KESKUSTELUT > RISTIKOT > LAATIMUKSEN SYNTYMISEN RAKENNE

3809. Laatimuksen syntymisen rakenne

Eki3.2.2008 klo 10:33
Kun ristikkoa alkaa laatia, ei varmasti voi tietää, koska laatimus on valmis.

Männä viikolla jäin muutamaan otteeseen laatiessa miettimään, mikä on se normaali ajankäytön kaari. Kaksi laatimusta (yksi alkuviikosta ja yksi loppuviikosta) syntyi niin, että laatimus ikään kuin hulahti valmiiksi tasaiseen tahtiin. Lopputulosta tutkaillessa en huomannut mitään eroa työläämmin syntyneihin verrattuna, ainakaan negatiivisesti. Tämä on kuitenkin suht harvinaista.

Yksi yleinen tapa on seuraava. Ristikon alku menee vauhdikkaasti. Silloin syntyy se harha, että se valmistuukin äkkiä. Sitten tulee ensimmäinen tenkkapoo. Joko yksi pieni kohta ei meinaa asettua hyväksi tai ristikko ei meinaa edetä mistään suunnasta. Vaikka yrittäisi löytää jotain helpottavaa lisäruutua tms., silti on jumissa. Siitä kun se hiljakseen kuitenkin etenee (ja jos ajankäytön senhetkinen takaraja alkaa häämöttää), voi katsella hermostuneesti sitä isohkoa aluetta, joka vielä näyttää olevan vailla sanoja. Loppu kuitenkin usein loksahtaa yllättävän nopeasti kohdalleen, kun saa ne pahimmat solmukohdat kuntoon.

Jokainen laatija toimii omalla tavallaan tai omilla tavoillaan. Itse hahmottelen ristikon rakennetta jo aika aikaisessa vaiheessa mutta mikään rakenne ei ole lyöty lukkoon ja umpikujissa onkin usein radikaalisti muutettava vihjeruutujen paikkoja. Lukkoonlyömätön rakenne mahdollistaa lennokkaamman ja aina erilaisen lopputuloksen.

Näistä asioista on vaikea kirjoittaa mutta olisi mukava kuunna muidenkin laatijoiden tarinoita ja myös ratkojilta kysymyksiä asiasta.
2. Jaska3.2.2008 klo 12:38
Kuinka usein/harvoin joudut muuttamaan yhden ristikon alkuperäistä pääkuvalausetta tai -sanaa. Mikä on arviosi prosentteina kaikista pääkuvan sisältävistä ristikoistasi? Muidenkin laatijoiden prossat kiinnostaisivat.
3. Eki3.2.2008 klo 12:45
Kerroin taannoin erään Aamulehden ristikon laatimisesta, jossa lauseen sanajärjestys muuttui kahteen kertaan, sanat pysyivät samoina.

Prosenttia on vaikea heittää ja tilanteet ovat hyvin erilaisia. Ensinnäkin joskus lauseet rakentuvat ristikon kuluessa. Toisekseen ne muuttuvat joskus paljon ja joskus tosi vähän.

Ehkä minulla 10-15 %:ssa kokonaan valmiiksi tehdyistä lauseista niihin tulee selkeää muutosta.
4. Pöytälaatikkolaatija3.2.2008 klo 12:54
Ideasta lähtee, ja sen ympärille kehitellään ensimmäinen avonainen sanakyhelmä, jonka jälkeen olen itsekkin havainnut hyväksi hahmotella vihjeruutu ehdokkaiden paikat (haastavasti, mahdollisimman ilmava) joka sitten hiukan elää laadinnan edetessä. (joskus ei elä enää ollenkaan

Täysin tulevaa huomioimatta laatiessa, minulla tulee helposti tenkkapoo jossain pisteessä (eikä mitään raaskisi kumittaakaan pois), olen "maalannut" itseni nurkkaan eikä sieltä ulostullessa auta muuta kuin odotella maalin kuivumista ;o(

Pieni variaatio edellisestä: aloitan laatimaan avonaista aluetta, ja kun se on valmis laadin toisen alueen toiselle puolelle ristikkoa (mahdollisesti kolmannenkin), ja sen jälkeen teen vihjeruutu kudelman osien yhdistämiseksi toisiinsa. Toimii yleensä mainiosti.
5. Eki9.10.2008 klo 08:52
Olisiko tällaisessa "päiväperhosessa" jatkamista?
6. kp9.10.2008 klo 08:57
laadintapäivän kun pyhittää, niin on synnyttävä kaksi ristikkoo. minulla on niitä 2-3 viikossa. näin pystyy tekee jotain muutakin.
7. kp9.10.2008 klo 09:26
"Kaksi laatimusta (yksi alkuviikosta ja yksi loppuviikosta) syntyi niin, että laatimus ikään kuin hulahti valmiiksi tasaiseen tahtiin". Ekin alusteessa oli tällainen maininta. Siksi tuo kommentti.
8. Eki20.3.2018 klo 22:43
Vanhaa tarinaa.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *