KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > LIMERIKKEJÄ
498. Limerikkejä
Ratkoja19.11.2003 klo 13:45
Limerikki on viisisäikeinen, määrämittaisista runojaloista koostuva pilaruno, jonka ensimmäinen säie ihannetapauksessa päättyy paikannimeen.
Paikannimen saattaa korvata henkilönimi.
Esimerkkinä Pallen limerikki:
Eräs uimari läheltä Hauhoa
yli Atlannin aatteli kauhoa.
Teko sisua kysyi.
Mies pinnalla pysyi,
kun pääss' oli vain - sahajauhoa
Etsikää lisää, tai keksikää itse.
2. jupejus19.11.2003 klo 14:17
Alla saappaiteni on vanha Turku,eikä lain ole puserossa surku.
Kuulen naurua, iloa soivaa,
kun astelen myötämäkeä loivaa.
Oi, iloinen Turku - vieras on kränä ja nurku!
3. Urpo19.11.2003 klo 14:53
Titalle :)Eräs sanaseppo Lappeenrannasta
piti tiukasti kiinni kannasta,
ettei yhdistetä lähikuntia,
ei tuhlata moiseen montaa tuntia.
Ilman Imatraa, ilman Joutsenoa meill' on mesta nasta!
4. Titta19.11.2003 klo 15:41
Toi oli kiva!:)
5. Helge19.11.2003 klo 15:50
Lähestyessäin Orivettä,mittari näytti, että
tankkiin lisää "emmettä".
Silloin kyllä tuntui musta,
ettei se vaan ole hevosen kusta.
Limbo-hymiö.
6. Antti Viitamäki19.11.2003 klo 16:02
Star Trek: Next Generationissa Data sai kerran radioitse limerikin, jota hän ei kuitenkaan saanut kokonaan lausuttua kapteeni Picardille:There was a girl from Venus
with a body shaped like a p--
:-)
7. Eki19.11.2003 klo 16:06
Toinen hyvä Venus-riimi Europen biisissä:Well maybe they've seen us...
8. jupejus19.11.2003 klo 21:23
Savuinen, sumuinen Hesa.Vastaan kävelee pieni vesa.
Kysyn: "Mitäs mies?"
Hän vastata ties:
"Hyvaa, on karpaset ja kesa."
9. jupejus19.11.2003 klo 21:32
Mä meen Vaasaanja rupeen paasaan,
että vapise ei veri
jos ruokana on raparperi
- ja jatkan matkaa sitten Kaazaan.
10. jupejus19.11.2003 klo 21:42
Nyt tuli Lapua.Herrantähren - apua!
Mä anon
ja sanon:
"Yhä ylemmäs sä kapua."
Ookkona Oulusta?
Tuukkona koulusta?
Mänkki on kuvas',
laulua on luvas'
Pohjolan valkeasta joulusta.
11. Helge19.11.2003 klo 22:07
Anteeksi vaan Urpo ja Titta. mutta tässä nyky-"Saimaan balladi"Kesällä järkytti Lappeenrantaa,
kun firma suuri syyti "rappeenlantaa".
Saimaaseen se ne päästi,
näin ne mukamas säästi.
Täällä päin ei ole Vantaa!
12. Ratkoja19.11.2003 klo 22:10
Hyviä runoja. Mutta..Lukekaa limerikin määritelmä.
Jupetus ja Urpo hiffasivat.
Niin ja se pusikkojemme verraton kädellinen poikkesi ruodusta esittämällä sisäpiirin arvoituksen.
Eki kanssa.
Sitä kun pitää esittää itseään paremmassa seurassa jotakin..
13. jupejus19.11.2003 klo 22:11
Kisapaikkana tuttu on Lahti,missä hiihtäjillä olla pitää vahti,
ettei aivan kuka vaan
hemohessissä urheilekaan
- niin pysyy puhtaana lykkimisen tahti.
Sen voin sanoa Porvoosta,
että mee sinne ja osta,
vaikka lompsalla kapealla
silti saat mitalla rapealla,
näin on - kiitä ja hattua nosta.
Muistelen lapsuuden Auraa,
missä polle söi pellolla kauraa.
Hi-haa, hi-haa,
väliin se hirnahtaa
ja päälle makeasti nauraa.
Moro, sano Tampere!
Nysse tulee! Tere!
Siel leveä on ällän malli,
kun vallan huutaa kiekkohalli,
Nääs - pelaa Rambe sekä Jere.
Tuoll' kaakonkulmalla Lappeenranta,
Saimaan allot ja kultainen santa.
Humppa siellä soi
ja Titalle pokata voi
rakuuna - jo komeasti kopsahtaa kanta.
(No näin, eiköhän se riitä jo tältä iltaa:)
14. jupejus19.11.2003 klo 22:14
Jaa eikö ne mennetkään "kaavan" mukaan?Ei se mittään - tulipan "runoiltua".
15. Ratkoja19.11.2003 klo 22:16
Hienoa, mahtavaa.....
16. Titta20.11.2003 klo 00:22
Veikko oli kotoisin Sallasta,ei hän paljon piitannut hallasta.
Nyt taitaa poro karkuun juosta.
Veikko aatteli: mitäpä tuosta
ja astiaan lykkäsi mallasta.
Taidanpa harkita Neuvostoliittoa,
pakko kohta peukalolla kyytiä viittoa.
Nykyään joka tuutista
pukkaa samaa uutista
että suunnitellaan kuntaliittoa!
Muistatko vielä Veteliä,
naapurista kuului hirveää meteliä.
Sitten joku poliisin paikalle soitti,
naapuri kepulikonstia koitti
ja tyrkytti poliisille seteliä.
17. jupejus20.11.2003 klo 11:12
Tap, tap, tap!! Tittasul' on hyvä riimimitta.
Uskon, ett' ei ontuis yhtään,
vaikk' ois runo Pyhtään.
Kehuja vain näin kummemmitta!
*Eikös olekin hauska asia tuo riimi. Sen avulla kun kirjoittelee, ei tiedä yhtään etukäteen, mistä tulee kirjoitettua.*
C/;r) (tuossa ärrä tarkoittaa riimiä.. ei näytä hyvältä..
ei kun otetaanpa iloisempi ilme tällekin päivälle)
C/:-)
18. Heljä-Maija21.11.2003 klo 07:58
Pienenä tyttönä Somerollaistuksin isäni polvella jolla
Maakansaa tavasin,
sanoja avasin,
kainalossani kulunut Molla.
19. Eki21.11.2003 klo 10:03
Älä tyydy Heljä-Maija noin lyhyisiin riimeihin:Olipa kerran tyttö Somerolla,
joka pröystäillyt ei vaatekomerolla,
vaan fiksulla isällä
ja sillä tiedonlisällä,
ettei tainnut se isä Homer olla.
Jutun järjestä tai todenperäisyydestä en sitten enempää tiedäkään.
20. Heljä-Maija21.11.2003 klo 10:58
Tattis, Eki, avusta ja neuvoista. Ja olihan se tottakin.Eräällä Espoon kaupungin työntekijällä vain on sellainen työpaikka, ettei siinä ehdi rustailla juuri lyhyitäkään riimejä!
Välillä menee viikko, etten ehdi edes pistäytyä näillä sivuilla, ja kun ei kotona ole vempelettä, jäävät vierailuni kovin satunnaisiksi, harmi, harmi, HARMI...
Siksi kummastelenkin, minkälaisia ihmeen työpaikkoja teillä muilla on, kun kerkiätte alvariinsa täällä chattailemaan keskellä kirkasta työpäivääkin. No, Ekin nyt ymmärrän mutta moni muu...
21. Tane21.11.2003 klo 11:29
Kehuttakoon itseä sen verran, etten koskaan ole vieraalla töissä ollessani käyttänyt aikaa yksítyissurffailuun, lukuunottamatta työpaikkojen etsintää, työni kun ovat viimeiset kymmenen vuotta olleet määräaikaisia pätkiä. Nykyään teen töitä kotona kokonaan omaan piikkiin, ja työpäivän pituus vaihtelee parista tunnista viiteentoista, miten on jaksamista ja töitä. Nyt on töitten puolesta vähän turhankin hiljaista, joten aikaa riittää vaikka tähän.
22. Matias-Myyrä21.11.2003 klo 14:55
Nuo pari rosvoa Mikkelistä,silloin kun markat ol' nikkelistä,
tapana olikin ketkujen moisten,
lämmittää sormia taskuissa toisten,
hyötyivät sormista vikkelistä.
23. jupejus21.11.2003 klo 15:02
Purjehtijan ihannepaikka on Merimasku,koska siellä on helppo vesillelasku.
Kapulla suuntana tyyrpuuri,
sekä puosulla suu suuri,
- jo toki lentää siinä kasku.
24. Matias-Myyrä22.11.2003 klo 13:05
Limerikkihän on saanut nimensä engl. Limerickin kaupungista, joten palataan juurille.Naisihminen yks Limerickistä
katseli miestänsä hikistä.
Oli miehensä muodosta ylpeä.
Sanoi: Saisit sä joskus ees kylpeä
- silti rintaasi vasten mut likistä!
25. Eki22.11.2003 klo 13:14
Olipa ihastuttavan inhorealistinen limerikki Myyrältä.Limerickistä on myös Cranberries-yhtye. Tarttee nyt ihan kehaista, että kuusi vuotta sitten kävin toisen tämän nettisivun tekijän kanssa siellä. Vuokrattiin auto Dublinista ja käytiin kummastelemassa. Ei siinä kaupungissa kyllä paljon nähtävää ollut.
26. Titta22.11.2003 klo 13:26
Tänään kaupassa rupesin selailemaan Jope Ruonansuun kirjasta. Kuinka ollakaan, sattui silmään Naistenmiehen sanat, ja - totta tosiaan - kertosäkeistöä lukuunottamatta biisi muodostuu limerikeistä! En löytänyt sanoja netistä, olisin laittanut tuohon perään...
27. jupejus22.11.2003 klo 14:17
Mitäs jos porukalla kirjoitettaisiin rapeat 200 paikkakuntaa, niin Sanasepothan saisivat julkaistua jo siitä vuoden limerikki-kirjan. Eikös vain Eki?
28. Eki22.11.2003 klo 14:33
Ok idea, mutta huomasin yrittäessäni tehdä limerikkiä Arvo Salolle, että siinä on hirveästi pikkutarkkoja sääntöjä, joita "kunnon" limerikki noudattaa. Se meni jotenkin näin.Oli kotikontuna Siltasaari,
siellä usein paikkana kiltabaari.
Lasit tyhjiltä näytti,
ne kai rakkonsa täytti.
Vessass' syntyi riimimestarilta kaari.
Muistaakseni Siltasaari ei ollut hyvä, koska se ei ollut kotikaupunki. Nykyisin mestari asuu Merikarvialla, joten siitä voisi yrittää, mutta niiden pitäisi olla nelitavuisia, joten kuvaavuutta on tuosta vaikea löytää.
Arvo teki minulle oman, jonka voisin täällä kertoa, jos löydän sen. Se lähti kyllä kadunnimestä.
Suomen kaupungeistä lie tehty niin paljon limerikkejä, että on vaikea keksiä jotain oikeasti uutta.
29. jupejus22.11.2003 klo 14:56
Sitten löytyi taas aukko sivistykessäni, kun en ole tuon sortin kaupunki-/paikkakuntakulttuuriin perehtynyt ollenkaan.Tuosta "tavuisuudestahan" voisi hieman poiketa, jos sisältö korvaisi ja poljento säilyisi.
30. Eki22.11.2003 klo 15:04
Maailmassa on niin paljon tarkkoja sääntöjä, joita paljon rikotaan. Esim. useimmat sanoittajat eivät osaa tarkkoja riimittelysääntöjä, joita en nyt tässä taida kuitenkaan alkaa selitellä. Jos edes osaisin.
31. Marianna22.11.2003 klo 15:15
Jos en aivan väärässä ole, aidon limerikin pitäisi päättyä yllättävään säkeeseen ja itse asiassa olla härski. Koulukirjatkin tuntevat pari kilttiä, esim.There was a young of Bengal,
Who went to a fancy-dress ball,
He decided, for fun,
To dress as a bun,
But a dog ate him up in the hall.
ja
There was a young lady of Riga,
Who smiled as she rode on a tiger.
They finished the ride
With the lady inside
And the smile on the face of the tiger.
32. Eki22.11.2003 klo 15:19
Tuokin taitaa olla totta, Marianna. Mutta miten tiger tuplasti?
33. Marianna22.11.2003 klo 20:54
Samaa tässä itsekin ihmettelen. Muuta versiota en ole nähnyt.Nyt täytyy mennä paikkaamaan aukko sivistyksessä Stonen JFK:n kohdalla. Vaikka näinhän minä ne jutut jo 40 vuotta sitten ...
34. Heljä-Maija24.11.2003 klo 08:48
Hellyydellä, hengenmiehet:Kerran eräs leipäpappi Liperissä
mietto aatoksissa ylen kiperissä:
onko se pahasta
jos saarnaan rahasta
- vaan taas oli kaikki haavit vesiperissä.
35. Heljä-Maija24.11.2003 klo 09:38
Kas, tuli virhe. Piti olla tietenkin "mietti aatoksissa...."Vasen käteni on sairaslomalla ja ihanat työtoverit tekevät suurimman osan oikeankin käden töistä, siksi ehdin seurustelemaan netissä normaalia enemmän.
Mutta kokeilkaas panna vasen käsi selän taakse ja kirjoittaa vain oikealla. Kirhoitusvitheitä tupppaa tulwmaan ihaan kamakasti eikä autta vaika kuinka momta kerraa oijolukee.
36. iso S24.11.2003 klo 10:28
Minäkin yritän, vaikka en hallitsekaan niitä pikkutarkkoja sääntöjä tavumääristä sun muista:Eräs hilpeä veikko Liedosta
tykkäsi juomasta miedosta
hän ylitti taksan
ja halkaisi maksan
ei aina vaaroja tiedosta.
Yksi flunssainen Suomenniemellä
lääkitsi vaivojaan liemellä.
Sen itse kun keitti
ja kurkkuunsa heitti
oli kohta jo hyvällä mielellä.
37. mats24.11.2003 klo 14:37
yksi mies osti talon Houtskräristäuneksi siellä maailman ääristä
että löytyiskö laitaa
jotain ulointa kuusiaitaa
esimerkiksi stratösfääristä
(I. Tiihosen limer. vuodelta 98 jos tuli oikein muistettua)
38. Matias-Myyrä24.11.2003 klo 21:34
Näissä on "vitsinä" ekan ja vikan riimin samanlaisuus.Nimi hauska Loimaan
tuli heti voimaan
melko varmaan
tämän armaan
Jumala kun loi maan.
Ei tiennyt tyttö Hyvinkään,
ei riitä kaivo syvinkään
hukuttamaan morkkista
kevyttä ja korkkista.
Ei huonosti, ei hyvinkään.
Palloilijat Kolarin
pestasivat molarin.
Tullessansa pohjoiseen,
joutui säähän sohjoiseen,
ajoi pahan kolarin.
Piikatyttö Vetelin
päästi hirmu metelin.
Katsoo renkiin:
- Hyppää kenkiin
nahjuksista vetelin!
Poika etsii tietä Juukaan,
tietäneekö kukaan muukaan.
Vastausta turhaan kysyy,
se on kiero ja se pysyy:
Ei se ei oo, muttei juukaan.
Äijä mietti Kustavissa:
-Mitä on tää musta pissa.
Mitäs ostit pimeen pullon,
täysi virtsarakko sull' on
iltamyöhään kustavissa.
39. Eki24.11.2003 klo 21:38
Ovatko omia? Aika huikeita.
40. Matias-Myyrä25.11.2003 klo 00:06
Kyllähän ne ihan omasta myyränpäästä on raavittu.
41. Eki25.11.2003 klo 00:07
Raapiminen sujuu sitten aika mainiosti.
42. jupejus25.11.2003 klo 11:00
Kävin katsomassa chattia.Ei ollut Isoa, Maijua, Mattia.
Arska, Sakke ja Eki
siellä pohdintoja teki,
ei se kiinnostanut tällaista "neropattia".
43. Sakari25.11.2003 klo 11:08
jupejus, ei ollut Arska.Nyt saat sä turpiin _Artsilta_
Se viskaa sut alas partsilta.
Chatissa on niin paljon ruuhkaa,
etten sua artsilla kauemmin uhkaa.
Menen takaisin heiluttamaan pelinjohtajan viuhkaa.
Ja jatkamaan tätä juttuani leuhkaa.
44. jupejus25.11.2003 klo 11:17
Ohoh, jopa tuli uhka huikeaja sanoma aika tuikea.
Anteeksi Artsi tuota,
mutta älä silti mua puota!
- tulee "patistani" muuten suikea.
45. Matias-Myyrä25.11.2003 klo 23:33
Reksi yläasteen Lopenpalkkasi nyt uuden open.
Edellinen joutui HYKSiin,
oppilaiden ilkeyksiin
uupunut hän oli lopen.
46. Make25.11.2003 klo 23:36
Matiakselta tämän illan paras!
47. Helge26.11.2003 klo 00:02
Joo- tää Matiashan on Penan kanssa näitä palstojen runoilijoita!
48. Matias-Myyrä26.11.2003 klo 10:10
Mennessämme Piikkiööntörmäsimme liikkiöön.
Mappi-Ö on vanha tuttu,
mutta tää on toinen juttu.
Kuka tuntee piikki-Öön?
(liikkiö = kinkku)
49. Eki6.12.2003 klo 17:07
Löysin minulle omistetun limerikin, jonka nyt julkaisen tekijältä kysymättä.Limerick
Oli lahjakas laatija Laukkipäästä,
eräs Erkki ja taatusti taukki päästä.
Tuli saaresta repo.
Hän huudahti: "Hepo!"
Tais siinä jo toisilta paukki päästä...
Vuokiloille
Reposaaressa
1. elok. 1998
Arvo Salo
50. Matias-Myyrä6.12.2003 klo 17:59
Pelkää poika Posionkun ois aika kosion.
Tytöllä on paljon mettää,
mutta pojan polvet pettää.
Tämä juttu tosi on.
51. Timppa6.12.2003 klo 18:30
Taas kerran aivan mahtava Matiakselta!
52. jupejus6.12.2003 klo 21:33
Syntymäpäivää viettää Suomisäveleissä tuoksuu tuomi.
Saksofonit kajahtaa,
moni jää portin taa,
kun sulkeutuu edessä puomi.
53. Matti7.12.2003 klo 18:42
Tämänpäivän Ilta-Sanomien 10 kysymystä -palstalla kuvaillaan limerikkejä "riimitetyiksi rivoiluiksi". Tämä on ainakin minulle täysin uutta. Mistä mahtaa ko. luonnehdinta olla peräisin? Tietääkö joku?
54. Eki7.12.2003 klo 20:47
En tiedä tuota Matin kysymää, mutta tänään Miljonääri-kisassa oli 70 000 euron kysymyksenä.Mikä seuraavista kaupungeista on lähimpänä Dublinia:
Naas
Waterford
Limerick
Galway
Jos joku (ainakin Joutsin Pekka) katsoo vielä ohjelman nauhalta, en paljasta vielä sen enempää. Palataan tähän tuonnempana.
55. iso S7.12.2003 klo 21:43
Jossakin on varmaan täydellinen limerikin määritelmä. Joskus muistelen lukeneeni, että limerikki on usei(mmite)n jossain määrin kaksi- ellei suorastaan yksimielinen. Jonkinlaista vahvistusta käsityksele löytyy vaikka osoitteestawww.smithsonianmag.si.edu/smithsonian/issues02/sep 02/limericks.html
From the Maigue poets to Ogden Nash, witty wordsmiths have delighted in composing the oft-risqué five-line verses
The limerick is furtive and mean;
You must keep her in close quarantine,
Or she sneaks to the slums
And promptly becomes
Disorderly, drunk and obscene.
—Morris Bishop
Limericks are essentially word puzzles in light verse, more often than not infused with sexual innuendo. Nobody wrote wittier ones than Ogden Nash, whose ingenious poetic playfulness complemented the form. Many know his "I would live all my life in nonchalance and insouciance, were it not for making a living, which is rather a nouciance."
Niin hienoja sanoja, että en yritäkään kehnolla kielitaidollani kääntää, viittaan vain kintaalla sanoihin "oft-risqué" ja "sexual innuendo".
56. Kravattimies7.12.2003 klo 22:04
Hyvän limerikin tarkat säännöt ?http://www.sfu.ca/~finley/discussion.html
57. jupejus7.12.2003 klo 22:09
Noista säännöistäpä en tiedä, mutta riimi houkuttelee illanlimerikin aikaansaannokseen, "nyrkinpuistamisen" (toistamisenkin) uhalla.Seppä on Eki,
tuli reslasta reki.
Nyt sen näki
koko ristikkoväki -
Eki, kun koviksen teki.
o</:-)
58. Timppa7.12.2003 klo 22:18
Ei limerikki, mutta reilun viikon takaa pikkujoulun jälkeisiä tunnelmia tuli tekstiviestinä.Nuppi aivan sekaisin, vatsa ylösalaisin. On paha elo vielä, voihan hemmetti, senkin teki eto Fernetti.
Lisää seuraavalta päivältä, kun olin kommentoinut jotain:
Totta puhuu Timo, ei iske heti viinan himo.
59. Kravattimies7.12.2003 klo 22:32
Oikein! Nuo säännöt laitoin puristeille. Teitin on parempia.
60. jupejus7.12.2003 klo 23:01
Joskus lähdin Haaparannalle,kun päädyin sille kannalle,
että Suomesta ollut ois
parempi päästä pois
- muka fiinimmälle sannalle.
61. Marianna8.12.2003 klo 14:40
Kravattimies, kiitos hyvästä linkistä. Olipa siellä se kaksinkertainen tiikerikin. Kumma kyllä, kun itse yritin googlella hakea limerikkejä, vastaan tuli vain varsin siivottomia tekstejä?
62. Kravattimies8.12.2003 klo 18:47
Mukava saada kiitoksia, Marianna! Joskus menee putkeen, joskus ei.
63. iso S8.12.2003 klo 21:41
Auts! Kravatin putkipussista (putkikassin muunnos) singonnut piikki osui ja upposi.Marianna: eikös siellä erinomaisen valaisevalla sivulla nimenomaan kerrottu, että kyseessä ei ole mikään maailmanrauhan ylistämiseen tähtäävä tai romanttiseen haikeuteen pyrkivä runolaji. Olemukseen kuuluu joku yllättävä sävy ja käänne. Nämä eivät välttämättä ole rivologisia "mutta aina parempi jos ovat".
64. jupejus9.12.2003 klo 00:01
Rivoa ja irstasta elosteluahan se nykyään olla pitää - totta kai, kuinkas muuten, mutta en alistu tuohon. Anteeksi pitäyttäytymiseni ja itsepintaisuuteen syyllistyen jatkuva sääntöjen rikkominen.
C/;-)
Kotoisin en ole Witustakaan
eikä se haittaa hitustakaan.
Mustia on siellä naiset
nuo afrikkalaiset,
eroa ei huomaa yhdestäkään.
65. Marianna9.12.2003 klo 18:00
Totta kai "-yllättävä sävy ja käänne" - rivologinenkin, jos on hauska.Entäpä jos viktoriaanisen tyttökirjan asenteita ja arvoja heijastavassa suhtautumistavassani onkin mukana vähän roolia ja provokaatiota;-)
66. Eki14.12.2003 klo 22:25
Lähinnä Dublinia oli Naas. Kuvasin Irlannin reissulla sen kylttiä, koska siinähän on SAAN TAKAISIN.Limerick on aika kaukana Dublinista.
67. Eki6.3.2004 klo 20:54
Matias-Myyrä, mies tai eläin Kuopiosta,itse en puhu mistään luopiosta.
Mutta jos tyypin näkisin,
puristaisin suustaan vaikka väkisin:
"Eki, mulle viel' yksi tuoppi osta!"
Ostaisin... Matille terveisiä!
68. V-R7.3.2004 klo 03:13
Hyvä runo Eki, mutta ei rimmaa.Tai rimmaa..
69. Titta7.3.2004 klo 03:37
Totta, V-R. Tässä ois parempi:Eräs tyttö Joutimarannasta
nauttisi kovasti Ekin seurasta.
Mietitään vaikka ristikoita,
riittäähän Suomessa noita.
Antaa tulla olutta hanasta! :D
70. V-R7.3.2004 klo 04:08
Eräs tyttönen joutumarannasta.Puremaan alkoi jo hammasta.
Kipeästi sattui.
Tämä vielä puuttii.
Onneks ei enään sammasta
hymiö
71. jepsjuu7.3.2004 klo 10:37
Eräs tyttönen Joutimarannasta,päästi sanat piilon pannasta.
Kylmä rinki joskin jäätää,
ketään tuskin, se pois hätää...
saanhan pitää kiinni - tuosta kannasta.
72. iso S7.3.2004 klo 12:00
Eräs neitonen Joutimarannastaläheltä Karjalan kannasta
piti miehistä tummista
ja kiinnosti Nummista
kun vilautti pohjetta vannasta.
Selitys kolmanteen riviin: lapeenrannassa laivaan astui vieras pitkä ja tumma mies. Tämä mies kiinnosti kaunista Veeraa enemmän kuin tervahöyryn henkilökunta.
Vanna on joissakin osissa Suomea tuntematon sana, mutta tarkoittaa kylpyammetta tai pienempää, pikkulasten pesemiseen tarkoitettua muoviammetta (ennen pellistä tai puusta tehty).
73. Enotar7.3.2004 klo 19:15
Limericistä...Ekille kommenttiin tuolla edellä; kyllä Limericistä löytyy katseltavaakin esim. historiasta kiinnostuneille. Saimme (minä + kumppani) kulumaan pari päivää kyseisessä kaupungissa jokunen vuosi sitten. Esim. linnaa, vanhoja pubeja, paikallisia täti Murphyjä (aivan ihanan sydämellinen B+B paikan rouva) jne...
74. Matias-Myyrä7.3.2004 klo 23:21
EkiKiitos limerikistä ja terveisistä. Ehkäpä joskus saat tilaisuuden lunastaa lupauksesi tuopin ostamisesta.
Muille tutuille
Syy, miksi meikäläistä ei ole muutamaan kuukauteen näkynyt näillä palstoilla, on pitkään jatkunut paha masennuskausi. Mutta, kyllä täältä vielä palataan elävien kirjoihin jossakin vaiheessa.
Terveisin mies-eläin Kuopiosta, eli Matti Pentikäinen
75. Kaitsu8.3.2004 klo 01:17
Matias-MyyrälleTervetuloa takaisin joukkohon kummaan!
76. Matias-Myyrä9.3.2004 klo 14:46
Pistetäänpäs pitkästä aikaa uusi limerikki.Pakkasella läksin Lahteen,
jaksoin kulkee aamukahteen.
Mutta sitten huulet halkee,
varpaat jäätyy, nenä valkee,
ihan niin kuin Jussi Ahteen.
77. Egon9.3.2004 klo 15:26
Kauan kestäneet on nää leikit,täytyy ottaa hetken breikit.
Riimejä kun koittaa keksiä,
eikä mikään tahdo tepsiä,
huomaan, onnistu ei limerikit.
78. Egon9.3.2004 klo 21:29
Kun kotoisin on Hämeenlinnasta,kuulee kritiikkiä asumisen hinnasta.
Kaupunki se heitä rokottaa,
perii maksuja ja verottaa,
kiskoo kaiken irti selkänahasta.
79. V-R4.5.2005 klo 22:11
Virkistän tämän. Metamorfoosini on edennyt jo niin pitkälle, etten enää osaa runoilla immeisten kielillä.Chatissa näkyy olevan runoilta.
Laitan tähän otteen alkutekstistä:
Eräs uimari läheltä Hauhoa
yli Atlannin aatteli kauhoa.
Teko sisua kysyi.
Mies pinnalla pysyi,
kun pääss' oli vain - sahajauhoa
80. V-R4.5.2005 klo 22:53
Näistä saisi pienen runokirjan aikaseksi johonkin runofinlandiaan.Matias Myyrän riimitykset ovat mahtavia, ja monen muunkin.
Lukekaa ihmeessä. Vanhat ajat ovat parempia.
Nyt me pelkästään kertaamme ja referoimme.
81. Antti Viitamäki5.5.2005 klo 03:43
V-R on harvinaisen oikeassa, mahtava säie. Minulta on näköjään jäänyt omat limerikit aikanaan tekemättä - korjataanpa puute heti, kaikkien teidän harmiksi. Yrittäkää kestää, en ole ihan helpoimmilta kulmilta noin runoilun kannalta katsottuna... :-)Eräs Antti Keski-Suomesta
pudottautui tuomesta
Piti hirveää mölyä
kun tuomen siitepölyä
kaivoi silmäluomesta
Mies tuo Jyväskylän
tottumaton ylän-
köjen viitamäkiin
peitti pian räkiin
korkeimman nyppylän
Liekö allergeeni
myös koivunlehtiteeni
jota Keskustiellä
vaivalla ja hiellä
keitin kupposeeni?
Hmm...
Jos lupaat ettet paru,
niin esiin totuus karu:
Keksin koko jutun,
siis yliherkkyyshutun,
jotta riimittyisi taru
Kun mies on Muuramesta,
ei runohommaan pesta-
tessa liikaa vaatia
saa, kun pitää laatia
säe paikasta moisesta
Käy kuin Kaija Koolle,
joka kutsuu sanat koolle
ja lisää levyn painosta
Ei piittaa tavupainosta
Heit heittää rokokoolle:
Koo suosii vain barokkia
kun sanoittaa pop-rockia
On biisit täynnä tavuja
niin kuin kuusessa on havuja
Liekö suvussansa Rokkia?
Tuo Linnan hahmo kielevä,
ei ketään kohtaan mielevä,
Mulle toki kaima on
ken sanaa Buddhan tai Maon
ei koskaan ole nielevä
On tuskin tässä järkeä,
lorussa ilman kärkeä,
Lopetankin noihin
ja palaan ristikoihin
- on siinä aihe tärkeä!
(En tahdo ketään ilkkua,
on monta valopilkkua
säie tämä tuonut
- itse vain oon luonut
täkin täydeltä tilkkua)
:-)
82. Timppa5.5.2005 klo 06:35
Aplodeja Antille, vaikka v***umainen oletkin laatijana. Siitä me masokistit tykätään!:)
83. jupejus5.5.2005 klo 09:06
Paavi Benedictus XVI. Vatikaani.Hän julisti - "Se on maani."
Savu taivaan näyttää,
kuka saa valtaa käyttää.
Niin sanoo hiippaheikkien klaani.
84. Hessu5.5.2005 klo 12:55
Vai että limerikkejä:Oli porukka Internetissä
joka asui kylissä, metissä
se sanoja käänsi
ja vihjeitä väänsi
eikä malttanut pysyä petissä.
85. Hessu5.5.2005 klo 13:16
Härskejähän näiden piti olla:Eräs porukka Internetistä
teki monta ketjua vetistä
se listasi julkut
ja lauloivat, mulkut
oli touhunsa hel-vetistä!
Heh, sori! :-)
(Tämä limerikki ei kuvasta tekijänsä todellisia mielipiteitä. Ellei sitten piilotajunnan tasolla...)
86. Hessu5.5.2005 klo 14:39
Tässä vielä omaelämäkerrallinen tilitys:Oli lahopää laatija Turusta
joka keräsi tiedonmurusta
hän nettiä hotki
ja kirjoja sotki
mutta päänsäpä täyttyikin purusta.
87. Antti Viitamäki5.5.2005 klo 14:57
Tässä surullinen tarina, jolla ei oo vertoa,miehestä housuissaan tahroja joihin tarvittiin Sertoa
- kun härskiyttä haluttiin, sen voinen kertoa:
Eräs paljon netissä hilluja
etsi koneellaan vain kuvia
joissa näkynyt ei kaaroja
vaan yksin naisten silmiä
Löytyi niistä paljon filmiä
Tämä hiessänsä lilluja
metsästi siis huvia
Ei vältellyt ees vaaroja
kun tutki naisten korvia
Koko yön noin saattoi lorvia!
Tämä hiirenpiuhassa killuja
silmäili ahnaasti Suvia,
myös Tiinoja ja Saaroja,
joiden kosteita neniä
nähdäkseen tarvittiin jeniä
Silti suhdekin oli sill' luja,
kai kotikuntana Luvia,
etunimenään Aaro ja
aamuisin kuivia huulia
kostutti vaimonsa Tuulia
Vaan...
Jos kiinnostaa sulhasta missit
eivätkä oman honeyn kissit,
voi nainenkin huoletta lätkiä
tapaamaan toisia jätkiä
Jättää herralle pikselitissit
Menköön tapaamaan Salmelaista
Hän showllaan voi jelpata naista
Jos ukon saa nainen Herr C:stä
hän voi tarttua tätä /C:stä
ja sanoa Aarolle haista - - -
(Sori, runolla tuli mitta täyteen.)
88. Antti Skyttä5.5.2005 klo 15:18
Miettikääpä vielä limerikin rytmitystä. Se on yhtä tärkeä kuin säkeiden määrä.Hyvä hyvä esimerkki on Pallen limerikki ihan säikeen alussa.
Hyviä ovat myös Mariannan (22.11.2003) muistelot englanninkielisistä. Paitsi, että ekan limerikin ekasta rivistä puuttuu yksi tavu. Kun siinä nyt lukee "There was a young of Bengal", olisi se rytmisesti OK esim. "There was a young lad of Bengal".
Hessun omaelämäkerrallinen tilitys on upea. Ja taas rytmisesti toisesta säkeestä puuttuu yksi tavu. Kun siinä nyt lukee "joka keräsi tiedonmurusta", olisi se rytmisesti OK esim. "joa keräsi tietämysmurusta".
Limerikki on muotovaatimuksiltaan hyvin tiukka. Siksi se onkin niin haastava laji.
89. Hessu5.5.2005 klo 15:52
Aina sitä oppii. Ja vielä nopeammin unohtaa.Olisiko tämä riittävän muodokas:
Oli laatija Päijänteen rannalla
myös näköjään samalla kannalla
että mitasta viis
jos runoa siis
voi kuorruttaa vaikkapa lannalla.
90. Kaitsu5.5.2005 klo 17:22
Että näikö?Tule tänne korpeen Hyötyyn
linjan päähän lyttyyn lyötyyn
Ollilan kapula ei tänne kanna
Ministerikään ei apuaan anna
toteaa vain ”rahat tuli syötyyn”
91. Hessu5.5.2005 klo 18:00
Täältä löytyy rytmitysohjeet:http://www.sfu.ca/~finley/discussion.html
Tuli kuulu ja taitava ratkoja
joka harrastaa ulkomaan matkoja
vaikka runot myös maittoi
meidät kuriin hän laittoi
ja lähti kai vartomaan jatkoja?
92. Hessu5.5.2005 klo 19:16
Rupesin näemmä runoilijaksi. Kerrotko, MM, mistä niitä taiteilija-apurahoja voi hakea?On piirtäjä nurkilla Liedon
jonka superlatiiveihin kiedon
hän väsää ei sutta
ei sekundaa mutta
kai fiinimpää kuitenkin lied on?
93. Juha N5.5.2005 klo 19:34
Jotenkin tuntuu että pohjoinen ulottuvuus on unohdettu. Globalisaatio etenee ihan väärään suuntaan. Täytyy nyt sitten minun yrittää.Eräs poromies jostakin Lapista
rohkes aiheetta vaimolle napista.
Mikä olikaan tulos:
ukko joutuikin ulos,
saa nyt lempiä vaadinta kapista.
*****
Aulis hädässä turvautuu Askaan
kesken laadintaurakan raskaan.
Siitä ratkoja suuttuu:
sanan pee-kirjain puuttuu,
ei oo tynkänä aromikaskaan!
*****
Tuovat ristikot tietoomme Unarin,
ynnä entisen rallimies Munarin.
Silti laatija, herää:
tekee uudistus terää
taikka maine on saatanan tunarin.
*****
Raivo mainari Luostolla kittaa:
kivet siniset melkein kuin sittaa.
Uhkaa kaivoksen juoda,
ei voi mainosta luoda -
helyt kaihtavat limerick-mittaa!
94. MM5.5.2005 klo 20:48
Hessu,Vau, kyllä moisilla lyyrikontaidoilla kannattanee jo apurahoja hakeakin.
Hakupaikoissa en tosin osaa neuvoa, vaikka itse pääasiassa APUrahoilla elänkin (Apu-lehden/-ristikoiden maksamilla palkkioilla).
95. tonimikael5.5.2005 klo 20:58
Juha N.Kiva kun pohjoista päin uskalsit!
Ja aivan ratkihauskoja tulikin!
:)
96. tonimikael5.5.2005 klo 21:35
Vaan tunnetkos sä Jaskaa Hangosta?Ei erota ripaskaa tangosta.
Ensin pellollaan kuokkii,
niin hän kärpäset ruokkii:
Kaataen niille paskaa sangosta.
97. Hessu5.5.2005 klo 22:05
Eräs konkarilaatija Hesastatahtoi apurin koulia vesasta
sujuu Sakelta taitto
vaikka vastaankin laitto
piti suunsakin välillä pesasta!
(Ei perustu tositapahtumiin. Mahdolliset yhteydet todellisiin henkilöihin ovat silkkaa sattumaa.)
98. Eki5.5.2005 klo 22:14
Pitää laatija kotina Turkua,mietin kanssa sen diilimme purkua.
Tuntuu ristikkons hyvält,
vaikka ovatkin syvält.
Sukeltajana tunnen siis surkua.
No et saa potkuja... Eihän nää koskaan päde...
99. Hessu5.5.2005 klo 22:47
Huh, läheltä piti taas! Mutta kukas se tämä:Yksi laatija seudulta Mikkelin
oli helpolla keinolla vikkelin
jätti pois hienot sanat
kuten isäpiekanat
ja kaiketi myöskin testikkelin.
100. tonimikael6.5.2005 klo 00:05
Tykönä tunnetun Toijalankosimaan siellä alkoi Alan,
ja kun kättä hän tahtoi
hetken kummissaan kahtoi:
Häll' appiehdokas toi jalan.
101. tonimikael6.5.2005 klo 00:05
Tykönä tunnetun Toijalankosimaan siellä alkoi Alan,
ja kun kättä hän tahtoi
hetken kummissaan kahtoi:
Häll' appiehdokas toi jalan.
102. V-R6.5.2005 klo 16:19
Eräs laatija läheltä Torresta,saa apuja oljenkorresta,
jonk' nimi on Google, tai sinnepäin.
Jakaa auliisti fakkeja hälle näin.
Kai kuullut on nahkurin orresta.
103. Egon6.5.2005 klo 19:05
Eräs heppu tuolta Nurmeksesta,kärsi pahasta kankkusesta.
Joi vettä, söi silliä,
jonka liemessä tilliä.
Näin parantui hän sairaudesta.
104. Kaitsu6.5.2005 klo 19:11
Yks verottajan nilkki Savonlinnan,aikoo viedä selästäni ihon pinnan.
Ei ymmärrä vähennyksiäin tuo sälli,
on sillä tosi perkeleellinen älli.
Maksaisin minä oikean hinnan.
105. IiKoo9.5.2005 klo 10:24
En tunne limerikin tarkkoja määrityksiä, mutta minusta siihen kuuluu aina joku sanaleikki lopussa siitä, mistä se alkaa, siis vaikkapa näin:Oli kaupunki tuo Limerikki
vaan kyläreissu sinne oli vikatikki
tää juttu tuli heti mieleen,
kun meni kauppareissu pieleen:
putos kassalla hedelmä: meni lime rikki!
106. ME9.5.2005 klo 14:00
Korsosta aivan Vantaaltaruokakaupan altaalta
kalanvonkale ostettiin jäinen
jäi sen, ulkomuodoltaan vähäinen,
kaveri viittomaan paljaalta - kauppiaan kintaalta.
107. Ville19.5.2005 klo 12:17
Tässä jatkoa Vieraanvaraisuutta-säikeessä 19.5. aloitettuun Mikkeli-limerikkiin. Jupejus, jos ehdotustasi modaisi vaikka seuraavaan muotoon, se vastaisi ehkä paremmin limerikin muotovaatimuksia: Muuan tyttönen Mikkelistä
piti kovasti nikkelistä.
Laittoi koristeen kieleen,
sai kai iloa mieleen -
mitäs sanoista vikkelistä.
Tuo menisi kohtalaisesti rytmitykseen jossa rivit 1, 2 ja 5 ovat (w w S w w S w w S) ja rivit 3 ja 4 (w w S w w S w). Riviä 5 oli tässäkin hankala tehdä niin, ettei se kasvaisi yli mitan mutta kuulostaisi hyvältä.
108. kp19.5.2005 klo 12:36
Muuan tyttönen Mikkelistäpiti kovasti nikkelistä.
Koristeli sillä kielen oman,
sai kai siitä iloisen mielen -
eikä haukata voinut rinkelistä.
Mikkelin torilta saa
rinkeleitä....
109. kp19.5.2005 klo 12:44
TaiMuuan tyttönen Mikkelistä
piti kovasti nikkelistä.
Koristeli sillä kielen oman,
sai kai siitä iloisen mielen -
ei haukata voinut rinkelistä.
110. kp19.5.2005 klo 12:50
TaiMuuan tyttönen Mikkelistä
piti kovasti nikkelistä.
Koristeli sillä oman kielen,
sai kai siitä iloisen mielen -
ei haukata voinut rinkelistä.
111. Ville19.5.2005 klo 13:33
kp, muistetaan kuitenkin että limerikillä on aivan määritelmällisesti tietty "riimirakenne" (AABBA), tavujen lukumäärä ja niiden rytmitys (ts. painottomien ja painollisten tavujen suhde). Sääntöihin on annettu linkki parikin kertaa tässä säikeessä.
112. Juhani Heino19.5.2005 klo 14:15
[en aiemmin viitsinyt katsoa limerikkiohjeita, mutta kp sai mut inspiroitua]Eräs laatija kovinkin avoin
nälvi Ekiä moninkin tavoin.
Teki ristikon Mikkeliin,
sortui sanoihin vikkeliin.
Oli itse hän Savoista savoin!
113. kp19.5.2005 klo 14:30
Pikemminkin.Eräs laatija kovinkin avoin
laatii ristikon toisin sanoin.
Teki ristikon Mikkeliin,
sortui sanoihin vikkeliin.
jonka normaalinpana koi!
114. Matti19.5.2005 klo 18:26
Lisäksi Limerikin eka säkeen viimeinen sana tulee olla erisnimi. Viimeiseen säkeeseen pitää sisältyä joku yllättävä asia.(Sorry jos nämä on jo sanottu jossakin ylempänä.)
115. Juhani Heino19.5.2005 klo 18:45
[Matti, ei noissa kummassakaan linkissä käsketty käyttämään erisnimeä, eikä sitä ollut kaikissa esimerkeissä. Mutta koetanpa kehitellä sellaisenkin, itsestäni.]yks alkava laatija Hesasta
ei pitänyt Mäkelän Esasta
ei siis kuunnellut Ressua
eikä polttanut kessua
vaan unohti kalsarit pesasta
116. Zett20.5.2005 klo 11:13
Tuli mies Keminmaastakertoen Urho Kalevasta
häneltä kyselin
miksi Brysseliin?
Vastas, oletko mediasta?
117. tonimikael24.5.2005 klo 21:21
Kaksipa poikaa Kurikastataisteli kiven murikasta.
"Kylläpä on löyhää,
homma tuo köyhää!"
"Eipähän ole ku rikasta!"
118. Artsi25.5.2005 klo 15:56
[Tällaisen muisti isäni armeija-ajoiltaan. Limerikissä selvästikin kannatetaan ryhmän sisäistä painostusta - tuota kaikkein vastenmielisintä ihmisten hallintamenetelmää]Tuli poikanen väkehen Vöyristä,
sanoi "Selkääni täällä en köyristä".
Kerran iltayöstä
sai leijonavyöstä,
sitten tunnettiin puheista nöyristä.
119. Juhani Heino30.5.2005 klo 17:15
Pitäisiköhän pitää (sanaleikki tahallinen) tämä vielä etusivulla. Saa keksiä parempia.Tuli sakkimme talkoista Lapista
mutta automme alkoikin napista.
Laski öljynsä tielle,
syntyi kulkijaan mielle:
herra Murphy'kin saattaisi vapista!
120. Tsööts31.5.2005 klo 00:46
Omistan tämän - itse itseäni korostaen - itselleni:Tuli kerran poika Rantsilasta,
totes´:" Nyt siis eipä kantsi lasta
maailmaan kai tähän
tehä koska mähän
kohta varmaan vaadin santsilasta. "
121. Tsööts31.5.2005 klo 05:28
Tämän omistan... Niin, kellehän?Tunnetteko Vuokilan Erkkiä,
tuota lähes tavaramerkkiä,
tehtävillään viihdyttää
taikka sitten kiihdyttää
jos olette vain liian herkkiä?
122. tonimikael31.5.2005 klo 10:26
Tsööts. Kivaa että täällä on muitakin "lappalaisia". Oulun seudulta miekin, vaikka Hangossa nyt hetken majailen.Joskus mietin, että tuleeko Rantsilan nimi sanasta Ranchi vai miten se nyt kirjoitetaan... Tietääkö sie?
123. Tsööts3.6.2005 klo 14:26
Joku Franz(ila?) oli perimätiedon mukaan Rantsilan ensimmäinen asukas n. 500 v. sitten, muistaakseni.
124. Tsööts5.6.2005 klo 10:54
"Rantsila on todennäköisesti saanut nimensä kirkonkylän ensimmäisestä asukkaasta Frans Erkinpojasta, joka oli aikanaan (n. 1560) mahtavin talollinen koko Siikasavossa. Hän oli myös Rantsilan maanviljelyksen edelläkävijä."http://www.rantsila.fi/historia.php
125. tonimikael8.6.2005 klo 13:28
Kiitos Tsöötshill! Nyt on mulla millä pröystäillä Rantsilan ohiajaessa. :)
126. hapahko hajalla29.5.2006 klo 10:31
Eräskin qwer Leppävaarastavokotti chat'issä naarasta.
Mutta saakeli! Heppi
oli kuivunut keppi,
roikkui se (a)sianhaarasta.
127. ,-viilari29.5.2006 klo 20:14
Muuan miekkonen ruuhka-Suomestaaisti aromit maalaistuomesta
jälkeen aivastuksen
lausui toivomuksen:
Lähtis turvotus silmäluomesta !
128. qwer31.5.2006 klo 19:54
Näyttää siltä, että" hapahko hajalla" nimimerkin alapään pH-arvot ovat sallittujen rajojen ulkopuolella. Kannattaisi hoitaa asia kuntoon.Raton säie olisi kyllä kutaa.
Bongasin tänään kymmenen viimeistä viestiä. Ainakin yksi RA oli viimeisten viiden mukana
129. qwer31.5.2006 klo 20:00
Muuten. Ihan loistavaa riimitystä. On pidetty limerikkisäännöistä kiinni. Lisää tällaista
130. ,-viilari11.7.2006 klo 18:25
Rehti poromies Kautokeinostaotti mallia Helismaan Reinosta
lähti Helsinkiin,
joikas eetteriin
pian kohistiin jo uudesta Leinosta.
131. Jere21.9.2007 klo 12:46
Giggaan etelä-suomest, tarkemmin Helsinkiitä-helsinki on ja kova meininki
siellä syntyny ja kauan asunu
mikkeliin ku oli muutto se on päässä paisunu
mä meen elää mun elämää, takas siis stadiin
lähen vihreest paskasta betonien pariin
mä venaan sitä hetkee, kyl siihen kerkee
venaan niin paljon et pääsisin metrol kulkee.
kilin kolin shhhhhhhhhhhh...
132. Tsööts21.9.2007 klo 17:56
Pullamössösukupolvi ei viitsi edes riimittelyä tehdä kunnolla! Ottakaa esimerkkiä vaikka Helismaalta, Vainiolta tai Leskiseltä:-)
133. bencze.imre4@chello.hu14.4.2008 klo 23:22
Dear Sir, The limerikki are fine,the rhymes are wonderful.I can't understand the words but the form is excellent.I am
a translator and limerick-collector.I am looking for the translated ones mainly.For example:There was a young lady
of Riga or A wonderful bird is a pelican.Have you the Finnish
variants of these verses? Or any Scandinavian?Please,tell me
about it or send it to me.
Best wishes Imre Bencze
134. Juha N14.11.2010 klo 19:21
Mitenkäs nämä nykyiset seutukunnat - tulisiko limeriikkejä? Edes joistakin?- Itä-Lapin
- Kemi–Tornion
- Pohjois-Lapin
- Rovaniemen
- Torniolaakson
- Tunturi-Lapin
- Kajaanin
- Kehys-Kainuun
- Koillismaan
- Nivala–Haapajärven
- Oulun
- Oulunkaaren
- Raahen
- Haapaveden-Siikalatvan
- Ylivieskan
- Mikkelin
- Pieksämäen
- Savonlinnan
- Joensuun
- Keski-Karjalan
- Pielisen Karjalan
- Koillis-Savon
- Kuopion
- Sisä-Savon
- Varkauden
- Ylä-Savon
- Järviseudun
- Kuusiokuntien
- Seinäjoen
- Suupohjan
- Kaustisen
- Kokkolan
- Joutsan
- Jyväskylän
- Jämsän
- Keuruun
- Saarijärven–Viitasaaren
- Äänekosken
- Etelä-Pirkanmaan
- Kaakkois-Pirkanmaan
- Lounais-Pirkanmaan
- Luoteis-Pirkanmaan
- Tampereen
- Ylä-Pirkanmaan
- Kyrönmaan
- Pietarsaaren
- Suupohjan rannikkoseutu
- Vaasan
- Pohjois-Satakunnan
- Porin
- Rauman
- Loimaan
- Salon
- Turun
- Vakka-Suomen
- Turunmaan
- Imatran
- Lappeenrannan
- Loviisan
- Porvoon
- Forssan
- Hämeenlinnan
- Riihimäen
- Kotka–Haminan
- Kouvolan
- Lahden
- Helsingin
- Raaseporin
- Mariehamns stad
- Ålands landsbygd
- Ålands skärgård
135. Juha N14.11.2010 klo 19:23
Tässä limerikit Ylivieskan, Joutsan, Kaustisen, Raahen ja Kajaanin seutukunnista:Yhtä muoria, kas, Ylivieskassa
piti hormonit kuumassa lieskassa.
Täynnä lämpöä syli,
siitä päässyt ei yli
tuo uhrinsa, Kärkkäisen mieskassa.
Eräs leskimies keskellä Joutsaa
kiekkojunnuja illat kun koutsaa,
ain' on paidassa hiki,
naiset päästä ei liki,
heiltä baareissa kuulla vain "nout" saa.
[vaihtoehtoinen versio:
Eräs leskimies keskellä Joutsaa
junnupakkeja illat kun koutsaa,
ain' on paidassa hiki,
naiset päästä ei liki,
tulee pakkeja - kuulla vain "nout" saa. ]
Lippusalko nyt järkytti Kaustisen
- kertoi TV:ssä Tapani Lausti sen -
kun tangon koristi
fallinen floristi
fetissiksi festarin faustisen.
Pohjan mailla on armas mun Raahein,
tääl' ken kulkijaa moikkaa, hält' saa "hein".
Tätä silti ei kehu
kade Kuopion jehu,
muka "kaapunnin raetti on kaahein".
Lottovoitto on syntyä Kajaaniin -
kyllä raittia riittää ja rajaa niin.
Mutta väkeä on vähän,
siksi liittäisin tähän
edes Kempeleen laidat tai vajaan Iin.
136. qwertsu14.11.2010 klo 19:45
Tunnustan avanneeni tämän säikeen joskus kauan aikaa sitten.Ei kun keksimään lisää. Alustuksessa mainittua Pallen tekemää runoa saa kyllä kauan etsiä.
137. Juhani Heino14.11.2010 klo 20:17
Eräs Kolari Tunturi-Lapistaalko hirveesti kiihkosta vapista.
Tuumi: Mähän niin juoni oon
että kävelen Muonioon
ja nain Kittilän kettua kapista.
138. Juha N14.11.2010 klo 22:02
Pikku hassuttelu - tässä länsirajan ylittävää hengenheimolaisuutta:Pelaat Ruotsissa "schack" liki Torniota.
Jos et daameja vaihda niin torni ota.
Tunnet Tapion ja Ahdin
kuin myös aasojen mahdin:
eikös yhteisiin jumaliimme Tor niota.
Sanajärjestyskorjaus yllä olevaan Kaustis-limerikkiin, rytmiikan takia:
Lippusalko nyt järkytti Kaustisen
- kertoi TV:ssä Tapani Lausti sen -
tangon kun koristi
fallinen floristi
fetissiksi festarin faustisen.
139. qwertsu14.11.2010 klo 22:14
Juha N. Älä enää keksi. Sinulla on runoratsu hukassa
140. Tauno Antero Holopainen14.11.2010 klo 22:42
Ukonrahjus vikisi Vihdissävaikka veneensä upposi Kihdissä
niin, että vettä pulppusi silmissä
kun ukkeli nakkeli ja
saakelin sakkeli katkesi pilssissä
141. Hakro14.11.2010 klo 22:49
Toisella kotimaisella:Mannen rodde från Ålands skärgård
för att motorn i båten, den är Ford
som kan aldrig fungera.
Om han lever ej mera
den skall bliva för honom en kär vård.
(Paremmin ruotsia taitavat korjatkoot.)
PS:
Kymmenen pistettä Juha N:lle!
142. Jaska14.11.2010 klo 23:26
Mies kyrpiintynyt Leppävaaraanlopultakin nousi kaaraan.
Ajosuunta Järvenperä,
varusteena köyttä erä.
Killumaan jäi lepänhaaraan.
143. +15.11.2010 klo 00:01
Olipa mies Leppävaarastariippumatta asianhaarasta
vänisi, änisi, juputti
ränisi, märisi, puputti
muistutti lammasnaarasta.
144. Juha N18.11.2010 klo 19:27
Pahoitteluni sähköteekkareille, mutta ensimmäiselle riville tarvittiin aiheeseen liittyvä viisitavuinen ilmaisu, jossa kolmannelle tavulle voidaan lausuttaessa antaa pääpaino.Sarjassa "Suomen seutukunnat": Loviisa
Sähköteekkari kun tuli Loviisaan,
järjen karkotti voimala jo viisaan.
Nousi muuntajan luo,
lause viimeinen tuo:
"Kilovolteista kiksejä kovii saan!"
Nythän tämä lausuttaessa rullaa näin (painollinen tavu suuraakkosin):
sähköTEEKkari KUN tuli LOviiSAAN
järjen KARkotti VOImala JO viiSAAN.
nousi MUUNtajan LUO,
lause VIImeinen TUO:
kiloVOLteista KIKsejä KOvii SAAN.
Tietääkö joku runojalkojen tuntija sanoa: onko tässä (poislukien pitkien rivien LOvii, JO vii ja KOvii -osat) kyse anapesteistä vai daktyyleistä?
Anapesti on siis runojalka jossa on lyhyt+lyhyt+PITKÄ (tai painoton+painoton+PAINOLLINEN) ja daktyyli vastaavasti PITKÄ+lyhyt+lyhyt (tai PAINOLLINEN+painoton+painoton).
Otetaan esimerkiksi vaikka tämä rimpsu:
"nousi MUUNtajan LUO lause VIImeinen TUO kiloVOLteista KIKsejä".
Onko siinä 6 anapestia, joiden jatkona mahdollisen 7. anapestin alkupuolikas, vai 6 daktyyliä, joita edeltää mahdollisen 7. daktyylin loppupuolikas?
kiloVOLteista KIK = kaksi anapestia?
VOLteista KIKsejä = kaksi daktyyliä?
Tarkastellaanpa kahta ensimmäistä riviä:
"Sähköteekkari kun tuli Loviisaan,
järjen karkotti voimala jo viisaan."
Ihan näyttäsi kuin perusrunojalkana olisi anapesti.
Mutta jos niiltä kahdelta ensimmäiseltä riviltä otetaan kaksi ensimmäistä tavua kokonaan pois:
"Teekkari kun tuli Loviisaan,
karkotti voimala jo viisaan."
Hokkuspokkus, perusrunojalkana onkin yhtäkkiä daktyyli?
Itse olisin kuitenkin taipuvainen väittämään tämän limerikin perusrunojalaksi anapestin sijasta daktyyliä. Kunkin rivin eteen vain tulee ikään kuin kahden painottoman tavun alkuheitto. Perusteluna LOvii, JO vii ja KOvii -osuuksien aiheuttama epäsäännöllisyys. Tällöin ensimmäinen rivi
"sähköTEEKkari KUN tuli LOviiSAAN"
on analysoitavissa näin:
kahden painottoman tavun alkuheitto + daktyyli + daktyyli + trokee + seuraavan daktyylin alku, josta loppuosa on siirretty alkuheitoksi seuraavalle riville.
Jos perusrunojalaksi tulkitsisi anapestin, niin kahden anapestin jälkeinen osuus "tuli LOviiSAAN" olisi mahdoton analysoida.
Sinänsä LOvii, JO vii ja KOvii -osuudet ovat minusta kummajaisia. Ne lienevät trokeita, koska ensimmäiset tavut ovat painollisia ja toiset painottomia, mutta yhtä lailla joku voisi väittää niitä jambeiksi, koska ensimmäiset tavut ovat lyhyitä ja toiset pitkiä. Kummallinen tämä suomen kieli!
145. iso S18.11.2010 klo 22:34
Sivistin itseäni netistä ja löysin tällaista tietoa aiheesta.Limerikki (engl. limerick) on viisisäkeinen pilailuruno, jonka ensimmäinen säe päättyy tavallisesti paikannimeen ja jonka viimeinen säe sisältää yllättävän, usein kaksimielisen kärjistyksen.
Perinteisessä limerikissä ensimmäinen, toinen ja viimeinen säe rakentuvat kolmesta anapesti-runojalasta (lyhyt-lyhyt-pitkä), kolmas ja neljäs kahdesta. Loppusoinnut ovat muotoa A-A-B-B-A, jossa
Ensimmäinen A esittelee runon subjektin – usein tämä säe päättyy johonkin paikannimeen.
Toinen A esittelee jonkun subjektiin liittyvän attribuutin.
Ensimmäinen B esittelee subjektiin liittyvän predikaatin määreineen.
Toinen B esittelee, mitä siihen liittyi.
Kolmas A kertoo lopulta lopputuloksen – usein koomisessa tai sarkastisessa valossa.
Runojalkojen määritelmät:
Trokee: Yhdessä runojalassa on yksi painollinen/pitkä tavu, jota seuraa yksi painoton/lyhyt.
Daktyyli: Yhdessä runojalassa on yksi painollinen/pitkä tavu, jota seuraa kaksi painotonta/lyhyttä.
Jambi: Yhdessä runojalassa on yksi painoton/lyhyt tavu, jota seuraa yksi painollinen/pitkä.
Anapesti: Yhdessä runojalassa on kaksi painotonta/lyhyttä tavua, joita seuraa yksi painollinen/pitkä.
Esimerkkejä runojaloista, iskut isolla kirjaimilla:
Trokee (Kalevala):
MIEle|NI mi|NUN te|KEvi,
AIvo|NI a|JATte|LEvi
Daktyyli (Lauri Viita: Vallankumous):
MONTtunsa |REUnalla| METsikön |TAkana
SILmillä| LIkainen| LIIna tai| LAkana
Jambi (Uuno Kailas: Midas-sydän):
Oon NÄ|län-KUO|loon VIH|kinyt
sun MO|nin KYY|neLEIN.
Anapesti (Saima Harmaja: Kaipaus kevätsateessa):
Yli JA|lavan UR|pujen KEL|lertäVÄIN
sade KE|vättä KAN|taen LAN|keaa.
Seuraavan pitäisi olla oikeaoppinen limerikki ja minun korvaani se istuukin hyvin, vaikka en osaakaan sovittaa sitä perinteisen kaavan muottiin.
Ilpo Tiihonen: Ei-Kaj Plumps
Vanha täti joka asusti Nokalla
tuli julkuksi hernerokalla:
Pisti rokkaansa niin paljon ruutia
että talon sai roskiin luutia...
Piti maustaa vain artisokalla.
Tämä Pallen runo on juuri sitä millaiseksi limerikin miellän:
Eräs uimari lähellä Hauhoa
yli Atlantin aatteli kauhoa.
Teko sisua kysyi.
Mies pinnalla pysyi,
kun pääss' oli vain - sahajauhoa.
146. iso S18.11.2010 klo 22:37
[Joopa joo, kertaus on kaikkien opintojen isoäiti. Löydökseni alku on hyvin lähellä säikeen avausviestin alkua ja Pallen esimerkki oli avauksen toistoa.]
147. RA18.11.2010 klo 23:01
Mitä näissä runojalkamääritelmissä tarkoitetaan ilmaisuilla "lyhyt tavu" ja "pitkä tavu"? Olen ennenkin - noiden eri esimerkkien avulla - yrittänyt ymmärtää runojalkojen eroja, mutta aina se kaatuu tuohon, kun "lyhyeksi tavuksi" määritelty tuntuukin "pitkältä" tai toisinpäin.
Millainen on lyhyt tavu? Millainen on pitkä tavu?
148. Matti18.11.2010 klo 23:12
"Pisti rokkaansa niin paljon ruutiaettä talon sai roskiin luutia..."
Nämä säkeet ovat liian pitkiä. Vai kuinka?
149. RA18.11.2010 klo 23:40
Niin. Ja sitäkin ihmetellyt, että miten sen runoa kirjoittaessa voi - jotenkin yksiselitteisesti - määritellä, missä siinä on painotavut ja painottomat tavut?
150. Juha N19.11.2010 klo 00:03
Kiitos iso S, siis anapestejä.RA, noiden esimerkkien valossa paino on määräävämpi kuin pituus. Daktyylisessä sanassa MONT-tun-sa ei ole lausuttaessakaan ristiriitaa: rytmiltään se on kuin TAN-ta-ta, jossa pitkä + lyhyt + lyhyt tavu. Mutta sana JA-la-van on näköjään yhtä lailla daktyylinen, kun painollista tavua kerran seuraa kaksi painotonta, vaikka rytmi on TA-ta-tan, jossa lyhyt + lyhyt + pitkä tavu. Tämä asia hieman häiritsee omaa korvaani. Kauneimmillaan esim kolme anapestiä menisi
tata / TAN - tata / TAN - tata / TAN.
En ole osannut ajatella että vaikka
tata / TA - tatan / TA - tanta / TAN
olisi yhtä puhdas.
Matti, tuntuvat minustakin pitkiltä.
151. Jaska19.11.2010 klo 00:33
Tavujen pituus voidaan määrittää painon ja/tai keston mukaan runoa luettaessa. Raaka jako lyhyt tavu = kaksi kirjainta, pitkä tavu = kolme tai useampia kirjaimia ei siis pidä aina paikkaansa runoudessa. Rajat ovat tosin häilyvät. Painoton kaksikirjaiminen on aina lyhyt, painollinen voi olla pitkä (esim. germaanisissa kielissä).Suomen kielessä runojalkoja "puhdasoppisesti" käytettäessä painollinen vokaaliin päättyvä tavu ei oikein mallaa, siitä hyvä esimerkki iso S:n siteeraamat Kalevalan nelipolvisen trokeen alkusäkeet. Klassinen trokeehan on mallia painollinen/pitkä - painoton lyhyt. Skandeerattaessa eli runojalan mukaisesti lausuttaessa lyhyet tavut pitäisi muuttaa pitkiksi: MIEle NIImi NUNte KEEvi, AIvo NIIa JATte LEEvi.
Konsonanttiin päättyvä kaksikirjaiminen voi olla suomessakin luontevasti painollinen pitkä. Kolmi- ja useampikirjaiminen tavu sopii aina painolliseksi ja on tietysti silloin pitkä. Painottomana se sopii lyhyeksi, jos siinä on lyhyt vokaali. Pitkä vokaali voi olla kiikun kaakun, joskus menettelee, joskus ei.
152. Jaska19.11.2010 klo 09:18
Unhoittui mainita yksikirjaiminen lyhyt/painoton tavu.
153. iso S19.11.2010 klo 17:10
Limerikeistä puhutaan myös säikeessä 4340. HS 2508. Siellä viitataan tähän säikeeseen ja kerrotaan että täältä löytyy linkkejä rakennesääntöihin. Niin löytyykin, mutta ne ovat hapantuneet, sivuja ei enää löydy.Muistelen aikoinaan lukeneeni noita ja hataran muistikuvan klassisen määritelmän tavumäärä ei ole ainoa mahdollinen (eihän muuten osikaan tarpeellista puhua klassisesta). Haulla
limerick rules löytyy mm. tämä:
_http://wiki.answers.com/Q/What_are_the_main_rules _to_writing_a_limerick
Here are the basics:
1.5 lines.
2.Rhyme structure is AABBA (lines 1,2 and 5 rhyme, and 3 & 4 rhyme with each other. Their "beat" is di di dum di di dum di di dum
3.Lines 1, 2, and 5 generally have seven to ten syllables, while lines 3 and 4 have only five to seven syllables. Their beat is di di dum di di di dum...
4.Ideally, it should be about a humorous or clever story/observation/statement, with the last line carrying the real "zinger" that makes it truly funny.
Myös tämä:
_http://freespace.virgin.net/merrick.sheldon/limer ickrules.htm
the overall rhyme structure of a, a, b, b, a, with the beat pattern
a:da-da-daah da-da-daah da-da-daah
b:da-da-daah da-da-daah
Often, lines three and four have an extra syllable at their start. Variations on this theme include the substitution of the final foot of a line to the iamb, a two-syllable foot with the accent on the second. Further substitution in this way can result in the maximum syllable count of
1. 9 syllables pause 3 1. da-da-daah da-da-daah da-da-daah
2. 9 syllables pause 3 2. da-da-daah da-da-daah da-da-daah
3. 6/7 syllables no pause 3. (da) da-da-daah da-da-daah
4. 6/7 syllables no pause 4. (da) da-da-daah da-da-daah
5. 9 syllables pause 3 5. da-da-daah da-da-daah da-da-daah
being reduced to a minimum of
1.7 syllables pause 5 1. da-dah da-da-dah da-daah
2. 7 syllables pause 5 2. da-dah da-da-dah da-daah
3. 4 syllables pause 2 3. da-da da-daah
4. 4 syllables pause 2 4. da-da da-daah
5. 7 syllables pause 5 5. da-dah da-da-dah da-daa
154. qwertsu19.11.2010 klo 18:27
Kuules iso S. Malli on ihan hyvä. ja rytminen. Siis avaussäkeen. Itselläs viiraa. Hyvä alku pilkkarunon tekoon voisi olla:Eräsi Klaukkalan herra se yksi ja kaks,
Päätti yletä ristikon laatijammaks.
Näytteitä väänsi. Neiti tylysti käänsi.
Ei sulla oo aiheen harrastajajaks.
Länsi-Vantaasta voisi myös vääntää jonkun ylistyksen
155. Juha N20.11.2010 klo 17:58
Limerikki monitavuisesta nimestä: liki mahdoton yhtälö, jos 1) nimen on oltava ensimmäisen rivin viimeinen sana
2) tästä nimestä lisäksi oletetaan tehtävän täydellisiä eli koko nimen kattavia riimejä.
Vaikka täydellisiä riimejä löytyisi, nimen loppuosa tuppaa toistumaan monotonisesti, ellei sille löydy kolmea erilaista homonyymiä. Tällöin samana toistuva sana merkitsee joka kerta eri asiaa.
Jos sitten tällaisen limerikin onnistuukin rakentamaan, riimit ovat rajoittaneet laadintaa niin paljon, ettei mitään oikeasti hauskaa, kirpeää tai muulla tavalla säväyttävää ole syntynyt.
Arvo Salo tässä silti E. Vuokilasta riimitellessään onnistui. Seuraavan lainauksen kolmas rivi viittaa Reposaareen, jossa ristikkoväki oli koolla:
Oli lahjakas laatija Laukkipäästä,
eräs Erkki ja taatusti taukki päästä.
Tuli saaresta repo.
Hän huudahti: "Hepo!"
Tais siinä jo toisilta paukki päästä...
Seuraavassa oma yritykseni homonyymeillä kikkailevaksi limerikiksi, joskaan varsinaista vitsiä niissä ei valitettavasti ole.
Sarjassa "Suomen seutukunnat": Raasepori
Renki renttu hän on Raaseporista.
Pomo lahjoen ain' saa se porista:
"Kairat, näverit mulla
omaks' sun saattais' tulla.
Mikset portaita siis laase porista?"
Valitettavasti ääneen luettaessa viimeisen rivin LAASE PORISTA kuuluu jäännöslopukkeen takia LAASEP PORISTA, joten riimi on täydellinen vain kirjoitettuna.
Seuraavassa tätä virhettä ei ole, mutta kokonaisuus on keinotekoisempi. Olettakaamme, että Juha Väätäisen hopealle jättämä ex-euroopanmestari olisi nykyään hanttihommissa Suomessa:
Tyly torppari tuo Raaseporista
Jürgen-rengille näin saa se porista:
"Kairat, näverit petti,
avuks' on huuto.netti -
myydään orjaksi yks' Haase porista."
156. matts20.11.2010 klo 19:39
Yksi Enqvisti tutki kosmostaEi ollut kuullutkaan Osmosta
joka joi vissyy ja kossuu
leivällään paistettuu possuu
ja piti kotinaan Kosmosta.
157. Juha N7.12.2010 klo 00:46
Limerikkejä on oikeasti hauska kehitellä. Kun kävelee vesirajassa pitkin kilometrien mittaista rantaa, vihoviimeisessä vastatuulessa, hiekan lentäessä päin näköä, lenkkarit yllätystyrskyistä märkinä, on älyttömän kouluttavaa miettiä tiettyyn rytmiin sopivia sanoja ja riimejä. Korvilla muodon vuoksi korvanappikuulokkeet, etteivät nyt mielenvikaiseksi luule, kun joku ääneen makustelee kuinka sanat loksahtavat toisiinsa. Oletetun musiikin varjolla on jostakin syystä sosiaalisesti hyväksyttyä höpötellä itsekseen...Tässä limerikki kunnasta nimeltä Ii.
Taustatietoa: Jasso-kissaa piirtävä Jii Roikonen sai Puupää-hatun Kemin sarjakuvafestivaaleilla vuonna 2005.
Puupää-voittajan seisautti Ii,
Kemin jätti kun Roikosen Jii.
Puuta pääkö siis on?
Auto huoltamaton -
Iissä leikkas' jo moottori kii.
158. Tallin ovet auki?7.12.2010 klo 01:45
Ei oikein rimmaa. Ota mallia räppäreiltä.
159. Juha N7.12.2010 klo 12:37
Tallin ovet auki: Räppärien riimit voivat rimmata, mutta nepä eivät stemmaakaan rytmiin, jos runojalka rajoittaa sanojen vapaata rönsyämistä. Onnekseen räppäreillä ei ole runojalkaa rasitteena.
Sitä paitsi kovin nerokkailla riimeillä ei pääse keekoilemaan, kun on viiden rivin puitteissa tarina kerrottavana.
Jos tarkoitit riimien yksitavuisuutta, niin itse asiassa tämä oli ensimmäinen limerikkini, johon olen täysin tyytyväinen. Optimissaanhan kunkin rivin lopussa on yksi ainoa painollinen tavu, minkä esim englannin kielessä saavuttaa helposti. Muutoin anapestiseen galoppirytmiin ta-ta-TAA ta-ta-TAA tulee ääneen luettaessa epäsäännöllisyytä ylimääräisten tavujen takia.
Tässä ei ole ylimääräisiä tavuja:
puu-pää-VOIT-ta-jan SEI-saut-ti II
ke-mist' LÄK-si kun ROI-ko-sen JII
puu-ta PÄÄ-kö siis ON
auto HUOL-ta-ma-TON
iis-sä LEIK-kas' jo MOOT-to-ri KII
160. Juha N13.12.2010 klo 20:29
Silläkin uhalla, ettei teillä muilla enää ole intoa limerikkien rustaamiseen, niin haastan yrittämään. Kokosin järviä, josta voisi jotain kehitellä:
SAIMAA. PÄIJÄNNE. INARI. PIELINEN. KEITELE. PYHÄSELKÄ / KEURUSSELKÄ. PUULA. LOKKA. YLI-KITKA. NILAKKA. KOITERE. PORTTIPAHTA. SUONTEE. ROINE. KOLIMA. UNNUKKA. SYVÄRI (järvi Nilsiän-Varpaisjärven alueella). LENTUA. RUOTSALAINEN. KUOLIMO. TARJANNE. LIEKUNE. KUKKIA. (ISO-)VIETONEN. YLÄ-RIEVELI. UNARI. IIVANTIIRA. SUURI-ONKAMO. ISO-KIIMANEN. ULJUA. SONKARI. PAATARI. SYNSIÄ. KIITÄMÄ. LENTIIRA. LONKARI. LUMMENE. VESIJAKO. KUVANSI. TORSA. SYVÄNSI. MELAKKO. LOITIMO. VAJUKOSKI (Vajukosken allas). UURAINEN. KUORINKA. ISO-NAAKKIMA. MALLOS. TUULIAINEN.
Tässä alkajaisiksi katsaus rajojemme ulkopuolelle. Mahdolliset ei-intentionaaliset mielleyhtymät veli venäläiseen edustavat puhtaasti lukijan omaa russofobiaa, ja ne tulee viipymättä saattaa Johan Bäckmanin tietoon toimenpiteitä varten.
KUINKA RUKAJÄRVI MENETETTIIN
Lempo loitsun kun loi Rukajärveen,
väki säikkynä sai silmävärveen.
Vedet pois nieli maa
tuonen porttien taa.
- Ruka jäi. Nimest' horna vei är-vee:n.
161. Eki13.12.2010 klo 20:45
Yritin tehdä ihan noilla virallisilla säännöillä.Reissun tein pohjoiseen, Unariin,
törmäsin saatanan tunariin,
fillaroituaan päivät,
pallit pinnoihin jäivät,
kuskina verrataan Munariin?
162. iso S13.12.2010 klo 20:54
Sandro Munarin kuvitteellinen uimareissu:Nousi Munari uimasta Puulasta,
alkoi ihailla pintaa sen kuulasta,
monisanaiset kehut
saivat suomalaisjehut
sakinhivuttamaan miestä suulasta.
163. Juha N13.12.2010 klo 20:57
Siinä saatiinkin Munari-nimelle suomenkielinen tuplamerkitys :)
164. Eki13.12.2010 klo 20:58
En pysty nyt jatkokertomukseen, mutta kummitädilläni on tosiaan mokki Kukkian rannalla.Kummitädille on Kukkia
paikka viruttaa myös sukkia.
Kova järven on veto,
imi nöyhdät kuin peto.
Veden nimi on nyt Nukkia.
165. (Juha N)13.12.2010 klo 20:59
(Viittasin Ekin limerikin kahteen viimeiseen riviin.)
166. (Eki)13.12.2010 klo 21:01
(Hienoa jos Suomen mestari ymmärtää sanaleikkejä. Siitä voi olla apua havitellessa seuraavakin mestaruutta SM 2011:ssa.)
167. matts13.12.2010 klo 21:02
Iso S pulahti Iso-Kiimaseenoli pihkassa kovin pikku-Liimaseen
Mutta kas
peijakas!
Taisi törmätä Iiro Viinaseen.
168. matts13.12.2010 klo 21:10
On kaukana Kainuussa LentiiraSinnepä haikaili Hannes Tiira
Kuunteli käen kukkua
Eikä malttanut nukkua
Kun jossakin kirkui lapintiira
169. Juha N13.12.2010 klo 21:31
Linnuntietä kun käyn Iivantiiraan,tarkoin kartalta sen viivan tiiraan.
Oli taivas tai maa,
rauhan siivekäs saa -
muuten tartuttaa voin hiivan tiiraan.
170. matts13.12.2010 klo 21:45
Ukko se onki rannalta SuonteenOliko lunki kannalta luonteen
Ottipa limpsaa
Vaik aatteli pimpsaa
Itse mä sille kuuman suon teen.
171. Juha N13.12.2010 klo 21:49
matts, teetkö suon vai suotko teen? :)
172. matts13.12.2010 klo 21:56
Äijien hommana padottaa UljuaEi siinä kannata kadottaa puljua
Firma kun lakosi
Äijät ne kakosi
Kotimatkalle kohti Kuljua
173. matts13.12.2010 klo 21:57
Suon hänelle teen ettei tarvii imua kun pillillä juo limua.
174. iso S13.12.2010 klo 22:12
Minne tuuli pojan kuljettaa? Ei aina sinne minne haluaa. Tässä muistikuva, jossa vain nimet ja tapahtumat on muutettu:Oli Ässäkin seilannut Saimaata
eikä kaivannut Loimaata, Thaimaata
näki rannalla naisen
likimain jumalaisen,
ilman airoja soutaa ei saata.
175. matts13.12.2010 klo 22:22
Nestori saaressa bunkkas SaimaanKaameesti fimppinsa dunkkas Saimaan
Kun byggas harmajan torpan
hönas fönarist vain Tarvan ja norpan
Vaik oli pihkassa Harmajan Saimaan.
176. Marco Poloinen13.12.2010 klo 22:47
Aiheessa on painotukset kohillaan, runossa välttämättä ei:Illaks rantasaonaan Kallavein
seoraks eokko mukkaan yksintein.
Laettelin saepotta
lie huomanna jotta
kouroonj mielellään tissillään pein.
177. matts13.12.2010 klo 22:48
Yksi Impi aanaili, missä on Mallos?Höh! Tiedosta tyhjä on kallos.
Vaan immellä mielessä,
melkeinpä äidinkielessä
oli vaan valtava ukon fallos.
[tuon siitä sitten saitte kun ei meikä tiedä missä on Mallos?]
178. Wexi13.12.2010 klo 22:48
Löydänkö koskaan sanojen kehtoatäyttämään edes muutamaa ehtoa
tuskinpa vaan, haaveita nekin
löydä en koskaan rytmiä Ekin
Taidanpa tyytyä ratkomaan Lehtoa
179. jupejus14.12.2010 klo 01:01
Soutelin Kitistä, päin Lokkaa,rannalle katsoin porotokkaa.
Hiljaisuus on yön,
kuului ääni työn.
Kokassako kehveli kokkaa.
180. matts14.12.2010 klo 17:47
Helinän mielijärvi on kumma TorsaSen raannalla parkissa tumma Corsa
Uikkarit riisui mimmi
Oli mielessä öinen simmi
seurana vain humma ja sorsa
181. Matias-Myyrä14.12.2010 klo 18:00
Moni neito on hukkunut Kuorinkaan.Siltä säästyne ei tyttö nuorinkaan.
Hengen itseltään riistää,
kuudes käsky kun kiistää,
että likka ei tehdä saa huorinkaan.
182. Tallin ovet auki?14.12.2010 klo 19:20
Tässä Kopio."Lähettäjä: Antti Skyttä 5.5.2005 klo 15:18
Miettikääpä vielä limerikin rytmitystä. Se on yhtä tärkeä kuin säkeiden määrä.
Hyvä hyvä esimerkki on Pallen limerikki ihan säikeen alussa.
Hyviä ovat myös Mariannan (22.11.2003) muistelot englanninkielisistä. Paitsi, että ekan limerikin ekasta rivistä puuttuu yksi tavu. Kun siinä nyt lukee "There was a young of Bengal", olisi se rytmisesti OK esim. "There was a young lad of Bengal".
Hessun omaelämäkerrallinen tilitys on upea. Ja taas rytmisesti toisesta säkeestä puuttuu yksi tavu. Kun siinä nyt lukee "joka keräsi tiedonmurusta", olisi se rytmisesti OK esim. "joa keräsi tietämysmurusta".
Limerikki on muotovaatimuksiltaan hyvin tiukka. Siksi se onkin niin haastava laji. "
Juha N. sinulla ei edelleenkään pysy rrunoratsu housuissa
183. Olavi Kivalo14.12.2010 klo 20:38
Olen enskertalainen täs säikeesrunot on ristiriidassa räikees
poljentoa ei oo
limerikki? nojoo
tavumäärät ja riimithän jäi jees
184. Tallin ovet auki?14.12.2010 klo 20:43
Olavi. Lue säikeen alussa oleva runo ja ota oppia. Olavi. Runosi on täysin floppi. Antti Skyttäkin ihmettelee. Et taida ymmärtää paljoakaan runoudesta
185. Olavi Kivalo14.12.2010 klo 20:51
Mitä! Minähän olen suuri runoilija.
186. Tallin ovet auki14.12.2010 klo 20:55
Olet tosiaan :)
187. Hevoset karkaa14.12.2010 klo 20:59
Pitää olla paikkaPitää olla pilkka
Pitää olla oikeasti painottunut.
Kuulkaa te ristikon laatijat ja ratkojat.
Olette surkeita runoudessa.
188. matts14.12.2010 klo 21:20
Postipekkaa ennen toverinsa Tarjannekuntaliiton pomona kaverinsa Parjanne
Vauhti on kaiffareilla ollut kova
Vaikkei duunipaikka ollut Nova
Nuottejahan luki torvinensa Harjanne
189. Hevoset karkaa14.12.2010 klo 21:41
Voi matts. Punakynää pitää käyttää paljon.Otetaan kaksi ensimmäistä säettä.
Toisesssa on yksi liika tavu
Ei mitään rytmiä. Ja niin edelleen.
190. iso S14.12.2010 klo 21:53
Lapin mies oli menossa Unnukkaanlopen uupunut nunnukanunnukkaan.
Aina päässä se soi
eroon päästä ei voi
pahemmalta ei loppu kai tunnukaan.
[Olisikohan ollut sama mies joka yritti mitata Inarin syvyyttä? Nyt päätyi synkkään ja lopulliselta vaikuttavaan sukellukseen itselleen kaukaisessa paikassa ihan loppusoinnun vuoksi. Opetus: ei pidä ottaa runosääntöjä liian vakavasti!]
191. matts14.12.2010 klo 22:01
Hevoset karkaa Vermostaottaapa parkaa hermosta
arvosteluhan oikeeta
varsinaisen soikeeta
kun laukussa pitää termosta.
192. Wexi14.12.2010 klo 22:10
[Säästä toki punakynääsi. Eivät kaikki ole harjaantuneita limerikkeihin. En itsekään kovin hyvin, mutta totta tietysti puhut rytmin tärkeydestä.Limerikeissä usein terävän selkeä poljento, esim:
Tsumppaa dumppaa dumppaadui
Tsamppaa damppaa dumppaadui
tsumpandandu dandundei
tsampandandu dundandei
Tsumppaa damppaa dumppaadui
Säkeen loppusoinnut vielä tärkeämpiä.
Hyvän rytmin löytyminen ei aina niin helppoa ole, varsinkaan meille tiletanteille.]
193. Olavi Kivalo14.12.2010 klo 23:05
No helvetti, ei se noin mene. Noin soittaa torvisoittokunta piiritanssia. Vaan näin:Dsupa duutsupa duutsupa duu(duu)
Tsapa taatsapa taatsapa tuu(duu)
dsupaduu dadudei
tsapadaa tadudei
Zupa duutsupa duutsupa zuu(duu)
Jos pidetään kiinni siitä, että tavumäärä pitkissä säkeissä on 7-10, niin Pallen runon pitäisi olla:
Eräs uimari läheltä Hauhoo
yli Atlannin aatteli kauhoo.
Teko sisua kysyi.
Mies pinnalla pysyi,
kun sen pääss' oli vain - sahajauhoo
194. Wexi14.12.2010 klo 23:19
Ola ViKivalo.Niin varmaan sitten.
195. Jaska14.12.2010 klo 23:56
Tarkoitit kai Olav Ikivalo?
196. Wexi15.12.2010 klo 00:00
Ennemminkin tavoittelin tuttavallisuutta menettämättä kuitenkaan palindromin viehkeyttä ja omintakeisuutta.
197. Wexi15.12.2010 klo 00:12
Koitin tehdä limerikinsiinä tein mä vikatikin
Mut kuulkaas Olkkua
siin on tolkkua
Siin on sanat sokin sikin
198. Olavi Kivalo15.12.2010 klo 10:43
Oletteko kuulleet uudesta sivustosta WikiValo. Siellä valaistaan kuinka kirjoittaa limerikkejä.Muuten IsoS:n, toisen suuren runoilijan, nunnukka-juttu on mielestäni helmi. Lipsumisen tavumäärästä voi hyvin laittaa taiteilijanvapauden piikkiin.
199. matts15.12.2010 klo 17:48
Eräs Olavi Ivalossanautti vaaroista Kivalossa
vaarat ne nousi
kuin loikkaaja Pousi
ja Olli vaan nautti valossa
200. Ruben16.12.2010 klo 07:28
Kaikille on tuttu Vihtijosta löytyy vittu tuhti
jopas sanat sekosi
peru heti tekosi
tai vie tiesi linnaa kohti
201. matts16.12.2010 klo 17:30
Poloinen muutti Savostakun diggas Kuutti Lavosta
Haroi Marco hapsiaan
Ja laskeskeli lapsiaan
Että sepä siitä levosta
202. Matias-Myyrä16.12.2010 klo 17:44
On Keiteleen vieressä Nilakka.Ei viihtyne järvessä silakka.
Jos kurjalla säällä
on pilkillä jäällä,
voi ollakin liiaksi vilakka.
203. ?16.12.2010 klo 19:23
SavostaLavosta
levosta
Ei käy millään opilla.
204. -D16.12.2010 klo 19:59
Paitsi räppärien ja useimpien nyky"sanoittajien".
205. RA16.12.2010 klo 21:11
Yksi Riitta Hämeenlinnastasano ettei mistään hinnasta
hypikkää Vanajaan
ärhentää: "...tana, jaan
ärräpäit ja viittaan kinnasta!"
206. iso S16.12.2010 klo 22:33
Iso S oli äimänä. Kukkia?Täällä uiteta ei edes tukkia.
Mikä hyöty on tästä
lätäköst' ikävästä?
No, huuhtelen ainakin sukkia.
207. Marco Poloinen16.12.2010 klo 22:38
Potut pottuina:Yks' siiastaja Houtskäristä
koki verkkonsa - auts - säristä
ihan mytyssä!
Otsa rypyssä
tunki mätiään viemäristä.
208. Eki16.12.2010 klo 22:39
Heh, jo toinen, joka huuhtelee sukkia Kukkiassa...
209. Kauko Koikkalainen16.12.2010 klo 22:54
Laatija tuntuu mainioltaSaahan hän vihjeet Sainiolta
Lausuit hurlumheit
Ja Eevan Kustaviin veit
Siis sieltä Tapaninvainiolta
210. ?16.12.2010 klo 23:17
Voivoi Kauko etpä osaa mitään. 1. Lauseessa pitää olla paikkakunta ja viimeisessä joku vitsintynkä!!!!
211. Eki16.12.2010 klo 23:35
Lokasta toinen:Perille tullaan kohta Lokkaan,
matkalla näimme kohtalokkaan
fillarimarssin
ihan kuin farssin,
kaatuvan ojaan koht’ alokkaan.
212. matts16.12.2010 klo 23:44
3. lokastaLaulujaan luritti Lokka
Ääntänsa kuritti Sokka
Nattasten luona
Heillä on kuoma
Nimeltään Hannele Pokka
213. Jaska17.12.2010 klo 00:14
Tuli syys teki jään Inariin,eräs mies meni jäälle no niin:
se ei kestänytkään,
putos mies läpi jään,
ja se huus' jipijei näkemiin.
214. matts17.12.2010 klo 07:23
Uimapaikka Vihdissä on MoksiVetensä vaan musta kuten koksi
Moksiskaan ei olla
Kun ei kastu polla
Eikä muutu rasta kuontaloksi
215. PP17.12.2010 klo 08:22
Souti Eemeli pitkin Nilakkaa. Airot ne viuhui vilakkaan.
Pettymys suuri,
ei käynyt tuuri.
Järvi ei suonutkaan silakkaa.
216. PP17.12.2010 klo 08:25
Stereona tuli Savon Nilakka,joka ei tunnista silakkaa.
Matias-Myyrä, tuo nilkki,
jo edellä jäällänsä pilkki.
Eipä tuota huomannut tämä akka.
217. matts17.12.2010 klo 10:08
Tervaajat soutivat OuluaEipä tarvinnut käydä koulua
Mutt' Tiernapojissa
Murjaani kuin Issa
Toivotteli sulle Hyvää Joulua
218. Marianna17.12.2010 klo 10:20
Tulipa vanha synti vastaan, huolimattomuus. 22.11.2003 p.o:There was a young man of Bengal (etc.)
219. Olavi Kivalo17.12.2010 klo 10:21
Poimin tuosta erään poljennoltaan kyseenalaisen teelmän ja syötin WikiValon limerikkigeneraattoriin. Se antoi Tarkoititko:
Hämeenlinna on tunnettu Riitasta
Siit on juttuja kuin Iso-Iitasta
Ärhentää ”...tana” vaan
”Hypikkää Vanajaan!”
Asikaiset on joukkoa riitasta
220. matts17.12.2010 klo 10:26
Eliaankin lempipaikka KoitereMatelin tapasi; Moi, tere!
Kuivalatar lauseksi
Runon tahi kaksi
Lönkka siihen, eiks' tää ole Tampere
221. matts17.12.2010 klo 10:43
Tämäkin on wikivalolla tsekattu, vastaus oli "turha yrittää ei ne limerickit teiltä luonnu")Viita katsoi Näsinkariin
Kurun antisankariin
Lauri laskeskeli
mainio on riimikeli
laitan Kukunorin Kalahariin
222. matts17.12.2010 klo 11:07
Wikivalo ei pystynyt edes tarkistamaan tätä loppuun kun jo sauhu nousi koneesta, prosessointi ja presissointi petti - sääli!Kuhmoisten kirkas Lummene
pintaasi lipuu puuvene
lumpeet kukkii
soutaja huhkii
mut minä kun en tule enkä mene.
223. matts17.12.2010 klo 12:40
Ei kalaa anna Räävelisiis, vetele ei tää peli
Kaks' lahnaa vain
ja ladan avain
nyt kalakauppaan! määrää veli
224. RA17.12.2010 klo 15:26
Dsupa duutsupa tuut Katumaa(maa)Tsapa taatsapa saat latumaa(maa)
dsupaduu dadudei
josko ollunna ei
Zupa duutsupa duut satumaa(maa).
225. qwertsu17.12.2010 klo 17:37
Hämeenlinna on tunnettu Riitasta
Siit on juttuja kuin Iso-Iitasta
Ärhentää ”...tana” vaan
”Hypikkää Vanajaan!”
Asikaiset on joukkoa riitasta
Tällaisen kuvitelman olen saanut. Ehdotan tätä Kivalon limerikkiä jatkoon, ellei peräti voittajaksi
226. sama, korjaus17.12.2010 klo 17:48
Tällaisen kuvitelman olen saanut. Ehdotan tätä Kivalon limerikkiä jatkoon, etten peräti voittajaksi
227. sama, korjaus17.12.2010 klo 17:48
Tällaisen kuvitelman olen saanut. Ehdotan tätä Kivalon limerikkiä jatkoon, etten peräti voittajaksi
228. PP17.12.2010 klo 18:12
Nuorena rakastin Oulua.Kävin vähän elämänkoulua.
Pari vuotta vain
eikä suotta lain.
Lapsi syntyi ennen joulua!
229. Järgen Voice Keep17.12.2010 klo 20:20
Qwertsuko on från Karisskulle du resa till Paris
Take an airplain
ja menolippu vain
Saat lentää vapaana kuin varis
230. matts18.12.2010 klo 08:23
Toipuuko ryöstöstä Sipoojo Porvoota Helsinki hipoo
Törkeä temppu
sanoi Gröninkin Emppu
mutt' Pajunen vai kieltänsä lipoo
(ja Suomessa on muka kunnalla itsemääräämisoikeus alueeseensa lain mukaan)
231. PP18.12.2010 klo 10:33
Sukari häärää MaskussaSuosio lienee laskussa
Ideoita löytyy
Kuka niistä hyötyy?
Mulla ainakin reikä taskussa
232. matts18.12.2010 klo 18:17
Paimion likka sanoi Hasta la VistaEspoossa suunnitellaan vasta La Hista
vaan missäpä on
paikka tuntematon
josta laadittu on vastaava lista
233. Olavi Kivalo18.12.2010 klo 19:59
Runosuoni pulppuaa. Hienoa. Daktyyli tuntuu istuvan suomalaiseen luonnostaan. Olisiko ihan oman säikeen paikka, kun limerikin runojalka on tiukasti anapesti.
234. tiurutar19.12.2010 klo 01:06
Näille runosuonen pulpahteluillehan on oma säiekin. En vaan muista, minkä niminen (omat sähellykiseni lienevät syynä unohdukseen)
235. iso S19.12.2010 klo 11:32
[Näiden säikeiden otsikossa on sana runo:1625. runoratsu
1991. runolaji
2143. Runoratsulla rikkaaksi
2636. Runo tuloillaan
5226. Runoja ja ristikoita
Ehkä ensimmäinen on se unohtunut? Runoutta liippaa myös
1373. Hyvä riimi]
236. Matias-Myyrä22.1.2011 klo 21:35
Yöjalassa aitassa Vöyrinmä nättiä tyttöä köyrin.
Mut isäntä syssyllä
mua uhkasi pyssyllä.
Käyn vihille askelin nöyrin.
237. ?22.1.2011 klo 21:47
Rytmi?
238. Matias-Myyrä22.1.2011 klo 21:50
Yks isäntä pellolla Pyhtäänmua houkutti porkkanaa nyhtään.
Käytti viittomakieltä,
minä näytin vain kieltä.
En osannut ruotsia yhtään.
239. Wexi22.1.2011 klo 22:24
Mielessä kypsyi aatos vakaatäytyisi päästä naimaan takaa
kohde löytyi kirkolta Lapuan
äkkiä aittaan ja selkään kapuan
näin se maailma onneaan jakaa
(Hyi Wexi, mutta Matias-Myyrä aloitti)
240. Ruben25.1.2011 klo 08:59
Stadille kelpais koko VantaaOnkos sulla siihen kantaa
Tikkurila ja Korso
Hakkilasta ihan torso
Hamuaa myös Ruskeasantaa!
241. T.Avis30.5.2011 klo 16:58
Nymphomaniacal JillUsed a dynamite stick for a thrill
They found her vagina
in North Carolina
And bits of her tits in Brazil
Rita Mae Brown: Six of one
242. Matias-Myyrä29.1.2012 klo 15:00
(Pistetäänpäs pitkästä aikaa tämäkin säie etusivulle)Mies meni hierontaan Vuokattiin.
Kaulittiin, käännettiin, muokattiin.
Suolesta törähti,
hieroja hörähti.
Mies vienon silmäyksen luo kattiin.
243. iso S31.1.2012 klo 16:45
(omalla riskillä, omalla riskillä...)Mies teräväkielinen Kiteeltä
sai palautteen mielipiteeltä
Tuskin kiitti hän siitä
ja eikös se riitä
kun pärstäkään näy ei nyt siteeltä.
244. Wexi31.1.2012 klo 19:36
Törmäsin eilen pariin kuomaanhetken perästä ryhdyimme juomaan
Tuliaisina kirkasta Kiteen
siitä annoimme mielipiteen
kaiken jätimme Herran huomaan.
245. Matias-Myyrä12.2.2012 klo 14:18
Kaet liittäävät Kuopijon Muaninkaan.Mut tuskinpa puskassa vuaninkaan
onko kunnanrajat pysyneet.
Liekkö rötösherrat kysyneet
mielpijettä ite Don Juaninkaan.
246. Wexi12.2.2012 klo 14:26
Limerikin ehdot täytänNärhen munat muille näytän
Johan nyt on lempo
unohtui tempo
paikkakuntana Stadia käytän
247. anni12.2.2012 klo 14:27
Virkkusen Henna suunnittelee Suurta Oulua,vaikka meillä nyt jo tehdään Uutta Oulua.
Vuoden alusta neljä kuntaa Ouluun liitetään,
kuntien herroja niiatenko kiitetään?
248. [Matias-Myyrä]12.2.2012 klo 14:30
[Wexi, ensimmäisen säkeen tulisi päättyä paikannimeen (tai joskus henkilönnimeen)][Anni, limerikissä on aina viisi säettä]
249. Wexi12.2.2012 klo 14:31
[Kaavalla A A B B A. Yhtä tärkeää rytmi. Puritanistien mielestä paikkakuntakin pitäis sisältyä]
250. anni12.2.2012 klo 14:33
[joo, justiinsa luin alusta ohjeen.]Virkkusen Henna suunnittelee Suurta Oulua,
vaikka meillä nyt jo tehdään Uutta Oulua.
Vuoden alusta neljä kuntaa Ouluun liitetään,
kuntien herroja niiatenko kiitetään?
Lapsille riittää ainakin monta koulua!
251. Wexi12.2.2012 klo 14:49
["Perinteisesti" ensimmäiseen säkeeseen pitäisi sisällyttää, sekä paikkakunta, että henkilö.Riimi ei saisi toistua samalla sanalla, eli tuo Oulua ei saisi kahdentua.
Voisi ajatella toisen säkeen muuttamista, esim:
...vaikka vielä tuskin vietämme Joulua.]
252. Matias-Myyrä12.2.2012 klo 15:24
Akaa se ruotsiksi on Ackas.Siel' akkaa kännissä mies hakkas.
Mutta aamu kun valkes,
ukon huulikin halkes.
Pihalle akka kun sen nakkas.
253. qwertsu12.2.2012 klo 16:36
Hienoa Wexi. olen muuten avannut tämän säikeen lukuisia vuosia sitten. Aloitussäikeessä ovat kaikki esimerkit, mitä tarvitaan limerikkien rakenteluun.
254. [anni]12.2.2012 klo 16:48
[Wexi kirjoitti: "Perinteisesti" ensimmäiseen säkeeseen pitäisi sisällyttää, sekä paikkakunta, että henkilö. - Minun räpellyksessä olivat sekä henkilö että paikkakunta. Eikö se ollutkaan oikein. Tuon ehdottamasi säikeen joulun vietosta voit vapaasti vaihtaa.]
255. Wexi12.2.2012 klo 17:19
[Se sanomani (12.2.2012 klo 14:49) alkuosaltaan ei liittynyt sinun limerikkiisi, kunhan kaivelin muistilokeroistani "oikeita" sääntöjä.Sanan kertauminen loppuriimissä liittyi. Sitä olisi hyvä välttää, olkoonkin että samalla sanalla voi olla myös eri merkitys.
Limerikkihän on (kai, en nyt lähde lunttimaan) alunperin pilkkaruno. Niitähän on joskus kiva vääntää.
Noille puritaanisille säännöille on tietysti hyvä välillä viitata kintaalla. Pääasia, että saa mieleisensä tunnelman riimittelyyn.
"Limerikkihän" on siinä mielessä kiva, että useimmat ihmiset pystyvät leipomaan sen tuokiossa.
Toinen asia on sitten se rytmi. Siihenkin lienee olemassa ihan tavutteluoppaitakin, mutta kyllähän sen "korva" kuulee onks se millään muotoa temmossa, riippumatta tavumääristä.]
256. Matti12.2.2012 klo 18:15
Säikeen alussa oleva Pallen Limerikki on kai puhdas:- Loppusointukaava on AABBA
- Ensimmäisen säkeen viimeinen sana on paikannimi
- Viimeinen säe sisältää lievän yllätyksen
- Poljento menee näin:
ta TAtata TAtata TAtata
ta TAtata TAtata TAtata
ta TAtata TAta
ta TAtata TAta
ta TAtata TAtata TAtata
Siis:
Eräs uimari läheltä Hauhoa
yli Atlannin aatteli kauhoa.
Teko sisua kysyi.
Mies pinnalla pysyi,
kun pääss' oli vain - sahajauhoa
257. qwertsu12.2.2012 klo 18:29
Wexi. Lue johdanto, äläkä rupea selittelemään ja keksimään lisää ruutia.
258. Wexi12.2.2012 klo 18:37
Kellähän osoite Merikarviakyselen ilman hampaita, sarvia
Arvoa veikkasi joskus Eki
Tarkistin netistä, selvän teki
(Daamini huutaa kolmatta varvia)
[Luin jo]
259. malifani12.2.2012 klo 19:43
Ku yks nekru tuli Malistaalko sen hampaat kalista
tuli kotia hommista
teki totia rommista
ja katteli töllöstä jalista
260. qwertsu17.2.2013 klo 12:53
Kymmenen vuotta on aikaa kulunut. Eräs sivupersoonani on sen avannut
261. Juha N15.6.2014 klo 18:05
Vaihteeksi taas limerikkejä? Tässä homonyymileikkiä. Paikannimet on sijoitettu suosiolla aloitusrivien toiseksi viimeisiksi sanoiksi, jotta viimeiset sanat voisivat olla yksitavuisia.
Sulle oodin mä Valtimo tein
puhtain syömmin ja valtimotein.
Horsman lahjakses' hain -
halla ruusun vei vain
sekä Kilmerin Val timotein.
Tuvat kestä ei Vetelin lain. [lain = laisin]
Hatust' välkkynä vetelin lain:
märäks' saa piru maan,
katot myös virumaan
kostein oljin ja vetelin lain.
Yhä kaipailen Karunaa vain,
kussa köynnösti karu naavain.
Kohos' maat taivast' päin, [viitataan maankohoamiseen]
vuotten vieries' näin
paon merten ja karun aavain. [karun = genetiivi sanasta karku]
262. matts15.6.2014 klo 19:23
Yks tyyppi KarunastaLaittoi laskun Carunasta
On muka puissa ollut sortumia
Ja sehän rokotti Fortumia
Hain apua siis buranasta!
263. Matias-Myyrä16.6.2014 klo 22:23
[Määritteleeköhän joku EU-direktiivi limehedelmän suurimman sallitun rikkipitoisuuden, siis limerikkimäärän?]
264. matts16.6.2014 klo 23:05
[kyllä]
265. Juha N19.6.2014 klo 00:21
Jos vaihdettais tuon Valtimo-jutun kasvit kokonaan heinäpuolelle:Sulle oodin mä Valtimo tein
puhtain syömmin ja valtimotein.
Lauhan lahjakses' hain -
halla helven vei vain
sekä Kilmerin Val timotein.
266. Juha N19.6.2014 klo 00:21
Kai sarjissankaritkin joskus kuolevat? Tässä yksi kohtalo. Keksikää lisää.Käy Obelix matkalle Korsikaan,
saa yrttejä bokyyse d'or -sikaan.
Syö myrkyn, on vainaa,
mut hitto kun painaa -
ei kestäne nahkurin orsikaan!
267. Wexi19.6.2014 klo 00:46
Asterix sortui taikajuomaan,ei naista rakkautta suomaan
yrtit tietäjältä pyysi
mistelit vaan joku nyysi
Niin hän joutui "Herran huomaan".
268. matts19.6.2014 klo 07:57
Hau hau - haukkui IdefixKuk kuk - kukkui - sanos miks!
Alle suuren kiven Hiiden
ennen teetä kello viiden
koiruus jäi - ja idé siks.
269. Olavi Kivalo19.6.2014 klo 10:55
Kuka päästi nuo nikkarit valloilleenjotka koskaan ei pystyne kalloilleen
selittään oikeesti
mik' on a-na-pes-ti
tainneet vain enempi potkupalloilleen
270. ?19.6.2014 klo 11:26
kummin päin:...oikeesti... > anapeesti..., vai
...oikesti... > anapesti?
271. Wexi19.6.2014 klo 12:16
Runo-oppiko Olkun mieltävaivaa, kun ei löydä kieltä
tuntuuko hyvältä?
soundinsa syvältä!
toivottavasti löytyy sieltä
272. matts19.6.2014 klo 13:15
Olis yks Vilho HesastaMuka pitäis tosta Vesasta
Sanoivat että on poika homo
mut siitähän tuli firmaan pomo
Ja sitäpaitsi se tykkäs vaan Esasta!
273. Juha N19.6.2014 klo 23:03
Yksipuolinen rakkaus Roomaankerran johdattaa Caesarin koomaan.
Johan pimenee pää,
terä syömmeen kun jää -
vahvast' vaikuttaa psyykeen ja soomaan.
274. Emma19.6.2014 klo 23:36
Näin kerrotaan vanhassa tarussa,loppu kauhea jutussa karussa:
"Et tu, Brute", Caesar huudahti,
ennenkuin polvilleen nuukahti.
Tuska kova kajahti parussa.
275. matts19.6.2014 klo 23:56
Davidsonin veljekset husTe riiviöt Harley ja Jeesus
Näpit irti sätkistä
Samaten myös prätkistä
Tai rokotetaan tetanus
276. Wexi20.6.2014 klo 00:22
Bobrikovin raskas huolisenaatissa häijy puoli
portaikossa
paikka jossa
Eugen ampui, ukko kuoli.
277. Wexi20.6.2014 klo 01:49
Onko koskaan nähty moistaKunkku, Ludvig kuudestoista
päänsä putos, terä viisto,
giljotiini, hengen riisto
silmänsä ei enää loista
278. matts20.6.2014 klo 09:18
[hyvä Wexi!]Urkki kurkki karkki suussa
Slurkki purkki kvarkki puussa
Tamminiemen lippu
Puolitangost tippu
kalareissu seuraava taitaa olla kuussa!
279. Tiio20.6.2014 klo 12:03
Taannoin aina idän korttipöytään löytyi, kävi portti
Tamminiemen, josta nuotti
vanha tuttu ohjeen tuotti.
"Hiljaa, se on menon sortti."
280. Juha N21.6.2014 klo 13:07
Hyvää juhannusta! Kolea sää on mitä parhain limerikkien viileään ruotimiseen.Limerikkien ensimmäinen, toinen ja viides säe rakentuvat kolmesta anapesti-runojalasta, kolmas ja neljäs kahdesta.
Anapesti voidaa esittää rytmisenä yksikkönä "du du DUM", jossa pääpainollista tavua edeltää kaksi vähäpainoista tavua. Jotta tavu voi saada pääpainon, sen tulee yleensä olla sanansa ensimmäinen tavu.
Minua on pitkään ihmetyttänyt, miksi säikeen avauksessa siteerattu Hauho-runo on toistuvasti mainittu esimerkkinä täydellisestä limerikistä, vaikka siinä neljännen ja viidennen rivin alussa on vain yksi vähäpainoinen tavu ennen painollista tavua:
eräs / uimari / läheltä / Hauhoa
yli / Atlannin / aatteli / kauhoa
teko / sisua / kysyi
mies / pinnalla / pysyi
kun /pääss oli /vain saha- / jauhoa
Tässä neljännen rivin alun "mies PIN" ja viidennen rivin alun "kun PÄÄSS" eivät ole anapestejä ("du du DUM") vaan jambeja (pääpainollista tavua edeltää yksi vähäpainoinen tavu "du DUM").
Nyt olen mielestäni hiffannut, miksi Hauho-runo on kuin onkin täydellinen limerikki. Kun kolmas, neljäs ja viides säe liimautuvat ääneen lausuttaessa yhdeksi rullaavaksi pötköksi (toisin kuin ensimmäinen ja toinen rivi, joiden jälkeen pidetään selvä tauko), kolmannen rivin lopun ja neljännen rivin alun on yhdessä muodostettava kokonainen anapesti, kuten myös neljännen rivin lopun ja viidennen rivin alun.
Kun siis Hauho-runon kolme viimeistä riviä luetaan nonstop, muodostuu virheettömästi rullaava anapestiketju seuraavasti:
te-ko / SI-su-a / KY-syi, mies /PIN-nal-la /PY-syi, kun / PÄÄSS o-li / VAIN sa-ha- / JAU-ho-a
Eli koska kolmannen rivin viimeisen kokonaisen anapestin "su-a KY" jälkeen jää tähteeksi yksi vähäpainoinen tavu "syi", joka ei tällä rivillä kuulu mihinkään anapestiin, se kuitenkin toimii seuraavan anapestin ensimmäisenä vähäpainoisena tavuna. Tällöin neljännen rivin ensimmäisestä anapestistä pitää miinustaa yksi vähäpainoinen alkutavu, eli rivin alussa saa olla vain yksi vähäpainoinen tavu "mies" ennen pääpainollista tavua "PIN". Sama pätee neljännen ja viidennnen rivin rajaan: neljännen rivin tähdetavu "syi" muodostaa anapestin viidennen rivin tavujen "kun PÄÄSS" kanssa.
Jos siis kolmas rivi on muotoa "du du DUM du du DUM du", pitää neljännen rivin olla "du DUM du du DUM du" ja viidennen "du DUM du du DUM jne" (viidennen rivin lopussa ensimmäisen ja toisen rivin mallin mukainen määrä tavuja). Mutta jos kolmas rivi on muotoa "du du DUM du du DUM", eli jos sen loppuun ei jää tähdetavua, neljäskin rivi on muotoa "du du DUM du du DUM" eli sisältää täydet kaksi vähäpainoista tavua ennen anapestin täydentävää pääpainollista tavua. Samoin viides rivi on muotoa "du du DUM du du DUM jne".
Siis: Pallen Hauho-limerikki kelpaa malliksi. Variointivaraa näyttäisi olevan vain ensimmäisen, toisen ja viidennen rivin tavumäärissä niiden loppujen osalta, mikä taas riippuu siitä erisnimestä, joka limerikin aiheeksi otetaan: onko erisnimessä yksi tavu (esim WIEN), kaksi tavua (ROO-maan) vai kolme tavua (HAU-ho-a).
281. Juha N22.6.2014 klo 12:59
Miten suomenruotsalainen sukunimi Schauman lausutaan? Moni suomenkielinen tykkää ääntää suhuässän jälkeisen osan juuri niin kuin se kirjoitetaan, [ ʃauman ], mutta ruotsalaisesta Wikipediasta (sv.wikipedia.org/wiki/Schauman) selviää, että oikea ääntämys on [ ʃo:man ].Tässä Schauman-limerikki niille, jotka ääntävät nimen [ ʃo:man ]:
Veti hyytävän roolinsa Schauman
kuten Brutus jo antiikin Rooman.
Mitä Bobrikov koki?
No, Browninghan toki
söi psyyken ja kylmensi sooman.
Ja tässä niille, jotka pitävät kiinni ääntämyksestä [ ʃauman ]:
Vanhan senaatin portaissa Schauman
laskee liikkeelle luotien lauman.
Valoss' suuliekin hohteen
käy kehnosti kohteen -
saa Bobrikov iäisen trauman.
282. Olavi Kivalo22.6.2014 klo 15:57
Juha N:n analyysi Hauholimerikistä on oikeaan osuva. Ihan täydellinen tuo limerikki ei mielestäni ole. Olen sitä mieltä, että limerikissä tärkeintä on rytmi. Jopa tärkeämpää kuin sanallinen viesti, joka useimmiten on täysin tyhjänpäiväinen. Tuossa Hauhossa rytmi noudattaa kyllä anapestisääntöä, mutta ensimmäisen säkeen rytmi kärsii tavun 'lä' rytmisestä velttoudesta. Tavu 'lä' on painollinen, mutta jos sitä painottaa kuten kuuluu, niin se muuttuu muotoon 'läh' tai 'lää', jolloin sana kuulostaa 'lähheltä' tai 'lääheltä'. Olisi parempi, jos sen paikalla olisi joku muu sana, esim 'keskeltä'.
Anapestin pitkien säikeiden rytmi on 'dudu DUM - dudu DUM - dudu DUM', mutta säikeen lopussa on näiden lisäksi kaksi tavua, jotka ovat mykkiä tai joista yksi tai kaksi lausutaan. Rytmisesti säie on siis oikeasti 'dudu DUM - dudu DUM - dudu DUM * *'
Juha N:n Schaumanissa ekarivin ensimmäinen '*' lausutaan ('man') ja toisen rivin myös ('man'). Kolmannen ja neljännen säkeen rytmi näyttäisi sekoavan, mutta oikein tulkittuna nekin ovat oikein. Jos kolmannen säkeen viimeinen tavu 'ki' ja neljännen 'No' lausutaan niin, että ne muodostavat yhdessä neljännen rivin nousutahdin ja neljännen rivin viimeinen tavu 'ki' taas yhdessä viidennen rivin tavun 'söi' kanssa viidennen rivin nousutahdin, niin rytmi on kohdallaan.
Jos halutaan tehdä rytmisesti hieman helpommin tulkittava versio, se voisi kuulostaa tältä:
Veti hyytävän roolinsa Schoomanki
kuten Brutus jo antiikin Roomanki.
Mitä Bobrikov kok´?
No, jo Browninghan tok´
se söi psyyken ja kylmensi soomanki.
283. Wexi22.6.2014 klo 17:27
Murheena eräillä anapestisanoja jonoon, onpas testi
sisältöä, mieltä
kyllä se sieltä
hengen noste vain hetken kesti
284. Juha N22.6.2014 klo 18:01
Olen Olavi Kivalon kanssa ihan samaa mieltä siitä, että lyhyen ensitavun sijoittuminen painolliseksi tavuksi häiritsee anapestin (kuin myös daktyylin) kaunista galoppirytmiä.Siteeraan omaa kirjoitustani muutaman vuoden takaa (kirjoitus on ylempänä tässä samassa säikeessä, 19.11.2010 klo 00:03):
"Kauneimmillaan esim kolme anapestiä menisi
tata / TAN - tata / TAN - tata / TAN.
En ole osannut ajatella että vaikka
tata / TA - tatan / TA - tanta / TAN
olisi yhtä puhdas."
285. Juha N22.6.2014 klo 18:12
Lisää murha-aiheisia limerikkejä. Tässä tyylilaji makaaberi, ikärajoitus K16, loppurivit yllättävät koomisuuden sijasta silkalla raakuudella.Tuona päivänä tyrmistyy Dallas.
Vielä hetken on Kennedy vallas',
sitten luoti jo lyö,
lihan tieltänsä syö -
kertyy autoon vain verinen allas.
286. Juha N22.6.2014 klo 21:00
Lisää verta ja suolenpätkiä, kun tarjontaa tuntuu maailmanhistoriassa riittävän. Seuraavassa Abraham Lincolnin ja hänen tappajansa John Wilkes Boothin tarina.Lincoln oli voittanut sisällissodassa etelävaltiot ja lakkauttanut orjuuden. Booth, Washington DC:ssä sijaitsevan Ford's Theatren tähtinäyttelijä, oli kiihkeä etelävaltioiden ja orjuuden kannattaja. Hänen mainitaan kirjoittaneen: "African slavery is one of the greatest blessings that God has ever bestowed upon a favored nation." Kun Lincoln 5 päivää etelävaltioiden armeijan antautumisilmoituksen jälkeen vieraili katsojana Ford's Theatressa, Booth kävi ampumassa hänet aitioon kesken näytöksen. Booth onnistui pakenemaan, mutta löytyi toverinsa kanssa virginialaisesta ladosta 12 päivää myöhemmin. Jotta kaksikko saataisiin ulos, lato sytytettiin palamaan, ja kumppani antautui piirittäjille. Booth päätti jäädä sisään, mutta sai ammuskelussa niskaan osuman, johon kuoli muutamaa tuntia myöhemmin.
Seuraavassa Abraham 'Abe' Lincoln on suomalaisittain Lincolnin Ape (kuten eräs täkäläinen Alpo on Suhosen Ape), ja Boothin nimi tulee ääntää räikköstyyliin [bu:t] - ilman mielleyhtymiä ihmisapinoihin ja saappaisiin.
Ilkkuu murhaaja Lincolnin Apelle:
"Enää orjuutta vastaan et tapelle!"
Mutta luopion tie
hänet itsensä vie
kohta vuorostaan huonolle hapelle.
------
Roolin viimeisen näyttelee Booth,
lato saarrettu, liekeissä puut.
Ei oo ohjelma kepee -
ei katsojat repee
vaan niskasta luodilla luut.
287. Matti22.6.2014 klo 22:57
Eikö limerikin sääntöihin kuulu vielä se, että viimeisen rivin sisällön tulee olla yllättävä, ennalta arvaamaton, humoristinenkin. Esim Pallen: kun pääss´ oli vain sahajauhoa.
288. Hakro23.6.2014 klo 00:16
Yllättävyys ja humoristisuus on aina lukijan ajatuksista kiinni. Se on makuasia. Sen sijaan ensimmäinen sääntö, jonka mukaan ensimmäisen rivin viimein en sana on paikannimi, on usein kohtuuttoman vaikea toteuttaa suomeksi.Mielestäni molemmista säännöistä voidaan tarpeen mukaan lipsua. Tärkeämpää on noudattaa loppusointukaavaa ja oikeaa poljentoa. Siinä Juha N:n riimitykset ovat moitteettomia.
289. Juha N23.6.2014 klo 00:49
Niinpä, Matti. Se yllättävyys pitäisi yrittää jostakin taikoa, vaikka muoto (riimit, runojalka, tavujen rajallisuus) asettaa hirveät rajoitukset. Teepä itse, ilman että tingit muotovaatimuksista!Kun tuosta Booth-limerikistä peität viimeisen rivin, et millään voi arvata, mitä on tulossa. Et millään - vaikka tiedät, että viidennen rivin loppusana rimmaa sanan PUUT kanssa. Yllättävyys johtuu siitä, että neljännen rivin predikaatti REPEE on myös viidennen rivin predikaatti, mutta niin radikaalisti erilaisessa merkityksessä, että lukija ei sitä voi arvata. Tähän limerikkiin olen itse erittäin tyytyväinen.
Jonkinlainen yllättävyys tai käänne on minimi, mihin itse olen pyrkinyt. Aito humoristisuus voi olla liikaa vaadittu. Eikä humoristisuus ainakaan näihin murhajuttuihin edes sovi.
Lincoln-jutussa ei nyt kauhean kummoista yllätystä ole, mutta käänne kumminkin: murhaaja on olevinaan niskan päällä, mutta kertoja tietää paremmin, tuo julki ennakoivan vahingoniloisuutensa, käyttää kepeitä ja komiikkaa tavoittelevia sananvalintoja.
Kennedy-jutussa heitän lukijan naamalle verisen rätin. Loppuriveissä ei ole mitään inhimillisyyttä eikä myötätuntoa tuota liki riistaeläimen asemaan joutunutta uhria kohtaan. Loppuosa on siis oikeasti mauton. Mutta eivätkös limerikit saakin olla mauttomia?
Schauman-limerikeissä yllätykset ovat viidennen rivin understatementeissa, joissa murhaa liudennetaan verhotulla / vähäpätöistävällä / kepeistävällä ilmaisulla. Jos luet vain viimeiset rivit, et välttämättä voi tietää, että ylemmillä riveillä puhutaan murhasta.
Identtistä loppu-understatementia käytin jo Caesar-limerikissä, mutta siinä olen lisäksi erittäin tyytyväinen rivien välisiin yhteyksiin ja ristiriitoihin. Ensimmäisellä rivillä puhutaan rakkaudesta - neljännellä rivillä sydämestä, joka revitään puukolla rikki. Viidennellä rivillä puhutaan psyykestä ja soomasta, mutta jo edeltävästi on kolmannella rivillä viittaus psyykeen (pimenevä pää) ja neljännellä soomaan (puukotettava sydän).
Obelix minun oli pakko tappaa, koska tarjoutui tilaisuus käyttää kuoleman jälkeiseen aikaan viittaavaa nahkurin orsi -sanontaa. Vitsi (noh, ei tietenkään saisi ilkkua) on siinä, että Obelix on niin ylipainoinen, ettei nahkurin orsikaan taida kestää hänen ruumiinsa painoa.
290. Juha N23.6.2014 klo 00:49
(...jatkoa)En ole mikään limerikkiekspertti, mutta olen hiljalleen kouluttautunut rakentamaan niitä ilman että muotovaatimuksista tarvitsee tinkiä. Muille kokeilijoille antaisin seuraavia neuvoja:
1. Kun olet valinnut limerikille erisnimiaiheen, käy läpi nimen kaikki taivutusmuodot ja liitepartikkelimahdollisuudet, jotta huomaat, mikä muoto nimestä tarjoaa eniten riimivaihtoehtoja.
2. Käytä oikeita riimejä äläkä tyydy puolivillaisuuksiin.
3. Kun olet löytänyt sopivat riimit, päätä, mikä riimi tarjoaa mahdollisuuden luoda 5. riville yllätyksen. Mieti jo valmiiksi, mitä asiaa 5. riville suurin piirtein tulet laittamaan.
4. Laadi 2 ensimmäistä riviä sellaisiksi, että ristiriita loppuriviin olisi mahdollisimman radikaali. Äläkä fuskaa muodosta. Rytmin on oltava du du DUM du du DUM du du DUM (dum dum).
5. Vasta tämän jälkeen rupea kehittelemään rivejä 3 ja 4. Niiden tulee auttaa saamaan rivi 5 säväyttävänä esille. Tässä vaiheessa on vielä mahdollisuus hioa riviä 5 niin, että rivit 3-5 muodostavat ehjän, rullaavan kokonaisuuden, jossa lopussa mielellään on jonkin sortin yllätys. Äläkä fuskaa muodosta. Rivien 3-5 on rullattava du du DUM du du DUM du du DUM du du DUM du du DUM du du DUM du du DUM (dum dum).
6. Älä yritä kertoa tarinaa, jossa riveille 3-4 pitäisi ängetä liikaa sisältöä. Nämä rivit ovat lyhyitä ja niiden pääasiallinen tarkoitus on saada sinut kunnialla riville 5.
Nämä ohjeet edustavat sitä miten olen limerikkejä kenenkään opettamatta rustannut. Joku ekspertti antaa varmasti pätevämmät ohjeet, etenkin kokonaisuuden ja kunkin rivin sisällön suhteen. Limerikkienhän kai pitäisi olla tarinoita joltakin nimetyltä paikkakunnalta olevasta henkilöstä, jolle sattuu sitä ja tätä ja lopuksi vielä jotain extra-noloa tai muuten yllättävää. Itse en tällaisia osaa tehdä.
291. Hakro23.6.2014 klo 01:27
Kiitos, Juha N, ohjeesi ovat todella päteviä!
292. Wexi23.6.2014 klo 01:58
Älä mieltäs kahlitse, voithan toimiarennolla mielellä sanoja poimia
älä lausetta murhaa
kas, turha on turhaa
suotta miettiä turhia, säästyy voimia
293. Olavi Kivalo23.6.2014 klo 09:58
Tässä säikeessä ei liene vielä otettu esille limerikin ja musiikin kytköstä. Limerikkejä on laulettu Irlanissa kapakkarenkutuksina ja se on varmasti tuonut limerikkeihin niihin vahvasti kuuluvan vulgäärin leiman. Esimerkiksi:There once was a man from Nantucket
Took a pig in a thicket to **
The pig said with a gasp
Get away from my *
Come around to the front and I’ll **
Runojalka ja tahtilaji eivät ole sama asia. Anapesti voidaan soittaa tai laulaa 3/4-tahdissa, mutta myös 6/8-tahdissa. On huomattava, että 3/4 on myös usein ranskalaisen chansonin tahtilaji. Kun limerikki lauletaan 6/8-tahdissa, saadaan aikaan renkutusvaikutelma.
Tutkin joskus, voisiko limerikin esittää chansonina. Tein ranskalaisia limerikkejä ja niihin melodian 3/4-tahdissa. Näytti, että se toimii. Ranskan sanojen lopussa oleva mykkä e äännetään usein laulettaessa ja sillä saadaan lisää chanson-vaikutelmaa.
294. iso S23.6.2014 klo 10:06
Jos ei jaksa, viitsi tai osaa kunnioittaa säikeen otsikkoa vaan halua vain pitää hauskaa ja huvittaa lukijoita, voi kirjoittaa limerikkimäisiä hengentuotteita säikeeseen7506. Epä-limerikkejä - 2
Sieltä löytyy ihan naurettavia (hyvässä mielessä) runoja, vaikka runojalka saa ontua.
295. Olavi Kivalo23.6.2014 klo 19:41
Riittävällä tempolla esitettynä melkein sävellys kuin sävellys tahtilajissa 6/8 saadaan renkutukseksi. Elokuvassa Copying Beethoven on kohtaus, jossa Anna, Beethovenin kopisti, näyttää arasti mestarille säveltämäänsä kappaletta ”Etude and Variations”. Beethoven katsahtaa nuottia kohteliaasti: tekele on kirjoitettu C-mollissa ja tahtilajissa 6/8. Hän istahtaa pianon ääreen: ”Katsotaanpas”. Beethoven kokee musiikin aivan toisin kuin Anna oli tarkoittanut. Hänestä se on hauska. Hän lisää hieman tempoa. Mitä pidemmälle hän pääsee, sitä riehakkaammaksi hän tulee alkaen päästää suullaan pieruja säkeiden lopulla. Kohtaus päättyy siihen, että hän, minkä naurultaan pystyy, onnittelee onnetonta Annaa uuden tahtilajin keksimisestä: Fartissimo!https://www.youtube.com/watch?v=ESYvIVHHwuY
Mainittakoon, että Beethovenia on itseäänkin syytetty kapakkarenkutusten säveltämisestä. Hänen ensimmäisen pianokonserttonsa nopeaa rondo-osaa on epäilty juovuksissa sävelletyksi. Se on tosin tahdissa 2/4 todistaen vain, että renkuttaa voi monella tapaa.
296. ?23.6.2014 klo 19:47
...foneettista toistoa... puut - puut ?
Soomanki - soomanki ?
No, meneehän se kesä näinkin.
297. Juha N23.6.2014 klo 22:51
Olavi Kivalo: Ai onko se rondo juovuksissa sävelletty? Ilmankos kaikissa stemmoissa on esim kolmannen ja neljännen tahdin rajalla ylimääräinen kahdeksasosanuotti, joka sotkee koko rytminlaskun.
298. Olavi Kivalo24.6.2014 klo 10:01
Kyseisen rondon aivan ensi tahdit tosiaan sekoittavat rytmin onnahtelevaksi. Kohotahdit ovat tavallisesta poikkeavasti painollisia. Jos ei ole nähnyt partituuria, voi kestää aikansa ennenkuin tajuaa kuinka melodia muodostuu. Myöhemmin, kun toinen sävelaihe astuu kuvaan, sen kohotahdit ovat painottomat "kuten kuuluu" ja meno muuttuu vapautuneeksi, ikäänkuin juopunut olisi vihdoin päässyt juonesta kiinni
Mitä tulee epäilyksiin juopuneena säveltämisestä, ne ovat lähinnä aikalaisten suusta. Nykyisin konsertto on hyvin arvostettu ja pidän itse siitä kovasti. En malta olla mainitsematta, että minulla oli ilo olla mukana soittamassa, kun Ritva Arjava soitti konserton Polyteknikkojen orkesterin 40-vuotisjuhlassa.
299. Olavi Kivalo25.6.2014 klo 12:59
RA teki muutaman epälimerikin. Ne ovat yllä. Tein yhdestä ”korjatun” version. Sen jälkeen hän julkaisi vielä yhden, joka oli hänen viimeisensä tällä foorumilla. Tuo rytmiltään täydellinen limerikki on tietysti laulettavissa renkutuksena, mutta myös melankolisena valssina. Sävelen lainaisin Juha Vainiolta. Saimaan saaressa pikkuinen torppa
sinne elämän toveri tahtonut ei
Yksin Nestori jäi
niin kuin norppa
myös sen kumppanin kohtalo vei.
Meillä oli RA:n kanssa kriitiikikäs mutta lämmin viestienvaihtosuhde. Olkoon tämä laulu tribuutti hänelle ja nimeltään vaikka Satumaa.
Dsupa duutsupa tuut Katumaa (la-la-laa)
Tsapa taatsapa saat latumaa (la-la-laa)
dsupaduu dadudei
josko ollunna ei
Zupa duutsupa duut satumaa ...
300. Wexi25.6.2014 klo 15:13
Miksi?
301. Juha N29.6.2014 klo 13:22
Ruotsin kuningas Kustaa III (1746 - 92) koki samantyyppisen salamurhan kuin myöhemmin Abraham Lincoln (1809 - 65). Jälkimmäistä ammuttiin teatterissa, edellistä oopperatalon naamiaisissa.Kun Kustaa III aloitti kuninkaana, hallitusvalta kuului säädyille, mutta tämä ei Kustaalle sopinut. Niinpä hän armeijan tukemana kaappasi vallan ja pakotti säädyt hyväksymään itse sanelemansa uuden hallitusmuodon. Kun aateliston oikeuksia kavennettiin myöhemmin vielä lisää, syntyi murhaan johtanut salaliitto. Muuan kapteeni, Jacob Johan Anckarström nimeltään, ampui naamiaisjuhlissa kuningasta selkään pistoolilla, joka oli ladattu mm ruosteisilla nauloilla. Vamma tuntui aluksi lievältä, mutta kehitti kahdessa viikossa sepsiksen eli verenmyrkytyksen: tappavan yleisinfektion, jossa bakteerimyrkyt tuhoavat kudoksia.
Kunnollista Kustaa III -aiheista limerikkiä on hankala laatia. Riimimahdollisuuksia on vähän, ja kun tarinaakin täytyy kertoa, viidenteen riviin on vaikea saada mitään koukkua. Niinpä koukku täytyy korvata dramatiikalla. Tässä kaksi variaatiota:
Vallan säädyiltä vienyt on Kustaa,
juonta siksi nyt aateli rustaa.
Kesken naamiaissoiton
tuo pistooli voiton,
ja jälki on tappavan mustaa.
Vihat aatelin hankkii jo Kustaa,
vallan säädökset uusiks' kun rustaa.
Seuraa juhlissa kosto:
vain pistoolin nosto,
ja naamion alla on mustaa.
Jos viidenteen riviin on sitten jokin koukku aivan pakko saada, niin yhdenlaisen kehitin. Vitsi se ei ole, mutta koukku kumminkin, vaikka sen huomaa vasta kun vertaa viidettä ja ensimmäistä riviä toisiinsa:
Hinnan hirmuisen maksaakin Kustaa,
lait kun aatelin tappioks' rustaa.
Luodist' haavan saa lapaan
ja kuolion tapaan
sen myrkyt jo maksaakin mustaa.
302. Juha N29.6.2014 klo 13:40
Jatketaan samalla nimiaiheella, mutta homonyymein. Päähenkilönä on kuninkaan sijasta joku kasvoton kansanmies.Veivät piipaalla kiireesti Kustaan noin
siitä terkkarin labrasta, kuss' taannoin
mieleen lääkärin kai
mustan surman hän sai -
värjäs' virtsaansa hiilin ja kustaan noin.
303. Matti29.6.2014 klo 16:11
Muistelen, että ensimmäisen rivin viimesen sanan pitää olla paikan(eris)nimi. Mutta nautinto on lukea Juha N:n rytmisesti virheettömiä runoja. Minulta ei irtoaisi.
304. Olavi Kivalo29.6.2014 klo 22:14
En oikein innostu tästä makaaberista linjasta, mutta väännetään nyt jotain.Uinpa, hiihdän tai suunnistan Bodomissa
murhat täysin ei unohtumattomissa:
Nuoret teltassa yön.
Motiivi hirmutyön?
Kenen DNA olikaan kondomissa?
305. Matti29.6.2014 klo 22:59
Lueskelin vähän limerikin erilaisia määritelmiä. Ei sen ensimmäisen rivin erisnimen tarvitse olla paikannimi, henkilön nimi näyttää kelpaavan aivan yhtä lailla. (Suomen Wiki on tässä tosin ankarampi.)
306. Juha N29.6.2014 klo 23:17
Matti, onneksi näin. Suomen kielellä vie paljon tavuja määritellä limerikin alussa sekä henkilö, josta limerikki kertoo, että paikka, josta hän on kotoisin. Sitä paitsi suomenkieliseen riimittelyyn sopivat paikannimet on taidettu jo ajat sitten kaluta loppuun.
307. Juha N7.7.2014 klo 01:47
Limerikin pitäisi olla sarkastinen, koominen ja/tai yllättävä. Myös sellainen yllätys voidaan kehitellä, ettei loppurivillä olekaan sitä, mihin ajatukset on edellisten rivien suorilla ja epäsuorilla vihjeillä johdatettu. Ensimmäisen ja toisen rivin riimisanat sekä kolmannen ja neljännen rivin sisältö ovat voineet antaa vahvat viitteet viidennen rivin riimisanasta, joka parhaimmillaan on jonkinasteinen TABUSANA, niin että sen käyttö olisi hyvän maun vastaista. Mutta viides rivi tarjoaakin sitten jotain ihan muuta.
Seuraavassa kolme esimerkkiä. Pyydän lukijaa etenemään hitaasti, loppurivit peitettyinä, ja ottamaan neljännen rivin jälkeen mietintätauon. Mitä viidennellä rivillä voisi olla?
Ensimmäinen esimerkki on itse asiassa vanhan kertausta. Se on korjattu versio eräästä aiemmasta tämän säikeen rustauksestani, jossa oli neljännen ja viidennen rivin alussa yksi tavu liikaa. Onneksi säikeen avaaja, Ratkoja alias Vanha Ratkoja alias VR alias qwertsu, on ystävällisesti useaan otteeseen huomauttanut, että minulla on runoratsu hukassa: tiedän jatkossa olla tarkempi. Tämän korjatun version omistankin saman tien qwertsulle.
Aulis kiireessä turvautuu Askaan
kesken laadintaurakan raskaan.
Vanha Ratkoja suuttuu:
kun pee-kirjain puuttuu,
ei sana oo aromikaskaan!
Roikkui löysässä hirressä Rusi,
onni ettei nyt sellissä lusi.
Suopo housuihin kai
nesteen keltaisen sai -
tuli vehkeilysyytteestä susi.
Kaltoin kohtelee känniset Virua:
mont' on särjetyn peilinkin sirua.
Ketä syylliseks' manaan,
kun nyrkit saa tanaan
ja varpuset sänkyyn voi lirua?
308. Juha N15.7.2014 klo 14:34
Olenko minä ainut, jota limerikit enää innostavat? Vai onko murhista, ruumiineritteistä ja muista mauttomuuksista loruttelu ollut liian etovaa?Tässä joka tapauksessa lisää. Neljä tuntia lentokoneen istuimeen vangittuna oli helppo keskittyä riimittelyyn. Pari olutta toki auttoi asiaa.
Yhtä vaaria miellytti Maaria:
monta baaria, raittius raaria.
Baarin taaria joi ---
suussa aaria soi ---
vasten laaria oksensi kaaria.
Yksi transu on mieltynyt Maariaan,
koska haittaa ei korttelibaariaan,
että tuopin kun kiskoo,
koht' portailla viskoo
hän mekkonsa alta jo kaariaan.
Miksi tuoksua täynnä on Kaarina?
- Ottaa nuohooja palkkansa taarina.
Rakon taari jos täyttää,
mies piippua käyttää
sen "kaarina lentävän" laarina.
Auton nokkaa vie mies kohti Lokkaa.
Siellä rokkaa ei keitä, ei Mokkaa.
Uulan tokkaa vain jahtaa
- on pokkaa - sen lahtaa.
Jo kokkaa: myös kulkuset wokkaa!
309. Juha N15.7.2014 klo 21:52
Olavi Kivalo esitti edellä aihion Katumaa-renkutukseksi:Dsupa duutsupa tuut Katumaa (la-la-laa)
Tsapa taatsapa saat latumaa (la-la-laa)
dsupaduu dadudei
josko ollunna ei
Zupa duutsupa duut satumaa ...
(Erehdyin luulemaan aiheeksi Katumaa-nimistä paikkaa, mutta googlaamalla selvisi, että puheena lieneekin Katuma-niminen kaupunginosa Hämeenlinnassa. Lisähaut antoivat ymmärtää, ettei Katuma ole asuma-alueena kovin arvostettu.)
Katumaa-satumaa-tyyppiset kolmitavuiset sanat, joissa kahta lyhyttä tavua seuraa pitkä tavu, ovat limerikkiteknisesti mielenkiintoisia. Vaikka pääpainon pitäisi olla alkutavulla (SA-tu-maa), on suuri kiusaus antaa pääpaino pisimmälle eli lopputavulle (sa-tu-MAA). Niin on Olavi Kivalokin edellä tehnyt (tsu-pa DUUT-su-pa DUUT sa-tu-MAA) sen sijaan, että olisi antanut pääpainon ensitavulle ja tehnyt rivistä kahta tavua pitemmän (tsu-pa DUUT-su-pa DUUT-su-pa SA-tu-maa).
Laadin kokeeksi limerikin kummankin kaavan mukaan: sa-tu-MAA ja SA-tu-maa. (Sanaa 'latumaa' en kuitenkaan voinut hyväksyä. Ensinnäkin se on epäsana. Toiseksi sananosa 'maa' toistuisi identtisessä merkityksessä sanoissa 'satumaa' ja 'latumaa' - ei hyvä. Koska kunnon riimivaihtoehtoja ei ole, täytyi tyytyä kaksimerkityksisen 'katumaan'-sanan tuplakäyttöön.)
Ensiksi Olavi Kivalon mallin mukainen versio: sanojen 'Katumaan', 'katumaan' ja 'Satumaan' pääpainot tulee lausuttaessa antaa lopputavuille. Rytmi on samantapainen kuin Tapio Rautavaaran Lapin jenkassa - puhdas jenkkarytmi:
Kuka muuttava on Katumaan,
joudu päätöstä ei katumaan -
jos saa huurteisen suu,
muuttuu kullaksi muu,
mieleen paikka jo tuo Satumaan.
Sitten norminmukainen versio, jossa mainittujen kolmen sanan pääpainot annetaan lausuttaessa alkutavuille. Nyt jenkkarytmi kuitenkin häiriintyy:
Kuka kerran on muuttava Katumaan,
eipä päätöstä joutune katumaan:
kun vain huurteisen juo,
neiti uuden jo tuo,
sitten siinto on silmissä Satumaan.
Lopuksi yritys kolmesta täydellisestä riimistä (kun edellisissä oli vain kaksi), mutta jotta rytmi ei ontuisi, sanat 'ja tumaan' olisi lausuttava yhtenä pötkönä, antamatta sanan 'tumaan' tavuille painoa ollenkaan:
Jälkeen naukun kun katsahdat Katumaan,
siirtyy impulssi aksoniin ja tumaan,
mutta turtunein aivoin
sen tulkitset vaivoin:
oot vihdoinkin kohdannut Satumaan?
310. Olavi Kivalo16.7.2014 klo 23:19
Hyvä idea JuhaNilta ottaa esille jenkantahti. Anapestin tahtilaji on 4/4 tai 2/4 kuten jenkankin. Täten limerikin voi laulaa jenkkana sellaisenaan kunhan ottaa huomioon, että jenkka edellyttää viiden sijasta ainakin 10 säettä. Tämä hoituu sillä, että kaksi ensimmäistä säettä, sitten kaksi seuraavaa säettä ja vielä viimeinen säe, kukin kerrataan ainakin kerran. Sen jälkeen on sama minkä jenkan valitsee. Jenkasta riippuen pientä justeerausta sanoihin voi tehdä sujuvuuden lisäämiseksi.Pahoinpitelen tuon JuhaNin viimeisen testattuna kolmella vapaasti valitulla jenkalla.
(Kohotahdilla alkava ”Lapin jenkka”, )
Jälkeen naukun jos katsahtanet Katumaan,
siirtyy impulssi aksoniisi ja tumaan,
Jälkeen naukun jos katsahtanet Katumaan,
siirtyy impulssi aksoniisi ja tumaan,
turtunein aivoin
tulkitset vaivoin,
turtunein aivoin
tulkitset vaivoin:
olet vihdoinkin kohdannut sen Satumaan
olet kohdannut kai sen maan?
(Kohotahtiset ”Totisen pojan jenkka” ja ”Väliaikainen” edellyttävät hieman enemmän justeerausta)
Jälkeen naukun jos katsahtanet sä Katumaan,
siirtyy impulssi reisiin ja uumaan,
Jälkeen naukun jos katsahtanet sä Katumaan,
siirtyy impulssi reisiin ja uumaan,
turtunein aivoin
tulkitset sä vaivoin,
turtunein aivoin
tulkitset vaivoin:
olet vihdoin, vihdoinkin kohdannut sen Satumaan
olet kohdannut kaiketi sen maan?
Itse kukin voi kokeilla kuinka myös kohotahdittomat ”Katariinan kamarissa”, ”Vesivehmaan jenkka” jne istuvat alustavasti testattuna vaikeuksitta.
311. Wexi17.7.2014 klo 04:18
Äijäraiskat ehtoopuolentoiminnallaan saattoi huolen:
Kaustisen lavalla toinen muisti:
"Tästäpä lähtee Yyterin tuisti"
toiselle slaagi: "Nyt minä kuolen"!
[Vesivehmaalla ja Horshimassa laitettiin jalalla koreasti:
"...Siinä meni nuoret sekä vanhat samanlailla..."]
312. Juha N17.7.2014 klo 13:52
Todellisten ihmisten käyttö pilkkarunoissa on monisyinen juttu. Kun kukaan ei ole läpeensä mätä, pilkkaaminen voi tuntua kohtuuttomalta veitsen kääntämiseltä haavassa. Toisaalta täytyy varoa, ettei aamu yli. Jos Uoti-limerikissä olisi sanan 'lie' paikalla 'on', syyllistyisin herjaukseen?Ike keskellä kauneinta Turkua
alkoi töittensä painetta nurkua.
Lähti Tuksulle meili;
ei vaiennut heili,
mut helpotti työpestin purkua!
Saivat Uotinkin veljekset Salosta
julmat tuomiot oikeustalosta.
Cayman-saarilla asti
kun taalain lie lasti,
ei kärsimys sittenkään jalosta?
313. Juha N18.7.2014 klo 13:20
Jenkkakeskustelu Olavi Kivalon kanssa johti seuraavaan aivopieruun:tinyurl.com/sanaris-jenkka
314. Juha N24.7.2014 klo 12:22
Haastan värkkäämään pilkkalimerikkejä blondivitsien stereotypoidusta nimihenkilöstä. Esimerkki:Oli blondilla liepeillä Loimaan
luja luottamus aurinkovoimaan:
"Alle paisteisen taivaan
jos töpselin raivaan,
kai lähtevät stereot soimaan?"
315. Ratkoja24.7.2014 klo 14:55
Avasin säikeen yksitoista vuotta sitten. Hyvinhän tämä on löydetty.Olen käyttänyt sen jälkeen lukuisia nimimerkkejä. Arvatkaa, kuka on kyseessä.
316. si-tee-raaja24.7.2014 klo 15:22
Lähettäjä: qwertsu 14.11.2010 klo 19:45Tunnustan avanneeni tämän säikeen joskus kauan aikaa sitten.
Ei kun keksimään lisää. Alustuksessa mainittua Pallen tekemää runoa saa kyllä kauan etsiä.
317. Juha N24.7.2014 klo 17:10
Lisää blonditeemaa. Paikkana espoolainen kylä/kaupunginosa Bodom, jolla on suomenkielinenkin nimi, Puotinen.Aluksi jorinaa siitä, miten hankalasti riimittyvien paikannimien runokäytettävyyttä voi lisätä. Perusmuodolla Bodom tai sen kolmitavuisilla taivutusmuodoilla ei ole kelvollisia täysriimejä. Mutta jos nimestä rustaakin neli- tai viisitavuisen taivutusmuodon, voi tyytyä riimittelemään nimen loppuosaa siitä tavusta lähtien, joka saa sanan toisen pääpainon.
Kysymys kuuluu vain, mille tavulle se toinen pääpaino halutaan antaa. Automaattisesti neljännellekö tavulle (koska limerikin runomitta on kolmijakoinen), vaiko ensimmäiselle lyhyiden alkutavujen jälkeiselle pitkälle tavulle (vertaa jorina ka-tu-MAA-limerikistä 15.07.14)?
Itse valitsin Bodom-nimestä liitepartikkelillisen taivutusmuodon 'Bodominkin', jonka ääntämisasuksi suositten supisuomalaisesti [bodominkin] eikä [buudominkin]. Tällöin ensimmäinen pitkä tavu on sanan kolmas tavu 'min', jonka saamaa painoa pitäisi sitten runoa lausuttaessa korostaa: bo-do-MIN-kin. Painollisesta tavusta alkavaa sananloppua 'minkin' on helppo riimitellä.
Blondi järvellä voi bodoMinkin
yksin telttailla - kertoopa vinkin:
"Nukun rauhassa vaan
ja jos puukosta saan,
heti nappaan mun pistoolin pinkin!"
Blondi yöllä nyt rannalla Puotisen
vaaran hallitsee puolsatavuotisen:
"Läpi telttani kankaan
jos puukko lyö rankaan,
niin kostaa mun pistoolin luoti sen!"
318. Juha N26.7.2014 klo 19:53
Ähtärissä olijoiden limerikkisatoa odoteltaessa - tässä kaksi Ähtäriä likeltä liippaavaa.1) vakavampi yritys:
Blondi kankurikurssilla Virtain
loimet katkaisi keskeltä pirtain.
"Vähän löysempään lankaan
teen helpommin kankaan -
vaan kummasti on kude irtain!"
2) enempi paikkakunnan nimellä leikittelyksi menevä:
Blondi eiköhän noin Ala'vudella
Fiat-huollossa taas ala udella:
"Väsyi moottorin peto.
Miks' loppui sen veto?
Niin ahdas on tuoll' ala sudella?"
319. Juha N27.7.2014 klo 11:53
Korjaus VIRRAT-limerikkiin, jotta se olisi ymmärrettävämpi. Toisen rivin tulisi kuulua: 'loimet katkaisi kohdalta pirtain'. Siis KOHDALTA, ei KESKELTÄ.Tapauksesta säilyneen lähteen mukaan tuo vaaleahiuksinen naikkonen katkaisi loimitukset kaikista kangaspuista ('kohdalta PIRTAIN'). En ole saanut Virtain suunnasta vielä vahvistusta, millainen kalabaliikki syntyi. Ainakin iltapäivälehdet ovat toistaiseksi olleet hiljaa.
320. Juha N27.7.2014 klo 11:53
Korjaus VIRRAT-limerikkiin, jotta se olisi ymmärrettävämpi. Toisen rivin tulisi kuulua: 'loimet katkaisi kohdalta pirtain'. Siis KOHDALTA, ei KESKELTÄ.Tapauksesta säilyneen lähteen mukaan tuo vaaleahiuksinen naikkonen katkaisi loimitukset kaikista kangaspuista ('kohdalta PIRTAIN'). En ole saanut Virtain suunnasta vielä vahvistusta, millainen kalabaliikki syntyi. Ainakin iltapäivälehdet ovat toistaiseksi olleet hiljaa.
321. Juha N27.7.2014 klo 11:57
Nimi INHA on niin vähäriiminen, etten saanut siitä kunnon blonditarinaa. Syntyi halvoista aineksista kyhätty visuaalinen tuokiokuva, joka lukijan sofistikoituneisuuden mukaan joko hymyilyttää tai sitten ei:Kylä blondin - sen tunnemme Inhana -
taakse jää, pinkoo neito kun vinhana
korkokengissä näin
Mesikämmentä päin -
kohta aukaistaan baarissa gin-hana!
322. Olavi Kivalo28.7.2014 klo 16:54
Tuossa ylläolevassa teoksessa riimi ja rytmi ovat hienosti kohdallaan.Virolaisen blondivitsin innoittamana päätin kokeilla, josko sen voisi limeriköidä vaihtamalla vaikeasti rimmautuvan blondin blondiiniksi. Ei auttanut. Tässä kaksi helteen pehmittämin aivoin tuotettua, sekakielellä ja suomeksi:
Katso seitsemäntoista - oh - blondiinia
diskon ovelta poistuu. Ah bon! Pourquoi?
Parce que ovessa on
teksti lahjomaton
”Moins que dix-huit il faut rester chez soi”
Miksi seitsemäntoista jää blondiinia
diskon ovelle (kellään ei posliinia)?
”Sisäänpääsyä ei,
jos on nääs kato hei
alle kahdeksantoist”. Adrenaliinia!
323. Juha N28.7.2014 klo 19:13
Mutta jos sitä blondia tai blondiinia ei tarvitsisi riimitellä ollenkaan?Pubin eessä miks' liepeillä Rauman
blondin seitsemäntoista näät lauman?
Yksi puuttuupi noista -
vast' kahdeksastoista
luo juottolaan pääsylle sauman!
324. Olavi Kivalo28.7.2014 klo 22:05
Helle näkyy pehmittäneen muitakin.Tuosta tekeleestähän puuttuu kokonaan itse vitsi eli ovella oleva kyltti tai portsari, joka antaa ymmärtää, että sisäänpääsyä ei ole niille, jotka ovat alle kahdeksantoista.
325. Juha N29.7.2014 klo 19:40
No, entrataan hieman.Vitsihän kuuluu:
Miksi seitsemäntoista blondia seisoo baarin edessä?
- Täytyy olla kahdeksantoista, että pääsee sisään!
Entrattu limerikki:
Baarin eessä miks' raitilla Rauman
blondin seitsemäntoista näät lauman?
- Yksi puuttuupi noist':
kun on kahdeksantoist',
sisäänpääsyyn saa vasta he sauman!
326. Tiio29.7.2014 klo 21:22
Blondi matkalla Karjalaan, Pyytiin,läksi innoissaan lentsikan kyytiin.
Raput ahteri eellä
nous', silmänsä veellä.
Lippu peruutuspaikkana myytiin.
Paikka on varsinaisesti Pyytivaara Pohjois-Karjalassa, mutta riimin takia piti laittaa noin.
327. Juha N29.7.2014 klo 22:40
Peruutuspaikka :)
328. Juha N29.7.2014 klo 22:43
Blondiduolle hurrasi Gallia,lampunvaihtoon kun tarjottiin mallia:
käteen lampun "A" koppas
ja otteeseen stoppas,
"B" allansa pyöritti pallia!
329. Wexi29.7.2014 klo 23:14
Jos Aat ja Beet ei keskenään rimmaa,niin silloin meininki helposti himmaa.
Täytyiskö pohtia
vääriä kohtia.
Ei runoilloista blondia, gimmaa.
330. Olavi Kivalo30.7.2014 klo 20:34
Tunge kundille aivoihin sondi:Laulelee, niin se on vagabondi.
Tulee limerikki
rytmisesti rikki,
niin se on valepukuinen blondi.
331. Juha N31.7.2014 klo 11:27
[Tässä viitattaneen tilanteeseen, jossa Huomenta Suomi -lähetyksen katsoja joutuu tulkitsemaan puhujien suunliikkeitä, kun television ääni on mykistetty. Kaikki muut ajatusyhtymät ovat lukijan omaa mielikuvitusta.]Aamulehdet kun saanut on Sukeva,
heti vaatteit' ei blondi oo pukeva.
Päälle istahtaa lehden
näin testin hän tehden:
jos oisikin huulilta lukeva?
332. Olavi Kivalo31.7.2014 klo 12:06
Blondi housuitta ratsain on muulillajoka liiku ei ees Mozart-kuulilla.
Muistaa yllättäen
keinon käynnistyksen:
pitää maiskauttaa lempeesti huulilla.
333. ?31.7.2014 klo 13:25
...täen...ksen??
334. Olavi Kivalo31.7.2014 klo 14:23
Riimiä tulee arvioida rytmin pohjalta. Molemmat säkeet päättyvät painollisiin tavuihin…en
…sen
335. :-)31.7.2014 klo 14:27
...vai niin... :-)
336. Juha N31.7.2014 klo 18:35
Lypsypiikana liepeillä Monninblondi maitoa tonkkiin sai tonnin.
Tuli juoksutin mukaan
- sen huomasko kukaan -
kun lypsi hän myös talon sonnin.
337. Olavi Kivalo1.8.2014 klo 11:36
Blondi lääkettä nautti Toivakas,pahanmakuista, terveys kun prakas.
Luki ohjeen hän, hyi,
mut mitäs teet, hyväksyi:
siis RAVISTETTAVA OMAS KAKAS!
338. Juha N2.8.2014 klo 12:08
Tästä blondista kuiskailee Mankkaa:"Nytkö vessassa ruokaa se tankkaa?"
"Mukaan leipää kun nappaa,
sen pöntöllä appaa?"
- Ei, syöttääkin vain WC-ankkaa...
Blondi autosta suunnalla Salon
soitti hemmolle huoltamotalon:
"Tässä riitä ei vain
öljy punainen lain -
syty lamppu ei jarrutusvalon!"
[OMSKAKAS-juttuunsa Olavi sai oikeaoppisesti paikkakunnan nimen, mutta jätän sen omasta versiostani pois, vaikka kyseessä ei ole sitten enää olekaan aito limerikki.]
Oli täysmehu blondille rakas.
Käyttö korrekti terveyden takas' -
maku outo tai ei,
shaken suulle hän vei
RAVISTETTUNA siis OMAS KAKAS.
339. Olavi Kivalo2.8.2014 klo 14:10
Blondi mahtavat botoksihuuletteetätti. Tulos ei, joksi luulet.
Enää suusta noita
ei tuu ruutanoita.
Suuta heiluttaa vienosti tuulet.
340. Juha N2.8.2014 klo 15:44
Blondi baarissa Ruskeasuollalasiseinän käy toisella puolla.
Antaa syyksi tään elkeen
hän vastauksen selkeen:
"Se kiinnosti, mimmoist' on tuolla."
Pukki muoreineen matkalle Rukaan
blondin viisaan ja tyhmän saa mukaan.
Euro tiellä jos lie,
kuka taskuun sen vie?
- Blondi tyhmä: ei muist' elä kukaan!
Perheriidassa blondi tuo Kiskon
nakkaa kranaatin surmaksi siskon.
Kumpi henkiin siis jää?
- Pelaa tumman vain pää:
"Sokan kiskon, sitt' takaisin viskon!"
Akan tarve on Muurolaan tai Misiin,
äijä blondin saa narraten naimisiin:
"Jo vain pussasin mie,
nyt oot raskhana sie,
koita vattaa, on rakkauen taimi siin'!"
341. Olavi Kivalo3.8.2014 klo 09:29
Blondi ratsiaan lähellä Kyrkslättiä:”Valot taivaaseen näyttää!” - Ei hemmettiä?
Kilon poliisi juuri
semmoinen jätte-suuri
sanoi, että ne näyttää päin helvettiä.
342. Olavi Kivalo3.8.2014 klo 09:38
En annan version:Blondi ratsiaan lähellä Kyrkslättiä:
”Valot taivaaseen näyttää!” - Ei hemmettiä?
Kilon poliisi juuri
- Herre Gud, jätte-suuri -
sanoi, että ne näyttää päin helvettiä.
343. Juha N3.8.2014 klo 11:23
Vaikka juureni ovat Lapissa, korva ei heti sanonut, että 'rakkauen' on väärin. Pitää olla 'rakhauen'. Siis (hieman entrattuna muutenkin):
Joutuu blondi tää eukoksi kai Misiin, [Rovaniemeltä itään]
hänet ukko kun narraa näin naimisiin:
"Jo vain pussasin mie,
siks' oot raskhana sie,
koita vattaas, on rakhauen taimi siin'!"
(Vitsiä voi olla vaikea löytää, kun teksti piti venyttää viisiriviseksi. Ylimääräinen jaaritus piilottaa helposti pointin. Alkuperäinen vitsi on ytimekäs:
Miten blondin kanssa pääsee naimisiin?
-Kertoo hänelle, että hän on raskaana.)
344. Juha N3.8.2014 klo 12:01
Seuraavassa muutama muu edellisten limerikkien alkuperävitseistä. Riimi-, tavumäärä- ja poljentovaatimusten takia vitseihin on kuitenkin ollut pakko tehdä karsintaa, lisäilyä tai muita muutoksia. Alkuperävitsejä kannattaakin pitää lähinnä innokkeina, joiden pohjalta limerikin voi "keksiä". Monni-limerikissä muutin lisäksi vitsin kärjen: sonnin tyytyväisyys tuntui huumorin lähteenä niin aivottomalta, että vaihdoin sen maidon juoksettumiseen.GALLIA:
Kuinka monta blondia tarvitaan vaihtamaan lamppu?
- Kaksi. Toinen pitää lampusta kiinni ja toinen pyörittää tuolia.
MONNI:
Blondi oli mennyt kesäksi maatilalle töihin.
Alkajaisiksi isäntä käski blondin lähteä lypsylle.
Eipä aikaakaan, kun blondi tuli takaisin ämpäri täynnä ja kysyi:
- Oletko nyt tyytyväinen?
Tähän isäntä:
- Kyllä kyllä, mutten läheskään yhtä tyytyväinen kuin tuo sonni, jonka sinä juuri lypsit!
MANKKAA:
Miksi blondi ottaa leipää mukaan vessaan?
- Se syöttää WC-ankkaa.
SALO:
Blondi ajoi huoltoasemalle:
- Puoli litraa punaista öljyä.
- Miten niin punaista? huoltomies ihmetteli.
- Jarruvaloni ovat sammuneet.
RUSKEASUO:
Miksi blondi kiertää lasiseinän?
- Hän haluaa nähdä toiselle puolelle.
RUKA:
Joulupukki, hammaskeiju, tyhmä blondi ja viisas blondi kävelevät kadulla, ja näkevät 20 euron setelin. Kuka sen ottaa?
- Tyhmä blondi, koska muut ovat mielikuvitusolentoja.
KISKO:
Mitä pitää tehdä, jo blondi heittää kranaatin?
- Ottaa sokka pois ja heittää takaisin.
345. Juha N3.8.2014 klo 12:25
Tässä jokunen uusi blondilimerikki alkuperävitseineen:Lemin blondia kulmilta Uskin [Uski = kulmakunta Lemillä]
kovin kiinnosti työ hissikuskin.
Se vain yllätti missin,
kun reittiä hissin
ei oppinut töin eikä tuskin!
ORIGINAALI:
Miksi blondi ei päässyt hissinkuljettajaksi?
-Hän ei oppinut reittiä.
Luojan luomat on blonditkin Mulosta. [Mulo = kulmakunta Joensuussa]
ÄO:t vaikk' liki heppain on tulosta,
hieman runsaammin kai
aivomassaa he sai,
tielle etteivät kulkueess' ulosta!
ORIGINAALI:
Miksi Jumala antoi blondille 2% enemmän aivoja kuin hevosille?
- Koska hän ei halunnut blondien ulostavan kaduille paraateissa.
Joutuu blondi nyt matkalla Juvaan
myrskyyn yllensä paikallis'tuvaan.
Eessä kun sala'moi,
huutaa autossa: "Oi -
missä filmaaja, pääsenkö kuvaan?"
ORIGINAALI:
Miksi blondit pitävät salamoista?
- Koska he luulevat, että joku kuvaa heitä.
Miksi menneellä viikolla Kotkas'
blondi kuoli, kun maitoa hotkas'?
- Auki kun oli suu,
kuului uhkaava "muu!",
sitten kalloa lehmä jo potkas'.
ORIGINAALI:
Miksi blondi kuoli juodessaan maitoa?
- Lehmä potkaisi häntä.
Luku 'ykstoista' blondille Summan [Summa = kulmakunta Haminassa]
ylle nutturan pilven sai tumman:
"Kuinka kirjoitan sen,
tiedä vielä mä en -
ensin ykkösist' piirrän mä kumman?"
ORIGINAALI:
Miksi blondi ei osaa kirjoittaa lukua "yksitoista?"
- Hän ei tiedä, kumpi ykkönen tulee ensin.
Löytyi luuranko, kauhistui Oitti.
Blondin äiti näin lehdille soitti:
"Tämä ollut ei sketsi,
vaan 'Piiloudu, etsi' -
sen kilvan tää tyttönen voitti!"
ORIGINAALI:
Vaaleatukkainen luuranko WC:ssä. Mikä se on?
- Viime vuoden "Piiloudu & etsi" -kilpailun voittaja.
Onpa verstaassa keskellä Riikaa
monta blondilta näyttävää piikaa.
Ei oo taukoja töis' -
jälkeen taukojen söis'
aikaa uudelleenkoulutus liikaa!
ORIGINAALI:
Miksi blondeilla ei ole kahvitaukoja?
- Uudelleenkouluttaminen veisi liikaa aikaa.
346. Olavi Kivalo4.8.2014 klo 09:59
Aina mieleen tulee kaikenlaista.Mitä tarkoittaa verbi hemaista?
"Hemaises tänne päin",
testasin leikilläin,
vastas blondi "Voi v…., se haista!"
(tai sinne päin)
347. Juha N4.8.2014 klo 21:00
Blondin auton näin ratsaaja teilaa:- Valokeilat päin taivasta seilaa.
Blondi: - Eilen mä vain
tiedon ratsiass' sain,
että helvetin suuntaan ne peilaa!
348. Olavi Kivalo5.8.2014 klo 09:55
Blondi syntyisin Sastamalastaoli sekoitus naista ja lasta
kielitaitoinen niin,
mutta vain hymyiltiin,
kun hän toivotti: ”Vista la hasta!”
349. Olavi Kivalo5.8.2014 klo 12:06
Toinen värssyEttä osuukin kohdalle onni:
lauluääni kuin lotosta tonni.
Blondi lauleskelee,
äijät laskeskelee:
”On se paree kon toi Ronkan sonni”.
350. Juha N5.8.2014 klo 23:17
Blondi jossakin päin Aava'saksaatilaa pizzan ja hinnan sen maksaa.
"Kuuteen lohkoonko jaan
tämän vai tusi'naan?"
"Kuuteen vaan, muuta taida en jaksaa."
351. Juha N6.8.2014 klo 00:06
[Anteeksi. Voin loukata monia, mutta en voinut vastustaa.]Myöskin kypsyneen arvata voin Iin
höpövitsejä laukovaan Soiniin.
Rongan sonnin se lailla
kun substanssii vailla
vain huutaa, taas soinismin loi niin?
352. Olavi Kivalo6.8.2014 klo 19:11
Kolmas ja neljäs värssyTämä tapahtui seudulla Kokemäki
Siellä pullea nuorimies koki, näki:
voihan munat suoltaa,
antaa toisten huoltaa
ja vain pulputtaa niin tuo naaraskäki
Blondi olikin melkoinen narttu.
Asenteeseensa miekkonen tarttu:
annos hurskasteluu,
väliin vitsi: ”cuckoo!”
Kansanvillitsijäksi hän varttu.
353. Olavi Kivalo6.8.2014 klo 21:49
Tuli kirjoitusvirhe. Pitää olla: ja vain pulputtaa niinkuin tuo naaraskäki
354. Olavi Kivalo7.8.2014 klo 09:57
Viides ja kuudes värssyPopulismilla, blondiinin aivoilla
mitä yhteistä, tyhjyyden kaivoilla?
Pinnalta hyvältä
näyttävä, syvältä.
Eturauhasilla, takaraivoilla?
Ensi sijassa rauhan asialla!
(siinä sinänsä ei mitään vialla.)
Sillä legitimoit
että raivota voit.
Ei ne huomaa, on kauhtana sialla.
355. Juha N7.8.2014 klo 23:10
Hetken vertaapa blondia Maulan [= Kylä Kemissä]olutpulloihin Pyynikin aulan.
Mitä yhteistä näät?
- Kovin tyhjät on päät
yläpuolella kaikkien kaulan.
(Mitä yhteistä on blondilla ja kaljapullolla?
- Molemmat ovat tyhjiä kaulasta ylöspäin. )
Joka blondia Mustikkahaan [= kaupunginosa Heinolassa]
kävi tietsikkaan vertailemaan,
eron huomata sai:
tiedot kertaalleen kai
syöttää tietsikkaan tarvitsi vaan.
tai:
Kukin blondia Mustikkamaan [= saari Helsingissä]
aina tietsikkaan vertaillessaan
eron huomata sai:
tiedot kertaalleen kai
syöttää tietsikkaan tarvitsi vaan.
(Mitä eroa on blondilla ja tietokoneella?
- Tietokoneeseen tarvitsee syöttää tiedot vain kerran.)
Kundi blondille suur-Helsing'issä
lausui mietteissä herkistyvissä:
"Tuossa kuollut on rastas!"
Ja blondi se vastas
vain yllensä katsellen: "Missä?"
(Blondi ja brunette kävelevät puistossa.
- Katso! Kuollut lintu! sanoo brunette
Blondi katsoo ylös ja kysyy:
- Missä?)
Pääsi Armstrongin syrjäyttäjäksi
eräs blondi, kun kuuhun se läksi.
Ekat pääll' oli kuun
sanat: "Vautsi, nyt tuun
kilokaupalla kevyemmäksi!
(Mitkä olisivat olleet blondin ensimmäiset sanat, jos hän olisi päässyt kuuhun ensimmäisenä ihmisenä?
- Ihanaa, painostani lähti juuri yli neljäkymmentä kiloa!)
356. Tiio8.8.2014 klo 07:29
Blondi antiikkikauppaan on ennyt,vaasin tyrkkääkin siruiksi sen nyt.
Huokaa Wentzel: -Voi vee,
sataviiskytä vee.
- Hyvä tuuri, ei sen uudempi mennyt.
(Senverta piti raiskata kieltä, jotta jäi tavu pois "on entänyt". Täma tietysti taitelijan vapauteen vedoten.)
357. Juha N9.8.2014 klo 16:16
Taukos' pyöräily blondilta Pyhtään,rupes' konsta kun tietoa nyhtään:
- Yöl' jos lyhty ei pala,
et taluttaa ala?
- Kyl' koitin, ei auttanut yhtään!
Johdantoa seuraavaan: Moni 70-luvulla elänyt muistanee Suomen käyneen tuolloin satunnaisia yleisurheilumaaotteluja muitakin urheilun suurvaltoja kuin Ruotsia vastaan. Mieleeni on jäänyt eräs radiossa selostettu Ranska-Suomi-maaottelu. Kolmiloikassa (vaiko sittenkin pituudessa?) yksi edustajistamme oli Pekka Suvitie, ja hänen kilpakumppaneihinsa kuuluivat Christian Valétudié ja Bernard Lamitié. Selostajasta - jonka henkilöllisyydestä en ole varma, mutta kuulen silti päässäni Raimo Häyrisen äänen - oli metkaa, kun keskenään kilpailivat hänen ääntämyksensä mukaan [lami'tii], [valety'dii] ja [syvi'tii], joskin hän taisi ääntää ranskalaisnimien aksentilliset sananloput väärin: vokaaliosuudet balettitermissä plié ja juustossa brie ääntyvät eri tavoin. No joka tapauksessa: ottelun pitopaikasta minulla on muistikuva, että se olisi ollut Blois [blwa]. Kun ajattelen kaupunkia Blois, ainoa siihen keksimäni mielleyhtymä on tämä maaottelu. Tosin saatan muistaa väärin. Valitettavasti netistä ei löydy tietoja noin vanhoista maaotteluista. Eräässä nettikeskustelussa on tieto, että vuoden 1976 Ranska-Suomi-ottelu olisi käyty Pariisissa, mutta puheena olevan maaottelun on täytynyt olla myöhemmin - muuten minulle ei olisi jäänyt siitä näin kirkasta muistikuvaa. Mainittua radiolähetystä kuunnellessani lienenkin ollut lukioikänen, jolloin ottelu olisi ollut joskus vuosina 1978-80(81).
Jos oli suomalainen Suvitie leikillisesti ranskalaisittain äännettynä [syvi'tii], niin olkoon seuraavassa ranskalainen Blois suomalaisittain äännettynä [blois]:
Seisoi sokkona blondi kun Bloisin
peilin eessä, näyn tarjosi roisin.
Syyksi paljasti vaan
kokeen vaateliaan:
"Tahdon tietää milt' näytän kun koisin."
358. Matti9.8.2014 klo 19:46
Se Armstrong-limerikki oli hyvä!
359. iso S10.8.2014 klo 12:28
[Nuo ranskalaiset olivat kolmiloikkaajia, joten se lienee ollut laji. Suvitie voitti suomenmestaruuksia 1970-luvulla pituudessa, kolmiloikassa ja kymmenottelussa.Julkaisussa Suomi voittoon - kansa liikkumaan (Suomen yleisurheilun 100 vuotta, julkaistu 2006) lienee listattuna kaikki maaottelut tuloksineen, mutta tässä lähteessä
_http://www.gbv.de/dms/goettingen/525672052.pdf
on siitä valitettavasti vain 12-sivuinen sisällysluettelo.]
360. Juha N10.8.2014 klo 14:33
Matti: Kiitos, joskin tuohon Armstrong-limerikkiin jäi kyllä ratkaisemattomia pulmia. Ensimmäisen rivin loppuun ei saanut millään mahtumaan paikkakunnan nimeä (vaikka sopiva paikannimen sisältävä riimikolmikko olisi löytynyt, niin vitsin asiasisältö olisi kuitenkin vaatinut käyttöönsä jok'ikisen tavun). Lisäksi sanajärjestykset muodostuivat tässä limerikissä aika kimuranteiksi.
Mutta ehkä limerikeiksi väännetyt blondivitsit ovatkin parempia ilman alkurivin pakollista paikannimeä - universaalia blondistereotyyppiä on keinotekoista köyttää mihinkään hatusta vedettyyn paikkakuntaan. Ensinnäkin paikannimi jää vitsin kannalta ylimääräiseksi roinaksi, joka ehkä jopa latistaa vitsiä. Toiseksi: kun paikannimen sisältävän riimikolmikon vaatimus on kahleena limerikkinikkarin jalassa, tekele jää helposti heikommaksi kuin jos paikannimivaatimuksesta olisi suosiolla luopunut.
361. Juha N10.8.2014 klo 14:39
iso S:Tuopa teosjärkäle olisikin metka hankkia kirjahyllyyn muiden yleisteosten jatkoksi. Passelit viisijapuolisataa sivua, ja aika laajalta kantilta tuntuu asiaa kaivellun!
Ei kellään muulla liene omakohtaisia muistikuvia Suomen käymistä yu-maaotteluista?
362. Juha N10.8.2014 klo 14:55
Olisi mukavaa, jos limerikkejä nikkaroisivat täällä itseni lisäksi muutkin kuin Tiio ja Olavi. Jos blonditeema tuntuu arveluttavalta (olenkohan nyt limerikkieni takia saanut sovinistisian leiman, huh), niin esim Pikku-Kalle-, Tyhmä-Jussi- ja Hölmölä-vitsejä riittää kyllä pilkkalimerikkien raaka-aineeksi pitkäksi aikaa!Olen blondilimerikkien myötä huomannut, että kun rustailun innokkeena on valmis vitsi eikä pelkkä paikkakunnan nimi, niin homma on huomattavasti helpompaa. Jos lähtökohtana on pelkkä paikkakunnan nimi, limerikkiin on vaikea kehittää sarkastista, koomista tai muuten yllättävää loppuriviä. Kun sen sijaan tarjolla on valmis vitsi, hommaksi jää vain laatia siitä muunnelma, joka sopii limerikin poljento- ja muotovaatimuksiin. Reseptiin kuuluu tällöin hyppysellinen karsimista, ripaus lisäilyä ja oman maun mukaan yksityiskohtien muutteluakin.
iso S, Matias-Myyrä ja monet muut voisivat taas palata tällä säikeellä sorvin ääreen!
363. matts10.8.2014 klo 15:16
Tulihan niissä 60-luvulla käytyä, muissakin kuin vain Ruotsi-otteluissa. Oli mm. kolmen maan maaotteluita. Mutta mutta - eipä niistä paljoa muista enää. Tankki Salosen rynnistykset, Matti Yrjölän pukkaukset, Pousin loikat jne.
364. Matti10.8.2014 klo 18:28
Minä muistan kun Suomi-Unkari maaottelussa (1956?) 10 000 metrillä Hannu Posti yritti pistää Sandor Iharosille kampoihin, siinä kuitenkaan onnistumatta. Ei vaikka koko stadion huusi rytmikkäästi, että Pos-ti Pos-ti Pos-ti ... Iharos alitti puoli tuntia, Posti ei aivan.
365. iso S11.8.2014 klo 11:06
No yritetään.Eräs Kalju ei aitoja kiroa
puhui Kimpisen kentällä Viroa
kesken ottelun julman
koki juoksija pulman
hetken muistutti kahlaaja-liroa
Tähänkin liittyy maaottelu ja hämäriä muistikuvia. Kysymyksessä lienee 1960-luvun alkupuoli ja Lappeenrannassa käyty maaottelu Viroa vastaan. Vahvistamattoman muistikuvan mukaan yksi pika-aituri oli nimeltään Kalju Jurkatam. Kympin juoksussa taas yhdellä Viron edustajalla tossu hiersi sen verran pahasti että hän meni kesken juoksun liottamaan jalkojaan estejuoksun vesihautaan.
Oli Kimpisen kentällä lustia
kerran katsella miehiä mustia
kyllä vauhtia riitti
oli sellainen niitti
että harmitti polkevaa Kustia
Tämä tapahtui samaisella kentällä 1975 tai 1976. Jostain unohtuneesta syystä minun piti mennä kentälle tapaamaan veljeäni. Siellä sattui olemaan kaksi hyvin päivettynyttä miestä treenaamassa 200 metrin vetoja. Rennon näköinen pyrähdys, jossa jalat eivät juuri maassa viipyneet, sitten kevyesti hissutelleen kentän poikki lähtöviivalle ja sama uusiksi, monta säkeistöä. Kullakin vedolla vauhtia oli silmämääräisesti sen verran että Kalevan Kisoissa olisi tullut kultaa reilulla marginaalilla. Toisen miehen nimi on unohtunut, mutta toinen oli Hasely Crawford. Harjoittelu auttoi, satasella tuli kultaa Montrealissa 1976. Loukkaantuminen esti tempun toistamisen 200 metrillä.
Kerran katselin Lusista Riiasta
kyse ollut ei jostakin piiasta
äijä keihästä heitti
pitkä kaarella reitti
tuntui muille se olevan liiasta
Vaan ei ehkä ollutkaan. Tällä kertaa olin Helsingissä Maailmankisoissa, mahdollisesti vuonna 1976. Keihäsmiehet vetelivät lämmittelyheittoja tavalla jota en ole koskaan ymmärtänyt: liki järjestään yliastuen. Joskus jopa niin että veto lähti viivan jälkeen. Mielestäni suoritus pitäisi harjoituksissakin pyrkiä tekemään sääntöjen mukaisesti, niin ettei opi pahoille tavoille. Lieneekö sitten tavoitteena saada jotain psykologista etua kun keihäs näyttää menevän pitkälle ihan verrytellen. Lusis ei viitsinyt odotella vuoroaan, vaan veteli harjoitusheittoja juoksuradan vierestä, sektorin ulkopuolella. Parin askeleen vauhdilla irtosi liki 80-metrisiä. Jos vuosi oli tuo, voitto meni kuitenkin Seppo Hoviselle, joka heitti ennätyksensä 93,54.
366. Juha N11.8.2014 klo 22:45
Siinä tulivat kisamuistot ja limerikit samaan aikaan :)Hassua mitä missäkin iässä on tallentuu parhaiten muistiin. Olin olympiavuonna -72 yhdeksänvuotias, ja kyllä siinä iässä olisi luullut kisoista jotain mieleen jäävän - olihan audiovisuaalista tarjontaa jo aivan valtavasti, kaksi radiokanavaa sentään, ja (Lapissa) yksi tv-kanava. Mutta esim Virenin juoksuista minulla ei ole tuolta vuodelta mitään omia muistikuvia! Sen sijaan mieleeni on jäänyt, että ennen talvikisoja pyöri viikoittainen TV-ohjelma 'Sisulla Sapporoon' ja vastaavasti ennen kesäkisoja 'Matkalla Müncheniin'. Ohjelmien sisältöä tai edes luonnetta en enää muista - ehkä niissä oli kisajoukkueen esittelyä ja yleistä olympiakuumeen nostatusta, tai sitten kyseessä saattoi olla jokin rahankeruuprojekti kisabudjetin täydennykseksi, kun nuo sarjat ilmeisesti pyörivät TV:ssä useita kuukausia? Kovin valikoiva on pikkupojan muisti.
367. Olavi Kivalo12.8.2014 klo 09:35
Koska tämä säie on ollut tapissa jo kauan (vai mikä merkitys tuolla luvulla 255 on?), otan oikeuden aloittaa uuden samasta aiheesta.
368. iso S12.8.2014 klo 11:47
Aikojen alussa sivuston tekninen luoja lienee kuvitellut, että mihinkään säikeeseen ei tule yli 255 viestiä. Siksi laskurille on nähtävästi varattu tilaa vain yksi tavu eli 8 bittiä. Siihen tilaan ei mahdu suurempaa lukua kuin 255, joten laskuri pysähtyy siihen (huonompi vaihtoehto olisi se että se nollautuisi ja alkaisi uuden kierroksen). Joskus ammottavina aikoina, kun elettiin hitaitten yhteyksien takana, oli tärkeämpää pitää sivujen koko kohtuullisena. Silloin tuo 255 oli sopiva merkkipaalu. Samaa tapaa voi hyvin jatkaa edelleen, vaikka useimmat operoivatkin laajakaistalla.]Runosuoni kulpahtelee siis jatkossa säikeessä
8103. Limerikkejä 2
KOMMENTOI