Ekin kioski 2 - Ristikot - Keskustelut

↶ Takaisin aiheisiin Siirry alalaitaan ↓

3108. Ekin kioski 2

Eki19.11.2006 klo 22:31

Kioskin ykköosa löytyy täältä.

http://www.sanaristikot.net/keskustelut/index.php? ryhma=0&p1=vast.php&p2=info_3.php&id=2982&alku=0&t =k1

Käsiteltäväksi tulee ensimmäisenä Ritun kysely:

Meillä ratkojilla etenee tämä harrastus varmaan erilaisissa sykleissä; välillä ratkoo enemmän, välillä vähemmän, toisinaan keskittyy visaisempiin unohtaen helpot kokonaan ja sitten taas palaa helppojen pariin unohtaen muut, väliin mahtuu jopa ristikottomia vuosia.
Mites teillä laatijoilla? Noita ristikottomia vuosia tuskin tulee, kun kyseessä leipätyö, mutta tuleeko laatijoilla minkäänlaisia erilaisia kausia eteen?
Laatisiko sitä joskus mielellään enemmän piilosanoja ja kryptoja kuin kuvaristikoita tai kyllästyykö kryptojen laadintaan ja haluaisi vain laatia kuvaristikoita ym. tehtäviä?
Ratkaisijoillehan nämä tehtävätyypit eroavat selvästi toisistaan ja niistä joko tykkää tai ei.
Eroavatkohan ne laatijan näkövinkkelistä yhtä paljon toisistaan vai tekeekö sitä työtään erottelematta niitä sen kummemin toisistaan?

2. Eki19.11.2006 klo 22:50

Niinhän se on laatijan hommassakin, että usein tuntuu, että juuri se, mitä sillä hetkellä haluaisi tehdä, on mahdotonta, kun deadlinet painavat päälle toiselta suunnalta.

Tällä hetkellä minulla roikkuu tuossa laadittuna mutta vihjeittämättömänä tuleva IS-kovis ja nyt pitäisi löytää tarpeeksi aikaa muulta työltä, että voisi siihen vihjeet huolella keksiä.

Yleensä teen töitä kiireisimmästä päästä, mutta kyllä sellaisia tulee välteltyä pitempään, jotka eivät ole lähde käyntiin itsestään. Jos pitää ensin etsiä materiaalia eikä se ole helppoa, sitä viivyttää viimeiseen asti.

Joskus minulla tulee kausia, kun laadin pois tieltä samaa tehtävätyyppiä. Tänä viikonloppuna olen viimeistellyt paljon kryptoja. Sitten pääsen niistä vähäksi aikaa, tosin Krypto Pelikaanin vuoden 2007 ykkösnumeroon pitää joulukuussa vielä tehtävät pusata.

Joskus kun olen saanut säästöön hyviä piilosanasanoja, saatan innostua aloittamaan useita pohjia kerralla. Pariin otteeseen olen näin saanut varastoon viimein jopa toistakymmentä pohjaa, mutta vihjeitä olen niihin sitten tehnyt aina tarpeen tullen. Jaan ne jo tuossa vaiheessa eri lehdille. On työläämpää aina laatia yksi ja tehdä sitten vihjeet kuin saada ne valmiiksi nipussa ja mielikin rauhalliseksi niistä. Viime aikoina olen kuitenkin laatinut yhden tai kaksi kerrallaan.

On se ihan eri asia laatia eri tehtävätyyppejä. Jokaisessa on omat lainalaisuutensa. Kyllä normaali kuvaristikko näistä on ehkä se arvaamattomin, koska siinä se pohja on kaikkein avoimin ja mahdollisuuksia variaatioihin ehkä eniten. Työläimpiä ovat kuitenkin erikoisristikot, kuten historistikko, jossa on pakko saada ristikkoon paljon tiettyä asiaa. samalla tällaiset työt ovat myös mielenkiintoisimpia ja lopussa joskus palkitsevia.

Kausista vielä sen verran, että kesällä pihalla laadin suhteessa paljon joutuisammin kuin talvella sisällä. Sitten pitää kesä lopettaa, kun meinaa jäätyä pihalle. Se tapahtuu jo plussan puolella.

3. iso S20.11.2006 klo 09:15

Vaihtelu virkistää, mutta luulen että päätoimiset laatijat ovat enemmän vaihtelun tarpeessa kuin tällaiset erittäin sivutoimiset, joille laatiminen sinänsä on vaihtelua päätyöhön.

Eri tehtävätyyppien laatiminen voi kehittää jotakin osaamisen osa-aluetta toisessakin tehtävätyypissä, vähän vastaavalla tavalla kuin kovisten ratkominen voi kehittää keskisten ratkomistaitoa paremmin kuin pelkkä keskisten ratkominen vaikka niitä koviksia ei kokonaan täyteen saisikaan ratkaisusta lunttaamatta.

Itselläni laadintamäärät ovat sen verran vähäiset että tuntuu paremmalta keskittyä vain siihen mistä eniten tykkää eli kuvaristikoihin. Lajityypin sisälläkin voi etsiä vaihtelua painottamalla asioita eri tavalla (fakkisanojen välttäminen, sanojen keskipituus, alkupiilottomuus, piilokirjaimettomuus, teemasanojen määrä tai joku muu) tai laadintatapaa muuttamalla.

Yleensä laadin karkeasti ottaen vasemmasta yläkulmasta kohti oikeaa alakulmaa niin että pohja ei ole etukäteen suunniteltu. Tämän voi kääntää päälaelleen niin että suunnittelee vihjeruutujen paikat valmiiksi ja laatii alhaalta ylös. Silloin ristikon teemakin (pääkuvan sisältö) saattaa kirkastua vasta kalkkiviivoilla.

Alhaalta ylös eteneminen on lähestulkoon välttämätön taktiikka silloin jos haluaa alanurkkaan ison aukion. Tähän aukiokilpaan ("Kunnarin lyömiseen") minulla ei tosin ole ollut kauheasti kykyä eikä haluakaan. Kerran olen julkaissut yhden isohkon aukion sisältävän ja siinä olleista kökkösanoista sain ansaittua palautetta mm. Skytältä.

Kryptojen laatimisen lopetin. Niiden tavoitteita en kokenut omikseni, missään vaiheessa maali ei minulle kirkastunut (kuinka osaan arvioida onko tekeleeni hyvä vai surkea) ja mikä pahinta, tuntui että kryptojen pusaaminen aiheutti tyylirikkoa kuvaristikoihin. Tunarisuutari pysyköön lestissään.

Kausivaihtelua on mutta se tuntuu johtuvan enemmän ulkoisista tekijöistä: päätyö, vaimo, sukulaiset, tiivisohjelmaiset lomat, pihatalkoot ja muut kotityöt, Sanasepon ilmestyminen ja muut satunnaiset riesat mitkä menevät tilapäisesti laatimisen edelle.

4. Tinke20.11.2006 klo 14:19

Missä kaikissa julkaisuissa on Teemu Pallosen laatimia ja Reima Mäkisen piirtämiä ristikoita. Nämä ristikot ovat mielestäni kaikista parhaita ja miellyttävimpiä tehdä.

5. Teemu Pallonen20.11.2006 klo 15:46

Kiitos vaan kehuista minun osaltani. En ehdi nyt pidemmin vastata, palaan asiaan myöhemmin.

6. Konsta A. Peli20.11.2006 klo 16:55

Miten on mahdollista, että kun on kaksi avainta ja toinen sopii lukkoon, niin miksi sitä aina valitsee sen väärän?

7. Matti20.11.2006 klo 17:11

Ja jos on monta avainta, niin vasta viimeksi kokeiltu on se oikea.

8. Ari20.11.2006 klo 18:07

1 teoria:
Kun vihdoinkin löytää sen oikean avaimen, niin kokeilut loppuvat ja tällöin viimeksi kokeiltu, oikea, jää viimeiseksi.

9. Sakke20.11.2006 klo 18:25

Välillä käy niinkin, että vaikka nipussa olisi 5 avainta ja joku niistä on oikea, niin kokeilukertoja tulee esim. 6 tai 8.

10. Jyrki20.11.2006 klo 19:40

Tämä Saken viimeksi mainitsema pätee vähän muuhunkin kuin avaimiin. Esim. monissa sanatehtävissä tulee vastaan tilanteita, että kokeilee kaikki mahdolliset kirjaimet puuttuviin ruutuihin, ja päätyy siihen, ettei mikään niistä käy. Sitten myöhemmin huomaa, että kävi kuitenkin...

11. RA20.11.2006 klo 21:26

Ensiksi tulee mieleen vanha sananlasku: "Ei pidä avainnippua syyttää, jos nenä on vino."

Toiseksi tulee mieleen Murphyn (perus)lait:
1. Jos jokin voi mennä pieleen, se menee.
2. Mikään ei ole niin helppoa kuin miltä se näyttää.
3. Kaikki vie kauemmin kuin luulet.

Kolmanneksi tulee mieleen samaisen Murphyn filosofinen huomautus: Hymyile... huomenna on huonommin.

[Tarkoittanee tässä kontekstissa esim., että yrittää sörkötellä lukkoon pumpulipuikkoa ja kun se ei käy, harmittelee mielessään, että taas tuli valittua väärä pää. Ja alkaa pohtia, miksi aina tulee valittua väärä pää?]

12. Jyrki20.11.2006 klo 22:01

No juu, mutta tuo Murphy olikin parantumaton optimisti.

13. Sakke20.11.2006 klo 23:51

"On se kai uskottava, että ympyrän muotoisessa reiässä ei neliön muotoinen korkki pyöri"

-Keksijä Yskänen (Pikkupojat)

14. Teemu Pallonen21.11.2006 klo 00:06

Tinkelle: Reiman ja minun yhteistöitä löytyy Pelikaaneista, Taloustaidosta, PAM-lehdestä, Kiekkolehdestä, Arvo-lehdestä ja Suomen Kuvalehdestä.

15. Jyrki21.11.2006 klo 07:28

Sakke, eihän tuo korkkijuttu pidä paikkaansa! Esim. Amaretto-pullossahan on neliön muotoinen korkki, ja hyvin pyörii. ;)

16. Matti21.11.2006 klo 11:48

Ja tiedättehän, että Murphyn lakia ei suinkaan keksinyt Murphy, vaan eräs toinen samanniminen henkilö.

17. Ritu21.11.2006 klo 16:02

Täytyy lähettää täältä Ekin kioskin kautta terveisiä P.A.Manniselle ja kiittää hyvästä kirjanmerkistä.

Luin tuossa tovin taannoin aloittamaani kirjaa ja minulla on kirjanmerkkinä joskus ehkä alkuvuodesta Iltiksen Plussa-liitteessä olleen koviksen pääkuva, joka on P.A.Mannisen käsialaa. Se on sellaisen harvinaisen pitkulainen kuva, jossa mies äärimmäisen tuskainen ilme kasvoillaan vääntää ristikkoa pitäen kynää nelivuotiaan otteella kiinni. Ja jos kynän terä kestäisi, niin se menisi sekä ristikon että pöydän läpi :)
Puhekuplassa lukee : ei ratkea millään!
Tuohon kuvaan on saatu sisällytettyä se niin ihana ja samalla pirullinen tunne, kun ei ratkea niin ei ratkea.
Laitoin aikoinaan siihen ohuen pahvin taakse ja päällystin sen molemmin puolin kontaktimuovilla kirjanmerkiksi.
Sitä virkaa se on tuossa hoitanut jo kohta vuoden päivät ja aina se jaksaa naurattaa :)

18. Eki21.11.2006 klo 16:10

Pekka Allan saa nuo kirjeitse, sillä hän ei tietokoneisiin koske saati sitten nettiä käytä.

19. corona21.11.2006 klo 20:51

Lueskelin tässä äskeittäin erästä Tahkokallion kirjaa ja ilokseni törmäsin sanaan: ... NOKONUUKAA .... Tietääkö joku tämän sanan syntyhistoriaa? Omassa puhekielessä viljelen sitä usein, sillä olen aika suurpiirteinen asiassa kuin asiassa. "Oho, tuli vähän liikaa sokeria, mutta ei se oo niin nokonuukaa, kelvatkoon!"

Toinen sana, mikä myös kiinnostaa on KIPSA. Mistä sanasta se on väännetty tuohon muotoon, sillä ainakaan omaan sanavarastooni se ei ole kuulunut. Minulle tutumpi arkiversio kioskista on KISKA.

20. Ritu21.11.2006 klo 21:01

Itse olen enemmän törmännyt sanontaan, että ei se ole niin nöpönuukaa. Tarkoittanee varmaankin samaa kuin tuo coronan nokonuukaakin.

21. RA21.11.2006 klo 21:12

Itselleni tutuin on nokoNnuuka.

Taustasta pelkkä arvaus: Tulisiko ruotsin sanoista
- nog = mm. varsin
- noga = tarkka

22. mor21.11.2006 klo 21:12

Minulle on tutumpi muoto, jossa keskimmäinen n-kirjain on kahdennettuna, nokonnuukaa.

Kipsa on myös kuulunut omaan sanavarastooni lapsesta asti. Kiska tuli kuvioihin vasta paljon myöhemmin.

Sanojen syntyperästä en valitettavasti tiedä yhtään mitään :-(

23. Jukkis21.11.2006 klo 21:17

Näköjään RA ja mor ehti väliin sillä aikaa kun kirjoitin omaani. Laitanpa silti sen tähän:

Minulle tuo on "nokon nuukaa". Nokko tarkoittaa suunnilleen tippaa tai pisaraa tai muuten vaan vähäistä määrää. "Ei se ole niin nokon nuukaa" siis tarkoittaa, että ei se nyt niin pisaran päälle tarkkaa ole.

24. corona21.11.2006 klo 22:12

Kiitti paljon. Tuo Ritun nöpönnuukaa oli uusi tuttavuus ja ihan hauska sellainen. Jukkiksen kahden sanan versio on ehkä tutuin, kuten myös yhteenkirjoitettu versio kahdella ännällä. Variaatioita aina riittää, niin kuin rakkaalla lapsella tapana on.

No entäs sitten seuraava sanapari:
VIMPAN PÄÄLLE = viimeisen päälle - tiptop?
Jukkis: nokon -> nokko = pisara, ...
vimpan -> vimppa ? = viimeinen ?
Esiintyy ainakin puhekielessä [hakutulos: "tokaks vimppa päivä kouluu"]. Onko sanalla muita merkityksiä tai onko se ylipäätään "oikea" sana?

25. airisto22.11.2006 klo 10:41

"Nerokkaita sanaleikkivihjeitä kuten oheinen kuva tai ”nurinkurinen sonta”"
Mistä murteesta se SITTA on peräisin?

26. iso S22.11.2006 klo 10:54

Veikkaan että löytyy ihan Nykäsestä. Olisiko samaa kantaa kuin ruotsin skit, englannin shit ja/tai saksan Scheisse?

Omalla murrealueellani sanaa ei kyllä tullut tutuksi, olen opinut sen ristikoista. Sen sijaan muistan kyllä miten mummo ojensi lapsia ihmisten tavoille. Jos joltakin sattui tulemaan ruokapöydässä ilmavaivapäästö, mummo napautti heti että "ihmiset syö ja siat sittuu".

27. airisto22.11.2006 klo 11:34

PaPe6/2006 sivu 20. Kenenköhän laatimus?

28. airisto22.11.2006 klo 11:35

Ei hätää, löytyihän se sieltä, kun otti "silmät käteensä".

29. matts22.11.2006 klo 11:54

Minun kielikorvassa kuulostaa luontevammalta
"ei se nyt niin nogo nuukaa ole"!
Noin olen oppinut tuota sanontaa käyttämään.

30. iso S22.11.2006 klo 13:24

Minä opin pienenä muodon nökönuukaa. Kun esitetyt neljä versiota voidaan kirjoittaa nominatiivi- tai genetiivimuotoisena ja yhteen tai erikseen, saadaan 16 vaihtoehto. Kaikille Google löytää kannatusta paitsi matts-mallille yhteenkirjoitettuna:

497 nöpönuukaa
439 nöpönnuukaa
260 nokon nuukaa
221 nokonuukaa
200 nökönuukaa
117 "nöpön nuukaa"
84 nokonnuukaa
77 noko nuukaa
23 nökönnuukaa
21 "nöpö nuukaa"
16 nökön nuukaa
14 nökö nuukaa
8 "nogon nuukaa"
3 "nogo nuukaa"
0 nogonnuukaa
0 nogonuukaa

Äänet yhteenlaskien nöpö on ylivoimainen ykkönen, noko hyvä kakkonen ja nökö selvä kolmonen. Nogo on pienen piirin puuhastelua :-)

Yhteenkirjoitetut muodot voittavat äänin 1464-516 ja nominatiivimuotoiset 1033-947, joten osatekijöistäkin pääteltynä nöpönuukaa on "rehellisellä pelillä" oikea versio. Kansa on kirjoittanut, kyllä Google tietää.

31. Ritu22.11.2006 klo 17:22

Ihan sellainen pieni yksityiskohta ristikoista: kun on vihjeenä kaksi sukunimeä ja vastaussanaksi tulee sitten yhteinen etunimi monikossa, niin usein olen huomannut, että se toinen sukunimi on hyvin tuttu, siis jonka tietää lähes satavarmasti ja toinen on sitten sellainen, jonka suhteen on epävarma tai siitä ei ole aavistustakaan.
Mitäs miettii laatija tällaista vihjettä laittaessaan, onko tarkoituskin, että toinen nimi olisi ehkä vähän kauempaa haettu?
Vai onkohan se vain puhdasta sattumaa kohdallani, että monen tällaisen vihjeen kohdalla minulla on se tunne, että tiedän vain toisen. Sen toisen tietäminenhän periaatteessa usein riittää......

32. Eki22.11.2006 klo 17:29

Usein on juuri näin kuin Ritu arveli. Usein kyllä valitsen molemmat nimet "viimeksi esiin tulleista" ihmisistä, siis edelleen jollakin tavalla parrasvaloissa olevista, jos sellaisia on. On toki ihan eri asia, jos olen törmännyt vaikka Esa Kaartamon nimeen tutkiessani Jukka Kuoppamäen levytystietoja verrattuna siihen, että olisi esiintynyt vaikka Suomen katsotuimmassa ohjelmassa.

33. Jaska22.11.2006 klo 18:31

Minulle olivat nuo nöpöt ja nököt ihan uutta. Omituisia väännöksiä, samoin Mattsin korvan hyväksymä nogo. Minulle vain nokonuukaa oli tätä ennen tuttu, mutta Jukkiksen selvityksen jälkeen voisi olettaa, että nokoNNukaa on alkuperäinen muoto. NOKKO on siis "alkusuomea", kun taas nuuka on ilmiselvä laina ruotsin NOGAsta. Mutta onko se loppujen lopuksi niin noko(n)nuukaa?

34. Taata22.11.2006 klo 19:41

Tiernakaupungissa sanotaan nöpönnuukaa. Näin on meitä
opetettu, että totella keisaria ja kuunnella pyhää lakia.
Täällä on "opettajia" nyt vähän siellä ja täällä säikeissä etsi-
mässä virheitä ja varsinkin yhden ihmisen virheitä kuulutta-
massa kaikelle kansalle. Synnittömiä ja kivittäjiä tuntuu pii- saavan pienemmistä näykkijöistä puhumattakaan. Aika nyt
on vain tällaista niin, että kohti täyttä rähinää vissiin men-
nään taas suuressakin maailmassa. Taata soittaa mieluum-
min joululauluja.

35. RA22.11.2006 klo 20:21

Taata, et nyt viitsisi, kun tässä ihan hyvässä hengessä keskustellaan ja sanoja maistellaan. Ei kai kukaan ole TÄÄLLÄ virheiksi toisten kielitottumuksia väittänyt??

Sen sijaan on puhuttu siitä, mikä olisi yleisintä. Ko. aihe on ainakin siinä mielessä kiinnostava, että jos/kun jonkun sanan tai sanonnan sanaristikkoon tällää, lienee aika ajattelevaista laatijalta, että ottaa sellaisen sanan / sanonnan, joka on suht. yleisesti tunnettu.

[Jos kp:stä olet huolissasi, niin mene hänen kioskilleen. Täällä on kuulutettu monen ihmisen virheitä niin kauan kuin muistan. Mikä logiikka siinä on, että vain Sanaris-porukkaa saa kritisoida ja muita ei?]

Ja vielä: Ei oman mielipiteen kertominen ole aina "opettamista". Kannattaisi tarkistaa oma asenne ennen kuin alkaa lukea toisten kirjoituksia.

Ja vielä: Keskustelu - aiheesta mistä tahansa - olisi kai aika vähäistä, jos ainoastaan koskaan erehtymättömillä ja aina kaiken oikein tehneillä olisi lupa kommentoida. - Minusta tuo sinun "synnittömiä ja kivittäjiä" -metaforasi oli sanalla (kahdella) sanoen: TOSI TYLSÄ.

36. Taata22.11.2006 klo 20:43

Voin minäkin alkaa leipoa kakkua, kun maanantain Kaleva antoi näin hyvän linkin kuin www.dyykkarit.net, joka kertoo
aika paljon tästä ajasta. Taidankin pistäytyä siellä tästä läh-
tien katsomassa, että mitä kaikkea roskiksista löytyykään.

37. corona22.11.2006 klo 21:15

Keijo Tahkokallio osaa kirjoittaa niin jouhevaa ja mukaansa tempaava tekstiä, että ihailla täytyy. Samaa voi sanoa myös niistä ristikon laatijoista, esim. Eki, jotka hallitsevat sanoilla luomoamisen metodin. Heillä on kyky kommunikoida lukijan ja ratkojan kanssa, ja se on siinä. Eikö olekin yksinkertaista?

38. iso S22.11.2006 klo 21:43

Ritu, laatijan motiivit saattavat olla monenlaiset, synkät ja salaiset. Pääsyy on tietenkin aina sama: nimiä pitää olla vähintään kaksi osoittamassa että kyseessä on monikko. Loppu riippuukin sitten tilanteesta.

Yksi syy tiettyjen nimien valintaan on vaikeusasteen säätäminen halutuksi. Erittäin helppoon ristikkoon erittäin tunnetut nimet, molemmat. Aina se ei valitettavasti ole mahdollista jos kyseessä on harvinaisempi etunimi. Silloin voi tyytyä oudompaan kakkoseen tai käyttää vihjettä X:n kaimat missä X on se tunnettu. Tämä vihjetyyppihän ei kuitenkaan ollut ihmettelyn aihe.

Visaisemmissa ristikoissa voi käyttää vaikeampia nimiä tai jopa suorastaan viedä ritut kebabkioskille antamalla erittäin tunnetun nimen ja harvinaisemman nimen siten että siitä erittäin tunnetusta ei haetakaan sitä tunnettua tapausta vaan vähemmän tunnettua, jolla on ihan eri etunimi (sama kuin sillä mitä et tuntenut), hähhää! Tämä lähentelee ilkeyttä mutta on periaatteessa mahdollinen jujutus.

Joskus voi käydä niin että laatijan päähän ei pälkähdä kahta tunnettua eivätkä käytettävissä olevat lähteetkään auta. Silloin näennäinen oveluus onkin pelkkää toheluutta.

Joskus voi olla niin että laatija ei jostain syystä halua pitää tiettyä tunnettua henkilöä esillä (veljekset Uoti voisivat olla esimerkkitapaus jos vihjattava sana on Karit tai Jussit) ja/tai haluavat pitää jotain vähemmän tunnettua esillä. Ihmisiä laatijatkin ovat, tai ainakin geenistö on melko lähellä ihmistä, joten omat sym- ja antipatiat saattavat pilkistää.

Sitten on tietysti mahdollista käyttää kahta tai useampaa nimeä silloinkin kun ratkaisusana on yksikössä. Tällöin on yleensä kysymys ultrahelposta ristikosta missä halutaan antaa kaikki mahdollinen apu (vihje tyyppiä "Virtanen tai Puotila") mutta tämäkään ei ollut ihmettelyn aiheena.

39. Ritu22.11.2006 klo 22:12

Tuolla tämän sanan haluaisin ristikkoon- ketjussa käydyn keskustelun perusteella en saanut uteliaisuuttani pidettyä kurissa ja oli töissä kaivettava palautettavien lehtien joukosta eilinen Iltis ja ostettava se vielä tänään.
Katselin Pehmis1:ssä ollutta pääkuvaa. Näytti tutulta. Oli varmaan ollut jossain toisessa yhteydessä samaisessa lehdessä ennenkin?
Eikö tuo kuvassa ollut kirjekuoripino ole sitä SM-ristikkopostia?
Ketkä muuten noita SM-ristikkokisaan lähetettyjä vastauksia tarkistivat? Alkukarsintavaiheessahan tuo tarkistusmäärä on melkoinen.

Iso S, kyllä minä sen melkein arvasinkin, että millaiset motiivit ne laatijoilla on aina kierossa mielessään ;)
Mutta kiitos, oli mielenkiintoinen vastaus luettavaksi.

40. Libero22.11.2006 klo 22:37

Lieneekö tämä oikea säie sellaisen mielipiteen julkituomiseksi, että sanaristikkoseuran syntymäpäiväristikot olivat edustavia mukavan oloisesti?

Eilisen Iltiksen historistikko à la Toni P. oli runsaine asiaankuuluvine ratkaisulauseineen uskomaton. Molempien tiistaipehmisten pääkuvat lauseineen olivat sympaattisia ja saivat vallan muista syistä stressaantuneen ratkojan peräti hymyilemään. Se on paljon se. Kiitoksia... :)

41. Ari22.11.2006 klo 22:57

Pitipä tulla kioskille kun ei muuten selvinnyt:
Mitkä kirjaimet luetaan vokaaleiksi?
Tiedän a,e,i,o,u,y,å,ä,ö.
Mutta luetaanko é,è,ë,ê ym... myös?
Jos muita merkkejä kirjaimen päällä, niin mitkä on vokaaleja?

-Miten konsonanteissa?

42. Juhani Heino23.11.2006 klo 01:31

Luettelosi mukaan, olkoon lisukkeena sitten mitä vain. Luultavasti harvinaisia poikkeuksia tähän löytyy, mutta heti ei tule mieleen muuta kuin portugali jonka ääntäminen on muutenkin aika toivotonta, joskin kaunista kuultavaa.
Kiintoisaa muuten että Å kuuluu suomen aakkosiin mutta ei suomen vokaaleihin - kaipa se siinä yhteydessä rinnastetaan suoraan O:n kanssa.
Englannissahan Y on joskus konsonantti, eikä niin edes ole yksikäsitteisesti, jos olen oikein ymmärtänyt.

43. Ari23.11.2006 klo 13:25

Niinpä näyttääkin tuo å olevan muu kuin vokaali!

Tässä jokunen epävarma vokaaliehdokas:

á,à,â,e,é,è,ê,ë,i,í,ì,î,ï,o,ó,ò,ô,u,ú,ù,û,y,ý,ÿ,ü.

Onko (muissakin kuin suomenkielen aakkosissa) niin, että jos kirjain ei ole vokaali niin se on konsonantti?

44. Ari23.11.2006 klo 13:26

Siis NÄMÄ on epävarmoja:

á,à,â,é,è,ê,ë,í,ì,î,ï,ó,ò,ô,ú,ù,û,ý,ÿ,ü.

45. Juhani Heino23.11.2006 klo 14:04

Mielestäni nuo ovat selkeitä vokaaleja. ÿ:stä olin epävarma, mutta kaikki tästä löytämäni olivat vokaaleja: http://de.wikipedia.org/wiki/¾
On käsite puolivokaali, eli aina ei selkeää jakoa ole, mutta yleensä se pätee.

46. Eki23.11.2006 klo 14:09

Ritulle. Tuo sama kuva oli varmaan Sanasepossa, ei ainakaan Iltiksessä.

Meillä on kymmenkunta tarkastajaa, jotka tuhannet ratkaisut käyvät läpi. Vuosien varrella tarkastajat ovat suht vähän muuttuneet.

47. Ari23.11.2006 klo 14:14

Kiitos.

Tuoltakin löytyi mm. nämä: Ç, Æ, ø, ß

Joista tuli epävarmuus, että mitä ne ovat...

48. Juhani Heino23.11.2006 klo 15:00

Æ ja ø ovat mm. tanskassa vokaaleja: ä ja ö. Latinassa Æ lausutaan suunnilleen "ee" eli vokaali taas.
ß on ollut saksassa, nykyään kirjoitetaan ss. Siis konsonantti.
Ç on ainakin turkissa konsonantti.

49. airisto23.11.2006 klo 15:26

Tšekin kielessä ei tarvitse paljoakaan vokaaleista välittää:
Str? prst skrz krk, 'työnnä sormi kaulan läpi'.
"Wikin" mukaan kylläkin hieman keinotekoinen lause. :)

50. airisto23.11.2006 klo 15:30

? pitäisi näyttää tältä ?

51. airisto23.11.2006 klo 15:32

Ei sitten. c jossa samanlainen hattu, kuin Tšekin s:ssä.

52. Jyrki23.11.2006 klo 18:34

Virallista määritelmää en nyt lukenut, mutta ymmärtääkseni vokaali on sellainen äänne, jossa tarvitaan äänihuulia, ja suun ja kurkun asennosta riippuu, mikä vokaali kuuluu. Konsonantit taas syntyvät vain suun alueella. Puolivokaaleissa äänne on konsonantin ja vokaalin väliltä, eli äänihuulia tarvitaan mutta äänne on suun asennon perusteella lähellä jotakin konsonanttia.

Ymmärtääkseni KIRJAIMIA ei voi suoraan sanoa vokaaleiksi tai konsonanteiksi, vaan ÄÄNTEITÄ, ja kirjaimiahan käytetään eri kielissä hiukan tai joskus lähes täysin erilaistenkin äänteiden merkitsemiseen.

Siksi esim. englannissa w lasketaan muistaakseni puolivokaaliksi, koska se on kapea ui-äänne, erotukseksi puhtaasta, suun etuosassa syntyvästä v-konsonantista. Suomen kielessä w on kuitenkin puhtaasti konsonantti, koska se lausutaan täsmälleen samoin kuin v.

YKSITTÄISTEN KIRJAINTEN NIMIÄ ei pidä sekoittaa varsinaisiin äänteisiin. Suomessa konsonattien niminä käytetään muotoja, joissa itse konsonanttiäänteeseen lisätään jokin vokaali, jotta kirjaimen nimen saa paremmin lausuttua. Esim. b-äänteeseen lisätään e-vokaali ja sanotaan siis "bee" (ja samoin c=see, dee, gee, pee, tee, vee, wee, z=tset). Muita lisävokaaleja ovat ä (äf, äl, äm, än, är, äs, äks, tai näistä myös ruotsalaisvoittoiset muodot ef, el, em jne.), o (hoo, koo), i (jii) ja u (q=kuu).

Se, että nuo apuvokaaliset kirjainnimet eivät ole samoja kuin äänteet, tarkoittaa: puheessa eli sanoissa kirjaimia ei lausuta kirjainten niminä vaan äänteinä. Ei sanota 'ämaaälälii' vaan 'malli', siis yhteen sitoutuvana sarjana äänteitä.

Äänne on siis se, miten kirjainmerkki lausutaan sanoissa, tai yksinäänkin ilman em. apuvokaalia - sanokaapa vaikkapa b niin, että ette sano sitä "bee" vaan ilman äänihuulien käyttöä "b". Sehän on äänteenä kuin pehmeä "kuplan puhkaisu huulilla", eli muodostuu kun suussa on hiukan ilmanpainetta ja se vapautetaan huulilta pehmeästi (kovempi poksautus synnyttää kovan p:n).

53. Ari23.11.2006 klo 18:45

Siinäpä Jyrkiltä tuli etten sanoisi, hausaksi muodostunut pohdinta vokaaleista! Täyttä asiaa kuitenkin.

54. Matti23.11.2006 klo 19:35

Kuulin vitsin.

Somali lauloi karaokessa: Olen suomalainen.

Manne kuunteli vieressä, pyöritteli päätään, tarttui mikrofoniin ja lauloi: Mä joka päivä töitä teen ...

55. Jyrki23.11.2006 klo 20:26

Ari, se on silleen, että kun vaikka kuinka pienestäkin asiasta tekee pitkän erittelyn, niin sen tiivistelmäkin on paljon pitempi kuin alkuperäinen asia oli ;). Tää on tällainen luontainen taito, nääs :D

56. RA23.11.2006 klo 20:37

Eräs kielentutkija teki monisatasivuisen väitöskirjan JA-sanasta. "Olipa hyvä, että en tullut valinneeksi mitään pitempää sanaa", totesi tutkija urakkansa jälkeen.

57. Jyrki23.11.2006 klo 20:40

Olikohan kirjassa käsitelty erikoistapauksena sekä-sanaa, vai mahtoiko se jäädä jatkotutkimussuosituksiin...

58. Jaska23.11.2006 klo 20:59

Miksei yhdenmukaisuuden vuoksi fee, hee, jee, kee, lee, mee, nee, ree, see ksee, tsee? C ääntyisi sii erotuksena seestä. Q pysyisi kuuna erotukseksi keestä. Tai boo, doo, foo, joo, koo, loo, moo, noo, poo, roo, soo, too, voo, ksoo, tsoo. C ääntyisi - vaikkapa see. Hienointa olisi käyttää suomelle ominaisiä äitä ja öitä, öö niistä parempi: böö, sää (poikkeus) döö, föö, göö, höö, jöö, köö, löö, möö, nöö, pöö, kää (poikkeus) röö, söö, töö, vöö, ksöö, tsöö. Kannatetaan.

59. Ritu24.11.2006 klo 09:51

Tässä lisää näitä sarjassa ihmeelliset sanat ;) :

Katsoin Nykysuomen sanakirjasta merkitystä verbille TAPITTAA.
Tuossa minun painoksessa ei ollut sille muita merkityksiä kuin : varustaa tai kiinnittää tap(e)illa, vaarnata.

Lieneekö sitten vain paikallista sanastoa, että joku TAPITTAA eli tuijottaa jotain.....tapitetaanko missään muualla muillakin kuin tapeilla?

(Silmässä on muuten tappisoluja)

60. Eki24.11.2006 klo 10:00

Onhan tuo pitkään ollut tuijotustakin, kuten Kielonen sanoo, mutta arkisesti vain.

tapittaa
1. varustaa t. kiinnittää tap(e)illa, vaarnata. Tapittaa tynnyri. Hirsiseinän tapittaminen.
2. ark. katsoa silmät tapillaan, tuijottaa, töllöttää; möllöttää. Katsoa tapittaa. Tapittivat vierasta suu auki.

61. Pena24.11.2006 klo 12:11

Tulihan sitä aikoinaan hirsikehikoita tapitettua kurssilla. Tapin nimi on vaarna. Siellä tulivat tutuiksi myös esim. koirankaulat ja lohenpyrstöt. :-)

62. JPQ24.11.2006 klo 19:32

Koska eki on alansa Guru niin hän sanokoon mitä mieltä jos kryptossa
tai ristikossa sanana ulaalue minulle tulee närästys mutta onko sana
sopiva ? ja muutkin saa sanoa mielipiteitään mutta ekin erityisesti
kiinnostaa. PS. ongelma on siis se että alkuosa on lyhenne yleinen
mutta lyhenne edelleen silti.

63. Eki24.11.2006 klo 19:36

Itse en yleensä käytä kryptossa sanoja, joissa on väliviiva, mutta en kiellä niitä muilta. Ainakin yhden kerran kuitenkin muistan, kun sokkokryptossani oli päääänenkannattaja.

64. JPQ24.11.2006 klo 20:18

Eki: no tuo erikseen nuo ymmärrän vielä mutta siis ne jossa lyhenne
osana oli ne mitä minä ihmettelen minusta lyhenteet ei kuulu näihin
tehtäviin.

65. Jukkis24.11.2006 klo 20:37

Miksei kuuluisi? Minusta ristikoihin kuuluu sanat, joita käytetään. Miksi "ula-alue" olisi jotenkin kielletty? Tai miksi "gsm-puhelin" tai "lvi-asentaja" olisi kiellettyjä sanoja, kun niitähän käytetään sekä puheessa että tekstissä?

Se on sitten toinen asia, että kun tuo yhdysviiva jätetään pois, niin kielioppivirhehän siinä tehdään ja sitä tietysti voi protestoida.

66. Jaska24.11.2006 klo 20:45

Osaakohan Eki MM-Sanaristikkojen sanaston selityksineen ulkoa?

67. Jaska24.11.2006 klo 20:46

Yksi ämmä putosi kyydistä.

68. pekka24.11.2006 klo 20:50

puhekielen salliminen vie kaiken pohjan pois ristikoista l. ristisanatehtävistä. kuistevastaattemulle:::

69. Eki24.11.2006 klo 21:29

Puhekielen sanoista monet ilmaantuvat aikanaan sanakirjoihin. Milloin puhekielen sana muuttuu viralliseksi?

70. pekka24.11.2006 klo 22:11

YLEENSÄ TIISTAISIN KELLO KOLMEN JA NELJÄN TIIMOILLA
MUTTA JOSKUS MYÖS PERJAINTAISIN NOIN KELLO 03.42
Tarkaa aikaa ei voi ilmoittaa, koska Vääksysssä voi olla sumua, mitä pitää varoa.
Ottakaa hyvä herrasväki pensseli sievään käteenne ja olkaa johdonmukaisia laatimuksissanne, älkääkö yrittäkö aivan sairaita/pölhöjä/Kirjain puuttuu vihjeityksiä:::
Eikö Aulis anna kullalleen vaan vain vihjailee? ulta ussii ua.

71. Jyrki25.11.2006 klo 09:28

Huonoja suomennoksia näkee ja kuulee tietysti usein. Äsken tv:ssä mainostettiin lasten lelua, suht aidon näköistä paristoilla toimivaa kissaa. Se mm. nousee makuuasennosta istumaan.

"Katso kuinka se istuu ylös!"

72. Tinke25.11.2006 klo 12:56

Ekille kysymys: Muistatko sitä linkkiä, missä pystyy hakusanan avulla löytämään kenen vaan Suomessa kastetun nimen? (muutkin saa vastata)

Se missä pystyi laittamaan vaikka ANTTI ja kone kertoo montako Anttia on kastettu minäkin vuonna.

73. airisto25.11.2006 klo 13:23

https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1

74. airisto25.11.2006 klo 13:25

Ei tullut linkkinä, käytä copy/paste.

75. corona25.11.2006 klo 13:53

osoiteessa yksi ylimääräinen kirjain, https: > http:

http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1

76. airisto25.11.2006 klo 14:06

Silti molemmat toimii, miksiköhän?

77. Tinke25.11.2006 klo 14:13

Kiitoksia vaan.

Eikös tuossa ollut ennen niin, että sai hakea vain 50 kertaa. Muistanko oikein?

78. Jyrki25.11.2006 klo 15:07

s-kirjain http:n jatkeena tulee sanasta secure, eli kyseessä on käyttöjärjestelmiin sisältyvällä salauksella suojattu yhteys. Kun esim. menette verkkopankkiin tunnuksillanne, niin uskoakseni kaikissa verkkopankeissa osoiterivillä on silloin https-muotoinen osoite, ja selaimen alareunan tilarivillä näkyy lukon kuva.

Tällä keskustelupalstalla ei ilmeisesti hyperlinkkejä esittävien tekstien automaattinen tunnistus ja muunto linkiksi ole aivan täydellinen, koska se tunnistaa http:n mutta ei https:ää.

79. Ritu25.11.2006 klo 21:32

Josko tähän uskaltaisi ottaa erään sanan käsiteltäväksi irrallaan siitä ristikosta missä se minulle tuli vastaan. Irrallaan siksi, että saitin tapoja kunnioittaen ko. ristikossa on vielä ratkaisuaikaa jäljellä.

Sanat KASVOT ja NAAMA lienevät toistensa täydelliset synonyymit.
Silti itse käytän tai miellän ne eri tavalla. Naama menee lähelle sitä kategoriaa, jossa puhutaan naamataulusta tai pärstäkertoimesta.
Kun ratkoin erästä ristikkoa, jossa vihjeeksi oli piirretty sellaisen virheettömän kaunottaren päänkuva, niin vaikka naama sanana on ihan ok, se kyseisen vihjekuvan ratkaisusanana särähti korvaani tai pisti silmääni, ihan miten vaan.
Tuon kuvaan olisin mieltänyt vastaussanaksi KASVOT.
No tämä on ihan sellainen makuasia kuten monen muunkin sanan kohdalla. Joku sana vaan tuntuu juhlavammalta/arkisemmalta tai asiallisemmalta/epäasiallisemmalta kuin toinen.

Lisäisin vielä, etten siis pitänyt mitenkään virheenä tuota vihjekuva/vastaussanaparia, vaan että sanasta tuleva mielikuva on toisenlainen.
Miten teillä muilla, käytättekö molempia sanoja samalla tavoin vai onko niillä kenties vivahde-ero?

80. JPQ25.11.2006 klo 22:48

Eki: keräätkö hyviä vihjeitä sanaristikoihin ja piilosanoihin
varastoon ? (eli keksit yhtäkkiä sellaisen eli meneekö talteen vaikka
nyky tehtävä ei sellaista tarvitsisi)

81. This is the end25.11.2006 klo 22:52

Jpq> Ekihän kertoi tuolla toisessa säikeessä, että joutui vuokraamaan 6m2 varaston noille ylimääräisille vihjeilleen.

82. Ari25.11.2006 klo 23:20

JPQ: Käväise myös Taatan kiskalla ja ota opiksi vihjeistä:
Rivinvaihtoa EI paineta kun rivi päättyy, vaan kappaleen lopussa. Minun koneellani viestisi kolmannella rivillä on vain sana "vaikka". (Epäsiistiä.)

83. pekka25.11.2006 klo 23:23

Tässä tulemme näihin ristikkolaatijoiden kriteereihin. Kaikki laatijat sallivat synonyymit ilman kontekstia tai moraalia. He puolustavat , kuin jornalistit oikeuksiaan tehdä sanasta vihjettä, tai vihjeestä sanaa. Mikään ei ei ole kiellettyä, ristikkoon huoraamista/prostituutiota kaikkea kielioppia ja yleistä käsitystä vastaan. SE ON RISTIKKO MAAILMAA.

84. PEKKA26.11.2006 klo 00:00

kUIS SE ON
Kun katsoo Hitler fiktiota. Ei hitler ollut väärässä, vaan oli väärä henkilöitymä kaikelle sille ajan tilanteellle. maailma tarvitsee/tarvitsi silloin päämäriä.
ihailemme nykyään Bill Gatesia, hänen luomansa järjestelmät mahdollistavat sotia , kuin aikoinaan kuka tahansa atomipomminkesijät (ovat KAIKKI jUUTALAISIA)
VASTUSKAAMME GOOGLEA

85. Libero26.11.2006 klo 00:00

Ari: Tältä näyttää minun koneellani JPQ:n kolmirivisen viestin (kello 22.48) toinen rivi:

varastoon ? (eli keksit yhtäkkiä sellaisen eli meneekö talteen vaikka

Rivi on sanasta "varastoon" sanaan "vaikka" saakka ihan siisti ja yhtenäinen, samoin ovat siistejä kaksi muutakin riviä.

Mitähän ihmiset oikein todellisuudessa näkevätkään?! Tämäkin teksti saattaa näyttää siellä aivan erilaiselta kuin täällä. :)

86. pekka26.11.2006 klo 00:32

onko hitler pahempi kuin bush vai onko hitler pahempi kuin putin?

87. pekka26.11.2006 klo 01:12

mistä johtuu historian l. menneen ajan kertomusten tai menneen ajan toden vieroksuminen ihmisten mielessä olevan jotain muuta kuin se oli? Onko teidän tietolähteenne tai opettajanne kertoneet teille satuja. SUOMI/SUOMESSA
oltiin ajanhengessä mukana. saksalainen strategia oli paras mahdollisuus, myös järkevin sen ajan tiedossa olevista.
Nykytiedon mukaan paras ratkaisu on olla androgyyninä pakkasmaassa, ja niiata/onanisoida kohti norjaa ja sanoa putinille, tukkikaa meidät.

88. Ari26.11.2006 klo 10:30

Libero: Tiedän tuon ja siksi kaikkien kirjoittajien pitäisikin kirjoittaa pötköön, ettei tulisi vajaita rivejä, ja näin kirjoitettaessa kaikilla olisi suht siistit näkymät. Jos itse painaisin aina rivin lopussa rivinvaihtoa näkisit tekstini vajaina riveinä kun rivisi ovat leveämmät.

89. corona26.11.2006 klo 11:38

Kuinkahan kauan Googlessa on ollut 'vihje'-palvelu?

Vihje: Säästä aikaa painamalla enter-näppäintä Hae-painikkeen sijasta.

Mielenkiinnolla odotan uusia vihjeitä.

90. corona26.11.2006 klo 12:56

Ajan säästäminen:

1 s/pv <-> 10 s/pv
365 s/v <-> 3650 s/v

Säästö vuositasolla:
6 min <-> 60 min

Päätelmä: Kyllä Google tietää.
Ongelma: Säästetyn ajan hyötykäyttö.
Ratkaisu: Sivistä itseäsi tekemällä uusia hakuja tehokkaimmalla tavalla.

91. Tinke26.11.2006 klo 13:11

Kannattaako sanaseppoihin liittyä nyt? Eli jos nyt liittyy, onko jäsenyys voimassa tasan vuoden eteenpäin vai pelkästään loppuvuoden?

92. Eki26.11.2006 klo 13:46

Nyt on ihan paras aika liittyä. Saa tuon joulun (ainakin liki) satasivusen lehden, ensi vuoden neljä lehteä ja vielä talven 2008 lehden. Näytelehdenkin saattaa saada kerjättyä, mutta ei välttämättä syyslehteä, jonka painos on vähissä.

Sihteeri Riittaa voi tavoitella kotinumerosta iltaisin ja viikonloppuisin. Vaikka kännykkä annettiin eräässä lehdessä, Riitta kertoi sen käytön olevan epäsuotavaa/kiellettyä, sillä hän ei sitä mm. töissä voi pitää auki.

Tuoltakin noita tietoja löytyy

http://www.sanaristikot.net/artikkelit/index.php?p 1=sanas.php&p2=info.php

93. Jyrki26.11.2006 klo 19:42

Vaikka tämä on jo lähes loppuun kaluttu aihe, niin palaan siihen silti:

[Lainaus alkaa]
Lähettäjä: Libero 26.11.2006 klo 00:00:

Ari: Tältä näyttää minun koneellani JPQ:n kolmirivisen viestin
(kello 22.48) toinen rivi:

varastoon ? (eli keksit yhtäkkiä sellaisen eli meneekö talteen
vaikka

Rivi on sanasta "varastoon" sanaan "vaikka" saakka ihan
siisti ja yhtenäinen, samoin ovat siistejä kaksi muutakin riviä.
[Lainaus päättyy]

Tuossa yllä näet, millaisena sinun ja samalla JPQ:n tekstit näkyvät niillä lukijoilla, joilla tekstipalsta näkyy kapeampana kuin esim. sinulla.

Tuo rivinvaihdoista (ja tavuviivoista) huomauttelu ei siis ole mitään kiusantekoa kirjoittajille, vaan PYYNTÖ, että rivinvaihdot ja tavuviivat jätettäsiin käyttämättä, jotta teksti näkyisi kaikilla lukijoilla normaalina eikä monilla muodossa pitkärivi-lyhytrivi-pitkärivi-lyhytrivi-pitkärivi. ..

Kaikki te, joilla on vaikeutta ymmärtää, mistä on kyse, niin ehdotan seuraavaa havainnollistavaa koetta omalla mikrollanne:

Avatkaa tekstinkäsittelyohjelma ja laittakaa sivun asetukseksi VAAKASUORA sivu. Kirjoittakaa nyt useampi rivi tekstiä niin, että lyötte jokaisen rivin loppuun rivinvaihdon, ja voitte myös jakaa rivin lopun sanoja tavuviivalla seuraavalle riville.

Vaihtakaa sitten saman sivun asetukseksi PYSTYSUORA, ja katsokaa, millaiseksi siististi asettelemanne teksti muuttuu sen vuoksi, että rivien pituus lyhenee huomattavasti.

Jatketaan koetta. Vaihtakaa sitten sivun asetus taas vaakasuoraksi, ja poistakaa kaikki lyömänne rivinvaihdot ja tavuviivat. Vaihtakaa sitten taas sivu pystysuoraksi, ja katsokaa, miten teksti nyt käyttäytyy verrattuna ensimmäiseen kokeeseen.

Se vaakasuora sivu kuvaa sellaisen käyttäjän mikron asetuksia, jolla tämä tekstipalsta näkyy leveämpänä, ja pystysuora sivu sellaista, jolla tekstipalsta näkyy kapeampana.

Tekstinkäsittelyn ja tämän palstan olennainen ero on siinä, että tekstinkäsittelyssä arkin asento on helppo vaihtaa pysty- tai vaakasuoraksi, mutta tällä palstalla ei helposti saa tekstipalstaa näkymään omalla mikrollaan leveämpänä.

94. Jukkis26.11.2006 klo 21:51

Kalutaan lisää. Täällä on kuvaruutukaappauksina nähtävissä se, miltä tässä puheena olevat JPQ:n, Liberon ja Jyrkin viestit minulla näkyvät:

http://www.angelfire.com/pe2/jkks/rivit.html

Ensin Libero yrittää näyttää, miten hän näkee JPQ:n tekstin ja epäonnistuu yrityksessään. Sitten Jyrki yrittää näyttää, miten hän näkee Liberon tekstin ja hänkin epäonnistuu. Nyt minä yritän näyttää, miten minä näen nuo kaikki ja onnistun, koska tuolta e.m. osoitteessa se minun näkemäni on kuvana, ei tekstinä. Kuva näkyy kaikilla samanalaisena. Se, miten teksti näkyy, riippuu monesta asiasta, kuten Jyrki tuossa edellä selittää.

95. Jyrki26.11.2006 klo 22:21

Jukkis, en usko epäonnistuneeni ;). Viestini oli suunnattu nimenomaan Liberolle, jolla on aiemmin sanomastaan päätellen leveämpi palsta kuin minulla ja sinulla, ja hänellä uskoisin viestini näkyvän juuri sellaisena kuin tarkoitinkin.

Sinulla on vielä kapeampi palsta kuin minulla, minkä vuoksi sinä näet viestini vielä yhdellä tavoin erilaisena kuin Libero tai minä. Mutta viestini ei ollutkaan sinulle räätälöity :).

96. Jyrki26.11.2006 klo 23:09

Ostin noin kuukausi sitten ristikkolehden, sen PuPen, jossa parhaillaan on palautusaikaa vielä runsas kuukausi jäljellä.

Aloin ratkoa sitä loppupäästä, koska aina ennen olen aloittanut alkupäästä ja aika on loppunut kesken lopussa.

No, yhtään ristikkoa en vielä ole saanut valmiiksi, ja koko lehden ratkonta on ollut suurimman osan aikaa jäissä siitä lähtien, kun lehden ostin. Ovathan ne loppupään tehtävät haasteellisia, mutta se ei nyt ole se syy, miksi homma on kesken. Jotenkin into ristikoiden ratkontaan ylipäätään ei vain nyt ole ihan korkeimmillaan, pikemminkin aallonpohjassa. Sen sijaan on tullut luettua kirjoja ja tehtyä yhtä sun toista muuta.

Käykö teille muille useinkin samalla tavoin, että ostatte lehden ja sitten ei oikein olekaan intoa ratkoa sitä?

(Lehden tilaajat ovat eri juttu, heillehän lehti tulla tupsahtelee, oli sillä hetkellä into päällä tai ei. Mutta irtonumeroa ostaessa on ainakin sillä hetkellä jonkinasteinen halu ristikonratkontaan.)

97. Libero26.11.2006 klo 23:22

Terve! Onpas mielenkiintoisia ja havainnollistavia esityksiä. Ymmärrän omasta puolestani melkein kaikki, kun olen ilman rivinvaihtoja (kappalekohtia lukuun ottamatta) ja tavuviivoja kirjoittanut viimeksi kuluneet 25 vuotta. Tännekin kirjoittaessani toimin samoin. Jyrkin esittämällä tavalla olen muljannut tekstejä kokeilumielessä tekstinkäsittelyohjelmilla.

Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miksi edelleen näen esimerkiksi JPQ:n alkuperäisen tekstin kauniisti kolmirivisenä ilman hajasanoja SEKÄ kahdella kapeammalla ETTÄ yhdellä leveämmällä tekstipalstalla. Myös kaikkien muiden kirjoittajien kommentit ovat tosi hyvännäköisiä. Alkaa kyllä epäilyttää, että katsomme samoja asioita erilaisilla linsseillä.

Mikäli sinun silmissäsi, Jukkis, minunkin tekstini on hajapaloina, niin sehän on kauheaa. Olen pahoillani, että epäonnistuin, kun halusin osoittaa, että täällä päässä kaikki näyttää olevan kohdallaan. :(

Tämä ikuisuusaihe on nyt näköjään Ekin kioskissa.

98. Timppa27.11.2006 klo 00:11

Jyrki> Ratkontainto vaihtelee kovastikin, mutta itse olen silloin tällöin aloittanut ratkonnan PuPessa sinun tapaasi eli oppupäästä. Sitten kun tuntuu toivottomalta, olen ratkonut muutaman helpomman lehden alkupäästä . Sen jälkeen hakkaan taas päätäni pöytään, mutta onneksi pehmikkeenä on yleensä Luukkala, Pitkälä ja Viitamäki, joskus Vuokilakin (Lavonius ei onneksi kiusaa PuPessa)... Terveisiä kaikille Heikeille!

99. Jyrki27.11.2006 klo 00:30

Libero, minusta on todennäköistä, että katsot JPQ:n(kin) tekstejä sellaisella tekstipalstalla, joka on kuitenkin hiukan leveämpi kuin esim. minun. Kun hänen viesteistään minulla yleensä näkyy vain yksi tavanomaisen pituinen sana "orporivinä", niin palstanhan ei tarvitse olla kovin paljon leveämpi kuin minun, jotta teksti jo näkyy oiken rivittyneenä.

Pystyn vain yhdellä tavalla kuvailemaan, miten leveä rivi minulla mahtuu tälle tekstipalstalle. Koska palstan fontti on ns. suhteellinen eikä tasalevyinen (eli kapeat kirjaimet vievät vähemmän tilaa kuin leveät), niin ei voi sanoa, montako kirjainta+välimerkkiä yhteensä menee yhdelle riville, sillä lukumäärä riippuu täysin käytetyistä merkeistä. Mutta käytetäänpä yhtä kirjainta, jolloin määrästä tulee yksiselitteinen:

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxx

Tuo määrä x-kirjaimia siis näkyy minulla yhdellä rivillä (joskin tässä muokkausruudussa osa x:istä meni jo toiselle riville, koska muokkausruutu on kapeampi).

Yhtä kaikki, JPQ:n kirjoituksissakin syynä näihin ongelmiin joidenkin lukijoiden näytöllä on uskoakseni se sama kuin muillakin, eli että hän käyttää joka rivin lopussa rivinvaihtoa.

100. Jyrki27.11.2006 klo 00:33

Jaahas, eipäs tuo x-juttu onnistunutkaan. Palsta näköjään päättää jakaa noin pitkästä "sanasta" osan toiselle riville omin päin, joten tuossa jäi rivin loppuun tyhjää ja seuraavalle riville meni näytölläni 7 x:ää. Voihan kehno.

Kokeillaanpas tällaista (sorry kaikki, innostuin testaamaan, vaikka ei tähän säikeeseen kuuluisikaan):

x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x

101. Jyrki27.11.2006 klo 00:34

Äsh, tuosta meni sitten kolme x:ää tokalle riville. Nyt lopetan ennen kuin joku ärähtää pahasti. :(

102. Arska27.11.2006 klo 00:51

Laitanpa minäkin lusikkani soppaan. ;-) FireFox selaimessa voi muuttaa tekstin kokoa. (Ctrl+/Ctrl-) Ja riippuen tekstin koosta, nuo Jyrkin äksät näkyy joko yhdellä tai kahdella rivillä. IE selaimessa tekstin koko ei vaikuta "rivitykseen". JPQ:n kirjoitukset rivittyvät kyllä omituisesti riippumatta tekstin koosta.

103. JPQ27.11.2006 klo 01:33

JPQ: mulla selain bugaa rivittää itse jollen käytä ulkoista editoria
joka toki sujuu mutten aina muista. Nytkin editoria&sanojen sanojen
jälkeinen katkaisu on tämän tosi surkean selaimen syytä.

PS. Tässäkin selaimessa tekstin koon säätö...

104. Ritu27.11.2006 klo 09:35

Jyrki tuolla jossain kirjoitti ostaneensa ristikkolehden ja nyt ei olekaan ristikkofiilistä ratkoa sitä.
Eiköhän se ole ihan normaalia, että aina ei huvita. Itselleni on käynyt monta kertaa niin, että kun näen asiakkaitten ostavan juuri ilmestyneen ristikkolehden, niin omat sormet alkaa syyhyämään kynän ja ristikon perään. Tekisi mieli mennä sen ostajan mukaan ratkomaan sitä lehteä ;)

Sitten kun sen lehden on ostanut itselleen, niin tyhjiksi ne sivut ovat jääneet. Eikä se johdu nimenomaisesti lehdestä, vaan sellainen yleinen ristikkointo on vaan lopahtanut tai aikaa on niukasti.
Mutta Jyrki, älä huoli, tämä on sairaus, joka uusiutuu. ;)

Tuolla etusivulla on otsikko pakinat. Siellä kaksi hauskaa pakinaa Penalta ratkomisesta. Kummasti nostaa ristikkofiilistä, kun ne lukasee. Tähän voi kai esittää pienen joululahjatoiveenkin, jos vaikka tontut kuulisivat:
Pena ja Iso S saisivat (toki muutkin kynäniekat) kyllä kirjoittaa sellaiset hauskat joulupakinat tuonne lisää, voi olla fiktiota tai faktaa tai sekaisin molempia.
Saas nähdä olenko ollut tarpeeksi kiltti, jotta joulupukki muistaisi tuollaisella lahjalla ;)

105. Libero27.11.2006 klo 17:01

Jyrki: Kun olet nähnyt kiitettävästi vaivaa selvittääksesi näkemiemme tekstipalstojen leveyseroja, niin ajattelin itsekin nähdä hiukan vaivaa, tosin vain nopsasti laskemalla. Tuo pikku-x vaikuttaa yksiselitteiseltä ja käyttökelpoiselta leveysyksiköltä.

Sinä katselet 57:n pikku-x:n riviä, minä vähimmillään 65:n, aika usein 67:n ja useimmiten 76:n pikku-x:n riviä.

106. Libero27.11.2006 klo 17:05

Nuukuuskohan loppujen lopuksi ylläpitää ratkontaintoani? Olen tarkoituksellisesti pysytellyt ristikkolehtien säännöllisenä irtonumero-ostajana, mikä on vaatinut omat järjestelynsä. Merkitsen seuraavien lehtien ilmestymisajankohdan allakkaan heti uuden lehden hankittuani. Erään ristikkolehden kustantaja julkaisee vuoden lehtien ilmestymisaikataulun, joka on ilmoitustaulullani.

Olen joutunut arvottamaan lehtien paikalliset myyntipisteet: yhdeltä "ärrältä" saa yhtä, toiselta "ärrältä" toista. Pitää vain muistaa, että lähimmän tavaratalon lehtitelineessä yleensä on kaikkea, mitä keksii etsiä.

Kun ristikkolehden irtonumeron osto on harkittu eikä vähääkään impulsiivinen teko, tämä vaikuttaa suotuisasti ratkontaintoon: ratkon koko rahalla lehtien perässä juoksemiset mukaan lukien.

Yhdestä lehdestä ratkon nykyisin ainoastaan yhden ristikon, mikä on silkkaa ylellisyyttä. Helpohkon lehden ratkon alusta loppuun. Sellaisesta lehdestä, jossa on monenlaisia ristikoita, aloitan ratkonnan keskitasoisista. Omasta vireestäni riippuen tunnustelen lehden loppupuolta. Samanaikaisesti ratkon kyseisen lehden ristikoita melko johdonmukaisesti alusta loppua kohti. Kryptolehteä ratkon lopusta alkuun tai valitsemalla krypton sen numeroimattomien ruutujen kuvioiden mukaan.

Koetan ratkoa kaiken aikaa vähintään yhtä itselleni ylivoimaisen vaikeaa ristikkoa, jos se alkaa tuntua jotensakin mielekkäältä. "Kaiken aikaa" tarkoittaa sitä, että jokin visainen ristikko voi olla vireillä vaikka viikkoja. Vaikka aloittamani visainen jäisi - ja melkein aina jääkin - keskeneräiseksi, olen silti tyytyväinen suoritukseeni, kuten suomalaiset urheilijat. :)

Ratkontainto ei ole toistaiseksi verottanut lukemista eikä musiikin kuuntelemista eikä oikeastaan mitään muutakaan, mitä pidän tärkeänä. Ristikot ovat ottaneet ainoastaan yhden aiemman himoharrastuksen paikan, joka oli jo valmiiksi vapautunut.

107. Eki28.11.2006 klo 08:45

Nämä ratkontainnon vaihteluihin ja ratkontatapoihin liittyvät jutut olisivat ansainneet vaikka oman aiheen, mutta hyvä niistä on kioskillakin jutustella.

Itselläni oli tapana ottaa vuoden kaikkein eniten lomamatkaksi tarkoitetulle matkalle (ei liian kulturelli kohde, enemmän makoilua ja kävelyä) mukaan erilaisia visaisia ristikoita. Muistan matkan 2-3 vuoden takaa, jolloin minulla pahimmillaan oli 2-3 visaista ristikkoa auki eivätkä millään edenneet niin nopeasti kuin pitäisi. Kotiin palatessa oli sitten 1-2 keskeneräisenä. Silloin alkoi tuntua, että jos aikoo viettää kunnon lomaa laadinnasta, ehkä on parempi olla myös käyttämättä lomaansa ratkontaan. Keskeneräinen visainen ristikko, joka tuntuu olevan jumissa, ei ole stressin aihe loman alussa, mutta lopussa se jo hieman painaa mieltä.

Lyhyet matkat ovat asia erikseen. Kirjoitin marras-joulukuun Prahan matkastani Sanasepossa alkuvuonna (ja runsaasti kuvia sieltä on tällä hetkellä esillä Pelikaaneissa). Nyt on tarkoitus lähteä Hampuriin ja synnyttää elämysten ja rentoutumisen ohella myös muutama laatimus. Jos laadinta sujuu, se ei stressaa vaan rentouttaa omalta osaltaan.

Sanaseppoa ei siis saa kioskilta. Pitää olla jäsen, että lehdet lähetetään. Jäsenyys ei velvoita mihinkään, mutta sillä saa nyt joulun alla noin satasivuisen lehden, jossa on harvinaisen paljon ristikkoaiheisia juttuja, mutta myös mahtava määrä eritasoista ratkottavaa.

http://www.sanaristikot.net/artikkelit/index.php?p 1=sanas.php&p2=info.php

108. airisto28.11.2006 klo 15:31

Uutislehti 100 1128/06.
Jäin ihmettelemään vihjettä: rajattoman wuorela.
Ei leikkaa, mitä se RAJATTOMAN tarkoitaa tässä yhteydessä.

109. Eki28.11.2006 klo 15:36

Lauluyhtye Rajaton, Suomen listaykkönen kahden viikon takaa, tällä hetkellä nelosena Abba-levyllään.

110. airisto28.11.2006 klo 15:39

Kiitos, pitäisiköhän ryhtyä seuraamaan aikansa tärkeitä tapahtumia tarkemmin.

111. Eki28.11.2006 klo 15:44

Tuo ei ole sivistystä pahimmasta päästä.

http://rajaton.org/main.site?action=siteupdate/vie w&id=2

Heidän Joulu-levynsä on neljättä vuotta peräkkäin listalla ja myynyt kai jo 50 000 kpl. Kaikkien aikojen kotimaisessa tilastossa se on sijalla 262.

http://www.ifpi.fi/tilastot/myydyimmatkotimaiset.h tml?lkm=200&julkaisuntyyppi=albumi

112. Jukkis28.11.2006 klo 17:22

Mulle on kyllä täysin käsittämätöntä se että joku kuuntelee Rajattoman Abba-versioita, kun tarjolla on alkuperäisetkin. Ja se että joku mahdollisesti kuuntelee molempia, on suunnilleen yhtä käsittämätöntä.

113. Eki28.11.2006 klo 17:27

Olen pitkälti samaa mieltä.

Rajattoman kappaleista Butterfly on sellainen, joka tuntuu valloittaneen ihmisiä kotimaahan ja väriin katsomatta.

114. matts28.11.2006 klo 18:25

Niin maut on erilaisia. Mielestäni Rajaton on erityisen taitava poppoo. Nova ja Kevät kyllä sen osoittavat. Pidän myös Abbaversioista, erityisesti niistä kolmesta acapellasta. Jos voitte kuunnella levyä korvanapeilla niin huomaa kyllä että Sinfona Lahtikin tuo täyteläisyyttä saundiin niissä muissa, perinteisissä Abba -sovituksissa.

Mars joulukonsertteihin vaan kaikki kuulemaan livenä heitä.

115. RA28.11.2006 klo 19:51

Minusta on kyllä todella mielenkiintoista kuulla / nähdä erilaisia versioita samasta laulusta, näytelmästä tms. Ainakin kerran. Joskus toinen tapa avaa entisestään alkuperäistä, joskus saa ymmärtämään vielä paremmin sen arvon. Joskus jotakin muuta. Vähän sama asia kuin monessa muussakin 'käyttötavarassa'. :-)

Ja sitten sivuraiteelle: Tuo Rajattomien laulutapa "moniäänisesti ilman säestystä" kirjoitetaan usein A CAPPELLA. matts käyttää tuossa yllä muotoa ACAPELLA. Onko tuo matsin omaa 'slangia' vai kuinka monella tavalla tuon laulutavan voi kirjoittaa?

116. iso S28.11.2006 klo 22:03

Sivistyssanakirja on a cappellan kannalla. Joku Wuorelaa Rajattomasti ihailija voi kirjoittaa akka bella :-)

117. Libero28.11.2006 klo 22:58

Suuren Musiikkitietosanakirjan ykkösosa (Weilin & Göös 1989) tuntee kirjoitusasut a cappella, alla cappella ja a capella. Viimeksi mainittu on muodoltaan vanhahtava. A cappella tarkoittaa kirjaimellisesti 'kappelityyliin'.

118. matts29.11.2006 klo 10:20

Kai mä oon vaan niin vanhahtava itsekin, että tulee kirjoitettua noin. Mutta hyvä jos ymmärsitte!

119. Eki29.11.2006 klo 10:57

Ei tuohon sanaan niin usein ristikoissa törmää, että onkos sillä niin väliä.

Ison akka bella oli hauska.

120. kp29.11.2006 klo 11:36

Tuo sanaa on Jemenin kaupunki.

121. RA29.11.2006 klo 18:34

matts, kyllä tuosta nyt juuri ja juuri selvän sai! :-)

122. Eki29.11.2006 klo 18:50

Erisnimet ja yleissanat erotetaan niin, että edelliset kirjoitetaan isolla. Siis sanaa ei ole sama kuin Sanaa.

123. Eki30.11.2006 klo 00:05

Kioskin pitäjä ei vastaa tapahtumista sen ympärillä torstain ja maanantain välisenä aikana.

124. Taata30.11.2006 klo 00:10

St. Pauli ja Reeperbahn, sinne veri vetää uudestaan?

125. Eki30.11.2006 klo 00:26

Eipä ole ennen tullut käytyä.

126. Tinke30.11.2006 klo 00:30

Eki: Entäs Rööperiin?

127. Eki30.11.2006 klo 00:43

Siellä kävin tänäänkin.

128. Eki30.11.2006 klo 00:43

Eilen.

129. Tinke30.11.2006 klo 00:57

Ja nyt sinne kaipaat niin :D

130. JPQ30.11.2006 klo 03:43

Tiedän että olis voinut muuallakin kysyä:
Saako ristikon ratkaisu sana olla takaperin jos vihjeessä se
tuodaan ilmi ? vaikka ei olisikaan enään silloin oikea sana kuten esim
mies on takaperin seim joka ei liene sana.
PS. en ole saamassa tämän avulla A0 kokoista ristikkoa valmiiksi vaan
tuli mieleen jos joskus rupeis sujumaan edes eräällä
mauttomaksi mieltämälläni menetelmällä.:)

131. Jyrki30.11.2006 klo 07:15

JPQ, ratkojan kommentti: ei saa olla takaperin, paitsi jos se on koko ristikon juju, eli kaikki muutkin sanat ovat takaperin tai jotain muuta vastaavaa "vinksahtanutta". Eli tämä tekee tuollaisesta yksittäisestä ristikosta piristävän erikoistapauksen niille, jotka tykkäävät joskus vaihtelun vuoksi oudommistakin tehtävistä, mutta yleiseen käyttöön merkityksettömät takaperoiset sanat eivät käy.

Eri asia on, että monille merkityksettömiltä vaikuttaville sanoille saattaa googlettamalla löytyä maailmalta jokin laajemmalti tuntematon selitys, esim. seim-sanalle löytyy montakin.

132. JPQ30.11.2006 klo 16:44

Jyrki: eikö edes jos vihje ilmaisee että se on takaperin ? koska ei
tietenkään niin ettei sitä ilmaista.

133. iso S30.11.2006 klo 19:55

Ei, ei, ja vielä kerran ei, paitsi silloin kun se on selkeästi ristikon juju kuten Jyrki totesi.

Perusteeksi ei kelpaa:
- laitan yhden sanan vitsin vuoksi takaperin
- selviän hankalasta tilanteesta kun laitan yhden sanan takaperin
- saahan vihjeissäkin olla sana takaperin

Normaaliristikossa sanalla pitää olla merkitys oikeinpäin luettuna. Sanalla saa olla merkitys myös takaperin luettuna. Tätä ominaisuutta voi käyttää hyväksi vihjeessä, jolloin vihjeellä ei tarvitse olla järjellistä merkitystä etuperin luettuna.

Tämä ei riipu tehtävätyypistä. Sama periaate pätee kuvaristikoihin, avoristikoihin, tavuristikoihin, kryptoihin, ...

No, kryptoihin ei juurikaan päde mikään mitä vihjeistä sanotaan :-)

134. Eki4.12.2006 klo 08:06

Iisakissa oli 80-luvulla - sittemmin termistössä sanapuzzleksi nimetty - ristikko, jota Iisakissa kutsuttiin/kutsutaan sanarysäksi. Taisi olla itsensä Iisakin laatima. Sanarysässä luetellaan sanat, jotka pitää sijoittaa ruudukkoon. Tämä oli harvasti aseteltu (useampia peräkkäisiä piilokirjaimiakin) ja tekstissä mainittiin, että mukana on yllätys.

Tämä mietitytti juuri mukavasti ennen kuin selvisi. Kun näki, että lueteltuja sanoja on yhtä paljon ja ne ovat yhtä pitkiä kuin ruudukossa, ei järjellä ajatellen jää muuta vaihtoehtoa kuin että osa on ruudukossa lopusta alkuun kirjoitettuna. Anagrammeja ne eivät mitenkään voisi olla. Kävi myös mielessä, että osa voisi olla vihjeitä, mutta sekin olisi jättänyt ehkä useita ratkaisuvaihtoehtoja.

Jostakin syystä tuo tehtävä on jäänyt mieleeni. Siltikin ja juuri siksi se ei uusittuna toimisi minulle edes vastaavassa tehtävässä, saati sitten normaalissa kuvaristikossa.

135. Ritu4.12.2006 klo 22:12

Kioskit vaihtavat sijaintiaan niin ettei asiakkaat meinaa pysyä perässä ;)

Olen joskus miettinyt sitä, että toivooko muutkin kuin Sanaris Oy:n laatijat omista ristikoistaan palautteen tänne vai mieluummin itselleen henkilökohtaisesti? Tai onko sillä kovin suurta merkitystä missä se palaute on esillä, kunhan tietoon tulee?
(Laatijat ja piirtäjät ovat niminä tuttuja, mutta itselleni ei ole mitenkään kristallinkirkasta kaikkien kohdalta se, kuka missäkin ja kenelle töitä pakertaa.)

Sitten hyppäänkin Me Naiset lehden mimmitristikkoon, jonka laatijana näyttäisi olevan Takalan Jyrki.
Oikeassa alakulmassa on vihje POIKKI. Ratkaisusana oli minulle täysin outo tuossa merkityksessä. Samoin vasemmassa yläkulmassa oli vihje KOIRALLA. Siihen tullutta vastaussanaa ihmettelin. Näytti Nykysuomen sanakirjan mukaan kuitenkin olevan käytössä tuollakin eläimellä. Aina oppii uutta :)

Vasemman yläkulman vihje OTTAA VASTAAN AHTI jäi mietityttämään. Mielestäni tuo vastaussana ei ainakaan minusta ollut ihan johdonmukainen tai minulle tuli sellainen tunne, että vastaussanan alkuosankin olisi pitänyt olla perusmuodossa. Joskaan silloin ratkaisu ei enää olisi tarkoittanut mitään.
No, näitä saa sitten kuka vaan vääntää minulle rautalangasta, kunhan vastausaika on päättynyt 7.12.
Toinen vihje, jota en hokannut, oli vasen alalaita JOUKOJA. Vastaussana muodostui pystyyn vaakasanoista ja googlettamalla yritin tarkistaa sitä, mutta näin äkkiseltään minun vajavainen ällini jättäisi tuosta vihjeestä jotain pois.
Toki aina on enemmän kuin mahdollista, että virhe lymyilee minun ratkaisussani ;)

136. Eki9.12.2006 klo 13:13

Onhan niitä palautteita ihan hyvä käsitellä täälläkin, mutta moni varmaan haluaisi ne ihan privaatisti. Yksiselitteistä vastausta ei siis ole.
JTak vastannee tuohon omaan asiaansa.

137. Tinke11.12.2006 klo 12:37

Tuli mieleeni eräs ristikkosana. Eli ONAS. Tuo sana vihjeytetään usein PORVOOSSA.

Porvoossa on kyllä Ånäs. Onaksesta en ole kuullut koskaan. Jos Onaksella tarkoitetaan Ånästa, niin virhehän siinä on.

138. Eki11.12.2006 klo 12:42

Onas on saari Porvoon edustalla. Itse en ainakaan vihjeitä sitä "Porvoossa". Lieneekö kuitenkin Porvoon aluevesillä?

139. airisto11.12.2006 klo 12:44

http://kartta.porvoo.fi/porvoo/map.php?start1=Osoi tteet,3,1

ONAS>hae

140. JTak11.12.2006 klo 13:13

Oho, Ekin kioskilla oli minulle kysymys. Vastaan siihen, kun ehdin.

141. JTak11.12.2006 klo 13:26

Selitystä koskien Ritun viestiä 4.12.2006 klo 22:12.

1) OTTAA VASTAAN AHTI (ottaa vastaan = saa, Ahti = Risto -> saa+risto)
2) POIKKI = TATTIS (uuvuksissa, poikki, kuitti, naatti)
3) JOUKOJA = ALILA (siis Jouko Alila, surkea ratkaisusana, johon on vielä surkeammalla tavalla haettu vaikeutta - tunnustetaan)
4) TURPA koirasta puhuttaessa on todellakin harvinaisemmin käytetty sana. Lievä töppäys siis sekin.

142. iso S11.12.2006 klo 14:37

Aika mielenkiintoista, tai sitten ei. Minulle ainoa sukunimi-Ahti on Seppo eli Bisquit. Näin sitä taas paljastaa sivistymättömyytensä.

Risto Ahti on julkaissut 24 runokokoelmaa ja hänen tuotantoaan on käännetty 17 kielelle. Saavutuslistalla on Wikipedian mukaan Pro Finlandia -mitali vuonna 2003, Runeberg- ja Eino Leino -palkinnot, Valtion palkinto vuosina 1979 ja 1984 sekä taiteilijaprofessuuri vuodesta 2004.

En päässytkään pilkkaamaan mitättömyyden käyttämisestä. Toisaalta, häpeää lievittääkseni, eikö runokirjojen levikki ole yleensä suunnilleen sama kuin kirjastojen määrä?

143. Seppo11.12.2006 klo 16:59

Löytyypä toinenkin Risto Ahti, joka on julkaissut kuudennen kirjansa, ei kuitenkaan runoja vaan kaskuja sekä uskonnollisaiheisia kirjoja. Tiesin, että mies on Ypäjän kirkkoherra ja olen joskus aiemmin miettinyt, onko kyseessä sama ihminen, mutta nyt asia tuli tarkistetuksi ja huomasin netistä, ettei kaimojen ulkonäöstäkään voi erehtyä. Uskoisin kuitenkin JTakin tarkoittaneen tuota tuotteliaampaa Ristoa.

144. Tinke11.12.2006 klo 20:48

Täällä kun nyt saa kysyä kaikesta, niin kysynkin: tietääkö kukaan löytyisikö mistään sellaisia nettisivuja, missä on selkeästi neuvottu englanniksi tai suomeksi miten tehdään simppelit nettisivut?

145. Ritu12.12.2006 klo 09:52

Tuolla kp:n kioskissa on ollut nyt keskustelua osittain siitä, että tietty oudompi tai "huonompikin" sana voi ristikossa olla, jos se pelastaa jonkun AUKION.
Kun tällaisena VAIN ratkojana ei ole perehtynyt laatimiseen eikä ristikoiden rakenteelliseen puoleen, vaan enemmänkin vihjeisiin ja ratkaisusanoihin, niin voin nyt liikkua alueella, jossa oma tietämättömyyteni voi kääntyä minua vastaankin.

Täällä näitä mielenkiintoisia keskusteluja lukiessa on minulle muodostunut sellainen kuva, että nuo AUKIOT on ristikoissa jotain suurta, tavoittelemisen arvoista ja että mitä suurempi aukio, niin sen parempi/onnistuneempi ristikko. Noin karrikoidusti sanottuna. Aika usein täällä on annetuissa palautteissakin annettu plussaa ristikon aukioista.

Jostain syystä itselleni tuo aukio sana herättää ei niin positiivisia tunteita. Jotenkin liitän sen niihin hetkiin, kun ratkoessa olen törmännyt johonkin ristikon alakulmaan, jossa tuollainen neliön tai suorakaiteen muotoinen aukio saa aikaan harmaita hiuksia, kun siihen ei saa apuja mistään muualta.

Voi hyvinkin olla, että nuo aukiot ovat usein olleet ihan ok, ja niihin on kytketty sanoja ylhäältä tai sivulta ja en ole niitä vain mieltänyt aukioiksi.
Minua ei erityisesti houkuttele ratkomaan ristikot, joissa on valtavia isoja alueita pelkkää ruudukkoa.
Voi tietysti olla, että jos näkyvilleni asetettaisiin ristikko, jossa on nuo isot aukiot ja viereen sellainen sekalainen sokkelo, niin voisin olla toista mieltä. Tai sitten siihen mielipiteeseen vaikuttaisi vielä enemmän se ratkonnan tulos ja minkälaisena kokisin vihjeet sekä vastaussanat.

146. Eki12.12.2006 klo 10:32

Aukio sanana ei kerro, onko se suljetussa nurkassa vai muutenkin avaran alueen seassa. Joskus laatijat hurjastelevat sijoittelemalla todella pitkiä sanoja paljon samansuuntaisesti päällekkäin. Onnistuessaan hyvin se innostaa pientä osaa ratkojista, suurempi joukko suhtautuu siihen välinpitämättömästi ja näemmä eräät jopa kammoten (oletko Ritu kenties agorafobikko?)

Useimpien laatijoiden tapaan en itse yleensä tavoittele mitään erityisiä aukioita. Laadinnassa kaksi asiaa taistelevat rinnan ja koettavat maksimoitua: sanojen laatu ja sanaston pituus. Jos kaksi lyhyempää sanaa saa yhdistettyä yhdeksi laadukkaaksi, se on positiivinen asia. Mutta jos sana on esim. ENOSILAKKA, on parempi vaihtoehto vaikka ENOS ja LAKKA (ja ENOS ehkä muuttuu helposti muotoon EROS tai ENOT).

Ei niitä oman laadinnan päämääriä ihan noin lyhyesti voi kertoa. Viime aikoinakin on tullut uusia "mukavia rajoitteita", kun on tajunnut, että "ehkä olisi parempi yrittää tässä suhteessa skarpata" jne.

147. Ritu12.12.2006 klo 10:44

"Aukio sanana ei kerro, onko se suljetussa nurkassa vai muutenkin avaran alueen seassa."

Tuota lainaamaasi lausetta yritin jotenkin sivutakin, kun sanoin edellisessä kommentissani että :Voi hyvinkin olla, että nuo aukiot ovat usein olleet ihan ok, ja niihin on kytketty sanoja ylhäältä tai sivulta ja en ole niitä vain mieltänyt aukioiksi.

Voi olla, että ristikoissa olen agorafobikko siinä mielessä, että kun tuollainen aukio jää ristikossa jostain syystä ratkomatta, niin se ratkomaton alue on silloin iso. Ei sitä ratkojana halua ristikkoon sellaisia tyhjiä ja pinta-alaltaan suuria laatikoita jättää auki, mieluummin vaan vaikka yksittäinen sana tai kirjain jostain. ;)

148. Eki12.12.2006 klo 10:48

Sanaseppojen sanaristikkotermistöstä:

aukio: vastausruutujen muodostama, vähintään kolmen ruudun levyinen ja vähintään 15 ruutua käsittävä, nelikulmion muotoinen alue

Mikäli nelikulmion johonkin sivuun liittyy vähintään kolmen ruudun levyinen alue, luetaan tämäkin mukaan aukion alueeseen.

aukioisuus: aukioiden ruutujen määrä prosentteina ruudukon ruutujen määrästä

149. Ritu12.12.2006 klo 10:56

Juu, sen verran vedettävä kyllä omaa kommenttiani takaisin, että kyllä nuo aukiot näköjään paljon laajempi käsite ristikoissa ovat kuin mitä itse sen ratkojana olen mieltänyt.
Ilmeisesti minulla on käynyt liian usein niin, että joku suljettu alue on jäänyt ratkomatta, kun apuja ei ole muualta saanut ja se sitten takaraivoon painuneena kummittelee vieläkin ja saa suhtautumaan sellaisiin aukioihin varauksella.

150. Ritu12.12.2006 klo 11:06

Vielä sen verran, että tuossa on Ekin mainitsema termi AUKIOISUUS. Sitäkin näköjään oikein prosentein ilmaistaan eli jonkinlaisena tavoittelemisen arvoisena asiana sitä ehkä pidetään, kun tuollainen termikin sitä varten luotu?

Mutta nyt lähden myymään niitä teidän laatimianne aukiollisia ja vähemmän aukiollisia ristikoita. ;)

151. kp12.12.2006 klo 11:12

Ritu
Ei se ole mikään tavoittelemisen asia. -Ainoa tavoittelemisen
arvoinen asia on, että lehtien ostajat ovat tyytyväisiä...

152. jupejus12.12.2006 klo 11:23

Ja ostavat asiakkaathan ovat tyytyväisiä, jos ja kun Ritu myydessään hymyilee ja iskee silmää...

153. Eki12.12.2006 klo 11:32

Jos jossakin termistössä kerrotaan, että joku asia voidaan laskea prosenteissa, ei se tarkoita, että laatijat sitä tekisivät tai siihen erityisesti tuijottaisivat.

Jotenkin muistelen, että kp on useinkin yrittänyt käyttää astalona minua vastaan sitä seikkaa, että hän tekee aukioisia ja minä tukkoisia ristikoita.

154. JTak12.12.2006 klo 11:53

Onko aukioita ja aukioisuutta arvostettu jo pitkään? Sellainen tuntuma on, että vasta viime vuosina siitä on enemmän ruvettu puhumaan, mutta onhan kai esim. Pekka Joutsilla ollut se oikean alanurkan iso aukio kautta aikojen.

155. iso S12.12.2006 klo 13:52

Minusta tuntuu että monista asioista ja niiden vierestä on ruvettu puhumaan enemmän maaliskuussa 2003, kun Eki avasi tämän kioskipuiston. Sitä ennen on jupistu pienissä piireissä ilman että juttu on levinnyt laajemmalle. Sanasepossa on ollut joitakin artikkeleita (kenties jonkin piirijupinan innoittamana) mutta ei siellä ole mitään varsinaista keskustelua eikä oikein voisikaan olla. Vain hämäläisten puheenvuorojen väli on 4 kuukautta.

Varmaan jotkut ratkojat arvostavat aukioisuutta yleensä ja isoja yksittäisiä aukioita erityisesti. Enemmän minusta aukioissa on kuitenkin kyse laatijoiden välisestä pullistelusta: minun aukioni on isompi kuin sinun aukiosi. Lisääntyyhän laatimisen vaikeus progressiivisesti aukion koon kasvaessa.

Minkä tahansa asian liiallinen palvominen johtaa yksipuoliseen lopputulokseen. Aukioisuusprosentin maksimoimisen seuraus on helposti lokerikko, missä on lähes itsenäisiä pikkuristikoita. Nämä on kytketty viereisiin aukioihin 1-4:llä aukiosta toiseen menevällä sanalla. Ristikossa on silloin paljon lyhyehköjä sanoja, jonkin verran pitkähköjä sanoja eikä ollenkaan keskipitkiä sanoja. Nämä ovat karsiutuneet ristikon rakenteen vuoksi mahdollisten sanojen valikoimasta mikä on selvää köyhdyttämistä.

Ratkojan kannalta lokerikko näyttää kenties mukavan selkeältä mutta voi käytännössä johtaa Ritu-ilmiöön: jostakin aukiosta ei saa ollenkaan otetta kun sen kimppuun pääsee vain paria ahdasta kanavaa pitkin.

Ristikon erottaa 10 kysymystä -tyyppisistä tietokilpailusta muun muassa se että kaikkea ei tarvitse tietää koska sanoja muodostuu poikittaisten avulla. Ratkomisen sujumisen kannalta oleellisempi tunnusluku voisikin olla "bulevardisuus": sellaisten ruutujen osuus mitkä eivät ole pystyyn, vaakaan eikä viistoon kahden vihjeruudun puristuksessa. Tämän tunnusluvun maksimoimiseksi pitäisi pyrkiä siihen että joka suuntaan kulkee vähintään 2 ruudun levyinen käytävä, jolloin jokainen ruutu saa suurimman mahdollisen määrän tukea ympäristöstään. Piilokirjainprosentti antaa varmasti enimmäkseen samansuuntaisia tuloksia mutta tämä väljyysprosentti saattaisi kuvata tarkemmin ratkojan kokemaa ristikon ilmavuutta tai sen puutetta.

Vaihtelu virkistää, joten on niillä aukioristikoillakin paikkansa, kunhan hurjastelussa ei mennä liiallisuuteen mikä merkitsee sanojen laadun dramaattista heikkenemistä.

Olipa ristikko minkälainen tahansa niin vihjeitä laadittaessa pitäisi osata aistia rakenteen mahdollisesti aiheuttama lisävaikeus ja säätää turboruuvia sen mukaan, että haluttu kokonaisvaikeus saavutetaan. Sama vihje samalle sanalle ei ole aina yhtä vaikea; riippuu siitä saako muualta apuja vai ei.

156. Esimerkki12.12.2006 klo 15:40

Onko HS/Kuukausiliitteen joulukuun 2006 ristikko aukioinen ?
Tiettyä avaruutta/aukioisuutta siinä näyttää olevan.
Toistaiseksi vielä ratkomatta.

157. ma12.12.2006 klo 15:54

Ristikko olkoon mallia "Kissan kuuma puuro" -ristikko. Toisin sanoin yksinkertaisista pääkuvista lähtevät avainsanat eivät ratkea ensin, ja niiden ympärillä olevaa vihjeistystä on vaikeutettu. Ratkaiseminen onnistuu näin ollen reunoilta käsin ja huipentunee vähitellen pääkuvien sanojen ratkomiseen.

158. Hullu-Micke14.12.2006 klo 03:37

Tämä sivusto on täysin kontrolloimaton!

Mitä hyvänsä läppää heitetään mihin väliin tasansa. (ja varmaan joku joskus tahallaankin täyttä potaskaa)

Topiccien aiheita ei kunnioiteta.
Satoja aiheita, ja jokaisella tuntuu olevan ennennäkemätön probleema korviensa välissä, eli uusi aihe on aina avattava, vaikka samasta asiasta olisikin jo sata viestiä kirjoitettu.

Ylläolevahan ei tietystikään ole asiani teemaa noudattaen, joten saanen "räkäisesti" nauraa uusimman OHO-ristikon kaakkoisneljännekselle ja sen toteutukselle:

Epäilyttävien sanojen ja muutaman muunkin tekijän summana tulos on vähintäänkin ala-arvoinen.
(PP only allways on my mind, alusta pitäen, vaikka onhan sielläkin muutama hauska kommellus vuosien saatossa tapahtunut)... no joo... antakee anteeks.

Toisaalta, jos et mitään tee, ei sinulle mitään tapahdukaan.:)

159. Hullu-Micke14.12.2006 klo 03:50

Pakkohan se tähän on näköjään vielä todeta, että po. juttuni tuurilla, eli kotkalaisittain vuoromoottorilla(mitähän sekin sitten sanamukaisesti tarkoittaakaan?), taisi ensimmäisen Ekin avauksen perusteella osua oikealle palstalle.

Ehkäpä linjalaivatkin valtameriä onnella ylittävät.

160. Eki14.12.2006 klo 07:48

Asia on hoidossa heti, kun ymmärrän.

161. HT14.12.2006 klo 08:02

Hullu-Micke kirjoittaa kyllä asiaakin, mutta kohdasta "PP only allways on my mind, alusta pitäen" tekee mieli sanoa, että jos suomenkielisellä sivulla välttämättä haluaa nakella enklantia, kannattaisi katsoa, että menee edes oikein (pitää olla always pro allways).

162. iso S14.12.2006 klo 08:26

Onkohan kyseessä Oho! 49/06 vai joku vielä uudempi mikä ei ole täällä nähtävillä? Sen kaakonkulmassa en näe mitään räkäisen naurun arvoista.

WTC-terroristin mukanaolo on epämiellyttävää mutta ei ala-arvoista.

Hippimusikaali oli omalla alallaan käänteentekevä vaikka onkin ristikoissa tietenkin enemmän kirjainjakaumansa edullisuuden vuoksi.

"Hesburgerista"-sanan oikeinkirjoituksesta voi olla kahta mieltä. Suoraan lainattuna sen epäilemättä kirjoittaisi tuplakonsonantilla mutta luultavasti (en tarkistanut) suositus on että sana suometetaan yksikonsonanttiseksi kuten ratkaisusanassa on tapahtunut. Googlefight antaa tälle muodolle niukahkon voiton 720-617.

PP ei avaudu minulle. Punainen/Paksu Pelikaani? Potaskan puhuminen? Pirkka-Pekka? Paavo Pystynen? Petteri Punakuono?

163. Matti14.12.2006 klo 09:45

"Tämä sivusto on täysin kontrolloimaton!

Mitä hyvänsä läppää heitetään mihin väliin tasansa. (ja varmaan joku joskus tahallaankin täyttä potaskaa)

Topiccien aiheita ei kunnioiteta.
Satoja aiheita, ja jokaisella tuntuu olevan ennennäkemätön probleema korviensa välissä, eli uusi aihe on aina avattava, vaikka samasta asiasta olisikin jo sata viestiä kirjoitettu."

Aivan oikeassahan Hullu-Micke tässä on. Vaan haitanneeko tuo mittää. Saahan keskustelu täällä velloa, jätetään kurinalaisuus vakavampiin yhteyksiin.

164. Jukkis14.12.2006 klo 10:03

Niin, ja jos tulee ekaa kertaa tänne oman painavan mielipiteensä asioiden tilasta sanomaan, niin tietysti se kannattaa tehdä niinkuin Hullu-Micke teki, eli moittimalla jotain ristikkoa niin että kukaan muu ei ymmärrä, mistä hän puhuu. Ja muutenkin asioiden esittäminen mahdollisimman sekavasti tietenkin tuo sitä kaivattua kontrollia tälle sivustolle.

165. iso S14.12.2006 klo 10:26

Eipä taida riittää mahdollisimman sekava esittäminen kontrollin tuomiseen. Pitää esittää mahdottoman sekavasti ja mielellään samaan aikaan uskomattoman törkeästi. Vasta sitten lempeä Ylläpitomme tarttuu kontrollinappiin ja sensuroi.

Jonkin verran esiintyy lievempää kontrollia siinä muodossa että aiheita nostellaan Ristikko- ja ketjupuolen aidan yli. Osittain aiheet taitavat hyppiä itsekseen koska Ylläpitokin hämmästelee.

Käyttäytymisen opastamista, sormi pystyssä tai neilikka silmäkulmassa, tulee joskus Ylläpidolta tai muilta kirjoittajilta. Varsinkaan jälkimmäistä en laske kontrolliksi koska kirjoittajilla ei ole vallankäytön välineitä hallussaan.

Minkälainen kontrolli voisi estää uusien aiheiden tarpeettoman perustamisen, aiheen ulkopuolelta kirjoittamisen, potaskan puhumisen tai räkäisen nauramisen? Paras kontrolli olisi itsekontrolli. Muuten menee mahdottomaksi ellei sivusto siirry ennakkosensuuriin, missä moderaattori lukee kaikki viestit, sensuroi syntiset ja paimentaa väärään karsinaan eksyneet oikeaan aiheeseen ja vasta tämän haukansilmän läpäisseet viestit pääsisivät näkyviin. Tähän ei Ylläpidolla ole resursseja eikä kai haluakaan.

Keskimäärin hyvä näin, kuten tilastoasiantuntija sanoisi. Satunnaiset ölähtelijät ovat ainakin toistaiseksi olleet varsin merkityksetön haitta.

166. Ritu14.12.2006 klo 17:01

Sinänsä mielenkiintoista, miten eri kantilta kukin asioita katselee. Luin tuossa Hullu-Micken kommentteja ja tuosta otsikon aiheessa pysymisessä olen kyllä ihan samaa mieltä. Tapanahan täällä on aiheen kuin aiheen lähteä rönsyilemään, mutta en näe sitä niin suurena ongelmana. Joka "rönsylle" jos oman säikeen perustaisi, niin sittenhän niitä uusia säikeitä syntyisi kuin sieniä sateella.

Toisaalta nämä "kioskit" tulivat kuin tilauksesta juuri sellaiseen, että kun oli ihan pikku asia, josta ei välttämättä halua uutta säiettä perustaa, niin se kommentti on helppo heittää kioskiin kuin kioskiin sen enempää miettimättä, liittyikö se mihinkään aiempaan.

Mutta tässä muutamina päivinä on käynyt mielessä sekin, että näissä kioskeissa on paikka paikoin ihan asiaakin ja käykö jatkossa niin, että olipa aihe kuin aihe, niin se nakataan jonkun kioskinpitäjän luukusta sisään.
Pidemmän ajan päästä kun pitäisi johonkin tiettyyn asiaan liittyvää hakea, niin etsintä vaikeutuu. Miten sitä sitten dementikkona muistaa kenen kioskissa mitäkin on puhuttu tai jätetty puhumatta ja että oliko se ykköskioski vai jo kolmas tai ties mones.

Erinäisiä ajatuksia tämäkin saitti joskus herättää. Eilen illalla tulin töistä kivan työpäivän jälkeen. Jossain vaiheessa päätin tulla katsomaan, mitähän hubaa sitä on keksitty mielenkiintoiseen viikon kunta-säikeeseen. Satuin kuitenkin avaamaan erään päällimäiseksi nouseen toisen säikeen. Tuli jollain tavalla surullinen olo näkemästäni, sammutin tietokoneen ja siirryin lukemaan päivän lehtiä......

167. RA14.12.2006 klo 18:36

Luettuani yltä tuon Ritun viestin, alkoi heti omatunto kolkuttaa ja aloin kelata, että mitähän kaikkea sitä on itse tullut taas letkauttaneeksi.

Olen samaa mieltä kuin Matti ja Ritu siinä, etteivät keskustelun rönsyilyt haittaa; olen kokenut, että suurin osa tuosta rönsyilystä on hyvin kirjoitettua ja (kuitenkin) jotakin kautta aiheeseen liittyvää. Tässä mielessä jopa ajattelua ja oivallus- tai assosiaatiokykyä rikastavaa.

Eikäpä haittaa myöskään se, että samasta (siis jo joskus käsitellystä) aiheesta joku aloittaa uuden säikeen. Kirjoittajat tulevat ja menevät, eikä uuden kirjoittajan voi mielestäni olettaa kahlaavan ensin läpi kaikkea kirjoitettua ennen kuin uskaltaa säiettänsä aloittaa. Sitä paitsi, monesti - tai ainakin joskus :-) - sama aihe uudelleen lämmitettynä voi tuottaa jotakin uutta - varsinkin, kun aiheesta keskustelevat vaihtuvat.

Olen samaa mieltä mm. iso S:n kanssa siitä, todelliset ölähtelijät tai törkimykset ovat niin pieni ja harvinainen haitta, ettei niistä kannata kenenkään mieltään pahoittaa.

Osa tänne kirjoittavista ihmisestä on vuosien varrella oppinut tuntemaan toisensa, toisen huumorintajun, toisen kirjoitustyylin (vaikka eivät henkilökohtaisesti tuntisikaan). Joskus täysin viaton (kärjistetty, hauska, hyvä tms.) heitto voi näyttää pahemmalta kuin se onkaan sellaisen silmissä, joka ei kirjoittajia vielä tunne. - Otan suoran esimerkin: Kun Jaska alkoi kirjoitella tänne, tuli monesti mieleen, että "mikä ihmeen kaikille keljuilija ja lain/moraalinvartija tuo tyyppi on". Sittemmin asia on saanut uudenlaisen tulkinnan, pelkästään Jaskan tekstejä lukemalla. Emme tunne toisiamme.

Yllä olevalla en tietenkään tarkoita sitä, että mitä tahansa voi laitella teemalla "kunhan opitte tuntemaan, niin sitten ymmärrätte".

Huumori on aina vaikea laji - varsinkin kirjoitettuna. Huumorihan useimmiten perustuu johonkin kielteiseen seikkaan, jota sitten suurennellaan tai muuten väännellään. Yritimme kerran keksiä vitsiä, missä EI olisi millään lailla mihinkään kielteiseen tarttumista. Emme keksineet.

168. Tinke14.12.2006 klo 19:40

Kerron vitsin, mistä minulle ei tullut kielteisiä tuntemuksia. No, mies kysyi kaveriltaan: mistä käteesi on tullut palohaava? Siihen kaveri: puhelin soi ja erehdyin silitysrautaa puhelimeksi. -Mutta miksi myös korvasi on palanut? -No pitihän minun ambulanssi soittaa.

169. Ritu14.12.2006 klo 20:02

RA, ei omatuntosi tarvitse kolkutella ainakaan minun edellisen kommenttini takia.
Naiviutta monen mielestä varmaan, mutta kun ristikoiden parissa on itse elänyt niin hienoja hetkiä, niin sitä itsepintaisesti vaan haluaisi säilyttää tämän idyllin siitä itsellä.
Haluan kai olla sokea kaikelle sille, mikä veisi vähääkään pois ristikoiden perimmäisiä tunteitä, ILOA, AHAA-ELÄMYKSIEN RIEMUA, takaraivossa jyskyttävää MIELLYTTÄVÄÄ KIPUA,kun ei ratkea jne. Kun törmää säikeeseen, jossa noista asioista ei näy häivääkään vaan enemminkin päinvastoin, niin se luo sellaista tiettyä haikeutta.

Kai minä liiankin epätoivoisesti yritän lokeroida tämän sivuston erilleen siitä ikävämmästä maailmasta, jonka takia me joskus tarvitsemme sanaristikoita: että saisimme hetkiseksi muuta ajateltavaa tai siirrettyä ajatukset miellyttävimpiin aiheisiin.
Pitäisi varmaan yrittää pudottautua pilvilinnoista maan kamaralle.

170. Jaska14.12.2006 klo 20:45

Ritu, arvaan siinä päällimäisessä säikeessä olleen jotain henkilökemiallista palautetta? Sehän on saitilla aika tavallista, onhan suuri osa kirjoittajista toistensa taloudellisia kilpailijoita, mikä (saattaa) aiheuttaa kaunan ja kateuden tuntemuksia. Se sitten heijastuu kirjoittelussa, vaikka herjanheitto onkin ollut enimmäkseen lievää ja leikkimielistä, joskus pelkkää provosointia. Keskustelu olisikin aika latteaa, jos kaikki vain aurinkoisina hymistelisivät toistensa erinomaisuutta.

Rajansa kuitenkin kaikella. Se on täälläkin tullut vastaan pari kertaa haasteuhkausten muodossa. Mutta käräjille saakka ei tietääkseni ole yhtä tekijänoikeuskorvausjuttua lukuunottamatta vielä päästy. Eikä edes lööppeihin. Ikävää. Joskus on osunut silmään muistakin lehdistä kuin Ilta-Sanomista jutuntynkää sisäsivuilla, mutta sekin on ollut myönteistä! On tämä ristikkobisnes ja -taide niin mediaepäseksikäs laji.

171. RA14.12.2006 klo 20:51

Tinke, tuossa huumoriin liittyvässä kommentissani (= perustuu lähes aina johonkin kielteiseen) pointti ei ollut se, etteikö vitsi kuulijasta tai lukijasta voisi tuntua todella hauskalta. Pointti oli se, että ITSE HUUMORIN / VITSIN YDIN, se miltä pohjalta se on rakennettu, perustuu (lähes aina) johonkin vitsin kohteena olevan kielteiseen seikkaan. Eli suomeksi: Vitseissä ja huumorissa nauretaan lähes aina jollekin enemmän tai vähemmän kielteiselle seikalle.

Tuossa sinun esimerkkivitsissäsi vitsin ydin on rakennettu sen varaan, että itsensä polttanut on hölmö ja tohelo, joka ei erota puhelinta ja silitysrautaa. Hyvä, harmiton, hyvää tarkoittava ja hauska vitsi, nauratti itseänikin, mutta juuri tuota tarkoitin; Vitsin rakenne perustuu siihen, että joku voisi olla noin törppö.

Kun tällaisilla kirjoituspalstoilla viljellään huumoria, tuo sama teema on koko ajan läsnä. Siksi vilpittömästi pelkästään hauskoiksi (kuin tuo Tinken vitsi) tarkoitetutkin heitot saattaa joku kokea rumiksi, alentaviksi, liian koskettaviksi ja mitähän kaikkea vielä.

172. Eki14.12.2006 klo 21:54

Jos uskaltaisin, sanoisin, että mukavaa, kun pidätte juttua täällä kioskilla yllä ja yllä olevaa kattoakin pidätte kiinni, ettei lähde myrskyn mukana. Teille pitäisi varmaan antaa kanta-asiakasalennusta. Mitä minä sitten antaisin varvasastujille vai onko sellaisia edes näkynyt täällä kipsalla. After-ski on tietenkin kio-ski:lla sopiva harrastus ja virtuaaliglögitarjoilu onkin tulossa.

173. RA14.12.2006 klo 22:43

Glögistä ottaisin sitä punaista, jos on. Niin muodikasta kuin se valkea tai keltainen onkin.

174. Hullu-Micke14.12.2006 klo 23:04

Hahaa, nyt kyllä ymmärrän, miksi minua ei valittu suunnistusmaajoukkueeseen. :)

Tietysti kyse oli koillisesta (saamari, kirjoitin jo uudelleen kaakosta. taitanen olla enemmän kuin hieman rajoittunut)

No, mutta taas siihen epäasiaan: (tosiasiahan oli nimenomaan tämä tämän sivuston kontrolloimattomuus)

Ja jos nyt joku ihan aikuisten oikeasti haluaa kuulla perusteluni tämän OHO 50/2006 Ekin ja Heidi Heinolan toteuttaman ristikon oikean yläkulman heikkoudesta, niin saamansa pitää.

Koska ristikko on erittäin helppo, en luule olevani haraldmaisen epäkorrekti, vaikka mainitsenkin muutaman ratkaisusanan (eivät toki "numerosanoja")

"Kuvavihjeenä" on kirjoitus "LEENA KASKELA", josta alas lähtee ratkaisuna tämän jo mainitun kaunottaren etunimi!

Saman kulman pari ratkaisua, jotka mielestäni lyövät laudalta "atat" yms. mennentullen keinotekoisuudellaan.

vihje 1: tietyn laidan kosteikko = ITÄSUO
2: ei sää enää = SYYSILMA

En tidä, mitä ns. normaali-ihmiset ajattelevat näistä vihjeytyksistä kontra ratkaisusanoista.

Syysilma sinällään on ok sana, mutta vihjeytys tökkäisee pahemman kerran.

Entäpä sitten tämä "tietyn laidan kosteikko": Voiko todellakin määritellä 1000 ha:n nevan itäosille lähtiessään ilmoittaa tänään tarpovansa ITÄSUOLLA. Kuulostaa kovin keinotekoiselta.

Sanonpa vielä omista arvostuksistani ristikoiden suhteen:
-Helpostakin voi saada orgastisen mielihyvän tehtävän älyllisistä mielleyhtymistä.
- Googlettamisesta en pidä, vaikka joskus tuohon perisynnintekoon on turvauduttava.
- Mikäli normaalin laajahko yleissivistys, otvan suuri tietosanakirja, nykänen ja laadukas kartasto eivät älyn jatkeena anna ratkaisua, on vika toivottavasti vain ratkaisijan korvien välissä.:)
- Minä arvostan laadinnan älyllisyyttä, joka ei perustu vaikeustasoa nostettaessa "google-sanoihin", vaan oivaltavuuden maksimoimiseen.

Ja loppuun toivon todellakin jokaisen ymmärtävän ekan viestini positiivisuuden. Siis vain tekeville tapahtuu. :)

(taisi kyllä mullekin kerran jotain tapahtua, en vaan juur nyt muista mitä ja milloin)

175. Taata14.12.2006 klo 23:19

Täälläkö kuulutettiin vetoapua tarvittavan? Minulla on kyllä nyt aika kiire, vaikka hyviä juttuja olisikin tarita. Muistelen tuolla omalla kopilla menneitä, vaikka kaikkia juttuja ei tohdi kertoa yleisessä saunassa vaikka julkkisten nimiä muuttelisi.
Olisi muuten kioskille varastossa vanhoja lööppeihin oikeuttavia ristikkojuttuja, mutta eihän sitä passaa kaikkea kertoa julkisesti. Hysh... Hyssytellään... ja hymistellään... näin tasatahtiin pienet tontut käy. Tip tap, tip tap, tipe tipe tip tap, tip...tip... tap! Hyssytellään...ja... hymistellään...
Kaikki tontut mukaan...Täällä on joululahjavalvojaiset menossa. Köpi ja Kyppäkin mukaan ja kypällä mennään.
Kohta lentää kioskillakin katto! Hipheijaa!

176. Jaska14.12.2006 klo 23:35

Viimeinen kontrolli eli revideeri (ristikon uusintatarkastus ennen hyväksyntää painettavaksi) on tosiaan Hullu-Micken selostuksen perusteella pettänyt. Laatijan tarkoituksenahan on ilmi selvästi ollut käyttää vihjeenä Leena Kaskelan kuvaa. Sitähän teksti Leena Kaskela ristikkoluonnoksessa ilman muuta tarkoittaa, jos ratkaisusana on Leena. En tiedä, oliko vihjetilaan lisäksi piirretty kuvaa osoittava "tseta". Olisihan sen pitänyt siinä olla. Siitä painon väkikin tietäisi, että kuvahan siihen kuuluu. Ja OHOn kuva-arkistosta se löytyy varmasti. Tällaisia tilastollisia mokia paljon ratkova kohtaa useita vuoden mittaan. Tässä oli sentään se hyvä puoli, ettei se vaikeuttanut tai peräti tehnyt mahdottomaksi ratkontaa, niin kuin monasti näissä on laita. - Itäsuo on puolestaan tyypillinen pakkosana, jonka vihje vahvistaa Hullu-Micken kuvauksen ristikon helppoudesta. Se on varmasti lehden linjasta johtuvaa. Jos (keski)vaikeasta ristikosta olisi kyse, olisi itäsuolle tarjolla hyväkin vihje: EGYPTINKORPI! Lieksassa sijaitseva suo on varsin kuulu nimestään.

177. Tiernakaupungistä iltaa15.12.2006 klo 00:11

Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden tuotantokauden (touko-syyskuu) keskimääräinen kuormitus (kg/d) vuonna 2005.

Hanhineva
Itäsuo
Keisarinsuo
Timonsuo
Pelsonsuo
Niskansuo
Petäikönsuo
Miehonsuo
Turvesuo
Kapustasuo
Kanasuo…

178. Ahon lastut lentelevät15.12.2006 klo 00:15

»Lieneehän tuota sitäkin. Ja välistä pitääkin lomaa. Mutta ei se näy enää kuulevan nykykansan valituksia. Ei ole sitä kuun käännettä ollut tänäkään kesänä, ettei olisi itäsuon vilu vikuuttanut milloin mitäkin toukoa. Ja nyt näkyy aikovan viedä viimeiset. Jos yöksi tyyntyy, niin on mennyttä viimeinenkin vilja.»

179. RA15.12.2006 klo 00:51

Jostakin syystä yllä olevaa lukiessani tuli mieleeni se satu, jossa lapsi sanoo: Tuo mieshän on alasti.

180. iso S15.12.2006 klo 07:54

Hehee, nyt ymmärrän että ratkaisin puutteellisten ja virheellisten tietojen vuoksi väärän ristikon väärän kulman. Oma arvioini perustui tuohon vääränratkaisemiseen.

Vääryyksistä puheenollen, Hullu-Micken nimi on harhaanjohtava. Jos ei pidä varaansa niin eihän tuota kohta viisaasta erota :-)

No, siinä tuli pientä ajatuksen rajoittuneisuutta että ajattelit itäsuon pienellä kirjoitetuksi ja suon reunaan liittyväksi. Suloisessa mutta soisessa Suomessamme ei kaikille soille riitä kovin persoonallisia nimiä. Kylän lähellä olevat suot on voitu nimetä vaikkapa koon mukaan (Suurisuo), muodon perusteella (Pitkäsuo) tai sijaintia määrittelevästi (Itäsuo kirkolta katsottuna itään). Edelliset kirjoittajat ovat jo osoittaneet että tuonniminen suo on olemassa ja että sanaa voi käyttää pienelläkin kirjoitettuna kuvaamaan tunnettua maan itäosassa sijaitsevaa suota. Ei siis tarvitse tarpoa suon itäreunassa, jos koko suo on idässä. Tämä ei muuta sitä tosiasiaa että Itäsuo lienee pikemminkin ristikkoon syntynyt sana kuin varsinaisesti tavoiteltu, koska mitään erityisen tunnettua Itäsuota ei tule mieleen.

Syysilman vihjeen suhteen sää on pettänyt laatijan. Periaatteessa sään pitäisi tähän aikaan vuodesta olla talvinen (ja Lapissa onkin). Täällä etelässä sää on poikkeuksellisen syksyinen mutta se ei ole laatijan vaan meteorologien vika. Nehän säistä ovat vastuussa!

Hullu-Micken arvostuskriteerit ovat selvästi kokemukseen ja näkemykseen perustuvia, eivät umpimähkään roiskaistuja. Kaiken muun hyväksyn paitsi otvan tietosanakirjan (itse käytän Otavaa tai Gummerusta) ja lisäksi ensimmäinen teesi, vaikkakin varmaan mahdollinen ja tosi, on jäänyt minulta kokematta. En ole saanut orgastiseen asti yltävää mielihyvää helposta enkä vaikeasta ristikosta vaikka paljon olen (nähtävästi tietämättäni sen toivossa) ratkonut :-(

181. Jaska15.12.2006 klo 17:39

Mahtaako kenenkään kätköistä löytyä vanhempaa ristikkoa kuin kuin tämä? Siivouksessa putkahti esiin vanhaan paperiroinaan hautautunut Suomen Kuvalehden numero 37, 12.9. 1959, hinta 90 mk. Jukka H Puntarin toimittamalla ajanvieteosastolla julkaistiin kaksi identtistä höyryristikkopohjaa seuraavin saattein (lähetysohjeet jätin pois):

RISTISANAKAKSOSET
Vaihtelun vuoksi julkaisen pitkästä aikaa ristisanakakoset, s.o. kaksi ristisanaruudukkoa, joihin kumoaankin tulevat samojen vihjeiden avulla ri sanat. Jos esim. jollakin viisikirjaimisella rivillä selityksen mukaan on "kotieläin", voivat kysymyksessä olla esim. koira, kissa, lehmä, vuohi, kukko tms. Juuri tämä valinnan vara saattaa tuottaa vaikeuksia ratkasijalle. Ennustankin, että tähän renkolaisen P e n t t i A n t t i l a n tehtävään tulee vain kourallinen oikeita vastauksia, vaikka olenkin tehnyt siihen erinäisiä helpotuksia.

Palkintoina oli 3x800 mk, palkintosumma siis 26,67 kertaa lehden irtonumeron hinta. Entä tänään? SK 50/2006, irtonumeron hinta 5,30 euroa, kuvaristikon palkintona 1x20 euroa, kerroin 3,77!

182. Jaska15.12.2006 klo 17:47

ristisanakakoset, kumoaankin, ri, ratkasijalle ovat omia kirjotusvirheitäni! Koskahan oppisi muistamaan oikoluvun ennen lähettämistä. Anteeksi.

183. iso S15.12.2006 klo 20:34

Siiloin töllöin vieheitä satuu, jonkas silli voi!

184. HT15.12.2006 klo 20:45

Vanhin "ristikkolehteni": Apu 29/1955, päiväys 16.7.1955. Lehden hinta 30 markkaa, sanaristikossa palkinnot 2000, 1500, 1000 ja 500 mk. Lehdessä on myös suurkilpailu n:o 29, eli tuollainen on ollut joka numerossa. Kyseessä on erään sortin kuva-arvoitus, josta pitäisi löytää viisi kalastukseen liittyvää sanaa, ja palkintoina on kaksi Jaguar-polkupyörää sekä viisi tuhannen markan rahapalkintoa.

185. Ritu15.12.2006 klo 22:32

Vanhin ristikko on minulla Kuluttaja-lehdessä ollut huhtikuun suurristikko. Laatijaa siinä ei mainita. Pitkiä sanoja on, kuten RATSASTUSKOULU, KATONHARJA, ROTUHEVOSET, KOOMILLISET, MAITOHAMPAAT jne. Yksi erilainen vihjetapa kiinnitti huomioni: vihje oli YLIMÄÄRÄINEN VÄYLÄ. Sen ratkaisusanaksi tuli LISÄPORTTI. Tuon ratkaisusanan ä-kirjaimen yläpuolelle oli piirretty kuva portista ja siitä lähti nuoli tuohon sanan loppuosan suuntaan.
Oli sellainen tuplavihje, mutta vihjeet ihan erillään toisistaan ja toinen vihje oli vain pelkästä sanan loppuosasta.
Erääseen sanaan tuli kaksi peräkkäistä piilokirjainta.
Vihje oli TUPAKKA- ja vastaussanaksi siihen sain TURINAT. Nuo n ja a-kirjain olivat piilokirjaimina.

Vanhin varsinaisista ristikkolehdistäni on Taskuristikot vuodelta 1968.

186. HT15.12.2006 klo 22:52

Ja miltähän vuodelta se Kuluttaja-lehti on?

187. Ritu15.12.2006 klo 23:10

Sori, vuosiluku jäikin pois. Kyseinen lehti vuodelta 1958.

188. Jukkis15.12.2006 klo 23:21

Täältä löytyis vuodelta 1929 Suomen sotilaan joulu -lehti ja siinä ristikko, tietysti höyrysellainen.

189. Ritu15.12.2006 klo 23:28

Tuossa mainitsemassani Kuluttaja-lehdessä on eräs artikkeli, jossa on etunimiin perustuvaa tietoa. Tässä yksi hauska pätkä Kansanomaiset puhuttelunimet talteen -artikkelista:

"Toisinaan ristimänimet joko sellaisinaan tai yhdyssanoiksi liittyneinä voivat tarkoittaa tietynlaista ihmistä, eläintä tai aivan elotonta esinettäkin. Niinpä Heikki on osana sanoissa hammasheikki (=vannehaka), häntäheikki (=susi) ja tankoheikki (= sudenkorento). Paistettu ternimaito on Kihniöllä uunijussia, Ikaalisissa on huonokuuloinen ihminen korvatommi."

190. Libero15.12.2006 klo 23:44

Olen ajatellut teitä laatijoita tänään erityisesti siksi, että sain toimeksiannon eräältä nelivuotiaalta. Hän oli ratkonut ensimmäisen ristikkonsa Miinan ja Manun puuhakirjasta ja tilasi luottavaisesti minulta seuraavan ristikon. Hänelle oli ratkoessaan ollut päivänselvää, että toiset sanat tulevat pystyyn ja toiset vaakaan. Ratkonnan idea oli ollut kirkkaana päässä, ja kirjaimetkin ovat ruuduissa prikulleen.

Otin tilauksen vastaan ja sain kolmeen pikkuristikkoon mielestäni aika hyviä sanoja. Huomasin kuitenkin, että oli uskomattoman vaikeaa eläytyä noin pienen ihmisen kokemusmaailmaan. Kun useita kertoja valitsin kahdesta sopivasta vaihtoehdosta muka paremman, valitsin tietysti sanan, jonka saatoin kuvitella osaavani piirtämällä myös vihjeittää.

En ole koskaan oikein ymmärtänyt ristikkosanaa ENOLA. Jo ymmärrän. Se olisi jopa kahdesti päästänyt pälkähästä, mutta en siltikään voinut sanaa käyttää. Kun yhdeksi pystysanaksi olisi luontevasti tullut KEMAL, niin harmittelin, ettei kohdehenkilöni vielä tunne Turkin historiaa. Sitä vastoin tuli tarvetta kiireesti katsoa netistä, miltä teletappi nimeltä Tiivi-Taavi näyttää. :D

Vaikka jupejus varoittaa yövalvomisesta, niin ryhdyn kohtapuoliin taiteilemaan ristikoita A4-kokoisille kartongeille...

Olen samalla miettinyt sitä, miten te lastenristikoita laativat aikuiset osaatte asettua lasten asemaan? Alkoi nimittäin tuntua siltä, että kohderyhmä on omalaatuisimmista omalaatuisin. Herättelenhän tässä vääjäämättä tuoreen ristikonratkojan mielessä joko anti- tai sympatioita koko juttua kohtaan, kun ammattilaatijoiden lastenristikot ovat jonkin verran vanhemmille lapsille. Onneksi niitä kuitenkin on.

191. HT15.12.2006 klo 23:45

Minulta oli tuo häntäheikin susi-merkitys jo päässyt unohtumaan, koska sanaa enimmäkseen kuulee toisessa merkityksessä. Nykysuomen sanakirja sanoo: "leik. susi", mutta Kielitoimiston sanakirja kertoo enemmän: "leik. 1. kova naistenmies; 2. susi".

192. Eki16.12.2006 klo 10:21

Libero kirjoitti lastenristikoista ja kertoi itsekin laatineensa sellaisen. Olisipa mielenkiintoista nähdä se!

Lastenristikkoa mm. Iltiksen tiistain kerran viikossa tehneenä voisin gallup-maisesti sanoa olevani ehkä useimmin "melko tyytyväinen" ja turhan usein "melko tyytymätön". Palautetta ei oikeastaan sa, joten pitää mennä omilla tavoitteilla. Kikkailuja tai lisävihjeitä käytän vain kun on pakko, mutta jos ristikossa on TITO tms., niin ei siihen oikein pelkkä suora vihje riitä. Vaikka tuollaisia aikuissanoja olisi 1-2 per ristikko ja risteävät sanat olisivat helppoja, se jää jo vähän kalvamaan. Joskus ratkaisusana voi olla ok, mutta vihjettä ei saa istumaan niin, että se olisi lapsille helppo. Onhan aikuistenkin helpossa ristikossa joskus vaikea saada sinne tarpeeksi hyvin yksiselitteisiä vihjeitä, siis sellaisia, joista voi turvallisesti alkaa, jos laatijaa ei huvita kaikkea ihan alleviivaamaan ruveta (eivät helppojen ratkojatkaan tyhmiä ole). Enkä nyt tarkoita sellaisia kuin ONSILO > KAAR. Se on hyvinkin selkeä ja varma, jos sen vain tietää.

Täällä käytiin taannoin keskustelua erään lastenristikkolehden sanasta ETSO, S piilossa. Ristikon tekijä puolusti sitä ja muutamia muita esiin tulleita sanoja sillä, että "lehden asiakkaat ovat oppineet sen". On se ihan hyvä selitys, sillä lastenristikkoa aikuisten säännöilä laadittaessa tietyntyyppiset sanat alkavat herkästi toistua. On toki hyvä, että ratkojat ne oppisivat, mutta sitten ovat aina ne uudet ratkojat.

Uudet ratkojat ovat ongelma, onneksi mukavan haastava sellainen, olivatpa he lapsia tai aikuisia.

193. kp16.12.2006 klo 10:46

-Siksi aina uusille on hyvä A=O. Laatijalla ei tämän jälkeen ole mitään ongelmaa uusista ja muistakaa rakojista. Siis minkälaisen ratkontavaiheen he ovat omineet.

194. Eki16.12.2006 klo 11:02

En halua tällä yhdellä ikuisuusaiheella tukkia kioskini luukkua muilta asiakkailta.

Sanojen merkityksiä ei tarvitse ratkojalle välttämättä kertoa ja piilokirjaimet annetaan. Ehe.

Miksi sitten käytetään edes "oikeita" sanoja. Kaikki kirjainyhdistelmät löytyvät Googlesta. ATAK ei ole enää yhtä hyvä kuin 60-luvulla. Vai oliko se silloinkaan? Nykyratkoja tietää siitä lähinnä sen, että se on Kärkkäinen väärin päin kirjoitettuna.

195. Jukkis16.12.2006 klo 11:06

Toi "Siksi aina uusille on hyvä A=O" on kyllä mahtava neuvo. Kp:lla on ilmaisu hallussa.

196. airisto16.12.2006 klo 12:59

Eki, oikeita sanoja: akme, lisi, bata, turaus, samum.... Osa löytyy googlettamalla, osa ei. ;)

197. qwer16.12.2006 klo 16:47

Otsikkon palatakseni. Eki, myy sanaris eniten tarjoavalle. Sitten voit keskittyä vapaana taiteilijana ristikoiden laadintaan.
Ei se Sakenkaan työpaikka kovin häävi ole. Mutta kun on isänsä poika, eikä vastaankaan halua sanoa, niin pitää sinnitellä. Kaksiviitonen tarvitsee muutakin kokemusta, kuin sanaristikot.
Ekin suunnitelmat perhefirman jatkuvuudesta ovat utopiaa.

198. ...16.12.2006 klo 23:17

Nimimerkki qwer, oletko tehnyt tarjouksen, koska Teillä isommissa ympyröissä on tapana ostaa pois hankalat kilpailijat. Minusta tämä Ekin puulaaki näyttää sinua närästäneen jo ainakin kahden eri nimimerkin ajan ja varsinkin kohonneiden promillelukemien hetkinä. Toivottavasti Sinulla on runsaammin näyttöjä työstä, joka on edistänyt ristikoiden asiaa Suomessa.

199. Eki20.12.2006 klo 13:05

"Libero kirjoitti lastenristikoista ja kertoi itsekin laatineensa sellaisen. Olisipa mielenkiintoista nähdä se!"

No nyt olen nähnyt. Libero on laatinut kaksi muotoon 5x5 ja yhden kokoon 6x5 siten, että joka toinen on piilokirjain ja ristikon keskellä on täytettyjä ruutuja.

Tehtävissä oli kohdehenkilölle tuttuja kasvoja (kohde itse tai sukua) ja muuten vain helppoja piirroksia tai vihjeitä. Onnistuneita lajissaan. Jos minulta on pyydetty lehteen ristikko hyvin pienille lapsille, olen yleensä tehnyt samalla idealla. Aikuisten säännöillä ei superhelppous onnistu.

200. iso S20.12.2006 klo 15:58

Siitä se lähtee, sekä kohteella että kohtelijalla, jos ei pidä varaansa. Miksi pitäisikään pitää, jos hommasta pitää?

201. Libero20.12.2006 klo 17:30

Ekille kiitos kommentista. Superhelppous on tässä yhteydessä kuvaava sana.

iso S: Olen joutunut (tai päässyt) kiperään mutta innostavaan tilanteeseen. Mittatilausristikonlaatijan tulisi kasvaa aloitteellisen ratkojan kanssa samaa tahtia tai mieluiten pysyä hieman edellä. Luulen, että minulla on vaativa asiakas. Olen sentään ottanut talteen kaikki Iltiksen lastenristikot pahan päivän varalle ja ennakoinut tulevaa muutaman vuoden päähän.

Lastenristikoista vielä noin yleensä:

Eräs kouluikäinen yövieras ei malttanut mennä nukkumaan, kun hän sai Paksun Pelikaanin lastenristikkoja ratkottavaksi. Toni P. työskentelee itse öisin mutta valvottaa siis myös lapsia... :)

Joskus aiemmin olen ratkonut koululaisen kanssa Iltiksen ristikoita. Mieleen on jäänyt, että selvitin kerran, mitä ratkaisusana TAATA - vai olikohan se TAATTO? - tarkoittaa. Se oli vieras sana. Vihjettä en nyt muista. Lastenristikoista on lasten näkökulmasta jäänyt sellainen vaikutelma, että ristikot ovat tempaisseet mukaansa. Sitä jos mitä on mukava sivusta seurata.

202. tonimikael20.12.2006 klo 18:36

Voi kauhistus! Vieläköhän tuon seuraavan mustan pelikaanin lastenristikon voisi sysätä jollekin muulle laadittavaksi..? ;)

203. Pena20.12.2006 klo 18:47

tonimikael, elähän sysää sitä mihinkään!

"..sillä lupaan sen:
siitä tykkää myös nelikymppinen
sillä suoraan sanottuna, suurin piirtein:
sellaista ratkonta on.."

d=)

204. Ari22.12.2006 klo 15:04

Hyvää Joulua Ekille!
http://mp3.mikseri.net/hifi/s/sininuotti_-_erkki.m p3

205. Eki22.12.2006 klo 16:31

Kiitos, joskaan mulla ei ole kaiuttimia tällä hetkellä koneessa kiinni.

206. tero26.12.2006 klo 21:40

Unohdin ottaa kirjoja mukaan kun menin joulua viettämään sukulaisiin. Pelastukseksi löysin aamulehden välistä hienon avoristikon. Kiitokset! Sen kanssa meni yksi ilta todella mukavasti.

207. Eki26.12.2006 klo 21:48

Kiitos, se oli mukavankokoinen avoristikko laatia, avaruutta riitti. Piti olla "mukavan visainen" ja taisi ollakin.

208. Jaska29.12.2006 klo 14:07

Tuolta säikeen alusta puuttuu klikkausmerkintä LOPPUUN. Utamina tiedustelen, onko kenties jokin muu kikka päästä sinne suoraan?

209. tonimikael29.12.2006 klo 14:14

Jaska, kokeile end-näppäintä! :)

210. Eki29.12.2006 klo 14:14

ENDillä.

211. matts29.12.2006 klo 14:24

Mutta kuinka pääsisi puhelimella (Web selaus) säikeen loppuun, on tuskallisen hidasta vierittää sinne?

212. Jaska29.12.2006 klo 17:12

Kiitos tietäjille. Onneksi säie oli tarpeeksi pitkä, muuten olisi jäänyt kysymättä! Kehtaisikohan vielä tunnustaa, etten tiennyt myöskään joistakin puhelimista löytyvän nettiyhteyden.

213. Matti29.12.2006 klo 17:41

Toi End helpotti elämää kummasti. Helppo juttu, jota vaan ei tiennyt. Ennen piti raahata hiirellä se Otis alas. No, ei sekään vaikeaa ollut.

214. Jyrki29.12.2006 klo 18:40

Silti LOPPUUN-linkki helpottaisi vielä vähän lisää, koska ei tarvitsisi selaillessa välillä hakea endiä näppikseltä.

(End on ihan hyvä keino, mutta kun ihminen voi olla näinkin laiska, että ei viitsisi irrottaa kättä hiireltä :D.)

215. airisto30.12.2006 klo 12:30

Kun jotkut "saavat lisää painoa" niin lihovatko, lihoavatko vai lihoovatko ko. saajat?

216. Eki30.12.2006 klo 12:55

Minusta lihovat.

217. Jyrki30.12.2006 klo 14:28

Lihoa ja lihota ovat rinnakkaisia muotoja, molemmat hyväksyttäviä, ja niillä on taivutusero:

Lihoa: lihon, lihot, lihoo, lihomme, lihotte, lihovat; lihoin, lihonut jne.

Lihota: lihoan, lihoat, lihoaa, lihoamme, lihoatte, lihoavat.; lihosin, lihonnut jne.

Lihoovat-muoto lienee puhekielinen/murteellinen versio lihovat- tai lihoavat-muodosta (vähän kuin 'katsoovat' yms.)

218. Eki30.12.2006 klo 14:44

Juu, ei lihota ole väärin, koska se on viitteellä "tavallisemmin: lihoa" kaikissa tuoreissakin kirjoissa. Itse olen vain aina vierastanut lihota/lihoavat-muotoja. Mutta se on minun ongelmani.

219. Jyrki30.12.2006 klo 15:57

Rinnakkaismuotojen olemassaolon ja taivutuseron mietin kyllä itse, mutta tarkistin toki Kielosesta, kumpi perusmuoto on hyväksyttävä. Ilmeisesti kumpikin, koska tuo "tavallisemmin:" todennee (näin luusisin) vain käyttötaajuuseron, mutta ei sinänsä tee toisesta oikeampaa - toisin kuin "paremmin:"-ilmaisu tekisi.

Jotain ihan muuta:
Vaatimattomana toivomuksena Pelikaani-lehtiin: jokaisen tehtävän alle rastille ruutu ja viereen teksti "Valmis". Kun lehteä ratkoo, niin olisi hyvä pystyä merkitsemään täyteen ratkomansa ristikot. Sen jälkeen löytää lehteä selatessaan helpommin ne, joista on vielä jäänyt jokin vaikea kohta - kirjain tai useampi - uupumaan. Mitäpä mieltä tällaisesta toimitus ja muut ratkojat?

220. (Jyrki)30.12.2006 klo 15:59

(Saahan sen rastin toki nytkin merkattua ristikon alle, mutta paikka sille olisi silti kiva :).)

221. Eki30.12.2006 klo 15:59

Etkö osaa ruksia jonnekin merkitä ilman, että sille on pantu erikseen paikka?

Mitkä ovat siis tuon valmiuden ilmaisemisen eri ihmisille ja instansseille tuomat arvot?

222. Jyrki30.12.2006 klo 16:06

No ei mitään, anteeksi että otin puheeksi.

223. Ritu30.12.2006 klo 16:07

Minulla on aina useampia rukseja ristikoiden laidoilla. Ne merkkaavat sitä, että ko. rivillä on vielä jotain epäselvää tai puuttuvia kirjaimia. Sitten kun saan jonkun kohdan täyteen, niin pyyhin rukseja sitä mukaa pois. Valmiit ristikot merkitsen ympyröimällä sivunumeron.

224. Eki30.12.2006 klo 16:10

Jyrki, loukkaannuitko vai miksi pyysit anteeksi?

225. Jyrki30.12.2006 klo 16:16

En loukkaantunut, huomasin vain ehdotukseni olleen koko lailla kepoinen ja harkitsematonta kirjoitettavaksi, sillä en osaa sitä sen kummoisemmin perustella kuin jo tein ehdottaessani. Lisäkysymykseesi en siis osaa vastata mitään lisää, kun edustan vain yksittäistä "ratkojainstanssia".

226. Eki30.12.2006 klo 16:21

Tuntuu ikävältä ottaa pyyntöihin varauksellinen kanta, mutta jos sitten heti pyydetään anteeksi, niin tuntuu, että olisi vastannut epäkohteliaasti.

227. Jyrki30.12.2006 klo 16:27

No "Etkö osaa ruksia merkitä" ei välttämättä ole aivan kohtelias vastaus. Ruksin piirtäminen on tullut opittua joskus hiukan ennen kouluun menoa... ;) Loukkaantuminen ei silti ole oikea sana, vaan lähinnä ehkä nolostuminen tjsp.

228. Eki30.12.2006 klo 16:29

Helppoa on siis olla olematta kohtelias.

229. Kravattimies30.12.2006 klo 23:49

Ei tarvita tehtävän alle ruutua ja viereen tekstiä "Valmis", koska helposti voi käyttää hyväkseen sitä, mitä lehdessä jo on. Pelikaani-lehtien toiseksi viimeisellä aukeamalla on lisäkisa nimeltään avainsanat tai kryptokympit. Kirjoita siihen avainsana vasta sitten, kun ristikko on täysin valmis. Kun kaikilla riveillä on avainsana, lehti on ratkaistu kokonaan. (Krypto Pelikaanin ekstrat kahdesti vuodessa asia erikseen)

230. RA31.12.2006 klo 00:49

Kymmeniätuhansia minuutteja, tuhansia tunteja ja satoja päiviä sitten täällä käytiin ihan hetki (muutama minuutti) keskustelua siitä, tulisiko ristikon 6- tai 9-kirjaimisen vastaussanan ruudut merkitä näkyvämmin kuin pelkillä pienillä numeroilla. Niin, että ne 6 tai 9 ruutua löytyisivät äkimmin. => Ajansäästö!

Nyt käydään keskustelua siitä, olisiko ristikossa oltava jo valmiina kohta, johon merkitä, onko ristikko valmis. Eli ei tarvitsisi tuhlata aikaa yhtään ylimääräistä sekuntia kunkin sivun ristikon katseluun ja sen huomaamiseen (n. 2 sek.), että "täynnä on" tai "tähänhän on jäänyt vielä tyhjää". => Ajansäästö!

Aika on varmasti kallis asia. Monessakin mielessä. Ja siksi säästettävä, ymmärrän. Mutta, mitä tuolla kaikella säästetyllä ajalla voi tehdä? Paitsi kuluttaa ja tuhlata sitä?

Minusta on (anteeksi vain) melkoinen paradoksi, että joku ottaa ensin vapaaehtoisesti esiin ristikkolehden ja samanaikaisesti alkaa pohtia (jopa vähän hermostua), kuinka "tästä kaikesta" voisi selviytyä helpommin ja ennen kaikkea nopeammin . => Säästää aikaa!

Aika on ihmisen keksimä asia. Jokainen määrittelee ja kokee sen itse. Sen koetun pulan, sen koetun riittävyyden, sen paljouden tai vähäisyyden. Silloin kun haluaa antaa / saada ajan kulua, ei ehkä kannattaisi vilkuilla sekuntikelloa.

231. Ritu31.12.2006 klo 11:49

Itse en käsittänyt lainkaan Jyrkin tarkoittamaa ruutua ajansäästökysymyksenä. Vaikka en itse lähetäkään vastauksia enää arvontoihin, haluan silti saada ristikot täyteen asti. Monta kertaa kun joku kohta jumittaa yhden tai parin kirjaimen kohdalta, sitä siirtyy seuraavaan ristikkoon. Sitten on taas mukava palata katsomaan, josko vihdoin se viimeinenkin ruutu täyttyisi.
Kun ratkoo paljon ristikoita ja on monta ristikkolehteä yhtä aikaa keskeneräisenä, on tosi vaikea muistaa hetken päästä, että siellä ja sielläkin on vielä ruutu/ruutuja tyhjänä, jos ei niitä mitenkään merkkaa itselleen. Itse käytän tuota aiemmin mainitsemaani systeemiä, että laitan selvät ruksit itselleni sen rivin kohdalle, missä jäi jotain epäselväksi.

Ennen kuin kehitin itselleni tuon systeemin, niin saatoin heittää ristikkolehden menemään selailemalla lehden ja päätyen siihen tulokseen, että olin sen täyteen saanut. Jälkeen päin muistui sitten jostain toisesta yhteydestä mieleen, että ko. ristikkolehteen olikin jäänyt jokin mielenkiintoinen kohta auki, ja nyt ei pystynyt sitä enää tarkistamaan, kun ei lehteäkään ollut ja vihjeestäkin vain hämärä muistikuva.

232. Jyrki31.12.2006 klo 12:23

RA, kyllähän tästäkin aiheesta saa keskustelun sijasta polemiikkia aikaan, jos keksii itse jonkin "ongelman" kirjoituksestani ja alkaa sitten puhua siitä. Missä sanoin mitään ajansäästöstä tai yleensäkään siitä, että olisi kiire ratkoa yms? Sanoin, että lehteä selatessa olisi HELPOMPI löytää keskeneräiset. Ainakaan minun ei ole ihan helppo varmistua isommasta ristikosta vain ylimalkaisesti silmäilemällä, onko sinne vielä jäänyt jokin tyhjä ruutu. Usein olen huomannut vasta lehden lopputarkastuksessa jonkin puutteen, vaikka olen luullut kaikkien tehtävien olevan jo täynnä. Siksi tykkään kuitata ristikon alle ruksilla, että se on valmis, kun tarkistan rivi riviltä ettei tyhjää ruutua löydy. Ruksi on siis merkki tekemästäni tarkistuksesta. Mutta tämä on niin subjektiivista, eivät kaikki ole yhtä kömpelöitä kuin minä ja tarvitse tällaista toimintatapaa.

Kravattimiehen menetelmä on aika hyvä, olen sitä käyttänytkin joskus. Mutta toisaalta kun avainsanat on oma tehtävänsä ja ratkeaa yleensä (tai oikeastaan aina) ennen kuin kaikki ristikot ovat täynnä, niin jossain välissä tekee mieli laittaa avainsanatkin ruudukkoon ja saada sekin tehtävä jo valmiiksi, vaikka ristikoissa on vielä joitakin vajauksia.

Ritun ajatukset ovat hyvin yhteneviä sen kanssa, mitä koko ehdotuksellani tarkoitin, en vain osannut itse sitä yhtä hyvin kuvailla.

Mutta tästä lienee turha kehittää tämän enempää taas kiistelyä, vaan todeta vain, että joillekin ehdotukseni kelpaisi, toisille ei. Sillä sipuli :).

233. MM31.12.2006 klo 12:49

http://www.kolumbus.fi/markku.makela/Kuvat/rastiru utuun.jpg

234. Taata31.12.2006 klo 12:53

Rastinlaitto on tärkeä asia noissa kaikenmaailman kyselyissä ja lomakkeissa. Jos se unohtuu, niin seuraukset voivat olla taloudellisesti tai muuten merkittäviä ajasta puhumattakaan.
Kun verotilmoituksissakin pitää vedellä rasteja niin miksei myös ristikoissa. Ennen vedettiin äänestettäessä viivaakin, kun ei ollut numeroita. Asiasta voisi suorittaa tutkimusta ratkojen keskuudessa.

235. RA31.12.2006 klo 13:38

OK, Jyrki. Vedin väärät yhtäläisyysmerkit sanojen "helpommin" ja "nopeammin" välille.

Kaiken kaikkiaan tarkoitin juttuni pakinanomaiseksi pohdinnaksi yleisimmin kuin pelkästään vastineeksi sinun ehdotukseesi. Tässä tarkoituksessani näemmä epäonnistuin. Jotta se siitä ja sillä sipuli, kuten eräällä Jyrkillä on tapana sanoa.

MM se sentään taitaa tuon asian ytimen ymmärtämisen! :-)

236. Ritu31.12.2006 klo 14:23

Siitä on pitkä aika, kun olen viimeksi törmännyt ristikoissa 3-kirjaimiseen sanaan. Yhteishyvän nro 1 ristikossa sellainen oli pääkuvasta tulleessa lauseessa.
Siihen kiinnittyi heti huomio ja vaikka tuon pituisia sanoja ei kai ristikoissa suositellakaan käytettäväksi, niin ihan piristävänä erikoisuutena sitä pidin. ELELIJÖITÄ vihjeeseen tuli itselleni vieras sana ratkaisuksi. Myös mustat piirrokset koirien/susien näköisistä elämimistä olivat "vähän erilainen" vihje tuolle usein ristikoissa esiintyvälle vastaussanalle.
Laatijan nimi oli ilmeisesti painettu valkoisella valkoiselle pohjalle, kun ei ollut näkyvissä. ;)
Lisähuomautuksena, että vastausaikaa on aina tuonne 13.tammikuuta asti, joten sen tarkemmin ei sanoista tällä kertaa.

237. Eki31.12.2006 klo 14:35

Ristikkosääntö 6.

6. Ratkaisusanan tulee olla vähintään nelikirjaiminen. Ratkaisulauseen sana voi olla myös lyhyempi.

Nelikirjaimisuusvaatimus on yksi helpoimmista tavoista taata, että laatija osaa työnsä edes tyydyttävästi. Jos laatija ei pysty laatimaan ristikkoa ilman kaksi- ja kolmikirjaimisia sanoja, hänen on syytä jatkaa laadinnan harjoittelua.

Ei ole mitään näyttöä siitä, että käyttämällä kolmikirjaimisia sanoja pystytään laatimaan parempia ristikoita. Mikäli laatija tai lehti kuitenkin pystyy osoittamaan, että sallimalla tarvittaessa muutaman kolmikirjaimisen sanan se pitää laadun korkealla, ei sitä pidä nelikirjaimisten säännön rikkomisesta paheksua.

238. JTak31.12.2006 klo 14:51

Tunnustaudun tuon Ritun mainitseman ristikon laatijaksi. Päälauseissa on ollut tapana käyttää 4-kirjaimisia lyhyempiäkin sanoja, muutenhan esimerkiksi ON ja JA olisivat kokonaan pois pelistä päälausetta miettiessä.

239. Ritu31.12.2006 klo 15:03

Sen verran vielä, etten siitä tullut täällä maininneeksi syystä, että olisin sitä jotenkin paheksunut. Ja kai niitä ristikoissa on nimenomaan pääkuvalauseissa esiintynytkin, itse vaan en ole törmännyt sellaiseen mies-/naismuistiin, joten siksi siitä mainitsin.

Kun Viitamäen Antin vuoden vaikeinta tuossa pähkäili ja se eräänkin kerran jumittui paikalleen, oli siinä lomassa kiva ratkoa tuollainen helpompikin, niin tunsi jotain osaavansakin ;)

240. Jyrki31.12.2006 klo 15:52

En tiedä, mistä tuo alle 4-kirjaimisten sanojen välttämissääntö on oikein kehittynyt. En ole sitä koskaan ymmärtänyt, eivätkä minusta 3- ja 2-kirjaimiset sanatkaan tee ristikosta huonoa, edes pääkuvalauseiden ulkopuolella. Ilmeisesti taustalla on jokin sellainen ajatus, että mitä pidemmät sanat, sen vaikeampi ristikko on ollut laatia ja sen parempi sen täytyy olla? Joskus on laskettu ristikon sanojen keskipituuttakin ikään kuin vertailuluvuksi, miten "hyvä" ristikko on. Outoa.

Sen tietysti ymmärrän, että jos 3- ja 2-kirjaimiset sanat ovat sijoittelultaan huonosti ristikossa, niin ristikko ei ole onnistunut, mutta onko se niiden sanojen pituuksien vika sinällään? En tiedä, laatijat voinevat kommentoida tätä.

Selvyyden vuoksi: en itse laadi ristikoita.

241. Jaska31.12.2006 klo 19:05

Mikä on kentän korkein sallittu merkkimäärä?

242. Eki1.1.2007 klo 10:45

Vastaan Jyrkille toisessa säikeessä.

Jaska, jos puhut kommenttikentästä, minä en osaa sanoa. Ehkä joku muu on tutkinut.

243. Taata1.1.2007 klo 16:01

Täällä puhutaan näköjään myös alle nelikirjaimisista sanoista joten tulla tupsahdin tänne kioskin lämpöön ja valoon. Muistaakseni entiseen aikaankin tuollainen kolmikirjaiminen sana oli piristävä poikkeus, koska ei niitä aina ollut pilvin pimein ristikoissa, vaikka poikkeuksiakin toki löytyi. Ja sitäpaitsi kolmikirjaimisesta sanasta pääsi helpommin jatkamaan ratkomista, sillä enhän minäkään ollut syntyessäni mestari niin, että vartissa olisin kaikki ristikot heti kohta ratkonut. Piristävä kolmikirjaiminen oli kuin piste i:n päälle paitsi, että isossa iissä ei ole pistettä, mutta minulla oli, kun minulla pakkaa olemaan muitakin omituisuuksia, joita kaikki eivät tahdo aina ymmärtää ja siksi tahtovat minua opettaa. Hidasta tämä kirjoittaminen, kun täytyy varoa yhdysviivoja ja rivisiirtoja.

244. Libero1.1.2007 klo 20:59

Jaska 31.12.2006 klo 19.05:

Empiirisen tutkimuksen valossa voin kertoa, että olen saanut kerralla lähetetyksi 3 772 merkkiä. Esimerkiksi Ketjuttajan pikakurssi -säikeessä (2732.) kommenttikentän vetoisuutta voi kokeilla, jos aivan tarkan merkkimäärän haluat tietää. Kyseisessä säikeessä iso S on lähettänyt tuoreen mittaustuloksen mukaan jopa 3 921 merkin kommentin.

Kun kentässä on 3 000 - 3 500 merkkiä, kommentti on jo melkoisen pitkä.

245. Jyrki2.1.2007 klo 21:16

Koin tässä mukavan yllärin eilisiltana. Tulin katsoneeksi yhden kaapin laatikkoon, ja löysin sieltä satsin ratkonnaltaan kesken jääneitä eri ristikkolehtiä vuosilta 2000-2002. :)))

"Ylläri" tämä oli sikäli, että olen kyllä kerännyt niitä laatikkoon odottamaan uudelleeninnostumista niihin, mutta sittemmin olen unohtanut tarttua toimeen niiden kanssa. Niissä on sekä kokonaan ratkomattomia että kesken jääneitä tehtäviä, ja varmaan kesken jääneistäkin olen suurimman osan jo täysin unohtanut, joten niitäkin voinee jatkaa kuin eivät olisi aiemmasta tuttuja. Uskoisin ratkontataidonkin kehittyneen runsaassa viidessä vuodessa niin, että nyt jo onnistuvat vaikemmatkin, koska parisen vuotta sitten aloin ensimmäistä kertaa saada mm. PuPe-lehtiä täyteen ratkottua.

Ainakin nämä lehdet ovat pinkassa:
PuPe 3/2000, 5-6/2000 ja 3/2001
PaPe 3/2002
KryPe 8/2000
Kirppu 2/2000 ja 1/2001
Super Sanatehtävät 2000/2001 vuodenvaihde.

246. Jyrki2.1.2007 klo 21:23

Ai niin, piti vielä sanomani, että ehkä yllättävänkin paljon on tapahtunut lehdissä sekä taitollisia että ristikoiden ulkonäkömuutoksia nykyisiin nähden. Lisäksi vanhemmissa lehdissä on eräitä tehtävätyyppejä, joita viime aikoina en muista nähneeni. PuPeissakin on kuva-arvoituksia. Oli näköjään myös aukeaman kokoinen avoristikko - varmaan ollut aika saavutus laatia. :o

247. Ritu4.1.2007 klo 16:38

Eilen illalla tuli mieleen, kun jouduin Ekin koviksessa olleita nimiä etsimään Googlen kautta, että ottaako laatija jo nykyisin huomioon vihjettä laatiessaan esim. henkilön nimelle, ettei se ole siinä muodossa, että Google hakisi sen ensimmäiseksi näytölle?

Välillä ainakin itsestä tuntuu, että vihjeet on laadittu niin, että välillä "kuuklettaminenkin" tuntuu turhalta ja vasta lähes valmiin vastauksen pystyy tarkistamaan/varmistamaan tuon etsinnän kautta.

248. Eki4.1.2007 klo 17:09

Eräs Talous-Sanomien ratkoja kysyi minulta suunnilleen samaa muutama päivä sitten.

En kyllä anna Googlen vaikuttaa vihjeiden valintaan. Jos joku haluaa sitä dopingia käyttää, niin sille en mahda mitään.

249. Jyrki4.1.2007 klo 20:06

Googlettamisen paheksujille (ei erityisesti Ekille edellisen viestin vuoksi, vaan yleisesti kaikille, jotka suhtautuvat googlettamiseen väheksyvästi ristikoiden ratkomisen apuvälineenä):

Jos ristikkoon tarvittava sana on ratkojalle ennestään täysin tuntematon, ja ratkoja haluaa sen tietää ja mahdollisesti siitä oppia jotain lisätietoakin, niin mitä ihmeen väheksymistä googlettamisessa on? Eikö se ole vähintään yhtä hyvä tapa etsiä tietoa kuin moni muukin lähde, ja ainakin parempi kuin esim. ristikkosanakirjat, joissa on vain sanoja muttei juurikaan mitään tietoa niiden taustoista ja merkityksistä?

Sanoisin googlettamisen väheksyjille: herätkää tähän päivään tämän nurinanaiheenne osalta!

Tietysti ne tietoviisaimmat, jotka selvittävät kaikkein supertasoisimmatkin ristikot pelkällä päässään olevalla tiedolla ja pärjäävät esim. ratkontakilpailuissa, ovat varmasti palkintonsa ja arvostuksensa ansainneet. Mutta meitä muita on vähän paljon!

250. RA4.1.2007 klo 21:19

Ymmärrän hyvin tuon näkemyksen, että kuuklettaa saa ja kannattaakin, jos omasta päästä / omista kirjoista ei puuttuvaa tietoa löydy ja tietoa janoaa.

Vielä edellistäkin paremmin ymmärrän tuon Ekin kannanoton, ettei laatijan kannata laatiessaan, saatikka vihjeittäessään edes "muistaa", että Google ja muut hakukoneet ovat olemassa. Sillä lailla syntyy parempisanaisia ristikoita ja parempia vihjeitä, veikkaan.

251. Eki4.1.2007 klo 21:47

Niin, se seikka, että sanon googlettamista leikkisästi dopingiksi, ei tarkoita, että pitäisin sitä pahana tai että tiedonhankinta netistä olisi negatiivista.

252. (Jyrki)4.1.2007 klo 21:54

(Ah ja voi, huomaan RA:n kirjoituksen jälkeen, että oman viestini voi ymmärtää älähdykseksi Ekin kannanottoon, mikä ei kylläkään ollut tarkoitus. Kuten sanoin, ajattelin googlettamisen väheksymistä RATKAISUN apuvälineenä. Ekin viesti vain toi niin äkisti mieleen jonkin aiemman keskustelun, jossa googlettamista mollattiin suunnilleen "liian helppona tai laiskana" ratkontatapana. Ehkä tämä oli väärä kohta tempaista siitä mielipide näkyviin, varsinkin mainitsematta muistumataustaa. Anteeksi huono tilanneharkintani ja ehkä loukkaava äänensävy :( .)

253. RA4.1.2007 klo 23:00

Väheksyvää keskustelua kuuklettamisen tms. lähdeteosten käytöstä ITSE RATKONNAN APUNA en muista, joten siihen en ainakaan minä omassa kommentissani viitannut. Jos joku haluaa ratkoa noin, niin mikäpä siinä.

RATKONNANJÄLKEISTÄ tiedonhalua/-hakua lienee myös valta tehdä kaikilla mahdollisilla tavoilla - aina kun ratkojalla riittää kiinnostusta ymmärtää paremmin tai enemmän.

Yritin vain sanoa, että ratkoja saa valita keinonsa ratkoa aivan vapaasti. Laatijalta ja vihjeittäjältä - sen sijaan - odottaisin omaperäisempää tuotosta. Toistan: Siinä toivossa, että sanavalikoima ja vihjeet ovat näin paremmat, kuin "douppaamalla". Siis paremmat ratkojalle.

254. Timppa4.1.2007 klo 23:57

Kuuklettaminen ei saa olla ainoa tapa ratkaisuiden löytämiseen. Ratkojia ovat esimerkiksi vanhempani (n. 81-v. molemmat), joille taskulaskimen käyttökin on vaikeaa. Saati sitten kännykän tai olemattoman tietokoneen hyödyntäminen... Kieltämättä itsekin käytän kuukkelia tarvittaessa, mutta mukavammalta tuntuu henkilökohtaisempi yhteydenpito toisiin Sanaseppoihin ääritilanteissa! Ja meitähän onneksi riittää toista tuhatta! :)

255. RA5.1.2007 klo 00:58

Timppa, tuotapa juuri YRITIN minäkin tuossa edellisessä viestissäni sanoa! Eli ratkojahan voi käyttää (vapaasti) kaikkia niitä keinoja, mitä käytettävissä on ja/tai mitä itse haluaa käyttää. Ja/tai olla käyttämättä. Miksi moista rajoittaa, ohjeistaa tai suositella?

Kisoissa apuvälineet eivät käy, mutta nehän ovatkin erikoistilanne.

Vielä kerran: Haluaisin kieltää leikkimielisestikin ymmärrettynä "douppauksen" vain laatijoilta.

256. Eki5.1.2007 klo 01:01

Hohhoi, siirrytään kolmanteen kioskiin!

257. qwer5.1.2007 klo 15:51

Hauskaa on. Tähän säikeeseen kirjoittavat muistavat aina siteerata omia kirjoituksiaan malliin: kuten jo aiemmassa kirjoituksessani siteerasin..
Ainakin RA (mistähän initiaalit ovatkaan syöpyneet mieleeni?)
Käyttää fraasia sujuvasti. On täällä muitakin kirjoittajia, jotka käyttävät samaa metodia.

258. qwer5.1.2007 klo 17:28

Luin hätäisesti kahden päivän chatin. Keskityin vain Ekin kirjoituksiin. Riidanhaluista oli hänen kirjoituksensa. Varsinkin Taataa kohtaan. Saivat siinä kuulla jotkut laatijatkin kunniansa, sekä yllekirjoittanut mukaan laskien.
Onko ristikoiden laatiminen näin rankkaa puuhaa? Eikö ole mitään muuta ulospääsyä? Pitää yökaudet etsiä jotakin henkilöä, joka kehuisi.

259. Eki5.1.2007 klo 17:49

Miten qwer sai kuulla kunniansa?

260. qwer5.1.2007 klo 17:59

Vanhoja muistelen. Kun Ekiltä menee itsekontrolli, alkaa hän kielipoliisiksi, eli vinoilee kirjoitusvirheistä

261. Eki5.1.2007 klo 18:02

Ei vaan kirjoituksen mukaan qwer sai kuulla kunniansa kahden viimeisen päivän aikana.

262. qwer5.1.2007 klo 18:10

Kyseisen Ekin patologiseen tilaan saattaminen ovat kaikkien täällä kirjoittaneille, heidän ulottuvillaan. Esimerkiksi Atta-suvun hyönteisen esiintuominen ristikkosanana saa hänet täysin tolaltaan.

263. qwer5.1.2007 klo 18:17

Yllä oleva on väärin kirjoitettu. Ei pitäisi editoida valmista tekstiä. Mutta kirjoitusvirheet ovat edelleen ekin se ainoa ulospääsyreikä, kun ei keksi muutakaan ulospääsyä. Annan sen mielihyvin tapahtua. Ihmistä ei saa ajaa tilanteeseen, mistä ei selviä ulos kunnialla

264. Eki5.1.2007 klo 18:20

Miten qwer on saanut kuulla kunniansa viimeisen kahden päivän aikana?

265. qwer5.1.2007 klo 18:40

Ei nyt tänään kai. Mutta rupea jo suuttumaan minulle.

266. Eki5.1.2007 klo 18:49

Olinko suuttunut, kun soitit kerran puoleltaöin kännykkääni?

Minulle qwer ehdotti chatissa pari päivää sitten omaishoitajaa. Sen sanan olen maininnut pari kertaa sen jälkeen chatissa. En tiennyt, että qwerillä olikin siitä asiasta hyvin läheistä omaa kokemusta ja tietoa. Olen pahoillani!

Valitan, mutta nyt en pysty osallistumaan tähän innostavaan keskusteluun ainakaan pariin tuntiin.

267. RA5.1.2007 klo 19:09

Ei kai itsensä siteeraamisessa (sinänsä) mitään pahaa ole?

Luin tämän säikeen läpi, enkä löydä kauheasti itsensä siteeraamista. Sen sijaan monet näyttävät mielellään tuovan esille, mitä olennaista joku edellinen keskustelija on jo sanonut.

268. qwer5.1.2007 klo 19:27

Omaishoitaja on hyvä synonyymi kanssaeläjälle. Eki ei vielä taida ymmärtääkään, kuinka tärkeä henkilö hän on. Sitten jatkossa. in the future

269. qwer5.1.2007 klo 20:00

Eki vastaa.
"Minulle qwer ehdotti chatissa pari päivää sitten omaishoitajaa".

Niin ehdotin.
Sihteeriksikö sitä kanssasi elävää naikkosta saa kutsua?
Lapset voivat olla eri mieltä.

270. kari kämäräinen5.1.2007 klo 20:57

Reijo Kallio laulaa: "En ole katkera mutta kuitenkin"...

271. Eki5.1.2007 klo 21:07

Nyt täytyy sanoa että hävettää. En ajatellut koko omaishoitaja-sanaa sen enempää, että siippahan se tietysti on. Raippoja Ekille, raippoja!

Huomenna vien omaishoitajani taas tiukalle lenkille.

272. qwer5.1.2007 klo 22:06

Nåinhän se on nähtävä.

273. pekka7.1.2007 klo 00:37

Taas täällä.
Hyvät laatijat työntäkää google perseeseenne laatimuksissanne, ootte te aika vellihousuja, mikäli ette pysty parempaan.
Ratkoja voi tehdä ihan mitä vain saadakseen tehtävät ratkaistua, vaikkapa laittaa ristikon uuninpesään, mikäli huvittaa.

274. Lauri Kultti7.1.2007 klo 04:19

Pekka puhuu asiaa, mutta tietysti hieman liian vahvoin termein. Pekka, eikö tälläkin keskustelupalstalla esiinny aika paljon laatijoita, jotka nimenomaan tähtäävät laatimuksissaan sellaisiin meitä ratkojia ilahduttaviin laatimuksiin, joiden kanssa ei paljon googlea tarvita? Tietysti melkein joka ristikossa tuppaa olemaan jokin ratkaisusana, jota KAIKKI eivät tiedä pelkän oman yleissivistyksen pohjalta. Mutta eikö kokonaisuus ratkaise? Yksi tai kaksi lähteistä tarkistettavaa sanaa ei mielestäni tee ristikosta kelvotonta, jos kokonaisuus on hyvä. Jos joskus jokin sana tökkii, niin kannattaa miettiä, että nämä ristikot on tehty hyvin laajalle kuluttajaporukalle. Pääsääntöisesti yhtään kaupallista ristikkoa ei ole tehty juuri minulle ja minun tietämystäni kunnioittaen. Minä en tunne esim. urheilijoita ja kevyen musiikin edustajia ja joudun ne usein googlettamaan. Mutta ymmärrän, että se on minun puutteeni. Ei kai meistä kukaan ihan kaikkea tiedä, ja ristikot tehdään meille kaikille. Kai sellainenkin ristikko on tehtävissä, jossa on vain KAIKKIEN osaamia/tietämiä sanoja, mutta sellaisen laatiminen olisi kai aika työlästä. Ei millään muullakaan alalla vaadita, että jokainen tuotos olisi täydellinen. Minulle (ei ehkä monelle muulle) esim. Ekin ja hänen porukkansa ristikot ovat juuri siinä mielessä nautinnollisia ristikoita, että voin niitä pääsääntöisesti ratkoa ilman googlea. On mukavaa näin kuluttajan näkökulmasta, että tällaisia ristikonlaatijoita on.

275. pekka7.1.2007 klo 20:42

Laurille iso YESS

276. Eki11.1.2007 klo 21:58

Janne Porkka is back.

277. Jaska26.8.2007 klo 22:36

Kysymyksiä:
1. Viime viikon alussa google antoi osoitteessa sanaristikot.net n. 12700 osumaa. Sitten lukema romahti mystisesti (olikohan ke) 683:een. Nyt näkyy olevan 531. Mistähän on kyse?
2. Tämä on Ekin kioski 2, edellinen viesti tammikuulta. Muistelen, että myös 3 on avattu. Minne se on häipynyt?
3. Yritin äsken avata uudelleen säikeen Ekin kioski 3 esittääkseni kysymyksen osumakadosta. Se ei kuitenkaan onnistunut, vaan sen sijaan tuli ruudun täydeltä herjaa. Säikeen voi siis avata vain Eki omalla sanasalallaan. Olenko oikeassa?

278. Eki26.8.2007 klo 22:52

1. Ei hajua

2. (http://www.sanaristikot.net/keskustelut/index.php ?ryhma=0&p1=vast.php&p2=info_3.php&id=3194&alku=0& t=k1)

3. Et

279. Jaska26.8.2007 klo 23:07

Kiitos. Yritän itse keksiä, miksi kirjoitin "sanasalallaan"!

↶ Takaisin aiheisiin Siirry ylälaitaan ↑

KOMMENTOI

3108. Ekin kioski 2

Lähettäjä: *

Teksti: *