KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > TÄTÄ ETTE KYLLÄ TIEDÄ
↶ Takaisin aiheisiinSiirry alalaitaan ↓

3137. Tätä ette kyllä tiedä

ö5.12.2006 klo 19:16
Mitä tarkoittavat Ruotsin tunnuksena käytetyt kolme kruunua?
2. Ari5.12.2006 klo 19:19
Pienen vaakunan kolme kruunua ovat Ruotsin perinteinen tunnus ja vanhan teorian mukaan kruunut viitanneevat Sveanmaahan, Götanmaahan ja Norlantiin.
3. Taata5.12.2006 klo 19:26
Tulevat Itämaan kolmesta kuninkaasta, jotka matkustivat
Beetlehemiin katsomaan seimen lasta. Ylhäiset ottivat käyttöön ja palanut kuninkaan linnakin oli tre Konor.
4. Taata5.12.2006 klo 19:27
Tre Kronor oli palanut linna.
5. Ari5.12.2006 klo 19:29
Kolmen kruunun selityksiä
Yhden selityksen mukaan kolme kruunua kuvastavat kolmea itämaan tietäjää (jotka olivat kuninkaita), mikä tarkoittaa että Ruotsin kuninkaankin yläpuolella on joku, nimittäin Jumala.

Toisen selityksen mukaan kolme kruunua kuvastavat sitä, kuinka muinaiset kuningaskunnat Svea, Göta ja Vendia muodostivat Ruotsin.

Kolmannen tarinan mukaan aikanaan oli kuningas, jolla oli kolme poikaa. Kuningas jakoi valtakuntansa kolmen poikansa kesken, mutta yksi heistä tappoi veljensä ja liitti heidän valtakuntansa omaansa. Valtakunnasta tuli Ruotsi, ja kruunut kuvastavat noita kolmea kuninkaan poikaa.
6. Ari5.12.2006 klo 19:34
Ruotsin kolme kruunua, niiden alkuperä ja historia on selvitetty:
Antikristus: Raamatun Ilmestyskirja
Antikristus I : Ilmestyskirja 13:1 - 13:10
Antikristus II : Ilmestyskirja 13:11 - 13:18
7. ö5.12.2006 klo 19:59
Kyllä tietoa näyttää löytyvän. Minun vastaukseni on tuo Taatan ja Arin mainitsema kolme Itämaan tietäjää. Niin on väittänyt professori Kauko Pirinen.
8. eikka5.12.2006 klo 20:21
(vai tietäjätietoa Ruotsissa , ei voi olla totta )
9. Ari5.12.2006 klo 20:29
http://fi.wikipedia.org/wiki/Albrekt_Mecklenburgil ainen

Selityksiä löytyy. - Kyllä google tietää...(Tai arvelee?)
10. Jyrki5.12.2006 klo 20:29
Niinhän se vitsi kertoo, että Jeesus ei voinut syntyä Ruotsissa, koska... (jne.)

Mutta mistäs on Venäjä saanut omakielisen nimensä Rossija?
11. ö5.12.2006 klo 20:35
Luulen tietäväni tämän Rossija-jutun. Samaa alkuperää kuin Ruotsi.
12. Jyrki5.12.2006 klo 20:36
ö, niin sen kerrotaan olevan, mutta miksi/miten?
13. Ari5.12.2006 klo 20:37
Se alue, mikä nykyään on Kaakkois-Ukrainaa, ei ollut koskaan ukrainalaisten hallussa. Venäjä valloitti sen tataareilta ja turkkilaisilta 1700-luvun lopussa, jolloin se sai nimen Novaja Rossija.

»Rossija» (Venäjä), maltillis-liberaalinen päivälehti, ilmestyi Pietarissa 1899—1902.
14. Jyrki5.12.2006 klo 20:37
Niin, ja mitä tekemistä Ruotsi-sanalla on maan omakielisen nimen Sverige kanssa?
15. Jyrki5.12.2006 klo 20:38
Ari, tuo ei kuitenkaan kerro mitään Rossija-nimestä. ;)
16. Ari5.12.2006 klo 20:44
En ole väittänytkään. :)
17. Jyrki5.12.2006 klo 20:48
"Kysyy kun ei vastata, vastaa kun ei kysytä, ei vastaa kun kysytään..." :D
18. ö5.12.2006 klo 20:50
Venäjän ensimmäinen hallitsija Rurik oli varjagi eli viikinki, kotoisin Roslagenista. Hänen mukaansa venäläisiä alettiin kutsua russeiksi.

Sverige-sanan alkuperästä mulla ei tietoa.
19. Ari5.12.2006 klo 20:50
http://bookstore.ellibs.com/book/181

Rossija on kai eestiä ja tarkoittaa venäjää?
20. Ari5.12.2006 klo 20:53
"Suomalainen

Suomalainen on sellainen, joka vastaa kun ei kysytä,
kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään,
sellainen, joka eksyy tieltä, huutaa rannalla
ja vastarannalla huutaa toinen samanlainen:
metsä raikuu, kaikuu, hongat humajavat.

Tuolta tulee suomalainen ja ähkyy, on tässä ja ähkyy,
tuonne menee ja ähkyy, on kuin löylyssä ja ähkyy
kun toinen heittää kiukaalle vettä.

Sellaisella suomalaisella on aina kaveri,
koskaan se ei ole yksin, ja se kaveri on suomalainen.
Eikä suomalaista erota suomalaisesta mikään,
ei mikään paitsi kuolema ja poliisi.

-Jorma Etto

***

Finnen

Finnen är sådan, som svarar när det inte frågas,
frågar när det inte svaras, svarar inte när det frågas,
en sådan som förirrar sig från vägen, vrålar invid stranden
och på stranden mittemot vrålar en annan likadan:
skogen skallar, ekar, furan susar.

Därifrån kommer finnen och stånkar, är här och stånkar,
ditåt går och stånkar, som i bastun och stånkar
när en annan kastar vatten på stenarna.

En sådan finne har alltid en kompis,
aldrig är den ensam och denna kompis är en finne.
Och det är ingenting som skiljer en finne från en finne,
ingenting annat än döden och polisen.

-Jorma Etto (fr.öv. av "sorsselsson")"
21. Jyrki5.12.2006 klo 20:55
Ari, Rossija on venäjää ja tarkoittaa Venäjää. Venäjä on viroksi Venemaa.
22. Jyrki5.12.2006 klo 20:56
Näkyyköhän tämä oikein:
Россия
23. Ari5.12.2006 klo 20:58
Ai niin, niin onkin... :(
24. Jyrki5.12.2006 klo 21:07
ö, noinhan se menee, eli Roslagen (se saaristoalue Tukholman edustalla, jonka läpi ruotsinlaivatkin pujottelevat) on antanut nimensä paitsi suomen kieleen (Ruotsi) myös koko Venäjälle.

Sverige-nimi ei taas liittyne mitenkään Roslageniin ja suomen Ruotsi-sanaan. En muista kylläkään, mistä Sverige sitten on tullut (paitsi että se selitetään lyhentymäksi sanoista Svea rike tai Svea rige, mutta mistä lie tuo Svea-nimi sitten tullut...).
25. Jyrki6.12.2006 klo 10:33
Kukas esittää seuraavan tätä-ette-kyllä-tiedä -kysymyksen? :)
26. Matti6.12.2006 klo 14:38
Miksi George Michaelin kappale Careless Whisper on niin tuttu suomalaisille? Tai ainakin kappaleen alkufraasit.
27. Jukkis6.12.2006 klo 14:47
Alkaakos se sillä samalla hienolla saksofonikuviolla, joka toistuu jatkossakin? Vai onko siinä alussa jotain muuta?
28. Matti6.12.2006 klo 17:00
Alkaa sillä saksofonikuviolla. Juuri se on siis tuttu.
29. Eki6.12.2006 klo 17:08
Saan kyllä sen päässäni soimaan, mutta melodia ei kuulosta suomalaisllta varastetulta enkä saa vastaavaa päähäni. Eija Kantola esitti euroviisukarsinnassa muistaakseni Jasminelle toiseksi jääneen kappaleen Rakkauden kirja, jonka kertosäe on lähes tismalleen sama kuin Careless Whisperissä, mutta sitähän ei kysytty.
30. matts6.12.2006 klo 17:09
u, d, c, t, b, s (7)
31. Matti6.12.2006 klo 23:11
Joko saa sanoa?

Se kuiskauksen saksofonikuvio oli taannoin vuosia lauantain lottoarvonnan taustamusiikkina. (Ellen nyt sitten taas ole väärässä.) Yritin kuukkeloida sanaparilla lotto taustamusiikki, mutta tuli vesiperä.

No kuinka tuttu se sitten on suomalaisille, mene ja tiedä. Mutta aina kun itse kuulen ko. biisin alkutahdit, lottokoneen kuva piirtyy verkkokalvooni. Vielä jos voittaisi lotossa. Veijo, auta!
32. Jyrki6.12.2006 klo 23:30
Minä en kyllä muista tuon olleen loton musiikkina, ja ihmettelisin jos se olisi voinutkaan tekijänoikeuskorvausten hinnan takia olla. Mutta voin toki olla aivan väärässäkin tässä arvelussani.
33. matts7.12.2006 klo 14:56
u, d, c, t, b, s (7)

lisävinkki: niiden välissä on "liimaa"
34. ö7.12.2006 klo 22:44
Tuo mattsin kysymys on sellainen, ettei mitään hajua vastauksesta.
35. matts8.12.2006 klo 08:57
eikä lisää vinkkejä tule, kyllä joku tietää (kysymyshän on vähän sama kuin se, että toiselle 299792458 on merkityksetön (ei kannata soittaa) ja toiselle sen merkitys on tärkeä ja tuttu).
36. Matti8.12.2006 klo 11:25
Ei valo välähdä.
37. airisto8.12.2006 klo 11:49
Kenelle 214322220 merkitsee niin paljon?
38. airisto8.12.2006 klo 11:52
Unohtakaa harkitsematon kysymykseni :-(
39. Matti12.12.2006 klo 16:05
... tai tiedättehän te, mutta kysynpä silti:

Milloin engl. kieltosana not voi olla monikossa?
40. Tuomas L.12.12.2006 klo 16:19
Eikös forget-me-not ole kukka ja sen monikko ihan normaalisti muodostettu forget-me-nots?
41. Matti12.12.2006 klo 17:42
Joo. Sinatra juuri lauloi jotakin sinnepäin, että

I brought her lots
of forget-me-nots
42. Jyrki12.12.2006 klo 18:21
Sama pätee kyllä myös ilmaukseen the have-nots (suom. osattomat/vähäosaiset, vastakohta the haves) ja luulisin, että on muitakin samalla kaavalla muodostettuja ilmauksia. Monikko ei oikeastaan liity noissa itse not-sanaan, vaan viittaa koko yhdysviivoilla muodostettuun yhdyssanaan.
43. Matti12.12.2006 klo 18:56
Saksaksi Vergissmeinnicht. Lemmikin nimessä on 9 pisteen kielioppivirhe :-) Ruotsiksi förgätmigej.
44. Jukkis12.12.2006 klo 19:10
Tää on ihan tosissaan välillä tosi ärsyttävä paikka. Mikähän tuokin heitto "Lemmikin nimessä on 9 pisteen kielioppivirhe" muka on, jonkilaista huumoria vissiin kun on hymiö perässä. Mutta missä kohtaa pitää nauraa?
45. Wittgenstein12.12.2006 klo 19:57
Oikeaoppisesti pitäisi kai olla "vergiss mich nicht"?
46. Moisku12.12.2006 klo 20:25
Tukholmassa... ajattelin hommata matkamuistoksi komean keltaisen pelipaidan. Paskat se mikään kolmen kruunun paita ollut... 99 kruunua maksoi!
47. Jukkis12.12.2006 klo 21:46
Pissisenglanniksi: My bad. Jonkun ihme assosiaation kautta ajattelin että tuo Matin 9 pisteen virhe muka viittasi forget-me-not:iin (jossa ei tietenkään ole minkään pistemäärän virhettä) eikä siihen saksannokseen. Sori.
48. Matti12.12.2006 klo 22:18
Toi förgät mua jäi ihmetyttämään. Alf, auta!
49. Jaska13.12.2006 klo 00:06
Matti, ei tähän Alfia tarvita. Mitähän ihmettelet? Förgäta = unohtaa, förgät sen imperatiivi. Imperfekti puuttuu. Kirjallisen makuinen verbi, puhekielessä unohtaa = glömma.
50. Matti13.12.2006 klo 11:15
Jaska, sitä vaan ihmettelin, että eikös se ole glömma, mutta onhan niitä synonyymejä. Kohti Glömmaa>Ätna.
51. Tuomas L.13.12.2006 klo 12:25
Unkariksi kukan nimi on nefelejts, "älä unohda" ilman objektia.
52. iso S13.12.2006 klo 13:01
Espanjalaiset ovat viilanneet kukan nimeksi raspilla. Italiassa se on miosotide ja hollanniksi vergeet-mij-niet. Puolaksi se on lennokkaasti soinnahtava niezapominajka.

Koska kauppa on puolaksi sklep, konekääntäjän mielestä lemmikkikauppa lienee puolaksi niezapominajka sklep ;)
53. Matti13.12.2006 klo 16:00
Venäjäksi on nezabydka. Zabyt on unohtaa.
54. matts13.12.2006 klo 16:07
perun puheeni ja annan lisävinkin

u, d, c, t, b, s (7)

lisävinkki: niiden välissä on "liimaa"
lisävinkki 2: rahka
55. ö13.12.2006 klo 22:14
Aika erikoista. Niezapominajka on tietääkseni suoraan käännettynä "älä pane muistiin". Nezabudka taas on "älä unohda".
56. Ritu17.12.2006 klo 19:38
En keksinyt mihin säikeeseen olisin tämän heittänyt, niin arpaonni (tai epäonni ;) ) suosi tätä säiettä. Välillä harmittaa, kun ristikoissa ja tuolla kunta-säikeen puollakin jokin helppo ja yksinkertainen vihje ei itselle aukea sitten millään. Sitten kun muut vastauksen heittävät ilmoille, niin sitten vasta alkaa sytyttää jos sittenkään.
Tuohon liittyen tuli mieleeni piilosanavihje, jota ei voi laittaa viikon kunta-säikeeseen, kun vastaus ei ole mikään kunta.
Laitankin sen sitten tänne:

Kasvava elin (8)
57. matts20.12.2006 klo 09:37
perun puheeni ja annan vieläkin lisävinkin

u, d, c, t, b, s (7)

lisävinkki: niiden välissä on "liimaa"
lisävinkki 2: rahka
lisävinkki 3: ylös, alas, lumo...
58. Jaska20.12.2006 klo 14:54
lumoava? up, down, charming? Haiskahtaa minulle iskelmälyriikalta, utami siinä. Juhani Heinon heiniä?
59. Jukkis20.12.2006 klo 15:03
Ahaa!

ylös, alas, lumo, huippu, pohja, outo
60. iso S20.12.2006 klo 15:19
Kvaa, Erkit, tervehti mustapartainen varis ilman automaattivalotusta (AE).
61. matts20.12.2006 klo 15:47
No kyllä se kesti :)-
62. Matti20.12.2006 klo 17:50
No en kyllä osannut yhdistää. Edes gluoni ei sytyttänyt lamppua. Erittäin hyvät lisävihjeet silti, rahka :-)
63. Jaska20.12.2006 klo 18:20
Gluoni? Siis ydinfysiikkaa. Siinäkin utami. Googlata piti. KVARKIT lienee haettu ratkaisusana, jota utamille ei suvaittu antaa tiedoksi. Oli teille tekniikan miehille tietenkin itsestään selvää, toki vasta kolmannesta vihjeestä. Selittänette ystävällisesti vielä rahkan. Entä mitä viestii iso S? Ettei hänelläkään heti sytyttänyt?
64. Matti20.12.2006 klo 19:49
Rahka on ruåtsiksi kvark, myös kvarg. Johan iso S tunnusti kväriä.
65. iso S20.12.2006 klo 21:42
Jaska: viestini oli sekalainen soppa millä tunnustin hoksanneeni sanan lähinnä Jukkiksen ahaan perusteella samalla kunnioittaen mustapartaisen miehen muistoa ja puolikieroja vihjeitä.

Aikaisemmin en edes miettinyt koko asiaa koska alkuperäisen tehtävän ympäristötekijöistä johtuen erehdyin luulemaan sitä musiikkikysymykseksi, sointuja tai jotain vastaavaa sisältäväksi eli kappaleen tunnistustehtäväksi. Epämusikaalisena ihmeaikuisena en edes huomannut olevani metsässä.
66. Jaska20.12.2006 klo 22:02
No niinpä tietysti. Ja vetinen torvikin (siis J). On se metkaa, että kvarkitkin on kastettu. Seuraavat nimet ovat kyllä vähän tunnetumpia, joten joku ei kyllä ole tätä tietämättä:
Beethoven, Brahms, Bartok (8)
67. airisto23.12.2006 klo 18:49
"Neliönmuotoisen pöydän ympärillä istui neljä ihmistä. Jokainen heistä näki molemmat vierustoverinsa, mutta pöydän keskellä olevan esteen vuoksi kukaan ei nähnyt vastapäätä istuvaa henkilöä.

Jokaista istujaa pyydettiin nostamaan kätensä, jos näkee pöydässä yhdenkin naisen ja kertomaan, kuinka monta naista pöydässä kaikkiaan istuu.

Kaisa näki naisen molemmilla puolillaan. Neljännesminuutin kuluttua Kaisa totesi: "Meitä on neljä naista." Miten hän sen päätteli?"

Koettakaa päätellä itse, ennen kuin lunttaatte. Ratkaisu on tyyliä: No niinpä tietysti...
68. Jyrki23.12.2006 klo 19:04
No tuo nyt lienee aika helppo, jos vastaus on se mitä luulen ;).
69. airisto23.12.2006 klo 20:25
Minä kyllä ihmettelin tovin, ennen kuin lukaisin tehtävän uudelleen ja tarkemmin.
Harhauttavaa oli kysymyksen asettelu ainakin aluksi. ;)
70. iso S23.12.2006 klo 21:42
Kuulostaa sen postimerkkitehtävän muunnelmalta missä jokaisella on otsassaan vihreä tai punainen postimerkki, jokainen näkee kaikkien muiden postimerkit muttei omaansa. Yhdenkin punaisen merkin näkeviä pyydetään nostamaan kätensä ylös. Koetilanteessa kaikille laitetaan punainen merkki, kaikki näkevät punaista ja silti joku pystyy tehtävän ratkaisemaan. Tämä ei riipu henkilöiden määrästä, mutta toimii oikeasti vain teoriassa.

Tämä airisto-versiokaan ei taitaisi käytännössä onnistua jos Kaisaa vastapäätä istuisi mies jonka ajatus kulkee hitaasti. Tämä taas on hyvinkin todennäköistä, jos miehen molemmilla puolilla istuu nainen :-)
71. matts29.12.2006 klo 12:20
Kvarkkeja on näemmä sittemmin käsitelty laajasti. En pitänyt sitä nyt niinkään ydinfysiikan erikoisalatietämyksenä (mistä pesen muutenkin käteni) vaan ihan yleistietona. Kai jokaisen? tulisi tietää maailmankaikkeudesta perusasiat niin pysyy haihattelut pois mielestä, vai miten sen nyt siististi sanoisi.
72. Jaska29.12.2006 klo 13:45
Kuuluvatko siis u, d, t, c, d, s jokaisen tiedettäviin perusasioihin? Olisit matts tämän säikeen asemesta lätkäissyt nuo kirjaimet vihjeenä laatimaasi (ja julkaistavaan) pehmikseen (= jokamiehen ristikkoon)...
73. matts29.12.2006 klo 13:47
Kvarkit kuuluu mutta tälle saitille (huom! otsake; Tätä ette kyllä tiedä) kuului niiden kirjainlyhenteet.
74. matts29.12.2006 klo 13:58
En laadi ristikoita mutta jos laatisin olisi kvarkkivihje asianmukainen ristkon vaikeustasoon nähden.

..josta tulikin mieleeni (edelleen tämän säikeen nimen perusteella kysyttynä)

Kuinka Jaakko ja Jean-Pierre liittyvät toisiinsa elokuva-alalla.
75. Jukkis29.12.2006 klo 14:48
Pitäiskö tuon olla hankalakin kysymys? Aika helppo on keksiä varsin suora toisiinsaliittymistapa liittyen aika suosittuun suomalaiseen elokuvasarjaan. Mutta mahdetaanko hakea jotain muuta?
76. Matti29.12.2006 klo 18:20
Kvarkeista olen lukenut aina silloin tällöin, ja niiden nimet ovat kyllä tuttuja, mutta noihin lyhenteisiin en ennen ole törmännyt. Minkä ei sinänsä tarvitse merkitä yhtään mitään.
77. matts29.12.2006 klo 22:08
Jukkis taitaa tietää Jaakon ja Jean-Pierren yhteyden elokuva-alaan, vaan ei kerro.
78. Jukkis29.12.2006 klo 22:39
No voin minä kertoakin. Jean-Pierre Kusela - Vesku Loiri -> Uuno Turhapuro -> Jaakko Salon musiikki.
79. matts29.12.2006 klo 22:45
Veskua kyllä tarkoitin mutta Jaakko oli hänen ensimmäinen rooli (Pojat elokuvassa), jota itse aattelin täksi yhteydeksi.
80. ö12.2.2007 klo 20:36
Mistä on pontikka saanut nimensä?
81. Ari12.2.2007 klo 20:45
Pontikka (Pontus ticcamus)
Tikka, joka karskilla äänellä kurnuttelee metsässä pon, pon. Erityispiirre: pelekee polliisia. ;)
83. Seppo12.2.2007 klo 21:28
Ranskassa oli paikka nimeltä Pondique tai jotain sen suuntaista ja siellä valmistettiin huonolaatuista viiniä, jonka nimi sitten kansan suussa vääntyi pontikaksi hämärän muistikuvani mukaan?
84. ö13.2.2007 klo 14:54
Pontikat ja kaikki näköjään tiedetään.

Entäs tämä.

Milloin ja missä olympiavoittaja Veikko Hakulinen hiihti parhaan aikansa viidelläkymmenellä kilometrillä?
85. iso S13.2.2007 klo 15:31
En usko että ainakaan Oslossa 1952 (3.33.33). Tarzanin kalsareita lainaten: oli nähkääs monsuuni ja hiton huono keli.

Saattoi käydä niin että tempaisi parhaansa vasta jossain ikämieskisoissa kun lasikuitu oli keksitty? Eihän se olisi välttämättä vaatinut kuin tuollaista viidenkympin ikää ja kymmenkunta vuotta varsinaisen aktiiviuran jälkeen. Treenaamista Hakulinen jatkoi kunnes auto tuli päälle.
86. Hui_hai13.2.2007 klo 17:53
Pistetäänpäs vaikeahko urheiluaiheinen kysymys jatkoksi (kun en oikeaa vastausta edelliseen muista;D).

Mikä kilpailunumero oli Lasse Virenin rinnassa voittoisassa Münchenin 5000m olynpiafiinaalissa?
87. Arska13.2.2007 klo 18:06
228?
88. Ari13.2.2007 klo 18:09
Kaima kerkesi ensin! http://www.youtube.com/watch?v=ram47iF-ZG4
89. Ari13.2.2007 klo 18:28
ö: 1952 Oslo, Norja ?

Suomen hiihtäjät nousivat Oslossa ensi kerran olympiakisojen päärooliin. Veikko Hakulinen otti voiton 50 km:llä legendaarisella ajallaan 3.33.33.
90. Arska13.2.2007 klo 21:03
Uusi kysymys: Ketkä Suomalaiset ovat vastaanottaneet Formula 1 luokan kuljettajien maailmanmestaruuspokaalin? (Kyse on autoista, ei vene- ym. F-1 luokista). Heitä on kolme.
91. Seppo13.2.2007 klo 21:05
Haku-Veikko on joskus hiihtänyt viiskymppisen toisella maagisella ajalla 2.22.22, horjuvan muistini mukaan silloin, kun Suomessa karsittiin 1952 olympialaisiin. Ajan puolesta voisi kyllä epäillä mittausmenetelmiäkin.
92. ö13.2.2007 klo 21:59
Pukkaa jo uutta kysymystä ja paljastan Haku-Veikon saavutuksen.

Iso S oli oikeilla jäljillä. Tiettävästi Veikko hiihti parhaan aikansa viidelläkympillä Finlandia-hiihdon väliaikana joskus 70-luvun alussa. En ole mistään lähteestä pystynyt varmistamaan tätä tietoa.

Arska: onko se kolmas Mika Salo? Hän taisi ajaa osan kautta Ferrarilla silloin, kun Ferrari voitti tallimaailmanmestruuden. Ehkä silloin ojennettiin pokaali pätkäkuskillekin.
93. Arska13.2.2007 klo 22:14
ö. Eipä ollut. Kyse on nimenomaan kuljettajien mestatruudesta!
94. iso S13.2.2007 klo 23:00
Tarkistamatta ja varsinaisesti muistamatta veikkaan Curt Lincoln (vävypoikansa puolesta; Jochen Rindt ei voinut itse ottaa vastaan kun oli kuollut).
95. Arska13.2.2007 klo 23:05
Iso S. Polttaa polttaa... Tai tuo oli niiiiin lähellä... mutta ei ihan oikein!
96. Jaska13.2.2007 klo 23:43
Pytyn otti vastaan tietenkin Curren tytär Nina, rva Rindt.
97. Arska14.2.2007 klo 06:48
Jaska, juuri noin!
98. iso S14.2.2007 klo 09:37
Netistä löytyy tästä mainintoja, mutta miten on: pysyikö Nina Suomen kansalaisena vai vaihtuiko jossain vaiheessa itävaltalaiseksi, ja jos vaihtui, niin vaihtuiko ennen pytyn vastaanottamista?
99. ö14.2.2007 klo 11:51
Joka tapauksessa hyvä kysymys Arskalta. Klassikko jo syntyessään!
100. iso S14.2.2007 klo 12:18
Juu, kysymyksen arvoa en halua yhtään vähätellä. Suomalainen on suomalainen vaikka itävaltalaisen naisi ja pytyn saisi. Ihan uteliaisuuttani vain arvailen miten kansalaisuusasia on/oli.

Jos olisi niin onnettomasti että Nina oli tapahtumahetkellä itävaltalaistunut niin kyseessä voisi olla silti kaksoiskansalaisuus ja vaikkei olisikaan niin kysymys on väljästi ajatellen oikein ja hieman muotoiltuna (suomalaissyntyinen) kelpaisi tiukkapipoisillekin, joita ei onneksi täällä näy.

Jochen Rindt on ensimmäinen, ainoa ja toivottavasti viimeinen ajaja joka on saavuttanut F1-mestaruuden kuolemansa jälkeen. Kuolinhetkellä pistejohto ei vielä ollut niin suuri että mestaruus olisi jo ehdottomasti varmistunut, mutta niin vain kävi etteivät muut päässeet ohi.
101. matts19.2.2007 klo 12:03
mikä yhditää seuraavia:
28, tanssi, meri
102. matts19.2.2007 klo 12:03
po.
mikä yhdistää seuraavia:
28, tanssi, meri
103. iso S19.2.2007 klo 12:34
Taidankos sen sanoa: Kos

Torstai 28
Kosin kaupunki tarjosi maittavan aterian meren rannalla. ... tosin jaksoivat epäillä, mahdammeko jaksaa tanssia niin tukevan päivällisen jälkeen. ...
www.kuhmonet.fi/keiketys/Kos-kertomus%202.htm

Jaa ettei? No sitten Helsingin Luistelijoiden jäätanssiesitys "Pieni merenneito" vuodelta 1991. Ohjelman kohta 28 oli "Kuningas tuhoaa Merinoidan ja hänen luolansa ja hakee Pienen Merenneidon äänen takaisin."

Ei sekään? No sitten varmaan esityksessä "Muumipappa ja meri" muumipappa näkee 28 hattivatin tanssivan :-)
104. matts19.2.2007 klo 13:16
Okei isoS, ymmärretty :)-
Kuka säveltä voidaan yhdistää seuraaviin:
28, tanssimatka, meri
105. matts19.2.2007 klo 13:44
Huono päivä tänään näemmä.
Edellisessä po. Kuka säveltäjä...
106. iso S8.3.2007 klo 13:49
Tuota emme nähtävästi todellakaan tiedä. Nyt veikkaan Toivo Kuula ja oletan että hän sävelsi Meren virren tanssimatkalla 28-vuotiaana. Samantien kumoan itseni, koska teos esitettiin jo 1909 ja Kuula syntyi 1883 eli Kuula sävelsi sen viimeistään 26-vuotiaana tai vasta esityksen jälkeen. Jälkimmäistä teoriaa tukee se että teoksen tulkitsi sekakuoro a cappella. Nuottien puuttuessa ei voitu säestää kun sävellys oli vielä tekemättä? Voi hurja!

Heitetään keihäällä helpompi. Keihään mallia on aika ajoin muutettu ja ennätystilastot pantu uusiksi. Pisin maailmanennätysheitto on Uwe Hohnin 104.80. Miten on mahdollista että suomalainen on voittanut keihäskultaa tuloksella 109.42 mutta se ei ollut maailmanennätys?
107. totoro8.3.2007 klo 13:58
Olisikohan se Elmon tulos (joka jäi harmittavan vähän 110 metristä)? Tai voihan se olla Julius Saariston molempien käsien tuloskin.
108. Jaska8.3.2007 klo 14:04
No ilmeisesti siksi, että Julius Saariston ei tarvinnut heittää yhteistuloksen MEtä voittaakseen Tukholmassa. Tuo säveltäjä minuakin kiinnostaa, matts voisi sen jo paljastaa.
109. matts8.3.2007 klo 14:52
Lisävihje (säveltäjään):
Keijo ja Jussi
110. iso S8.3.2007 klo 15:04
Niinhän siinä kävi. Tiedä häntä onko yhteistuloksen ennätyksiä virallisesti noteerattukaan. Wikipedian mukaan Saaristo heitti kisassa paremmalla kädellä maailmanennätyksen 61.00. Yhden käden kisassa ei mennyt putkeen, tuli vain hopeaa kun Ruotsin veteraani Eric Lemming vei kullan (ja myöhemmin syksyllä ennätyksen).

Kahden käden kisassa Suomi putsasi pöydän: hopeaa Väinö Siikaniemi, pronssia Urho Peltonen. Lemming jätettiin neljänneksi.

Yhden käden kisassa pronssia sai Mor Kovacs (lieneekö täällä kirjoitteleva mor jotain sukua väärän pustakoivun kautta).

Sävellyksiin löytyy sellainen linkki että Väinö Siikaniemi oli myös runoilija ja sanoittaja. Hänen sanoittamansa on mm. Emma, jonka säveltänyt Trad (hänhän on ollut hyvin tuottelias) ei sentään liene keihäsmiehiä.
111. ö8.3.2007 klo 15:09
Jos mattsilta tulee vielä lisävihjeitä, kohta ei edes iso S pysty kehittämään kysymykseen minkäänlaista vastausta.
112. matts8.3.2007 klo 15:28
tulee

hali...
113. iso S8.3.2007 klo 15:39
Täällä tuleva impotentti (kohta en pysty) :-(

Jussin (Yön Jussi Hakulinen) onnistun kytkemään Keijoon ja Mereen kahden eri sanoituksen kautta:

"Armeijan syvin olemus":
Ja täällä pohjantähden alla kaikki uskoa saa vapauteen
Mut suusi pestään saippualla jos et usko Keijo Korhoseen

"Afrodite":

Kun meren aaltoihin, nyt vien sut takaisin, niin paljon minusta kuolee pois.

Yön kokoonpanosta on vaikea saada tietoa kun www.yo.fi antaa karun näköisen sivun missä on Uutisia-otsikon alla tieto
15:35 Uudet kotisivutyo on tehnyt yhteistyösopimuksen Fido.fi:n kanssa, jonka seurauksena uudet kotisivut on avattu tänään!

missä 15:35 on kulloinenkin kellonaika.

Kappaleen "Vain yksi yö" avulla pystyn kytkemään Jussin ja Keijon: Keijo Laitinen on sanoittanut Esko Björkmanin säveltämän version jonka Finlanders levytti 1984, Jussi Eriksson (Finkkujen "Nätti-Jussi") sävelsi vuonna 1994 levytetyn version. Kummankaan sanoituksesta en muista pätkkäkään, mutta olen saattanut niitä kuulla tanssimatkalla. Eriksson on raumalainen, siis meren ääreltä, ja ainakin 28-vuotias.

Jussi ja Keijo kytkeytyvät numeroon 28:
Hauskin Hisu 2007 LÄHTÖLUETTELO
Jylhä Keijo 28... Nuoranne Jussi 28...
www.htk.fi/public/hausi/hisu07/sunnuntai/lahtoseur .htm

Tällä kertaa veikkaan kuitenkin Pertsa Reposta. Kappaleen kaksikymmentäkahdeksan esitti Hootenanny Trio johon kuuluivat mm. Keijo Räikkönen ja Jussi Joutsenniemi.
114. matts8.3.2007 klo 15:57
tap tap!
ja halitulijallaa...

(Fuugaa: Oli muuten koskettava biisi, joka perustui Rauman lähellä tapahtuneeseen haveriin jossa tanssimatkalaiset hukkuivat isomman botskin ajaessa heidän venhonsa päälle (tää on vain muistikuva, korjatkaa jos on väärin) mutta laulu jäi siitä mieleen ja siellä se on pysynyt, jos kohta mikään muu ei oikein enää pysykkään.)
115. matts8.3.2007 klo 16:03
siis Perttiä tarkoitin, jos tuo jäi epäselväksi!
116. matts9.3.2007 klo 07:50
Hah!
Tänäisessä hesarissa sitten infotaan 60 -luvun folk-kansan tapaamisesta Caruselissa. On Hootenanny trioa (vai duoa), Guldgurkornaa, jne. Olisipa aikaa... mutta jäät lahoo ja verkot pitää saada jään alta pois ennen lapinhiihtoja.
117. iso S9.3.2007 klo 11:23
Lukumäärä ja tanssimatka ainakin täsmäävät Rauman onnettomuuteen. En ole varma olenko koskaan kuullut kyseistä kappaletta, ainakaan en muista. Kuulostaa kuitenkin uskottavalta että kyse olisi juuri tästä tapauksesta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuljetusvene_K-8

"Kuljetusvene K-8 toimi Kuuskajaskarin linnakkeen yhteysveneenä, kun siihen törmäsi 8. joulukuuta 1964 Rauman satamassa hinaaja Rauma II. Kuljetusvene upposi ja 41 veneessä olleesta ihmisestä 28 hukkui.

Puolustusvoimien 12,4 metriä pitkä kuljetusvene K-8 lähti Rauman satamasta illalla kello 20 kohti Kuuskajaskarin linnaketta. Veneessä oli ohjaajana ylikersantti ja mukana oli myös kaksi varusmiestä sekä 38 naista matkalla linnakkeen alokastanssiaisiin."

Tuhoisampi onnettomuus oli Kurun uppoaminen 7.9.1929. Siinä hukkui 136-138 ihmistä (lukumäärästä on eri tietoja).
http://fi.wikipedia.org/wiki/HL_Kuru

Tuostakin tapauksesta on tehty alkuperäisen arkkiveisun lisäksi laulu, jota yritin muistella säikeessä 1773. (Numeraalilauluja)

http://www.sanaristikot.net/keskustelut/index.php? ryhma=1&p1=vast.php&p2=info_3.php&id=1773&alku=30& t=k1

Silloin arvelin että kyseessä olisi Pekka Himangan esittämä Kihlajaisliina. Ylen tietokannan mukaan tämän on kuitenkin esittänyt Unto Satoranta, jolle kappale maantieteellisistä syistä paremmin sopiikin.

Jos sattuu kiinnostamaan niin näin pääsin arvailuuni:

Haku jussi keijo säv (säveltäjäähän etsittiin) antoi mm.

"Yksi näistä on Jussin pitkäaikainen keikkabravuuri Esplanadi. Tämän Keijo Räikkösen tekemän..."

Siitä sain arvauksen sukunimeksi. Haku jussi keijo räikkönen säv antoi mm.

"Hootenanny Trio eli Keijo Räikkönen ja Jussi Joutsenniemi..."

Ylen musiikkitietokannasta löytyi Hootenanny Trion esittämistä kappaleista "Kaksikymmentäkahdeksan". Nimi on sen verran harvinaislaatuinen että uskoin mahdolliseksi että olin osunut oikeaan. Tanssimatkasta ja merestä ei ollut mitään varmuutta kun heitin Pertsalla. Sanoituksiahan netistä löytyy varsin nihkeästi.
↶ Takaisin aiheisiinSiirry ylälaitaan ↑
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *