KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > KIELIOPPIVIRHEET
3222. kielioppivirheet
pirjoleena21.1.2007 klo 15:12
Tavuristikoissa on usein sanojen tavutukseen liittyviä kielioppivirheitä, jotka ärsyttävät. Esimerkkejä voisi mainita useita mutta viimeisin silmään osunut on Seura ristikot-lehdessä 4/06 ristikossa "Tavut kohdalleen". Vihjeenä on "tulee takaisin" ja ratkaisusana on "palauma". Sanassa pa-la-u-ma on neljä tavua eikä kolme kuten vastaussanaksi tulee (pa-lau-ma). Sana lauma tavutetaan lau-ma.2. Matti21.1.2007 klo 15:38
Lueskelin T&T:sta SECO-pinnoitteen mainosta."Secon ensimmäisen uutta Duratomic-pinnoitetta käyttävä TP2500-sorvauslaatu.
Aivan uudenlaisella tekniikalla muunnellaan pinnoite atomitasolla, tarkoittaen että kulumiskestävyyttä sekä sitkeyttä voidaan parantaa huomattavasti.
Kovametallisubstraatti on kokonaan uusi jossa sitkeyttä pinnassa ja kulutuskestävyyttä teräpalan muussa osassa antaen vielä paremman suorituskyvyn."
Oikein hävetti kolleegojen kielenkäyttö.
3. Jukkis21.1.2007 klo 19:24
Ei minun kielikorvani ainakaan oikein tahdo selvitä tuon palauma-sanan tavutuksesta.PA-LAU-MA vai PA-LA-U-MA
PA-LAU-TU-A vai PA-LA-U-TU-A
PA-LAU-TU-S vai PA-LA-U-TUS
PA-LAU-TET-TU vai PA-LA-U-TET-TU
PA-LAUT-TA-MA-TON vai PA-LA-UT-TA-MA-TON
4. JPQ21.1.2007 klo 19:57
mun mielestä se on pa-lau-ma mutta uskalla olla oikeassa edes väärässä kiva olis tietää kumpi oikein. Jos Pirjoleena AIVAN VARMA hyvä tietää.
5. HT21.1.2007 klo 20:29
Miten monta tavua palauma-sanassa on ei ole mikään kallioon hakattu asia. Aikanaan virsikirjanuudistuskomiteassa kysyttiin kielitoimiston edustajalta, jaetaanko esimerkiksi tur-va-u-tu-a vai tur-vau-tu-a ja rak-ka-us vai rak-kaus. Aihetta pohdittin kielilautakunnan kokouksessa vuonna 1980.Todettiin, että vanhoista kansanmurteista länsimurteissa tuollaisissa tapauksissa on yleensä tavunraja (tur-va-u-tu-a), savolaismurteissa ja savolaisvaikutteisissa pohjalaismurteissa diftongi (tur-vau-tu-a), mutta että nykyisessä yleiskielessä alueelliset erot eivät enää ole yhtä selvät.
Lopputulos oli, ettei mitään jyrkkää kantaa voida ottaa. Se kuitenkin todettiin, ettei yhdistämätöntä sanaa pitäisi kirjoituksessa jakaa riveille kahden vokaalin välistä silloinkaan, kun vokaalit voidaan käsittää vokaaliyhtymäksi.
Tuota näkemystä voisi soveltaa nyt puheena olevaan asiaan vaikka niin, että tavuristikossa kumpikin on katsottava oikeaksi, mutta normaalitekstissä ei pitäisi jakaa riviltä toiselle a:n ja u:n välistä (pala-uma).
6. HT21.1.2007 klo 20:30
Matille kaikessa ystävyydessä ja ilman vinoilua: suositetaan muotoa "kollega" pro "kolleega".
7. Matti22.1.2007 klo 00:21
HT, kiitokset, aina on lupa oppia.
8. iso S22.1.2007 klo 08:32
Ottamatta kantaa puolesta tai vastaan totean kaksi asiaa:Turvautua ja palautua saattavat olla kaksi erityyppistä verbiä sikäli että että turvautumisen kantasana on ilmeisesti turva mutta palauttamisen kantasana tuskin on pala.
HT:n esittämä rivijakoesimerkki on hyvä. Pala-uma näyttää pahalta, samoin turva-utua. Molemmissa silmä ehtii hahmottaa sanan väärin mikä hidastaa lukemista. Jälkimmäisessä tapauksessa hämmennys voi jatkua koko sanan lukemisen jälkeenkin. Onko turva-utu vähän sama kuin suojaava savuverho? Normaalisti on ok jakaa sana tavurajalta. Tämä puhuu sen puolesta että savolaisrutjakkeet ovat loogisempia ollessaan sitä mieltä ettei noissa kohdissa mitään tavurajaa olekaan.
9. bluff22.1.2007 klo 10:32
Vain ensimmäisessä tavussa - ellei ole kysymys yhdyssanasta - voi olla muita kuin -i-loppuisia diftongeja,esimerkiksi -ie-,-au-,-öy-.Kauempana sanassa on vain -i-loppuisia.
10. iso S22.1.2007 klo 11:16
Kenties en tule ajatelleeksi että kenties on yhdyssana, mutta kielikorvani ei silti tavuttaisi kenti-es :-)
11. JTak22.1.2007 klo 12:25
Tavutussääntöheitoille olisi aina hyvä laittaa lähde, että mistä on tiedon kaivanut. Ainakaan Pirkko Leinon Hyvää suomea -kirjassa ei tuollaisia poikkeussääntöjä ole tavutukseen esitetty, joista pirjoleena avausviestissään puhuu. Kirjassa on tosin mainittu, että jotkut sanat voidaan tavuttaa kahdella eri tavalla, eli palauma voisi olla yksi niistä. Toista tapaa kirjassa ei kuitenkaan tuomita vääräksi.
12. Jukkis22.1.2007 klo 12:42
Tuossa aiemmin oli (HT 21.1.2007 klo 20:30), että ei "kolleega", vaan "kollega".Mikähän tuohon on perusteena, kun kuitenkin taitaa suositus olla esim. "modeemi" eikä "modemi" ja "moduuli" eikä "moduli".
Tolleen nuo sanat on myös mm. Nykysuomen sanakirjan sivistyssanaosassa (siis kollega, modeemi, moduuli). Mikähän logiikka noissa on?
13. Ananias22.1.2007 klo 13:19
Te juntti-einarit iso S etunenässä ketkutitte Ananiasta! Tank-vihje oli HS-ristikossa 2413 eikä HS-ristikossa 2414, jossa kesäkoivu suhisee. Tana-kele!
14. iso S22.1.2007 klo 14:00
Kyseessä on käytösvirhe eikä kielioppivirhe, joten oikea paikka valitukselle olisi alkuperäinen säie eli 3196. HS 5.1.07.Puuttuvan vihjeen otin esille minä, tank-vihjeruudun HT vihjettä itseään mainitsematta. MP osallistui puuttuvan vihjeen ihmettelyyn ja minä mainitsin ensimmäisenä tank-vihjeen "nimeltä". Kukaan meistä ei väittänyt ristikon numerosta mitään. Sen teki Ananias itse 15.1.2007 klo 15:40 näin:
"Eli onko HS-ristikon 2413 oikeasta yläkulmasta teidän mielestänne jäänyt vihjesana puuttumaan ja onko tank-kana-peltola-vihjeruutu tehty täysissä järjissä, kireästi tivaan?"
Vastasin molempiin kyllä, luottaen siihen että Ananias tietää mitä puhuu, puhuu samasta ristikosta kuin me ja on katsonut oikein ristikon numeron. Tarkkaan ottaen edes Ananiaksen kysymyksessä ei selkeästi väitetä että tank-vihje on samassa ristikossa kuin puuttuva vihjesana joten siihen myöntävän vastauksen antamalla en erehdy antamaan väärää todistusta ristikon numerosta.
MP ihmetteli kesäkoivuja ja minä annoin siihen kautta rantain lisävihjeen. Kumpikaan meistä ei puhunut mitään ristikon numerosta eikä millään tavalla väittänyt että kesäkoivut olisivat samassa tai eri ristikossa kuin puuttuva vihje ja tank-vihje.
Uskon puhuvani kaikkien juntti-einarien puolesta kun sanon että kaikki mahdollinen harhaanjohtaminen on ollut täysin tahatonta ja laatijan suoritukseen verrattuna vaatimatonta. Harhaanjohtuminen on katsojan silmissä ja korvien välissä.
15. Jaska22.1.2007 klo 16:42
Jukis, Kotuksen väki on humanisteja, ei loogikkoja. Moduli ja modemi niitten pitäisi kuulua (siis ihan puheessakin). Nuo pitkästä vokaalista päättäneet kielipoliisit (joo, hyväksytään, ei siis polisit) luultavasti käyttävät kondoomiakin.
16. HT22.1.2007 klo 22:32
Kollegan, moduulin ja sen sellaisten logiikasta: Suositukset eivät ole sentään syntyneet arpomalla, vaikka siltä voisi näyttää. Toiseksi viimeiseen tavuun on lyhyt vokaali vakiinnutettu kahdenlaisissa tapauksissa: konsonanttien b, d, f ja g edelle (mikrobi, filosofi ja kollega) sekä sanoihin, joiden lopuissa on -oli, -omi,- oni, -ori (petroli, symboli ja sinfonikko).
17. HT22.1.2007 klo 23:43
Ja edelliseen sellainen huomautus, että siinä on sinfonikko-sana joutunut väärään ryhmään. Otin luettelon Kielikello-lehden numerosta 3/2002 s. 7 ("Vierassanojen kirjoitusongelmat"), ja vasta tuon jälkeen kirjoittaja toteaa: "Toinen ongelmaryhmä on sanat, joissa on vokaali kolmannessa tavussa sanan lopusta laskien." Sinfonikko olisi kuulunut mainita esimerkkinä tästä ryhmästä, ei siitä, jonka sanojen toiseksi viimeistä tavua pohdiskeltiin.
18. pirjoleena23.1.2007 klo 00:59
Kiitos JTakille lähteen peräänkuuluttamisesta. Väittämäni palautuma-sanan tavutusmalli on jäänyt päähäni lukion suomen kielen oppitunneilta ja niistä on kyllä aikaa. Kieli ja kielioppi kehittyvät ajan saatossa. Pitänee tutkia asiaa tarkemmin.Ristikoissa esiintyy kuvavihjeinä ristejä ja rasteja. Piirroksena on rasti mutta vihjesanaksi tulee kuitenkin usein risti. Tietääkseni rasti on malliltaan x-kirjaimen muotoinen mutta risti plus-merkin muotoinen. Eipä ole minulla lähdettä tähänkään mainita.
19. Eki23.1.2007 klo 01:04
Veikkausmerkintänä X on risti.
20. HT23.1.2007 klo 08:56
En ryhdy siteeraamaan sanakirjoja, mutta jos ja kun rastin kuvasta tulee RISTI (ei "vihjesanaksi", se kai tarkoittaa vihjeenä olevaa sanaa), tuskin se kumminkaan täysin väärin on, sillä ristihän se on vinoristikin.
21. Jaska23.1.2007 klo 11:23
TV-uutisten lukija sanoi tänä aamuna, että "räjähteet olivat lastattu." Suht. tavallinen virhe jopa (nuorilla) toimittajilla.
22. HT23.1.2007 klo 12:07
Kruunaamaton kuningas Jaskan mainitseman ilmauksen käytössä lienee Ylen entinen pääjohtaja Erkki Raatikainen, jolla tuntui periaatteena olevan, että jos lähettyvillä on monikollinen nomini, verbin täytyy ilman muuta myös olla monikossa. "Hänellä olivat paksut jalat" on jäänyt mieleen yhtenä karmeista esimerkeistä.Mutta nyt mentiin jo pois ristikkoasioista.
23. iso S23.1.2007 klo 12:55
Pysyäksemme poissa ristikkoasioista: lauserakenteen ja sanajärjestyksen valinnalla voi aiheuttaa väärinkäsityksen mahdollisuuksia tai ainakin jättää tilaisuus vähintään kahdenlaiseen tulkintaan.Tämä oli vain yleinen huomio. En mitenkään halua havitella Jaskalta kruunaamattoman kuninkaan titteliä enkä poistaa Raatikaista ilmauksen käytöstä. :-)
Kuninkaallisista puheenollen, johtuneeko sinuttelun yleistymisen aiheuttamasta harjoituksen puutteesta vai ylenpalttisesta kunnioituksesta sellaiset teitittelyt kuin "te olette sanoneet" ja "oletteko te suunnitelleet" tilanteessa missä haastatellaan yhtä ihmistä?
24. HT23.1.2007 klo 14:01
Eipä ole tilastoja mainitsemasi teitittelyvirheen yleisyydestä, mutta kyllä sitä on kuullut kaikkien niiden vuosikymmenien aikana, jotka minun muistissani ovat.
25. Jaska23.1.2007 klo 15:21
iso S:n kirjotus sisältäen vitsin huvitti Jaskaa tajuttuaan sen.
26. iso S23.1.2007 klo 15:29
Jo nuorena Voltairen terävä kieli pisti ihmisten silmään.
27. Jyrki24.1.2007 klo 19:40
No niin, täällähän taas sanan säilä iskee kirveensä kiveen.
28. iso S24.1.2007 klo 21:56
Reivataan kurssia Hesarin yleisönosaston suuntaan ja todetaan että siellä on valitus tuosta samaisesta teitittelyvirheestä. Toisistamme tietämättä vedimme yhteistä hiiltä ja puhalsimme samaan köyteen.
29. Jyrki27.1.2007 klo 11:22
Myös relatiivipronominien joka ja mikä käytössä esiintyy paljon virheitä kirjoitetussa tekstissä.
30. iso S27.1.2007 klo 15:24
Auts!Ote päivän Hesarista, Pitkäniemen sairaalapaloa koskevasta uutisesta: "Männikkö kiittelee myös savusukeltajia, jotka pelastivat kuusi taloon jäänyttä potilasta. He olivat menettäneet jo tajuntansa savun vuoksi."
Tässä on jotka-sanaa käytetty ymmärrykseni (joka on joka/mikä-kysymyksessä pahasti puutteellinen) mukaan oikein, mutta eikö he-sanan käyttö merkitse sitä että tajuntansa olivat menettäneet palomiehet eikä potilaat? Aika sankareita olivat kun siitä huolimatta pelastivat!
31. airisto28.1.2007 klo 20:15
Onko oikein "surfata" vaiko "surffata"?
32. Eki28.1.2007 klo 20:53
Kielitoimiston sanakirjassa molemmat ovat oikeita. Kaksiäffäistä taisivat kielitoimistossa yrittää aluksi syrjäyttää.
33. Jyrki29.1.2007 klo 20:50
Itse tarkistin pari päivää sitten Kielosesta, kumpi on oikein, naivi vai naiivi. Näkyi olevan jälkimmäinen. Äidinkielenopettajamme aikanaan kirjoitti sanan taululle muodossa naivi, mistä on jäänyt mieleen, että se olisi oikea muoto.Tänä aamuna joltakin radiokanavalta tuli uutis- tai ajankohtaisohjelma ja siinä seuraava epämääräisesti muodostettu virke (suunnilleen):
"Pääkaupunkiseudulla kaikista rakennusmaista eniten on noussut omakotitonttien hinta."
34. Matti29.1.2007 klo 23:19
Tulee mieleen Simon kapinalaulu: "Ne on musta naivia ihmisiä".Kielitoimisto siis yritti torpata kaksiäffäiset! Kumpi on oikein, pufi vai puffi?
Huomaako Pohjanmaalla maan kohoamisen? Tottakai huomaa. Lehdessä juuri sanottiin, että rantatontit kallistuneet Vaasassa.
35. HT30.1.2007 klo 00:02
Jyrki 29.1.2007 klo 20:50: "Äidinkielenopettajamme aikanaan kirjoitti sanan taululle muodossa naivi, mistä on jäänyt mieleen, että se olisi oikea muoto."
Lienee tapahtunut ammoin tai opettajalla on ollut aukko tiedoissa. Lähes puoli vuosisataa sitten julkaistu Nykänen jo kertoo, että naivi on hylättävä muoto.
36. HT30.1.2007 klo 00:14
Suomen kielen perussanakirjan painettu laitos vuodelta 1994 puhuu surfaamisesta (purjelautailu), kolme vuotta myöhemmin julkaistu CD-Perussanakirja on kahden f:n kannalla, ja nyt siis kumpikin muoto on OK.
37. Jyrki30.1.2007 klo 15:17
HT 30.1.2007 klo 00:02:"Lienee tapahtunut ammoin"
80-luvun alkupuolella.
"tai opettajalla on ollut aukko tiedoissa"
Tämä on se todennäköinen syy, vaikka opettaja hyvin tarkka olikin.
38. Libero30.1.2007 klo 18:06
Äidinkielenopettajilla oli 1980-luvulla käytettävissään Nykänen, jossa hakusanoina ovat sekä naivi että naiivi. Sanan naivi perässä oleva nuoli viittaa katsomaan naiivin selitystä. Toinen kirjoitusasu ei näytä kuitenkaan tuolloin olleen toistaan parempi.
39. Eki30.1.2007 klo 18:45
Nykäsessä nuoli viittaa hylättävästä muodosta hyväksyttävään. Naivi on siis samassa kastissa kuin enään.
40. Libero30.1.2007 klo 19:21
Totta. Nuolimerkin hylkäävä merkitys oli päässyt kuin päässytkin unohtumaan. :( Yritin vain pelastaa Jyrkin äidinkielenopettajan maineen ja kunnian hinnalla millä hyvänsä.
41. tonimikael30.1.2007 klo 19:57
Aika huono merkintätapa tuo nuoli tuossa hylkäämisasiassa. Mokomat.
42. Jaska30.1.2007 klo 20:31
Erinäisiä ristikkolehtiä ratkoessa on jo tottunut joidenkin laatijoiden huonoon kielikorvaan, mutta varsinaiset kielivirheet jaksavat vielä hämmästyttää. Esim. että olas taivutetaan monikossa olat, ja norkoille annetaan synonyymiksi ulvut. Vaikeaa noita on lipsahduksiksikaan uskoa.
43. iso S30.1.2007 klo 22:28
Jaska, eikö kannattaisi yrittää parantaa maailmaa ja lähettää kyseisille lehdille palautetta? Jos lehti on alalla vakavissaan niin asiallinen mutta tiukka nootti voi korjata toistuvat virheet. Ellei, niin kannattaa vaihtaa lehteä. Kun tarpeeksi moni tekee sen niin virheet poistuvat lehden muuttuessa kannattamattomaksi.Tämä ei tietysti käy päinsä jos ole Skytän kaltainen ristikkonarkomaani joka ratkoo kaiken ja laatii itse lisää kun muuten ei tarjonta riitä :-)
44. Jyrki1.2.2007 klo 07:37
Suora kopio YLEn tämän aamun tekti-tv-sivusta:"
Yle Teksti-TV Sivu 112/1
KOTIMAA YLE24 KESKIVIIKKO
Viina useasti mukana kuolinkolareissa
Rattijuopot aiheuttivat viime vuonna jo
kolmanneksen kuolemaan johtaneista
tieliikenneonnettomuuksista.
Onnettomuuksien tutkijalautakuntien
mukaan tämä johtui alle 25-vuotiaista
rattijuopoista. Heidän ajamiensa
kuolinkolarien määrä lähes
kaksinkertaistui edellisvuodesta.
Liikennevakuutuskeskuksen ennakko-
tietojen mukaan rattijuoppo aiheutti
viime vuonna 86 kuolinonnettomuutta,
kun vuonna 2005 määrä oli 69.
Viime vuonna sattui 255 moottoriajo-
neuvojen kuolemaan johtanutta turmaa.
Niissä menehtyi 269 ihmistä.
"
Mielenkiintoinen uudistus termiin kuolonkolari. Lisäksi onnettomuusluvut ovat synkempiä kuin on luultu, koskapa 255 moottoriajoneuvoakin on menettänyt henkensä, ihmisten lisäksi.
(Ehkä hiukan makaaberi aihe kielikommentointiin, mutta kuitenkin.)
45. Jukkis1.2.2007 klo 09:17
Niin, ja jos "rattijuoppo aiheutti viime vuonna 86 kuolinonnettomuutta", niin miksi helkutassa tuota rattijuoppoa ei laitettu jo muutaman tapauksen jälkeen jonnekin säilöön pois ihmisiä tappamasta.Ja tuokin tieto, että
"Rattijuopot aiheuttivat viime vuonna jo kolmanneksen kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista.
Onnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan tämä johtui alle 25-vuotiaista rattijuopoista."
on kyllä aika yllättävä. Jos vaikka 60-vuotia rattijuoppo tappaa jonkun, niin syyllinen on joku alle 25-vuotias rattijuoppo. Kukahan niistä valitaan syylliseksi, lähimpänä asuva kenties?
Kaiken kaikkiaan hienosti laadittu uutinen.
46. HT1.2.2007 klo 10:08
Takavuosina lähettelin ahkerasti kommentteja teksti-tv:n töppäyksiin (asiavirheet, väärät sivunumerot ym.), ja joskus jopa kiittelivät tarkkaavaisuudesta, mutta enää en viitsi. Tuo yllä käsitelty on jo kumminkin niin tökeröä, että kopsasin Jyrkin ja Jukkiksen oivat tekstit sellaisenaan ja panin menemään teksti-tv:n toimitukseen ilmoittaen, että yhdyn niihin. Saas nähdä, vaikuttaako mitään.
47. jepsjuu1.2.2007 klo 10:59
Mutta pitää ottaa huomioon, että uutinen joka tapauksessa kuulostaa hienolta ja asialliselta ja sehän on pääasia -varsinkin kun on rattijuopoista kysymys. Rattijuoppoasiaahan pitää käsitellä silkkihansikkain ja mitä vähemmän sanotaan mitään järkevää ko. asiaan tai vielä paremmin, mitä enemmän harhauttavasti, niin sen parempi. Aihehan on ikään kuin kauttaaltaan valtion suojeluksessa.
48. Jaska1.2.2007 klo 11:39
Tosiaan yhden kirjaimen muutos voi muuttaa sanan merkityksen. Kuolonkolari aiheutta kuolonuhrin, mutta kuolinuhri on rituaalinen uhri vainajan muistoksi. Kuolinkolariksi voisi nimittää henkilön harkitusti itselleen järjestämää lähtöä tästä maailmasta kaasuttamalla vauhdilla betoniesteeseen tai päin vastaantulevaa rekkaa. Älkäämme kuitenkaan nimittäkö.
49. Matti1.2.2007 klo 13:03
Osaa se Hesarikin. Alaotsikko: Alle 25-vuotias juopunut aiheutti 32 kuolonturmaa. Miksei ne perskules ottanut siltä korttia pois? Kysyn vaan.
50. Juhani Heino1.2.2007 klo 21:26
Radiosta (jätän kertomatta miltä kanavalta) kuultua:"on ollut lähiaikoina"
"seitsemäs Harry Potter on näillä näkymin myös viimeisin"
51. Jaska1.2.2007 klo 22:39
"Viime aikoina" tarkoitti ennen vanhaan äskeistä mennyttä aikaa ja "lähiaikoina" kohdakkoin tulevaa aikaa. Nykyään nuorempi polvi jopa julkisen sanan edustajia myöten käyttää yleisesti jälkimmäistä myös menneestä ajasta. Minun korvani ei siihen ota tottuakseen. Kielen köyhtyminen ja rappio (esim. joka paikkaan lonkeroitaan levittävä meinaaminen) etenevät. Murheellista.
52. HT1.2.2007 klo 23:05
Lähiaikojen merkityksestä on koetettu valistaa kansaa monet kerrat niin kirjoituksissa kuin radion Kielikorva-ohjelmissa. Jo vuonna 1982 Kielikello-lehdessä huomautettiin, että lähiaikoina-sanaa pitäisi käyttää vain tarkoittamaan tulevan ajan tapahtumia. Todettiin:--------------------------------
Viime aikoina sana 'lähiaikoina' on näkynyt seuraavanlaisessa käytössä:
Kysy edelliseltä asukkaalta, onko huoneistossa lähiaikoina ollut puhelin ja mikä sen numero oli.
Väestönsuojelukeskuksen mukaan väärät yleishälytykset ovat harvinaisia. Lähiaikoina niitä on kuitenkin sattunut muutamia.
Tarkastusiskuja on lähiaikoina tehty ainakin helsinkiläisiin ohjelmatoimistoihin.
--------------------------------
Niin että ei ole kovin uusi tämä riesa.
53. AH3.2.2007 klo 21:10
Olen usein miettinyt esim.tämä sana, erotellaan,eroitellaan vai erotetaan tai kun kahta asiaa yrittää, yritetää tai yritellään erottaa(eroittaa) toisistaan.Ja sitten myös esim. tuo kiertokoulu,koulunkierto tai koulun oppilas jne..,niin minulle tuottaa vaikeuksia se miten sanat eroitetaan toisistaan.
Tarkoitan kun on kyse ns.kahdesta sanasta jotka voisi liittää yhteen kuten tuo kierto koulu,milloin se on yhdyssana ja milloin ei.
Onhan siihen olemassa jokin sääntö,mutta kun tuo kiertokoulu tuli kierrettyä väärinpäin.niin se ei ole jäänyt minulle mieleen.
54. HT4.2.2007 klo 00:10
Sen verran edelliseen, että erottaa-verbi on ilman i:tä, koska sen kanta, ero, on kaksitavuinen ja o-loppuinen. Samasta syystä esimerkiksi ehdottaa (ehto), inhottaa (inho) ja kiillottaa (kiilto).
55. Jyrki4.2.2007 klo 06:34
Vaikka kieliasiat itseäni kiinnostavatkin ja pyrin pitämään taitojani yllä, niin suomen yhdyssanasäännöistä olen sitä mieltä, että ne kaipaisivat yksinkertaistamista. Kielikorvani kyllä sanoo ilmeisesti selvästi yli 90 %:ssa tapauksista, milloin kuuluu käyttää yhdyssanaa ja milloin ei. Kuitenkin huomaan usein silloin, kun olen ollut väärässä ja selvitän syyn kieliopista, että kyseisessä tapauksessa mielestäni kävisi yhtä hyvin erikseen kuin yhteen kirjoittaminen - siis ei synny merkityseroa eikä muutoinkaan "näytä pahalta" kirjoittaa kummin vain.
56. AH4.2.2007 klo 10:19
Kiitos selvennyksistä HT ja Jyrkille.Olen jälleen "tuon,verran" viisaampi.Olen Jyrkin kanssa samaa mieltä siitä,että on paljon yhdyssanoja joita voi kirjoittaa (vai oliko se kirjottaa vaikka tuskin tässä tapauksessa kantasana on kirjo)eriksaan ja silti tulee ymmärretyksi.
Miten ymmärrätte edellisen ajatuksen jos laitan muotoon,on paljon yhdyssanoja jotka voi kir.....vai joita voi kir... Kumpi on oikein.
Kun pyörittelin sanoja mielessäni niin en tullut ymmärtäneeksi!!??
57. Jyrki4.2.2007 klo 18:26
AH, se on kirjoittaa, koska kantasana on kirja ja a-päätteisten kantasanojen tapauksessa verbiin tulee i.Tämä muuten ei päde tapaukseen sama - samastaa (joka siis pitää kirjoittaa ilman i:tä), koska tässä ei ole kysymys johdoksesta -ottaa/-oittaa.
58. Jyrki4.2.2007 klo 18:44
Ai mutta taisitkin kysyä myös sitä, pitääkö relatiivipronomini olla tuossa tapauksessa 'jotka' vai 'joita'. Se onkin hiukan hankalampi kysymys. Sanoisin, että tuossa käyttöyhteydessä 'jotka' tuntuisi oikeammalta. Hankalampi on sanoa, miksi niin. 'Jotka' on joka-sanan monikon nominatiivi eli perusmuoto, 'joita' on joka-sanan monikon partitiivi/akkusatiivi. Lausettasi vähän pelkistämällä huomaa paremmin, miksi 'jotka' käy paremmin kuin 'joita':
"Ne, jotka voi kirjoittaa."
Eli on tietty joukko, jotka voi kirjoittaa tietyllä tavalla, ja silloin niitä ei kirjoiteta eli osittain, vaan ne kokonaan.
Jos puhuisit kielteisessä muodossa, niin silloin tulisi partitiivimuoto:
"Ne, joita ei voi kirjoittaa."
Kieltomuoto vaatii tuossa siis partitiivia.
Mutta olisi ehkä liian pitkä selostettavaksi tyhjentävämmin tässä, mitkä noiden käyttösäännöt olisivat eri tapauksissa yleissääntönä. (Ehkä joku toinen jaksaa :))
59. Aulikki Nenonen4.2.2007 klo 18:46
Kielitoimiston sanakirja:samaistaa=samastaa
samaistua=samastua
60. Jyrki4.2.2007 klo 18:48
No tulipa tuohon nyt itseensä kieli- ja editointivirheitä. Laitanpa koko tekstin korjatummassa muodossa uusiksi:Ai mutta taisitkin kysyä myös sitä, pitääkö relatiivipronominin olla tuossa tapauksessa 'jotka' vai 'joita'. Se onkin hiukan hankalampi kysymys. Sanoisin, että tuossa käyttöyhteydessä 'jotka' tuntuisi oikeammalta. Hankalampi on sanoa, miksi niin.
'Jotka' on joka-sanan monikon nominatiivi eli perusmuoto, 'joita' on joka-sanan monikon partitiivi/akkusatiivi. Lausettasi vähän pelkistämällä huomaa paremmin, miksi 'jotka' käy paremmin kuin 'joita':
"Ne, jotka voi kirjoittaa."
Eli on tietty joukko, jotka voi kirjoittaa tietyllä tavalla, ja silloin NIITÄ (partit.) ei kirjoiteta osittain, vaan NE (nom.) kokonaan.
Jos puhuisit kielteisessä muodossa, niin silloin tulisi partitiivimuoto:
"Ne, joita ei voi kirjoittaa."
Kieltomuoto vaatii tuossa siis partitiivia.
Mutta olisi ehkä liian pitkä selostettavaksi tyhjentävämmin tässä, mitkä noiden käyttösäännöt olisivat eri tapauksissa yleissääntönä. (Ehkä joku toinen jaksaa :))
61. Jyrki4.2.2007 klo 18:52
Aulikki: Ahaa, enpä tullut tarkastaneeksi uusimmasta sanakirjasta, mutta noinpa siellä näkyy olevan. Kielitoimiston kanta samaistaa- ja samaistua-muotoihin lienee sitten muuttunut, koska tietääkseni aiemmin (= parikymmentä vuotta sitten) i:lliset muodot eivät vielä olleet hyväksyttäviä. Näinhän nuo säännöt muutuvat kielenkäytön muuttumisen myötä.
62. Jukkis4.2.2007 klo 19:12
No on Nykäsessäkin molemmat muodot, ja kai aika paljon yli 20 vuoden takaa, eikä i:llisiä mitenkään kielletyiksi mainita.
63. Jyrki4.2.2007 klo 19:54
No hyvä on, olen siis ollut täysin väärässä. Tietoni on peräisin kouluajalta, jolloin se kerrottiin noin kuin alun perin mainitsin. En vain ole kyseenalaistanut koskaan tuota tietoa niin, että olisin itse tarkistanut asian sanakirjoista.Nykäsessä ei ilmeisesti tässä tapauksessa ollut kyse nuolimerkinnästä?
64. RA4.2.2007 klo 20:09
Vilkaisin Pesosta - suora lainaus:samaistaa, samaistua = samastaa, samastua
samastaa (rinn. samaistaa)
samastua (rinn. samaistua)
65. Jyrki4.2.2007 klo 20:44
RA, kysyin kylläkin Nykäsestä enkä Pesosesta.Mutta pitääkö tähän sama(i)stumiseen nyt juuttua? Sehän oli vain yhden viestini tarpeeton virheellinen lisäys, joka on jo tullut korjattua.
66. RA4.2.2007 klo 20:52
Annnnnteeksi! Ei ollut tarkoitus juuttua! :-)
67. (Jyrki)4.2.2007 klo 21:57
(Niin tuo tekstini oli siis itselleni tarkoitettu, eli viittasi siihen kun kyselin vielä Nykäsestä turhan päiten vaikka asia on jo tullut selvitettyä.)
68. RA4.2.2007 klo 22:03
No huoh! Sittenhän en ilmeisesti edes juututtanut.
69. Matti4.2.2007 klo 23:08
Kai mun kielikorva kasvaa sammalta. Olisin pannut pääni pölkylle siitä, että sen on samaistaa ja samaistua, eikä missään nimessä samastaa ja samastua. Onneksi en laittanut.Ensi kesänä lähden taas kalaistamaan.
70. HT4.2.2007 klo 23:57
Juututaan vielä sama(i)stamiseen jne. sen verran, että vaikka Nykänen hyväksyi molemmat muodot, kielenoppaat olivat paljolti i:ttömän muodon kannalla, ja niinpä Perussanakirjan toimitus kysyi kielilautakunnan kantaa vuonna 1994. Lautakunta katsoi molemmat kelvollisiksi.
71. Jyrki9.2.2007 klo 19:51
Parhaillaan Hesarin nettisivulla:"Lipponen vaatii vihreitä tilille Foratom-puheistaan"
Täytyi lukea koko artikkeli, enkä oikein senkään perusteella saanut tolkkua, mitä tuo otsikko on kertovinaan.
Oletan kuitenkin, että Lipponen ei oikein voisi vaatia omista puheistaan vihreitä tilille (mistä näistä poliitikoista tosin tietää), vaan vihreiden puheista. Foratomista on toisaalta kuitenkin jutun mukaan puhunut Lipponen, mutta ilmeisesti vihreät ovat puhuneet Lipposen Foratom-puheista... Hiukan sekavaa :D. Kuitenkin ymmärtääkseni otsikon pitäisi kuulua
"Lipponen vaatii vihreitä tilille näiden Foratom-puheista"
Mitä mieltä muut tästä?
72. Jyrki9.2.2007 klo 19:53
Vielä linkki artikkeliin, niin kauan kuin se nyt toimii:http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lipponen+vaatii +vihreit%C3%A4+tilille+Foratom-puheistaan/11352249 74117
73. Jukkis9.2.2007 klo 20:11
Lipponenhan on ainakin jonkinasteinen savolainen, koska on Kuopiossa tullut ylioppilaaksi. Silloinhan hänen puheistaan on vastuussa aina joku muu, tässä tapauksessa vihreät. Otsikko siis on ihan oikein.
74. Antti Viitamäki9.2.2007 klo 22:37
Minä sanoisin, että otsikko ei ole varsinaisesti väärin, mutta koska sanaan liitetty omistusliite ilman edessä olevaa genetiivimuotoista pronominia yleensä viittaa lauseen subjektiin, virhetulkinta on täysin ymmärrettävä ja mahdollinen.Otsikko on siis pikemminkin epäselvä kuin virheellinen, mikä on toisaalta usein yhtä paha asia - ellei pahempikin.
Jyrkin korjausehdotus on toki tarkka ja sinällään ilman muuta oikein - mutta nimenomaan silloin, kun on kyse otsikosta, tuo saattaa kuulostaa hieman kummalliselta ja jähmeältä.
Itse varmaankin ehdottaisin korjaukseksi yksinkertaisempaa muotoa:
"Lipponen vaatii vihreitä tilille Foratom-puheista"
Näin siksi, että jos joku vaatii jotakuta tilille jostakin teosta, lähtöolettamus on se, että tilille vaadittu on tuon "jonkin teon" tekijä.
Mene tiedä, Jukkiksen savolaisuusteoriassakin voi olla vinha perä. ;-)
75. iso S12.2.2007 klo 20:55
Sarjassamme joka-mikä-häh: Seurassa kerrottiin että laulaminen on Katri Somerjoelle ihan verenperintöä. perustelu: "Hän on edesmenneen musiikkitoimittaja Kari Somerjoen tytär, joka taas oli Rauli Somerjoen veli."Mitä? Joko se tytär oli taas veli? Housut pois ja hame päälle!
76. Ari12.2.2007 klo 21:07
iso S: Ei kai siinä ole mitään kielioppivirhettä?Jos esimerkiksi: "Pekka on Villen poika, joka taas on Mairen mies jolla on veli Henri jonka isän nimi on Teuvo."
Ketkä ovat Teuvon lapsia?
77. iso S13.2.2007 klo 09:00
Tuosta ei kertakuulemalla ota varmuudella selvää kukaan muu kuin sukuseuran kunniapuheenjohtaja tai vienankarjalainen räpätäti. Äkkilukemalla saan sen käsityksen että Maire on Teuvon eno ja Henri Villen kummin kaima. Olosuhteet huomioiden ja Teuvon tuntien päädyn kuitenkin vastaamaan Pekka ja Henri.http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/7.9.html
kertoo joka-sanan käytöstä ja sen ongelmista mm. näin:
"Yleensä joka-sanan pitäisi viitata aivan äsken mainittuun, tavallisesti edeltävään sanaan tai sanayhdistelmään. Silloin lukija ei joudu käymään tekstiä läpi taaksepäin, jotta löytäisi pronominin kohteen. Lisäksi väärien tulkintojen mahdollisuudet ovat sitä pienemmät, mitä lähempää pronominia löytyy ilmeinen viittauksen kohde.
Seuraavassa esimerkissä on täysin selvää, että joka-sana viittaa juuri mainittuun autoon:
Ohitimme nelostiellä Möttösten auton, jossa istui viisi henkeä.
Seuraavassa taas joka-sanan viittauksen kohteeksi tarjoutuu ensisijaisesti sana ”nelostiellä”. Lukija kyllä ymmärtää tämän tulkinnan mahdottomuuden ja hakee kohteen aiempaa. Mutta lukija rasittuu aivan turhaan.
Ohitimme Möttösten auton nelostiellä, jossa istui viisi henkeä."
Arin esimerkissä on varsinainen joka-ketju ja joka joka voi johtaa oikeaan tai väärään tulkintaan. Asiaa mutkistaa se että kirjoittaja tietää oikeat sukulaisuussuhteet mutta mahdollisesti käyttää joka-sanaa hämäävällä tavalla.
Heti ensimmäiselle jokalle tarjoutuu kolme mahdollista viitattavaa: Ville, Villen poika ja Pekka (joka on Villen poika). Äänin 2-1 voittaja on Pekka. Jos Mairen mies olisi Ville (taas, siis ennenkin ollut, mikä viittaisi Vilho "Ville" Koskelaan!) niin puheeseensa selkeyttä tavoitteleva sanoisi "Pekan isä on Ville, joka".
Toinen joka voi viitata Maireen, Mairen mieheen tai siihen mihin ensimmäinen joka viittaa. Edellisen kanssa analogisesti päädyn tulkitsemaan niin että viittaus on sanayhdistelmään Mairen mies, siis Pekka.
Jonka voisi viitata Henriin tai veljeen, mutta tulos on sama koska veljeksillä on sama isä.
Somerjoki-tapauksessa olen sitä mieltä että luontevin mieleen tuleva tulkinta on se että joka viittaa lähinnä edellä olevaan eli tyttäreen. "Lukija rasittuu aivan turhaan" jos pitää arvioida aikamuotojen vaikutusta (on edesmenneen tytär, oli veli: tytär on edelleen, veli ei enää, siis viitataan edesmenneeseen).
Oletetaan että kaikki olisivat elossa ja miespuolisia: "Pekka on Villen poika joka on Henrin veli". Tässä Ville on suhteellisesti ottaen samassa asemassa kuin Kari Somerjoki edellä, mutta mielestäni Henrin veli on Pekka, joka on samassa asemassa kuin Katri edellä.
Siis: Seuran tavalla kirjoittamalla saa helposti väärän käsityksen.
78. Ari13.2.2007 klo 14:24
iso S, oikein. Oli siinä Seura-jutussa ilmeinen virhe. Kun luin sen tarkemmin niin huomasin virheen. (...tytär, joka...).
79. iso S13.2.2007 klo 15:07
Opetus: kaikki menee hyvin jos kirjoittaja ja lukija ovat samalla (epä)tarkkuustasolla!Korpelan kielenopas ei suoranaisesti kiellä Seuran käyttämää tapaa eikä väitä sitä virheelliseksi (totuushan on pääteltävissä), mutta pitää sitä tarpeettomana lukijan rasittamisena.
Korpelan esimerkissä yleinen elämänkokemus puoltaa sitä tulkintaa että ihmiset istuivat autossa eikä nelostiellä. Lisäksi olisi pitänyt olla "jolla" eikä "jossa" jos ihmiset olisivat istuneet tiellä. Paitsi jos tiellä olisi ollut jolla jossa ihmiset istuivat Möttösten auton huristaessa ilman ihmisiä?
Taas-sanan rooli on minulle epäselvä. Seurassa ja Arin esimerkissä se tarkoittaa "puolestaan" tai jotain sinnepäin, ei "jälleen", sen verran on selvää. Vaikuttaako se viittaussuhteisiin vai siihen että korostetaan siirtymistä yhdestä asiasta toiseen? Ehkä molempiin? Kyllä äidinkieli on vaikeaa, istuipa ihmisenä tiellä tai Möttösenä autossa.
80. iso S20.2.2007 klo 09:07
Hitaan työn symboli on Iisakin kirkko. Sen rakentaminen kesti neljäkymmentä vuotta 1818–1858. Tämäkin suoritus jää toiseksi verrattuna yhden hotellin uusimistyöhön, jos matkatoimistoon on uskominen:"Hotelli on uusittu 2005 vuoden aikana, jossa ravintola."
Jossa on tässä vähintäänkin kömpelösti käytetty.
81. iso S21.2.2007 klo 08:35
Ossi Väänäselle vaaditaan pelikieltoa(Netti-Iltis 21.2.2007 07:02)
"... Väänänen joutui taklauksesta suihkuun. Hän ei kuitenkaan saanut pelikieltoa, vaan palasi kainaloon jo sunnuntaina Vancouveria vastaan...
Väänänen taklasi Mossia Coloradon vaihtopenkin edessä, joka lensi pää edellä laitaan."
Herää pari kysymystä. Kenen kainaloon Väänänen palasi? Kuka tai mikä lensi laitaan: Väänänen, Moss, Colorado vai vaihtopenkki?
82. Juhani Heino26.2.2007 klo 19:50
Sori, asiaankuulumatonta (paitsi että käytin tahallani sori-sanaa):Iisakin kirkosta tuli mieleen Kölnin katedraali. Vuosilukuja en muistanut, mutta Wikin mukaan rakentaminen alkoi vuonna 1248 ja päättyi vuonna 1880. Porukka on ilmeisesti sisuuntunut Iisakin kirkon valmistumisesta ja huitaissut loput "äkkiä" kuntoon...
83. iso S11.3.2007 klo 15:24
Tänään eläimellisissä veljeksissä: leopardin väijymiskykyä ei voi aliarvioida.
84. Hillarvo11.3.2007 klo 17:17
Sitä tasoa on jo tuo taistelu "suomenkielisyydestä", että toki toivoisi sen näkyvän jossain muuallakin kuin näillä "Ristikkoväen" sivuilla.! Olen kuitenkin , ottaen huomioon, että olen aika tiukka "suomenkielinen", ollut valmis ottamaan vastaan uusia ilmaisuja... uusio-sanoja... ja jopa suomenkieleen tunkeutuneita "vieraskielisyyksiä" . Että,jotta,koska,kuin,jos,vaikka....olisimme valmiita hieman rennompaan suhtautumiseen kieleemme!
85. RA11.3.2007 klo 19:22
Hillarvo, tervetuloa vaikkapa Alkukirjainketjuun. Siellä voi ihan rennosti olla tiukka suomenkielinen, ottaa vastaan uusia ilmaisuja ja uusiosanoja ja/tai kehitellä niitä itse!
86. Jyrki22.3.2007 klo 20:59
Yksi inhokeistani on eikä-sanan käyttö oikaisemalla, eli kuten eräässä tänään lukemassani lehdessä:"Paalulaattoja eikä isoja massanvaihtoja käytetty, koska ne olivat kalliita."
Jälleen kysyn mielipiteitänne ja tietojanne: mielestäni tuo pitäisi kirjoittaa "Paalulaattoja ja isoja massanvaihtoja ei käytetty, koska ne olivat kalliita" tai "Ei käytetty paalulaattoja eikä isoja massanvaihtoja, koska ne olivat kalliita". Olenko väärässä, onko tuo lehdessä käytetty muotokin nykyään hyväksyttävä?
87. Jaska22.3.2007 klo 21:33
Jyrki, olet oikeassa, ei ole hyväksyttävä.
88. Jyrki5.4.2007 klo 22:13
Seuraavaan sisältyy sekä kielioppivirhe että pieleen mennyt kikkailu. Eräässä tämänpäiväisessä lehdessä oleva otsikko nimittäin lienee tarkoitettu näppäräksi sanaleikiksi, mutta otsikon laatija ei joko ole huomannut, ettei hommasta tullut tällä kertaa toimiva, tai sitten hän ei ole edes ymmärtänyt, miten tällainen kikka oikeastaan pitäisi rakentaa. Lopputulos on tällainen haaksirikko:"Mielikuv(itus)a mainontaa"
Sanottakoon, että kyseessä ei ole mikään sutaistu mainoslehdykkä tms. vaan kunnollinen viikkolehti.
KOMMENTOI