KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > SIENET
4277. Sienet
Matti9.10.2008 klo 22:55
(Vastus Ristikot-aiheen aarnon kysymykseen.)aarno, on ollut vähän kahdenlaista tietoa tästä sienestä. Lapsena söimme sitä täyttä päätä, mutta myöhemmin se joutui vähän pannaan, kun ei tiedetty sen myrkyn vaikutuksia. Mutta näköjään taas voi syödä, jos esikäsittelee hyvin, eikä syö aivan tolkuttomasti. Oma kirpakka makunsahan sillä on. Häiritsee vaan se, että jos kovin ryöppää, niin maku katoaa, ja kohta sieni maistuu lähinnä sellulle.
Enemmänkin voisi sienistä vaihtaa ajatuksia, joten tässä siihen säie.
2. Ari9.10.2008 klo 23:10
Asiahan ei tetenkään minulle kuulu, mutta laitan tämän keskustelun nyt tähän koska myöhemmin sitä kuitenkin kysyttäisiin ja silloin se olisi jo hautautunut muuhun jutteluun.Lähettäjä: aarno 9.10.2008 klo 14:36
minä olin rouskumehtällä ja kori tuli hetkessä täyteen.
eikä edellenkään ollut hirvikärpäsiä. tiedoksi vaan.
Lähettäjä: Matti 9.10.2008 klo 15:18
aarno, kelpuutatko mustarouskut sienikoriisi?
Lähettäjä: aarno 9.10.2008 klo 17:31
kyllä olen aina ottanut joukkoon myös niitä. tosin aina
olen ne nylkenyt (siis sen vihreän osan) paljon ennen
kuin tuli se haloo että niissä olis jotakin myrkkyä.
ne ovat reilustu keitettävä n5 minuuttia. uusien tutkimusten
jälkeen ei saa syödä joka päivä ja kiloa kerrallaan.
nykykirjoissa kahden tähden sieni ja aina keitettävä.
hyvä sieni.
Lähettäjä: aarno 9.10.2008 klo 21:51
miksi Matti kysyit? jäi vaivaamaan josko sinulla on epäselvyyttä tosta mustrouskusta siksi tämä uusin
tieto:
Lactarius turpis
Svartriska
o** (tark. tähteä *)
3. turutar9.10.2008 klo 23:24
Lausuuko kukaan kantarelli-sanan kuten se kirjoitetaan, eli yhdellä t-kirjaimella?
4. Hakro9.10.2008 klo 23:32
Turutar: Kokeilin ja kuuntelin pitkään omaa ääntelyäni ja tulin siihen tulokseen, että käytän puoltatoista teetä. Samalta se on kuulostanut useimpien muidenkin tuntemieni ihmisten lausumissa.Aiheesta poiketen: Hankalampi tilanne on mielestäni siinä, että Kielitoimisto on suosittanut kirjoittamaan samppanja mutta kampanja.
5. aarno9.10.2008 klo 23:43
MustarouskuLactarius turpis
o**
Vihertävä mustarousku kasvaa hyvin yleisenä metsissä,
hakamailla ja puistoissa koko Suomessa. Se on ainakin
koivun ja kuusen juurisieni. Monen rouskunkerääjän
mielestä se on maultaan rouskujemme parhaita.
Jos sitä käyttää ruokasienenä, sen esikäsittely kannattaa
tehdä huolella. Mustarouskun satoaika on heinä-
lokakuussa.
Varoitus
Mustarouskusta on löytynyt erittäin vähäisiä määriä
nekatoriini-nimistä kumariinijohdannaista ainetta,
joka on soluviljelmissä todettu mutageeniseksi eli
mutaatioita aiheuttavaksi. Tämän vuoksi sienen
jokapäiväisestä ja runsasta käyttöä on syytä välttää.
Mustarouskulle suositellaan tavallista pitempää
esikäsittelyaikaa (vähintään 5 min), pintakelmun
nylkemistä ja keitettyjen sienten huuhtelua vedellä.
Pulkkosieni (Paxillus involutus)
muistuttaa jonkin verran nuorta mustarouskua.
Pulkkosieni on tappavan myrkyllinen.
Pulkkosienestä ei tule koskaan maitiaisnestettä.
Huomioitavaa
Metsässä kasvavat mustarouskut ovat tyypillisesti
pienempiä, hennompia ja vihertävämpiä kuin
pihoilla ja puistoissa kasvavat kasvavat
kookkaat mustarouskut.
Lakki 5-20 cm leveä, tahmea, vihertävän mustanruskea,
keskeltä tumma, reunoista vihertävänkellertävä ja
lyhytnukkainen.
Heltat kellanvalkoiset, tiheässä, vanhana tummatäpläiset.
Jalka kellanvihertävä-vihertävänrukea, tanakka,
tasapaksu ja täyteinen.
Malto valkoista.
Maku kirpeä-polttava.
Esikäsiteltävä huolella
Säilötään suolaamalla ja pakastamalla.
Matti tämä on uusin tietoni asiasta.
6. Hakro9.10.2008 klo 23:55
Kun olin kakara, meidän perhe poimi paljonkin mustarouskua, enkä muista, että sitä olisi kohdeltu millään erityisellä tavalla. Ja niitä syötiin paljon.Meillä myös korvasienet pelkästään kuivattiin, koska ryöppääminen hävitti niistä maun. Ja niitä syötiin paljon.
Voisinko selittää omituisen käytökseni näiden myrkkysienten vaikutuksella?
7. Tuula10.10.2008 klo 00:57
Sinulle Hakro vastaisin, että aivan samoin, että kotonanisyötiin mustarouskua ja paljon. Meilläpäin oli hyvät sienimaastot. Korvasieniä toki kuivattiin, mutta meillä
liotuksen jälkeen käytettiin myös liotusliemi, ettei
maut menisi hukkaan. Niin teki kaikki muutkin tuttavani.
Eikä kenellekkään tullut ikinä mitään vaivoja.
Kai se on kuitenkin oltava varovainen ja uskoa
mitä tutkimusten jälkeen on kirjoitettu, mutta tosiasia
on etteivät ne korvasienet maistu, kuten ennen.
Kuivattamisen jälkeen pitää keittää 10 min. ja isossa
määrässä vettä ja peräti kaksi kertaa. Maku on
melkein olematon entiseen verrattuna.
8. Hakro10.10.2008 klo 01:09
Tuula: Tuollaisen keittämisen jälkeen ei mielestäni korvasieniä kannata enää syödäkään.
Minusta näyttää, että nykyisin ihmisillä on paljon enemmän kaikenlaisia vaivoja, kun ne on niin "varovaisia".
Mikseivät "tutkimukset" varoita makkarasta? Se tappaa ihmisiä moninkertaisesti verrattuna sieniin.
Äskettäin etsin tietoja sienimyrkytyksistä. Suomessa kuolemaan jotaneita tapauksia on ollut neljä 40-luvulla, kaksi 50-luvulla, ei yhtään 60-luvulla ja kaksi 70-luvulla. Viimeinen tapaus on vuodelta 1978 eli tasan 30 vuotta sitten.
9. RA10.10.2008 klo 02:31
Kantarelli / kanttarelli: Pesosesssa on molemmat. Ilman toista teetä sanotaan olevan parempi.
10. Matti10.10.2008 klo 11:45
Minne ovat suppilovahverot kadonneet? Sipoossa paikoilla joista pari kesää sitteen kannoimme suppiksia ämpäritolkulla, tuttujenkin riesaksi, ei viime ja tänä syksynä ole mitään. Vaikka luulisi sienirihmastojen nyt kuluneen ja sitä edellisen kesän jäljiltä voivan hyvin. Vai eikö stadissa sienet kasva? Oletteko te löytäneet?
11. aarno10.10.2008 klo 15:54
siellä toisella sivustolla kerroin jotta piti naapureillejaella koska ite en olis jaksanut kaikkia laittaa.
ei ne aina samaan paikkaan tule. joskus sienirihmastot
pitää lepovuoden.
12. Tsööts10.10.2008 klo 17:27
Tähän sopii ehdottomasti vanha vitsi: löysin metsästä kaksi itselleni ennestään tuntematonta sienilajia, ryypätkääpä ja naitatti.
13. RA10.10.2008 klo 17:54
Suppilovahvero on lempisieniäni. Aina madoton, semmoisenaan syötävä ja herkullinen. Ainoa tylsä seikka ainakin täällä meilläpäin on, että hirvikärpäset ilmestyvät tänne suunnilleen samalla sekunnilla kuin suppiksetkin.Suppilovahvero kestää kuitenkin hyvin pakkasta ja luntakin (toisin kuin hirvikärpäset). Olen kerran ollut suppilovahveroita poimimassa joulukuun alussa (6.12.) Itsenäisyyspäivän aamuna meitä oli kaksi hullua. Joku golffaili Tawast Golfin kentällä.
14. aarno10.10.2008 klo 23:46
suppilovahveroita todellakin löytyy jopa lumen seasta.etkös RA tykkää kanttarelleista. Cantharellus tubaeformis.
ruotsiksi Trattkantarell. kantarellit tulevat joskus jopa kesäkuun
lopussa ja siintä eteenpäin ja silloin ei ole vielä niitä
hirvikärpäsiä.
15. RA11.10.2008 klo 00:12
Jo toki tykkään kant(t)arelleista! Ja tateista ja orakkaista ja lampaankäävistä ja vaikka mistä.
16. aarno11.10.2008 klo 00:25
sinähän mukava ihminen oot. kaikesta tykkäät. niin se pitääollakkin.
17. Hakro11.10.2008 klo 00:51
Tsööts (ja muut joita sienet kiinostavat):Ilmeisasti tunnet tämän kauniin laulun, josta laita tähän (tekisjänoikeuksien vuoksi) vain ensimmäiset neljä säettä:
"Kun metsän yllä alkaa ilta hämärtää
ja lapset kotiin sieniretkeltänsä kiirehtää
niin poimimatta jää
ryypätkääpä viimeinen."
Jos haluatte laulaa koko laulun sanat, löytänette ne googlaamalla "ilkka aaltonen" joka on tämän ihanan laulun sanoittaja. Sieltä voitte löytää sanat alusta loppuun.
18. [Hakro]11.10.2008 klo 00:54
[Anteksi innoissani oikolukematta lähettämäni edellinen posti. Asia varmaan tuli silti selväksi.]
19. Olavi Kivalo11.10.2008 klo 08:33
Onko jollakin tietoa suppilovahveron levinneisyyshistoriasta. Moni ihmettelee, miksi tämä runsas ja hyvä ruokasieni on löydetty vasta nyt. Oman muistikuvani mukaan tätä sientä ei yksinkertaisesti ollut Suomen metsissä noin 40-50 vuotta sitten. Koska suppilovahvero mahtoi ilmaantua Suomeen ja mistä? Tänä vuonna Englannissa on tavattu toistakymmentä uutta sienilajia.
20. HT11.10.2008 klo 13:49
Suomalaisten sieniharrastus pääsi aiheeksi Wall Street Journalin artikkeliin syyskuussa:-http://online.wsj.com/article/SB12204741876279637 7.html
Juttuun liittyviä kuvia (ns. slideshow)
-http://online.wsj.com/article/SB12204705755729620 5.html
Artikkeli oli lainattu eilen ateenalaisen Naftemporiki-lehden saitille, ja siellä oli sienistä sellaisia kuvia, joita en saanut WTJ:n saitilta näkyviin mistään linkistä.
-http://www.naftemporiki.gr/t+z/story.asp?id=15749 4
21. Matti11.10.2008 klo 15:20
Olavi Kivalo, kun 50-luvulla sienet tunkeutuivat tietoisuuteeni Varkauden leveysasteella, ei suppilovahveroista kukaan tiennyt mitään. Etelään muutettuani 70-luvulla suppiksia rupesi olemaan, ja minulla on se käsitys, että esiintymät ovat täällä tulossa runsaammiksi. Sisareni Vaasasta sanoi, että aivan viime vuosina suppiksia on esiintynyt myös siiellä. Olisiko siis niin, että suppikset ovat levinneet ja leviämässä etelästä kohti pohjoista. Ei kai sentään kasvihuoneilmiön seurauksena.
22. RA12.10.2008 klo 18:33
Eipä ole tietoa OK:n kysymästä suppilovahveron levinneisyyshistoriasta.Sen sijaan ainakin omat sienioppaani vakuuttavat, että nykyisin (vähintään 80-luvulta asti) sientä on löytynyt Suomessa etelästä napapiirille asti.
Asuin nuorempana (70-80-luvulla) Kuopion seudulla ja silloin en muista suppilovahveroita koskaan nähneeni. Kysymys saattaa kyllä olla siitäkin, että siihen aikaan poimittiin melkeinpä pelkästään ryöpättäviä sieniä ja suppilovahverohan on melkoinen piiloutuja. Sitä ei näe eikä löydä, jos ei tiedä, mitä etsiä.
23. aarno12.10.2008 klo 19:08
eipä taida kukaan oikein tietää kuika kauan on suppiksiaollut. joka tapauksessa ikäkuusikoissa elelevät eli
ilman vanhaa kuusta ei ole suppiksia ne elävät yhdessä.
voi olla että on ollut yhtä kauan kuin kuusiakin.
luulen että 50-luvulla ja sen jälkeen sieni-ihmiset
keräsivät kookkaita sieniä ja varmasti tunnettuja.
meillähän on kuitenkin tuhansia eri sienilajeja.
ehkä aiemmin katsottiin, että mitä ruipeloita ja
ei herkullisen näköisiä sieni nuokin mahtavat olla.
eihän niissä ole oikein syötävääkään.
Jossain vaiheessa herättiin tiedon myötä, että
ne ovatkin erittäin herkullisia. kuusimetsän ne kuitenkin
vaativat. koivumetsissä eivät elele.
24. PP12.10.2008 klo 19:37
Ikäni sienimetsiä kolunneena opin tuntemaan suppikset kuitenkin vasta 70 -luvulla. Ei niitä näkynyt Pohjanmaalla muuta kuin sienikirjoissa. Ei meillä myöskään ollut kanttarelleja silloin. Siskoni, joka asuu nyt kotipaikkakunnallamme, kertoi että vasta parina kolmena kesänä he ovat löytäneet kantarellejä, suppiloita ei vieläkään. Mustaa torvisientä sentään esiintyi.Olisin kyllä tunnistanut suppilpvahveron, jos sellainen olisi eteeni tullut. Tutkin nimittäin sienikirjan kanssa jokaisen uuden löytämäni sienen.
Joku kertoi aikaisemmin mustarouskusta. Se on erinomainen sieni, madoton ja lihaisa. Aivan verraton varsinkin salaattisienenä. Tshernobylin jälkeen ennakkoluulot lisääntyivät. Sanottiin mustarouskun eniten imevän beckerellejä ja lyijyä. Kehotettiin poimimaan vain ihan pieniä yksilöitä ja mahdollisimman kaukaa ajotiestä. Tästä asiasta aarno kertoi seikkaperäisesti.
Muita minulle mieluisia rouskuja ovat haaparousku, karvarousku ja kangasrousku sekä voirousku, jota kutsuimme rasvarouskuksi. Kaikki voimakkaan kirpeitä sieniä ja sienikoppana toimi pyykkikori. Nuoruudessani jotkut poimivat jopa pulkkosieniä ja lakritsarousku oli joillekin suorastaan herkkua. Ne olivat jo ulkonäöltään vastenmielisiä ja myöhemminhän ne luokiteltiin syötäväksikelpaamattomiksi ja peräti myrkyllisiksi.
Miedot sienet eivät minua liiemmin hetkauta, haperot, tatit ja ukonsinet saivat jäädä rauhaan. Kehnäsienet menivät joukon jatkeena. Herkkusienistä olen aina sanonut, etteivät ne ole sieniä ollenkaan. Kanttarellejä sentään pomin. Mutta nämähän ovat makuasioita mitä suurimmassa määrin.
Tuo suppiloiden levinneisyys kiinnostaa. Miksei nitä kasva kotipaikkakunnallani, lähikunnista en tiedä. RA:n tavoin minäkin poimin eräänä itsenäisyyspäivänä jäisiä suppiloita ja tein pihveille niistä maukkaan muhennoksen. Saman talven tammikuussa haravoin lehtiä pihalta ja naapurini oli silloinkin poiminut vielä suppiksia.
25. aarno12.10.2008 klo 19:43
kuten jo sanoin suppikset elävät kuusien kanssa.vanha sammaleinen kuusimetsä on paras paikka mennä
niitä etsimään.
26. Hakro12.10.2008 klo 20:26
Eilen kävin tunnin kävelyllä lähimetsässä ja toin tullessani liki pari litraa suppiksia. Ne ovat nyt kuivattuina purkissa.
27. HT12.10.2008 klo 20:32
20-luvun tietosanakirja luettelee 39 sientä ja keittokirja vuodelta 1946 (teksti kai vuodelta 1938) 29 sientä, mutta suppilovahveroa ei ole kummassakaan. Levinneisyyshistoria taitaa olla vaikeasti selvitettävä, mutta Radio Suomen Luontoiltaan voisi tietysti lähettää asiasta kysymyksen, jos kovin kiinnostaa. Nykyäänhän homma hoituu sähköpostillakin, ei ole pakko soittaa.
28. Matti12.10.2008 klo 20:55
Monien muiden tavoin minäkin olen poiminut jäätyneitä suppiksia pakkasella. Ne oli helppo havaita, kun olivat saaneet harmaan himmerryksen pintaansa. Oli todella upeata kulkea metsässä, kun ne vaikeasti löydettävät sienet olivat äkkiä ikäänkuin väritetty taustastaan erottuviksi. Ja sitten kun niitä poimi, ne naksahtivat poikki kuin lasiesineet, ja kolisivat muoviämpäriin.Hakro, tuttavani löysi litran verran suppiksia, hienonsi ne ja kuivasi uuninpellillä. Mutta sitten piti lähteä töihin yövuoroon. Kohta miehensä tuli kotiin ja katsoi, että mitäs nuo korpunmurut tuossa uuninpellillä tekevät, ja puisteli koko lastin roskiin.
29. aarno12.10.2008 klo 20:56
suppeaa tietoa sienistä on ollut mitä HT tuossakirjoitti. nykyään pienikin sienikirja tarjoaa metsälle
mukaan otettavaksi n 200 eri sientä ja se on vain
murto-osa siitä mitä niitä kaikenkaikkiaan on.
30. aarno12.10.2008 klo 20:59
lisäisin vielä, että sienikanta ei ole niin paljon muuttunutkun nuo luvut mutta siententuntemus on.
31. Olavi Kivalo13.10.2008 klo 10:53
Loppukesällä, kun ensimmäiset koivunlehdet alkoivat putoilla ja kantarellikausi oli parhaimmillaan, tuli kantarellien löytäminen vaikeammaksi, koska koivun lehden ja kantarellin keltaisen sävyt olivat tismalleen samat. Eilen kun maa oli peittynyt ruskeilla koivun ja lepän lehdillä, oli suppilovahveroiden löytäminen tosi hankalaa. Kasveilla ja eläimillä on usein väri, jonka laji on kehittänyt tiettyyn tarkoitukseen, houkutukseen tai suojautumiseen. Mitä syytä näillä sienillä olisi suojautua ja miltä. Miksi punainen kärpässieni on taas väriltään niin erottuva?
32. Bella13.10.2008 klo 14:09
Olavi Kivalo:Alarmi! Älkää koskeko minuun.
Olisiko varoitusväri.
33. aarno13.10.2008 klo 20:15
toi oli tosi hyvin ajateltu Bella. varoitusväri erinomaista.
34. RA13.10.2008 klo 21:23
En oikein jaksa uskoa sienien ajattelukykyyn. Kunnes toisin todistetaan. :-D
35. RA13.10.2008 klo 21:36
Punakärpässienen lisäksi on olemassa myös ruskokärpässieni. Molemmat myrkyllisiä, mutta keitettynä "lähes vaarattomia", mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan. En ole uskaltanut kokeilla.Punainen ja ruskea ovat samannäköisiä, paitsi tuo väriero.
Sitten on ulkoasultaan erinäköinen valkokärpässieni, joka on tappavan myrkyllinen. Jo yhden lakin syöminen voi aiheuttaa kuoleman. Jotenka ei kannata uhota, että "Jos... ..., niin syön hatullisen valkokärpässientä".
36. Olavi Kivalo13.10.2008 klo 21:50
Bella on sieni?
37. Bella13.10.2008 klo 22:08
RA:Ettei sinulla olisi vanhaa tietoa punakärpässienestä:
Varoitus!
"Sisältää keskushermostoon vaikuttavia
myrkkyaineita, jotka liukenevat veteen.
Keitetyistäkin sienistä epäillään saadun kuolemaan
johtaneita myrkytyksiä."
Varoitus!
"Vaikka ruskokärpässieni sisältää punkärpässienen
tapaan hermomyrkkyjä, aiheuttaa se
punkärpässientä vakavamman myrkytyksen."
Ei tästä ole kauan kun lehdissä oli
koululaisista, jotka ulkoilmassa ja
suojanaamarit päässä yrittivät saada
keitetyistä punkärpässienistä jotain
väriainetta, niin kaikista turvatoimista
huolimatta he tulivat huonovointisiksi ja
heitä monia rupesi huimaamaan.
Sairaalaan vietiin ja joutuivat tarkkailuun
muutamaksi päiväksi.
"mutta keitettynä "lähes vaarattomia".
Tuo sitaatti ei pidä tänäpäivänä paikkansa.
Suosittelen uudempaa tietoa näinkin vakavassa
asiassa.
38. RA13.10.2008 klo 22:21
Juu. Minulle kyllä riittää jo tuon vanhan oppaan sanamuoto "keitettynä LÄHES vaaraton". Ei ole tullut mieleenkään kokeilla, että mikähän mahtaisi olla se "pikku vaara", joka keittämisen jälkeen ehkä kohtaisi.Ja uskon, että useimmille riittää.
Ja juuuu. Vakavia asioitahan nämä oikeasti ovat.
Tuli mieleen uusi muistelo: Vuosia sitten olin ystäväni luona Norjassa. Korvasieniaika oli parhaimmillaan ja mehän syöksyttiiin niiden kimppuun. Norjalaiset olivat kauhuissaan. Oli ihan siinä ja siinä, etteivät kutsuneet paikalle poliiseja estämään "itsariamme".
39. Bella13.10.2008 klo 22:26
RA:Niistä koululaisista sen verran, että eivät
olleet ilman opettajia kokeilemassa,
vaan opettajat olivat valvomassa mukana.
40. RA13.10.2008 klo 22:27
Keittämisessähän ne myrkyt haihtuu! Että just siksi sitä keittohöyryä saattaisi olla vaarallisempi hengitellä kuin syödä sitä sientä keittämisten jälkeen.Mutta leikki pois. Hyviä, varmasti syötäviä sieniä on yllin kyllin. Ei olisi mitään järkeä alkaa urheilla lajeilla, jotka ovat vähänkin epävarmoja.
41. aarno13.10.2008 klo 22:30
ei passaa sanoa että keitettäessä lähes vaaraton,koska se ei ole VAARATON! luin minäkin siitä
koululaisten jutusta. ei auttanut edes naamarit.
42. RA13.10.2008 klo 22:32
"Keitettäessä vaarallinen!""Keittämisen jälkeen lähes vaaraton"
"Syö silti mieluummin vaikka Pirkka-herkkusieniä!"
:-D
43. aarno13.10.2008 klo 22:53
keitettäessä on vaarallista hengittää korvasienihöyryjä.hyvä tuuletus ja ei mielellään olla lähellä ja hyvä
tuuletus keitettäessä.
44. RA13.10.2008 klo 23:23
Tsekkasin vielä toisesta sienikirjasta tuota punakärpässienijuttua ja samalla lailla siinäkin sanotaan:"Sieni sisältää sekä atropiinia että muskariinia, jotka molemmat ovat hermostoon vaikuttavia myrkkyjä. Ne ovat vesiliukoisia, joten sieni on perusteellisesti keitettynä vaaraton."
Johtopäätöksiä:
=> Keittämisvaihe on vaarallinen! Silloin myrkyt liukenevat keittohöyryyn ja sitä ei pidä mennä hengittelemään.
=> Kun sieni on perusteellisesti keitetty ja lutattu, se on vaaraton.
=> Mutta miksi ihmeessä nähdä moinen vaiva saadakseen kasan mauttomia sienenpalasia?
Korvasieni sentään on maultaan niin vahva, että säilyttää makuaan, vaikka sekin tarvitsee tuon saman keittelyn (höyryjään hengittämättä!).
45. RA13.10.2008 klo 23:31
Heh, myrkky nimeltä "muskariini". Ekana tulee mieleen kaikkea muuta kuin vaarallinen myrkky. :-D
46. aarno13.10.2008 klo 23:32
sinulla RA ei taida olla kovin uusi sienikirja. minun onviimevuotinen. se ei ole siniharrastajan tekemä vaan
sienitutkijan ja biologin tekemä. se on laajin tähän-
astisten tutkimusten perusteella tehty. noin 200
sientä siltävä opus.
47. Hakro13.10.2008 klo 23:34
Ei korvasieni keittämistä tarvitse. Kuivaaminen ajaa saman asian eikä hävitä makua.
48. RA13.10.2008 klo 23:51
Kyl, kyl. Kuivaaminen ajaa saman asian, jopa paremmin.Ei ole suuria eikä uusia sienikirjoja. Nämä minun kirjani (3) ovat enemmän pelkästään poimijoille tarkoitettuja.
49. aarno13.10.2008 klo 23:53
KORVASIENTEN VIRALLINEN KÄSITTELYOHJE"Tuoreet sienet on keitettävä kahteen kertaan runsaassa
vedessä (1 osa sieniä ja 3 osaa vettä) vähintään viiden
minuutin ajan ja huuhdeltava hyvin molempien keittokertojen jälkeen runsaassa vedessä.
Myös kuivatut sienet on käsiteltävä liottamisen jälkeen
samaan tapaan kuten tuoreet sienet.
Korvasieniä keitettäessä tai kuivattaessa on tuuletettava
hyvin."
Tätä ohjetta on kaikkien ravintoloidenkin noudatettava.
tämä viimeinen lause on omani koska tiedän että
ravintoloiden on noudatettava sitä.
sitä tarkoittaa VIRALLINEN KÄSITTELYOHJE.
50. Hakro13.10.2008 klo 23:57
Ilmankos ravintoloiden korvasienikeitot, -muhennokset ja -kastikkeet eivät maistu yhtään miltään.
51. aarno14.10.2008 klo 00:04
onneksi ei tarvitse. se on jokaisen valinnassa.
52. RA14.10.2008 klo 00:27
Aika monesti ravintoloissa korvasienet ovat maistuneet... tai tarkemmin sanoen tuntuneet. Hiekankirskumisena hampaissa. ;-)Mistä tulikin mieleen, että nuijamalikoita ei kannata nauttia alkoholin kanssa. Alkaa huimata.
53. Hakro14.10.2008 klo 00:34
Miten ne saavatkin hiekan pysymään korvasienissä tuollaisen keittämisen ja huuhtomisen jälkeen?Eikä alkoholia kannata nauttia nuijien kanssa.
54. RA14.10.2008 klo 00:45
Hakro, sanopa muuta! Mutta se on varmaan sitä ammattitaitoa. Itse en ole onnistunut.Juu, ei missään tapauksessa nuijien kanssa. Siitä ei hyvä seuraa.
55. aarno14.10.2008 klo 01:06
en nyt muista mutta joku väitti ettei sienikuolemiaole ollut moneen kymmeneen vuoteen.
mistähän moinen tieto. viimeinen sienimyrkytys on ollut
kuolinsyynä vuonna 2004.
Sienimykytyksiä on satoja vuosittain ja kaiken huippu
on että merkittävä määrä sienimyrkytyksistä on
ollut henkilöillä joilla on pitkä kokemus sienestämisestä!
eipä se naurata kun omalle kohdalle sattuu.
On muitakin sieniä joitten kanssa ei alkoholi käy
mm. harmaamustesieni.
56. Matti14.10.2008 klo 11:39
aarno, mikä on se sienikirjasi? Mauri Korhosen tekemä?RA, itselläni on samat kokemukset korvasienistä ravintolassa. Juuri kun on nautinnollisesti rouskasemassa sientä, hampaat osuvat saveen. Viimeksi Mesikämmenessä heinäkuuussa. Pelkkä ajatus saa kylmät väreet juoksemaan selkäpiissä. Onhan tietysti vaikeaa putsata kaikki savi sieltä poimuista.
57. Hakro14.10.2008 klo 12:00
Aarno: Esitin tiedon sienikuolemista 10.10. klo 01:09. Se perustui asialliseen nettisivustoon, mutta en tietenkään pystynyt tarkistamaan, oliko tieto viimeisimmästä tapauksesta vanhentunut. Joka tapauksessa hyvin harvakseltaan sienikuolemia on Suomessa ollut.
58. aarno14.10.2008 klo 16:01
en mainosta tässä kirjaa. sanoin jo että laajin tämän-hetkisistä sienikirjoista. biologin ja sienitutkijan tekemä.
Mauri Korhonen ei ole kumpaakaan. tosin hänen elän-
työnsä sienien parissa on kunnioitettava.
kirjassani on n. 200 sientä. ei ole mikään ruokakirja.
59. sienestäjä14.10.2008 klo 18:57
Mauri Korhonen on sienistä tuttu ainekin mulle.eikö hän ole biologi? jos ei niin mikä ammatti.
60. aarno14.10.2008 klo 19:05
Mauri Korhonen on ollu melkein koko ikänsä sientenkanssa tekemisissä. hän on kirjoittanut sienikirjoja ja
on ammatiltaan konservaattori. hyvin arvostettu sellainen.
hän on ollut myös Sieniseuran puheenjohtaja.
61. Matti14.10.2008 klo 20:08
Mauri Korhonen on myös löytänyt ja nimennyt uusia sienilajeja, siis kansainvälisellä foorumilla. Elokuussa tuli radiosta häneltä mielenkiintoinen haastattelu. Mies oli vaatimaton kuin mikä.
62. aarno14.10.2008 klo 21:40
tunnen Korhosen ansioituneena sienieksperttinä.en vain voi luetella kaikkea hänen ansioitaan. siinä
menisi koko päivä. erittäin mukava persoona.
63. sienestäjä15.10.2008 klo 13:14
miksi Pulkkosieni on muuttunut tappavan myrkyllisesksi?
64. aarno15.10.2008 klo 14:32
Pulkkosieni on aiheuttanut useita kuolemantapauksiaEuroopassa. sienen käyttö saatta aiheuttaa äkillisesti
laukeavan reaktion nk. pulkkosieniallergian, joka voi
johtaa kuolemaan. siksi nykyään kaksi ristiä merkkinä.
65. matts15.10.2008 klo 14:42
Myöhäisimmät subarut olen poiminut tammikuun alussa, hyviä olivat.
66. sienestäjä15.10.2008 klo 15:38
kiitos aarno tiedosta ja mennään ensivuonna hetitammikuussa sieneen. matts voitko vähän neuvoa,
että minne päin?
67. Matti15.10.2008 klo 16:22
Sipoosta löytyi sellainen sieni kuin samettijalka. Oli niin eksoottisen näköinen, että harmi että oli rehusieni. (Ei se harvinainen ole.)
68. Coffee shoppailija15.10.2008 klo 19:54
Amsterdamissa ihmettelimme erästä kaupan ikkunaa. Oli mainos ikkunassa: Mushroom effect 14. Oli mainoksessa muitakin efektejä. Emme ostaneet. Takaisin tullessamme oli kyllä kilttejä turreja meitä lentoasemalla haistelemassa.
69. aarno15.10.2008 klo 20:41
eipä tainnu olla niitä tryffelikoiria.
70. aarno24.10.2008 klo 21:20
kuulkapas matts ja sienestäjä ym suppilovahveroitasain tänään vaikka kuinka paljon. riittää vaikka muille
jakaa.
71. Hakro24.10.2008 klo 21:24
Aarno: Missä niitä jaetaan? Mikä olikaan osoitteesi?(Ei silti, tänä syksynä on suppista tullut täälläkin riittämiin.)
72. aarno25.10.2008 klo 00:14
"riittää vaikka muille jakaa" tarkoitin sitä, että kuusimetsätovat täynnä niitä. kuten Hakro mainitsi.
73. Matti25.10.2008 klo 00:42
Viime lauantaina käytiin Sipoossa vanhat paikat läpi, ne joista on kannettu suppiksia ämpäritolkulla. Nyt saatiin hikiset kolme litraa per naama. Missä vika? (Onneksi hirvikärpäset olivat jo kaikonneet.)
74. aarno25.10.2008 klo 00:51
nyt on varmaan käynyt niin, että muutkin ovat löytäneetsen saman paikan ja keränneet ämpäritolkulla.
75. Hakro8.11.2008 klo 14:54
Tulin juuri metsästä. Toin sieltä tusinan verran tuoreita kantarelleja ja muutamia suppilovahverhoita. En muista aikaisemmin sienestäneeni näin myöhään marraskuussa!
KOMMENTOI