KESKUSTELUT > RISTIKOT > KIELIVIRHEISTÄ VIIS - PUHUTAAN SIIS!
488. Kielivirheistä viis - puhutaan siis!
Pena16.11.2003 klo 18:08
Kolumni Tiede-lehdessä 7/2003:"Kukapa ei muistaisi omilta kouluajoiltaan vieraan kielen kieliopin pänttäämistä: substantiivien sukuja, epäsäännöllisiä verbejä ja sanajärjestyssääntöjä on itse kukin opetellut otsa hiessä. Kieliopin säännöt on nähty samanlaisina kuin vaikkapa jalkapallon säännöt: ne on osattava, muuten ei ole asiaa pelaamaan.
Salla Kurhila haastaa tämän ajatuksen väitöskirjassaan Co-constructing understanding in second language conversation. Hän kehottaa pohtimaan vieraiden kielten oppimista uudesta näkökulmasta. Kurhila on nimittäin tutkinut, miten kieliopilliseen oikeellisuuteen suhtaudutaan, kun suomea puhuvat suomalainen ja ulkomaalainen.
Vieras puuttuu rikkeisiin.
Tulokset ovat ensilukemalta yllättäviä. Kieliopin rikkeisiin kyllä puututaan, mutta puuttuja on yleensä se, jolle suomi on vieras kieli. Ei siis suinkaan se, joka puhuu sitä äidinkielenään.
Äidinkielinen puhuja ei kiinnitä huomiota vääriin muotoihin. Päinvastoin hän kannustaa yleensä ei-äidinkielistä etenemään keskustelussa, jos tämä jää esimerkiksi miettimään, sanottiinko se huomata-verbin imperfekti nyt huomus, huomat vai huomas.
Niinhän se on. Me emme keskustele toistemme kanssa tuottaaksemme kieliopillisesti moitteettomia lauseita. Emme toki. Me keskustelemme muista syistä: kerromme juttuja, sovimme tapaamisia tai tapamme aikaa puhumalla säästä.
Päämäärä pyhittää keinot.
Kieliopin säännöt eivät siis ole luonteeltaan samanlaisia kuin jalkapallon säännöt. Jalkapalloilijan on noudatettava sääntöjä, muuten maalia ei hyväksytä. Keskustelussa sen sijaan myös käsimaali hyväksytään. Päämäärä pyhittää keinot.
Niinpä kieliopin ylenmääräinen korostaminen saattaa olla kielenoppijalle karhunpalvelus. Se, joka avaa suunsa vain silloin, kun on aivan varma, että lopputuloksena on täydellinen ja kieliopin mukainen lause, on yleensä hiljaa.
Oikeassa elämässä vierasta kieltä kannattaa kuitenkin puhua, vaikkei oikeastaan osaisikaan. Keskustelukumppaniasi tuskin kiinnostaa, ovatko kaikki verbimuodot tismalleen oikeita, jos asiasi on kiinnostava. Se on tutkittu juttu."
Lari Kotilainen ja
Annukka Varteva
Kirjoittajat ovat suomen kielen tutkijoita Helsingin yliopistossa.
2. Tane16.11.2003 klo 18:27
Olemme tätä samaa yhdessä muiden aikuisopiskelua harrastavien kanssa kielten tuntien jälkeen joskus miettineet. Itse yritetään täydellisyyteen, ja varsinkin opettajat vaativat sitä. Kuitenkin, jos joku, varsinkin tummahko kasvoinen sanoo: "minä mene linja-auto Helsinki tänä ilta", me ihastelemme kuinka hyvin hän puhuukan suomea.Kirjoittelin nuorempana paljon ulkomaalaisten kanssa, yleensä englantia. Ehdottomasti huonointa kielioppia kirjoitti syntyperäinen englantilainen kirjekaverini.
3. Kravattimies18.1.2004 klo 05:23
Töissä eräs Jim, englantilainen matematiikan maisteri, ei heti uskonut minua, kun sanoin hänen kirjoittaneen dokumenttiin sen-sanan väärin. Siihen aikaan vielä ratkoimme tauoilla ristikoita ja tiesin hänellä olevan paksun sanakirjan, josta pyysin häntä tarkistamaan asian, koska hän ei uskonut vakuuttelujani. Kirja kertoi saman kuin minäkin: "sen" on englanniksi "its" eikä "it's". Jim vaan naureskeli: "Olen aina kirjoittanut siihen heittomerkin ja niin teen vastakin!" Ja teki!
4. Marianna18.1.2004 klo 15:30
Sama virhe on- monien muiden painovirheiden joukossa - eräässä uusimmista ala-asteen enkunkirjoista. Eikös minun enää tarvitsekaan korjauttaa sitä yhdeksänvuotiailla?
5. Pekka Pietari20.1.2004 klo 15:38
Tuttu kielioppivirhe oli lipsahtanut Teemu Pallosen helppoon IS-ristikkoon viime lauantaina: suomen kielessä ei ole olemassa adjektiivin MONI partitiivimuotoa MONTAA, vaan MONTA. Puhekielessä harmittaa tuplamonikot muutamista sanoista: puhutaan play offseista pro play offsista (tai loppusarjasta...), Pelicanseista pro Pelicansista, muffinseista pro muffineista jne. Yksi monikkomuoto riittää!
6. Tuomas L.20.1.2004 klo 15:52
"Montaa" on tietyissä yhteyksissä nykyään hyväksytty, koska sillä voidaan ilmaista esim. merkityseroja."Luen joka päivä monta kirjaa."
"Luen joka päivä montaa kirjaa."
Molemmat oikein, mutta lauseiden merkitys ei ole sama; ensimmäinen puhuja on todellinen kirja-ahmatti, jälkimmäinen ei välttämättä.
7. Marianna20.1.2004 klo 19:13
Pelicans-joukkue lienee korrekti muoto, ja muffini on Romppasessa. Toisaalta suomeen on lainattu ja hyväksytty englannin sanoja monikossa, esimerkiksi keksi ja koksi. Pinnikin on aivan erilainen neula kuin pinssi.
8. Matti20.1.2004 klo 19:43
Tästä asiasta voi olla montaa mieltä (yksi henkilö).Tästä asiasta voi olla monta mieltä (useita henkilöitä).
Tästä asiasta ei voi olla montaa mieltä.
Näin minun korvani sanoo. Korjatkaa jos meni väärin.
(Siis ihan vaistolla, en ole opiskellut suomea.)
9. Pena222.1.2004 klo 06:38
Turun Sanomat 22.1.2004"Arvi Lindistä tuli hyvän kielen matkasaarnaaja
Turun kauppakorkeakoulun luentosali 17:ssa oli viimeinenkin istuin vallattu eilen varttia yli puolen päivän. Vararehtori Paavo Okko esitteli luennoitsijan, jolle salintäysi osoitti kuuluvasti suosiotaan ennen ja jälkeen esityksen. Sitä katkoivat tavan takaa kuulijoiden kollektiiviset naurunremahdukset.
Luennon aiheena oli hyvä suomen kieli.
Luennon piti fil. yo, jolta äidinkielen opinnot jäivät kesken nelisenkymmentä vuotta sitten.
Arvi Lindiä ei ole harmittanut, että hänestä tuli toimittaja eikä äidinkielenopettajaa. Hän pääsi purkamaan valistusviettiään työn ohessa ja nyt eläkkeellä vierailevana luennoitsijana korkeakouluissa. Turun jälkeen kutsumus vie Joensuun yliopistoon.
Kauppakorkean luennon kuulijat jakoivat Lindin harmin puutteen. Teeveestä tuttu valoisuus riitti säteilyttämään takarivinkin. Joukosta ilmoittautuneet tulevat ja nykyiset äidinkielen opettajat todistivat, että luentosisältö oli puhdasta asiaa; tehokkaasti valittuja ja hienosti pelkistettyjä esimerkkejä.
Kielen muuttuminen hyväksyttävä
Opettajat nyökyttivät kiivaasti myös Lindin asenteelle: pitää hyväksyä, että kieli muuttuu ja muuntuu. Eiliset kielioppivirheet ovat tämän päivän hyväksyttyä yleiskieltä. Nyt saa kirjoittaa ja sanoa montaa.
– Siinä on järkeä. On iso ero, ampuuko kaveri monta hirveä vai montaa hirveä.
Silti on vaalittava hyvää suomea. Arvi Lindillä ei kannata yrittää hyväksyttää kaksoispassiivia. Jos joku alkaa tekemään, se tapahtuu vain hänen ruumiinsa yli.
Arvi Lind jännitti jokaista yli kymmentä tuhatta ankkurivuoroaan tv-uutisissa. Turussa hän vakuutti – tai uskotteli – kuulijoilleen, että hän ei pääse ramppikuumeesta elävän yleisön edessäkään.
– Junamatka tänne meni hermoillessa ja täältä lähtiessäni tuskailen, mitä kaikkea tärkeää jäi kertomatta.
Mutta esiintyminen vie otollisen sielun mukanaan.
– Minä olen sen verran lapsellinen sielu ja narsisti, että nautin tästä.
Suuren yleisön eteen Lindiä ei saa
Luennon jälkeen Lindille soitti tunnettu muusikko ja organisoija, joka yritti ylipuhua Suomen Luotettavimman Miehen ison sotaveteraanitapahtuman vetäjäksi. Karjalan iloisen pojan ja reservin majurin ilme mustui, kun hän pakotti suustaan ei-sanan.
– En minä voi lähteä sellaiseen. Miten minä perustelisin kaikille pyytäjille, miksi hyväksyin sen kutsun mutta en tuota. Muutaman tällaisen luennon voin pitää, mutta ei minusta ole isoihin julkisiin esiintymisiin.
Rautatieasemalla hyvästellessä Arvi Lind oli taas aurinkoinen itsensä. Kotona odotti sauna ja pari keskiolutta.
Ensi viikolla jatkuu Espoon kansalaisopistossa purjelennon teoriakurssi.
Ensi kesänä Arvi Lind asettuu koulupurjekoneeseen oppilaan istuimelle Nummelassa.
– Katsotaan nyt mitä siitä tulee. Lentäminen on aina kiinnostanut. Olen nähnyt lentouniakin. "
10. Kravattimies22.1.2004 klo 08:50
"Arvi Lindillä ei kannata yrittää hyväksyttää kaksoispassiivia. Jos joku alkaa tekemään, se tapahtuu vain hänen ruumiinsa yli."Kaksoispassiivia siinä ei ollutkaan. Tätä sanamuotoa hän ei hyväksyisi: "Arvia ei oltu tultu turhaan kuuntelemaan."
Katsopa kellosta aika, kuinka kauan kestää korjata!
11. Marianna22.1.2004 klo 09:12
Kaksoispassiivista on joskus ollut jokin juttu (Hesarissa?), ettei se niin mahdoton olisi kielteisessä lauseessa. "Oli tultu" kyllä, mutta "ei ollut tultu" ..? - kuulostaako luontevalta?
12. Titta24.1.2004 klo 10:46
Lukiossa meidän luokalla oli kaksostytöt, jotka olivat asuneet 2 vuotta jenkeissä. Juu-u. Komiasti tytöt väänsivät ulkomaankieltä oppimallaan tavalla, mutta lukiossa englannin kielioppikokeet menivät huonommin kuin muilla. Sitten niitä harmitti.Kertoilivat aina, kun siellä oli parempaa kouluruokaa, pizzaa, ranskalaisia ja hampurilaisia vaan...
13. Kielisolmu26.2.2008 klo 13:29
"Luen joka päivä monta kirjaa.""Luen joka päivä montaa kirjaa."
Jälkimmäinen tapaus on ilmaistavissa virheettömästi esim: "Luen joka päivä useaa kirjaa."
14. Juhani Heino26.2.2008 klo 13:36
Olen törmännyt muutamassa lehtijutussa rakenteeseen muuan + genetiivi, en muista alkuperäisiä lauseita mutta keksitään vastaava esimerkki: "Hän kertoi muuan kansanedustajan kähmineen".
KOMMENTOI