KESKUSTELUT > RISTIKOT > KUMPI ON PAREMPI JA MIKSI?
4073. Kumpi on parempi ja miksi?
iso S30.6.2008 klo 18:22
Yksittäistapauksesta heräsi yleisempi kysymys. Etten sotkisi yhtä ristikkoa koskevaa keskustelua tällä, perustan uuden säikeen.Ajatukseni on että tähän voi heittää esimerkkejä tilanteista joissa on kaksi (tai useampi) mahdollisuutta. Alustaja ja muut voivat esittää oman mielipiteensä, mieluiten perusteltuna (X on parempi, koska...)
Pohjaksi heitän mieleen nousseen tapauksen.
2. iso S30.6.2008 klo 18:22
Toisessa säikeessä (4069) Eki toi esille Teemu Pallosen ajatuksen että jokaisella ristikon rivillä pitäisi olla sana. Esimerkkiristikossa (IS KOVIS 28.6.2008) näin ei ollut ja ristikon ylä- ja alaosa olivat yhteydessä toisiinsa vain kahden piilokirjaimen kautta.Teemun ajatus on sinänsä kaunis, mutta määritteleekö se ongelman riittävästi? Annan esimerkin, jossa a edustaa sanaruutua ja # vihjeruutua:
aaaaa#aaaaa
#a#a#a#a#a
Tässä oli siis kahden rivin viipale kuvitteellisesta kapeasta ristikosta. Yläosan ja alaosan välillä on yhteys vain piilokirjainten kautta, koska Teemun hyviä tapoja ei ole noudatettu. Otetaan toinen esimerkki, jossa sääntö on noteerattu:
aaaaa#a#a#
#a#a#aaaaa
Jokaisella rivillä on sana mutta edelleen yhteys on vain piilokirjainten kautta. Miksi tämä on parempi kuin edellinen? Itse en osaa nähdä eroa ratkonnan etenemismahdollisuuksien kannalta.
3. Jaska1.7.2008 klo 14:00
Juttuhan on niin, että ison neliön tai suorakulmion muotoisen aukion yhteys muuhun ristikkoon edellyttää enemmän tai vähemmän piiloruutuja. Tässä ristikossa Pallonen epäilemättä yritti ylös 4x11 aukiota. Suunnitelmissa oli kenties myös siihen sijoitettavat pääkuvasanat. Avarahan tuo yläaukio on nytkin, mutta vähän harmittaa laatijan puolesta, että todella mahtava suoritus jäi yhden vihjeruudun päähän.Vain kahden ruudun yhteys alaosaan olisi ratkojan kannalta laskettava miinukseksi, jos se vaikeuttaisi kohtuuttomasti ratkontaa. Näin ei nyt ole, koska aukion nelikirjaimisten pystysanojen vihjeet ovat ristikon helpoimpia. Yksi tai kaksi lisäpiiloa ja pitkää pystysanaa olisi tietenkin ollut teknisesti ansiokkamapi suoritus. Mutta ei kukaan aina voi onnistua, ei edes iso S :-)
Ristikon rakenteen merkitys on tietenkin toissijainen ratkojan onnistumisen kannalta. Niin siis myös iso S:n kahden esimerkin osalta. Molempi parempi / huonompi. Vihjeistä ristikon vaikeustaso on kiinni.
4. Henry2.7.2008 klo 01:36
Eri tutkimuksista on vahvistunut käsitys, että ratkojat eivät osaa kiinnittää huomiota ristikon rakenteellisiin seikkoihin. Viimeksi tämän ovat minulle kertoneet Kirpun laatijat Raija Ekström ja Tuulikki Haapalainen. Raija lisäsi, että laatijana hän kiinnittää huomiota jonkin verran, koska olen pyytänyt välttelemään liiallisia alkupiiloja ym. Laatijat voivat tietysti kekustella mistä hyvänsä, mutta pienen sisäpiirin asiaa ne taitavat olla.
5. RA2.7.2008 klo 01:54
Tuonhan (ettei ratkojana kiinnitä huomiota ristikon rakenteeseen) ovat kertoneet kymmenet ja kymmenet ratkojat. Ristikon rakenteessa on oltava jotain erityisen poikkeuksellista, että se kiinnittää ns. tavallisen ratkojan huomion.Vihjeen ja ratkaisusanan yhteys on se, mihin ratkoja kiinnittää huomionsa. Sanasto, ulkoasu jne.
Poikkeuksena tietysti ratkojat, joille ristikot ovat spesiaaliharrastus, jotka ratkovat todella paljon tai jotka myös itse jonkun verran ovat kokeilleet laatimista. Mutta tämäkään ei mene ihan näin suoraviivaisesti; Ainakin itse olen kuullut monenkin huippuratkojan sanovan, etteivät rakenteelliset puutteet haittaa niin paljon kuin "ideaköyhyys" vihje- ja sanastopuolella.
Tämä kaikki ei tarkoita sitä, etteikö laatijana kannattaisi silti kurkotella ja pyrkiä tekemään myös rakenteellisesti kaunista jälkeä.
6. Kaitsu2.7.2008 klo 15:50
Sama ilmiö on havaittavissa kaikessa, jos jokin on hyvin tehty ja toimiva, ei siihen juuri kukaan kiinnitä huomiota. Vasta sitten kun jokin ”mättää”, ryhdytään pohtimaan missä on vika.Ratkoja ratkoo rattoisasti kunnes törmää siihen ainokaiseen piiloruutuun, minkä kautta pääsisi ratkomaan seuraavaa aukiota. Ja jos tuo ainoa kirjain jää puuttumaan, on ristikko täysi paska.
Samoin on alkupiilojen laita. Jos ei satu keksimään ratkaisua juuri tuohon kohtaan annettuun vihjeeseen, ei risteävistäkään saa apua. Seuraus reikä reunassa ja ristikko on täysi paska.
Sellaiset vihjekieroudet, joiden kohdalla ei synny ahaa-elämystä, johtavat päätelmään paska ristikko.
Ns. junaratkojalla palaa hihat, kun kysellään jotain Itä-Timorin hehtaarin kokoisen saaren alkukielistä nimeä, siis paska ristikko.
Jos taas tykkää ratkoa ristikoita googlen ja tietokirjanivaskan ympäröimänä, saattaa juuri tuo triviatieto olla se mitä ristikolta haluaakin.
Ratkojia on varmaankin enemmän kuin laatijoita, ja jokaisella heistä/meistä on uniikki käsitys ideaaliristikosta. Onkin täysin turhaa pyrkiä määrittämään yleispätevästi hyvää ristikkoa.
Joitain piirteitä voidaan kuitenkin poimia, joita tuskin kukaan haluaa nähdä ristikoissaan. Suttuiset tekstit ja piirrokset, sekä tuntemattomat naamataulut, joista ei luupillakaan saa selvää edes sukupuolesta harvoin ilahduttavat ketään.
Painotekniikka, paperin laatu yms. usein selitetään kuvatun kaltaisten vikojen aiheuttajiksi. Varmaan niin onkin usein, mutta ei se kiinnosta ratkojaa miksi ristikko on epäkurantti. Hän vain toteaa ”Paska ristikko, en osta toista.”
7. Henry3.7.2008 klo 01:22
Kaitsu alkaa pääsemään ajatuksen ytimeen.
8. PitA3.7.2008 klo 14:32
rupeaa pääsemään tai alkaa päästä;ei rupeaa päästä tai alkaa pääsemään.
9. Jaska3.7.2008 klo 18:21
Kielitoimisto antoi tässä asiassa kansalle periksi muutama vuosi sitten. Alkaa tai rupeaa pääsemään, molemmat oikein. Alkaa päästä tietenkin myös. Ei sentään rupeaa päästä, paitsi jos rupeaa päästä hiukset harvenemaan. Sille kun ei voi mitään.
10. ++juh3.7.2008 klo 18:59
Jaska, onko sinulla asiasta uutta tietoa vai levitätkö vain ainakin kolme vuosikymmentä vanhaa huhua?kotus.fi/index.phtml?s=2256
[Suomen kielen] Lautakunta on (17.5.2004) epävirallisesti keskustellut rakenteesta ”alkaa tekemään”. Sitä ei ole hyväksytty yleiskieleen, joten yleiskielessä edelleen kirjoitetaan alkaa tehdä. Lautakunnan ehdotuksesta uuteen Kielitoimiston sanakirjaan on alkaa-verbiä kuvaavaan artikkeliin kuitenkin lisätty käyttöesimerkki ”puhutussa kielessä myös ’alkaa tekemään’”.
11. Jaska3.7.2008 klo 19:58
Olen joko saanut Lautakunnan päätöksestä väärää toisen käden eli sanomalehden tarjoamaa tietoa, tai todennäköisemmin olen tulkinnut sen väärin.
12. jepsjuu3.7.2008 klo 20:26
Myös sellainen kuva, että tiedotusväline (ainakin radio) on viime vuosina joskus ilmaissut, että - alkaa tekemäään - olisi nykyään hyväksyttävä muoto. Mutta voi olla että radiokin on puhunut toimittajan tietämättömällä suulla tai 'väärästä' tulkinnasta.
13. HT3.7.2008 klo 20:54
Kielikello 2/1999: "Kielitoimiston suosituksista kulkee maailmalla kaikenlaisia huhuja, ja joskus kuulee väitettävän, että alkaa tekemään olisi yleisyytensä vuoksi jo hyväksytty yleiskieleenkin. Tämä luulo on kuitenkin väärä." Oli väärä tuolloin ja on nyt.Kielkellossa 3/2001 on juttua siitä, mitä Kielitoimiston puhelinneuvonnasta kysytään, ja tätä "alkaa tekemään"-kysymystä nimitetään iänikuiseksi.
Kyseessä taitaa olla yleisin niistä paikkansa pitämättömistä tarinoista, joita Kielitoimiston suosituksista on liikkeellä. On jäänyt mieleen muun muassa, kuinka Jukka Virtanen Levyraadissa mainitsi Kielitoimiston kannan muuttuneen tuossa asiassa, ja kun "tieto" kerrottiin noinkin suositussa ohjelmassa, "tietäjiä" oli pian runsaasti lisää.
Hesarin yleisönosaston kirjoittaja irvaili 6.11.2001 Kielitoimistolle, ettei sen suositus 'haarasoipio' sellon nimeksi mennyt läpi. Tuollainen suositus on tosin mielikuvituksen tuotetta, vitsailijoiden keksintö, peräisin Kari Suomalaisen pilapiirroksesta, mutta aivan ilmeisesti moni pitää sitä taas yhtenä osoituksena kielijengin pöljyydestä.
14. Matti3.7.2008 klo 21:48
Ei kielijengi aivan puhtain paperein selviä. Kun Suomessa tuli ajankohtaiseksi Euroopan Unioniin liittyminen, kielitoimisto pyrki kaikin tavoin saamaan viralliseksi termiksi "Euroopan Liitto". Keskustelu velloi. Sitten muistaakseni asia ratkesi siten, että Hesari alkoi systemaattisesti nimittää unionia Euroopan Unioniksi. Kun kaikki seurasivat perässä, kielotoimiston oli pakko poistua takavasemmalle.(Löysin vanhoja työpapereitani, joissa olin käyttänyt muotoa Euroopan Liitto. Ei se silloin tuntunut kummalliselta.)
15. HT3.7.2008 klo 22:14
Hesari ilmoitti ensin 3,11,1993 olevansa suosituksen kannalla, mutta kertoi 23.1.1994 puhuvansa vastedes unionista yhdenmukaisuuden vuoksi: "Valtionhallinto käyttää Euroopan unioni -nimimuotoa mm. tulevassa kansanäänestyksessä Suomen jäsenyydestä, Suomen virallisissa asiakirjoissa, Maastrichtin sopimuksen virallisessa suomennoksessa sekä tulliselvitys- ym. kauppa-asiakirjoissa." Ilmoitus päättyi huomautukseen: "Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunta on pitänyt molempia nimimuotoja mahdollisina mutta suosittanut ilmaisua Euroopan liitto yleiskielisyyden vuoksi."
KOMMENTOI