KESKUSTELUT > RISTIKOT > ÄRSYTTÄVIÄ SANOJA
3603. ärsyttäviä sanoja
tonimikael19.9.2007 klo 08:30
Ehkä tällainen aihe täällä on jo ollut (Iso S laittakoon linkit ;) ;)), mutta minua alkoi jo rasittamaan tuossa automatkalla yks päivä, kun sitä toistettiin yhtä työnään, että KIRITTÄRET on voittanut pesäpallomailan jossain arpajaisissa tai jotain.Kirittäret. Grrr...........
2. T.Avis19.9.2007 klo 08:33
Mieluusti näkisin päivän, jona kielipoliisi antaa sakkoja sille, joka julkisessa sanassa kirjoittaa/sanoo, että jokin asia on "vaiheessa"
3. matts19.9.2007 klo 09:05
eli
4. Olavi Kivalo19.9.2007 klo 09:39
Onneksi näyttää, että elikästä ollaan pikkuhiljaa pääsemässä. Kaiken huippu oli eräässä tilaisuudessa muutama vuosi sitten, kun eräs nuori nainen astui yleisön eteen ja aloitti esitelmänsä: ELIKKÄ.
5. filosofi19.9.2007 klo 09:57
Pointti.Monen kirjoittajan täällä käyttämä sana, kun on jotain mieltä.
6. iso S19.9.2007 klo 11:37
Elikkä murinat voi lähettää Jyväskylän pesäpalloilijattarien suuntaan. Kirittäret voitti lajin mestaruuden muutama päivä sitten. Sellainen pointti pitänee mainita että kyseessä on vaarallinen rikoksenuusijoiden kopla: vuodesta 2001 alkaen on tullut neljästi kultaa eikä kertaakaan ole tullut hopeaa suurempaa häpeää.Sisällön tutkiminen on vaiheessa mutta tässä muutama säie joissa on samaa makua vaikka ei välttämättä tasan samoja mausteita:
477. Vihastuttavat ja ihastuttavat sanat ristikoissa
916. Tätä sanaa en haluaisi ristikkoon
1020. Yhdyssanahirviöitä
1236. Mitkä ovat suomen kielen teennäisimmät sanat?
2684. Yhdyssanahirviöt
2790. Kielemme teennäisin sana
3442. Tönköin sana
7. JPQ19.9.2007 klo 19:43
Mitens noita säikeitä esille vaiko niin että vaihdan linkiin id kohaan numeron.
8. airisto19.9.2007 klo 19:52
Juuri niin.
9. Miimu19.9.2007 klo 22:43
Enpähän osannut valita noista oikeaa säiettä... Laitan tänne, koska minua oikeasti ärsyttää! ;-) Ärsytyksen aihe on kauttaviivan käyttö. Kuten esim. ensimmäisessä kommentissa '...joka julkisessa sanassa kirjoittaa/sanoo, että jokin asia on "vaiheessa"'. Auta armias, jos tuo kauttaviiva vielä luetaan seuraavasti: '...joka julkisessa sanassa kirjoittaa KAUTTA sanoo, että....' ARGH!
10. JPQ20.9.2007 klo 06:02
Miimu: minusta sopii jos ovat vaihtoehtoisia tosin vain joskus silloinkin ja pitää olla ehdottoman pois sulkevia ja nimenomaan vaihtoehtoja jos vaikka kysely kaavake tms.
11. Sikar20.9.2007 klo 07:45
Puheessa kauttaviiva väliviiva merkin voi korvata esimerkiksi tai väliviiva sanalla piste Mielestäni lainausmerkki kautta lainausmerkki saa sanoa vain siinä tapauksessa pilkku että muutkin välimerkit sanotaan ääneen piste
12. iso S20.9.2007 klo 09:12
Poikkeuksen poikkeus: jos syystä tai toisesta tilanne on sellainen että teksti pitää siirtää puhelimitse tai muuten sanelemalla ja halutaan että tulos on sama kuin alkuperäinen, /-merkin lausuminen "kautta" on parempi kuin "tai". Jälkimmäisen kuulija todennäköisesti kirjoittaakin tai, jolloin alkuperäinen muoto muuttuu. Edellisen luultavasti ymmärtää korvata kauttaviivalla.Tietysti jos täsmälleen sama muoto on tavoitteena eikä kiire paina päälle, pitää tuollaiset erityiskohdat erikseen varmistaa. Jos tämä on ehdottoman välttämätöntä, pitää käydä teksti läpi kirjain kirjaimelta ja merkki merkiltä niin että vastaanottaja lukee mitä on kirjoittanut. Voihan tekstissä olla vaikeita nimiä tai vieraan kielen sanoja joiden tekstaus kertakuulemalta ei mene oikein. On vaikea kuulla, ontuiko Erikson vai Eriksson.
Tällainen ongelmatiikka (ärsyttävä sana) tällä kertaa.
13. Jukkis20.9.2007 klo 10:44
Sana "koulukiusaus" kyllä jonnii verran ärsyttää. Onhan se lyhyempi kuin "koulukiusaaminen" ja mahtuu niin paremmin lehdessä otsikkoon, mutta ärsyttää silti.
14. iso S20.9.2007 klo 11:40
Kiusauksen tarkoituskin on ärsyttää joten tavoite on saavutettu, jopa koulun ulkopuolella! Ymmärrän kyllä yskän, kiusausta ja kiusaamista ei pitäisi sekoittaa toisiinsa. Toivotaan että viimeinen koulukiusaus on nähty ja viimeinen koulukiusaaminen tapahtunut, mutta eipä olla realismia moinen.Minua ärsyttää selvännäkeminen. Se nyt ei kummoista erikoislahjaa vaadi jos näkee selvän. Selvänäkeminen (jos sellaista oikeasti on olemassa) on ihan eri juttu.
15. iso S20.9.2007 klo 14:14
Jukkis, lievitystä tuskaan. Päivän Metrossa: "Kaksi kolmasosaa opettajista katsoo, ettei koulukiusaamista ole helppo havaita."Useimmat kiusatuista havaitsevat sen luultavasti helposti.
16. Miimu20.9.2007 klo 19:39
Kautta-sanasta vielä: mielestäni se ei sovi korvaamaan tai-sanaa - ei puhuttuna eikä kauttamerkkinä kirjoitettuna. Kautta-sanaa kuulee varsinkin nuorehkojen koulutettujen miesten suusta. Tuo ei ole mikään tutkimus; Miimun mutu-tuntuma vaan (ei ole kiva sana tuo mutu-tuntumakaan..). 'Kaavakekieleen' kauttaviiva on ihan omiaan!
Jossainmäärin minua ärsyttää sana jossainmäärin. Ystäväni miesystävä tunnusti tunteensa: "Olen jossainmäärin
rakastunut sinuun". Hohhoijjaa!, olisin minä varmaan siinä tilanteessa sanonut mokomalle hienostelijalle. ;-)
[Tuleekohan tästä minun uus lemppariketju... :-D]
17. tonimikael20.9.2007 klo 21:57
Mies meni juovuksissa Tornioon ja tuli selvänä Kemistä. Aika meedio hän.
18. RA20.9.2007 klo 22:40
Kautta-viivan avulla sanoja ketjuttamalla ja/tai erilaisilla ei-niin-ehdottomilla sanonnoilla kuten "jossain määrin", "joskus", "joltain osin", "muun muassa" kirjoittaja / sanoja haluaa tuoda esille vaihtoehtoja ja vähentää EHDOTTOMUUTTAan. Kirjoittaja on ymmärtänyt ja haluaa välittää myös muille ymmärryksensä / käsityksensä, ettei tämä hänen ilmaisemansa näkemys ole suinkaan ainoa oikea tai ainoa mahdollinen. Ja ettei hän edes sellaista kuvittele, että se olisi ainoa oikea. Minusta tuollainen kirjoittaminen ja puhuminen (puhumattakaan taustalla olevasta ajattelusta) on ihan fiksua / älykästä. Ja realiteettitajusta kertovaa.
***
- JOS (siis iso JOS :-) joku joskus sanoisi minulle, että "Rakastan sinua jossain määrin", olisin luultavasti ikionnellinen. Ainakin PALJON onnellisempi kuin kuullessani: "Rakastan sinua yli kaiken!".
19. Hakro20.9.2007 klo 23:36
Mutta RA, mihin tarvitaan kautta-viivaa?- ja/tai = yleisesti käytetty sanonta, toisinaan tarpeellinen, mutta useimmiten jompikumpi riittää
- kirjoittaja / sanoja = tai
- ymmärryksensä / käsityksensä = kaksi sanaa jotka kertovat saman asian, toista sanaa ja kautta-viivaa ei mielestäni tarvita
- fiksua / älykästä = kaksi sanaa jotka kertovat saman asian, toista sanaa ja kautta-viivaa ei mielestäni tarvita
Kahdessa viimeksi mainitussa tapauksessa kautta-viivan voisi myös korvata sanalla "eli", ellei se olisi niin pilattu väärinkäytöllä (vrt. "elikkä").
Eikö ketään ärsytä puhuttuna "viiva", esimerkiksi neljäs-viiva-viides lokakuuta? Kuulostaa siltä, ettei puhuja tiedä, miten tämä suomeksi sanotaan (ilmeisesti ei yleensä tiedäkään).
PS.
Sanasta "reilu", jonka yletön (väärin)käyttö minua ärsyttää, on jo keskusteltu tällä foorumilla, joten ei siitä sen enempää.
20. RA20.9.2007 klo 23:47
"Jossain määrin" huvikseni (hullulla huvit on halpoja!) viljelin äskeisessä kommentissani noita edellä paheksuttuja kirjoitus- ja sanankäyttömuotoja oikein urakalla. Oikeasti: Eihän kautta-viivaa eikä mitään muutakaan tiettyä sanontaa mihinkään sananmukaisesti tarvita. Kaikkihan on mahdollista tiivistää sanaan tai pariin. Tai tiivistää asia olemalla ihan mykkänä.
-
21. Arska20.9.2007 klo 23:56
Mielestäni Suomen kielen hirvein ja rumin sana on "läsnä". Ai että se korpesi kun kirjoittelin useamman vuoden erään seuran kokouspöytäkirjoja ja tuo "läsnä" sana pompsahti heti ensimmäisena silmille! Toinen sana joka saan karvat nousemaan pystyyn on usein ruokalistassa esiintyvä "kera"! On sitä ja tätä sen "kera"! On tää äidinkieli kaunista... *puistatus*
22. Hakro21.9.2007 klo 00:00
RA, kyllä monia sanontoja todella tarvitaan, koska muita ilmaisuja ei ole. Mutta juuri näillä palstoilla on ilahduttavaa nähdä, miten sanataiturit (RA mukaan luettuna) käyttävät suomen kieltä loistavasti hyväkseen. Eikä muidenkaan tarvitse olla mykkänä.PS.
Minusta "jossain määrin rakastunut" oli aivan upea ilmaisu. Käytän sitä heti kun tilaisuus tulee.
23. RA21.9.2007 klo 00:19
Hakro, mitkään noista samoiksi niputtamistasi sanoista eivät ole samoja - jos edes "jossain määrin" tarkkoja halutaan olla:- JA ei ole sama kuin TAI
- YMMÄRRYS ei ole sama kuin KÄSITYS
- KIRJOITTAJA ei ole sama kuin SANOJA
- FIKSU ei ole sama kuin ÄLYKÄS
24. RA21.9.2007 klo 00:24
Kolmen sivun maisemakuvauksen Jari Tervo tiivistäisi sanaan: SATOI. ;-)
25. Mäkis-Tartti21.9.2007 klo 00:25
[Kai tämä vuodatus sopii tähän säikeeseen:] Minua jo hiukan ärsyttää sana INNOVAATIO. Eihän sana sinänsä pahasta ole, mutta ainakin politiikan jargonissa (niin eduskunnassa kuin maakuntajorinoissakin) tuosta näkyisi olevan tulossa samantapainen hoettava, hoettava ja hoettava mantra kuin oli esim. ”hallittu rakennemuutos” joskus silloin oliko se keskiajalla vai 1980-luvulla, emmä muista, mutta siellä niillä main kuitenkin. Muoti-ilmaukset ärsyttävät aina, kun niitä tolkutetaan tolkuttomasti, hyi saakeli.
26. Hakro21.9.2007 klo 00:44
JA ei missään tapauksessa ole sama kuin TAI; siksipä toisinaan käytetään sanontaa JA/TAI, kun kyseisessä tilanteessa eräissä tapauksissa sopii JA, toisissa taas TAI. Sanonta "ja tai tai" kuulostaa mahdottomalta, vaikka siitähän oikeastaan on kyse.Ryhtymättä kinaamaan semantiikasta sanoisin, että nämä sanaparit ovat sen verran lähellä toisiaan, että niiden välissä oleva kautta-viiva voidaan korvata tilanteen mukaan joko sanalla ELI tai sanalla TAI. Silloin ei tule ongelmia tekstin lukemisessakaan.
Minusta tuntuu, että sanaparin välissä kautta-viivaa käyttävä kirjoittaja ei oikein osaa päättää, kumpaa sanaa käyttäisi, ja jättää valinnan lukijan harteille. Se ei osoita kovin tasokasta ilmaisutaitoa.
27. RA21.9.2007 klo 00:47
Arska, tuosta KERA-sanasta.Ymmärrän hyvin, että sanan alkuosa (KE) nyppii, mutta mikä vika tuossa loppuosassa on? ;-)
28. RA21.9.2007 klo 00:58
Hakro,olen kyllä eri mieltä. Ei minusta kysymys ole siitä, etteikö kirjoittaja tietäisi, mitä sanaa haluaa käyttää, VAAN kirjoittajan halusta jättää lukijalle enemmän tilaa.
Johan toki saman asian voisi ilmaista pilkuttamalla tms.;
Haluan nyt tarkemmin kertoa / selventää / selittää sinulle, mitä haluan sanoa.
=
Haluan nyt tarkemmin kertoa ja selventää sekä selittää sinulle, mitä haluan sanoa.
29. Hakro21.9.2007 klo 01:10
RA,olen aivan samaa mieltä antamastasi esimerkistä, joka juuri todistaa, ettei kautta-viivaa tarvita (kuin poikkeustapauksissa).
Väitteeni kirjoittajan epävarmuudesta perustuu niihin esimerkkeihin, joita olen nähnyt painetussa sanassa.
Saat tietysti olla eri mieltä, mutta en ymmärrä "tilan jättämistä" lukijalle. Jos haluan ilmaista ajatukseni lukijalle, yritän aina tehdä sen mahdollisimman selvästi ja yksiselitteisesti, ettei tule väärinkäsityksiä. Jos lukija joutuu valitsemaan kahdesta sanasta, jotka hän todennäköisesti ymmärtää hiukan eri tavalla, on väärinkäsityksen mahdollisuus jo vähintään 50 %.
30. Jukkis21.9.2007 klo 07:50
Jos kauttaviivaa käyttänyt kirjoittaja jaksaisi miettiä kauttaviivan ympäristössä esittämäänsä asiaa hiukan enemmän, hän toteaisi viivan aina turhaksi. Sattumalta aamun Hesarista löytyy hyvä huono esimerkki eli lainaus lehden blogista:
"Ruotsissa törmäsin täysin uuteen ilmiöön. Adoptiovanhemmuus asetettiin eettisesti kyseenalaiseksi. Sitä pidettiin/verrattiin aivan normaaliin lapsikauppaan, joka on virallistettu."
Tuossahan kauttaviiva on ihan älyttömästi. Mutta onhan tietysti nettiin kirjoittaessa aina hirveä kiire, kun tämä netti on niin hektinen paikka, ei siinä ehdi pahemmin miettiä tyyliseikkoja.
31. iso S21.9.2007 klo 08:26
"Ja" ja "tai" eivät ole aivan yksiselitteisiä. Puhekielessä ja logiikassa niillä tuppaa joskus olemaan ristiriitainen tulkinta.Jos komisario pyytää konstaapelia hakemaan Konnasen ja Koukkusen rikosrekisteritiedot, vanhaan hyvään kortistoaikaan hän sai molemmat. Nyt konsta menee päätteelle, kirjautuu systeemiin (luntattuaan ensin käyttäjätunnuksen ja salasanan näppäimistön alle piilotetusta lapusta) ja kirjoittaa hakuehdon
nimi = "Konnanen" ja nimi = "Koukkunen"
Pääte ilmoittaa ettei mitään löydy, koska ohjelman mielestä ja-ehto on tosi vain silloin kun molemmat puolet ovat tosia eikä kenenkään nimi ole samanaikaisesti Konnanen ja Koukkunen. Konsta ilmoittaa komisariolle että haetuilla henkilöillä ei ole rikosrekisteriä, vaikka todellisuudessa se on pitkä kuin nälkävuosi.
Tai-sanasta on olemassa eksklusiivinen versio ("ravintola-tai") ja inklusiivinen versio ("työnhaku-tai"). Jos ruokalistalla on lounastarjouksena nakit muusilla tai lihapullat soosilla, pitää valita toinen tai maksaa tuplahinta. Jos työpaikkailmoituksessa vaatimuksena on ekonomin tai insinöörin tutkinto, ei haittaa vaikka olisi molemmat (paitsi joskus, kun ei haluta ottaa ylikoulutettua joka lähtee heti kun saa paremmin kykyjään vastaavan, paremmin palkatun työpaikan).
Tämä inklusiivinen tai on se ja/tai.
Ja-sanan kaksimielisyyttä kuvaa vanha autokauppavitsi:
- Tulin katsomaan niitä mainostamianne hyviä ja halpoja käytettyjä autoja.
- Selvä, katsotaanko ensin sisällä hyviä vai ulkona halpoja?
32. filosofi21.9.2007 klo 10:05
Legendaarinen.Lempinimiketjussa ainakin sanaa viljellään varsin hepposin perustein. Myöskin urheiluselostajat viljelevät sanaa runsaasti.
Sopisiko nimimerkeille RA ja iso S määritelmä legendaarinen ja millä perustein?
33. Jukkis21.9.2007 klo 10:08
Nytpä keksin oikein tosi ärsyttävän sanan, Hesari toimi taas innoittajana. Uusi oopperajohtaja pitää sekä nykyisiä että tulevia tehtäviään äärettömän kiinnostavina.Ääretön. Sana, joka iskee käyttäjäänsä (ainakin minun silmissäni) jonkinlaisen lievemmän tai vahvemman ääliö-leiman. Siis silloin kun sanaa käytetään sanan "erittäin" tms. synonyyminä. Muussa tarkoituksessahan sitä ei normaalipuheessa juuri käytetäkään, koska eihän normaalielämässä mikään asia ole ääretön.
Joskus takavuosina tuli telkkarista ohjelma Ari Vatasesta. Vatanen moitiskeli suomalaista liikennekulttuuria ja omia mielipiteitään perustellekseen kertoi, miten ulkomaalaiset rallikolleegat ovat hänelle ihmetelleet, kun suomalaiset ajavat maanteillä autoa äärettömän hitaasti.
Ei voi mitään, tuosta lähtien Vatanen on minun silmissä ollut jonkinasteinen ääliö. Onneksi hän on myöhemmilläkin esiintymisillään aika monta kertaa vahvistanut tämän leiman, joten minun ei tarvitse olla kovin huolissani siitä, että yksittäistapauksen perusteella tuomitsisin ihmisen.
34. iso S21.9.2007 klo 10:17
Tekniikka&Talous: Radoksen säteilymittari kelpaa James Bondille"Meidän valoilmaisimemme on halvempi ja tuhat kertaa pienempi", naurahtaa tekninen johtaja Jukka Kahilainen.
Tällainen monta kertaa pienempi, halvempi, hitaampi tai muu vastaava ärsyttää. Jos joku on yhden kerran halvempi niin hinta menee jo nollaksi. Kaksi kertaa halvempi tarkoittaa sitä että myyjä maksaa ostajalle tuotteen normaalihinnan.
35. jepsjuu21.9.2007 klo 10:57
Jos legentaarinen onkin luikerrellut toimittajien sanastoon, niin sitä siellä on ollut jo vuosia "dramaattinen". On nähtävästi juontajiksi, muiksi spiikkereiksi tai urheiluselostajille aikoville ensimmäinen sana mikä opetetaan alan kursseilla. Kaikki on dramaattisista laidasta laitaan tapahtumasta tapahtumaan syytä tai seurauksia erottelematta.
36. kudos21.9.2007 klo 11:39
"Kertovertailu N kertaa enemmän (vähemmän, suurempi, pienempi, nopeampi, hitaampi, painavampi, kevyempi jne.) on kielessämme vakiintunut ilmaus. Sen merkitys on todellisessa kielenkäytössä täysin yksiselitteinen. Kaksi kertaa enemmän merkitsee kaksinkertaista ja kaksi kertaa vähemmän puolta määrää."cs.helsinki.fi/u/kohonen/suomi/kaksikertaa.html
37. iso S21.9.2007 klo 11:56
Allergiakin on monilla vakiintunut olotila. Ärsyttää se silti.Mistä tietää milloin kielenkäyttö on todellista ja milloin epätodellista? Milloin "kaksi kertaa enemmän" on yhtä paljon kuin "kaksi kertaa niin paljon kuin" ja milloin kerran enemmän?
Vakiintuneet olotilatkin voivat muuttua. Muuttukoon tämäkin.
38. RA21.9.2007 klo 12:35
Legendaarinen on turha ja tarpeeton sana samassa mielessä kuin maailmankuulu; Kun joku on oikeasti legendaarinen tai maailmankuulu, hän on sitä niin itsestään selvästi, ettei sitä tarvitse sanoa. Tällaisten sanojen käyttö on löperöä kielenkäyttöä - kuin sanoisi, että "sininen sinitaivas".Tiivistä sanankäyttöä arvostavien silmissä moisten sanojen käyttäjä saa armon, jos tarkoitus on sanavalinnallaan henkilökohtaisesti osoittaa arvostusta ko. henkilöä kohtaan. Toinen puoltava seikka on se, että sanavalinnalla voi vihjata lukijalle, että "kyllä tämä tulisi sinunkin tietää".
Filosofin kysymykseen [10:05] vastaan, että iso S on legendaarinen, minä en. Minulta ei suju legendan heitto.
39. RA21.9.2007 klo 12:38
Korjaan: Tällaisten sanojen käyttö on löperöä - kuin sanoisi, että "sininen sinitaivas".
40. RA21.9.2007 klo 12:39
Korjaan: Legendaarinen on turha sana samassa mielessä kuin maailmankuulu...
41. iso S21.9.2007 klo 13:39
Urheiluselostajat käyttävät sanaa legendaarinen kuvaamaan henkilöitä joista kerrotaan legendoja, ei henkilöitä jotka heittävät legendoja. Olisiko legendanheittäjä pikemminkin legendaarikko?Omat legendanheittoni tuppaavat menemään lappeelleen tai menemään ohi sektorin, jolloin syyttömistä loukkaantuneista on vaarassa tulla raajarikkoja. Heitoissani ei ole niin paljon tautia takana kuin Pitkämäellä, joka naulasi keihäänheittäjien ja pituushyppääjien välisen ns. Rooman sopimuksen. Kuulun siis lyhytpitkämäkeläisiin ja olen enintään vähälegendaarinen.
Ehkä voimme sopia että on olemassa joku legendaarisuuden perusyksikkö ja muiden legendaarisuutta mitataan sillä kuinka monta kertaa enemmän tai vähemmän legendaarinen joku on verrattuna tähän vertailuhenkilöön suhteutettuna. Verrokkia voitaisiin nimittää normaalilegendaariseksi, jolloin kunnia lankeaa luonnostaan RA:lle. Hänen legendaarisuutensa määrää ei ole silloin tarpeen sen kummemmin vatvoa, se on luonnonvakio :-)
42. kudos21.9.2007 klo 13:59
iso S, ilmaus "kaksi kertaa enemmän" tarkoittaa kaikissa kielissä kaksinkertaista. Miksi tuo kaikkien ymmärtämä merkitys pitäisi muuttaa tarkoittamaan kolminkertaista? Siksikö, että matematiikan lehtorit keksivät 50-luvulla, että he haluavat matematiikan luonteen mukaisesti määritellä, että se loogisesti itse asiassa ehkä mitä luultavimmin tarkoittaa heidän kuvitelmissaan kolminkertaista?RA, korjaa vielä lisää:
Tällaisten sanojen käyttö on löperöä - kuin sanoisi "sininen sinitaivas".
43. RA21.9.2007 klo 14:24
Korjaan: Poistetaan lause "Tällaisten sanojen käyttö..."
44. kudos21.9.2007 klo 14:31
RA, nyt puhkahtavi mieleheni viisaus (?):Vaikeneminen on äärimmäisen tiivistä suullista ilmaisua.
45. filosofi21.9.2007 klo 14:47
Onko olemassa lääketieteellistä määritelmää tai sanaa pakonomaiselle kirjoittamiselle? Itse en ole sitä yrityksistäni huolimatta löytänyt.
46. iso S21.9.2007 klo 14:47
En tiedä ovatko sen keksineet matematiikan lehtorit vai magiikan tohtorit ja milloin, mutta minusta se vaan nyt on niin hoopoa että "todellisen puheen" puolet isompi on yhtä iso kuin kaksi kertaa isompi. Kuinka paljon isompi on tuplasti isompi? Onko sekin yhtä iso kuin puolet isompi?Jos vielä olisinkin taivuteltavissa hyväksymään tuon n kertaa isomman, niin n kertaa pienempi ei mene jakeluun millään. Jos kerran sanonnan perusta on kertolaskussa, niin miten "kertaa" kääntyykin ykskaks jakolaskuksi? Kolme kertaa pienempi pitäisi sanoa kolmasosa kertaa pienempi tai ottaa käyttöön sanonta "kolme jakaa pienempi"!
Toisinajattelijat eivät varmaan näe mitään outoa siinäkään muinaisessa uutisessa, että inflaatio pudotti Chilessä vuoden aikana rahan arvoa 1700 prosenttia.
Missä muuten on se tutkimus jossa todistetaan että ilmaus "kaksi kertaa enemmän" tarkoittaa kaikissa kielissä kaksinkertaista? Tutkimus on harhainen, 50-luvun matematiikan pehtorien kielessä se ei tarkoita! Eikä suomen tarvitse kaikessa matkia muita kieliä. Englannissa home on koti, suomessa voi olla homekoti mutta se on pahempi juttu.
Siitä ei päästä mihinkään että sanoipa nämä niin tai näin, jotkut ihmiset ymmärtävät suuruusluokan väärin ellei se ole muuta kautta pääteltävissä. Parempi olisi ilmoittaa vertailtavista selvät numerot joko pelkästään tai lisäksi. Useimmissa tapauksissa kun ilmoitettu ero on jotain muuta kuin tarkka arvo.
Esimerkki: kolmiloikan ME (18.25) on kolme kertaa "parempi" kuin seiväshypyn (6.14). Eipä ole tarkasti vaan noin 2.978827362 kertaa. Jotta väite olisi tosi, kolmiloikan ennätyksen pitäisi olla 18.42. Seiväshypyn ennätystä ei voisikaan justeerata sopivaksi koska 18.25 ei ole kolmella jaollinen ja ennätykset noteerataan tasasentein. Sinänsä mielenkiintoista että yksittäisten loikkien mitta (keskimäärin, eiväthän ne jakaudu kolmiloikassa tasan) on noin lähellä toisiaan riippumatta siitä hypätäänkö seipään avulla pystyyn tai ilman seivästä vaakaan.
47. iso S21.9.2007 klo 14:55
Pakonomainen kirjoittaminen? Mistähän tuokin tuli mieleen? Google löytää noilla hakusanoilla runsaasti linkkejä mutta ei pikavilkaisulla määritelmää tai nimeä ilmiölle.Eiköhän se ole yksi pakkoneuroosien ilmenemismuoto siinä kuin moni muukin, esimerkiksi pakonomainen tarve tarkistaa tuliko ovi lukkoon tai jäivätkö valot päälle.
48. RA21.9.2007 klo 15:03
kudos, ajattelin täsmälleen samaa eilen illalla 23:47.
49. RA21.9.2007 klo 15:04
Korjaan: kudos, tarkoitin samaa eilen 23:47.
50. kudos21.9.2007 klo 15:08
"Kaksi kertaa enemmän"-ilmaus on täysin yksikäsitteinen.Ne, jotka haluavat määritellä, että se tarkoittaa kolminkertaista, eivät käytä sitä tarkoittamaan kolminkertaista, koska he tietävät, että suurin osa ihmisistä ymmärtäisi sen tarkoittavan kaksinkertaista. Ne, jotka sanovat "kaksi kertaa enemmän", tarkoittavat sillä kaksinkertaista. Ne, jotka väittävät ilmauksen tarkoittavan kolminkertaista, tietävät, että ne, jotka sitä käyttävät, tarkoittavat sillä kaksinkertaista.
iso S, se on sinusta hoopoa luultavasti siksi, että matematiikan opettajasi on sinulle niin aikoinaan väittänyt. Sinä olet sitä itseksesi pohdiskellut ja päätynyt uskomaan samaan teoriaan. Havainnot kuitenkin kumoavat tuon teorian.
51. tonimikael21.9.2007 klo 15:39
Olen täysin samaa mieltä Iso S:n kanssa, että kielestämme pitäisi kitkeä pois tuollainen epälooginen opinkappale, jossa väitetään samaksi seuraavat ilmaisut:Puolet enemmän kuin
Kaksi kertaa enemmän kuin
Kaksi kertaa niin suuri kuin.
Tuo ei mitenkään kudoksen selittelyllä muuksi muutu, vaikkakin siinä hän on oikeassa, että ihmiset tarkoittavat noilla usein samaa. Sanon siksi "usein", koska eivät kaikki ole noin välinpitämättömiä ja suurpiirteisiä kuin toiset eivät ole olematta.
Kieli-ihmiset vaietkoon silloin, kun puhutaan luvuista. Paitsi minä ja Iso S. :)
52. iso S21.9.2007 klo 15:43
Teoria: kaikki varikset ovat mustia. Loogisesti yhtäpitävää on väittää että kaikki muut kuin mustat ovat jotain muuta kuin variksia. Siis usko teoriaan vahvistuu kun näkee vihreät niityt ja pienen tummanpunaisen joka kulkee kiitäen.Heti kun älyää havainnoida myös minua tai vanhaa matematiikan lehtoria eikä pelkästään suurta enemmistöä huomaa että "kaksi kertaa enemmän"-ilmaus ei ole täysin yksikäsitteinen.
Huomaan että vaikenet viisaasti "pienempi kuin" -puolesta, puolta suuremmasta, tuplasti suuremmasta ja yli sadalla prosentilla pienenemistä. Nämä ovat uskonasioita joissa käännytys ei onnistu, joten minäkin yritän viisastua!
53. RA21.9.2007 klo 15:57
Filosofi kysyy: Onko olemassa lääketieteellistä määritelmää tai sanaa pakonomaiselle kirjoittamiselle? Itse en ole sitä yrityksistäni huolimatta löytänyt.Vastaan, että on. Montakin, mm.:
- skribomania
- kirjailija
- Nimim. Yksi monien puolesta
54. RA21.9.2007 klo 16:05
Korjaan: Filosofi kysyi lääketieteellistä MÄÄRITELMÄÄ tai SANAA. Viimeinen vastaukseni sisältää useita sanoja ja on siinä mielessä väärä.
Poistetaan "- Nimim. Yksi monien puolesta" ja tilalle:
- Nimim.
55. Libero21.9.2007 klo 17:10
filosofi (21.9.2007 klo 10.05) ja RA (klo 12.35):Olen viljellyt legendaarista ja myös legendaa lempinimiketjussa. Minusta ne ovat hyviä ja yksiselitteisiä sanoja kuvaamaan urheilijaa, joka erottuu saavutuksiltaan ja myös persoonaltaan joukosta. Jos perusteet tuntuvat toisinaan heppoisilta, kuvailevat sanat kannattaa suhteuttaa todellisuuteen.
Esimerkiksi suomalaisen pikkukaupungin jääkiekkoilijat, jotka ovat pelanneet NHL:ssä, ovat legendaarisia pikkukaupungissa ja ehkä laajalti jääkiekkopiireissä. Tästä merkkinä on se, että jääkiekkolegendan pelipaita riippuu kotihallin katossa. Myös legendan pelinumero on vain hänen. Todellisuudessa kovin moni ei ole hänestä koskaan kuullut.
Eräät legendaariset urheilijat, kuten Paavo Nurmi, Gabriel Batistuta ja Gunnar Gren, ovat saaneet näköispatsaan muistuttamaan jälkipolvia siitä, kuka kukin on yleisurheilu- ja jalkapallopiireissä. Nämä piirit tunnistavat itse legendansa ja ovat asiastaan melkoisen yksimielisiä. Lempinimiketjussakin esiintyvät urheilijat ovat saaneet legendan arvonsa aivan toisaalla kuin kyseisessä ketjussa. :)
RA: Onpa mielenkiintoista, että pidät legendaarista ja maailmankuulua turhina sanoina. Nimimerkki filosofia lengendaarinen sentään ärsyttää, mikä on vallan upeata.
56. RA21.9.2007 klo 17:36
Legendaarinen Libero, taidan sittenkin olla "legendaarinen".
;-)
57. kudos21.9.2007 klo 18:06
Minua ärsyttää, kun iso S ja tonimikael väittävät ongelmalliseksi asiaa, joka ei ole ongelmallinen. :-)Ette te - eikä kukaan muukaan - sano "kaksi kertaa suurempi" (tai "kaksi kertaa pienempi"), kun tarkoitatte kolminkertaista (tai vastalukua) - paitsi tällaisissa netin toistuvissa keskusteluissa siitä, mitä se tarkoittaa. Kun tarkoitatte kolminkertaista, sanotte "kolme kertaa niin paljon kuin" tai "kolminkertaisesti".
Ne hutilot, jotka sanovat "kaksi kertaa suurempi" (tai "kaksi kertaa pienempi"), tarkoittavat kaksinkertaista (tai puolikasta). Vaikka ilmaisu ei teoreettis-loogisesti olisikaan yksikäsitteinen, niin käytännössä väärinymmärryksen vaaraa ei ole.
Todellisuus (käytäntö) ei ole muuttunut matematiikan opettajien lähes kolmen sukupolven käännytystyöstä huolimatta. Miksi muuttuisikaan, kun muutosta ei selvästikään tarvita?
Kielikello 7/1974:
"Jokainen, joka vilpittömästi kysyy itseltään, mitä todella tarkoittaa A sai kaksi kertaa enemmän kuin B, tietää, että merkitys on: A:n osuus oli 2 × B:n osuus."
cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/kaksikertaa.html
(sivun linkeistä pääsee sivuille, joilla kumotaan täällä vielä esittämättömät vastaväitteet ja harhaluulot.)
58. Miimu22.9.2007 klo 17:03
Tästä ei tainnut tullakaan minun lemppariketjua... ;o)
59. Hakro22.9.2007 klo 17:37
Älä vielä luovuta, Miimu. Jos toiset puhuvat matematiikasta, puhutaan me ärsyttävistä sanoista.Heitän kehiin sanan "pikkuhiljaa" Tämä alunperin varmaankin leikilliseksi tarkoitettu sana on syrjäyttänyt kaikki asialliset vaihtoehdot (vähitellen, vaiheittain, asteittain) - eikä tämä ole edes tapahtunut "pikkuhiljaa" vaan hämmästyttävän nopeasti.
60. Je-Kyll22.9.2007 klo 19:54
Grafomania tarkoittaa kirjoitusvimmaa; mikään virallisen lääketieteen termi se ei kuitenkaan liene, olisiko sitten vaihtoehtopuoskaroinnin keksintöä.
61. RA22.9.2007 klo 20:18
Tiedä, kuinka virallisia nämä erilaiset mania-nimitykset ovat, mutta pakkomiellettä toistaa tiettyä sanaa tai sanoja on joskus sanottu ONOMATOMANIAKSI.Tuli vaan mieleen, että voisiko sanojen ärsyttävyys johtua pelkästään siitä, että jotakin sanaa tai sanontaa tulee yhtä äkkiä ihan liikaa. Sanassa tai sanonnassa ei sinällään ole mitään vikaa, mutta yhden tai useamman ihmisen yhtäkkisenä "maniana" se alkaa ärsyttää.
62. iso S22.9.2007 klo 20:20
Myrskynsilmässä oleminen ärsyttää, kun tarkoitetaan sitä että ollaan oikein (kuvaannollisesti) tuulisessa paikassa. Eikös tuuli ole oikeassa elämässä ja todellisessa puheessa kovempi silloin kun ollaan vasta päätymässä myrskynsilmään tai jo jouduttu sieltä pois?
63. Hakro22.9.2007 klo 21:43
Iso S, olen lukenut useita purjehtijoiden kuvauksia siitä, millaista on (pyörre)myrskynsilmässä: siellä on tyyntä ja hiljaista.Sanonta "myrskynsilmässä" voisi mielestäni kuvata sitä, että kyseisestä tilanteesta ei ole mitään helppoa poispääsyä. Mutta näinhän sanaa ei juuri käytetä.
RA, olet varmaan oikeassa sanojen ärsyttävyyden syystä. Äkisti muotiin tulevat sanat ärsyttävät monia, eikä syyttä, sillä usei(mmite)n nämä muotisanat ovat kieliopillisesti tai semanttisesti enemmän tai vähemmän virheellisiä, ne hävittävät sanojen perinteisiä merkityksiä, ja sitä kautta niillä on taipumus köyhdyttää kieltä.
Pahinta mielestäni on, että ammatikseen (suullisesti tai kirjallisesti) kieltä käyttävät henkilöt näyttävät usein nielevän nämä muotisanat nikottelematta, ja sitä kautta ne leviävät edelleen.
64. Jaska22.9.2007 klo 21:46
Kielikellolle ja kudosille matemaattinen probleemi. Pikku-Kalle kysyi pikku-Villeltä: kuinka monta kertaa sait viikonloppuna? En saanut kuin kerran, huokasi pikku-Ville. Minäpä sain kaksi kertaa enemmän, kehaisi pikku-Kalle. Kuinka monta kertaa pikku-Kalle sai? a) kaksi kertaa, b) kolme kertaa, c) ei kertaakaan, ei vaan tahtonut menettää mainettaan.
65. kudos23.9.2007 klo 00:14
Jaska, odottelinkin josko kukaan viitsii saivarr... huomauttaa tästä erikoistapauksesta, jossa yksikkönä on "kerta".Jos Kalle sai kolmesti, niin et sinä eikä kukaan muukaan päättele, että Kalle sai 3x1=3 kertaa, vaan hän sai 1+2 kertaa. Eli matikanopejen väite ei vieläkään saa mitään tukea.
Käytetyllä yksiköllä voi tosiaan olla merkitystä:
Thorkildsen heitti MM-kisoissa yli 88 metriä, mutta Pitkämäki heitti
a) kaksi kertaa pitemmälle.
b) kaksi metriä pitemmälle.
Molemmat vaihtoehdot ovat kai totta.
Kukaan ei tällaisissa nettiväittelyissä ole koskaan pystynyt esittämään todellista tapausta, jossa rakennetta "kaksi kertaa enemmän" olisi käytetty merkityksessä kolminkertainen. Epäilemättä jotkut pikkumaiset matikanopet ovat kokeissan harrastaneet koulukiusaamista antamalla oppilaalle nolla pistettä sillä verukkeella, että oppilas on ymmärtänyt tehtävän kielenmukaisesti opettajan kielenvastaisen logiikan sijasta.
Onkohan vielä jotain asiaan liittyvää vastaväitettä, jota ei olisi kumottu antamissani linkeissä tai niiden linkeissä. Jotkin selaimet näköjään haluavat, että käyttäjän pitää itse lisätä antamiini linkkeihin www-alku.
66. Miimu23.9.2007 klo 14:52
Salarakas - YÄK, miten idiootti ja halpa sana! Toivottavasti unohtuu tuo sana ja pian! Sanasta tulee aina mieleeni julkisuuden kipeä bimbo tai joku häntäheikki. Mikä vika vanhassa kunnon 'rakastajatteressa' ja 'rakastajassa'?
67. Hakro23.9.2007 klo 15:03
Miimu, onhan salapoliisikin jännempi ammatti kuin vanha kunnon poliisi. Salakieli ja -kirjoitus on jännempää kuin tavallinen kieli ja kirjoitus. Ainoa poikkeus on salaoja, jonka ylittäminen ei jännitä edes sen vertaa kuin vanhan kunnon avo-ojan yli loikkaaminen.
68. Miimu23.9.2007 klo 15:09
Onkohan salarakas salaPERÄINENkin? :-D
69. Hakro23.9.2007 klo 17:09
Yleensä kai ei. Ainakin muistelen nähneeni näiden salarakkaiden perät julkisesti iltapäivä- ym. juorulehtien sivuilla.
70. -10.10.2008 klo 19:28
-
71. qwer10.10.2008 klo 19:31
ekiläinen. Ärsyttää ainakin Ekiä
72. PP9.6.2009 klo 15:27
Tämä säie tuli vahingossa vastaani ja käytänpä tilaisuutta hyväkseni.Minua ärsyttää himperisti sana AGENDA. TV-toimittaja sanoo: Meillä on tänään agendalla sitä ja sitä. Sanaa kuulee käytettävän joka puolella, vaikka suomeksikin asian voisi ilmaista. 'Meillä on ohjelmassa' tai 'Käsittelemme seuraavia asioita' kertoisi saman asian ja jopa selvemmin. Tämmöistä vain tulin sanomaan.
73. Matti9.6.2009 klo 18:24
Minuakin tuo agenda ärsyttää.Myös ärsyttää sanonta lähdetään tuosta liikenteeseen, kun tarkoitetaan että aloitetaan tuosta. Miksihän? En tiedä, mutta ärsyttää.
Tuosta tuli mieleeni pilapiirros edellisen laman ajoilta. Mies lukee lehteä ja sanoo vaimolleen:
- Kauheaa, Nikkei-indeksi on pudonnut tuhat pistettä!
- Mitä se tarkoittaa?
- En tiedä, mutta kauheaa!
74. PP10.6.2009 klo 12:33
Tänä aamuna televisiossa naistoimittaja kysyi: Ketä kirjailija on seuraavaksi vuorossa? Toisessa osiossa taas eräs muusikko sanoi: Se vähän riippuu. On vaiheessa.Minulla on vanhat kurttukorvat, jotka eivät enää suostu omaksumaan noita nykyajan omituisuuksia, vaan ne ärsyttävät yhä uudelleen ja uudelleen. Olen kyllä lukenut Kotuksen selitykset, mutta siltikin ne särähtävät. Ne on mulle niinku silleen hanurista...öbaut niinku proge ja epis, jotka myös vilahtelevat usein asallisessakin keskustelussa.
75. PP10.6.2009 klo 12:55
Ärsyttää myös oma sanasokeuteni. Piti kirjoittaa proggis eikä proge!
76. marjuko11.6.2009 klo 18:47
Ärsyttävät muutamat viimeisimmät erisnimien taivutukset. Onhan nyt sentään eroa Mannerilla, Mantereella ja mantereella. Samoin Longalla ja lonkalla. HS taivutti tänään "Esa Lonkan" kun mielestäni sen pitäisi olla "Esa Longan". Tunsin erään Lonka-nimisen ihmisen, eikä kukaan siis koskaan hänestä käyttänyt Lonkan-genetiiviä, siihen aikaan kun kieltä vielä opetettiin ja huollettiin. Muuan exambassadöörskä väitti tiukasti eilen Riikka Mannerista puhuessamme nimen taipuvan "Mantereen". Eeki taipuu niin. Eikös proprien ja appellatiivien taivutuksissa ole eräitä poikkeavuuksia?
77. ++juh11.6.2009 klo 18:56
"Sellaiset nimet kuin Manner, Tanner, Auer ovat erisniminä yksivartaloisia i-vartaloita: Mannerin, Tanneria, Aueria, vaikka ne yleisniminä ovatkin kaksivartaloisia e-vartaloita (manner : manteree- : mannerta)."scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=98
78. qwertsu11.6.2009 klo 19:03
++juh Pidä pintas. Tänne kirjoittavat vain ekiystävälliset.
79. marjuko11.6.2009 klo 19:55
++juh,kiitos. Kiva tietää, että korva on terve tässä monipuolistuvan kielitaidottomuuden maailmassa.
80. Auroran pappa17.6.2009 klo 17:31
Ärsyttävä sanonta:Korvamerkitty raha! Missä on rahalla korva?Mistä tällainen sanonta on peräisin? Kuka ehkä tietäis. Jos tätä
on jo pohdittu niin antakaa se mul anteeks.
Niinkuin Mark Twain sanoi kun kertoi vitsiä."Älkää keskeyttäkö minua
vaikka olette kuulleet tämän vitsin, sillä haluan sen itse kuulla
uudestaan!
81. kp17.6.2009 klo 18:03
korvamerkitty raha> se raha säätössä joka on jo johonkin suunniteltu? tai valtiolle johonkin maksuun varattu?
82. kp17.6.2009 klo 18:05
mielenkiintoinen tuo sana itunen? kun se on itsekkyydessä
83. Eki17.6.2009 klo 18:09
Nyt menee taas kp:lla kovaa enkä juuri viestejä ymmärrä, mutta tässä lie Auroran papan hakema syy, suoraan Kielosesta.korvamerkki = kotieläimen korvaan leikattu t. kiinnitettävä omistajanmerkki
kuvaannollisesti = määräraha, jossa ei ole korvamerkkiä eli jota ei ole kohdennettu tiettyyn tarkoitukseen.
84. kp17.6.2009 klo 18:18
kuvaannollisesti = määräraha, jossa ei ole korvamerkkiä eli jota ei ole kohdennettu tiettyyn tarkoitukseen. miten niin kp:llä menee kovaa olin jyvällä mutta olikin toisinpäin.
85. Auroran pappa17.6.2009 klo 18:19
Kiitos, Eki !Kyl olin siit vähän hajul et se johonkin eläimien korvamerkkeihin liittyis.
86. Eki17.6.2009 klo 18:21
Juu, kp oli jyvällä. Ohranjyvälläkö se kp istuu?Tarkoitin vaan että aika vaikeaselkoisia selityksiksi. Säätö lienee säästö? Itunen on mitä?
87. kp17.6.2009 klo 18:22
lampaita korviin merkitään
88. kp17.6.2009 klo 18:24
itunen>nykäsessä
89. Eki17.6.2009 klo 18:50
Itunen ei siis liittynyt mitenkään korvamerkintään?
90. Jondalar17.6.2009 klo 18:57
Korvamerkki on kotieläimen korvaan leikattu omistajanmerkki. Villin lännen filmeissä karjan kylkeen poltettiin punahehkuvalla raudalla vastaava merkki. Niinpä korvamerkityllä rahalla on jo omistaja. Raha on päätetty käyttää määrättyyn tarkoitukseen. Kyllä kp jyvä idulla oli.
91. Eki17.6.2009 klo 19:09
Kyllähän Auroran pappakin käsittääkseni tiesi, mitä korvamerkitty raha on. Alkuperää vain haettiin.
92. nassakka17.6.2009 klo 20:25
Mieleen tunkee tunne, että korvamerkityn rahan isä olisi valtiovarain ministeri Erkki Liikanen parikymmentä vuotta sitten. Korvamerkkiraha on mainittu uudissanana 1992 MMM-kirjassa.
93. HT17.6.2009 klo 23:19
Korvamerkintä rahasta yms. puhuttaessa on peräisin englannin kielestä (earmark), jossa sanonta oli käytössä jo 1890-luvulla. Helsingin Sanomien arkistosta näkee, että vuonna 1990 se oli jo monen sanavarastossa.
94. HT20.6.2009 klo 13:26
marjuko 11.6.2009 klo 18:47:"HS taivutti tänään 'Esa Lonkan' kun mielestäni sen pitäisi olla 'Esa Longan'. Tunsin erään Lonka-nimisen ihmisen, eikä kukaan siis koskaan hänestä käyttänyt Lonkan-genetiiviä, siihen aikaan kun kieltä vielä opetettiin ja huollettiin."
Tätä asiaa jauhettiin aika lailla jo kauan sitten, kun Lonka rupesi esiintymään julkisuudessa tultuaan nimitetyksi piirisovittelijaksi. Lonkan-taivutuksen ihmettelijöille todettiin, että Lonka itse taivuttaa noin. Mikäs siinä, kyllähän tuo on "laillinen peruste", mutta, mutta. Sirkka Paikkala, nimiasioiden varsinainen ekspertti Suomessa, kirjoitti Helsingin Sanomissa 17.3.1998:
"Kansalaisten omien toivomusten noudattaminen julkisessa kielenkäytössä voi koitua muutenkin ongelmalliseksi. Jos käytäntö yleistyy, joudutaan kilpasille: ketä voidaan pitää niin tunnettuna henkilönä, että hänen toiveensa voidaan olettaa olevan kaikkien tiedossa? Olisi syytä muistaa sekin, että ainutkertaiseksi aiottu nimentaivutus saatetaan nimenkantajan tahtomatta yleistää koskemaan myös muita samannimisiä, kuten Longan tapauksessa oli vähällä käydä. Silloin saadaan aikaan tarpeetonta hämminkiä, monesti turhaa vaivaakin. Vakiintuneesta, toimivasta, yleisestä käytännöstä on lupa pitää kiinni, se on aina korrektia.
Suomen kielen käytössä ei ole pakkoa mennä merta edemmäs kalaan."
Tuorein Kielikello (2/2009) käsittelee samaa asiaa Minna Salosen artikkelissa "Meren ja Merin - suku- ja etunimien taivutuksista":
"Joskus nimenhaltija haluaa nimeään taivutettavan poikkeuksellisesti, esim. Lonka : Lonkan. Tällaista toivomusta voi harkitusti noudattaa. Kaikkien nimenhaltijoiden erityistoivomuksia ei kuitenkaan kukaan voi hallita. Siksi yleisohjeen mukainen taivutus on aina oikein - tässä tapauksessa Longan."
Sirkka Paikkala
Julkaistu Helsingin Sanomissa 17.3.1998
95. TJV20.6.2009 klo 13:43
Risto Ryti ja Uolevi Raade muistaakseni ovat halunneet, ettäheidän nimiään taivutettiin "Rytin", "Raaden". Mielestäni kielen
sääntöjä voi noudattaa, mutta miksei joskus hyvin tunnetun
henkilön omaa toivomustakin.
Näistä ei täällä liene keskusteltu ensi kertaa, tuskin viimeistä
liioin.
96. Timppa20.6.2009 klo 15:00
Vähän suurempaakin joukkoa koskien tulee mieleen etunimistä Satu ja Ahti. Satun/Sadun, Ahtin/Ahdin. Ei kuitenkaan mikään turbo...;)
97. HT20.6.2009 klo 16:29
Jaha, edellisen viestini hännille jäi huolimattoman copy-pasten jäljiltä tarpeetonta tekstiä.Rytistä sen verran, että joskus vuosikymmen sitten kun radion kieliohjelmassa keskusteltiin näistä asioista, joku osallistuja, kai professori Tuomo Tuomi, muisteli kuulleensa, että Risto Ryti oli Rytin-taivutuksen kannalla.
98. marjuko20.6.2009 klo 16:57
Niin, tuo Lonkan-taivutusmuoto saa nyt hyväksyttävän selityksen, nimenhaltijan oma toivomus. Eikä siitä sen enempää. Vaikka kuinka tekisi mieli verrata pilvenlonkaan > tummanpuhuvasta longasta syntyi iso ukkosrintama tms. Sekannusta lonkka-sanan taivutuksiin tuskin syntyy. Lonkan, lonkasta, lonkalta jne. ja taas tonkka > tonkan, Vilijonkka > Vilijonkan...
Tunnetuimpia yhtymäkohtia sanan taivutukseen löytyi muistin kätköistä, kun aikoinaan oli Olavi Hongan vaaliliitto (vai mikä sen virallinen nimi oli). Äskettäin HS:n ristikossa oli ratkaisusana "ongat", jonka eräs kolleegani kivenkovaan uskoi menevän "onkat". Mitenkähän murteissa lienee, minulle tuo sektori on satunnaisen tiedon eli arvauksen varassa.
Kiva tietää yleisohje asiasta.
99. marjuko20.6.2009 klo 21:25
Tein kaksi virhettä edellisessä tekstissä: pitää olla sekaannus 2:lla a:lla sekä kollega 1:llä e:llä.
100. pelaaja20.6.2009 klo 21:53
marjuko,ai, vai niin menit tekemään...
Höppön pöppö. Mitä kirjoitusvirheistä, jokainen niissä onnistuu yli odotustensa. Kun niitä sattuu tarpeeksi, ei jaksa enää edes itse harmitella. Paitsi tietysti voi oikaista, jos sana muuttaa merkitystään tai rupeaa ärsyttäväksi. Jos Hampuri on aina Hamprui tai aina on aina ania.
101. marjuko20.6.2009 klo 22:13
pelaaja,vähemmästäkin ärsyyntyy kun olevinaan oikeakielisyydestä puhutaan ja siinä sitten itse suunnilleen leikkuupuimurilla kirjoittaa... Höh, on sillä joskus väliä niin kuin tuossakin HT:lle vastatessa.
102. jh2.1.2010 klo 18:07
Suomen Kuvalehdessä on otettu varman päälle. Eeva Kontu on ollut haastattelussa. Toisessa kuvatekstissä oli "Konnun" ja toisessa "Kontun". Itse olen edellisen kannalla, koska jos en näkisi perusmuotoa, jälkimmäisen perusteella olettaisin että se on Konttu.
103. Olavi Kivalo2.1.2010 klo 19:01
Ajelin joskus Oulusta etelään olevan kylän läpi, kylän, jonka nimi on Temmes. Leikittelin aina ajatuksella olenko nyt Temmeksessä, Temmesissä vai Tempeessä. Harjoitetaanko Tempeessä lampaankasvatusta. Ja myydäänkö Temmesin huoltoasemalla Temmes-pullia.
KOMMENTOI