KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > KIRJAVINKKI.
462. Kirjavinkki.
Rafflesia6.11.2003 klo 13:36
En löytänyt oikein passelia valmista otsikkoa tälle, joten joudun aloittamaan uuden aiheen. Eli bongasin sattumalta kirjastosta kirjan:
Simon Singh: Koodikirja (The Code Book) Salakirjoituksen historia muinaisesta Egyptistä kvanttikryptografiaan. 1999 Suom. Heikki Karjalainen.
Vielä en ole koko kirjaa kahlannut läpi, mutta osoittautui jo alkumetreiltä todella kiinnostavaksi. Suosittelen kaikille, vaikka ei ihan suoraan ristikoihin liitykään. Tosin eikös ainakin Enigman murtajat 'valittu' kansalaisten keskuudesta nimenomaan lehdessä ilmestyneen sanaristikon ratkaisemisen perusteella?
2. tjn6.11.2003 klo 13:49
Jep, mielenkiintoinen kirja aiheesta pitäville. Kirjaan sisältyvä salakirjoitustehtävä on muistaakseni jo ratkaistu ja muhkea rahapalkinto jaettu. Et siis ihan ehtinyt apajille. Ehkä se ei sinua suretakaan sillä (edelleen) muistaakseni ratkaisuun tarvittiin armeija dekryptaajia tietokoneineen :-)
3. Rafflesia6.11.2003 klo 13:56
Tehtävä? Aloitin lukemisen ihan alusta, ja missään ei vielä ole tuollaisesta ollut mainintaa. Ja taitaisin muutenkin olla myöhässä, kirja kun tosiaankin ilmestyi alkuperäiskielellään sekä suomeksi jo 1999. Mutta, oikeassa olet tjn, ei harmita etten ehtinyt apajille. Kirja on täynnä mielenkiintoisia juttuja, joten enköhän saa niistä vaivanpalkkaa. =)
4. tjn6.11.2003 klo 14:12
Kiinnostuneille tiedoksi, että palkinto oli 10 000 Englannin puntaa. Tehtävä oli 10-osainen ja niin vaativaksi arvioitu, että varasuunnitelma olisi astunut peliin v. 2010, ellei siihen mennessä ratkaisua olisi kuulunut. Ehkä ratkaisun nopeus oli yllätys tehtävän antajille.
Jokohan tässä olisi sytykkeitä jonkun väriselle Pelikaanille samoin palkinnoin ja aikarajoin?
5. Alf Simberg6.11.2003 klo 15:32
Rafflesille tiedoksi: Tieteen kuvalehdessä Nro 14/2003 (2/10-22/10) on sivulla 74 tuo mainitsemasi ristikko vihjeineen, jolla seulottiin esille koodinmurtajia. Pieni artikkeli ohessa valottamassa aihetta. "Kopsaako" (=piirtää) joku kiinostuneille ristisanatehtävän tietokoneella tänne linkiksi ?
6. Pena6.11.2003 klo 16:43
Toivottavasti "kopsaa"!Tämähän onkin hyvä otsikko, Rafflesia! Täällä voi suositella itse hyviksi koettuja kirjoja toisille. Itse luin viimeksi Veikko Huovisen Lampaansyöjät. Sitä suosittelen, mutta en tosikoille ja feministeille, puhumattakaan tosikkofeministeistä!
d:)
7. tjn6.11.2003 klo 16:51
Rafflesia lukee kirjaa eikä ehdi tänne lukemaan keskustelua. Voisin minäkin skannata ristikon tänne näytille, mutta eihän se taida käydä. En ainakaan tiedä, minne skannauksen lähettäisin. Yritin myös Googlella etsiä valmiita linkkejä, mutta kirjan tiedoilla en onnistunut.
Voisiko webmaster neuvoa, josko ko. ristikon kuvan johonkin voisi laittaa näytille?
8. Tane6.11.2003 klo 16:56
Kannattaisi ensin selvittää onko luvallista. Voisihan sen omille kotisivuillekin laittaa, mutta ne ensin pitäisi muutenkin saada aikaiseksi.
9. Titta6.11.2003 klo 17:47
Ristikon vieressä lukee pienellä Daily Telegraph. Sieltäkö sitä pitäisi kysellä? Tieteen Kuvalehti ei varmaankaan voi lupaa antaa...
10. ++juh6.11.2003 klo 18:05
Enigma-ristikko:http://www.cse.dmu.ac.uk/ISS/cword.jpg
11. Titta6.11.2003 klo 18:29
Sivua ei voi näyttää...
12. tjn6.11.2003 klo 18:34
Hyvä ++juh. Siinähän se. Taitaisit olla hyvä ehdokas siihen joukkoon, jota kyseisellä ristikolla haettiin.Kun Raffleasia ei ole paikalla, siteeraan suoraan kirjaa:
"25 haasteeseen vastannutta lukijaa kutsuttiin Fleet Streetin sanaristikkokokeeseen. Viisi heistä täytti ristikon annetussa ajassa ja yhdeltä puuttui vain yksi sana, kun 12 minuuttia oli kulunut. Muutamia viikkoja myöhemmin sotilastiedustelu haastatteli heitä ja heidät värvättiin koodinmurtajiksi Bletchley Parkiin"
Simon Singh, "Koodikirja".
Kyseisessä kirjassa on myös oikea ratkaisu ristikkoon, jos sitä nyt joku kaipaisi.
13. Titta6.11.2003 klo 18:40
No nysse aukes.
14. Rafflesia6.11.2003 klo 21:34
Kiitos ++juh ristikkolinkistä. Kirja on edelleenkin vaiheessa, kun muutakin joutuu valitettavasti tekemään kuin lukemaan mielenkiintoisia kirjoja ja ratkomaan ristikoita. Pitää varmaankin ahmimalla lukea, jotta pääsee käsiksi Enigma-juttuihin. (Meikäläinen kun ei lue keskeltä kirjaa, vaikka kuinka kiinnostaisi.)
Suosittelen muuten Enigma-nimistä elokuvaakin. Asiaan pääsee käsiksi helposti ja nopeasti.
15. Kravattimies6.11.2003 klo 22:06
Simon Singh: The Code Book - löytyi omasta hyllystä ja ostovuosi on näköjään 2000. (Samalta kirjailijalta minulla on myös Fermat's Last Theorem)Tähän kirjan väliin olen pistänyt lehtileikkeen pvm 17.10.2000, jossa on otsikko "Swedes crack toughest code". Naapurimmahan meni voitto 10 000 puntaa. Kesti vuoden verran kalenteriaikaa ja 70 vuoden verran tietokoneaikaa krakata ne kymmenen tehtävää. Tehtävät vaihtelivat muinaisesta Kreikasta, Victorian ajan koodien kautta II maailmansodan natsien Enigman koodiin. Singh oli luullut, ettei kukaan saa kymmenettä oikein ja oli jo antanut 1000 punnan lohdutuspalkinnon yhdeksän oikein saaneille kahdelle. Viimeinen tehtävä oli "512-bitin" koodi
16. tjn6.11.2003 klo 22:55
K:n arkisto näyttää olevan esimerkillisessä kunnossa! Kiitos.
17. Kravattimies6.11.2003 klo 23:50
Kiitos kiitos, tjn! Se Fermatin kovasta pähkinästä kertova kirja oli myös mielenkiintoinen. Ratkaisuun meni 358 vuotta.
18. Kravattimies7.11.2003 klo 06:29
Robert Harrisin romaani Enigma (1995) sai hyvät arvostelut, mutta siitä tehty filmi menestyi surkeasti teattereissa. Lipun ostaneita saattoi olla vähemmän kuin kirjan ostaneita. Britanniassa filmi oli vuoden 2001 listalla vasta 40:s. Yhdysvalloissa filmin bruttotulot olivat alle neljä miljoonaa dollaria. "Elokuvan tekeminen saattoi kestää kauemmin kuin toinen mmailmansota" kerrottiin avajaisten jälkeen BBC:n sivulla:
http://news.bbc.co.uk/1/hi/entertainment/film/1496 817.stm
19. Kravattimies7.11.2003 klo 09:43
Edellinen kerrottiin ensi-illan jälkeen eikä avajaisten, eri asioitahan ne ovat. Mielenkiintoinen elokuva se varmaankin on, vaikka ei mennytkään täysille saleille.
20. Kravattimies8.11.2003 klo 00:44
Hain "arvoituksia" ja koska niitä tuli useampia sivuja, niin sitten sohaisin hiiren jonkin sivunumeron kohdalle. Sattuman oikusta siinä oli vanha juttu Koodikirjasta:http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/2 6.toukokuu/kood2100.htm
21. tjn8.11.2003 klo 14:52
Kiehtova aihe tämä salakirjoitus ja juttuja näyttää netissä piisaavan.Fermatin kirjaan en ole tutustunut. Kiinnostanut olisi kyllä se Fermatin itsensä johonkin marginaaliin kyhäämä ytimekäs ratkaisu/idea, joka kuitenkaan ei ole säilynyt jälkipolville ja jota on kovasti haikailtu.
Eikös tämä mainitsemasi kirja kuitenkin kerro ratkaisuprosessista nykyajan keinoin? Lienee ollut melkoinen saavutus päästä Fermatin aikakauden matematiikan tasolla samaan todistukseen. Vai sekoitanko asian johonkin toiseen tapaukseen?
22. Kravattimies9.11.2003 klo 02:26
Ranskalaisen Pierre de Fermat'n "suuresta lauseesta" on tehty monta kirjaa, mutta Simon Singhin ennen Koodikirjaa kirjoittamasta kirjasta "Fermat's Last Theorem" tuli todellinen hitti, ainakin Britanniassa, missä se käväisi kymmenen myydyimmän kirjan listalla. Asiaan vaikutti ilmeisesti se, että Fermat'n suuren lauseen todistaja oli englantilainen, Cambridgessä v. 1953 syntynyt Andrew Wiles.Kun lukee kirjan, niin huomaa, että on olemassa kaunis ja älyllisesti haastava maailma, joka on kielletty meiltä 99,9 prosentilta, jotka emme ole korkean tason matemaatikkoja. - The Times
"Hyvä tiedekirja vaatii hyvän tarinan" otsikoi Turun Sanomat. Valitettavasti itse artikkeli vilisee kirjoitusvirheitä. "Useimmat matemaatikot epäilevät, että Fermat'n oma todistus ei voinut ollut aukoton."
verkkolehti.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,5,0,0,171 32,1998-09-25
23. Kravattimies9.11.2003 klo 02:28
Toimiikohan tämä klikkaamalla?http://verkkolehti.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,5, 0,0,17132,1998-09-25
24. Pena9.11.2003 klo 07:12
Ei valitettavasti toimi ainakaan tällä koneella.
25. Kravattimies9.11.2003 klo 07:18
Hyvää huomenta, Pena. Hyvää isänpäivää kaikille!Kyllä tuo http:llä alkava toimii, sen yläpuolinen ei.
26. Pena9.11.2003 klo 07:31
Huomenta K,Toimii joo!
d:)
27. xyz10.11.2003 klo 14:49
Edellä mainittujen kirjojen lisäksi kannattaa lukea myös Andrew Hodges: Alan Turing, arvoitus.
28. Kravattimies22.1.2004 klo 08:18
jupejus, vastaan täällä kirjaosastolla kysymykseesi, jonka kirjoitit säikeessä 667. Euroviisut 21.1.2004 klo 20:29. Voit puolestasi kertoa kirjan nimen kommenttisi yhteydessä.----------
"Mutta asiasta toiseen ja suunnattuna kravattimiehelle. Lueskelin tuossa juuri erästä kirjoitusta australiasta ja siinä kerrotiin tarinaa Venäjän Jaskasta (Russian Jack), joka on vienyt kaukaiselle mantereelle suomalaista mainetta - saaden jopa oman patsaankin. Onko näin?"
----------
Venäjän Jaskalla on oma patsas ja siitä on kuva täällä:
http://www.abc.net.au/kimberley/stories/s829457.ht m
Kohdassa Audio on osa radio-ohjelmaa, jossa mainitaan Arkangel (syntymäpaikka) ja Suomi. Valitettavasti en tiedä, mitä Suomessa tapahtui, koska ohjelman alkuosa ei kuulu.
Venäjän Jaskasta kerrotaan vääriä tietoja useassa paikassa, jopa muistomerkin yhteydessä. Näin väittää kirjailija, joka on pyrkinyt löytämään totuuden tarinasta -- eikä päinvastoin, kuten ohjelman toimittaja sen vahingossa sanoo.
Seuraavalla saitilla on kuvia Länsi-Australiasta. Niissä maisemissa menehtyi monta kullankaivajaa, etenkin uusiseelantilaisia, syynä oli se, että Uudesta Seelannista tuoduille hevosille maasto oli erityisen vaikea.
Loppupuolella on maininta, että Jaska työnsi kultakuumeen aikana löytämänsä sairaan miehen omatekoisilla kottikärryillä hoitoon 360 km:n päähän.
http://www.smallguide.com.au/wa6.html
Jaska näyttää olleen ystävällinen, isokokoinen, vahva mies, ilmeisesti myös kova juomaan. Kirjeenvaihdon kautta hän tutustui johonkin naiseen ja siksi meni Perthiin, missä sai keuhkokuumeen ja kuoli, mutta legenda elää.
29. Eki22.1.2004 klo 12:02
Vuokila-Joutsi: Nimivisa (Otava 2004). Nyt cowboyssa!
30. tjn5.3.2004 klo 22:47
Rafflesia: Joko olet lukenut kirjan loppuun ?
31. Kravattimies11.3.2004 klo 06:49
Edellä mainittu Venäjän Jaska on varmaan sama mies kuin Ryssän Jussi, joka ohimennen mainitaan 14.12.1990 ilmestyneessä Kotiliedessä. Kahden aukeaman juttu kertoo kuitenkin Katri Hoiposta.
Katri Hoipo on toisenpolven siirtolainen Australiassa. Hän syntyi Inghamissa, Pohjois-Queenslandissa sokerifarmarin perheeseen vuonna 1905. Vanhemmat, Matti ja Maria Hovi, olivat syntyneet Pohjois-Pohjanmaalla, isä Utajärvellä ja äiti Vaalan Säräisniemellä.
"Mikä sai vanhempani lähtemään kahden poikansa kanssa kohti kaukaista tuntemattomuutta ilman englanninkielen taitoa, sitä en tiedä. Ensimmäiset kolme kuukautta perhe asui Townsvillessä. Sieltä he muuttivat Inghamiin ja isä meni sokerimyllylle töihin."
Myöhemmin Hovin perhe muutti Long Pockettiin kuuluisan suomalaisen "Ryssän Jackin" farmille Inghamin lähelle. Ryssän Jussin oikea nimi oli Johan Frederik Sjöroos. Hän oli saapunut Australiaan vuonna 1895 ja hankkinut Long Pocketista suuret alat maata, joita raivattiin ja muokattiin hevos- ja miesvoimin sokeriviljelyksille.
Katri Hoipon äiti oli tyytyväinen elämään Queenslandissa, mutta isää ei alueen kuumuus miellyttänyt. Hän sai kaksi kertaa auringonpistoksen sokeriruokovainioilla ja kolmatta peläten lähti Suomeen ja osti maatilan Oulun seudulta.
Katri palasi 21-vuotiaana neitokaisena takaisin Australiaan veljensä farmille.
Rannikolta Katrin tie vei sisämaahan Mount Isan kaivoskaupunkiin, missä hän tapasi miehensä Matti Hoipon. "Otin heti parhaimman."
Nuoripari teki viikon häämatkan laivalla Townsvillestä Sydneyyn ja sieltä Matin ja tämän veljen omistamalle farmille Gosfordiin.
Seudulla oli useita suomalaisperheitä ja suomalaisilla oli monenlaista yhteistoimintaa ja juhlia. Ompeluseuroissa valmistettiin käsitöitä myyjäisiin ja tulot luovutettiin merimieslähetyksen hyväksi.
Australiassa ilmestyvästä Suomi-lehdestä Katri Hoipon kirjoituksia löytyy niinkin vanhoista kuin vuoden 1935 numeroista. Siihen aikaan hän kirjoitti nimimerkillä Helle Päivä.
Omia ja lähisukulaisten elämänvaiheita hän on taltioinut kahteen sinikantiseen kirjaseen, joille hän on antanut nimeksi Aurinkoa ja varjoa.
32. Tuulikaappipoika11.3.2004 klo 21:37
Kohta saa Potteria tuulikaapista, kaks tuntia ja kakskytä minuuttia enää.
33. Pena23.11.2004 klo 19:12
> Kevät lintusaarella vuoden luontokirjaksi
----------
Helsinki
STT
----------
Maailman luonnonsäätiö WWF on valinnut Suomessa Vuoden 2004 luontokirjaksi Juha Laaksosen Kevät lintusaarella . Teos on luontopäiväkirja, jonka helsinkiläinen luontoharrastaja laati havainnoistaan keväällä 2003 Ahvenanmaan Lågskärillä. Valinta julkistettiin tiistaina Helsingissä.
WWF on 1978 palkinnut suomalaisen luontoa ja sen moninaisuutta esittelevän teoksen.
34. Matti25.12.2004 klo 18:42
Lueskelen Dan Brownin da Vinci -koodia.... Sauniere had expressed his distaste for the modernist Cubist movement by noting Picasso´s masterpiece "Les Demoiselles d´Avignon" was a perfect anagram of "vile meaningless doodles" ...
Syöksyin heti suomennoksen kimppuun:
...Sauniere oli ilmaissut vastenmielisyytensä kubismia kohtaan huomauttamalla, että Picasson mestariteos "Avignonin naiset" on virheetön anagrammi sanoista "on sangen naiivit" ...
Vaude, hienoa suomentaja Pirkko Biström!
Toinen anagrammi osoittautui kinkkisemmäksi, mutta jotenkin siitäkin selvittiin:
"Leonardo da Vinci, the Mona Lisa"
"O, Draconian devil, oh, lame saint"
"Leonardo da Vincin Mona Lisa"
"Anoin, Draco, demonin vasalli"
Dan Brown kertoo, että sana anagrammi tulee jo muinaisesta Roomasta: Ars magna = suuri taito.
35. Eki25.12.2004 klo 20:34
Atso Almila tunnustautui juuri Muisti palaa pohjaan -ohjelmassa palindromifaniksi ja itsekin niitä muodostelee.
36. Juha Neitola26.12.2004 klo 12:00
Edellä Matti: "Dan Brown kertoo, että sana anagrammi tulee jo muinaisesta Roomasta: Ars magna = suuri taito."Sana anagrammi tulee kreikasta (ANAGRAMMA 'vaihtokirjain', ANA- 'uudelleen' ym, GRAMMA 'merkki'). Liekö klassisessa latinassa ollut omaa sanaa tälle asialle. Ainakin mm lääkärien käyttämään uuslatinaan on sanoja lainattu suoraan kreikasta. Siten latinaksi anagrammi lienee samainen ANAGRAMMA, kuten painoyksikkö gramma on latinaksi GRAMMA. Taivutus noudattaa kreikkalaisperäisten neutrien kaavaa eli monikko on GRAMMATA ja yksikön genetiivi GRAMMATIS.
Matti: Dan Brown ei väitä, että sana anagrammi tulisi muinaisesta Roomasta. Suomennoksessa hän kirjoittaa: "Ja muinaiset roomalaiset olivat jopa käyttäneet anagrammien tutkimisesta nimitystä ARS MAGNA - 'suuri taito'."
Tuo Dan Brownin väite on pelkkä englanninkielinen jekku, luulen. "Sattumalta" engl. monikkosanasta ANAGRAMS tulee anagrammoiden lat. ilmaus ARS MAGNA. Cicero ja kumppanit eivät ole voineet päätyä samaan, kun ARS-sanan vaatima S löytyy vain ANAGRAMMAn yksikön genetiivistä (ynnä monikon datiivista ja ablatiivista). Brownin jekku on sinänsä kaunis, kun adjektiivikin on saatu asianmukaisesti feminiinimuotoon. Kirjailijan silmä vilkkuu, kun hän kokeilee, saako vedettyä lukijaa höplästä. Suomennoksessa jekku jää kääntymättä.
37. Matti26.12.2004 klo 19:14
Dan Brown: The Romans actually referred to the study of anagrams as ars magna - "the great art".Joten olet Juha oikeassa, ars magnan ja anagrammin samankaltaisuus hämäsi minut.
Muuten analyysisi on aika mykistävä.
38. matts28.12.2004 klo 13:15
kari enqvist: vien rucolan takaisinhieno kirja
39. Dekkaristi28.12.2004 klo 16:41
Mainitsin ja suosittelin Da Vinci Koodia luettavaksi. On tuntunut menneen perille !Nyt on luettu uusin ihmetys: Tuulen varjo, Carlos Ruiz Zafon,
Otava. Ei ristisanoja, ei anagrammeja, vaan tarina kirjoista
ja kirjallisuudesta, jännitystä ja mystiikkaa sekä hersyvää
huumoria, kiitos kääntäjälle Tarja Härköselle. Oivalliset 647
sivua.
40. MM28.12.2004 klo 17:03
Jos piti tuosta Da Vinci koodista, niin vähän samantapaista juonenkulkua löytyy myös Arturo Perez-Reverten romaanissa "Flaamilainen taulu".Linkistä;
http://www2.helsinginsanomat.fi/klik/alkuluku/kaan netyt/flaamilainentaulu9710.html
voi lukea vähän alkutekstiä.
41. Pee28.12.2004 klo 17:22
No minä taas aloitin Da Vinci -koodin pari päivää sitten ja alan muutaman luvun jälkeen jo kyllästyä lukuisiin, juonen kannalta täysin epärelevanteilta vaikuttaviin selostuksiin. Tai jos ne ovat oleellisia, niin tuskin kuitenkaan muistan enää kirjan loppupuolella montako lasiruutua olikaan jossain ikkunassa tai mitä museoita oli minkäkin polun päässä kun seisoo keskellä jotain risteystä Tuileriesin puistossa. Aarrgh!
Olen kyllä pettynyt. Kaikki nippelitieto tuntuu silkalta kirjailijan näsäviisastelulta ja itsekehuskelulta. Saas nähdä jaksaako kirjaa loppuun saakka harppomatta yhtään... :-)
42. Matti28.12.2004 klo 19:35
Juoni da Vincissa oli vähän kökkö. Pääasia olikin se uskonnollinen ja kulttuurinen ympäristö johon tapahtumat olivat istutetut. Tuli mieleen Umerto Econ taannoinen hitti Ruusun nimi.Oliko hyvä kirja? No joo. Kevyttä, mutta ei muuta yrittänytkään olla.
Tuo dekkaristin mainitsema Tuulen varjo kai pitäisi lukea.
43. Dekkaristi30.12.2004 klo 17:01
tässä taas... lukee muutakin kuin dekkareita. Tuulen varjonlumoissa unohdin mainita kirjan Ässä hihassa, Annie Proulx,
Otava. Verraton kuvaus Amerikan maisemista ja muutamalla
sivulla aivan herkulliset kuvaukset sanaristikon ratkonnasta.
Teos ei ehkä parhain kirjailijan tuotannosta mutta silti mielen-
kiintoinen. Paras tähänastisista oli ensimmäinen suomennet
tu Laivauutisia.
44. Pena30.12.2004 klo 17:07
Dekkaristi:Tuollaisia "herkullisia kuvauksia sanaristikon ratkonnasta" -juttuja julkaistaan Sanasepon takasivulla, niitä kannattaa tarjota sinne. Valitettavasti en osaa tarkemmin neuvoa, miten. Osaisiko joku?
No, tässä ainakin seuran (uusi) nettiosoite:
http://www.sanasepot.fi/
45. iso S31.12.2004 klo 07:57
Siellä on muutaman rivin otteita, ei muutaman sivun. Ehkä hihaässästäkin pystyy valitsemaan herkullisimman kohdan? Hyvistä sitaateista tuntuu olevan pulaa - Joulusepossa oli kaksi juttua tuplasti.Eiköhän jutut mene perille esimerkiksi päätoimittajan sähköpostiin lähetettynä: juha.hyvonen@iki.fi
46. Pena1.1.2005 klo 10:35
Kirjavinkki huomiselle (2.1.2005):Kirjojen ilta 0203-17600.
YLE Radio Suomi 18:15 - 18:50
Toimittajina Juha Roiha ja Jukka Kuosmanen.
47. Heljä-Maija1.1.2005 klo 11:46
Varasin kirjastosta Myyrän, heti kun kuulin sen ilmestymisestä. Matkalla Ouluun (junassa) luin noin 60 sivua ja matkalla takaisin saman verran. Sitten kirja piti palauttaa; uudet kirjat ainakin Espoossa ovat ns. pikalainoja. Nyt olen varannut sen uudelleen. Tähän mennessä elämässäni olen törmännyt vain yhteen kirjaan, jota en jaksanut lukea alkua pidemmälle: Umberto Econ Ruusun nimi.Toivottavasti Jari Tervo ei jatka tätä saldoa.
48. Dekkaristi2.1.2005 klo 14:10
harkitsi Sanasepon takasivua - tekstikohta on todellakin pitkäeikä mikään "tiivistäminen" olisi ollut oikeudenmukaista kirjai-
lijaa/kääntäjää kohtaan.
49. ++juh3.1.2005 klo 16:19
The Code Book on CD-ROM is now available online for free.http://www.simonsingh.net/The_CDROM.html
Säikeen avauksessa mainitun Simon Singhin Koodikirjan vuorovaikutteisen englanninkielisen CD-ROM-version voi hakea netistä ilmaiseksi.
50. matts4.1.2005 klo 14:21
savonia -palkinnon voittanut I Tiihosen; Largo, vahvaa runoutta, jos nyt jotakuta täällä seilaavaa runot kiinnostavat
51. Pena12.2.2005 klo 11:22
> Harry Potter -kirja viime vuoden myyntiykkönenSuomen kustannusyhdistys on julkaissut viime vuoden kirjamyyntitilastot Henki ja elämä -kirjallisuustapahtumassa Tampereella. Viimeisintä suomeksi julkaistua Harry Potter -kirjaa - Harry Potter ja Feeniksin kilta -kirjaa myytiin vuoden 2004 aikana 170 200 kappaletta.
Aikuislukijoille käännetyistä kaunokirjoista ylivoimaisesti eniten myytiin Dan Brownin Da Vinci -koodia, 155 700 kappaletta. Kotimaisten kaunokirjojen myyntiykkönen oli Laila Hietamiehen romaani Kallis kotimaa. Sitä myytiin 121 600 kappaletta.
Myydyin kotimainen lasten- ja nuortenkirja oli Kirsi Kunnaksen ja Christel Rönnsin Tapahtui Tiitiäisen maassa (60 000 kappaletta).
Myydyimmät tietokirjat olivat Mitä Missä Milloin 2005, Suuret suomalaiset ja Guinness World Records 2005. Ne myivät kaikki hieman yli 60 000 kappaletta.
Kotimaisten sarjakuvakirjojen myyntitilaston kolmea ensimmäistä sijaa piti hallussaan Juba kolmella Viivi ja Wagner -teoksella. Eniten niistä myi seitsemäs Viivi ja Wagner -kirja Sohvaperunoiden kuningas. Sitä ostettiin 39 000 kappaletta. (STT)
52. Bert12.2.2005 klo 12:12
Jos käytte helmikuun kirja-alessa, tsekatkaa Ben Schottin SCHOTTIN SEKALAISET. Mainio kirja!Takakansitekstiä:
"Mikä muu kirja listaa jäävuorien kokoluokitukset, kuuluisat vasenkätiset ihmiset, seitsemän kuolemansyntiä, kymmenottelun lajit, rintaliivien kuppikoot, Suomen kansallispuistot, vasemmanpuolisen liikenteen maat, pokerikäden todennäköisyydet, metsästysajat, viittomakielen aakkoset, maailman pääkaupungit, Titanicin menun, suomalaisten euroviisusijoitukset, parhaat shakespeareläiset loukkaukset, kuuluisat taiteilijaparit ja kukkienkielen alkeet? Schottin sekalaisista löytyvät myös marsalkka Mannerheimin hevoset, Uuno Turhapuron kotiosoitteet, parhaat kielisolmut, Peppi Pitkätossun koko nimi ja monta muuta tarpeellista tietoa."
Kirja kannattaa ostaa jo kapteeni Haddockin manauskokoelman takia.
Kirjassa on myös pari sivua Ambroce Piercen (1842 - n.1914) Saatanan Sanakirjaa. Otteita:
PUHELIN = Pirun keksintö, joka poistaa vastenmierisiin ihmisiin pidettävän välimatkan hyödyn.
MAALAAMINEN = Taito suojata tasainen pinta säältä ja jättää se kriitikon tuhottavaksi.
OPPINEISUUS = Kirjasta onttoon päähän ravistettu pöly.
53. Dekkaristi14.2.2005 klo 15:19
kun lukee muutakin kuin "niitä", suosittelee v. 1924 julkaistuakirjaa: Blaise Cendrars: Kulta, Gummerus, 2004. Ei puutu
jännitystä ja aihe sinänsä yhä edelleen ajankohtainen.
54. Kravattimies11.3.2005 klo 06:35
Ruotsin MÖRKÖ on mainittu ainakin säikeessä 161. Tässä tulee sen genetiivi MÖRÖN. Panen sen mieluummin tänne kirjojen joukkoon. Mörön on joki Mongoliassa, Jenisein alkulähteillä.Täältä Australian Queenslandista kotoisin oleva Ben Kozel on soudellut isoilla joilla ja kirjoittanut niistä kaksi kirjaa.
Hänen edellinen kirjansa oli nimeltään "Three Men in a Raft: an improbable journey down the Amazon".
Tämä uudempi teos on nimeltään "Five Months in a Leaky Boat".
Vaimo on lukenut edellisen ja sen vaikutuksesta otti lainaksi myös tämän uudemman Mongoliasta ja Siperiasta kertovan kirjan ja sieltä tämä tieto.
55. matts11.3.2005 klo 10:43
Viikon päästä se uusin ......t julkaistaan, odotan vesi kielellä.
56. Pena30.3.2005 klo 15:57
"Televisio-ohjelma Kirja A & Ö:n tekijät Tuula-Liina Varis, Marketta Mattila ja Raisa Rauhamaa ovat saaneet Suomen Kirjainstituutin säätiön Kirja kirjasta -palkinnon. Palkinnon arvo on 3000 euroa. Kirja A & Ö on kuulunut TV1:n ohjelmistoon vuodesta 1999. Kirja kirjasta -palkinto jaettiin nyt ensimmäisen kerran. Rahat palkintoon on lahjoittanut Vammalan Kirjapaino Oy." (Kainuun Sanomat)
57. Pena8.5.2005 klo 11:42
Kirjan ja ruusun päivän teema 2005 - Lukemisen vapaus!http://www.kirjaruusu.fi/
58. matts10.5.2005 klo 15:44
Tiihosen Largo sai tänään Saltion kirjallisuuspalkinnon - eikä taida palkinnot siihen jäädä!!kts tämä säi 4.1. klo 14.21
59. matts11.5.2005 klo 08:15
kas, piti tietysti olla Valtion kir....
60. pekka7.4.2009 klo 01:28
lLöytyiskö mjstään kirjan anagrammien kuvia?
61. Jukkis7.4.2009 klo 08:09
Löytyy toki:drzf55.googlepages.com/k.html
62. MM7.4.2009 klo 08:38
:0)
63. Dekkaristi8.4.2009 klo 17:28
Stieg Larsson, Millenium Trilogia, huikeaa !
64. marjuko8.4.2009 klo 21:25
Ei ainoastaan jokseenkin vaan täysin samaa mieltä edellisen kanssa. Luin kirjoja ensin sitä mukaa kummalla kielellä niitä ilmestyi ja nyt minulla on kaikki kolme ruotsinkielisinä ja toinen lukukierros meneillään. Rekommenderas!
65. Aikku8.4.2009 klo 21:55
Samaa mieltä minäkin. Larssonit piti suorastaan ahmia.
KOMMENTOI