutki näytesanoja ja laski, millä todennäköisyydellä mitäkin 2 kirjaimen yhdistelmää seuraa tietty kirjain. Panin toisen ohjelman generoimaan sanoja näillä todennäköisyyksillä. Todellisten sanojen lisäksi putkahti maailmaan sellainen epämääräinen suuri luku kuin haljoona sekä saippuainen vaippa eli vaippuavainen. Nämä eivät noudata yllä toivottuja sääntöjä, mutta tavallinen haamu eli taamu kelpaa. Se voisi tarkoittaa myös toissa-aamua.Pikku-pikkuveljellä oli tapana änkeytyä jonkun kainaloon, kun alkoi unihiekka painaa silmissä. Tästä puoliväkisin tunkemisesta kehittyi verbi punkea.
4. terok25.11.2003 klo 19:39
Kolmevuotias tyttäreni nimesi vesiväreillä sotkemansa vanhan juhlapaitansa tuhlapaidaksi. Sama tyttö myös teki ensilumen sadettua innoissaan lumihenkeleitä.
5. Tane25.11.2003 klo 19:44
Meidän kuopus käytti vielä kouluiässäkin tyynylakanaa.
6. Tane25.11.2003 klo 19:45
vaikkei se nyt ihan alkuperäisen idean mukainen olekaan.
7. JiiTee25.11.2003 klo 20:50
Aviopuolison äitihän on anoppi, voisikos avopuolison äiti olla vaikkapa avoppi.
8. iso S25.11.2003 klo 23:04
ja jos vävy on hulttiomainen hujoppi, hän voisi olla hunsjotti.
9. Make25.11.2003 klo 23:11
Leukapää oli hyvä.Opeteltiin ihmisten osia, kantapää, olkapää
kyynärpää, leukapää..
10. Ekku25.11.2003 klo 23:13
Perheemme nuorimmaisella oli pieni reikä T-paidassaan, jolloin hänen yllään oli rikkipaitane.
11. Kravattimies26.11.2003 klo 03:35
Mukavastihan tämä palsta on alkanut. Kiitos kaikille ja jatketaan samaan leppoiseen malliin. Avopin ja hunsjotin lisäksi pelkästään perhepiirissä on varmaan iso suku muitakin. Miten olisi dentistiperheen hulivilipoika "musta hammas"? No, meni poskelle.Äsken ihmettelin ääneen, mikä on nimeltään se vetoketjun pieni osa, mistä tartutaan kiinni sormilla, kun vedetään. Vaimo ehdotti, että se on vetonipuke. Niin että nyt sekin on tiedossa.
Mitähän muita vielä keksitäänkään... Antaa tulla vaan :)
12. iso S26.11.2003 klo 09:05
Kravattimies, jos et ole varovainen vetonipukkeen kanssa, huomaat että kuvaampi nimike on jodlautin. Alppimaisemissa pysyäkseni, oikein söötti sorkkaeläin on vuorikaunis.Äidiltä meni kymmeniä vuosia sitten Porvoon ohi höyrytessämme pitkäkorvat sekaisin, kun kiljaisi ratissa olleelle isälle: varo, kanis!
13. Maiju26.11.2003 klo 09:20
Kymmeniä vuosia sitten taisi olla uudissanojen kulta-aika, koska tuolloin jonain itsenäisyyspäivänä torvisoittokunta ja soihtukulkue kasvoivat sisareni mielessä yhteen torvisoihkueeksi.
14. Teemu Pallonen26.11.2003 klo 11:23
Tämä tupsahti omasta suustani. Kerroin pojalleni, mitä työkoneita oli eräässä kuvakirjassa. Kauhallista kaivuria väitin kauhuriksi. Toihan vois kai olla vaikka kauhutarinakin... Siis ei tämä tarina, vaan kauhuri.
15. Noonis26.11.2003 klo 11:47
Tuolla mahassa asusta masuasukki eli masukki. Tyttö 3v ei osaa sanoa vielä kaikkia kirjaimia, joten pikkuveljensä on Oho l. Juho.
16. Heljä-Maija26.11.2003 klo 11:52
Tämä nyt ei ole uusi sana, sillä jo vuosia sitten kuulin, että Savossa silmälasit ovat kahtomet. Eipä voisi loogisemmin johdatella.
17. Floora26.11.2003 klo 12:15
Esikoiseni Atomi oli kova poika polskimaan jo 3-vuotiaana. Omat uikkaritkin oli jo hankittu, ja niinpä poika eräänä kesäpäivänä pyysi saada vesiverkkarit jalkaansa, hän oli menossa uimaan.
18. Heljä-Maija26.11.2003 klo 13:15
Veljentyttäreni, myös 3-vuotiaana, kasteltuaan jalkansa pihaleikeissä totesi sisälle tullessaan kenkiensä olevan ihan märänläpit.
19. Tuomas L.26.11.2003 klo 13:49
Silloin kun olin opetusharjoittelija, meillä oli tapana puhua opettajien auktoriteetista ja harjoittelijoiden ausktoriteetista.Olen jossakin aikaisemmassakin ketjussa maininnut erään perhetutun, jonka pojan mielestä suomen kielessä pitäisi verbien "tiputtaa" ja "varistaa" rinnalla olla analogisesti myös kolmas pudottamista merkitsevä verbi "linnuttaa".
Joskus olen kuullut myös, että satanistien vastine pyhimykselle on syntimys.
20. Egon26.11.2003 klo 14:00
Ollessaan n.3-4 vuotias, nuorin poikani totesi, laittaessani tuulilasinpyyhkimet päälle ja ruiskuttaessani pesunestettä lasille:"Isi laitto huuhtomet päälle".
21. Heljä-Maija26.11.2003 klo 14:15
"Naakkastaa", sanoi savolainen kun ryypyn otti.
22. Jussi26.11.2003 klo 14:27
Kummityttöni totesi aikanaan tietyn lentävän härvelin nähdessään: "Äitikopteri!" Lienee turha kertoa mikä kummitytön äidin etunimi on...
23. Matti26.11.2003 klo 15:27
Tyttäreni, silloin jotain 5v, kehui saunasta tultuaan, että oli hyvä saunti.Lelukaupan ikkunassa oli sellainen muovinen härveli jossa oli huoltoasema, liikennevalo, nostiri ym. Se oli punavalopensa.
24. Pekka Pietari26.11.2003 klo 15:37
Lapsi lähetettiin kauppaan ostamaan viinirypäleitä. Hän hoki sanaa koko matkan ajan, että muistaisi asiansa varmasti. Kaupassa hän pyysi kilon ryyniräpäleitä...
25. Titta26.11.2003 klo 16:06
Minä söin pienenä suksalaatia ja sanoin yytäätää kun minut pistettiin nukkumaan. Nyt osaan jo mennä itse.
26. Sopuli26.11.2003 klo 17:33
Meillä on sanottu tv:n kaukosäädintä VEHKELIksi toistakymmentä vuotta. Lapsi senkin keksi.
27. Titta26.11.2003 klo 17:41
Minusta se on Kake. Kaukosäädin > Kauko > Kake.
28. Arska27.11.2003 klo 08:03
Jatketaan 'lasten suusta' osatoa: Poikamme totesi lehmää katsellessaan: "Ompas isot rutaleet", tarkoitti tietenkin paljon eri muodoissa käytettyä ristikkosanaa.
29. Ekku27.11.2003 klo 10:14
Minulle kärpänen oli (ja on!) kääpänki. En ole ristikoista vielä bongannut! ;)
30. iso S27.11.2003 klo 10:29
Omasta lapsen suusta: pienenä keksittiin omia pelejä. Yhtenä jouluna pelattiin jonkun "oikean" lautapelin pohjalla peliä, missä liikuteltiin omia nappuloita nopan lukemien mukaan ja tarkoitus oli likvidoida vastustajan nappulat. Koska oli joulu, ei tuntunut soveliaalta antaa pelille nimeksi "murhaaja", joten se lievennettiin "nurhaajaksi".Tuo mahtuu Kravattimiehen sääntöihin, seuraava ei ihan. Yritän välttää kiroilua, mutta joskus tilanne vaatii kovia otteita. Silloin käytän sanaa tarkele. Ei aavistustakaan, miksi tuollainen muunnos.
31. Kravattimies27.11.2003 klo 10:34
Tässä on juttuja Nostradamuksen tulkkaajille sitten, kun työt loppuvat. Jatketaan.Tuomas L. linnuillaan innoitti ("linnoitti", antoi "linnokkeen") tähän koulujuttuun. Ei tullut kauhuria :) niin kuin sen jälkeisessä.
Kotkan koulussa pidettiin ulkona uusien ylioppilaiden lokitus!
- Eivät olleet ihan kakoja. Kiivitkö tikkapuita? Emuista.
- Leijuin. Itse tuit, pöllö! Piti pyytää ja uikuttaa!
- Käkeni luritus? Kurki, mikä sirkuttaa!
- Eräs jorasi, rupesi siepottaan, toinen alkoi rastailla.
- Häh! Kuovitko ne?
- Pitänee ruokkia, haukkaa.
iso S, nuorempana harrastin alppiyhdistettyä tai no:
Vaimon kanssa alpeilla söötein sorkkaeläimin ja vetoni-
pukkeinemme kuhertelimme kuukauden heti, kun oli kirkossa AuAun häikäisty. Jos jodlautin ja haukoin henkeä, niin syynä olivat mahtavat maisemat!
Häämatka oli tulinen ja räiskyvä. Ei nukuttu pommiin vaikka läheltä piti. Genevessä vietimme mukavan kuukauden, kunnes eräänä päivänä postiinmenomme estettiin. Yksi lokeroista oli juuri räjähtänyt. Sen jälkeen emme enää postittaneet mitään. Vielä emme olleet ihan niin alppitorvia.
32. Kravattimies20.11.2004 klo 04:06
> Otetaan sopiva suomalainen sana tai sanonta. Siihen tehdään yhden kirjaimen muutos ja saadaan sellainen sana tai sanonta, jota ei ole olemassa, mutta joka kuulostaa hyvältä ja toivottavasti vitsikkäältä. Se kirjaimen ero alkuperäiseen on siis jokin näistä kolmesta: muutos, poisto tai lisäys. Annetaan sille merkitys, jonka osana on sen alkuperäinen merkitys.Vaimolla lipsahti puheeseen protokollan sijasta protokolli (olemme liian kauan asuneet liian kaukana sivistyksestä).
Protokolla on sanakirjassa, protokolli ei, mutta tuli mieleen, että protokolli = alkukissa.
33. Eki20.11.2004 klo 11:45
Kun ristikkoihmiset puhuvat paljon kryptoista, moni toimittaja kirjoittaessaan asiasta luulee, että perusmuoto on krypta.
34. Kravattimies6.1.2005 klo 04:59
YLE Teemalla keskustellaan kryptoista :-)"Krypta merkitsee salattuja asioita ja maanalaista holvia."
http://www.yle.fi/teema/
35. matts10.1.2005 klo 08:45
kun tyttäreni aloitti opetella puhumaan niin ihmettelin kovin kuinka umpisuomalaisen perheen tyty ihan ensimmäiseksi alkaa haastaa ruotsia. 1. sana oli nimittäin ruotsia ja merkitsi suomeksi saarta.
36. Juhani Heino10.1.2005 klo 18:52
Eki ja Kraka olivat tietenkin huumorimielessä liikkeellä, mutta nyt kielikorvani tarkistus: onko "krypta"-sanan monikon elatiivi "kryptista"?matts, seuraavaksi tytysi varmaan alkoi puhua joesta 8-)
37. Eki10.1.2005 klo 19:10
Huomasin saman jutun, mutten viitsinyt alkaa sillä saivarrella. Oma tarinanihan on tosi, vaikka tuo väärä taivutus onkin.
38. RA10.1.2005 klo 19:49
matts, ja seuraavaksi hän varmaan alkoi haeskella jäitä... ;-)
39. Iines10.1.2005 klo 22:04
Mieheni (lievästi ruotsinkielinen) paljasti kerran päivälliskutsuilla että meillä oli ollut olohuoneessa iso vihreä satiainen, mutta vaimon kasteltua sitä liikaa, se kuoli. Mieheni oli ainoa joka ei nauranut....Aamiaispöydässä hän kerran tokaisi (kun pyjamani oli väärinpäin) että "nuttura nurin - onni oikein" !
Lapsena meillä katseltiin telkkarista klo 9 nyytisiä.
40. Juhani Heino11.1.2005 klo 15:23
Tuo viimeinenhän oli "virallinenkin" juttu:http://www.tky.hut.fi/Nyytiset/
41. kummeli11.1.2005 klo 23:30
Meidän esikoisella oli omia nimiä ruumiinosille:Kohlo= polvi (taasko sää kohlosit sen polves hajalle?)
hanka=kaula (paidankaulus hankasi)
vatku= maha (vissiin äiteen maha;))
Toisiksi nuorimmalla oli se "miikutin" joka surisi mahassa.
Oikeesti se oli se sen "syrämmi"
Vielä lasten suusta osastoon: Sielä oli tapahtui se MAANJÄRJESTYS niin siksi ne kerää sieltä romuja että tulis kunnon järjestys.(pikkuveljelle uutiskuvasta)
42. Matti17.1.2005 klo 16:18
Otsikko IS:n urheilusivuilla:(Kumparelaskija) Mikko Ronkainen kumparoi kauden parhaansa
Kumparoida, vaude! Heti ristikoihin.
43. iso S17.1.2005 klo 20:15
Göran Lindbladin muistokirjoituksessa Hesarissa vähintäänkin omaperäistä sanankäyttöä: eläkepäivillään hänestä tuli ATK-virtuaali.
44. Pena17.1.2005 klo 21:52
Veikko Neuvosen luontopäiväkirjassa pöllöjä kutsuttiin myyräspesialisteiksi.Olishan se ristikossa kiva vihje: myyräspesialisti > pöllö.
Ei pöllömpää (voisi olla)?
45. PP27.9.2008 klo 16:11
Sattuipa säikeitä selatessani tällainen hauska säie eteeni.Rupesin muistelemaan vuosikymmenien takaisia aikoja.
Muistan, kuinka tyttäreni kähvelsi kurkkuja purkista (kahveli = haarukka). Kun häntä yskitti, hän käkisteli. Häneltä tuli usein sanoja, jotka olivat vähän sinnepäin. Hänelle joutui usein selittelemään, mitä jokin sana tarkoittaa.
Poikani oli toista sorttia. Tosin ihan pienenä häneltäkin tuli aivan sekosanoja, varsinkin kun hän oli perinyt mieheni puolelta sellaisen omituisuuden, että ei osannut sanoa k-kirjainta. Sen tilalle tuli t -kirjain. Tutta, tatta, tutto jne. Monta hauskaa niistä syntyi.
Mutta hän oli myös taitava sanaseppo. Lukulampusta tuli lumppu, jääkaapista jääppi ja hattu, jossa oli korvaläpät oli hänelle hatlakki. Kun hän meni ulos, hän ulostui ja sisääntullessaan huusi: "Äiti mä tulostuin!".
Hatlakki jäi elämään. Minullakin on kohta päässäni hatlakki, kun ilmat viilenevät kylliksi.
46. PP1.10.2008 klo 10:26
Vuokilalle sattui hauska kirjoitusvirhe säikeessä 'Kysykää ristikoiden toteutuksesta'. Tekstiin oli eksynyt sana HIONO.Riemastuin sanan käyttökelpoisuudesta. Jos mielestäni joku tai jokin on hiono, aina voi syyttää pianovirevihulaista. Tottakai piti kirjoittaa, että hieno tai tietysti tarkoitin, että huono!
HIONO on hiono uudissana.
47. Matti1.10.2008 klo 11:26
Kun lapset olivat pieniä, televisio oli tevosin. Sana on perheessä edelleen käytössä.
48. Jukkis1.10.2008 klo 11:37
Keppi = tökkimiLapio = kaivami
49. PP1.10.2008 klo 12:07
Kun kaukosäädin oli harvinainen uutuus, eräs työtoverini antoi sille nimen kääkylä. Sanoi, ettei hän muista sen nimeä, mutta Ä -kirjaimia siinä oli. Nythän rakkaalla lapsella on monta nimeä niinkuin kännykälläkin.
50. kp1.10.2008 klo 14:54
keksit ää(n) palleron huuto kun hluaa makeaa
51. PP19.11.2008 klo 07:40
Aikaisemmin tässä säikeessä kerroin pojastani, joka oli aika sanaseppo pienenä. Hän on nyt 45 v., mutta sanoja hän kääntelee ja vääntelee puheessaan edelleenkin. Eilen kysyin, onko hänen flunssansa jo hellittänyt. "No joo, minulla on nyt rykimäaika." :-)
52. Seppo19.11.2008 klo 10:40
PP:n mainitsema rykimäaika ei sinänsä ole uusi sana, sillä on aivan eri merkitys ainakin Pohjois-Suomen poromiesten sanastossa. Jospa poikasi tarkoittikin sitä? :-)
53. PP19.11.2008 klo 11:00
Tiesin vallan hyvin rykimä-sanan merkityksen. Eikai poika sellaisesta ainakaan äidilleen kertoisi? Sana on ikivanha, mutta eipä sanakirjoista löydy flunssan jälkitauti -merkitystä vai löytyykö. Minun flunssassani on nyt se vaihe, että 'räkkää' tippuu.
54. JT19.11.2008 klo 11:17
Kun lapseni olivat ihan pieniä, kutsuimme pienikokoisia viinirypäleitä viinirääpäleiksi.
55. Marco Poloinen19.11.2008 klo 13:22
Näyttää sanojen muodostus kulkeutuneen senverran kauas alkuperäisestä määrittelystä, että minäkin uskallan kertoa meidän lasten syöneen pienenä 'jutukurttia'.
56. Aurinkosade22.11.2008 klo 19:48
Tämä ei ole uusi sana, mutta suosikkini tietylle asialle esitetyksi termiksi, joka ei saanut suosiota:elektronimikroskooppi = huiskalehitutähystin.
Olisihan se komeeta työskennellä hitutähystimellä!
57. pösilö22.11.2008 klo 20:03
Jo edesmennyt Niilo Pesonen,toiminut aikanaan lääkintöhallituksenkin johtajana, keksi noita uudisssanoja suomenkieleen. Hänen kerrotaan tuoneen myös sanan KEHO suomeen. Lainausosoite oli tällä kertaa harvinainen:Viro.
58. lol24.11.2008 klo 17:46
lol
KOMMENTOI