KESKUSTELUT > RISTIKOT > TASA-ARVOINEN ONNETAR

5130. Tasa-arvoinen onnetar

Ritu13.10.2009 klo 18:47
Tänään ilmestyneessä Veikkaaja-lehdessä oli juttu jalkapallon Suomen Cupin arvonnoista.

"Ennen arvontaa Hjelm toivoi kotipeliä ja se toive toteutuikin, kun ONNETAR Markus Heikkinen nosti kupista välieräpariksi TamU - Honka-yhdistelmän.

Jutussa mainittiin ONNETAR, joka oli miespuolinen. Yleensä kaikki -tar päätteiset henkilöt on käsitetty naispuolisiksi. Naisia sentään löytyy virkamiehistä ja asiamiehistä ja ties mistä. Onko muita kuin tuo onnetar, jossa henkilö voi olla mies, vaikka sana perinteisessä muodossaan voisi viitata enemmänkin naiseen?
2. Timppa13.10.2009 klo 19:59
Tartar-pihvi?
3. Pena13.10.2009 klo 20:13
Mukava juttu on ristikkosanojen listassa:

"ATAR voisi olla myös nainen, joka on kotoisin kaupungista nimeltään A."
4. Juhani Heino13.10.2009 klo 20:24
Ruotsissa sjuksjöterska eli sairaanhoitajatar voi olla myös mies - sjuksjötare on aika harvinainen sana.

Suomessa olen kuullut seuraneiti-nimityksen miehellekin.
5. iso S13.10.2009 klo 20:41
Vieno J. Sukselainen on kuulemma toiminut joillakin herrapäivällisillä Ruotsin kuninkaan pöytädaamina. Tai sitten kysymys oli vain Kari Suomalaisen huumorista tai vastaavasta.

Armeijasta tunnettu tapaus on vääpeli, joka on komppanian äiti. Ennen vanhaan, en sano hyvään aikaan, kyseessä oli ilman muuta miespuolinen äiti.
6. pelaaja13.10.2009 klo 20:47
Eräs äitiyslomalle jäänyt työkaverini ilmoitti äskettäin, että hänelle on syntynyt tyttöpuolinen prinsessa.
7. T.Avis13.10.2009 klo 20:57
Pari vuosikymmentä sitten uutisissa kerrottiin tapauksesta, jossa kiven sisään vangille oli kuljettanut huumeita tämän naispuolinen tyttöystävä.
8. pirjo13.10.2009 klo 21:54
Onhan Pentti Arajärveäkin joskus kutsuttu "maan äidiksi".
9. RA13.10.2009 klo 21:56
Ja moni mies on saanut kuulla olevansa neiti tai akka.
10. Timppa13.10.2009 klo 22:27
Olen kuullut myös miespuolisesta ruustinnasta...;)
11. Juho13.10.2009 klo 22:38
On sitä ennenvanhaan ollut urospuolisia autoemäntiäkin, kun rahastastajapojista aika jätti.
12. pirjo13.10.2009 klo 23:02
Mutta mikä on "Miehetär"?
13. jpq13.10.2009 klo 23:11
iso S: sopisi hänen tyylinsä jos tuo oli se kait edesmennyt pilapiirtäjä.
ps. tietyn tyylin mistä ehkä voisi sanoa prinsessaksikin.
14. AV13.10.2009 klo 23:14
Mielenkiintoinen tilanne, jos miespuolinen ruustinna ihastuu naispuoliseen kirkkoherraan...
15. Marco Poloinen13.10.2009 klo 23:22
"Miehetär" taitaa olla likimain sama kuin "Syöjätär", jolla mitä ilmeisemmin ei tarkoiteta Atria-nakeista nautiskelijaa.
16. Jaska13.10.2009 klo 23:35
Heh heh, et kai MP vihjaa, että syöjätär olisi rouvashenkilölle osuvampi nimi kuin taannoin ehdotettu miehetär.
17. pirjo13.10.2009 klo 23:42
Minun mielestäni syöjätär on lähempänä miestennielijää, kuin rouvashenkilöä (olen tosin jäävi sanomaan näistä sen enempää). Taitaa mennä asiasta sivuunkin?
18. turutar13.10.2009 klo 23:59
Naisrovastin aviopuolison titteli on ruusti.
19. Marco Poloinen14.10.2009 klo 00:00
Sivuunpa menee hyvinkin, mutta minun vertailuni perustui muistikuviin vanhoista murreilmaisuista, joissa miehetär sanojan mielestä oli "miehiin menevä". Raamatusta (ja Aatamista) on peräisin Eeva miehettärenä ja nykyisin vissiin nimitystä käytetään myös transsukupuolisesta ihmisestä.

Minulle passaa miten vain, sillä niinkuin RA joskus aiemmin jonkun sanan päällisiä kinastellessamme asiantuntevasti totesi, useimmiten asiayhteys selventää sanan tarkoituksen.
20. pirjo14.10.2009 klo 21:19
MP, olet varmaan paremmin perillä näistä etymologia-asioista kuin minä, joten en lähde väittelemään. Olin tähänkin asti liikkeellä enemmän pilke silmäkulmassa.

En taas malta olla vitsailematta (kun nyt näihin transjuttuihin päästiin) tästä itäsuomalaisesta kirkkoherrasta josta tulisi kai sitten rovastitar, jos virassansa menestyy? Kaikkea hyvää hänelle!
21. RA14.10.2009 klo 22:02
Suurin osa sanoista on sillä lailla monimerkityksisiä, että olisipa aika hölmöä alkaakin väittelemään siitä, mikä jonkun tietyn sanan kaikista merkityksistä / käyttötavoista on se yksi, ainoa ja oikea. Tokihan erilaisia sanakirjoja siteeraamalla löytyvät ne tavallisimmat merkitykset.

Mielenkiintoisempaa on koota jonkun sanan erilaisia merkityksiä / käyttötapoja. Kun kielenkäyttöön vielä lisätään äänensävyt ja eleet, niin yhden sanan merkitykset sen kun vain lisääntyvät.

Sanojen monimerkityksisyys on hieno asia ja sillä voi leikitellä lähes loputtomiin. Hyvissä sanaristikoissa tällaisesta saa nauttia. Odotan jo, koska tulee eteen vihje MAAN ÄITI ja ratkaisusana on ARAJÄRVI tai joku muu yllä olevista ideoista.

Yksiselitteisesti vain yhtä tarkoittavia sanoja ei ole paljon. Mitä niitä muuten on?

Tieteet yleensä mielletään eksaktiksi sanankäytön alueeksi. Mutta tieteellisissä teksteissäkin kirjoittajat yleensä määrittelevät erikseen keskeiset sanansa, että "mitä juuri tässä tutkimuksessa, tekstissä tarkoitan sanalla XXX tai YYY".
22. pirjo14.10.2009 klo 23:16
Tämä monimerkityksellisyyshän koskee varmaan kaikkia maailman kieliä, toisia enemmän, toisia vähemmän. Se sekä antaa että ottaa. Ymmärtäminen voi vaikeutua kommunikaatiossa vastaanottajapuolella, mutta toisaalta lähettävä osapuoli saa käyttöönsä enemmän vivahteita.

Niin kauan kunnes ihminen pystyy suoraan ajatuksensiirtoon," ajatustenvaihto" on pakosti vajavaista. Harvoin saa toista ymmärtämään viestiä juuri sellaisena, kuin on sen tarkoittanut. Sanaton viestintä on onneksi tärkeämpi, kuin verbaliikka, mutta kyllähän siinäkin on virhetulkintamahdollisuus.

Sanat ovat kuitenkin vain väline.Harvalla on jotain omaperäistä sanottavaa. Silti maailma täyttyy puheesta ja kirjoituksista, kuvilla tehostettuna.

Sanaristikot ovat minulle aivojumppaa ja saan nautintoa siitä, jos oivallan laatijan tarkoituksen, ja löydän hänen ajattelemansa sanan.
23. Kravattimies15.10.2009 klo 04:31
Pirjo, sait minut tarttumaan kynään.

Panin sen takaisin pöydälle. On helpompi kirjoittaa ilman sitä.

Jutussasi mainittiin 1) sanaton viestintä ja tieto, että 2) harvalla on jotain omaperäistä sanottavaa, mutta silti maailma täyttyy puheesta ja kirjoituksista.

Kuulin pari mielenkiintoista asiaa radiosta tällä viikolla.

Otetaan ensin kohta 1) sanaton viestintä. Radiossa puhunut henkilö ei muistanut tarkkaan mikä Pohjois-Amerikan alkuperäiskansa oli kysymyksessä, mutta sanoi navajot (eli navahot). Intiaanipäälliköt olivat tulleet pitkienkin matkojen takaa suureen kokoukseen. Iltapäivä istuttiin yhdessä. Koko aikana kukaan ei puhunut sanaakaan! Kokouksen jälkeen oltiin yhtä mieltä siitä, että kokous meni hyvin.

Kohta 2). Radiossa puhunut henkilö kertoi pienissä ryhmissä seisovista ihmisistä tai pöydän ääreen kerääntyneistä juhlijoista. Oletteko huomanneet, kun joskus yleisen pulinan kestettyä aikansa yhtäkkiä tuleekin tauko ja sellainen odottamaton hiljaisuus tuntuu kiusalliselta? Hiljaisuutta yleensä kestää vain muutaman sekunnin, kun joku rohkea sanoo ihan mitä tahansa ja päästään jatkamaan.

Tämän kuultuaan joku soitti ja kertoi, että tutkimusten mukaan hiljainen hetki tapahtuu joko 20 yli tai 20 vaille täyden tunnin!

Kokousihmiset, kommentteja?
24. pirjo15.10.2009 klo 15:18
Kiitos palautteesta, Kravattimies!

Mitä kaikkea onkaan valkoinen mies tuhonnut, ja mitä antanut sijaan...

Mutta onhan meillä "retriitit", uusi muoti-ilmiö. Jos ei muuta, niin kertoohan niiden suosio ainakin tarpeesta.
25. matts15.10.2009 klo 15:54
Moni tai ainakin kaksimerkityksinen, kun lukee ääneen huomaa eron:
Malta mieles, Valetta on totta.
(nimittäin mulla 5.2.10 >)
26. pirjo15.10.2009 klo 20:41
Keksin yhden yksiselitteisen sanan: SEIS. ( Edellyttäen, että pysytään suomenkielessä, espanjassahan se on muistaakseni 6.) Odotan mielenkiinnolla, kumotaanko?
27. RA15.10.2009 klo 21:00
Tarjoatko pakastekalaa? "Tässä seis!".
28. pirjo15.10.2009 klo 21:08
Justjoo...
29. Matti15.10.2009 klo 21:36
Tämä ei nyt liity ylläolevaan eikä mihinkään muuhunkaan - tuli edelläolevasta vaan mieleen. Lehtikuvassa oli tienviitta METELI SEIS. Se opasti Metelin seisakkeelle.
30. pirjo15.10.2009 klo 22:08
TÄSSÄ SEIS ja METELI SEIS, eli palataan alkuperäiseen aiheeseen?

Kiinassa, varmaan Japanissakin, miehet näyttelivät teattereissa ja oopperoissa myös naisosat. Voivat näytellä perinteisissä esityksissä vieläkin. He eivät silti liene näyttelijättäriä, koska hehän vain näyttelevät näyttelijätärtä? Vai miten se menee?
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *