KESKUSTELUT > RISTIKOT > KYPSETÄ?
3107. Kypsetä?
Kasperi19.11.2006 klo 20:23
Onko todella kypsetä oikeaa suomen kieltä? Vastaani tulleessa ristikossa ymmärtääkseni yritti olla synonyymi verbille 'kypsyä'... mutta aika ontuva versio on...2. Taata19.11.2006 klo 20:38
Nykysuomen Sanakirja hyväksyy tämän harvinaisemmanmuodon.
3. RA19.11.2006 klo 23:03
kypsetä = kypsentyä = kypsyä
4. ^^20.11.2006 klo 00:16
Ja kypsetä sanan vastakohta kyptäti :)
5. JPQ20.11.2006 klo 01:41
^^: mitä on sitten kypeno,kypsisko,kypveli,kypkaima jne ?
6. jupejus20.11.2006 klo 11:07
Olisikohan tuossakin pieni ajatuksellinen ero.Kypsetä kuvaa kypsenemisen prosessia, jonka lopputukoksta ei voi olla varma miten siinä käy. Se voi jäädä silti puoliraa'aksikin.
Kypsyä on taas kypsymistä. Eli kypsää tulee.
7. Jyrki20.11.2006 klo 19:45
jupejus, minusta ei ole. Myös kypsyä kuvaa mielestäni vähitellen tapahtuvaa prosessia, joka ei välttämättä tapahdu täydellisesti eli loppuun asti. Ja kumpikin, tai kaikki kolme muotoa siis, voivat tarkoittaa myös loppuun asti tapahtumista.
8. RA20.11.2006 klo 21:00
Olen (sanoja tässä makusteltuani) samaa mieltä kuin Jyrki. Kyllä se on kokonaan kokin tai ajattelijan taidoista kiinni, tuleeko siitä kypsymässä olevasta ruuasta tai ideasta koskaan oikeasti kypsää. Verbi itsessään ei sitä paljasta.
9. Antti Viitamäki21.11.2006 klo 02:10
Ruoka kypsyi tunnissa.Ruoka kypseni tunnissa.
Ruoka kypsentyi tunnissa.
(?)
10. Jyrki21.11.2006 klo 07:25
Niin, mutta toisaalta neljännestunnissa ennen sähkökatkoa koko keitos/paistos ehti vasta kuumentua, niin että:Ruoka ehti vasta alkaa kypsyä.
Ruoka ehti vasta alkaa kypsetä.
Ruoka ehti vasta alkaa kypsentyä.
11. jupejus21.11.2006 klo 11:27
Kun kerran on otettu jossain hamassa menneysyydessä kypsyä verbin rinnalle kypsetä verbi, niin täytyisihän siihen olla jokin käytännön peruste. Kummatkin verbit käyvät rinnan, mutta silti niissä on minusta eroa. Kypsetä kuvaa tarkemmin itse kypsenemisen prosessia.
Jos muutetaan verbit "tekemisen" puolelle eli kypsentää ja kypsyttää, niin eikö silloin tiettyä eroa löydy. Kalaa ja lihaa voi kypsentää eli saattaa kypsemmäksi, mutta tuleeko siitä kypsyä tai kypsää - se jää arvailujen varaan.
Sen sijaan jos auriko kypsyttää marjoja ne kypsyvät, jos ei halla vie (mutta se on eri juttu ;). Aurinko tuskin kypsentää marjoja - ei ainakaan niin sanota (vaikka se niin tekisikin). Marjat voivat jopa ylikypsyä ja silloin ne menevät jo piloille.
Voiko liha kypsyä. Tuleeko siitä kypsä (kypsy) vai kystä? On mielenkiintoinen kysymys (mutta eri asia taaskin). Eräät lihathan jäähtyessä palautuvat tavallaan takaisin ja ne on uudelleen kuumitettava, kypsennettävä, jotta ne kelpaisivat ravinnoksi. Voiko liha ylikypsyä. Muistaakseni kauppojen leikehyllyissä on jotain ylikypsytettyä kinkkua kaupan, mutta mitähän se sitten lienee.
Rinnan voi käyttää kypsetä ja kypsyä, mutta silti niiden käyttömahdollisuudet ovat rajatut omille sektoreille eli jossain kohdin ne eivät aivan vastaa toisiaan, mutta nyt muihin päivän rientoihin ja jatkan pohdintoja yhä edelleen....
12. Antti Viitamäki21.11.2006 klo 14:04
Kyllä kai noita synonyymeja nyt löytyy monenmoisia. En usko, että kansa on vuosisatain varrella kokoontunut pohtimaan jokaisen uuden sanan käyttöönottoa - sanat vain joskus muuntuvat alueelta toiselle siirtyessään. Toisinaan vaikuttavana tekijänä on murre ja alueella ihmisten puheissa useimmin esiintyvät muodot, joskus kenties jopa yksittäinen ihminenkin.Heitin edellisen viestini perään kysymysmerkin nimenomaan siitä syystä, että kahta jälkimmäistä muotoa tuskin itse ainakaan tulisin käyttäneeksi. Ehkä kyse on vain minusta tai asuinseudustani? Mutta voi olla, että verbejä kypsetä ja kypsentyä ei ehkä käytetä imperfektissä ilmaisemaan loppuun saatettua tapahtumaa. Näin sanoisi äkkipäätä minun korvani - jos joku todistaa päinvastaista, en haraa vastaan.
Jyrkin viimeisin kommentti vastasi siis sellaiseen väitteeseen mitä en esittänyt. :-) Ajattelin vain laittaa nuo esimerkkilauseet arvioitavaksi ilmaisematta mitä mieltä niistä itse olin.
13. Jyrki21.11.2006 klo 20:44
jupejusin kertomuksesta huolimatta en edelleenkään näe noiden kolmen muodon välillä hitustakaan merkityseroa. Kaikki kolme muotoa käyvät minusta jokaiseen noista käyttötapauksista täysin vaihtokelpoisesti keskenään. En keksi mitään kieliopillistakaan perustetta, miksi noilla olisi eri merkitykset.
14. Senasappo21.11.2006 klo 21:05
... harvassa kypsiä, kyllin harvassa.
15. Kasperi21.11.2006 klo 22:13
Edelleenkään en lämpene ko. sanalle... Minä kypsenen, sinä kypsenet... Eikös tuo ole jonkinlainen 'futuuri' joka tarkoittaa, että 'saatan kypsyä, jos hyvin käy', kuten myös 'tullee'... Keitto kypsenee vai kypseentyy tunnissa miedolla lämmöllä...
16. Ritu21.11.2006 klo 22:22
Hämmennetään nyt soppaa sitten lisää.Toisaalta tuo Kasperin lauseen voi katsoa tarkoittavan tulevaa, vaikka siihen laittaisia kypsyä-verbinkin.
Keitto kypsyy tunnissa miedolla lämmöllä. Siis kypsyy tai pitäisi oletettavasti kypsyä, jollei sitten ehdi sillä aikaa palaa jo pohjaankin. ;)
17. RA21.11.2006 klo 22:53
Kasperin "tullee" on potentiaali ja jos näistä po. verbeistä samanlaiset muodot tehdään, ne lienevät: KYPSENTYNEE, KYPSENNEE, KYPSYNEE. Suoraa lainausta Pesosesta:
KYPSENTYÄ = (rinn. KYPSETÄ) tav. vain ruoasta: KYPSYÄ
KYPSETÄ = KYPSENTYÄ
KYPSYÄ = tulla, kehittyä kyps(emm)äksi
[Itselleni uusi on johdannainen adj. KYPSI = kypsä (part. myös kystä)]
KYPSYÄ -verbistä esimerkkilauseita:
Omenat kypsyvät.
Leivät kypsyvät uunissa.
Asuntopolitiikan hedelmät alkavat kypsyä.
Juustot viedään kellariin kypsymään.
Ajatus, päätös kypsyy.
Asia jätettiin kypsymään.
Lapsi kypsyy erottamaan värejä.
Viimeinenkin vastustaja kypsyi loppusuoralla.
Lapset kypsyivät mökilläoloon.
18. Mäkis-Tartti21.11.2006 klo 23:29
Tuohon RA:n hakasulkeiskommenttiin pikkukommentti: Kohtahan se on joulu, ja äiti tai joku laittaa useammankin laulun sanoin "kystä kyllä". vanhaa kunnon kieltähän se on, siis kuten lapsi : lasta, samaan tapaan kypsi : kystä.
19. Arska21.11.2006 klo 23:37
Onneksi meillä on ä - kirjain näppiksessä. Ajatelkaapa, jos äiti laittaisikin jouluna "kysta kyllä"? ;-)
20. RA21.11.2006 klo 23:57
Kystä kyllä on tuttu! Tarkoitin tuota perusmuotoa KYPSI. Sitä en ollut koskaan kuullut, enkä tullut edes ajatelleeksi, mikä tutun kystä-sanan perusmuoto on. On, on - selvää, loogista suomea!
21. Jyrki22.11.2006 klo 05:00
Kasperille potentiaalista vielä, että sitähän ei pidä sekoittaa muiden kielten futuuriin, vaan kyseessä on verbin tapaluokka, ja se voi liittyä yhtä lailla tulevaisuudessa tai parhaillaan tapahtuvaan tai menneisyydessä tapahtuneeseen toimintaan. Esimerkkinä verbi rakentaa:rakentanee = rakentaa luultavasti tulevaisuudessa (hän rakentanee ensi kesänä vajan) TAI rakentaa luultavasti parhaillaan (nyt hän jo rakentanee sitä vajaa, jota suunnitteli)
lienee rakentanut = on luultavasti rakentanut jo (hän lienee rakentanut sen vajan/sitä vajaa viime kesänä)
Potentiaali siis kuvaa epävarmuutta, olettamusta, arvausta, todennäköisyyttä yms.
Kasperin ajatus futuurista lienee johtunut siitä, että kypsyä/kypsetä/kypsentyä-verbeillä sattuu olemaan melko vahva tulevaan kypsään lopputulokseen ajatukset johtava merkityssisältö, vaikka ne ovatkin yhtä lailla sekä jatkuvaa tapahtumista (prosessia eli kypsymisen edistymistä) että jatkuvan tapahtumisen päätepisteessä tulevaisuudessa tapahtuvaa muutosta (prosessin valmistumista eli raa'asta kypsäksi tuloa) kuvaavia. Mutta tuo siis johtuu itse verbin luonteesta, jotkin verbit viittaavat vahvemmin tulevaisuuteen kuin toiset. Esim. olla-verbi viittaa ajatuksissa paljon vahvemmin nykyhetkeen kuin vaikkapa tulla-verbi, vaikka molemmilla on kaikki aikamuodot.
KOMMENTOI