KESKUSTELUT > RISTIKOT > EPÄITSENÄISET SANANOSAT
4283. Epäitsenäiset sananosat
Eki12.10.2008 klo 14:12
Menin eräässä toisessa säikeessä ottamaan sanavarastooni sanan AKVA. Sain kuitenkin äsken huolestuneelta ystävältäni viestin: "Minulla on Valittujen Palojen sanakirjan toinen painos vuodelta 2002. Siinä on akva-sana pelkästään yhdyssanan alkuosana eli hakusanana akva-."En ole itse aivan tiukimpia epäitsenäisten sananosien välttelijöitä tai sis en ihan 100%:sesti kiellä niitä. Toisaalta kaikki ei ole sitä, miltä se näyttää. Nykysuomen sanakirja antaa oman merkityksen mm. sanoille TAKA, TASA ja SALA.
Tässä on minusta vähän samaa juttua kuin monessa muussa asiassa. On usein ratkojan etu, jos laatija pystyy tiukan paikan tullen joustamaan. Mieluummin ULAN kuin IKAT?
2. Tuomas L.12.10.2008 klo 14:23
TASA ja SALA ainakin ovat sukunimiä, joten ei kai niissä sinänsä sanoina pitäisi olla mitään kyseenalaista?Tietysti voidaan sitten sanoa, että tällaisissa sanoissa ei saisi hyödyntää niiden epäitsenäistä merkitystä vihjeyttämällä esimerkiksi -OVI = SALA.
3. Eki12.10.2008 klo 14:27
Tuomaksen toiseen kappaleeseen sanoisin, että juuri sitä tarkoitin, että jos kieltää tuommoisen vihjetyypin helpossa ristikossa, toimii ratkojavastaisesti.
4. kp12.10.2008 klo 14:40
Wiren sanoo, että akva on vesi ja se riittää mulle
5. Eki12.10.2008 klo 14:42
Eli menit kp meille kaikille valehtelemaan Valituista Paloista?
6. kp12.10.2008 klo 14:44
en suinkaan sana yhdyssanoissa on sulussa. eli voi olla hyvin ilmankin.
7. Eki12.10.2008 klo 14:48
Minulla on tässä kaksi oikein Juvalla painettua Wiréniä, 2001 ja 2003 Pikkujättiläiset, jotka ovat jostakin aleista hihaan tarttuneet. Eipä ainakaan yleissanoissa näy akvaa.
8. kp12.10.2008 klo 14:51
näyttää olevan 1996
9. pelaaja12.10.2008 klo 15:16
Wirenin 16. painos v. 2004 ei tunne akvaa. Facta 2001 kertoo: akva-, lat. sananalku, joka merkitsee veteen (lat. aqua) kuuluvaa tai liittyvää. Ekana siitä tuleekin mieleen akvaario.
10. pelaaja12.10.2008 klo 15:25
Tuo kommenttini tarkoitti, että jos vihje on vaikka - Velva tai -Marine, en ratkojana mielelläni kirjoittaisi siihen akvaa.
11. RA12.10.2008 klo 15:35
kp, tarkennatko vielä, että onko se AKVA missään kirjassasi i t s e n ä i s e n ä sanana?
Ja jos ei, niin onko todella niin, että vain yhdyssanan osana esiintyvä sana kelpaa sinulle (teille) ratkaisusanaksi?
12. PP12.10.2008 klo 15:38
Minua askarruttaa sanatyypit täysvaltainen, -suus, yksityiskohtainen,-suus. Eki käytti tuossa edellä sanaa ratkojakohtainen. Tyyppihän on sinällään hyvä ristikkosana, mutta käykö myös vihjeeksi esim. täys- = valtainen tai päinvastoin -valtainen = täys? Yksityis -sana oli kerran ristikossa (valitettavasti en muista, missä) ja minusta se tuntui ei-oikealta. Muistaakseni vihje oli -yrittäjä. Tyhmä kysymys, mutta kysyn silti. (Vai miten olisi -kohtainen = ratkoja :-) )Yhdyssanaketjussa ovat esiintyneet sekä -valtainen että -kohtainen ja niihin on vaikea keksiä mitään jatkosanaa. Vaikka ne ovatkiin tyypiltään adjektiiveja, pidän niitä 'epäsanoina' ns. 'liitesanoina' (oma termini, ei puututa siihen).
13. Taata12.10.2008 klo 15:40
Ristikkorenkikin tuntee akva- sanan. Yrittäkää rauhoittua ja jättäkää KP rauhaan. Jos yhtä miestä yritetään koko ajan mopata, niin se ei ole enää mitään keskustelua vaan suurta lapsellisuutta osoittavaa käytöstä.Sanoin jo yöllä RA:lle tästä asiasta, mutta lienee jo unohtunut taas. Eikö voida välillä tehdä muutakin kuin kehua omia ja haukkua KP:n ristikoita? Ei pitäisi olla vaikeaa, kun lehtipisteissä riittää lehtiä joka lähtöön. Varmaan satoja laatijoita ja yhdelle koko ajan annetaan oikein psykologin
johdolla sakin hivutusta.
14. RA12.10.2008 klo 15:43
Mitä hivutusta on kysyä ratkaisusanasta? Lukaise nyt alkajaisiksi vaikka HS-säiettä tai IS Kovis -säikeitä. Kyllä sielläkin sanojen perään kysytään ihan samalla lailla.
15. RA12.10.2008 klo 15:47
Kertaan vielä: Yhdyssanan osana AKVA- on tunnettu. Siitä ei ole ollut mitään epäilystä koko aikana. Suht yleinen käytäntö kai kuitenkin on, ettei tuollaista sanaa käytetä ratkaisusanana. Sitä olen tässä kysymässä, että kun tuo sana kp:n ristikosta löytyy, että voiko hänen mielestään käyttää.
Jos tämä on mollausta, niin voin vain ihmetellä. Taas kerran.
16. RA12.10.2008 klo 15:55
Yleistetään sitten, niin ei Taatan oikeudentajuun koske.Sanakirjasta löytyy paljon vastaavia: ALLO-, AMFI-, AMBI-, ANDRO-, ANEMO-, EKSA- ... Olisiko nämä ratkaisusanoiksi kelvollisia?
17. Taata12.10.2008 klo 15:58
Jos se sana on KP:n ristikoissa, niin tottakai sitä silloin siellä voi hänen mielestään käyttää. Tarvitseeko sitä alkaa enää erikseen kysymään, jos olet RA vilpittömällä asialla?Alatko RA seuraavaksi käymään läpi kaikki KP:n sanat niin,¨
että hän ei ehdi muuta tehdäkään kuin vastailla kysymyksiisi. Näytä minulle laatija, joka olisi täällä koko ajan päivystämässä ja vastaamassa heti esittämiisi mahdollisiin
kysymyksiin. Tultiin juuri kävelyltä enkä minäkään siis aina ole suinkaan täällä tisurissa.
18. Taata12.10.2008 klo 16:05
EKSA löytyy kirjoistakin ja AMFI ainakin ristikkorengistä.Mulla ei ole valitettavasti nyt tässä koko kirjavarasto käsillä.
19. RA12.10.2008 klo 16:07
Juuri noin. KAIKKI SANAT! KOKO AJAN! AINA! Kun yhtä kysyin.Syitä kysymiseen on tasan kolme.
1. Hämmästykseni, että kp oli tuon sanan omaan ristikkoonsa kelpuuttanut.
2. Hämmästykseni, kun kp sanoi sen olevan itsenäinen sana.
3. Kiinnostus, että kelpaisivatko sitten kaikki muutkin vain yhdyssanojen osina esiintyvät sanat.
20. kp12.10.2008 klo 16:42
Lähettäjä: RA 12.10.2008 klo 15:35kp, tarkennatko vielä, että onko se AKVA missään kirjassasi
i t s e n ä i s e n ä sanana?
ON Wiren 1996
21. RA12.10.2008 klo 16:44
Onkohan nyt sitten niin, että vaikka tavallisimmat sanakirjat järjestään väittävät jonkun sanan esiintyvän VAIN yhdyssanojen osana, niin jotkut tällaiset osat ovat alkaneet elää myös itsenäistä elämää?Ja se on sitten vain kielikorvalla (vai millä ;-) tunnisteltava, että kelpaisko itsenäiseksikin ja tätä myötä ihan kelpo ristikkosanaksi.
22. kp12.10.2008 klo 16:49
ihan turha keskustelu. niinkuin Taata sanoi ristikkorenkiin kirjoittaa sen niin tulee.
23. HT12.10.2008 klo 16:51
Akva on itsenäisenä sanana myös minun Wirenissäni vuodelta 1993:-http://files.myopera.com/HeT/albums/613189/a.jpg
24. RA12.10.2008 klo 16:55
OK. Sitten asia on AKVAn osalta selvä. Löytyy kahdestakin kirjasta.
25. pelaaja12.10.2008 klo 17:51
Tästä keskustelusta (siis ei akvasta vaan epäitsenäisestä sananosasta yleensä) voi maallikko (siis minä) vetää nyt sen johtopäätöksen, että laatija saa esim. ongelmakohdissaan käyttää mitä tahansa kirjainyhdistelmää. Kyllä se aina jostain printattuna löytyy tai on joskus löytynyt eli on siis olemassa. Turhaa on päivittely mistään kökkösanasta.
26. asia selvä12.10.2008 klo 18:41
Onko tiivistelmäni viime päivien keskustelusta oikea: Ristikoissa akva, eksa ja amfi kelpaavat, mutta arin on kielletty? Loogista, vai mitä?
27. PP12.10.2008 klo 18:45
Mikäli tämä vesiperäinen keskustelu on nyt lopuillaan, niin voisiko joku ystävällisesti yrittää vastata tyhmään kysymykseeni 15:38, kun se edelleenkin askarruttaa mieltäni. Kysyin ihan vakavissani, sillä asia kiinnostaa minua -kohtaisesti = pers jostakin syystä. Otsikkohan kuului: EpäitsenäiseT sananosaT. Vai oliko tarkoitus keskittyä vain aqua -sanan eri muotojen käsittelyyn? :-(
Sanoja on vaikka kuinka paljon. Täyspäinen, erinomainen, kyseenalainen... , joiden alkuosaa ei parhaalla tahdollakaan voi katsoa itsenäiseksi sanaksi ja 'omainen' ja 'alainen' tarkoittavat itsenäisinä aivan muuta.
Lopuksi vielä yksi esimerkki epätoivoisesta yrityksestä eräässä ravilehdessä joskus 90 -luvulla: mennyt = edes. Ja me Jaskan kanssa nauroimme niin...
28. Jukkis12.10.2008 klo 19:11
Palstan johtava kp-apologeetikko Taata voisi havaita sen, että tämä viimeisin "kp-moppaus" sai alkunsa tästä:Eki: Superlatiiveja ei ehkä haluamalla haluta ristikoihin, mutta ovatko ne jossakin kiellettyjen listalla?
kp: oulussa on
Eli taas kerran ihan älytön vastaus, joka vaati lisäkysymyksiä, ja niihin lisäkysymyksiin sitten saadaan kp:ltä vastauksia, jotka yleensä kuuluvat johonkin kategorioista "älytön", "järjetön", "lapsellinen", "käsittämätön".
Täällä on monta keskustelijaa, sekä laatijoita että ratkojia, jotka ihan vilpittömästi ovat kiinnostuneita ristikkosanoihin liittyvistä asioista. Vilpittömyydessään he antautuvat "keskusteluun" kp:n kanssa, ja tulos on lähes aina sama, eli turhautuminen, joka sitten Taatan mielestä johtaa "moppaukseen", vaikka kyse on vaan yrityksestä saada edes joku järjellinen vastaus.
29. pelaaja12.10.2008 klo 19:15
Olin kuvitellut, että sananosa on ihan eri asia kuin yhdyssanan osa (esim. akvaario ><perskohtainen), ilmankos...
30. Matti12.10.2008 klo 19:17
Eihän VW mikään sellainen suomen kielen auktoriteetti ole, että hänen (ihan hyvästä) ristikkosanastostaan löytyvät sanat ovat automaattisesti kelvolliset ristikkoon. Tyyliin: ai että löytyi Wirenistä? Selvä sitten.Tietysti jos "ristikkoyhteisön" sopimuksella hän on tällainen ristikkosanojen auktoriteetti, niin sitten on, ei siinäkään mitään.
31. RA12.10.2008 klo 19:19
PP, kuten jo vesiperän vetäneestä keskustelustaKIN käy ilmi, minun kielikorvani ei ole niitä tarkimpia. Mutta kyllä minä ainakin kaksi kertaa miettisin, jos ristikkoon olisi pukkaamassa sanaa KOHTAINEN, PERÄINEN tai VALTAINEN.
- Sitä en tiedä, huomaisinko ratkojana. En muista koskaan nähneeni.
32. PP12.10.2008 klo 20:08
pelaaja: Olet oikeassa ja minä vaan taas hötkyilin väärällä säikeellä. Suuntani on takavasen. Kysynpä sitten, jos löydän oikea säikeen.
33. HT12.10.2008 klo 20:17
pelaaja: "... voi maallikko (siis minä) vetää nyt sen johtopäätöksen, että laatija saa esim. ongelmakohdissaan käyttää mitä tahansa kirjainyhdistelmää. Kyllä se aina jostain printattuna löytyy tai on joskus löytynyt eli on siis olemassa. Turhaa on päivittely mistään kökkösanasta." Tuo periaatehan ainakin Lehdolla tuntuu olevan. Jos merkkijono löytyy netistä hakukoneella, se saa kelvata ristikkoon täytteeksi, jotta kohta tulee valmiiksi.Matti: samaa mieltä Wirenistä eli kirjat ovat hyviä mutta eivät tietenkään jumalansanaa. Heitin oman viestini akvasta lähinnä vihjatakseni, ettei kp ole nähnyt harhoja tai puhu muuten vain pehmoisia. Sinänsä mielenkiintoista, että Wiren on siis jättänyt akvan pois myöhemmistä laitoksista.
34. pelaaja12.10.2008 klo 20:23
PP,en mitenkään varmaan ole oikeassa. Joskus itseni ja muiden harmiksi luen asioita kirjaimellisesti, joskus taas en. Otan saman suunnan (mutta vannomatta paras)
35. ++juh12.10.2008 klo 23:02
Veikko Nurmen artikkeli Sanasepossa 2/1984:sanasepot.fi/artikkelit/epaitsenaiset.html
36. iso S12.10.2008 klo 23:36
Kunnioitettu guru tyytyy valitettavasti määrittelemään pulman eikä ota selkeästi kantaa puolesta tai vastaan, vaan pyytää metsää vastaamaan huutoon: "Kertokaa ihmeessä mitä mieltä olette asiasta ja perustelkaa kantaanne jotenkin."Nostan artikkelista esiin kaksi yhdyssanan alkua jotka Nurmi luokittelee ongelmallisten joukkoon kuuluvaksi: lese ja kidus. En voi mitenkään ymmärtää mikä ongelma näissä olisi ainakaan monikkomuodossa. Yksikkömuotoisenakaan en olisi pitänyt näitä ongelmana ellei noin korkea taho olisi sellaista epäilystä ilmaan heittänyt.
Nykänen tosin määrittelee leseet monikollisena substantiivina: "ennen rouhimista ja jauhamista jyvistä irrotetut kuoriosat, joihin on jäänyt kerros siemenen ulommaisia solukoita". Näitä osia käsitellään harvoin yksittäin joten yksikkömuodolle ei ole paljon käyttöä. Jos nyt kuitenkin yksi tuollainen lennähtäisi silmääni niin hätäpäissäni pyytäisin lähimmäistä poistamaan leseen enkä tuhlaisi kirvelevää aikaa nimitttämällä kiusaavaa objektia kuoriosaksi jossa on solukkokerros.
Ilmeisesti ei ole sellaista eläinlajia eikä vahingoittumatonta eläinyksilöä jolla olisi vain yksi kidus. Kidukset kuitenkin muodostuvat enemmän tai vähemmän selkeästi erottuvista yksittäisistä kiduksista, joten on mahdollista että vain yksi kidus vaurioituu. Kidusvaurion jälkeen kalalla voi siis olla vaurioitunut kidus, yksikössä. Tätä traagista tapausta voi käsitellä ristikossa.
PYrkimättä mitenkään mollaamaan Wireniä ja hänen teoksiaan totean että ristikkosanastot tuppaavat olemaan jossain määri deskriptiivisiä eikä normatiivisia. Toisin sanoen ne on tarkoitettu ratkojan avuksi ja kuvaavat vallitsevaa olotilaa (näitä sanoja voit tavata ristikoissa) eikä laatijan ohjenuorksi (näitä sanoja suositellaan käytettäväksi ristikoissa).
Lisäksi missä tahansa lähdeteoksessa voi olla virheitä ja erityisen helposti tuollaisessa joka on tehty kokonaan tai pääasiassa yhden henkilön voimin. En ainakaan usko että Wirenin ristikkosanastot kävisivät läpi yhtä huolellisen tarkistusprosessin kuin "viralliset" sanakirjat ja tietoteokset. Omille virheilleen tuppaa olemaan sokea.
Epävarmat asiat pitäisi tarkistaa vähintään kahdesta lähteestä, mieluummin sellaisista joiden tiedetään tai edes kuvitellaan olevan toisistaan riippumattomia. Tämä ei toteudu jos katsotaan kahden eri ihmisen omistamasta Wirenistä :-(
37. JTak13.10.2008 klo 09:32
Ei hirveästi kannata viitata Wirenin kirjoihin luotettavana lähteenä, jos sana ei kerran muualta löydy. Eiköhän siellä ole vain akvan kohdalla sattunut Veijolle pieni kirjoitusvirhe ja siinä kaikki.
38. Eki13.10.2008 klo 09:58
Minustakaan Wirén ja/tai Vuokila ja/tai Ristikkorenki ei riitä sanan oikeutukseen. Ristikkosanastojen perusideahan on kerätä ristikoissa esiintyvät sanat ja näin hyväksyntä muuttuisi muotoon "jos sana tai vihje on esiintynyt ristikossa, se kelpaa ristikkoon". Lisäksi meille kaikille sanaston tekijöille tulee virheitä, jotka paisuvat lumivyöryn lailla, elleivät laatijat käytä lähdekritiikkiä sanastoja penkoessaan.Tässä säikeessä kommentoineiden aitojen ratkojien yleistoiveena olen lukevinani, että parempi yksi vähän arveluttava sana (olipa se akva tai joku muu) kuin monta huonoa/vaikeaa/outoa sanaa.
Toivotan kaikkien laatijoiden ristikoille hyvää laatua ja pitkää ikää. Ei mollata kollegojen töitä, teoriassa tai osoitellen! Antaa ratkojien esittää mielipiteensä ja reagoidaan niihin maltillisesti ja yritetään niiden avulla tehdä entistä parempia ristikoita!
Pyydän anteeksi, jos jollakin sanomisellani olen loukannut jotakuta. Se ei ole tarkoitus. Syyttelyksihän tämä tuntui taas välillä menevän.
39. HT13.10.2008 klo 10:14
"Toivotan kaikkien laatijoiden ristikoille hyvää laatua ja pitkää ikää." Pitkää ikää ristikoille?
40. eKI13.10.2008 klo 10:23
Pitkää ikää laadukkaalle ristikkotuotannolle.
41. (Eki)13.10.2008 klo 10:26
(Mulla on uusi näppis, josta en vielä oikein osaa katsoa, ovatko versaalit päällä vaiko eikö)
42. [RA]13.10.2008 klo 10:43
[Tässä säikeessä on nyt nelisenkymmentä kommenttia ja vaikka kuinka luen alusta asti, en kyllä löydä montakaan mollaavaa kommenttia - en ristikoista, enkä henkilöistä. Joku toisenlainen sihti kai tarvittaisiin, että löytyisi.Mutta: Lienee jatkossa viisainta, että kun sanojen tai vihjeiden perään kyselee, tekee sen mainitsematta laatijanimeä. Eikähän se kyssärin kannalta olennaista edes ole, joten hyvin voi jättää pois.
Tuolla IS Kovis -, HS-, ja Pelikaani-säikeissä tällainen nimettömyys ei onnistu, mutta harvemminpa siellä asia on ollut ongelmakaan.
Omaksi "puolustuksekseni" sanon, että olisin tuon AKVAn jossakin vaiheessa kysynyt riippumatta siitä, kenen ristikosta löytyi.]
43. RA13.10.2008 klo 12:09
Tuomas L. kirjoitti 12.10.2008 klo 14:23 mm. sanasta SALA:"Tietysti voidaan sitten sanoa, että tällaisissa sanoissa ei saisi hyödyntää niiden epäitsenäistä merkitystä vihjeyttämällä esimerkiksi -OVI = SALA."
SALA löytyy - siis niissä paljon puhutuissa kirjoissakin :-) - itsenäisenä sanana ja ainakin 'salaisuus'- ja 'salainen'-sanan synonyyminä.
Minun kielikorvani sanoo, että myös PIILO (tai KÄTKÖ) <> SALA, vaikka mikään sanakirja ei tätä yhteyttä näyttäisi vahvistavan. Mitä sanovat muiden kielikorvat?
Jos näin olisi, niin tuo Tuomaksen mainitsema vihje -OVI = SALA olisi joka suhteessa ja saivartelematta OK. Yhdellä kiepillä; PIILO-OVI > SALAOVI.
44. HT13.10.2008 klo 15:30
Akvasta vielä kerran.Wirenin kirjan 1993-painoksessa ovat omina sanoinaan myös sellaiset kuin ameba, ameeba, aloe ja aaloe. Jokaisen kohdalla on selitysten joukossa se toinen vaihtoehto (pitempi/lyhyempi). Wiren on varmasti tiennyt, etteivät nuo kaikki muodot ole "tasa-arvoisia", yhtä hyviä oikeakielisyyden kannalta. Silti hän on pannut ne näkyviin, kun niitä joka tapauksessa näkee/näki ristikoissa. Kuten iso S yllä osuvasti toteaa: "... ristikkosanastot tuppaavat olemaan jossain määri deskriptiivisiä eikä normatiivisia. Toisin sanoen ne on tarkoitettu ratkojan avuksi ja kuvaavat vallitsevaa olotilaa (näitä sanoja voit tavata ristikoissa) eikä laatijan ohjenuorksi (näitä sanoja suositellaan käytettäväksi ristikoissa)."
Esipuheessa Wiren huomauttaa: "... sanoille voi olla paljon muitakin selityksiä kuin ne, mitä 'virallisissa' tietokirjoissa, siis ensyklopedioissa ja Nykysuomen sanakirjassa on annettu." Paitsi että hän mainitsee akva-sanan ja sille selityksenä 'vesi', kirjassa on myös vesi-sanan kohdalla mm. akva ja aqua. Tulkittakoon tämä iso S:n tavoin tarkoitetuksi kertomaan, että tuollaisia vastineita voi nähdä, ei kannanotoksi akva-sanan hyvyydestä.
45. kp13.10.2008 klo 15:49
Ja tuohan riittää laatijalle.
46. RA13.10.2008 klo 16:19
Kylpä hyvin riittää. Ja eikös jo ole moneen kertaan todettu, että osa laatijoista käyttää sanoja (yhdyssanoja, superlatiiveja, lyhenteitä ja sen semmoisia), joita EI LÖYDY MISTÄÄN KIRJOISTA!! Ilman että ratkojat korvaansa lotkauttavat!
Että laatijalla on kai vain sitten - viime kädessä - oltava sitä kielentajua, mitä voi laittaa mihinkin ja mitä ei kannata.
Ratkojana yhdyn mm. Lauriin siinä, että eivät nuo välillä oudohkotkin sananmuunnokset ratkomista haittaa. Joskus jopa tapauksesta riippuen - päinvastoin. Riemastuttavat! Aika vaikea tämä sananvalinta-asia ehdottomilla säännöillä säädeltäväksi, eikö?
Vähän erikoinen sanaviritelmä on todellakin (minusta) ratkojana parempi kuin se kuuluisa "Itä-Samoan koilliskolkan kuninkaan vaimo".
Tylsäksi ratkojan kannalta homma menee VASTA silloin, kun monen ratkojan ja Ekin yllä (9:58) muotoilema ajatus "parempi yksi vähän arveluttava sana (olipa se akva tai joku muu) kuin monta huonoa/vaikeaa/outoa sanaa" muuttuu muotoon "arveluttavia sanoja JA monta huonoa/vaikeaa/outoa sanaa".
47. RA13.10.2008 klo 16:24
P.S. Jotenkin toivoisin, että sanojen merkityksiin, oikeinkirjoitukseen ja "oikeaoppisuuteen" liittyvät, tietämättömyydestä ja/tai silkasta uteliaisuudesta ja pähkäilynhalusta heränneet kyselyt osattaisiin erottaa suoranaisesta laatijakritiikistä.
48. iso S13.10.2008 klo 17:20
Olen Tuomaksen kanssa jossain määrin eri mieltä siitä että vihje -ovi ei ole hyväksyttävä ratkaisusanalle SALA. Minusta on, täysin riippumatta siitä onko sala hyväksyttävä itsenäinen sana. Me molemmat olemme samaa mieltä että sukunimenä Sala on hyväksyttävä sana. Tuskin moni muukaan inttää tätä vastaan.Salaovivihjeen epäilyttävyys ja vähäinen epäröintini syntyy siitä että Tuomaksen tuomitsema vihje ei kerro mitä ratkaisusana merkitsee. Silloin ratkojalle tai pahimmassa tapauksessa jollekin laatijalle saattaa syntyä sellainen käsitys että sala on itsenäinen sana tai että mikä tahansa yhdyssanan osa kelpaa ristikkoon.
Minun mielestäni ristikko on assosiaatioleikki jossa tiettyjen sääntöjen puitteissa voi johdatella mielikuvitusta tavoilla jotka eivät ankarasti ottaen ole "oikein".
Otetaan esimerkiksi vaikkapa pudotusvihje "ISSA" sanalle "OLLI" tai päinvastoin. Tämä on joidenkin mielestä oikein hauskaa: vihje muuttuu ymmärrettäväksi lisäämällä K kummankin alkuun. Kikkavihjeisiin tottumaton ratkoja saa kenties ratkaisun syntymään poikittaisten sanojen avulla ja ihmettelee, onko olemassa Olli Issa -niminen henkilö tai joku tunnettu issa-heimoon kuuluva Olli.
Pitäisikö tämän väärinkäsityksen pelossa kieltää kikkavihjeet ja riistää visaisten ystäviltä suuri osa ilosta? Pitäisikö pehmiksistä kieltää kaikki vihjeet jotka joku voi käsittää väärin? Tämän voi sanoa yksinkertaisemminkin: pitäisikö kieltää vihjeet?
Helpossa ristikossa olisi huono vihje sanalle SALA esimerkiksi OIVA tai MUINAINEN NÄYTTELIJÄ. Onnistumisen ilo syntyy paljon todennäköisemmin vihjeellä -OVI. Tilan salliessa voi tietysti laittaa molemmat, jolloin "harhaoppinen" vihje tuottaa ratkaisun ja "puhdasoppinen" sille selityksen: "-OVI tai 1940-1968 elokuvissa näytellyt Oiva".
KOMMENTOI