Vihjeessä viilaamista? - Ristikot - Keskustelut

KESKUSTELUT > RISTIKOT > VIHJEESSÄ VIILAAMISTA?

↶ Takaisin aiheisiin Siirry alalaitaan ↓

4901. Vihjeessä viilaamista?

Eki15.6.2009 klo 22:54

"Pisti silmään eli pienet virheet" on helik:n aloittama säie, jossa on ollut monenlaista puhetta erilaisista arveluttavista kohdista.

Koska virheestä - vaikkakin pienestä - puhuminen on aika jyrkkää, ajattelin avata foorumin, jossa voitaisiin halkoa hiusta hyvinkin pienistä nyansseista ilman ajatusta, että joku on tehnyt virhettä.

Foorumi on vapaa.

2. ö15.6.2009 klo 23:25

Otanpa heti esille IS:n viime lauantain kääntiksen.

Vihje on OPETUSLAPSI ja vastaus kahdeksankirjaiminen sana.

Jotkut opetuslapset olivat NIITÄ, mutta eivät kaikki. Toisaalta taas kaikki NE eivät olleet opetuslapsia.

Onko vihjeen ja vastaussanan yhteys tässä tapauksessa riittävä?

3. Matti15.6.2009 klo 23:29

Äsken juuri Iltiksen Ekin ristikossa oli sisäkkäisistä>maatuska. Pitäisi olla matrjosha. Maatuska on vain venäläiseukko. (No tokihan Eki tämän tietää, ja on siitä kai näillä palstoillakin ollut puhetta. Kunhan lipsahti.)

4. Eki16.6.2009 klo 00:02

ö:lle.

Jos vihje on "tietokoneeseen liitettävä" ja vastaus hiiri, ei siinäkään väitetä, että kaikki hiiret pitää tökätä kiini tietokoneeseen. Tuossa yhteys on riittävä.

Juuri vaihdettiin vihje VANHOJA HONKIA = ikipuut muotoon VANHAT HONGAT. Ikipuut eivät aina ole vanhoja honkia.

Nämä ovat nyanssiasioita ja paljon näkee ristikoissa vähän vääriä muotoja, jos tarkasti otetaan.

Matille:

On puhuttu maatuskasta tosiaan. Onkohan se tosiaan niin väärin, wikipediakin valehtelee ihan kybällä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Maatuska).

5. Eki16.6.2009 klo 00:06

Essolle on alkanut yleistyä vihje EX-HUOLTAMO. Esso ei kuitenkaan ole ex kuin paikoitellen eli Hesan vinkkelistä lähinnä. Maakunnassa Essoja vielä - kuulemma - on. Vihje ei siis ole hyvä noin.

6. ö16.6.2009 klo 10:05

Tuo Wikipedian Maatuska-artikkeli taitaa olla jonkun retardin kirjoittama. Minun tietojeni mukaan Matrjoshka-nimitys tulee vanhasta tytön nimestä Matrena eikä latinan matrona-sanasta.

Tässäkin taitaa kuitenkin käydä niin, että väärä maatuska-nimitys vakiintuu suomalaiseen käytäntöön ja saavuttaa sitten hyväksyttävyyden. Ristikkoihmisten ei tulisi edesauttaa tällaista kehitystä.

7. Eki16.6.2009 klo 10:32

Näitä maatuskan tyyppisiä puhekielen ja kirjatietojen kehityksiä on vaikea estää ristikoiden passiivisuudella, mutta yritänpä muistaa, etten aktiivisesti edistä asiaa.

8. Pesonen16.6.2009 klo 10:59

maatuskanukke: perinteinen ven. koriste-esine, joka koostuu sisäkkäin sijoitetuista maalatuista puisista naishahmoista

9. ö16.6.2009 klo 11:25

Nyt kärsi Pesosen luotettavuus pahasti.

Sama virhe näyttää hiipineen englantiin.

Matushka doll 14800 osumaa
Matryoshka doll 311000 osumaa

10. Jukkis16.6.2009 klo 11:28

Lainaus: "Tässäkin taitaa kuitenkin käydä niin, että väärä maatuska-nimitys vakiintuu suomalaiseen käytäntöön ja saavuttaa sitten hyväksyttävyyden."

Siis että hä? "Vakiintuu", "saavuttaa"?. Ihan kuin noille maatuskoille olisi muka käytetty tähän asti jotain muka "oikeaa" nimeä, ja nyt sitten tuo muka vääräoppinen maatuska-nimi olisi muka alkanut yleistyä. Sukulainen toi joskus 60-luvulla maatuskan tuliaisina, ja silloin se oli maatuska, ja on ollut puhekielessä maatuska iät ja ajat. Ihan siitä riippumatta, onko se joidenkin mielestään asian paremmin tietävien nettikirjoittelijoiden mielestä oikeaoppinen nimi vai ei.

11. ö16.6.2009 klo 11:29

Tai vielä tarkemmin:

"Matushka doll" 9 osumaa, joista osa Suomesta
"Matryoshka doll" 6540 osumaa

12. RA16.6.2009 klo 11:34

Minäkin luen nyt ensimmäistä kertaa tästä säikeestä, että tuolla nukella on jokin muu nimi kuin maatuska(nukke). Iän kaiken olen kuullut niitä kutsuttavan maatuskoiksi.

13. tonimikael16.6.2009 klo 11:35

Asiaa Jukkis!

14. ö16.6.2009 klo 11:37

Jukkis, sinä saat kutsua nukkea ihan miksi haluat, mutta oikein se ei mene. Venäjällä nuken nimi on Matrjoshka.

Kyllä suomalaisetkin ihmettelisivät, jos venäläiset kutsuisivat Jussi-paitaa Pekka-paidaksi.

15. Jukkis16.6.2009 klo 11:40

ö, sinä saat kutsua ihan mitä asioita tahansa niillä nimillä, mitä Venäjällä on käytössä. Suomessa nuken nimi on maatuska.

16. RA16.6.2009 klo 11:41

JOS venäläiset y l e i s e s t i kutsuisivat Jussi-paitaa Pekka-paidaksi, niin eikös se olisi ihan oikein, että venäläinen laatija laittaisi venäläiseen ristikkoon PEKKA-PAITA.

17. ö16.6.2009 klo 11:51

Eihän siinä muuten olisi mitään ongelmaa, mutta epäilen, että joidenkin suomalaisten käyttämä Maatuska-nimitys perustuu väärinymmärrykseen, kielitaidottomuuteen tai suoranaiseen tyhmyyteen, joita kaikkia vastaan tulisi taistella.

18. Marco Poloinen16.6.2009 klo 12:10

Pahoin pelkään, että maatuskanuken osalta taistelu on jo ajat sitten hävitty. Voi olla, että "jotkut suomalaiset" käyttävät matrjosha-nimitystä - enemmistön arvelen kyllä käyttäneen maatuska-nimitystä "aina". Jotain kai kertoo maatuskanuken yleisyydestä myös sen esiintyminen yksinomaisena useissa sanakirjoissa.

19. RA16.6.2009 klo 12:14

Joidenkin suomalaisten? Ymmärtääkseni suurin osa suomalaisista käyttää juuri tuota nimitystä.

Olkoon käytön taustalla syyt mitkä tahansa, niin kyllä minusta suomalaisessa ristikossa on ihan ok esim. vihje-sanapari: SISÄKKÄISISTÄ > MAATUSKA

Mutta jotta että tässä sivistyisi, niin - jos ei maatuska - mikä se oikea nimi on? Matti puhuu MATRJOSHAsta, ö sekä MATRJOSHKAsta että MATRYOSHKAsta.

20. Taata16.6.2009 klo 13:44

Pieneekö Aral- järvi edelleen? Julkisuudessa on ollut tietoja, että se päinvastoin suurenisi. Ristikkovihjeissä tiedot vaihtelevat.

21. Taata16.6.2009 klo 13:44

piti olla pieneneekö

22. Eki16.6.2009 klo 13:47

Juu, tuollaisesta Aral-tapauksesta jää helposti nk. levy päälle. Ja kun monen ristikkolehden tehtävämateriaali saattaa olla osin vuosiakin vanhaa, muutoksiin on vaikea reagoida ja saada ristikot noudattamaan senhetkistä arkitodellisuutta.

23. Jaska16.6.2009 klo 14:05

Voisihan vihje olla muodossa PIENENTYNYT. Se pitää paikkansa ikuisesti, vaikka järvi vielä suurenisi entiseen kokoonsa tai ylikin.

24. Eki16.6.2009 klo 14:10

Voisi. Sopii tosin vähän visaisempiin, ei ultrapehmoihin.

25. Jukkis16.6.2009 klo 14:23

Tuulimyllyjä vastaan taistelevat voi olla ihan sympaattisiakin, mutta kyllä tuo ö:n lähinnä elitistisestä ylimielisyydestä kertova viesti 16.6.2009 klo 11:51 aika paljon sympatiapisteitä tiputti.

Nyt sitten matr... jne:n puolesta taistelevat voivat perustaa komitean miettimään, voitaisiinko jotenkin päästä yksimielisyyteen siitä, miten tuon sanan translitterointi voisi mennä.

Ja sitten kaikki odottelemaan piponkiristämiskortin esille ottoa.

26. Taata16.6.2009 klo 15:38

Minulla oli kyse tuoreesta ristikosta Aral- järven kohdalla ja
siinä Aral pieneni edelleen. Että se siitä sitten.

Kyllä täälläkin Tiernakaupungissa Essot ovat hävinneet.

27. ö16.6.2009 klo 15:43

Oikea kirjoitusasu näyttäisi olevan fukuruma.

_http://www.kotus.fi/index.phtml?s=784

28. pelaaja16.6.2009 klo 15:43

Voihan maatuska.
Ensi kerralla, kun jossain ristikossa on vihjeenä HALLITSI ja ratkaisuna OLAV, niin se on sitten väärin. Ei Olav hallinnut koskaan suomeksi.

Niin, tuo Aral pienenee viime torstaina ilmestyneessä ristikossa. Laatija ei ole vielä kommentoinut.

29. Eki16.6.2009 klo 15:47

Aralissa yllättävän nopeasti (alle vuosikymmenessä) tuo pienenemisvihje ehti saada alaa. Vaikeaa sitä on sitten saada kumottua muutamassa kuukaudessa.

30. Jondalar16.6.2009 klo 15:50

Pitäisikö kaikki vieraan maan nimet ristikoissa olla lähdemaan kielellä? Aatami ja Eeva, Aapraham, Gustaf Adolf. Pitääkö penkoa papyryksistä aramealaiset ristimänimet.
Saivartelua on vaatia sanomaan maatuskaa Marhsjoskaksi. Emäntää ei pidä sanoa eukoksi, mutta maatuska, vanja, polakki tms. on mitä on vaikka voissa paistaisi.

31. -16.6.2009 klo 15:55

No niin. Nyt "oikeampia" vaihtoehtoja on jo ainakin neljä:
Matrjosha
Matrjoshka
Matryoshka
Marhsjoska

32. ö16.6.2009 klo 16:29

Jondalar, et tainnut lukea Ekin aloitusta. Tässä säikeessä on lupa palpoa pilkkua ja silti syytät saivartelusta.

Esimerkkisi eivät sovi tähän tapaukseen sillä maatuska- ja Matrjoshka-sanoilla on aivan eri alkuperä. Toinen tulee venäjän kielen äitiä tarkoittavasta sanasta ja toinen tytön nimestä.

ADAM->AATAMI on okei, mutta
MATRJOSHKA->MAATUSKA on väärin

33. ö16.6.2009 klo 16:41

Palpoa po. palpoida, sori

34. RA17.6.2009 klo 12:27

Tuolla Pisti silmään eli pienet virheet -säikeessä on puhetta vihjelatteuksista ja esimerkkinä on SAAPASMAA > ITALIA.

Monet vihjeet ovat ihan fiksuja ja hyvin oivallettuja niin kuin nyt tuo SAAPASMAAkin. Vasta toisto tekee niistä latteuksia, kun vihje leviää ja on pian "jokaisessa" ristikossa. Sinänsä hyvä vihje alkaakin tuntua naivilta ja tylsältä.

Tietyille usein toistuville sanoille ei takuulla ole helppo viilata kerta toisensa jälkeen uutta ja tuoretta vihjettä. Mutta yrittää kannattaa.

35. Marco Poloinen17.6.2009 klo 12:42

EIPÄSMAA > POHJOIS-KOREA?

Italialle (Pisallekin) avoimen koodin keskisvihje: SIELLÄ JOKIN VINOSSA!

36. ö17.6.2009 klo 21:18

En aio jatkaa tuosta maatuska-asiasta loputtomasti, mutta tuli mieleen, että asialla saattaa olla iso käytännön merkitys.

Ajatellaanpa tilannetta, että suomalainen herrasmies, vaikkapa Jukkis, menee Viipurin torille.

Siellä venäläinen kauppias tarjoaa hänelle nukkea: Osta tästä kaunis Matrjoshka!

Siihen Jukkis: En halua Matrjoshkaa, haluan ostaa kauniin maatuskan!

37. pelaaja17.6.2009 klo 21:32

Samalla Viipurin torilla on sitten myös ö seuraamassa tilannetta. Sen ratkettua hän laittaa heti viestin tänne. Ja kotiin palattuaan huomaa - voi ei, nimi (nimimerkki) on matkalla muuttanut muotoaan, on Suomessa luettuna muuttanut merkitystään, on ihan erilainen.

38. Ylläpito17.6.2009 klo 21:35

Mitä, jos järjestettäisiin tämän Vihjeessä viilaamista? -porukan kanssa tapaaminen Hietalahden torilla? Tulisi varmaan lämminhenkinen juttutuokio.

39. RA17.6.2009 klo 21:54

Jee jee! Siinä olisi vain se "vaara", että itse kenenkin silmässä olevat pilkkeet paljastuisivat.

40. Libero17.6.2009 klo 23:49

Vaikka Matti ja ö vaikuttavat kyllästyneiltä maatuska-aiheeseen, niin tässä tulee vielä muuan näkökohta.

Maatuska-sana on aikoja sitten menettänyt feminiinisen merkityksensä ja tarkoittaa yhtä hyvin maskuliinisia puunukkeja, jotka ovat sarjana sisäkkäin.

Moskovalaisilla katukauppiailla oli jo 1990-luvulla myynnissä herramaatuskoja: iso Jeltsin-nukke oli päällimmäisenä ja sisimmäisenä pikku-Lenin. Nämä nukkemuodostelmat olivat myyntipöydillä perinteisten rouvamaatuskanukkien kanssa.

Matti ja ö: Mikä tuollaisen matkamuiston nimitys olisi?

Kielosen toimitusta edustava Leena Joki on kirjoittanut verkkoon kivan jutun maatuskoista. Merkittävää siinä on, että samaan ideaan perustuva leikkikalu on 1890-luvun Japanista.

–http://www.kotus.fi/index.phtml?s=784

41. tonimikael18.6.2009 klo 01:37

RA, se on NAIIVI. ;)

42. RA18.6.2009 klo 01:48

Niinhän mä sanoin.

43. Joey L19.6.2009 klo 00:44

SAAPASMAA-vihjeestä tulikin mieleen, että rahvas se vaan käyttää varsijalkineesta täysin virheellistä saapas-sanaa. Oikea muotohan on - kuten ö:kin varmaan tietää ja aina käyttää - sapogi.
Näin juhannuksen aikaan harmittaa myös tuo länsilainan umpiväärä muoto mittumaari. Kyllä se pitäisi suomalaisenkin katajaisessa suussa olla midsommar. Näin ainakin, jos lainasana pitää ö-sääntöjen mukaisesti vain translitteroida eikä lainkaan kielenmukaistaa.
Sana ennen mua syntynyt myös jälkeheni jää...

44. Joey L20.6.2009 klo 10:35

Vaihteeksi otsikon aiheesta: IS Plus 18.06.2009, Ristisana eli Höyris, 11 pystyyn. Vihje on ALKEISHIUKKANEN. Ratkaisusana näyttää kuitenkin olevan sähkömagneettisen säteilyn energiakvantti, eli tarmoerkale. Ratkaisusanaa käytetään etenkin ihmissilmälle näkyvän valon alueesta puhuttaessa.

Ratkaisusana on minun mielestäni eri asia kuin vihje. Vihjesanan tavarasta rakentuu aine sekä neljän perusvoiman välitys, ratkaisusanan kvanteista taas säteilymössö. Erilaisia alkeishiukkasia on häviävän pieni määrä verrattuna ratkaisusanan edustamiin lähes rajattomiin ilmenemismuotoihin.

45. Matti22.6.2009 klo 22:06

Kyllä tuo tarmoerkale (tästä Joeylle piste!) alkeishiukkasestakin käy, kun ajatellaan aineen ja energian dualismia. Ko erkaleella on energiansa myötä myös massa, jos kohta lepomassa onkin nolla. Ja jokaista alkeishiukkasta esiintyy useilla eri energioilla, niin myös puheena olevaa erkaletta - silti se on alkeishiukkasena vain yksi laji. Se poikkeaa muista alkeishiukkasista monella tavalla, mutta niin tekevät muutkin alkeishiukkaset.

46. Jaska22.6.2009 klo 23:26

Mitä tiine susinaaras kantaa? Alkeishukkasia.

47. Eki13.7.2009 klo 02:42

Jatketaanko vanhasta aiheesta?

iltasanomat.fi/viihde/ristikko.asp

48. RA8.8.2009 klo 21:26

Kopsaan tuolta toisaalta (HS 2545) mielenkiintoisen vihje-vastaussanaparin: VERKOSTOJA > SEITIT. Onko vihjeessä viilaamista vaiko eikö?

Ydinsanat lienevät tässä VERKKO, VERKOSTO ja onko SEITTI myös VERKKO vaiko vain RIHMA (verkon osa).
____

Pesonen:
- verkko - harva lanka-, köysi- tms. kudos tai rakenne ... hämähäkinverkko, hiusverkko, hyttysverkko, kanaverkko
- verkosto = verkko
____

Lähettäjä: HT 8.8.2009 klo 20:57:

Nykänen aloittaa seitin selittämisen: "hämähäkin t. muun hyönteisen kutoma verkko". (Hämähäkki ei ole minkään sortin hyönteinen, mutta se on eri juttu.) Mutta Pesonen, Kielonen ja Facta 2002 tarkoittavat seitillä rihmaa, eivät siitä valmistettua verkkoa.

Kuten yllä mainitaan, Pesonen samastaa ainakin osaltaan verkon ja verkoston, ja Kielonen on samalla kannalla. Laajemmin asiaa pohdiskeli Riitta Eronen Kielikellon numerossa 3/1999:

"Sanan verkko tilalla ja rinnalla käytetään myös sanaa verkosto huolimatta siitä, että sitä on joissakin kielioppaissa pidetty tarpeettomana johdoksena. Perusteena on ollut se, että verkko-sana sinänsä jo kuvaa yhteenliittymää. Verkosto on kuitenkin osoittanut elinvoimaisuutensa, varmaan siksi, että se ryhmään viittaavan johtimensa -sto ansiosta onnistuu kuvaamaan vielä verkkojenkin joukkoa. - - -
Verkoista ja verkostoista puhuttaessa saa olla tarkkana, sillä niillä viitataan paitsi tietoverkkoihin myös monenlaisiin abstraktimpiin asioihin."

Kaiken kaikkiaan VERKOSTOJA -> SEITIT on minusta kehno.

49. Maikki9.8.2009 klo 23:55

Ratkoin tässä metron ristikoita. Silmään pisti pari outoutta. 30.7. Vihjeenä Steppi Pusta ratkaisuna AROT, ja paalu TEILI. Voisiko saada selvennystä?

50. Eki9.8.2009 klo 23:56

Steppi on aron synonyymi, pusta on arotyyppi.

Teili on teilauspaalu.

51. Maikki10.8.2009 klo 00:05

Kiitos! Steppi pustan synonyyminä oli outo sana. Teilin olisin ehkä hoksannut. Onhan Ranskan kuninkaita teilattu iänkaiken!

52. Eki8.9.2009 klo 14:19

Tämäkö etusivulle?

53. RA8.9.2009 klo 14:30

Jee jee! Ylläpito voisi huolehtia, että tämä nostetaan etusivulle säännöllisesti.

54. PS8.9.2009 klo 20:33

Mustan Pelikaanin (5/09) sivulla 14 vas yläkulmassa oleva pikkuristikko:
Mies taputtaa hevosta oikealla kädellä olakkeelle ja sanoo:
"VASEMMASSA KÄDESSÄNI".
Ratkaisusanaksi tuli hanko, vaikka miehellä on selvästi vas. kädessään 4-piikkinen talikko.
Saman lehden sivulla 30 on vas. yläkulmassa piirretty työkalu,jonka varsi ja 6-piikkinen terä ovat viistosti leikatut, jolloin jokainen piikki on eri pituinen. Tästä kalusta miinustetaan O ja ratkaisuksi tuli: HANK.

Mikä sitten on hangon ja talikon ero? Jos puhutaan heinähangosta, se on aina 2-piikkinen, koska useammasta piikistä olisi vain haittaa heiniä seipäille tai seipäiltä nosteltaessa. Hangon varsi on pidempi kuin talikon, eikä hangossa ole kahvaa, kuten ristikon miehen työkalussa.

55. Jukkis8.9.2009 klo 21:21

Kyllä meillä vaan aikoinaan oli myös sellaisia hankoja, joissa oli kahva varren päässä. Tuli aina kiistaa, kuka saa sellaisen käyttöönsä. Muistan ihmetelleeni, miksei kaikissa ollut kahvaa. Vanhalla kansalla ei aina oikein leikannut.

Siitä olen samaa mieltä, että hangossa on kaksi piikkiä.

56. RA8.9.2009 klo 21:59

Wikipedia: "Heinähanko on maataloustöissä käytettävä kaksi- tai kolmipiikkinen työväline, jota käytetään irtonaisen tai paalatun heinän käsittelyyn. Sitä kutsutaan yleisesti pelkäksi hangoksi."

Pesonen: "Haarapäinen varrellinen työväline, jota käytetään heinien tms. kokoamisessa. Heinähanko. Hiilihanko."
___

Kun katselee kuuklettamalla (heinä- ja hiili)hankojen kuvia, löytyy aika paljon myös kolmipiikkisiä malleja.

Mutta mahtaako tuo HANKO-sana tulla HANKA-, HAARA-sanasta? Ja sen myötä jotenkin alkuperäinen malli olisi juuri kaksipiikkinen "haara" ja nuo kolmipiikkiset versiot olisivat vain "nykyajan tuotekehittelyn hömpötystä"?

57. Jondalar8.9.2009 klo 22:10

Hangon terässä oli tosiaan kaksi piikkiä ja varsi oli pitkähkö. Olen nähnyt myös oikein pitkävartisen hangon, sillä ylettyi luomaan heiniä ylös korkeaan suovaan. Kolmipiikkinenkin hanko oli, se oli epäkäytännöllinen heiniä seivästettäessä, sillä heinäannos asetettiin seipääseen usein niin, että seiväs jäi piikkien väliin, kun hanko vedettiin pois. Kolmas piikki keskellä oli haittaamassa työtä. Tietysti puimatantereella ruumenia kerätessä se oli kätevä.

Talikossa oli neljä piikkiä, siinä oli lyhyempi ergonomisesti muotoitu varsi, varren päässä ponsi eli kahva. Lapiossa saattoi olla kaksi pontta, toinen varren päässä ja toinen lähellä terää. Raskasta materiaalia kuten hiekkaa tai betonia oli helpompi nostella, kun kahva oli kumpaakin kättä varten.

58. HT8.9.2009 klo 22:25

Etymologisen sanakirjan mukaan hanko on johdos hanka-sanasta, mutta voi alkuperästään riippumatta käsittää myös kolme haaraa: "haarukanmuotoinen esine, tav. puinen, kaksi- tai kolmihaarainen, jolla nostetaan heiniä, olkia, viljalyhteitä ym., kuljetetaan jään alla talvinuotan uittoa jne.; tadikko."

59. Olavi Kivalo8.9.2009 klo 22:54

Tadikko on tateen luomista varten. Ei tade oikein pysy, jos on vain pari piikkiä.

60. HT8.9.2009 klo 23:05

Onhan noita tadikkoja, Nykäsen mukaan mm. hiili-, juurikas, lanta- ja puutarhasellaisia. Ei kannata jäädä etymologian vangiksi.

61. Marco Poloinen8.9.2009 klo 23:13

Pitipä ihan pistäytyä liiterissä. Suppea otos (näkösällä olleet) antoi seuraavanlaisen tuloksen: 5-piikkinen lantatalikko (meilläpäin taikko), 4-piikkinen puutarhatalikko, 10-piikkinen(tylppä-) perunatalikko irtoperunoiden käsittelyyn, 4-piikkinen kahvallinen heinähanko ja pari 2-piikkistä "tavallista" heinähankoa. Kaikki olleet aikanaan "oman erikoisalansa" käytössä.

Variaatioita talikko- ja hankopuolella näyttäisi riittävän. Kyllä tuo nelipiikkinenkin heinänkäsittelyväline minusta kahvasta huolimatta ihan selvä hanko on; pitkä varsi ja vinosti varren päästä haarautuvat piikit. Reilusta kokonaisleveydestä johtuen piikkiväli on alun toistakymmentä senttiä, ja niin seivästys kuin kuormauskin sujuivat sillä muistini mukaan mallikkaasti. Sen otan nykyisinkin aina käyttöön viitakkeella (viikate) niittelemieni heinien siirtelyssä.

Tietoa minulla ei ole, mutta epäilen kolmepiikkisten hankojen olleen (ainakin alunperin) yleisimpiä seuduilla, joilla heinät kuivatettiin seipäiden sijasta haasioilla. Malli on saattanut tulla vaikka Mummo-Ankalta, ihan niinkuin kaksiakselisten hevosvankkurienkin. Siellä päinhän ne näyttävät olleen yleisiä...

62. HT8.9.2009 klo 23:40

Jaa että viitakkeella? Majailetko Savossa tai Keski-Suomessa?

63. qwertsu9.9.2009 klo 00:06

Hanko ja talikko olivat pienen pojan nujertajia. Tiedän tämälleen, minkä näkösiä olivat. Talikolla piti paskoo levitellä ja hangolla piti heinää nostaa seipäälle. ja pois ottaa. Oli se rankkaa.
Ei ole haluja muistella.

64. RA9.9.2009 klo 09:05

Mitä kokemuksia, kuinka yleisesti käytetään nykyään tuota TADIKKO-sanaa? Entä TAIKKO-sanaa?

65. RA9.9.2009 klo 09:11

Näkyypä löytyvän vielä sellainenkin muoto kuin TARIKKO.

66. JTak9.9.2009 klo 10:13

Talikko taitaa olla se käytetyin. Olen tuon tarikonkin kuullut, mutta muut ovat aivan outoja.

67. Matti9.9.2009 klo 11:09

Tadikoida on yksi harvoja aitosuomalaisia kahden d:n sanoja. Olisiko niitä neljä?

68. Jaska9.9.2009 klo 11:27

Olisi paljon enemmänkin: kadehdin, kadehdit, kahdehdimme, kadehditte, kadehdittu, kadehditut, kadehditaan, kadehdittaneen, sädehdin jne.

69. HT9.9.2009 klo 12:51

Taikko-muodon alueita: Pohjois-Karjala, Savo, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa.

70. Marco Poloinen9.9.2009 klo 13:25

HT (23.40),
tiälläpä tiällä, viitakkeen ja taekon kansa pottumualla.

Lapsellisena (qwerinkin mukaan) en ole osannut näilläkään palstoilla hävetä savolaisuuttani - syntihän se nyt varsinaisesti ei kuulemma olekaan.

Edelleen hienoisesti harmittaa, kun K. A. Gottlundin "savo kirjakieleksi -projekti" meni aikoinaan myttyyn. -Tiijjä mitenkä lupsakkata meininkijä tuosta oesj tosjmuassaan syntynnä, vuan palstanpittuuvelle oesj suattanna olla enemp käättöö...

71. Matti9.9.2009 klo 16:34

Hei, Jaskan sädehdintä on uusi! Kadehdinta, sadehdinta(?), huudahdus, tadikoida. Löytyykö vielä?

72. Matti9.9.2009 klo 16:36

Joskus 2003 tälle oli oma säikeensä, D-tuotanto.

73. RA9.9.2009 klo 21:55

Tähän ?-piikkisten välineiden joukkoon kuulunee vielä HANGON, TALIKON, TADIKON, TARIKON, TAIKON lisäksi HARKKI.

Muistelen jostain lukeneeni, että myös HARKKI-nimitystä olisi käytetty piikikkäälle (1-2 piikkiä?) talikon/hangontapaiselle varrelliselle kättä pidemmälle. Käytetäänköhän vieläkin? Onkos kenelläkään käytössä harkkia?

- Ajatteluun liittyvä harkita-verbi tulee kuulemma tästä harkista; kun mielessä harkitaan, niin silloin käännellään ja pöyhitään jotain asiaa

74. Juhani Heino9.9.2009 klo 22:17

Kotipuolessa HARKKI tai HARA oli pieni perunannostoväline jossa kaksi piikkiä oli suunnilleen suorassa kulmassa varteen nähden, kuten kuokassa.

75. Marco Poloinen9.9.2009 klo 23:16

Erilaisia haravirityksiä on ollut Savossakin, mutta 'harkki' on kyllä minulle ihan vieras. Lajinsa täälläkin harkitaan, mutta mieluummin kyllä tuumataan, saatetaanpa ottaa ihan "tuumaastaako".

76. PS10.9.2009 klo 17:12

Vielä yksi hankokokemus viime vuosituhannelta.
Kylän sähköyhtiön työkaluvalikoimassa oli hankoja, joita sanottiin pelkästään hangoiksi. Ne olivat aivan heinähangon näköisiä mutta mitoiltaan suurempia, piikkihaarukka oli taottu paljon järeämmäksi ja varttakin oli useampi metri.
Näitä käytettiin nostettaessa sähköpylväitä pystyasentoon.

77. RA5.10.2009 klo 22:39

LAAJA = ALAVA. Onko?

Pesonen:
laaja = avara, pinta-alaltaan suuri, lavea
alava = ympäristöään alempana oleva, matala, laakea
laakea = tasainen ja laaja, lakea, matala, litteä
lavea = laaja
lakea = tasaisena pitkälle ja leveälle ulottuva, aava, laaja, laakea

78. Jukkis5.10.2009 klo 23:10

No ei ole.

Ja onko TYHJÄ = ONTTO?

Jos onton puun sisälle joku asettuu asumaan, niin puu on edelleen ontto, mutta ei ole tyhjä.

79. Matti5.10.2009 klo 23:13

isorintainen=rintava
varreltaan kookas=varteva
laaja-alainen=alava
:-)

80. TJV6.10.2009 klo 08:32

Selvästi avara, laaja-alaisa tulkinta alavalle Matilla.

81. ö6.10.2009 klo 14:16

ONTTO voi olla myös henkisesti. Nykänen antaa synonyymeiksi tyhjä, sisällyksetön.

82. Jukkis19.10.2009 klo 20:39

Osaisko joku selittää nämä Seura-ristikot -lehdessä 4/09 olleet:
MYRKYLLINEN -> KOIRA
HUONO -> PESU

83. Matti19.10.2009 klo 21:06

MYRKYLLINEN voisi olla KOBRA ja HUONO voisi olla RESU. Tai sitten ei.

84. Jukkis19.10.2009 klo 21:45

No helkuta, KOBRA se onkin. TEAM ei olekaan ILVES, vaan BLUES. Noloa.

PESUsta tulis RESU, jos ERÄMAA -> KORPI :ssa saisi P:n tilalle R:n.

85. Jukkis20.10.2009 klo 20:11

Ei siis löydy selitystä tuolle HUONO -> PESU.

Entäs tämmöinen, kun vihjeenä on kuva:
_http://sites.google.com/site/drzf55/__ar.gif

ja tuosta tulee nelikirjaiminen sana, **AR.

Tuota loppua AR pidän ihan varmana. Hiukka epävarmempaa on, että eka kirjain on luultavasti A.

Eli: Mikä ihme on **AR tai A*AR, joka tommoisesta kuvasta tulee?

AMAR tietysti tulee ekana mieleen, mutta millä perusteella se tuosta tulisi?

86. Juhani Heino20.10.2009 klo 22:13

Netistä löytyy Amarin logoja. Tuo muistuttaa niitä mutta on huonosti piirretty - olisiko ollut jossain mainoksessa tyyliteltynä ja siitä olisi jäljitelty?

87. RA20.10.2009 klo 22:24

Joopa! Amarin A-kirjain on monesti kirjoitettu siten, että siinä on kolmesakarainen kruunu päällä.

88. Jukkis20.10.2009 klo 22:35

No tuo kyllä on todella surkea yritelmä, jos siihen Amarin logoa on yritetty laittaa. Mutta eipä taida kukaan parempaakaan ehdotusta keksiä. Pitää yrittää muistaa katsella joskus ensi vuonna ratkaisuista, mitä siihen tuli.

89. Ritu21.10.2009 klo 11:33

Ratkoin taannoin Ahjon 17/2009 ristikkoa kun ei muutakaan ollut käsillä. Alakulmassa oli vihje SITÄ VOIDAAN KORJATAKIN.
En saanut siihen mitään muuta vastaussanaa sopimaan kuin VILJAA. Ja nyt sattui silmiini tuo ratkaisu, se oli tosiaankin VILJAA. Voi kiesus sanon minä ja laatijalle piiskaa ja oppitunti laadinnasta.

90. PS25.10.2009 klo 13:57

Huippuristikot 10/09 takasivun ristikossa:
Vihje: JONO, ratkaisusana: RIVI. Eihän se mielestäni ole ihan sama, mutta olkoon. Toinen vihje: KAULUKSESSA, ratkaisusana: LATTA. Asepuvun kauluksessa on ainakin (kaulus-) laatta.
Onko siis vaakitustanko jotenkin kauluksessa. Muistin nuorena kävelleeni maamittarin apulaisena maastossa kantaen lattaa. Missäpäs muualla sitä pitkää lautaa olisi kantanut, kuin olkapäällä. Sehän olikin siis kiinni kauluksessa.
Vihjeissä ei tainnutkaan olla viilaamista?

91. PS3.11.2009 klo 18:51

Huippuristikot 11/09 sivulla 3: Vihje: VANHA LAITE ja ratkaisuksi tuli AKAI. Miten niin Akai olisi vanha, niitähän valmistetaan joka päivä, tosin jo 1930-luvulta lähtien. Olisikohan laatija sekoittanut jotenkin Akain ja Akakin?

92. RA4.11.2009 klo 10:54

LIPOA KIELELLÄ > NUOLU: Vihjeen käsittää verbiksi ja jotenkin odottaa, että ratkaisusanakin olisi verbi.

Mutta voiko tuo LIPOA olla myös partitiivi sanasta 'lipo'? Onko mitenkä tuttu itse kellekin? Sanakirjoista en löytänyt, mutta onko jossakin päin murteissa käytössä?

93. Matti4.11.2009 klo 11:27

Lipo ei ole tuttu, mutta lipa on kieli, kuten kaikki tiedämmekin. Aisopoon sadussa kettu tarjoili kurjelle piimän kaatamalla sen laakealle kalliolle ja kysyi: Liikkuupa minun lipani, ottaako sinun orasi? Kas kun kurki oli aiemmin tarjonnut piimän kirnusta, jonne kettu ei ulottunut.

94. T.Avis6.11.2009 klo 15:44

2 viikon takaisessa Hämeen Sanomien ristikossa:

FUR = ELISE

Joku on siis tehnyt Elise-parasta englantilaisittain turkiksen. Olisi kiva tietää, oliko Elise joku eläin ja jos, niin mikä

95. jh6.11.2009 klo 16:54

Jospa vihje onkin hienovaraista turkistarhauksen vastustamista: ELI SE mutta ei elä enää!

96. Jaska6.11.2009 klo 17:34

Tai laatija luulee, että Fur on Elisen etunimi.

97. Jukkis6.11.2009 klo 17:49

Eikun Fur on Elisen sukunimi:
_http://www.facebook.com/people/Elise-Fur/13450709 20

Laatija on tehnyt aulikset ja hiukka googlaillut ihmisiä.

98. ,-viilari7.11.2009 klo 12:01

Tuonnoin oli PuPe:ssa vihje ARABEJA , ratkaisusanaksi tuli IMAAMIT. Nythän on näin, että muslimeista vain pieni vähemmistö on arabeja, väkriikkaampia muslimimaita ovat esim Indonesia, Pakistan, Bangladesh ja Iran.

99. PS7.11.2009 klo 23:46

Huippuristikot 11, höyryristikossa s. 14 on vihje: MITTA. Vastaukseksi tulee HEHTO. Eihän hehto ole mitta vaan minkä tahansa mitan satakerrannainen.

100. RA8.11.2009 klo 00:09

Pesonen antaa HEHTO-sanalle merkityksen hehtolitra; Hehdon säkki. Puoli hehtoa perunoita.

101. Marco Poloinen8.11.2009 klo 00:41

Virallisestihan hehto on mittayksikön etuliite, mutta käytännössä ainakin maalaisympyröissä se on "aina" tarkoittanut hehtolitraa. Joten tällä kertaa (vastoin tapojani) minäkin kallistun Pesosen kannalle.

102. HT8.11.2009 klo 01:07

Pesosta vuosikymmeniä vanhempi Nykänenkin kertoo: "hehto = hehtolitra. Puoli h:a perunoita. Hehdon säkki selässä. - Yhd. peruna-, ruis-, vilja-."

"Minkä tahansa mitan" satakerrannaista se ei taida ilmaista. Hehtolitrahan on kaikille tuttu ja Nykänen tuntee myös harvinaiseksi sanomansa hehtometrin (lyhennys kuulemma hm), joka muistaakseni mainittiin kansakoulussa, mutta ei liene putkahtanut monenkaan silmään. Helsingin Sanomissa sentään pääsi käyttöön 22.2.1994 koripallo-ottelun selostuksessa: "Heittotarkkuuden mittayksikkönä voi pitää hehtometriä. Esimerkistä käy LaNMKY:n Pasi Lahtinen, joka kentän pisimpänä pelaajana ei kahdesta metristä osunut levyyn." Mutta hehtokilo, hehtowatti, hehtoaste?

103. Marco Poloinen8.11.2009 klo 10:22

Periaateessa kai se voisi olla "minkä tahansa mitan" satakerrannainen, mutta en minäkään tarkoittanut, että sitä kovin monessa käytettäisiin. Tuo "hehtokilo" olisi jo kansanomaistamisen tuplavarmistus, molemmat kun olisivat pelkkiä etuliitteitä.

104. PS8.11.2009 klo 11:49

Jos hehto katsotaan mitaksi, niin silloin mittoja ovat myös sentti, nano, Mega, Giga, Tera jne.

105. Matti8.11.2009 klo 15:10

Hehto on samoinkuin kilokin ruvennut tarkoittamaan ihmisten puheessa mittaa, hehtolitra ja kilogramma, vaikka kirjaimellisesti ovatkin monikertoja. Näin kieli muuttuu. Kaksi desiä sokeria, aivan tavallinen ilmaisu. Millintarkka. Tulitikku on viiden sentin mittainen.

106. nassakka8.11.2009 klo 16:50

Kun olin vielä nykyistäkin nuorempi, opetettiin kansakoulussa painomitat: milligramma, senttigramma, desigramma, gramma, dekagramma, hehtogramma,kilogramma, leiviskä, senttaali, tonni.

Aiemmin mainittu hehtokilo= senttaali. Joskus käytetty myös nimeä desitonni.

107. -7.12.2009 klo 23:38

108. :-7.12.2009 klo 23:52

109. Kravattimies8.12.2009 klo 23:45

Hehto-etuliite on esimerkiksi sanassa HEHTOPASCAL (hPa).

Meteorologiassa käytetään nykyisin ilmanpaineen yksikkönä millibaarin asemesta hehtopascalia (luin netistä)

MILLI on "iso raha" (ristikoista)

110. Matti8.12.2009 klo 23:52

Minäkin tuota hehtoPascalia olen maistellut. Nimittäin 1000 hehtoPascalia on noin yksi bar eli normaali-ilmakehän paine. Mutta 100 kiloPascalia on sama asia. Miksi siis tuoda arkaaista hehto-etuliitettä sotkemaan selvää asiaa.

Palautettakoon tässä yhteydessä mieleen, että Bisquitin käsityksen mukaan Pascalin sadasosa on cusel.

111. Päättäriratkoja9.12.2009 klo 16:12

Ennen puhuttiin millibaareista, nyt siis hehtopascaleista, mutta numeroarvot pysyvät samana. Siinäkö syy outoon yksikköön?

Ilmailussa korkeusmittareita täytyy säätää eri ilmanpaineiden mukaan, ja asetus tehdään yhden hehtopascalin tarkkuudella. Radioliikenteessä on vähemmän erehtymisen mahdollisuutta, kun puhutaan kokonaisluvuista eikä tarvitse sekoittaa desimaaleja mukaan. (Mutta se ei varmaan ole syy outoon yksikköön.)

Käytettyjen autojen myynti-ilmoituksissa mainitaan matkamittarilukema tuhansina kilometreinä. Miksei sielläkin yksinkertaistettaisi asiaa ja puhuttaisi megametreistä? :)

Helsingissä on Millionaires Club -yökerho. En ole yöelämässä juoksevaa tyyppiä, mutta voisin kuvitella, että siellä on myös millibaari. :)

112. Matti9.12.2009 klo 17:27

Isobaarikin sieltä saattaisi löytyä.

113. tonimikael9.12.2009 klo 18:16

Ja kaksikielisille Bar-baari!

114. RA9.12.2009 klo 18:30

KALLISTA KALJAA!!! (10)

115. RA11.12.2009 klo 07:51

Maisteltaiskos taas sanoja tämän Marco Poloisen toisaalle kirjoittaman sanaparin pohjalta:

Lähettäjä: Marco Poloinen 10.12.2009 klo 23:24:
"... .... Jonkunsorttista halveeraamista esiintyy mielestäni myös Maarit Suomenkorven [Iisakin] ristikossa LURJUS=>EPELI -sanaparin kohdalla. Näin tunnepohjalta; opusten kantaa en tiedä."

Yhtymäkohtana sanoille LURJUS ja EPELI löytyy ainakin sana VINTIÖ.

- lurjus - konna, kelmi, roisto, liero, ryökäle, vintiö
- epeli - vintiö, viikari, veijari, veitikka, keimailija, keikistelijä

Kun totisella naamalla sanotaan jotakuta lurjukseksi, niin oikeasti rikollistahan sillä silloin tarkoitetaan, oikeasti kelmiä, roistoa. Leikkimielisessä kielenkäytössä nuo kaikki yllä luetellut sanat yhdistyvät samaksi asiaksi; tarkoitetaan jollakin hyvällä tavalla kekseliästä tai yllättävää. 'Senkin lurjus!' on joskus jopa sama kuin 'rakas' tai vain neutraalisti 'henkilö': Kymppi per lurjus - kymppi kullekin.

116. Marco Poloinen11.12.2009 klo 14:08

Mites olisi puhekupla TAPAN SINUT => HASSUTTELIJA?

117. Marco Poloinen11.12.2009 klo 14:09

Siis TAPAN SINUT!...

118. Jaska11.12.2009 klo 17:43

Tosiaan, lurjus voi olla rakaskin. Siitä puheen ollen, miksei täällä ole ketjua "räjähti silmille eli kolossaaliskarmeimmat virheet." Jos haluatte nähdä yhden pahimmista, pankaa hakuun RAKAS LURJUS. Sitten suojalasit päähän ja mielellään turvavyö kiinni. Sitten klikkaatte auki toisen osuman.

119. RA11.12.2009 klo 18:11

... tarkoitin vain sitä, että ns. oivallusristikoissa yksi keskeinen keino hakea haluttua vaikeutta on hakea merkitysyhteyksiä hieman kauempaa kuin tod.näk. useimmille ekana mieltyvistä. Erilaiset sanonnat, leikilliset ilmaukset ja sanojen sävytykset ovat (minusta) ihan kelvollista materiaalia vihjeiden kehittelyyn.

Tokihan vaikeammissakin ristikoissa vihje-ratkaisusanaparin on toimittava molempiin suuntiin. Vihjeestä ratkaisuun ja ratkaisun selvittyä (ehkä vain muiden sanojen avulla) siitä takaisin vihjeeseen. Joskus vihje on rakennettu niin, ettei sanan selvittyäkään ratkojat keksi, mistä on kysymys. Silloin merkitysyhteys on liian kaukaa haettu, liian harvinainen - ehkä vain vihjeittäjän omaa spesiaalitietoa.

Nii joo. Kikkavihjeet ovat sitten tietysti asia erikseen ja edellä ajattelemani ei koske niitä.

120. Marco Poloinen11.12.2009 klo 22:45

Aika kaukaa haetulta minusta vaikuttaa tuo Suomenkorven "risteytyskin". Jokseenkin selvästi kielteisen 'lurjuksen' ja myönteisen 'epelin' suora yksisanainen rinnastaminen ontuu jompaan kumpaan suuntaan. Jossain ko. ilmaisujen puolivälissä oleva 'vintiö' sen sijaan on jo helpompi hyväksyä kumman hyvänsä vihjeeksi. (Vrt. 'pilalla' 'laho'- tai 'mätä'- sanojen vihjeeksi.)

Ihan niin tynnörissä kasvanut en minäkään ole, etten tietäisi sanoja käytettävän hupi- tms. tarkoituksessa vakiintuneen merkityksen vastaisesti. Tuokin "tapan sinut" -heitto on suht yleinen teini-ikäisen (ja vanhemmankin) palaute rakkaan vastapuolen läkähdyttävän hyvin onnistuneeseen herjaan. Ja/tai riidellessäkin, vaikka kumpikin tietää, että se on vain "tapan-tapa". Lemmenleikeissäkin rumien puhumista tietääkseni lajinsa harrastetaan, mutta miettisin silti kahdesti ennenkuin laatisin esim. 'hutsu' -> 'vaimo' -sanaparin.

Sitä minä vaan, että jos käänteisyys tai selvä poikkeama ei näy (esim. MM:n!)piirrosvihjeen naamanilmeestä, tulisi käyttää vihjesanan kaverina jotain määritettä - ainakin helpohkoissa ristikoissa, jollainen ko. Iisakin ristikkokin oli.

Ja joo. Kikkavihjeet ovat sitten tietysti asia erikseen - minunkin mielestäni! Hyvien kikkavihjeiden tekijöiden ristikoissa tulee aniharvoin vastaan em. laisia tapauksia. Ja pääkuvalauseissa voi revitellä vielä vapaammin!

121. -23.5.2010 klo 20:05

[Siirrän tämän sotkemasta IS-viikonloppu 22.5. -säiettä]

Lähettäjä: Matti 23.5.2010 klo 15:22

Pientä rutinaa keskiviikon 12.5 IS:n ristikoista.

ADAPTERI>SOVITE, pitäisi kai olla SOVITIN (ja adaptointi on sovite)

TASKUSSA>MATTI, eikö se ole kukkarossa?

C-MOLLI>SOINTU, pitäisi olla C-MOLLI-

C-H>OKTAAVI, pitäisi olla C-C, vai?
***
Lähettäjä: Matti 23.5.2010 klo 15:23

Taskussa on tietysti taskumatti. Pahoitteluni tuosta.
***
Lähettäjä: Kielonen 23.5.2010 klo 15:44

sovite48*C tekn.
1. kahden laitteen, rakenteen tms. välinen sovituskappale, sovitin, adapteri. Eriläpimittaisten putkien välinen sovite. Kameran mikroskooppisovite.
2. kahden koneenosan, esim. akselin ja reiän välinen tiukkuus t. väljyys. Sovite, jossa on välystä.

oktaavi5
1. mus.
a. kukin välin c—h käsittävä sävelalue. Yksiviivainen oktaavi.
b. diatonisen asteikon 8. sävel; 1. ja 8. sävelen väliä vastaava intervalli.
2. urh. eräs miekkailuasento.
***

Lähettäjä: Eki 23.5.2010 klo 15:49

"Mitä sointuja siinä biisissä on?"

"No siinä on c-duurisointu, f-duurisointu, g-duurisointu..."

"Kerrankin joku vastaa oikein eikä käytä vääriä termejä c-duuri jne."

"Joo mutta meidän mahdollisuus menestyä ehti jo mennä tuossa noita luetellessa..."
***

Lähettäjä: Jaska 23.5.2010 klo 19:08

Se oli siis ke-pepehmis. Säikeen numero 1370.
***

Lähettäjä: Matti 23.5.2010 klo 19:49

Sovitteessa ei siis ollut mitään vikaa, oma kielikorvani ei toiminut.

c-molli ei ole sointu vaan sävellaji. c-molli->sointu on yhdyssanavihje.

Oktaavin selitys kielosessa on ristiriitainen. 1. ja 8. sävelen väliä vastaava intervalli. Jos ensimmäinen on C, myös 8. on C, eikä H. Jos painaa pianosta yhtä aikaa C:n ja H:n, ei siinä oktaavi soi. Oktaavi on intervalli, siis taajuusakselilla jana, jonka yläpään taajuus on 2X alapään taajuus. On tietysti selkäsaunan kejäämistä lähteä Kielosta kumoamaan, mutta teen sen silti.

Ja kaipa siitäkin saa urputtaa, että taskussa ei ole Matti vaan taskumatti.

122. si-tee-raaja23.5.2010 klo 20:19

Lähettäjä: Henry 8.6.2009 klo 01:43

Ehkä suurin ja kauimmin ristikoissa elämäänsä jatkanut virhe oli utareen ja nisän sekoittaminen. Muistan että eräs ratkoja kirjoitti asiasta Kirppuun 90-luvun puolivälissä. En innostunut silloin asiaa selvittämään, joten jätin kysymyksen julkaisematta. Nyt se on varmasti selvitetty, mutta vieläkin samaa virhettä näkee, myös joiltakin Pelikaanien laatijoilta.

Enkä ole koskaan nähnyt korjausta tähän Vuokilan Ristisanakirjassa olevaan tietoon: oktaavi = C - H. Oikeasti oktaavi on C - C, C - H on septimi.

Virheet ovat inhimillisiä, eikä kukaan voi olla kaikkien alojen asiantuntija.

Lähettäjä: Eki 8.6.2009 klo 01:54

Sekä Nykänen, Pesonen, Kielonen että WSOY:n iso tietosanakirja sanovat, että oktaavi on C-H.

Lähettäjä: Henry 8.6.2009 klo 02:12

Mielenkiintoinen tieto, koska se on varmasti väärä.

Lähettäjä: ratkoJA 8.6.2009 klo 02:52

No luulisi sen C:n kuuluvan jo seuraavaan oktaaviin. Jos oktaavi olisi C - C, niin eikö silloin sävelasteikko etenisi näin, virheellisesti?
C D E F G A H C C D E F ...

Lähettäjä: Jyrs Kuur 8.6.2009 klo 08:33

Mielenkiintoista. Intervallien nimet ovat:

C-C priimi
C-D sekunti
C-E terssi
C-F kvartti
C-G kvintti
C-A seksti
C-H septimi
C-c oktaavi

C ja (seuraavan ylemmän oktaavin) c kuuluvat eri oktaavialoihin, joten *oktaaviala* on C-H.

Musiikin teoria ei ole aina ihan yksinkertaisen eikä loogisenkaan tuntuista, mutta kai se on hyväksyttävä sellaisena kuin miksi se on satojen vuosien saatossa vakiintunut.

Lähettäjä: Isä-nisä 8.6.2009 klo 09:12

Kielosesta:

utare: tav. mon. eräiden nisäkäsnaaraiden, vars. lehmän maitorauhanen, nisä(t)

Lähettäjä: Matti 8.6.2009 klo 09:44

Oktaavi ei ole skaala (CDEFGAHC) vaan intervalli (C-c tai D-d tai Cis-cis tai ihan mitä vaan, kunhan ylemmän sävelen taajuus on 2*alemman sävelen taajuus. Ihan mielenkiintoista on se, että näköjään lähes kaikki lähdeteokset sanovat C-H.

Lähettäjä: JTak 8.6.2009 klo 12:38

Kaikissa lähdeteoksissa UTARE = NISÄ. Jos Henryllä on kovasti erilaista tietoa, niin kannattaa kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen olla yhteydessä.

Ja mitähän tarkoittaa, jos "asia on varmasti selvitetty"?

Lähettäjä: Vedin 8.6.2009 klo 16:09

Jos lähdeteoksissa lukisi, että TISSI = NÄNNI, niin uskoisiko JTak senkin siltä istumalta?

Lähettäjä: Jondalar 8.6.2009 klo 19:31

Luulin tietäväni lapsuuteni maalla asuneena mitkä ovat lehmän utareet. Utareet ovat lehmän takajalkojen välissä oleva suuri, pehmeä maidonvalmistuselin, josta sojottaa tissit 4 kpl (kutsutaan myös nimellä vetimet, nännit nisät).

Kun taas Nykänen sanoo: utare on lehmän nisä. Ja väittää pokkana, että lehmän utareessa on pareittaisina eliminä neljä maitorauhasta, joista kukin muodostaa oman toiminnallisesti itsenäisen udareensa.

Spectrum sanoo näin: lehmän utareessa on neljä itsenäisesti toimivaa maitorauhasta. Nännin sisällä ja utareen alaosassa on jokaisessa utareneljänneksessä ontelo, maitokammio, johon mahtuu 1/4-1 litraa maitoa.

Aion säilyttää lapsenuskoni, en usko Nykäsen puhetta. Tissi/nisä/nänni on utareiden tyhjennysventtiili, vasikan suuhun sopiva osa.

Ei kannata sokeasti uskoa kaikkea mitä on kirjoitettu.

123. si-tee-raaja23.5.2010 klo 20:22

Lähettäjä: Eki 8.6.2009 klo 19:35

Minusta sinä Jondalar ajattelet enemmän Nykäsen tavoin kuin Spectrumin. Vai meneekö tässä jo ajatus kokonaan solmuun itselläkin? Nykäsen siis kyllä hyväksyy kummankin, yksikön ja monikon.

Lähettäjä: Jondalar 8.6.2009 klo 20:34

Selitin varmaan huonosti. Utareista maalla puhuttiin monikkona, ehkä virheellisesti. Utare(et) on se pehmeä lötky. Nisät on ne pillit joista lypsetään. Nisät eli vetimet eli nännit ovat eri juttu kuin utareet. Siis Nykästä en usko siinä että utare on lehmän nisä. Nisä on kiinni utaressa. Vertauksena lavuaari ja hana. Samaa järjestelmää mutta eri osia. Nyt opin, että utareessa on neljännekset, kvartaalit. Silti olen vielä vastaantulija maitotaloustieteesä.

Lähettäjä: (.) 8.6.2009 klo 20:50

Nänni on nisän kärki, ei nisä.

Lähettäjä: Jondalar 8.6.2009 klo 21:10

Opiskelin lisää ja huomasin erehtyneeni. Eki, voit huokaista helpotuksesta. Kotieläimen nisää sanotaan utareksi. Nisä samastetaan joskus maitorauhasen, joskus nännin kanssa. Kiitos tarkennuksesta (.) . Nyt tietenkin hävettää, syystäkin.

Lähettäjä: Jaska 8.6.2009 klo 23:45

Kuten Mattikin selvitti, oktaaviasteikko (skaala) tai oktaaviala ei ola sama asia kuin oktaavi-intervalli. Ellei tätä perusasiaa ole selitetty lähteessä, sen tieto on puutteellinen ja omiaan aiheuttamaan eipäs - juupas väittelyjä. Tenorin ääniala voi olla kaksi oktaavia, esim. pieni c - kaksiviivinen c. Kun pianisti ottaa oktaavin, on niin ikään kyse intervallista.

Lähettäjä: Jaska 8.6.2009 klo 23:49

Kaksiviivainen piti olla. Toki saattaa Viivikin sen c:n kimauttaa!

Lähettäjä: Marco Poloinen 9.6.2009 klo 00:28

Joskus menneinä vuosina, kun maaseudun rakennemuutos alkoi vähentää tiloilta väkeä (mm. vanhapiikatätejä, vanhapoikasetiä, piikoja ja renkejä, ja lapsiakin alettiin kouluttaa enemmän),useat isännät huomasivat joutuneensa uuden tosiasian eteen: Piti lähteä lypsylle. Tätä perinteisiin naisten töihin joutumisen "häpeää" koetettiin ukkojen kesken keventää kertomalla, että "pittää tuasj lähtee tissinkoetteluun"!

Itsekin lajinsa tuota tissinkoittelua työkseni tehneenä arveleisin, että tuo Jondalarin esittämä käsitys vastaa aika hyvin käytännön elämää ja terminologiaa. Sekä yksikössä, että monikossa (molemmat ovat olleet käytössä tasaveroisina) utareella on aina tarkoitettu sitä neljä vedintä käsittävää kokonaisuutta. Siis yhtä utaretta, jonka neljänneksien on kyllä tiedetty "toimivan" erillisinä. Mitenkään erityisen harvinaistahan ei ollut utaretulehduksen iskeytyminen johonkin neljännekseen, jolloin sen hoidon aikainen maito lypsettiin erilleen ja muiden meni meijeriin.

Näissä(kin) nisä/vedin/rinta/utare-asioissa hämää ja sotkee kieleen pesiytynyt biologian ja anatomian osittainen päällekkäisyys. Kaikilla nisäkkäillähän on nimensä mukaisesti nisät. Uroksillakin, tosin enemmän tai vähemmän surkastuneet. Anatomisesti näitä nisän osia sitten eritellään ja ihmislajin kohdalla sijaintipaikastaan johtuen puhutaan rinnoista. Nisä taas on vakiintunut tarkoittamaan samaa kuin nänni. Lehmällä nisä-nimitystä ei käytännössä käytetä ollenkaan, on vain utare/et ja nännit tai vetimet .

Nykyajan isännillä ja emännillä lienee ko. tissinkoittelu koko ajan harvenemaan päin. Robotti ja lehmä hoitelevat homman keskenään.

124. si-tee-raaja23.5.2010 klo 20:22

Lähettäjä: Henry 9.6.2009 klo 00:56

Jyrs Kuur luetteli ensin ihan oikein intervallit, mutta rupesi sitten teorisoimaan ja eksyi. Sävelet eivät ole alueita kuten vuosiluvut: H-vuosi ei ulotu C:;n alkuun asti. Sävelet ovat pisteitä, joilla on tarkalleen määrätty aallonpituus. Oktaavi on C - C sekä alueena että intervallina, ja sama C on yhden oktaavin ylin sävel kuin myös seuraavan alin. Ilmeisesti tietokirjoissa ei jakseta kaikkea tarkistaa, ja kerran tehty virhe jatkaa elämäänsä.

Kerron Pesoselle virheestä, ja varmaan se seuraavista painoksista poistuu. Samalla Erkin ristikkosanakirja saa tässä asiassa synninpäästön. Syylliset virheeseen ovat muualla.

Lähettäjä: Jyrs Kuur 9.6.2009 klo 08:29

Henrylle: En ruvennut varsinaisesti teoretisoimaan, vaan syyllistyin itsekin siihen, mistä koko tämä sekaannus johtuu: termien huolimattomaan ja epätäsmälliseen käyttöön. Kirjoitin näin:

"C ja (seuraavan ylemmän oktaavin) c kuuluvat eri oktaavialoihin, joten *oktaaviala* on C-H."

Olisi pitänyt kirjoittaa:

"C ja sitä oktaavin verran ylempi c kuuluvat eri oktaavialoihin, sillä oktaavialaan kuuluvat sävelet ovat C-H."

Oktaavialahan lienee varsin vakiintunut termi, joka tarkoittaa eri asiaa kuin oktaavi intervallin nimenä. Huolimattomassa kielenkäytössä sanaa "oktaavi" kuitenkin käyteään myös "oktaavialan" synonyyminä, ja siitä siis koko sotku minun nähdäkseni johtuu.

Tästä kaikesta huomaamme, ettei maailma vielä ole valmis, eikä kaikkea, mikä präntissä seisoo, pidä ottaa sokeasti absoluuttisen totena.

(Toivottavasti nyt meni oikein. Kuten aikaisemmin jo totesin, musiikin teoria ja siihen liittyvä termistö eivät aina ole ihan helppoja, ainakaan minulle. Onneksi musiikin olemus on muualla kuin teoriassa.)

Lähettäjä: Eki 9.6.2009 klo 09:44

"Kerron Pesoselle virheestä ja varmaan se seuraavista painoksista poistuu." Tuossapa mielenkiintoinen tapa ilmaista asia. Kuinka kirja kuuntelee ja miksi Pesosesta (Suomen kielen perussanakirja) tulisi vielä uusi painos, kun Kielitoimiston sanakirja on se, jota nykyisin päivitetään? Päivityksissä ei varmaan enää puhuta painoksista. Itselläni ei esimerkiksi ole vielä uusinta Kielosen päivitystä.

Synninpäästö (tässä asiassa) oli joka tapauksessa fantsu jutska (nämä kaksi sanaa eivät löydy vielä minun Kielos-versiostani, jutskata kylläkin).

Lähettäjä: Henry 9.6.2009 klo 13:11

Täytyy tunnustaa, että olen väärässä. Termi oktaaviala on ollut minulle tuntematon, vaikka olen opiskellut musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa, sovittanut musiikkia suurillekin orkestereille ja toiminut kapellimestarina. Varmaan olen tuon termin joskus nähnyt, mutta se on unohtunut. Oktaavi on kuitenkin C - C eikä C - H.

125. Marco Poloinen29.5.2010 klo 20:56

Viraapelihommina olen ratkonut mm. rästiin jääneitä Sanasepon ristikkoja. Niissähän on Liisa Ritarin sanoin tarkastajalla virheiden suhteen "sallivampi ote". Kun kuitenkin olin huomaavinani ko. laatijan nimen myös kaupallisen tuotteen laatijoiden joukossa, arvelin voivani ottaa pari esimerkkiä vihjeistä, joissa olisi mielestäni vähän viilaamista:

SAARINEN, GIOVANNI => VELIT
OVEIKOT => OLAVIT

Ekassahan vain toinen 'Veli' on etunimi, joten ne eivät liene taivutuksen suhteen yhteismitallisia. Toisessa taas sukunimen monikoiminen tuolla
perusteella lienee vähintäänkin "ontuvaa".

126. Matti30.5.2010 klo 18:30

Veli Saarinen oli suomalainen kilpahiihtäjä ja olympiavoittaja. Veli Giovanni oli julkisuuden henkilö hänkin.

Kaipa jälkimmäinen vihje vähän ontuu, mutta toisaalta vihjeen tarkoitus on vain antaa assosiaatio vihjeen ja ratkaisun välille, joten itse kyllä hyväksyisin ilman mutinoita tämän vihje-ratkaisusanaparin.

127. Jaska30.5.2010 klo 19:33

Mitä yhteistä on Veli Giovannilla ja USA:n ulkoministerillä - ainakin melkein?

128. Seitenvitonen30.5.2010 klo 20:41

Hillari Johannes Viherjuuri aikoinaan 1946 opetti minulle "räätälin vala"-saksitempun ja pari muuta taikatemppua. Käytti nimimerkkiä Veli Giovanni. Hyväntahtoinen herra, jolla taisi olla aina taskussa taikurin välineitä.

129. Marco Poloinen30.5.2010 klo 22:02

Matti, eipä kai tässä kellekään ole epäselvää ketä mainitut herrat olivat, eikä se minusta ole tämän ongelman pointti. Kun kyse on etunimestä 'Veli' (Saarinen) ja "munkin" puhuttelunimestä 'veli' (Giovanni), ne nyt vain taipuvat eri tavalla, eikä niiden yhteinen monikoiminen onnistu. - Jos jollakulla on varmempi tieto siitä, että ko. nimimerkin alkuosan on ollut tarkoitus olla suomalainen etunimi 'Veli', niin sitten perun puheeni.

Jälkimmäistä vihjeitystapaa on varmaan käsitelty useampaankin kertaan näillä sivuilla. Omasta puolestani voin sanoa, että jos vastaava vihje-ratkaisusanapari tulisi vastaan esim. Sanarisin ristikossa, mutisisin runsaasti!

Jaskan kyssäri on mulle ylivoimainen. Tietoa ja/tai kielitaitoa tarttisi varmaan enemmän kuin nyt löytyy.

130. Seitenvitonen30.5.2010 klo 22:21

Marco Poloinen,

Eiköhän Jaska tarkoittanut etunimien samankaltaisuutta: Hillary /Hillari.
(Clinton/Viherjuuri.)

131. Jaska30.5.2010 klo 22:31

Marcolta jäi siis lukematta Seitenvitosen vastaus. Hillary Clinton on USA:n ulkoministeri. Melkein yhteistä siis etunimet, jenkin suussa jopa ihan samat.

Enpä ole koskaan ristikoissa törmännyt Hillariin. Oiva lisä Auliksenkin miesnimiä -listalle!

132. Marco Poloinen30.5.2010 klo 22:39

Saattoipa silmät nähdä, mutta aivot eivät rekisteröineet. - Sadan vuoden takaiset nimet näyttävät olevan nykyälleen muodissa, joten saattaapa Hillariinkin vielä törmätä...

133. Matti31.5.2010 klo 15:12

Marco Poloinen, luulin että Giovannin etunimi oli Veli. Menen nurkkaan häpeämään.

134. Seitenvitonen31.5.2010 klo 16:23

Viherjuuri, ent.Grönroth -suku taisi olla alunperin Lohjalta kotoisin. Hillarilla oli ainakin yksi Lenni (Lennart?)-niminen veli. Irmeli V. oli aikanaan Suomen tunnetuin kenkä-asiantuntija.
Enoni vaimo oli samasta suvusta, ja pääsin tutustumaan e.m. henkilöihin. Mukavia ihmisiä.

135. Jaska31.5.2010 klo 18:19

Lehti- ja mainosmies Hillarin aikanaan ainakin yhtä tunnettu veli oli L(eonard) M(aurits). Molemmista käytettiin yleisesti vain etunimien alkukirjaimia.

L.M. Viherjuuri oli Suomen yleisradion ensimmäinen toimitusjohtaja ja Suomen Kuvalehden pitkäaikaisin päätoimittaja (1918-36). SK:n tilaajamäärä oli hänen aikanaan korkeimmillaan yli 150 000, mikä oli silloin ja olisi vieläkin aikakauslehdelle huima luku. On taatusti pienempi nykyisin! Toki kunnon kilpailijan puutteella oli silloin osuutensa menestystarinassa.

136. Seitenvitonen31.5.2010 klo 19:15

No,niinpä näkyi tuo L.M. olleen tunnettu henkilö. Koulupoikana tuli sukulaistalossa lueskeltua nahkaselkäisiä Suomen Kuvalehden vuosikertoja 20-30-luvuilta, ja Junnu ja Alli sekä herra Kerhonen tulivat tutuiksi. Veli Giovannin Poikien oma kirja, pilajutut y.m. kuuluivat mielilukemistoon. Lenniä henkilökohtaisesti en tavannut. H.J.n tytär Irmeli oli värikäs persoona, johon kovasti ihastuin.
p.s. muistaako joku jokajouluisen Lipeäkala -julkaisun? Taisi olla V.Giovannin toimittama?
Jaskalle kiitos lisätiedoista.

137. Jaska31.5.2010 klo 19:49

Veli Giovannin joululehti oli nimeltään Joulukärpänen. Lipeäkalan toimituskunnassa oli useampi tunnettu nimi, mm. Kai de Puu eli Matti Almila, Atso Almilan isä. Arijoutsin Joulupippuri oli niin ikään must joululukemiseksi.

138. Seitenvitonen31.5.2010 klo 20:35

Jaska,
Niinpä näkyy olleen. Jospa joku vielä herättäisi nuo lehdet eloon!
Kutkakin taisi lopettaa. Ja Kari muutti tuonilmaisiin.
Viivin ja Wagnerin huumori ei aina kolahda tällaiseen kalkkikseen.

139. Juhani Heino31.5.2010 klo 23:12

Yhden Lipeäkala-julkaisun olen lukenut useampaankin kertaan isoäidin kotona, saattoi olla vuodelta 1948.

140. Marco Poloinen11.6.2010 klo 00:01

Kalakukkokaupungin aviiseissa työskentelee laatutietoista porukkaa ainakin siinä mielessä, että sekä Savon Sanomat että Kuopion kaupunkilehti julkaisevat Pekka Joutsin ristikoita. Varsinkin viime mainitussa on välillä vaikeudeltaan hyvinkin keskiksiin lukeutuvia.

Sanojen ja vihjeiden yhteensopivuus ei ole aiheuttanut ihmettelykyssäreitä marginaaliin, eikä muutenkaan huomauttamista. Nyt kuitenkin eilisen kaupunkilehden ristikossa oli pari USKALLUKSIA => SISUT. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa niin Pesosesta nuo varmaan passaavat hyvin yhteen, mutta minua kyllä vähän ihmetyttää.

Ainakin meikäläisen käytännön kokemuksen perusteella (hullun)rohkea saattaa kyllä heittäytyä vaikka miten julmettuun projektiin, mutta homman siunattuun loppuun viemiseen ei välttämättä sisu riitä.

Toinen vähän erikoisempi kohta oli PUUTAVARAN VARASTOPAIKKA => TELAMA. Ratkaisusana on mulle outo ja vaikuttaisi jotenkin "omatekoisen" oloiselta, mutta voinee olla käytössä jossain päin valtakuntaa. Ihan kuvaavahan se sinällään on.

141. Marco Poloinen11.6.2010 klo 00:27

Näkyypä tuo tarkemmin katsoessa omassakin opuksessa olevan 'sisu'n kohdalla myös rohkeus ja pelottomuus. Sen sijaan uskalluksen tai rohkeuden kohdalla ei ole pienintäkään viittausta sisuun, eikä sisukkuuden kohdalla rohkeuteen tai uskallukseen. Hämmentää pientä ihmistä.

142. HT11.6.2010 klo 00:46

Nykäsen mukaan telama = lanssi = väliaikainen puutavaran varastopaikka.

143. Marco Poloinen11.6.2010 klo 01:01

Lanssi, tai meillä päin "laani", on tuttu mullekin.

144. RA11.6.2010 klo 01:09

Oikein arvasit, Marco. Juuri noin Pesonen niputtaa merkityksiä.

SISU
1. sitkeä, hellittämätön, tahdonvoima, sinnikkyys, lannistumattomuus, USKALLUS, rohkeus
2. (kiivas, paha, kova) luonto, luonteenlaatu

Sellainen sanonta on olemassa kuin 'sisu meni kaulaan'. Jos ei saisi käyttää sanaa 'sisu', niin millä sanoilla sen voisi korvata niin, että merkitys säilyy? Ehdotuksia?

145. RA11.6.2010 klo 01:30

Pilikkuvirhe - siis:
1. sitkeä, hellittämätön tahdonvoima, ...

146. Marco Poloinen11.6.2010 klo 01:32

Eipä tuo sanonta ihan päällimmäisenä ollut mielessä, enkä muutenkaan taida ruveta ehdottelemaan. Nuo muut merkitykset ovat aina olleet jotenkin selvempiä ja varmaan tulen jatkossakin pitämään rohkeutta ja sisukkuutta toisiaan täydentävinä ominaisuuksina.

147. Marco Poloinen11.6.2010 klo 02:04

Mahtaneeko tuo sisun kaulaan meno olla sukua länkien kaulaan "vedolle". Se(kin) on vähän hassuhko ilmaus. Hevonenhan rekeä vetäessään työntää länkiä ja niiden kaulallemeno johtuu (huonon valjastuksen avustamana) hevosen vauhdissa tapahtuvasta jarrutuksesta tai pysähtymisestä tai sitten pakituksesta. Kun eteenpäinmeno on työntämistä niin kaipa se peruutus on sitten vetämistä. "Vai voisko se olla - en mie tiiä - toisin päin..."

148. Matti11.6.2010 klo 02:39

Ei sisu ole rohkeutta tai uskallusta, sisu on peräänantamattomuuta. Rohkeutta ja uskallusta on Nykäsen haastaminen. Tyhmänrohkeutta - turpiin tulee.

149. ,-viilari11.6.2010 klo 14:06

Toukokuun Iisakissa oli muutama kohta, joita vihjeyttäjä ei ollut ajatellut kunnolla. s. 23 SAHATAVARAA - KIMPI, s. 14 ALEXANDER , MEPPI - STUBB, s. 15 ÄÄNESTYS - VAALIT.
Käsitykseni mukaan äänestyksissä päätetään asioista, vaaleissa henkilövalinnoista. Eikös yhdistyslaissakin sanota seuraavaan tapaan: "äänten menesssä tasan, ratkaisee äänestyksissä puheenjohtajan ääni, mutta vaaleissa arpa."

150. HT11.6.2010 klo 14:37

Yhdistyslaki:

-http://tinyurl.com/aafas

151. RA11.6.2010 klo 18:52

Toisaalta yleisemmin VAALIT on menettely, missä äänestetään, järjestetään ÄÄNESTYS; vaalit käynnissä ~ äänestys käynnissä, vaali alkoi/vaalit alkoivat ~ äänestys alkoi

Ei ole prosessina tai tapahtumana täsmälleen sama asia, paitsi äänestäjän näkökulmasta sen verran sama, että ainakin minä hyväksyisin tuon vihjesanaparin.

152. Marco Poloinen6.1.2011 klo 14:30

Mataloittaessani näppäimistön ja näytön väliin kertynyttä ristikkoaiheista paperiläjää tuli vastaan Sanaseppojen esite. Siinä olevaan Ekin ja Helin Käsitys-avoristikkoon merkkasin joskus ratkoessani hämmentymistä osoittavan merkin ylhäältä päin lukien kuudennen vaakarivin jälkimmäisen sanan kohdalle

Jos säikeen aloituksen mukaisesti nyansseista puhutaan (ehkä "pienestä virheestäkin" voisi), niin Helin upean toteutuksen osana kauniisti piirtämä vihje kyllä minusta esittää ratkaisun vastakohtaa. Tätä jyrkkää mielipidettä perustelen ukkina kyseisentapaisessa iltatoimessa satukirjan keralla hankkimallani empiirisellä tiedolla. Jos operaation toisen osapuolen status näyttää kuvatunlaiselta, on parasta hakea lasi vettä ja varautua pitkään sessioon...

Ristikon "vastausaika" päättynee vasta uuden esitteen ilmestyessä, joten en luonnollisestikaan voi (tahallisesti ;-) ) kertoa tarkemmin. Toivottavasti asia ärsyttää teitä epätietoisiksi jääviä siinä määrin, että hankitte ko. esitteen! (Seuraa ja jäseneksi liittymistä koskevien tietojen lisäksi siinä on kolme hienoa ristikkoa ja piilosana.)

153. RA6.1.2011 klo 20:34

Pitipä ihan kaivaa tuo Marcon mainitsema Sanasepot-esite ja ko. ristikko esiin. Koska esitteen ristikoille ei ole mitään palautusaikaa, rohkenen kuvata Marcon esille ottaman kohdan.

Piirrovihjeessä näen sängyn, hieman sikkurasilmäisen pikkutytön istumassa jalat peiton alla nalle sylissä => UNELIAS. Siis paremminko virkeä? Vai mitä?

Miten korjaisit piirrosta, että se olisi "unelias"?
______

Vaikka nyt veinkin pohjan Marcon virittämältä mainoskoukulta, esite kannattaa toki tilata ja liittyä Sanaseppoihin: sihtÄTsanasepot.fi (ÄT=@)

154. Marco Poloinen6.1.2011 klo 22:24

Piti oikein etsiä lisätarkennusta nähdäkseni sikkuran noissa silmissä. Ok, saattavat olla hieman sikkuraiset, mutta asento on niin pystypäinen ja terhakas, että takuulla neiti on varustautunut luettamaan ainakin puolet Peppi Pitkätossusta.

Piirrostaitoni tuntien en itse yrittäisi korjausta, mutta ehdottaisin kyllä nuokkuvammanoloista asentoa (leukaa rintaan tai olkaan), kenties haukottelua tai sitten päätä tyynyyn. Ehkä nuokkumista voisi kuvata äidin/isän olkaakin vasten, kunhan kasvoista näkisi ettei ole itkusta kysymys.

Väkisellähän häntä ei (vihjeessä) ole raahattu sänkyyn, paremminkin hän on Peppi kainalossa taluttanut sormesta pidellen jonkun vastustuskyvyttömän sängyn viereen jakkaralle ja latautunut esittämään kysymyksiä ja kommentteja pitkälle iltaan. - Eikä ota kuuleviin korviinsakaan ehdotuksia pään tyynyyn laittamisesta ja simmujen sulkemisesta ennen kuin aikaisintaan tunnin päästä!

Yleensähän parhaimmat ja tuoreimmat teko-ohjeet tulevat niiltä, joilla ei ole oman osaamisensa maneerit painolastina. Siltä pohjalta minun lausuntoni täyttää kaikki kansanomaiset konsultaatiolle asetettavat vaatimukset. :-)

155. RA7.1.2011 klo 00:20

OK. Siispä vinkki Ekille ja Helille: Kannattaa laittaa tuo sama kuva, kun ratkaisusana on virkeä, virkku, pirteä...

156. Marco Poloinen7.1.2011 klo 00:35

Just!

157. PP7.1.2011 klo 13:29

Ratkaisin tämän päivän IL-nettiristikon. Jäi vaivaamaan vihje KULJETTIMIA (7), johon tuli mm. pajassa käytettäviä l-alkuisia puhallusvärkkikaluja, siis tulelle vauhtia antavia vekottimia. Valistakaa ihmeessä utamimammaa, ovatko ne myös kuljettimia. Jos niin on, niin ohi on lipsahtanut tuokin tieto.

158. Kielonen7.1.2011 klo 13:31

lietso1 maat., tekn. olkien, jyvien tm. siirtämiseen käytettävä puhalluskuljetin. Puimurin lietso. Olki-, tuorerehulietso.

159. Marco Poloinen7.1.2011 klo 13:56

Kaikkia mainittuja käyttäneenä vahvistan, että Kielonen on tällä kertaa perillä asiasta.

160. Eki7.1.2011 klo 13:57

Ei ollut siis tällä kertaa lahokuun juttuja.

161. Marco Poloinen7.1.2011 klo 14:11

No ei.

162. PS7.1.2011 klo 14:14

Lietso toimii myös pajassa ilmiselvästi kuljettimena. Sen tarkoitushan on kuljettaa ahjoon enemmän palamisilmaa (happea), kuin mitä hiilet pystyisivät ilman lietsoa ottamaan. Vain tällä keinolla pystytään ahjon lämpötila nostamaan riittävän korkealle.

163. Marco Poloinen7.1.2011 klo 14:20

Aivan, ja ennen lietsoa kyseinen kuljetus hoidettiin palkeilla (siis ei palkki vaan palje - ).

164. PP7.1.2011 klo 15:32

Kiitos! Selvisi sekin asia. En pitänyt sanaa virheenä, mutten löytänyt vahvistustakaan. Mukavaa, että valistitte. Tulipahan taas yksi aukko sivistyksessä paikatuksi.

165. ,-viilari9.1.2011 klo 09:11

Suomalaiset ristikot ovat sanastoltaan pääosin moitteettomia, mutta tuntuu joskus siltä, että laatija väsähtää juuri ennen vihjeiden keksimistä.
Esim. Sanaseppo 4/ 2010 s. 18 Jurko / Rauvola.
TAHDINLYÖJIÄ ? , ratkaisusanana erään kapellimestarin etunimi monikossa. Mielestäni tuo kysymysmerkkikään ei korjaa logiikan puutetta, vaikka yksi puikonheiluttaja onkin nimeltään Leif, eivät kaikki Segerstamit ole samannimisiä
Keskellä ristikoa oli vihje - - - - - TÄNÄÄN HUOMENNA . Ilman välipilkkuja.
Katkoviivat olivat lihavampaa painojälkeä kuin sanat, joten kuvittelin katkoviivan kuuluvan vihjeeseen ASFALTLLA.
TÄNÄÄN HUOMENNA muuten oli sinällään ihan hyvä vihje, taisi olla ensimäinen ratkaisusana jonka keksin!
Vihje KARTALLA on aika yleisluonteinen, verrattavissa vihjeseen " Ekin kirjassa". RANNIKOLLA oli jo astetta parempi.

166. Marco Poloinen28.5.2011 klo 23:09

Tämän viikonlopun Iltis-Pehmiksessä on muuten oikein laatuisan ristikon henkilökohtaisena keljutuskohtana "BENSA"- vihje-ratkaisusanapari. Siinä on "erinomainen" esimerkki usein ennenkin jurnuttamastani alunperin selvän käsitteen hämärtymisestä ja vesittymisestä. Ristikontekijöiden vikahan se ei (ainakaan kokonaan) ole, mutta massan mukana menemistä en erityisemmin arvostakaan.

Tarvittaessa voin perustella mielipiteeni - heti tai myöhemmin.

167. Marco Poloinen28.5.2011 klo 23:56

Perustelut erikseen, mutta huolellisen ajatushaudonnan tuloksena voin jo esittää tämäkertaiseen "hämärtymiseen" syylliset: Kaupunkilaiset! ;-)

168. sanoittaja29.5.2011 klo 07:57

Samaa mieltä Poloisen kanssa. Ongelmia tulee, jos edellä mainitut asiat sekoittaa. Puhun kokemuksesta.

169. RA29.5.2011 klo 10:52

Pesonen:
XXXX = arkikielessä raskas polttoöljy; myös muista polttonesteistä

170. Marco Poloinen29.5.2011 klo 12:01

Joo, uskon, että Pesosessa on. Paitsi, että jotakuinkaan missään tapauksessa se arkikielessä ei ole (ollut) r a s k a s polttoöljy. Sitä vastaan sotii jo se, että tavallisilla kansalaisilla ei ole mitään tekemistä raskaan polttoöljyn kanssa. Käytännössä ihmisiä lähimmät käyttäjät ovat asutuskeskusten lämpölaitokset.

Otan maineen menetyksen riskin - maalaisuushan on nykyään lieventävä seikka - ja autan pehmiksen ratkojia. Ratkaisusana on LÖPÖ.

Ja sitten hieman muistinvaraista historiaa: Jossain vaiheessa menneisyyttä maatalouden koneellistaminen kiihtyi ja samoihin aikoihin alettiin myös yhä yleisemmin hankkia öljypolttimella varustettuja keskuslämmityksiä. Valtion toimesta katsottiin polttoaineverotuksessa tarpeelliseksi suosia traktoreita ja muita työkoneita sekä lämmittäjiä alemmalla verokannalla. Koska autojen käyttämä kalliisti verotettu ja toisaalta maatalouden ja lämmittäjien halvempi polttoaine piti kyetä myös käytännössä erottamaan toisistaan, lisättiin halvempaan merkkiainetta ja päätettiin, että se on nyt sitten kevyt polttoöljy. Autoilijoiden käyttämä oli, ja on dieselöljy. Ja tässä vaiheessa yleistyi ja erikoistui 'löpö'-nimitys tarkoittamaan nimenomaan k e v y t t ä polttoöljyä, erotuksena "tiisselistä". Löpön tankkaaminen kuorma- tai dieselhenkilöauton tankkiin on edelleen rikos, eikä kiinnijäädessä ole halpaa lystiä. (Halpaa ei usein ole myöskään ko. polttoaineiden - käytännössä dieselin - tankkaaminen bensa-autoon, vaikkei se rikollista olekaan. Toisin päin se tulee vielä kalliimmaksi!)

Maalla nämä asiat on tiedetty "aina". Dieselhenkilöautojen yleistyessä mielestäni nimenomaan kaupunkilaiset ovat omineet tuon hyvänkuuloisen sanan tarkoittamaan myös dieselöljyä ja siitä vähän kerrassaan (näköjään) mitä hyvänsä.

Kieli paitsi kehittyy, myös tämäntapaisissa asioissa rappeutuu, häivyttäen sanan tärkeän erottavan merkityksen. Itse löpö-sanan etymologiaa en tunne - voi olla vaikka kuinka vanha - mutta sen vakiintunut käyttö on ollut kymmeniä vuosia jotakuinkin yllä kertomani mukaista.

171. RA29.5.2011 klo 12:10

Olen kuullut, että LÖPÖ tulisi sanoista LämmitysÖljy-PolttoÖljy. Tiedä häntä.

172. Marco Poloinen29.5.2011 klo 12:12

Saattaapa olla juuri niin.

173. HT29.5.2011 klo 12:19

Heikki Pesosen Stadin slangin suursanakirja, löpö/löbö: bensiini, dieselöljy tai polttoöljy. Tullut käyttöön 70-luvulla.

Minun korviini tulleena se on merkinnyt polttoainetta yleensä, ennen kaikkea mopon tai auton. Maaseudulla käytäntö saattaa hyvinkin olla Marco Poloisen kertoman mukainen.

174. RA29.5.2011 klo 12:23

Olin juuri kirjoittamassa samaa kuin HT: Minustakin LÖPÖ on yleisesti käytössä oleva sana ja sillä tarkoitetaan milloin mitäkin polttoainetta tai 'menovettä'.

175. Marco Poloinen29.5.2011 klo 12:24

Maaseudulla - ja erilaisen ammattiautoilun ja maanrakennuksen piirissä ainakin.

176. Marco Poloinen29.5.2011 klo 12:28

... sillä on ollut tuo erottava, eikä yleistävä merkitys.

Tämän siis tarkoitin HT:n kommentin perään.

177. Marco Poloinen29.5.2011 klo 12:41

Epäilemättä tuolla stadin slangilla on osansa tuossa valtakunnallisessakin sumeudessa, mutta enpä usko esim. Kuopion torin nurkalta tavoitetuista taksimiehistä monenkaan suostuvan tankkaamaan löpöä.

178. RA29.5.2011 klo 13:05

Sumeudessa? Jos lähden tästä tekemään katugallupia ja kysyn 100 ensimmäiseltä vastaantulijalta "Mikä tai mitä on LÖPÖ", niin veikkaan vastausten jakautuvan näin:
- 90 bensiiniä, bensaa, polttoainetta
- 5 sieni, lehmäntatti
- 5 kevyt polttoöljy

Kun sanan käyttömerkitys on noinkin yleistynyt kansan suussa, minusta laatija tekee ihan viisaasti vihjeittämällä sanan juuri noin kuin Toni teki. Varsinkin helpoksi tarkoitetussa ristikossa. Ja olkoonkin, että sanan alkuperäinen merkitys on jotakin muuta ja enemmän eriteltyä tietoa vaativaa.

Vai? Olisiko Marco sinusta ollut parempi, että tuossa po. Pehmiksessä olisi ollut vihje "KEVYT POLTTOÖLJY"?

179. HT29.5.2011 klo 14:06

Stadin slangin sanakirjasta vielä sen verran, että nimi johtaa pikkuisen harhaan. Kyse ei ole nimenomaan Helsingissä ja vain Helsingissä käytetystä kielestä, vaan usein sanat ovat tunnettuja ja käytössä ympäri valtakuntaa ja kirjaan ne ovat päässeet, koska ovat käytössä myös Helsingissä. Esimerkkeinä vaikka bensa, jepari, neukku ja naisen sukupuolielimiä tarkoittavat sanat.

180. Marco Poloinen29.5.2011 klo 15:03

Suoraan kysymykseen (RA) suora vastaus: olisi. Noin "viilattuna"siinä ei joka tapauksessa olisi mitään virhettä.

Katugallupin suorituspaikalla ja kysymyksenasettelulla olisi varmaan melkoinen merkitys, mutta tuohon jakaumaan (ainakaan tuossa järjestyksessä, eli ensijaisesti bensaa)) esim. Hämeenlinnalaisella huoltoasemalla en usko pätkääkään.

Prosenttiosuuksia en osaa arvioida, mutta todennäköisesti ylivoimaisesti suurin osa autoilevista nykykaupunkilaisista vastaisi sen olevan 'dieseliä', jotkut 'naftaa'. Kuorma-automiehet, omakotiasujat ja maajussit vastaisivat sen olevan kevyttä polttoöljyä. Ja loput mitä mitäkin. Torilla/kävelykeskustassa asiaa tuntemattomien ja/tai välittämättömien keskuudessa jakauma varmaankin olisi lähempänä esittämääsi.

Ei sillä, että se mitään todistaisi, mutta sentäs joskus ihmisten ilmoille uskaltautuneenakin ensi kerran törmäsin tietoon, että bensa=löpö. Mutta ristikothan avartavat, ja sen lisäksi ovat iloinen asia (vaikka harmittaakin)!

181. HT29.5.2011 klo 17:19

Katastelin Hesarin arkistosta, miten löpö-sanaa on käytetty vuosien saatossa.

2010: Luvattomasta löpöstä voi nyt jäädä kiinni. Tulli jahtaa tänä kesänä tosissaan kevyellä polttoöljyllä veneileviä. Jopa 4000 euron polttoainemaksu saattaa rapsahtaa tänä kesänä huviveneilijälle, joka onsäästänyt laittomasti tankkaamalla dieselin sijaan verotonta kevyttä polttoöljyä eli löpöä.

2010: (radio-ohjelma) Leivästä löpöä. Reportaasi biopolttoaineen kehittelystä.

2009: Lievemmin verotettu lämmityspolttoöljy eli "löpö" on tunnistamisen helpottamiseksi värjätty punaiseksi.

2009: "Jos sitten punaiseksi värjättyä lämmityspolttoöljyä eli löpöä tankista löytyy, eikä polttoainemaksua ole suoritettu, lähetämme näytteen tullilaboratorioon", Simonen kertoi.

2009: Laivalla pystyy ajelemaan asunnoksi muuttamisen jälkeenkin. Varsinainen polttoaineen varastotankki poistetaan, mutta niin sanotun päivätankin löpöllä pystyy ajelemaan lukuisia merimaileja.

2009: (lihavista varusmiehistä) Hankitusta rasvasta taas jalostuisi löpöä Pasien tankkeihin.

2008: Kun niin sanottu löpö maksoi aikaisemmin 80 senttiä litra, niin viime kesänä diesel maksoikin tuplasti eli 1,60 euroa litra.

2006: Jos esitys hyväksytään, veneilijät saavat vastedeskin puksutella vesillä verottomalla kivennäisöljyllä eli löpöllä.

2003: (Hiacesta) Ajomatkaa kertyy yhteensä 184 kilometriä. Löpöä kuluu reilut 18 litraa, joka maksaa Suomesta ostettuna noin 15 euroa.

2002: "Tähän kuormaan on kymmenentuhatta litraa omakotitilauksia", Aaltonen näyttää ruudulta. Tilaus on tullut aamulla, ja löpö pitäisi saada asiakkaalle ennen iltaa.

2002: Majurin mukaan tiedustelulennokit ovat arvaamaton apu myös maalin osoittamisessa. "Ne pystyvät lukitsemaan kameransa kohteeseen ja kiertämään maalin yläpuolella niin kauan kuin löpöä riittää.

182. HT29.5.2011 klo 17:20

(jatkuu)

2001: (paloharjoituksesta) Veneestä nostetaan ensimmäiseksi laiturille operaation tärkeimmät työvälineet: kanisteri naftaa ja kaksi kaasupoltinta. - - - "Ei jumakauta! Tuonne oli pantu kyllä muutakin kuin löpöä", Ennevaara ihmettelee. Holopaista naurattaa - joku oli varmuuden vuoksi ottanut mukaan myös bensiiniä.

2000: Lauantaina päättyneet silakkamarkkinat menivät Tillmanienkin osalta niin hyvin, että löpö ainakin saatiin maksettua". Ja löpöä viiden tunnin venematkalla Pellingistä Kauppatorin laitaan kyllä kuluukin

2000: Kysymys on siitä, millä keinoin estetään lämmitysöljyn eli löpön käyttäminen maantieliikenteessä.

2000: Komission mielestä Suomi on rikkonut velvoitteensa yhteisön jäsenenä pitämällä voimassa punaiseksi värjätyn kevyen polttoöljyn eli löpön käyttöön moottoripolttoaineena liittyvät lait ja asetukset.

2000: (yleisönosastossa) EU:hun liittyessään Suomen eduskunta hankki poikkeusluvan, jonka mukaan veneissä saa käyttää alemman verokannan mukaista polttoöljyä eli löpöä. Se on samaa kuin dieselöljy.

1997: Suomi joutuu muuttamaan halvemmin verotettua polttoöljyä eli löpöä koskevia säännöksiä EU:n komission huomautuksen vuoksi.

1997: Ympäristövaliokunnan suomalainen sosiaalidemokraatti Riitta Myller puolestaan lobbaili läpi
muutosesityksen, joka antaa mahdollisuuden käyttää maatalous- ja työkoneissa kevyttä polttoöljyä eli löpöä kalliiden autodieseleiden asemasta ainakin neljän vuoden siirtymäkauden ajan.

1996: Ainakin vuoden ajan ERM-spekulaatioiden riivaamassa maailmassa eläneet valuuttakauppiaat saivat uutta löpöä koneisiinsa ja spekulaatio markan arvon kiinnittämisestä alkoi.

1995: (kiihdytysajoista) Pari vuotta sitten nitrometaania valmistava tehdas räjähti Kaliforniassa. Kilpailutoiminta oli
loppua, kun ajajilta loppui löpö.

1993: Perjantaina "löpön" käytöstä Vaalimaalla jäi kiinni vain yksi venäläinen autoilija. Hänen pakettiautonsa on rekisteröity Suomessa, joten rangaistuksen verottoman polttoaineen käytöstä määrittelee Kymen kihlakunnanoikeus

1993: ... lievemmin verotettua kevyttä polttoöljyä eli löpöä.

183. Marco Poloinen29.5.2011 klo 18:14

Niinpä, elämä on.

Wikipedia: "Sekä lämmitys- että moottoripolttoöljystä käytetään suomen puhekielessä sanaa löpö, joka on peräisin lämmityspolttoöljyn lyhenteestä LPÖ."

Vaikka olenkin yhtä sun toista harmitellut, ihmetellyt olen vain ja ainoastaan sitä, mistä ihmeen tietolähteestä Pesosen 'raskas polttoöljy' LÖPÖn synonyymina 'arkikielessä' on peräisin.

184. Tsaari Nikolai II29.5.2011 klo 18:42

On vahinko ja suorastaan vääryys , että psykiatriset potilaat - kuten - esimerkinä Marco - ovat joutuneet hunningolle. Laitoshoidon tarve on heillä ilmeinen.
Löpö käy kaikkiin dieseleihin.

185. HT29.5.2011 klo 18:43

MP: pakko tuota on tosiaan kummastella varsinkin kun se raskas versio on mainittu päämerkityksenä. Minun haaviini ei osunut moisesta yhtään esimerkkiä.

Pesostahan ei enää uusita, Kielonen on korvannut sen, ja sama virhe (näin tohtinee sanoa) on siinäkin. Pitänee ottaa taas yhteyttä Kielosen päätoimittajaan. Viimeksi häiritsin häntä puolitoista vuotta sitten.

186. Marco Poloinen29.5.2011 klo 19:01

qwer,
laitoshoitoon perehtyessäsi sinulle on varmaan korostettu vuorokausirytmin säännöllisyyden merkitystä. Kirjoittele vain aamukolmelta niin kuin ennenkin.

187. HT29.5.2011 klo 19:17

No niin, päätoimittajalle lähti nootti.

188. Marco Poloinen29.5.2011 klo 19:18

OK, HT!

189. Wexi29.5.2011 klo 19:48

Täytyy todeta, kuin moraalista tuohtunut impotentti bodellin edessä:
TÄMÄ PELI EI VETELE!!

190. Wexi29.5.2011 klo 19:49

Ärrää uupui.

191. Matti30.5.2011 klo 12:55

Työnnänpä minäkin lusikkani soppaan.

Löpö on kevyttä pölttoöljyä. Se on muuten samaa tavaraa kuin diisseli, mutta se on värimerkitty. (Jos ratsiassa auton polttoainenäyte alkaa punertua, niin kuskikin alkaa punertua.) Löpö tulee sanoista light polttoöly, lpö. Joskus, mutta harvoin, olen kuullut raskaasta polttoöljystä, heavy polttoöljy, käytettävän sanaa höpö.

Löpöä käytetään myös yleisemminkin polttoaineen nimenä, usein kevyessä tyylilajissa. Mutta silloinkaan löpö ei _ehdottomasti_ tarkoita bensaa. Bensa ei ole koskaan löpöä, eikä löpö bensaa.

Olen ymmärtänyt että nafta on nimenomaan raskasta polttoöljyä, höpöä, mutta en ole tästä varma.

192. HT30.5.2011 klo 13:25

"Bensa ei ole koskaan löpöä, eikä löpö bensaa."

Kyllä sanaa bensiinistäkin käytetään, emme me sille mitään mahda. Esimerkit slangisanakirjaan eivät ole tulleet tyhjästä. Otetaas netistä pari.

E10Bensiini.comissa otsikolla "E10 Bensiini ja Kawasaki" Rallimies kysäisi tammikuussa: "Käyköhän uusi löpö kawasakin moottoripyöriin?"

MitsubishiClubFinland.comissa: "Kuten kaikki varmaan tietävät, rantautuu tuo uusi löpö suomeen vuoden vaihteen jälkeen hiljalleen vanhan bensan ehtyessä säiliöistä. - - -. Eli listan mukaan uuden löpön pitäisi soveltua 2.4 -litraiselle GDille."

193. Juho30.5.2011 klo 13:33

Pumpulla lukee hinnastossa LÖ/PÖ tarkoittaen lämmitysöljy/polttoöljy, Moottoripolttoöljyhän on dieseliä.
Höpöä en ole ennen kuullutkaan vain höpö-höpöä

194. Marco Poloinen30.5.2011 klo 13:54

Hyvällä lapsella on monta nimeä; nafta, kaasuöljy, dieselöljy, ja merkkiaineella varustettuna kevyt polttoöljy eli siis löpö.

Nafta on aika vanha nimitys, joka saattaisi olla peräisin jostain jalostajan tai jakelijan nimestä tai tuotemerkistä. Jostain vieraasta kielestä kuitenkin, ja ajalta jolloin sille ei vielä ollut suomenkielistä nimitystä. Mielestäni nimitys on kyllä arkikielessä aina tarkoittanut nimenomaan normaalia (kevyttä) dieselpolttoainetta. Tai sitä "normaalia", mitä se missäkin dieselmoottorin ja sen polttoaineen kehitysvaiheessa on ollut.

Raskaalla polttoöljyllä toimivia laivadieseleitä paimentavilla konemestareilla saattaa olla omia virityksiään, mutta ainut sinne päin laivaslangista löytämäni on (laiva)konetta tarkoittava 'naftapasaati'.

Kuten sanottu, emme me sille mitään mahda, että ihmiset kehittelevät omissa piireissään sanoille vaikka mitä tarkoituksia (tai päin vastoin). Kenties kuitenkin jossain tapauksessa voimme hidastaa epämääräistävien ilmausten leviämistä uusiin kohteisiin. Siinä(kin) mielessä tämän "löpöpolemiikin" aloitin.

195. Matti30.5.2011 klo 14:37

Juho, perun puheeni light polttoöljyn osalta. LÖ/PÖ on oikein.

196. tonimikael30.5.2011 klo 16:55

Kiitos arvon ratkojat ja muut. Näinhän se näköjään on, ettei kielitoimiston sanakirjaankaan aina voi luottaa. Koetan muistaa vastedes, että löpö on polttoöljyä. Ja jos joku sanoo bensaa löpöksi, niin yritän silti ymmärtää häntäkin.

197. Eki30.5.2011 klo 17:09

Tarkastaja-Liisa tästä huomautti, mutta raamattuumme päätimme molemmat uskoa.

198. Marco Poloinen30.5.2011 klo 17:22

Kiitos kiittämästä, tonimikael! Ymmärtämystä yritämme harrastaa myös täällä ratkojapuolella.

Tarkastaja-Liisalle respektiä! :-)

199. qwertsu2.6.2011 klo 15:44

Raskasta luettavaa olivat nämä kommentit.
Annan vallat kaikille joskus kanssani kirjoitellille.
Nyt kyllä haukkui Marco Poloinen väärää puuta.
Mutta tottahan se on enimmäkseen, että se Tsaari Nikolai II kirjoitti sinusta totuuksia.

200. Kravattimies3.6.2011 klo 05:22

Vihje ŠHARIF on kai oltava ilman suhua eli SHARIF. Tämä on näkynyt monessa ristikossasi eri lehdissä. Tiedät kuka olet. Minun ja monen mielestä maailmanmestari alallasi. Pyysit joskus, että ilmoitan asioista foorumilla enkä sähköpostilla, joten tässä on.

201. Kravattimies5.6.2011 klo 02:50

AMMAN pitäisi kai olla AMMANN, kun ratkaisuksi tuli S(piilokirjain)MON.

202. HT9.6.2011 klo 19:04

Kerroin viestissäni 29.5., että lähetin Kielosen päätoimittajalle huomautuksen kirjassa olevasta virheestä löpö-sanan kohdalla. Tuossa alkua nootistani:

CLIP
Kielitoimiston sanakirjaan on näköjään periytynyt Suomen kielen perussanakirjasta löpö-sanan määritelmäksi: "ark. raskas polttoöljy; myös muista polttonesteistä". Tässä häiritsee niin minua kuin monia muitakin se, että päämerkitykseksi on annettu tuo raskas polttoöljy, jossa merkityksessä kukaan meistä ei ole löpö-sanaa tavannut. Kun kyse on öljystä, löpö on nimenomaan kevyt polttoöljy/lämmitysöljy. Raskasta polttoöljyä käytetään "lähinnä laivoissa ja suuremmissa lämpövoimaloissa", kuten Wikipedia kertoo, eikä se ole löpöä.

Kävin läpi Helsingin Sanomien arkistoa. Löpö mainittiin reilut 20 kertaa vuosina 1993 - 2010 ja ylivoimaisesti yleisin merkitys oli se kevyt polttoöljy, raskaasta öljystä ei ollut puhe yhdessäkään tapauksessa. Muutama esimerkki:
CLIPEND

Tänään tuli vastaus, siitä osa:

CLIP
Kiitos palautteestanne! Näyttää tosiaan siltä, että raskas-sana on selitteessä virheellinen. Teemme korjauksen artikkeliin.
CLIPEND

203. tonimikael10.6.2011 klo 00:16

Hienoa HT!!

204. Marco Poloinen10.6.2011 klo 08:06

Aina on tilaa yhdelle, joka tekee, eikä vain puhu. Kiitos vaivannäöstä HT!

205. totoro10.6.2011 klo 08:15

Vartti-lehti 8.6: Vihje: arvotaan lauantaina. Eipä pidä juuri nyt paikkaansa: "Lottoarvonta siirtyy sunnuntaihin kesällä 5.6.-28.8. (kierrokset 22-34)"

206. Eki10.6.2011 klo 08:18

Ups, olipa tiukka tappio laatijalle.

207. RA11.6.2011 klo 13:48

Hienoa, että sanakirjoihin tulee korjaus LÖPÖstä. Hyvä!

Muuten olen (edelleen) sitä mieltä, että ristikossa sanapari
"BENSA" > LÖPÖ on aivan ok ja jopa hyväkin.

Perustelen tätä jo aiemminkin sanomallani. Siis että: KUN kahden sanan välille on ns. arkikielessä kansan suussa syntynyt synonyymiyhteys, niin on se nyt kumma, jos sitä yhteyttä ei voisi ristikon vihjeityksessä hyödyntää. Ihan riippumatta siitä, kuinka väärin teknis-tieteellis-yhteiskunnallis-historiallisesti ihmiset tietämättömyydessään ovat nuo sanat yhdistäneet.

KUN monille suomalaisille löpö = bensaa, polttoainetta, menovettä, niin minusta se saa olla sitä ristikoissakin.
---
Olen tässä päivien mittaan kysellyt eri ikäisiltä ja muutenkin hyvin erilaisilta ihmisiltä "mikä tai mitä on löpö". Tähän mennessä k a i k k i ovat sanoneet, että "bensaa". Ei ole osunut kohdalle savolaisten taksimiesten lomaseurue, jotta siitä kai tuollainen vinouma gallupissani...

208. Juho11.6.2011 klo 16:27

RA, jos ajat huoltoasemalle ostamaan autoosi polttoainetta, ja tankkaat mittarista, jossa lukee LÖ/PÖ, niin bensa-autosi käy ehkä 10 metriä tankkauksen jälkeen, jos taas autosi on diesel, kaikki
pelaa aivan hyvin kunnes tullimies tai poliisi katsoo tankkiisi, ja ottaa
näytteen tankistasi, niin veroseuraamukset ovat melkoiset.

Siitäpä sen löpö-nimityksen sitten muistaa ehkä pitempäänkin.

209. Matti11.6.2011 klo 19:12

Löpöä käytetään oikein paitsi kevyttä polttoöljyä myös kevyessä tyylilajissa polttoainetta yleensä, menovettä, tarkoittamaan. Jos muutama toimittaja käyttää bensasta virheellisesti sanaa löpö, ei siitä vielä seuraa, että sana saa uuden legitiimin merkityksen, ei ihmeessä.

Kyllä kansa tietää - näinköhän. Ainakin takavuosina katugallup olisi varmasti tehnyt valaasta kalan.

Sanat bensa ja löpö ovat kontrastissa keskenään. Välillä on oleellisen tärkeää tietää, kummasta on kysymys. Ei silloin sanojen merkityksillä voi löysäillä. Kielen tarkkuudesta ja täsmällisyydestä on pidettävä huolta.

HT:lle fanfaarit kirjeestä Kieloseen.

210. RA11.6.2011 klo 20:28

Ei ole kysymys "kyllä kansa tietää"-asiasta, vaan olemassaolevasta, yleisestä kielenkäytöstä. Tietysti vihjeitysmielessä rajanveto on vaikeaa, mikä (merkitysyhteys, synonyymipari) sitten on niin yleisessä käytössä, että se kannattaa laittaa myös ristikkoon. Tästähän on puhuttu mm. murresanojen yhteydessä.

Kielitieteessä sanan merkitys/eri merkitykset määrittyvät sanan käyttötavoista. Yksikään sana ei synny ikään kuin ainoa, oikea ja etenkään lopullinen merkitys mukanaan.

211. HT11.6.2011 klo 22:47

"Yksikään sana ei synny ikään kuin ainoa, oikea ja etenkään lopullinen merkitys mukanaan."

Noin epäilemättä on yleisesti ottaen, mutta saivartelija voisi heittää (en minä, en toki!) vaikkapa sellaisen sanan kuin okapi, joka on omaksuttu Kongon alkuasukkailta n. 110 vuotta sitten. Merkitys ei ole siitänsä muuttunut, aina vain se tarkoittaa pelkästään tiettyä tarkkaan rajattua nelijalkaista, ja on vielä siinäkin suhteessa harvinainen sana, että taitaa olla sama kaikissa kielissä.

212. Marco Poloinen11.6.2011 klo 23:28

Tuota, RA,
jos olisin ollut kieltämässä, olisin varmaan kirjoittanut jonkin toisen otsikon alle.

Sinusta ko. vihje-sanapari on hyvä, minusta ei.

LÖPÖ-sanan merkityksen yleistäminen (= hämärtäminen, sumentaminen jne.) vie kieltä huonompaan (minun mielestäni köyhempään) suuntaan aiheuttaen mahdollisesti ihan konkreettisia väärinkäsityksiä. Ainakin tässä tapauksessa minusta olisi parempi, että laaturistikoissa ei vauhditettaisi tätä "kehitystä".

Laatijoita - myös pehmisten - pidettäneen suht yleisesti kielenkäytön asiantuntijoina. "Niin se oli ristikossakin" -perustelu mille hyvänsä (asia)sanalle ei ole pelkkää teoriaa. Vähän sama kuin "googlessapa oli!" Kun ottaa huomioon sen, mitenkä paljon aikaa ja tupakkia näillä sivuilla on ajan saatossa mennyt usein aika pientenkin (asian ymmärtämistä haittaamattomien) kielioppijuttujen vatvomiseen, ei minusta tämänlaatuisesta merkitysasiasta huolen kantaminen täysin joutavaa ja ylimitoitettua ole.

Jos k a i k k i galluppiisi vastanneet (siellä huoltsikalla?) ovat ovat olleet bensan kannalla, niin sitten olen arvioinut tilanteen todellista "paremmaksi". Yleisyysarviossa panen kuitenkin melko paljon painoa HT:n "HS-gallupille". Ihmisten käyttämästä kielestä noissa referaateissa kuitenkin on kyse. Eikä lehti tosiaankaan ole 'Maaseudun Tulevaisuus'!

Tuon kommenttisi viimeisen kappaleen rautalankakiepin kanssa tätä asiaa koskevat kommenttini eivät mielestäni ole ristiriidassa.

213. RA11.6.2011 klo 23:53

En ole sanonut enkä ajattele, että tällaisissa sananmerkitysasioissa kysymys olisi joko-tai-asetelmista, ristiriidoista nyt puhumattakaan. Tai että sanan alkuperäisen (mitä ikinä se sitten milloinkin tarkoittaakaan) merkityksen esiintuominen olisi joutavaa tai ylimitoitettua! Päinvastoin, minustaKIN on hienoa, että näitä sanojen alkuperään liittyviä asioita tuodaan esille ja ruoditaan.

Olen yrittänyt vain sanoa, että KUN(!) sanojen merkitykset elävät arkisessa kielenkäytössä ja KUN(!) tietty merkitysyhteys ON JO YLEISTYNYT, niin minusta ne saavat elää samalla lailla myös ristikoissa.

En jaksa uskoa, että kukaan, joka epäröimättä vastaa "löpö tarkoittaa bensaa", ei oikeasti tietäisi, mistä tankista autonsa huoltoasemalla tankkaa. Kysymys on yleistyneestä sanontatavasta.

Muuten: Kävin ostoksilla ja ostin kasan "nailoneita".

214. Marco Poloinen12.6.2011 klo 00:08

Tarkoitinkin niillä väärinkäsityksillä tilanteita, joissa toiset puhuvat aidasta ja toiset aidan seipäistä. Ja toimivat käsityksensä mukaan.

215. tsiisus!12.6.2011 klo 11:57

Juholle.
Juho 11.6.2011 klo 16:27

"Jos ajat huoltoasemalle ostamaan autoosi polttoainetta, ja tankkaat mittarista, jossa lukee LÖ/PÖ, niin bensa-autosi käy ehkä 10 metriä tankkauksen jälkeen, jos taas autosi on diesel.."

Dieselöljyn pistooli ei mahdu bensiinitan täyttöaukkoon.
Ja vaikka mahtuisikin, niin ainakin sata kilometriä voi ajaa, ennenkuin moottori alkaa köhimään.

216. kjk12.6.2011 klo 12:46

tsiisus!,
Riippuu sekoitussuhteesta, eli siitä, paljonko bensaa oli jäljellä tankin pohjalla. Isäukko kerran tankkasi dieseliä melkein tyhjään bensatankkiin, eikä se auto alkuun käynyt yhtäänollenkaan. Mutta kun elettiin vanhaa kaasutinaikaa, niin isäukko sitten kaatoi pullosta puhdasta bensaa kaasuttimeen ja minä starttasin. Köhien auto aina kävi hetken, mutta parin pullollisen jälkeen jaksoi sitten käydä jatkuvastikin. Vaan mahtava oli savupilvi perässä! Miten nykyisten ruiskukoneiden kanssa kävisi, sitä en lähde arvioimaan.

217. Taata12.6.2011 klo 13:34

Kyllä RA:n laajempi löpötulkinta on nykyaikana pakko hyväksyä. Ikävä kyllä. Veijo Wirén antaa kirjassaan löpölle vihjeeksi "polttoaine". Me laitamme lättähattuja tankatessa
myös löpöä.

218. Marco Poloinen12.6.2011 klo 14:03

Sikälis kuin 'lättähattu' tarkoittaa tässä yhteydessä kiskobussia, niin normaali nelitahtidieselmoottori niiden voimanlähteenä onkin. Liekö VR:llä oikeus käyttää oikeaa löpöä, vai seuraavaksi oikeinta, eli dieselöljyä.

Joskus ennenkin olen sivustolla pohtinut, milloinka yhden jos toisenkin vääristymän yleistymisessä saavutetaan se rajapiste, jossa se muuttuu "oikeaksi". Sitä samaa tietysti joutuu laatija miettimään - ja on tarpeenkin miettiä - niin kuin RA:kin totesi.

219. HT12.6.2011 klo 14:59

Yksi vääristymä, jonka edessä ilmeisesti pitää nostaa kädet pystyyn, on supikoiran nimittäminen supiksi, joka alun perin tarkoitti ja tarkoittaa vieläkin pesukarhua. Hesarissa on jo pitkään ollut tavallista, että samassa artikkelissakin käytetään hervottomasti kumpaakin nimitystä tarkoittamassa supikoiraa.

Vastalauseet ovat harvenneet. Vielä vuonna 1990 eräs kirjoitti: "Taistelen ehkä tuulimyllyjä vastaan jos vielä jankutan, että termi 'supi' tarkoittaa pesukarhua" ja 1998: "Supikoiraa nimitetään turkisalalla harmillisen usein supiksi"; vai että turkisalalla, kyllä ilmiö oli jo tuolloin näkyvissä kaikkialla.

Vuonna 1990 yleisönosastossa: "Kansankielessä supikoira on nyt jo kuitenkin pelkkä supi, joten eikö olisi parasta ottaa tuo ytimekäs nimi meille vieraalta pesukarhulta varsin yleisen supikoiran nimeksi?" Nisäkäsnimistötoimikunta oli 2008 eri mieltä, sen mielestä pesukarhu-nimi joutaa historiaan niin että se elukka saisi olla vastedes supi ja supikoira olisi sitten se toinen. Supikoiran tilalle on tarjottu sellaistakin kuin suomensupi, mutta ei se ole ottanut tulta.

Niin että jos ristikkoon on piirretty supikoiran kuva ja siitä tulee ratkaisuksi supi, en ainakaan minä jaksa kapinoida.

220. jeps12.6.2011 klo 15:43

'Kyllä kansa tietää' -periaate on hyvä vaalia ristikoissakin, koska ne rikastuttavat usein kieltä. Mutta on kansa joskus väärässäkin, tai se kansanosa, joka ei aina totuutta tiedä ja hekin tietämättömyyttään yleistävät tiettyjä käsityksiä. Siksi olisi ehkä parempi, että sellaisia käsityksiä ei yleistettäisi tarkoituksella.

Mutta... löpö sanana ei ole kovin vanha. Bensa ja diiselistä nafta sitä vastoin on. Futusíini oli lamppuöljyä eli petrolia ja petroliin litetään myös gasoliini, joka takoitti vissiin amerikoissa bentsiiniäkin.
Mutta löpöstä alettiin puhua maantieliikenteessä siinä merkityksessä, että sillä saattoi ajaa traktoria verotta eli polttoöljyllä. Sittemmin se on sanottu myös diiselistä, että vanhaan nokivasaraan tankataan löpöä.
Jos nyt bensastakin (jota en ole puheissa kuullut) aletaan käyttää löpö-sanaa niin kohta on kaikki polttoaineet, lentokoneita myöten, heti löpöllä kulkevia.

No eihän se mitään, jos kansa ymmärtää - tai ei halua erotella eri aineita tai käsityksiä. Helpompaahan se vain niin on. Erottihan ihmiset ennen kieron ja lengonkin, jotka ovat aivan eri asioita, mutta nykyään on kieroa kaikki. Ehkä sekin on helpompi noin käsittää, kun kiero sana antaa tunteen, että se kattaa kaikki vääristymät.

221. Marco Poloinen12.6.2011 klo 15:48

(: :)
Yleisyysolettaman perusteella yllä oleva kuva (valmiimmaksi piirrettynä) sopii vihjeeksi sanalle TÖPSELI. Arviolta puolet kansasta puhuu töpselistä tarkoittaessaan pistorasiaa (yllä 2-osainen).

222. TJV12.6.2011 klo 15:52

Ja ihan oikealla sähkömieskielellä pistorasia ja pistotulppa
yhdessä muodostavat pistokytkimen.

223. HT14.7.2011 klo 12:07

Eilinen kaupunkilehti, löpö:

-http://tinyurl.com/5u55m8u

224. -14.7.2011 klo 13:24

Ei löydy.

225. Eki14.7.2011 klo 13:28

Kyllä minulla aukesi.

226. tonimikael14.7.2011 klo 13:40

Ei löydy Tonillakaan.
Eki on varmaan "sen ja sen" jäsen.
Sovitaanko, että mää lopetan myötätunnon tuntemisen, mutta sääli sää lisää.

227. RA14.7.2011 klo 13:42

Tätäkö tämänkertaista löpöä ei voi tänne suoraan kertoa?

228. Matias-Myyrä14.7.2011 klo 14:26

Tuo löpöjuttu näkyy aukeavan Internet Explorerilla.
Ei aukene Firefoxilla eikä Google Chromella.

229. Matias-Myyrä14.7.2011 klo 14:36

Firefox ja Google Chrome eivät osaa näköjään käsitellä oikein tiedostonnimessä olevia ö-kirjaimia. Kun korjaa nimeksi löpö.jpg, näkyy toimivan oikein.

230. matts14.7.2011 klo 21:09

Kovin loogista?

231. HT14.7.2011 klo 22:33

Matias-Myyrä,

kiitos tiedosta, osaan vastedes varoa ääkkösiä kuvan nimessä. Tuo aukeaa ilman temppuilua:

-http://tinyurl.com/6l3hl8t

232. Matti22.7.2011 klo 15:04

Törmäsin hiljan IS:n ristikossa pariin murskattua>sora. Eikö se mene niin, että soraa on harjuissa, ja sepeli tehdään murskaamalla?

233. iso S22.7.2011 klo 16:49

Hakusanalla soramurskaamo löytyy mm. "Viimeksi Hyvinkään ympäristölautakunta ilahdutti asukkaita sallimalla soramurskaamon Astrakanin alueella. Ei auttanut asukkaiden toivomus ..."

Alkuasukkaat varmaan toivoivat että sora säilytettäisiin alkuperäisellä paikallaan. Ilmeisesti sora kuitenkin saattaa joutua murskattavaksi, jolloin se on menneessä muodossa murskattua.

Muuten olen Matin kanssa samaa mieltä. Jos menee ostamaan murskattua kivitavaraa niin ei silloin saa soraa, olipa tuottamiseen käytetty materiaali ollut pienempää tai isompaa kiveä.

234. tsiisus!22.7.2011 klo 18:53

iso S.
Vieläkö laadit ristikoita? Pitkän elämäni aikana olen kerran täyttänyt sanasepoissa olleen ristikkosi.
Muuten olet melko kummajainen.

235. HT22.7.2011 klo 18:59

CD-Facta ei soran määritelmässään puhu murskaamisesta mitään, mutta Kielonen vetää löysempää linjaa: "vars. harjuissa yleinen kivennäismaalaji, jonka raekoko on 2-20 mm; tällaiseksi murskattu kiviaines."

236. PS26.7.2011 klo 09:14

Passelissa Seppo I. Lahden ristikossa vihjeen: "Saku Sammakon kaveri" vastaukseksi näyttäisi muodostuvan Matias.
Ensimmäinen kirjain on tosin piilo-. Mutta tuskinpa sellainen on kaveri, joka vei toiselta naisen. Kyllähän Hillevi myöhemmin hylkäsi Matiaksenkin, mutta ainakaan tarina ei kerro tuliko näistä kohtalotovereista myöhemmin kavereita.

237. Jukkis26.7.2011 klo 11:57

No laulun lopussahan sanotaan että
"Saku Sammakko ei enää huomaakaan, että multaa on myyrällä varpaissaan"
joten ehkäpä heistä tuli kavereita.

238. pösilö8.8.2011 klo 12:52

Pari ihmetyksen aihetta lisää Iisakin albumista:
s 17 NAUTA - NUTI . Käsittääkseni naudoista vain pieni vähemmistö on sarvettomia, suomenkarjaa ei meillä kohta ole kuin geenipankeissa, Brasilian miljoonat lihanaudatkin ovat tiettäkseni kaikki sarvekkaita.
Kelpaako tällainen vihje?
s 18. KIRKASTA - NAUKKU. Ei mielestäni pidä yleisesti paikkaansa, ruokaryyppy voi olla akvaviittiakin, puhumattakaan kaikista muista värjätyistä viinoista, joita voi naukkailla, kuten viinejä ja oluttakin. (nyt joku tulee tietysti sanomaan, että olutta ei naukkailla, vaan hörpitään)
Kelpaako vihjeeksi sellainen asiayhteys, joka pitää paikkansa selvästikin alle puolessa tapauksista?
s. 21 oli kuva melasta - huom! käsi näkyy lavan vieressä!
Ratkaisusanaksi tuli AIRO.
Omistan soutuveneen, ja melonutkin olen...

239. Jaska8.8.2011 klo 13:21

Viimeinen esimerkki osoittaa, että laatijalla ja/tai kuvittajalla ja vielä mahdollisella tarkastajallakin on logiikka pettänyt. Ei lainkaan harvinaista pehmisten ollessa kyseessä. Koviksissa saatetaan (näennäisellä) epäloogisuudella tarkoituksella hämärtää yhteyttä ratkaisusanaan.

Tapaukset mallia KIRKASTA - NAUKKU ovat pehmislaatijan piittaamattomuutta kiireen tai hetkellisen herpaantumisen johdosta. Ei edes raivoraittein laatija voi olla tietämätön, että värillisiäkin väkeviä on. Moitteeton pehmisvihje kuuluu siis esim. USEIN KIRKASTA.

240. tonimikael8.8.2011 klo 14:00

Mutta miettikääpä, että miksi BLOM saa olla ristikoissa ATTE, vaikka se toteutunee vain hyvin hyvin harvoin.

241. Matti11.8.2011 klo 21:16

tonimikaelilla oli tiistain kesäristikossa heti pääkuvan alla vihje USEIN RUISKULLA. Pitäisi kai olla RUISKUSSA?

242. Marco Poloinen17.8.2011 klo 19:46

Viime perjantain Pehmisristikossa (25), sen alaosan keskivaiheilla oli kuvavihjeenä hevonen ja lisukkeena vasemmalle osoittava nuoli. Normaalin veikeää Toni-tuotantoa, ratkaisusana vain ei täsmännyt vihjeeseen. Hevosurheilutermein arvelisin kyseessä olevan 'hel', ellei peräti 'hll' - vai mitä sanoo sanastomies Jaska?

Tietysti tämä(kin) tapaus on suoraan verrannollinen 'löpö'-ongelmatiikkaan; kun riittävän iso osa kansasta ei tolkkua tuon taivaallista eri askellajien päälle, vaan kaikki on "ihan sama", niin yksi "yleiskuva" käy joka paikkaan.

243. RA17.8.2011 klo 20:04

En ole nähnyt ko. ristikkoa. Askellajista joskun on kysymys, niin siitä on kyllä jo moneen kertaan puhuttu.

244. Marco Poloinen17.8.2011 klo 20:23

Uskonhan minä sen, että on puhuttu - niin kuin melkein kaikista asioista vuosien mittaan. Huomasin just, että vastausaikakin on ollut jo pari päivää ummessa, onkin lyhyt näköjään. Siis kuvassa on oikein hyvin piirretty laukkaava hevonen + nuoli vasemmalle ja ratkaisusana on IVAR.

En morkkaa, totean vain.

245. Jaska17.8.2011 klo 20:41

Ei muistu mieleen ko. pehmis, oisko jäänynnä epähuomiossa ratkomatta.

Jos kyseessä on arvelemani kuva, hepo on siinä selvästi laukalla. Ratkaisusana on tulitikkumies, jonka etunimi ei suinkaan ole ILEN.

Pitkälä ei siis osaa piirtää älleheimukkitilut olevia hevosia. Minä puolestani en osaa pelata niitä, mikä on paljon vakavampi asia.

246. Jaska17.8.2011 klo 20:44

Jaha, Marco Poloinen ehti jo vahvistaa asian sillä välin kun katselin neljättä V5-lähtöä.

247. Jaskalle17.8.2011 klo 21:16

No mitäs PP:n huoltaja, kannatko hänet nyt iltapesulle

248. - SIIRTO säikeestä 6365 -9.9.2011 klo 13:06

- SIIRTO säikeestä 6365 Musta Pelikaani 6/2011 -
Lähettäjä: Jukkis 9.9.2011 klo 13:00

Ei tälle viitsi omaa aihetta avata, joten laitan vaikka tähän, kun kerta virheistä tuli puhe. Onko Suomen Kuvalehden 35 piilosanan vihje 13 pystyyn ihan varmasi oikein? Siis se joka alkaa "iitä kääritään....".

249. Matti10.9.2011 klo 01:36

Vihjeestä vain eka kirjain on jäänyt pois, ei sen kummempaa.

250. Jukkis10.9.2011 klo 09:30

No on se nyt enemmän kuin "ei sen kummempaa", jos ristikon vihjeessä on sana, jonka ensimmäinen kirjain puuttuu. Silloinhan se kirjaimen puuttuminen on pakostakin olennainen osa vihjettä, mikä järki siinä muuten olisi? Ratkoja harhautuu ajattelemaan ihan vääriä asioita, jos kirjaimen puuttuminen onkin virhe. Minä ainakin pitkään pyörittelin tuota kohtaa piilosanassa tuon virheen takia. Ratkesi se lopulta, jolloin myös selvisi, että eihän se kirjaimen puuttuminen ollutkaan osa vihjettä.

Hyvin olisi ollut SK:36:ssa tilaa kertoa tästä edellisen numeron virheestä, mutta eipä kerrottu.

251. Eki11.9.2011 klo 22:45

Joo se kerrotaan vasta seuraavassa numerossa, valitettavasti. Toimituksen editoinnissa kadonnut kirjain.

252. Eki13.9.2011 klo 12:06

Tällä hetkellä etusivulla olevassa ristikossa (Terve Metsä) on näemmä oikeassa alakulmassa yksi piirros pikkasen pielessä (alin vaakasana).

253. Arska5.11.2011 klo 16:40

Tämän päivän (5.11) Etelä-Suomen Sanomissa olevassa Pekka Joutsin ristikossa on pikku asiavirhe. Vihjekuvana on Lahden vaakuna ja ratkaisu on RUORI. Vaakunassa ei ole kuvattuna ruori vaan veturin pyörä josta lähtee lieskoja.

254. RA5.11.2011 klo 23:22

MITÄH? Joutsin Pekalta t a a s (onko jo viides??) virhe??

Arska, kovasti hinkuisin tuollaista harvinaisuutta kokoelmiini. Lähettäisitkö? Osoitteeni on Sanasepon 2-sivulla.

255. Arska6.11.2011 klo 00:20

Eiku komento takas, komento takas!!! Olikin Kiteen vaakuna. On niin Lahden vaakunan näköinen (mustavalkoinen pieni ja värityksestä jäänyt puolikas pois) että erehdyin! Olen pahoillani, anteeksi!!!!

256. Siispä?6.11.2011 klo 00:25

Joutsilla kohta 50 vuotta ja 4 virhettä?

257. Arska6.11.2011 klo 00:29

Kylläpä v***taa, vielä kerran anteeksi! :(

No, erehtyihän Hetan kanakin, piti munia niin tulikin pesään paska.

258. Kravattimies13.12.2011 klo 14:22

Laatijoille ja miksei muillekin tiedoksi, että pilkku ei ole pakollinen että-sanan edellä. Sääntöön on olemassa poikkeuksia. Varmaan tuttu juttu monelle, mutta joskus ristikon vihjeestä voi ymmärtää, että pilkku olisi pakollinen.

Tässä on pilkku että-sanan edessä (normaali käytäntö)
Vauva huusi niin, että naapurit heräsivät.

Mutta oikeita kirjoitustapoja ovat myös seuraavat:
Vauva huusi, niin että naapurit heräsivät.
Vauva huusi niin että naapurit heräsivät.

Tarkemmin Kotuksen sivulla kohdassa
Pilkku moniosaisissa konjunktioilmauksissa

-http://www.kotus.fi/index.phtml?i=677&s=2609#faq_ 677

259. Heikki15.12.2011 klo 19:02

Joko Apu-lehden 50/2011 ristikko on tehty? Siinä oli vihjesana VOIMA. Arvasin heti, että siihen tulee TEHO. Annan joululahjaksi kamalasti risuja laatijoille Hietaranta/Mäkelä. (Näitä laatijoita olen ennenkin moittinut!) En kelpuuta selitukseksi puhekielen tyyliä sanoa: laitteessa on tehoa/voimaa (samaa tarkoittaen). Jo peruskoulussa pitäisi olla päähän taottuna, että voima on syy liiketilan muutokseen kaavan F = ma mukaan ja voiman yksikkö on 1 newton. Teho taas on aikayksikössä suoritettu työ eli P = W/t, josta yksikkö 1 watti = joule/sekunti.

260. Matti15.12.2011 klo 19:54

Tästä on keskusteltu täälläkin. Vaikka mekaniikassa asiat ovatkin juuri niin kuin Heikki toteaa, arkikielen käytössä teho ja voima ovat joissakin merkityksissä synonyymejä. Arkikielen käyttö on paljon varhaisempaa perua, kuin täsmälleen määritellyt fysiikan suureet. On väärin vaatia samaa eksaktiutta arkikieleen, josta fysiikan käsitteet on ikäänkuin lainattu. Itse en saa (enää) ihottumaa sanaparista voima>teho.

261. MM16.12.2011 klo 08:49

Kamalat joululahjarisut noteerattu. Ihan mukava jonkinlaista palautetta joskus saada.

Täällä on tosiaan ennenkin tuon TEHO/VOIMA sanaparin virheellisyydestä keskusteltu. Silti ihan tietoisesti sitä käytän jatkossakin. Jo määritelmä "vihjeruutu", antaa minusta vähän pelivaraa ja vapauksia vihjeityksessä. Jos tila nimettäisiin "faktaruuduksi", ymmärtäisin paremmin joitakin fiilausvaatimuksia ja nipotuksia.

262. jose16.12.2011 klo 09:33

MM, ymmärrän kyllä tilanteen vihjeitysvaiheessa, koska eihän siihen yhteen ruutuun pitkää tieteellistä selvitystä saa ahdetuksi itkemälläkään. Kumpi teistä Avun ristikoihin suunnittelee vihjeet, sinäkö vaiko Hietaranta? Laatijalle vielä kysymys, miksi lähes joka Avun ristikossasi nuo pääkuvasta lähtevät lauseet kulkevat samaa vanhaa reittiä? Onhan lauseiden rakenteluun aukeamakoossa sentään rutkasti vaihtoehtoja sivun kokoiseen ristikkoon verrattuna.

263. MM16.12.2011 klo 10:16

Saan Hietarinnalta ( ja muiltakin laatijoilta) ruutupaperille käsintehdyn laatimuksen, jossa kaikkiin ratkaisusanoihin on laatija laittanut tekstivihjeen. Niistä valikoin sanat, joille on tilaa ja mahdollista kuvillakin esittää. Mahdollisimman tasapainoisesti ympäri ristikkoa.

Tekstivihjeitäkin muutan tilanteen mukaan. Tilanpuute usein pakottaa lyhentämään "novellivihjeitä" ja joitakin usein toistuvia tai muuten omasta mielestäni hölmöjä tekstivihjeitä vaihdan. Nimivihjeitä pyrin myös vähän nykyaikaistamaan, ettei esim. Heikki ole vihjeissä aina vaan Kahila tai Hietamies.. Toki pääosa tekstivihjeistä menee sellaisenaan "läpi".

Pääkuvista lähtevien värssyjen kulkureiteistä vastannee laatija, josko näille sivuille eksyy..

264. jose16.12.2011 klo 10:24

Kiitos MM:lle vastauksesta, suunnilleen noin kuvittelinkin tuon menevän, että toteuttajalla on tuo viimeinen veto-oikeus. Toivottavasti jatkat piirroksissa tuota samaa loistavaa huumoripitoista linjaa, en varmaankaan ole ainoa, jolle se on erittäin mieleistä katseltavaa. :-)

265. MM16.12.2011 klo 10:45

Meneehän tuo valmis ristikko vielä tarkastettavaksi, eli muutokset saavat myös laatijan hyväksynnän. Useimmiten.

266. Heikki17.12.2011 klo 10:39

On miellyttävä todeta, että APU-ristikon laatija otti risuni vastaan. Silti näen jonkinlaisena uhmamielen osoituksena sen, että hän aikoo jatkossakin käyttää synonyymeinä sanoja voima ja teho. On kait se jonkinlaista yleisön kosiskelua? Sitä näkee myös Seura-lehden ristikossa, jossa suositaan slangisanoja. Viimeiseen ristikkoon tuli ainakin sanat TEKARIT ja RUTKA.
Tietysti on omaa tyhmyyttäni, kun menen yleensä ratkomaan tämän tasoisia ristikoita. Olen 40 vuoden ajan vastannut siitä, että abiturientit yo-kisoissa käyttävät virheetöntä kieltä, myös matematiikan ja fysiikan kokeissa. Tietysti tämä tila on jäänyt päälle ja usein olen huomauttanut toimittajille virheellisistä muodoista. (Kait ristikon laatijatkin ovat eräänlaisia toimittajia?) Kansan suussa myös vanhat sanonnat pysyvät.
Vuonna 1960 jo sovittiin kansainvälisestä suure- ja mittajärjestelmästä (SI-järjestelmä). Silti brittimaissa yhä vieläkin kummittelevat tuumat, jaardit ja mailit. Ja
hevosvoima esiintyy meilläkin varsinkin autojen tehon yksikkönä.
Olen myös tullut näkemään, että usein niistä, jotka eivät menesty matemaattisissa aineissa, tulee toimittajia. Juuri luin lehdestä juttua, jossa luki "led-valojen kulutus on 30 wattia tunnissa". Toimittajat yleisesti luulevat, että watti olisi energian yksikkö. Tästä on esimerkki jo vuodelta 1926 olevasta Suomen asetuskokoelmasta n:o 181 § 4: "Kansakoulun opettajalle on annettava valoainetta ja pilkottuja polttopuita... enintään seuraavat määrät:
sähköä 80 kilowattia yläkoulun perheellisen ja 60 kilowattia perheettömän sekä 50 kilowattia alakoulun opettajan asuntoa kohti.." Tässä siis tarkoitettiin vuoden aikana annetun energian määrää, mikä pitäisi olla kilowattitunteja. Allekirjoittaja oli silloinen opetusministeri Lauri Ingman, joka uskontotieteilijänä tiesi energiasta varmaan yhtä vähän kuin sika hopealusikasta.

267. iso S17.12.2011 klo 19:31

Tietysti on omaa tyhmyyttäni että menen huomauttamaan henkilölle jolla on 40 vuoden kokemus kieliasioista, kun itselläni on noin 40 vuoden kokemattomuus (laskettuna siitä hetkestä kun yo-kirjoitukset lakkasivat koskettamasta omakohtaisesti). Kuitenkin minua häiritsee kun sekoitetaan keskenään slangi, murre ja arkinen puhekieli. Rutka on Nykäsen mukaan arkinen vastine runsaalle ja roimalle. Tekareita ei Nykänen tunne, mutta käsittääkseni sekin on puhekielien kutsumanimi tekohampaille, ei slangia.

Siteeraan Wikipediaa:

"Murre on alueellinen kielimuoto, joka poikkeaa toisista kielimuodoista äänteellisesti, muoto- ja lauseopillisesti sekä sanastollisesti."

"Tietyn ryhmän sosiaalista murretta nimitetään slangiksi. Tunnettu esimerkki on "stadin slangi". Muita ovat esimerkiksi sotilasslangi ja nettislangi."

"Puhekieli on kielen suullisesti käytetty muoto. Sille on ominaista kirja- ja yleiskieltä vapaampi rakenne sekä monesti ympäristöön ja sosiaaliseen kontekstiin liittyvät idiomit."

"Tyypillisiä puhekieliä ovat murteet ja slangit. Murteita ovat esimerkiksi Suomen eri osissa puhutut kielen muodot. Slangi on pienemmällä alueella tai yhteisössä puhuttava muunneltu kieli. Slangi on saanut vaikutteita useasti muista kielistä, kuten englannin kielestä. Slangi on enemmäkseen kaupungissa, harrastuksen tai työn kautta omaksuttu puheen muoto. Voidaan puhua myös jonkin alan ammattislangista, jonka terminologiaa ulkopuolinen ei välttämättä ymmärrä."

268. RA17.12.2011 klo 19:49

Pesonen tuntee TEKARIT ja perässä on juuri tuollainen määritelmä kuin iso S käsittääkseni jo käsitti:
TEKARIT ark.(ikielinen) tekohampaat

269. RA17.12.2011 klo 20:12

Eri tieteissä on 'aina' otettu käyttöön jo ennestään olemassa olevia sanoja ja sitten ne määritellään tarkasti juuri siihen tiedeyhteyteen sopiviksi. Joskus keksitään uusiakin sanoja ja määritellään (jälleen tarkasti), mitä sanalla tässä kontekstissa tarkoitetaan. Mitä eksaktimpi tiede, sitä tarkemmin sanat pyritään pyhittämään yksimerkityksisiksi.

Ei näillä tieteillä kuitenkaan ole oikeutta omia jotakin sanaa yli oman alueensa. Kielitieteellisesti - edelleen - sanan merkitys = kaikki ne mielikuvat, sanat (synonyymit) ja tuntemukset, jotka ko. sana herättää. Yhden sanan merkitys voi siis olla yksilöllisesti melkeinpä mitä tahansa. Sanakirjojen tekijät hakevat ja merkkaavat ylös sanakirjoihin yleisimmät, usein toistuvat yhteydet.

270. RA17.12.2011 klo 20:18

Esimerkki tipahti:

Ajatellaan vaikkapa sanaa SOLU. Biologit ja lääketieteilijät määrittelevät sen tarkasti: elävän aineen perusyksikkö, joka koostuu soluelimistä, solulimasta ja niitä ympäröivästä solukalvosta. Solu-sanaa käytetään myös työryhmästä tai muusta pienryhmästä, puhutaan myös soluasunnoista. Pitäisikö biologien nyt ärähtää, että "Eihän pienryhmällä ole edes solukalvoa!".

271. Heikki17.12.2011 klo 22:22

Mainitsemani sanat ovat todellakin puhekieltä, joka on inhottavaa ristikoissa. Sen sijaan esim. Aamulehden Moro-liitteessä on aina pieni ristikko, jossa on muutama sana Tampereen slangia. Sen avulla on aina kiva testata, vieläkö osaan koulukaupunkini kieltä.

272. Kundi Rööperistä18.12.2011 klo 02:01

Tampereella ei puhuta slangia, vaan jotain hämettä

273. J18.12.2011 klo 14:13

Kielitoimiston sanakirjan mukaan teho = voima. Aamen.

274. Cee18.12.2011 klo 14:52

Myös Suomen kielen perussanakirja on asiasta samaa mieltä kuin Kielonen. Eipä antane aihetta enempään.

275. Heikki18.12.2011 klo 18:46

Mitäs noista. Ristikkoihmisillä on aivan oma sanastonsa. Ilmoitinhan minäkin, että arvasin ratkaisun ennen kuin olin merkinnyt ristikkoon yhtään ainoata sanaa. Täällä netissä on ratkojat.fi jossa on 8 merkitystä sanalle voima, ja yksi niistä on teho. Totesin jo, että vanhan kansan käyttämät sanonnat elävät ja pysyvät aivan kuin se hevosvoima tehon yksikkönä.
Olen muuten jo lopettanut Apu-lehden tilauksen ja aion repiä heti kaikki vielä tulevat numerot. Sen verran vielä kunnioitan matematiikan ja fysiikan eksaktiutta, minkä eteen olen elämäntyöni tehnyt.

276. MM18.12.2011 klo 20:37

Ikävää, jos Heikki kokee uhmamielen osoituksena ja yleisön kosiskeluna sen, että käytän häpeämättä sanakirjojenkin hyväksymää vastinetta. Alla oleva linkki näyttää selityksiä sanalle VOIMA;

_www.kolumbus.fi/markku.makela/Kuvat/voima.JPG
(poista alaviiva edestä)

Näyte on Kielitoimiston sanakirjan CD-rom-versiosta, vuodelta 2008. EI siis mistään ristikko- tai fakkisanojen listasta.

Kun minä ilmeisesti olen jo aiheuttanut tuon itkuraivarin lehtien repimisineen, niin toivon etten kenenkään elämäntyötä ole tuhonnut, enkä epäkunnioittavasti matematiikan ja fysiikan eksaktiutta kohdellut, kun sanalle KUUSI olen joskus kirjoittanut vihjeeksi PUU.

277. Jaska18.12.2011 klo 22:01

Eihän Apujen repiminen mitenkään kunnioita matematiikan ja fysiikan eksaktiutta. Kahden tai useamman sivun repimiseen kertaalleen määräajassa laidasta laitaan suoraa linjaa pitkin tarvittava teho ja voima lienee jotrnkute laskettavissa, jos tunnetaan paperin koostumus ja paksuus. Mutta ei sekään pelkästään käsivaralla onnistu.

Sitä vastoin etevimmillekin fyysikoille ja topoloogikoille on mahdoton tehtävä laskea ennalta koko lehden raivokkaan kaoottisessa silppuamisessa syntyvien papeririekaleiden tarkka lukumäärä, muoto ja pinta-ala.

Toisaalta kaaosteoriaakin lienee lupa kunnioittaa.

278. iso S19.12.2011 klo 16:31

Käsivaralta repiessä syntyvien yksittäisten riekaleiden pinta-alan laskeminen lienee jokseenkin yhtä mahdotonta ennen ja jälkeen primitiivireaktion tai teon tekemisen tarkoituksessa tehdyn teon, kumpi nyt kulloistakin satunnaista Heikkiä (nimi muutettu) motivoi. Jälkeenpäin voi suorittaa mittauksia ja perustaa laskelmia niihin. Tarkkaan tulokseen ei tietenkään päästä, jos ollaan tarrkoja ja tarkoitetaan ehdotonta, matemaattista tarkkuutta. Mittaamiseen sisältyy väistämättä epätarkkuutta.

Kappaleiden yhteenlaskettu pinta-ala sen sijaan on määriteltävissä: se on sama kuin revittyjen sivujen yhteenlaskettu pinta-ala, joka matematiikan parhaita perinteitä kunnioittaen oletetaan tunnetuksi. Tämäkin tosin toimii vain teoriassa, jolloin matematiikkaa kunnioitetaan vielä enemmän olettamalla paperin paksuudeksi nolla tai repimisen tapahtuvan täsmällisesti 90 asteen kulmassa painopintaan nähden. Edelleen oletetaan että pinta-alaksi ei lasketa näin alkuperäisten sivujen eikä palasten reunoja, jotka ovat suorassa kulmassa painopinta-alaan nähden.

Matematiikkaa on hyvä kunnioittaa, mutta liian syvään kumartaessa voi käydä niin että pelihousut repeävät.

279. Tiio19.12.2011 klo 17:25

Heikki käyttää asetuskokoelmaa esimerkkinä kirjoittaessaan toimittajien luuloista. Ovatko toimittajat siis kirjoittaneet kyseisen tekstin ja miten Heikki voi sen tietää?

[Heikki 17.12. 10:39

...Toimittajat yleisesti luulevat, että watti olisi energian yksikkö. Tästä on esimerkki jo vuodelta 1926 olevasta Suomen asetuskokoelmasta n:o 181 § 4: "Kansakoulun opettajalle on annettava valoainetta ja pilkottuja polttopuita... enintään seuraavat määrät:
sähköä 80 kilowattia yläkoulun perheellisen ja 60 kilowattia perheettömän sekä 50 kilowattia alakoulun opettajan asuntoa kohti.."]

280. Funny19.12.2011 klo 17:29

Tämä lehtien repiminenhän tietenkin selittyy sillä, että jokainen lehti on täsmälleen niin hyvä tai huono kuin sen sisältämä ristikko.)

281. Heikki20.12.2011 klo 09:18

On mielenkiintoista, että siteeraamani teksti asetuskokoelmasta vuodelta 1926 kiinnosti. Joku kysyi, oliko se toimittajan laatima. En taida lähteä penkomaan eduskunnan arkistoa sen takia, keitä kuului opetusministeriön henkilökuntaan tuolloin. Tulkitsen, että asetuksen allekirjoittajat ovat vastuussa myös sisällöstä. Opetusministeri Lauri Ingman on ainakin toimittanut uskonnon oppikirjan, jota vielä 1950-luvulla kouluissa päntättiin. Kyllä hän siis toimittajasta kävi. Toinen allekirjoittaja oli presidentti Lauri Kr. Relander, joka tietysti asetuksen esittelyssä olisi voinut lyödä nyrkkiä pöytään ja sanoa: Tuo on täyttä puppua, ei watti ole energian yksikkö!
Minua kiinnosti asetuksessa se, miten vähäinen oli opettajille myönnetty vuotuinen energiamäärä, alakoulun opettajalle vain 50 kWh. Nykyisinhän kotien vuosikulutus on tuhansissa kilowattitunneissa. Kuvitellaan, että opettajalla oli palamassa 40 ja 60 watin lamput 5 tuntia vuorokaudessa. Siitä tuli kulutusta 0,5 kWh. Sähköä riitti siis 100 päivän ajaksi, mutta kyllähän sillä vuoden pimeimmän ajan ohi selvisi!
Toinen asia on sanan 'voima' monet erilaiset merkitykset. Edellä oli esillä merkitys 'teho', jota siis vieläkin käytetään, sekä yksikkö hevosvoima, saksassakin Pferdeskraft.
Sitten voima on merkityksessä 'energia', kun puhutaan esim. ydinvoimasta. Vain fyysikko käyttää termiä 'ydinenergia'.
Ja onhan meillä voimaloita: vesi-, hiili-, maakaasu-, tuuli- ja ydinvoimaloita. Puuttuu oikeastaan parempi nimi laitteelle 'energiaa tuottava laitos'.
Apu-lehdestä vielä, että hyvä puoli on siinä, kun ristikot on täytettävissä ja lähetettävissä myös netissä. Kryptorenki nopeuttaa kryptojen täyttöä. Mistään muualta niitä en viitsisi lähteä täyttämäänkään. - Tulihan tässä yksi vihje viilattua perusteellisesti!

282. Jännää tämä fysiikka20.12.2011 klo 16:58

Ihan tällainen hypoteettinen tilanne kaupan lihatiskillä.
Heikki on ostamassa joulukinkkua perheelleen sotavuonna 1942
Heikki: "Mikä on tuon lihakimpaleen massa"?
Myyjätär: "Ei sillä oo massoo, vuan painoo".

Kysymys kuuluu, oliko Heikin muotoilema kysymys oikein.

283. Arska31.1.2012 klo 14:42

Apu ristikot 2/2012 takakannen tavuristikossa (nro 29 Hietarinta & Mäkelä) oikeassa ylänurkassa on vihje "tavoite" ja mitä tuleekaan ratkaisusanaksi. :o)

284. MM31.1.2012 klo 16:34

Voe prrkl..! Se piirtäjä on välillä semmonen hosuva häslääjä, ett jotain tommosia ain välillä jää korjaamati. Sori.

285. Arska31.1.2012 klo 16:35

Lepo vaan! :)

286. Jukkis12.2.2013 klo 23:20

Sopinee tähän, kun ei viitsi uutta aihetta avata.

Tämän päivän Metron ristikossa oli kuvavihje, jossa näytti olevan joku kiharatukkainen, pitkäripsinen ja terävänenäinen henkilö niin, että ammollaan olevasta suusta roiskuu jotain alaspäin. Kun ratkaisusanan vikaksi kirjaimeksi tuli S, niin ajattelin että ehkäpä siihen tulee YSKÖS. Sitten kun tuli lisää kirjaimia, kuva yhtäkkiä hahmottuikin ihan joksikin muuksi.

Tässä vihjekuva: aijaa.com/jBtqTc

287. Jukkis30.7.2013 klo 20:40

Onkos T. Pitkälälle sattunut työtapaturma Suomen Kuvalehden no. 29 ristikossa? Oikean reunan vihjeeseen SAARINEN tulee etunimi, jonka omistajiksi löytyy Googlesta lähinnä semmoisia julkkiksia kuin isännöitsijä, IT-konsultti, kaivinkoneenomistaja ja 50-luvulla pelannut koripalloilija. Eli taattua Aulis-tasoa, mutta ei oikein totuttua Toni-tasoa.

288. Maikki30.7.2013 klo 20:48

Itse sain siihen hyvinkin tunnetun nimen kantajan...

289. Eki30.7.2013 klo 20:48

Ny on Jukkiksella joku mokakirjain siinä häiritsemässä, koskapa tämä Saarinen on taatusti ollut kovasti seuratun alansa huippua kansainvälisestikin.

290. Jukkis30.7.2013 klo 21:01

No jopas. Ekaksi kirjaimeksi olin sössinyt ihan jotain puppua, jolloin pystysanaan SOITTOSESSIO oli tullut ihan puutaheinää. Eihän sitä omia vastauksiaan ihminen rupea tarkastamaan.

Johan nimimerkki c:kin sen totesi, että tyhmyys se vaan lisääntyy täällä.

↶ Takaisin aiheisiin Siirry ylälaitaan ↑

KOMMENTOI

4901. Vihjeessä viilaamista?

Lähettäjä: *

Teksti: *