KESKUSTELUT > RISTIKOT > OLETKO AMMATTILAINEN VAI HARRASTELIJARATKOJA?
3718. Oletko ammattilainen vai harrastelijaratkoja?
Eki7.12.2007 klo 19:35
Tuolla ps herätti mielenkiintoisen kysymyksen. Ehkä, arvoisat ratkojat, kommentoitte omaa harrastustanne ja/tai muiden. Milloin ratkojasta tulee "ammattilainen"?2. airisto7.12.2007 klo 19:50
Missä tuolla? (tai millä?)
3. Eki7.12.2007 klo 19:51
Säikeessä IS KOVIS 24.11.
4. airisto7.12.2007 klo 19:53
Olenpa pöhkö, kun en heti tajunnut. :(
5. Satunnainen ratkoja7.12.2007 klo 20:05
Tartun ristikkolehteen vain kun ei ole mitään muuta tekemistä. Minulla ei pakkomielteen omaista intohimoa ratkoa koko lehti virheettömästi. Ristikot ovat minulle ajanviete siinä missä televisio, kirjat tai internet, joten lienenkö edes harrastaja?
6. RA7.12.2007 klo 20:45
Kirjoitin samoihin aikoihin tuonne IS KOVIS 24.11.-säikeeseen, että:"Vähän täällä lienee sellaisia "ammattilaisia", jotka ratkovat ristikon kuin ristikon "tuosta vain" (= alle tunnin tms.). Jokainen enemmän ratkova varmasti tunnistaa, että joskus saattaa itsellä ratketa nopeammin kuin muilla. Ja joskus tasan päinvastoin."
ps:kin käytti ammattilainen sanaa sitaateissa, joten hän tuskin tarkoitti niitä muutamia onnellisia, jotka oikeasti ratkovat työkseen ja ammatikseen. Niitäkinhän on Suomessa jokunen.
Kyllä, kyllä minä ainakin jonkin sortin "ratkoja-ammattilainen" koen olevani. Välillä voi helposti mennä päiviä (jopa viikko!), etten ratko yhtään mitään. Ja kaikki ristikot eivät todellakaan ratkea nips-naps. Mutta sen verran paljon tulee "vahdattua" tiettyjä ristikkojulkaisuja ja alaa laajemminkin seurattua, että vähintäänkin "½-ammattilainen" olen. Mikä toisin sanoin tarkoittaa, että jos joku kysyisi, mitä harrastan, niin YKSI vastaus olisi: Ristikoita.
Satunnaisen ratkojan, ristikkoharrastajan ja ristikko"ammattilaisen" rajat? Kuin kovikseen piirretty vihje: Tiedä, mistä mikäkin alkaa ja mihin mikäkin loppuu.
7. ^^7.12.2007 klo 22:40
Voithan sä RA lisätä harrastuksiisi tietokoneella jumittamisen ja chat-päivystyksen...
8. Seurailija7.12.2007 klo 22:46
Ja ^^ eläkeläisenä työllistää itsensä myös edellä mainituilla tavoilla. Ainoana tarkoituksena aukoa päätänsä muille. Ja se toinen harrastus.
9. bystander7.12.2007 klo 23:24
Nytpä tämä "ammattilaisuus"-keskustelu nytkähti hyvin käyntiin. Näyttäisi että on helpompi arvioida muiden harrastuksia kuin omia.
10. Jaska7.12.2007 klo 23:31
Nimimerkki ps arveli ammattilaisiksi ko. IS-kovista kommentoineet, joiden arveli ratkoneen ristikon nopeammin ja vähemmittä ongelmitta kuin hän itse. Siinä on totuuden siementä sen verran, että suuri, ellei suurin osa täällä koviksia kommentoivista on antanut näyttöjä keskitason yläpuolelle nousevasta ratkontataidostaan. Tässä mielessä ammattilainen = hyvä/nopea ja ansioitunut ratkoja.Mutta kuinka hyvä/nopea ja ansioitunut? Nopeutta ja virheettömyyttä voi mitata julkisella kilpailulla. Riittävä painoarvo lienee vain SM-kisalla, jossa punnitaan em. kriteerit kaikkiaan kuudella ja valvotusti kolmella ristikolla. Kaikilla noin sadalla välieriin selvinneellä lienee ansionaan ammattilaistason uutteruus harjoittelijana. Se ei kuitenkaan yksin riitä titteliin. Kuudelle finalistille se ilman muuta kuuluu. Useampikin kisaaja saattaa olla hilkulla selvitä finaaliin, paikka voi tai rannalle jääminen voi olla pienestä kiinni. Joten varmuuden vuoksi arvonimi nyönnettäköön myös sijoille 7-20 yltäneille. Tiedän, että tämä sortaa joitakin moniakin kolmen tähden ratkojia, joten lisäpykälä: ammattilaiseksi pääsee myös sijoittumalla kahdessa SM-kilvassa 30 parhaan joukkoon. Joku oikein etevä mutta huonotuurinen saattaa tällöinkin pudota kelkasta esim. helpoissa ristikoissa sattuneiden huolimattomuusvirheitten johdosta. Tämä eliminoituu sillä, että mainittujen lisäksi nimitän ammattilaiseksi myös sen, joka on onnistunut täyttämään vain yhdenkin kerran kolmannen välieräristikon oikein määräajassa.
Näillä perusteilla kaikki käydyt kisat huomioiden Suomesta löytynee hyvinkin toista sataa ammattilaisen titteliin oikeutettua ratkojaa. Heille lämpimät onnittelut!
11. ps8.12.2007 klo 00:31
Aiheen kommenttiini sai kun olen seurannut muutaman kuukauden tämän palstan kommentteja koviksista. Suurin osa kommenteista tulee jo saman viikonvaihteen aikana ja sisällöstä päätellen ristikot ovat jo silloin melko täysiä.Itse täytän pääasiassa vain IS koviksia, joskus hesarin ristikkoa. Minusta mielenkiinto on juuri haasteellisuudessa, siinä kun on pari viikkoa silloin tällöin pähkäillyt saamatta mitään lisättyä ja sitten oivallus iskee ja ristikko täyttyy.
12. Eki8.12.2007 klo 00:49
Useimmat noista SM-kisoissa pärjänneistä ovat sentään aika tavallisia ratkojia. Sitten mukana on tietysti joukko laatijoinakin tunnettuja henkilöitä. Mitenkäs sellaisten ammattilaisuus?
13. Jaska8.12.2007 klo 13:02
Laatimalla (paljon) saa tietenkin harjaannusta myös ratkomiseen. Hallitsee varmasti paljon enemmän kovisjujuja kuin Ekin mainitsemat aika tavalliset ratkojat. Heillä pitäisi siis oikeastaan olla kovemmat ehdot ammattiratkojan tittelille. Esim. 15 parhaan joukkoon sijoittuminen. Mutta sehän tarkoittaisi, ettei esim. Pitkälä (muistaakseni 16. viime kisassa) olisi yltänyt titteliin. Siitähän mies olisi katkeroitunut ja ruvennut vääntämään entistä pirullisempia koviksia. Joten kilpailkoot laatijat ammattiratkojan tittelistä edelleen samoin ehdoin kuin taviksetkin.
14. iso S8.12.2007 klo 14:04
Ammattilaisuus tai ammattimaisuus merkitsee minusta lähinnä sitä että saa palkkaa tai vaihtoehtoisesti kuulostaa työnomaiselta sitä kautta että aikaa kuluu suunnilleen sen verran kuin normaali työ per viikko.Joku voi tosiaan käyttää ratkontaan yli 30 tuntia viikossa, mutta ei kai kovin moni. Varsinaista palkkaakaan moni ei saa, mutta palkkion yrittäjät voinee laskea mukaan, eli palkintoristikoita kohtuullisen runsaasti palauttavat?
Kilpailuissa menestyminen ei minusta kelpaa kriteeriksi. Kyseessä voi olla loistavat lahjat tai uuttera harjoittelu, mutta saavathan amatööriurheilijatkin harjoitella menettämättä amatööristatustaan (kauan sitten harjoittelua kyllä pidettiin epäurheijijamaisena käytöksenä). Hyvyys ja menestys on muutenkin huono kriteeri. Eiväthän kaikki ammatin omaavat ja siitä palkkaa saavat ole työssään hyviä.
Sitaattien käyttö antaa sopivan epämääräisyyden nimikkeeseen. Kuten edellä RA totesi, rajanveto on vaikeaa eikä luultavasti tarpeellista. Pitäkööt itseään ammattilaisena ne ketkä haluavat ja muita ammattilaisena ne ketkä haluavat.
Jaskan lausumaan haluan sivuhuomautuksen. Mikään määrä laatimista ei välttämättä pätevöitä koviskikkoihin. Jokuhan voi erikoistua laatimaan vain helppoja ristikoita. Hyvän pehmiksen laatiminen ei muuten ole helpompaa kuin huonon koviksen!
15. Taata8.12.2007 klo 14:35
Jos tienaa ratkomisella yli 2000 euroa kuussa, niin alkaa olla jo melkoinen ammattilainen tai ainakin puoliammattilainen...Harvat jos ketkään ratkoja-ammattilaiset pääsevät esim.
SM- liigan jääkiekkoilijoiden tulotasoille, vaikka olisivat kuinka paljon opiskelleet ja treenanneet ratkomista kokopäiväisesti. Ne on nämä arvostusasiat sellaisella mallilla
täällä EU-Suomessa. Ei ole yleisölajikaan toisaalta ristikoiden ratkonta joten sponsoreitakaan ei taida juuri löytyä.
16. Jaska8.12.2007 klo 15:57
Iso S, laatijoilla tarkoitin sitä porukkaa, joka laatii (myös) koviksia. Jos sinä pidät itseäsi pelkästään pehmislaatijana, niin sehän nostaa saavutuksesi arvoa ammattiratkojana entisestäänkin. Ja toistoa: minä myönsin sen tittelin SM-kisassa pärjäämisen perusteella. Sillä ei siis ole mitään tekemistä ratkojan mahdollisten rahallisten hankkeiden kanssa. Eikä voi teoriassakaan olla ennen kuin palkintoskaala finaalissa on esim. 100 000, 50 000, 30 000 mitalisteille ja kymppitonni muille finalisteille. Helpostihan tuo onnistuisi vain sadan euron osanottomaksulla!
17. Ammatinvaihtoko edessä?8.12.2007 klo 16:13
Tämäpä mielenkiintoista. Voiko ristikoita ratkomalla todella oikeasti tienata rahaa, siis ihan elinkeinoksi asti? Edes sivuelinkeinoksi? Miten?
18. Jopa pisti Eki kyssän8.12.2007 klo 19:14
Isoa S:ää peesaten: toiminnan ammattimaisuudella kaiketi tarkoitetaan yleensä sitä, että se on harjoittajansa ainut, pääasiallinen tai ainakin merkittävä tulonlähde. En tiedä onko tällainen ratkonnan kohdalla mahdollista. JOS ristikkokustantajien palveluksessa on ristikoista virheitä perkaavia koeratkojia, joille maksetaan ratkonnasta, niin heitä kai voisi sanoa ammattiratkojiksi. Luku sinänsä on, pitääkö ratkonnasta saatavien tulojen olla (suhteellisen) säännöllistä palkkaa tai palkan luonteisia palkkioita, vai kelpaavatko arvontavoitotkin, että voidaan puhua ammattimaisesta toiminnasta? Ammattimaisuus kai edellyttäisi suhteellisen säännöllisiä ja ennustettavissa olevia tuloja toiminnasta, eikä arvontavoittoja yleensä katsota ammatinharjoittamisen tuottamiksi tuloiksi niiden sattumanvaraisuuden vuoksi... mutta, mutta... toisaalta kyllä puhutaan myös "pokeriammattilaisista", vaikka tuurilla on osansa heidänkin tulonmuodostuksessaan.
Entä mikä sitten on "merkittävää" tuloa? Taitaisi olla parasta jättää asia verottajan arvioitavaksi. Josta muuten päästäänkin sille itseäni kiinnostavalle sivuladulle, että mikäli saa verottajalta hyväksynnän ammattimaisen ristkonratkojan statukselleen, niin saako sen jälkeen vähentää esim. ratkontasohvan hinnan, työhuonekulut, tietokirjallisuuden hankintakulut, tietokoneensa ja internet-yhteytensä kulut - ja ennen muita ristikkolehtien tilausmaksut - tulonhankintakuluina?
Edellä oleva kosketti kaiketi lähinnä käsitettä "ammattiMaisuus". "AmmattiLaisuus" on jälleen oma lukunsa, varsinkin kun ratkonta on myös kilpailulaji. Lasse Viréniä syytettiin ammattilaisuudesta, kun hän oli Montrealin kympin jälkeen juossut kunniakierroksen piikkareitaan heilutellen - hän kun oli samaisia piikkareita maahantuovan firman osakas. Tuon perusteella ammattilaisuussyytösten kohteeksi saattaisi joutua esim. ratkoja, joka omistaa Sanoma Oy:n osakkeita ja erehtyy ratkonnan SM-kisojen yhteydessä heiluttelemaan Ilta-Sanomia käsissään - ainakin jos on pärjännyt kisassa.
Mitä taas tulee käsitehirviöön "puoliammattilainen ratkoja", niin minusta sellaiseksi voisi sanoa henkilöä, jolle ratkonta on sivuammatti - siis sivutulojen lähde, mutta ei pääasiallinen elinkeino - ja nimenomaan RATKONTA eikä jokin siihen liittyvä oheistoiminta. Oheistoiminnalla tarkoitan seuraavaa: jos esim. ammattilaisnyrkkeilijä palkkaa itselleen hierojan, ei hieroja silti ole "puoliammattilainen nyrkkeilijä" (jollei todella itsekin nyrkkelie rahasta), vaikka jollakulla hierojalla saattaisikin herätä halu brassailla moisella nimikkeellä. Vastaavast, jos vaikkapa shakkiseura maksaa toimitilojensa siivoamisesta palkkaa tai palkkiota jollekulle, ei se tee siivoajasta "puoliammattilaista shakinpelaajaa" jollei tämä osaa pelata senkään vertaa kuin jäsenet keskimäärin eikä varsinkaan ansaitse rahaa nimenomaan pelaamisella. Jos kuka tahansa satunnainen ratkoskelija voi nimittää itseään "puoliammattilaiseksi", on tämä maa samalla perusteella puolillaan "puoliammattilaisia jääkiekkofaneja", "puoliammattilaiisa karaokelaulajia", "puoliammattilaisia sauvakävelijöitä", "puoliammattilaisia taidemaalareita", "puoliammattilaisia kirjallisuudenharrastajia" etc. etc. - joista kukaan ei kuitenkaan ole koskaan tienannut senttiäkään "sivuammatillaan".
Kun en itsekään osaa nimetä ammattiratkojiksi kuin tallien mahdolliset palkatut koeratkojat, ehdotankin, että harrastukseensa vahvasti sitoutuneesta ratkojasta käytettäisiin sen sijana nimikettä "vannoutunut ratkoja". Ehdotan kunnianimen "vannoutunut ratkoja" käyttöoikeuden ylimmäksi kriteeriksi, että asianomainen ilmaisee sitoutumisensa ja kiintymyksensä harrastukseensa ilmoittamalla ratkonnan olevan "harrastuksensa NUMERO YKSI". Silloin tällöin satunnaisesti ratkovat käyttäkööt itsestään nimikettä "harrastaja", "satunnainen harrastelija", "amatööri" tai "yksi miljoonasta (silloin tällöin ristikoita ratkovasta suomalaisesta)".
19. iso S8.12.2007 klo 20:09
Jaska: en ilmaissut itseäni selkeästi, kuten tavallisesti. Pohdiskeluni oli tarkoitettu yleiseksi eikä itseäni koskevaksi.En ole täysin pehmiksiin suuntautunut, vaikkakin niukan tuotantoni pääosa on pehmopehmiksiä enkä mitään kolmepalloisten luokkaa olevia ole koskaan vihjeittänyt. Satunnaisissa tasonkiristyksissä olen kyllä joitakin koukkuja käyttänyt. Vaikeusaste riippuu siitä mihin lehteen ristikko on menossa. Näillä laadintamäärillä en tosi pidä itseäni pesunkestävänä laatijanakaan, kunhan vain flirttailen alaa sen reunavyöhykkeellä.
Asiaa tuntemattomille tiedoksi, että viimeksi järjestetyissä ratkonnan SM-kisoissa saavutin urheilu-urani huipun pääsemällä finaaliin. Muutamalla aikaisemmalla kerralla olen ollut kymmenen sakissa, joten Jaskan asettamat ammattilaisuuden tuntomerkit täyttyvät ja sitaateilla varustettuna nimikkeen itselleni kelpuutan, en muuten.
Muilla on minun mielipiteestäni riippumatta oikeus luokitella ihmisiä (ja minut) vuohiin ja lammaspaimeniin haluamillaan perusteilla.
20. Olavi Kivalo9.12.2007 klo 00:36
Kas tässä keskusteluajanvietevinkki joulunpyhiksi: anna sanallisesti määritelty joukko ja heitä kysymys, kuulutko siihen vai et. Koska joukko on sumea, kuten kaikki luonnollisella kielellä määritellyt joukot, ollaan keskustelun jälkeen itse joukon suhteen (objektiivisesti) samassa tilassa kuin keskustelun alussa, mutta aikaa on vietetty ja on ollut ehkä kivaa.Koska tällä palstalla käydyt keskustelut kuuluvat sumeaan joukkoon "ristikkoaiheiset", ei ehkä haluta pohtia, ketkä kuuluvat vaikkapa joukkoon "nuoret ihmiset" tai "vanhat ihmiset", mutta jos pohdittaisiin, keskustelu kävisi aivan samaan tapaan kuin yllä. Sekin olisi ehkä kiva keskustelu. Keskustelu siis kuuluisi sumeaan joukkoon "kiva keskusteluajanviete" jollakin jäsenyysasteella. Aikaa joka tapauksessa vietettäisiin.
21. --9.12.2007 klo 00:45
:-)
22. 9.12.2007 klo 01:48
Ristikonratkoja-ammatilainen on sellainen henkilö, joka varastaa aikaa työnantajaltaan. Muka töissä ja sitä rataa.Ylläkirjoittaja on hyvä esimerkki tästä
23. Funny11.12.2007 klo 08:55
Minun mielestäni on vaikeaa keksiä sen amatöörimäisempää puuhaa kuin ristikoitten ratkonta, mutta aloin kuitenkin pohtia asiaa.Monissa urheilulajeissa on ammattilaisille ja amatööreille omat kilpailunsa. Ehkä pitäisi parhaat ratkojatkin julistaa ammattilaisiksi ja pitää heille omat kisat ja amatööreille omansa. Ammattilaisten palkinnot pitäisi tietenkin saada kohdalleen. Niinpä ratkonnasta pitäisi kehittää kiinnostava tv-laji. Silloin voitaisiin hankkia hyviä sponsoreita ja myydä televisiointioikeuksia ympäri maailmaa.
Ammattiratkojille voisi tosin olla muutakin käyttöä. On huomattu, että meitä kaikkia kismittää jokin ristikko, joka ei aukea sitten millään. Tarpeeksi tuskastuneina meillä pitäisi olla mahdollisuus kutsua ristikkoammattilainen apuun, ja pääsisimme piinasta. Ratkojan palkkiosta voisi yrittää saada kotitalousvähennyksen. Meille jäisi näet aikaa tehdä kotitöitä kun ristikot eivät veisi kaikkea aikaamme.
KOMMENTOI