KESKUSTELUT > RISTIKOT > HS-TAMMIK. KUUKAUSILIITE
3760. Hs-tammik. Kuukausiliite
Römpsä6.1.2008 klo 08:27
No nyt on avattu, sisältää paljon auliksen vakiokamaa, pari kiperääkin paikkaa löytyy.2. Bella6.1.2008 klo 14:29
Niissä parissa kiperässä kirjoitin ensin tietysti klassiset nimet, mutta pian huomasin, etteivät sovi ollenkaan, joten uusiksi meni. Sana vetävä sallii ensimmäiseksi piilokirjaimeksi kaksi mahdollisuutta. Hyväksytäänkö kumpi vain? Kuka tietäisi?
3. HT6.1.2008 klo 14:49
Eipä taida kukaan tietää, miten ristikkojen tarkastaja suhtautuu tuohon piilokirjaimeen. Ehkä pitäisi merkitä kumpikin tyyliin X/Y.Tätä kohtaa ratkoessani tutkailin Nykästä ja tuli vaikutelma, että ihan pikkuisen osuvampi voisi olla se vaihtoehto, jonka alkukirjain on aakkosjärjestyksessä ensin. Mutta se verbi on kyllä näkyvissä myös Nykäsen toisesta verbistä antamissa selityksissä, niin että ero ei ole vallan suuri ja kumpikin pitäisi epäilemättä hyväksyä oikeaksi. Siis pitäisi.
4. Jukkis6.1.2008 klo 14:51
Varmaan tuon joku tietää, mutta ei kerro. Monikin on kysellyt Hesarilta ristikkoihin liittyviä asioita, ja ilmeisesti kukaan ei ole koskaan saanut kyselyihinsä vastausta.
5. Bella6.1.2008 klo 14:52
HT: Kiitos infosta.
6. HT6.1.2008 klo 15:12
Mahdollistahan on sekin, ettei asiassa edes ole kiveen hakattua käytäntöä. Tarkastaja ei ole aina sama henkilö (pidetäänhän lomia jne.), ja normaalistikin homma ehkä jaetaan useammalle. Onko kaikilla tarkastukseen osallistuvilla sama näkemys (nimenomaisesti ohjeeksi annettuna tai intuitiivisesti) sen suhteen, miten vaihtoehtoihin tulisi suhtautua? Ja jos ne sallitaan, kuinka paljon kukin tarkastaja on valmis näkemään vaivaa sen selvittämiseksi, mitkä vaihtoehdot ovat oikein?
7. EJlo6.1.2008 klo 15:46
Jos vasemman yläreunan 7. rivi ylhäältä vinkkinä on kartta niin mistähän päin maailmaa se on? Malesi-Indonesian seutu, jota ensin epäilin, ei ollut oikea suunta.Entisessä 50-60 lukujen slangissa oli mieshenkilöä (ukkoa) tarkoittava sana, joka nykykielessä on pesiytynyt tarkoittamaan jotenkin erityisesti kuntoutunutta tyyppiä. Kyse voi olla joko mies- tai naispuolisesta, erikoisesti artistista. Käytetäänpä sanaa verbinäkin, varsinkin näyttelijälle tarkoitettuna. Edellisessä saitissa Eskon vastaus kyselijälle oli kyllä täysin selkeä.
8. Jukkis6.1.2008 klo 15:47
No luulisi kuuluvan laatijan tehtäviin kertoa tarkastajalle, mikä on hyväksyttävä ratkaisu. Se, millaiset ohjeet laatijalta tässä ja muissa vastaavissa tapauksissa on lähtenyt, jäänee ikuisesti hämärän peittoon. Ns. oikea ratkaisuhan toki julkaistaan, mutta ei siitä käy ilmi, onko esim. HS 2462:ssa hyväksytty myös MYLISTÄ ratkaisussa olevan MYRISTÄ:n sijaan.
9. HT6.1.2008 klo 16:09
Ejlo: se sinun "karttasi" lakkasi hengittämästä vuonna 1983.
10. Römpsä6.1.2008 klo 16:49
Jo foinikialaiset siellä seilasivat.
11. HT6.1.2008 klo 16:56
Ejlo sanoi "vasemman yläreunan 7. rivi ylhäältä", ja minä tulkitsi tuon viittaavan kohtaan, joka ei liity foinikialaisiin mitenkään, mykkään filmiin kyllä.
12. HT6.1.2008 klo 17:08
Jukkis: liekö Lehdolla tapana ohjeistaa tarkastajia, mutta niin tai näin, aivan varmasti hänkään ei aina tiedä, mitä kaikkia vaihtoehtoja voisi olla olemassa. Otetaan nyt vaikka ristikko 2460. Kyseltiin sukunimiä ja oli mahdollista panna pystyyn LARJO, vaakaan AUKAT, tai pystyyn LORJO, vaakaan OUKAT. Julkaistu ratkaisu näyttää vain edelliset.
Täällä pohdiskeltiin tuota kohtaa, ja yksi kirjoittaja sanoi:
"Pystyyn sopii kaksi sukunimeä. Itselläni taisi olla ensin väärä sukunimi eli sen henkilön joka kirjoitti kirjan Tornion kaappaus."
Minä kysyin, miten niin väärä, ja vastaus kuului:
"Kyllä vaihtaisin edelleen sukunimen, kun nimipalvelussa on vain alle viisi kappaletta. Voi olla jopa kirjoitusvirheitä nuokin. Olisi minun pitänyt heti kerralla tämä tuttu sukunimi hoksata laittaa, kun on täälläkin Tiernakaupungissa jopa
julkisuudessa ainakin takavuosina."
Joopa joo. Lehdon päättämä Aukka on tosiaan harvinainen, alle viisi kappaletta (Oukkia 29), mutta milloinkas harvinaisuus on Lehdolla ollut esteenä nimen käytölle? Uuden kuukausiliitteen ristikkoonkin tulee etunimi, jonka kantajia on Suomessa kaksi.
Tuskin Lehto tässäkään kovin syvällisiä tutkimuksia teki: Larjolla ja Aukalla sai ristikon tuolta osin täyteen, ja ei muuta kuin jatkamaan laadintaa. Voi myös miettiä, miten tarmokkaasti ratkaisujen tarkastuksessa toimittiin, tutkittiinko väestörekisterin nimipalvelua.
13. EJlo7.1.2008 klo 00:53
Uskomatonta, mutta totta. Näin on ilmeisesti tapahtunut monelle useasti, itsellenikin joskus aiemmin. Lehti oli muutaman tunnin poissa näkyvistä. Ennen kuin kerkisin avata konetta vilkaisin kyselemääni "karttaa" ja heti siihen hahmottui naisen silhuetti kuva, joka oli helppo tunnistaa kun vain kaksi piilokirjainta puuttui. Kiitokset kuitenkin HT:lle pikaisesta vastausneuvosta. Käynpä vielä Googlen kuvagalleriassa varmistamassa että muistinko sukunimenkin oikein. Nyt on aika keskittyä viimeistään aamulla mikroskooppi tyypin oikeanpuoleisiin sanoihin Christianin ja luurankokäden välisellä alueella.
14. Jukkis7.1.2008 klo 09:54
Onkohan vasemman alanurkan ETUNIMI-vihje uusi ennätys? Tuon nimisiä löytyy peräti kaksi, yksi mies ja yksi nainen.
15. iso S7.1.2008 klo 12:19
No, siinä nimessähän toteutuu yhdellä iskulla tasapuolisuus ja tasa-arvoisuus mahdollisimman tiiviissä paketissa. Jokaisella pitää olla yhtäläinen oikeus päästä ristikkoon, olipa nimi yleinen tai ei!Keskellä olevasta pääkuvasta oikealle lähtevät sanat jäivät viimeiseksi auki. Ainoa muistista löytyvä pituudeltaan sopiva (4) Christian oli aivan ilmeisesti väärä, sanoisinko pois muodista. Arvailemalla syntyi sellainen yhdistelmä jonka luomat Christian että Ruotsia vahvistuivat googlettamalla. Kolmas vaakasana ei mielestäni selity kuvasta kunnolla, eikä ainakaan erityisemmin johdu siitä mieleen. Vastaavasti kuvasta lähtevä kolmas pystysana on pikemminkin pääteltävissä kuin nähtävissä kuvasta. Sopivasti henkilöä vaihtamalla se selittyisi selkeämmin.
Pääkuvan vieressä pystyssä on Bellan kyselemä "vetävä". Minusta molemmat vaihtoehdot pitäisi hyväksyä. Sanokoot Nykänen ja sen tulkitsijat mitä hyvänsä, itse pitäisin parempana sitä joka on aakkostettuna myöhemmin. Se on yksikäsitteisemmin aktiivista toimintaa kuten vetäminenkin, kun sitä toista voi käyttää passiivisemmassakin mielessä. Jokin voi ....ata tilanteessa jossa voisi yhtä hyvin sanoa että se .....utuu. Liikkeellepaneva voima on silloin jokin muu kuin se josta puhutaan.
Bellan tarkoittamassa sanassa on vaihtoehdon mahdollisuus toisessakin piilokirjaimessa. Tämä on hyvin klassinen tapaus jota ainakin useimmat laatijat välttänevät jos se on kohtuudella mahdollista. Vähintäänkin vihje pyritään muotoilemaan (kuten tässäkin on tehty) niin että se ohjaa käyttämään ratkaisussa vihjettä vastaavaa muotoa. Sen toisen muodonkin voi mielestäni silti hyväksyä.
Ejlon tarkoittaman kuvan voi tosiaan hairahtua näkemään karttana. Tosin ainakin minä tulkitsisin silloin mielelläni niin että valkoinen on maata ja musta vettä, jolloin kuva olisi ristiriidassa yläreunassa olevan kartan kanssa jossa tilanne on päinvastoin. Mikään ei tietenkään estä etteikö ristikossa saattaisi olla tällainen sisäinen epäjohdonmukaisuus.
Vaihtoehtoisten ratkaisujen hyväksyttävyyden kanssa ratkojat jäänevät useimmiten ikuiseen pimeyteen. Lehdessä julkaistava "oikea" ratkaisu on laatijan etukäteen toimittama ja siinä on mahdollisesti (mutta ei välttämättä) näytetty ne vaihtoehdot jotka laatija on sattunut hoksaamaan. Jotkut laatijan hyväksymät vaihtoehdot voivat olla erillisenä ohjeena tarkastajalle, tai tarkastaja hyväksyy laatijan tarjoamasta ratkaisusta poikkeavan arvonnassa nousseen oikeana pitämänsä ratkaisun. Hyväksytyllä "väärällä" voittanut tuskin valittaa tai edes vertaa ratkaisuaan julkaistuun, ja poikkeavan "oikean" ratkaisun lähettäneet eivät saa koskaan tietää onko hänen ristikkonsa edes noussut tarkasteluun (ja tullut hylätyksi).
16. Agatha Ch7.1.2008 klo 13:05
Että voi peräti ...ata ja yhtähyvin ...utua. Liikkeelle paneva voima ties mistä! Sitten vielä ristikon sisäinen (sic!) epäjohdonmukaisuus. Lehdessä "oikea" ja "väärä" ratkaisu, joka voittaa. Onpa sitten niin kinkkistä hommaa, että pitäis laittaa sal.pol. Perkhules Hoirot asialle!
17. HT7.1.2008 klo 15:21
Vielä vetävästä: Nykäsessä aakkosissa ensimmäisen verbin määritelmä alkaa: ("Us. vaivalloisesti) vetää jtak pintaa pitkin". Jäljempänä olevasta: "kuljettaa jtak voimia ponnistaen, vaivalloisesti laahaten t. väkisin, retuuttaa, kiskoa, riepottaa". Tietenkin kummasta tahansa muodostettu ratkaisusana on katsottava oikeaksi, ei kai se ole edes mielipidekysymys, mutta eka on siis minusta himpun verran osuvampi, enkä taida olla vähemmistössä noin ajatellessani.
18. Hakro7.1.2008 klo 17:13
Vaihtoehtoisten sanojen osuvuudesta ei varmaankaan kannata tehdä äänestystä, mutta huomauttaisin HT:lle, että ensimmäistä vaihtoehtoa käytetään myös muissa yhteyksissä, joissa ei ole kyse vetämisestä vaan ylipäätään hankaamisesta, esim. jos jarrut jäävät "päälle", hankaamaan. Sen sijaan jälkimmäinen vaihtoehto liittyy nähdäkseni aina vetämiseen.
19. HT7.1.2008 klo 17:40
Missä määrin vaikkapa Nykäsen jälkimmäisen määritelmän mainitsema riepottaminen on vetämistä, sitä voimme pohtia. Entäs Nykäsen esimerkkilause: "...hasi kaikenlaista tavaraa taskussaan"; outoa vetämistä.Aaakkosissa ensimmäistä koskevassa määritelmässä siis vetäminen mainitaan ykkösenä, päämerkityksenä. Veikkaanpa, että laatija on ratkaisuunkin merkinnyt siitä muodostetun sanan. Asia selviää muutaman viikon kuluttua.
20. Hakro7.1.2008 klo 18:36
HT: Jos sanan määritelmässä sanotaan "kuljettaa jtak voimia ponnistaen, vaivalloisesti laahaten t. väkisin..." niin esimerkkilause "...hasi kaikenlaista tavaraa taskussaan" on ymmärrettävä hyvin kuvaannolliseksi, eikö vain?Mutta jokainenhan mieltää sanat omalla tavallaan, joten kinastelua ei kannata jatkaa.
21. HT7.1.2008 klo 19:03
Hakro: pikkuisen kuvaannolliseksi käsitän esiinottamasi jarrujenkin ...haamisenkin (melkoisen uusi ilmaus kielessämme) samoin kuin vaikkapa jarrujen hirttämisen. Omassa pohdiskelussani olen lähtenyt päämerkityksistä. Mutta sepä siitä ja siirrytään ajan tullen seuraaviin aiheisiin.
22. Jaska8.1.2008 klo 21:32
Minua kiinnostaisi ällän ja ärrän keskinäisen taiston ruotimisen sijaan se, miksi laatija ei ole käyttänyt kolmatta mahdollista kirjainta, joka olisi ainoa oikea esim. vihjeelle hurjastella autolla. Eikö normaaliin laadintaetikettiin nimenomaan kuulu kaksoisratkaisusanojen välttäminen, jos mahdollista. Onko kyseessä hoksaamattomuus, hälläväli -asenne, vai peräti kiusanteko? Voihan ratkojaparka keskustelusta päätelleni jäädä epätietoiseksi siitä, hyväksytäänkö hänen valintansa oikeaksi!
23. Hakro8.1.2008 klo 21:59
Nerokas oivallus, Jaska! Olen ihan samaa mieltä. (Oikein hävettää äskeinen kinaaminen.)
24. HT8.1.2008 klo 22:13
Samaa mieltä, ja olen kyllä itsekin sanonut täällä samaa, joskaan en noin osuvasti. Lehdolla tällaista löysyyttä tapaa ilmeisesti reilusti useammin kuin laatijoilla keskimäärin. Syyn tietää vain hän itse, minä veikkaan ainakin yhdeksi kiirettä.
25. Ananias9.1.2008 klo 12:01
Vaatisiko muuten oikea ratkaisu Tukkisaaressa rappiolle vai muuten vaan viihteelle menemistä?
26. iso S9.1.2008 klo 12:03
Sisseistään tunnettu.
27. Heppu9.1.2008 klo 23:18
kuukausiliite oli pääosin helppoa Aulkisen vakiokamaa, mutta se täällä puhuttu kuvan oikea laita oli tavallisen epäselvää Aulista. Kuvasta tulevat sanat olivat monet kyseenalaisia kuten iso S analyseerasi.Vasemman yläkulman Edvard jäi minulle oudoksi sen hirren risteämisen kanssa. Hiiteen vai hirteen tämmöinen Edvard minulle outoine sukuineen.
28. HT9.1.2008 klo 23:52
Heppu: minun ikäluokalleni Edvard sentään tuli aikanaan tutuksi näkyvän asemansa vuoksi. On pysynyt mielessä nämä vuosikymmenet varmaan siksi, että oli harvinaisen sukunimensä vuoksi sarjakuvasankarin kaima.
29. Römpsä10.1.2008 klo 08:06
Edvard oli hurja ampumaan.
30. iso S10.1.2008 klo 20:05
Oimansa kali nastamuumio!Edvard xxxx osallistui ammattikuntansa ampumaseuran jäsenistä ensimmäisenä ammunnan SM-kisoihin 1930-luvulla. Helsingin ja Tukholman välisessä kisassa hän ampui maailmanennätyksen ylittävän tuloksen (kilpailu ei ollut sellainen joissa tehdyt tulokset voidaan noteerata ME:ksi).
Sukunimikaima Esko (veli?) on myös ampunut epävirallisen ME:n. Tämä tapahtui vuoden 1937 MM-kisoissa; en tiedä miksi tulos jäi epäviralliseksi. Olisikohan ollut liikaa myötätuulta :-)
KOMMENTOI