KESKUSTELUT > RISTIKOT > VÄHÄN ROTIA LIIAN VISAISTEN LAATIJOILLE
↶ Takaisin aiheisiinSiirry alalaitaan ↓

3035. Vähän rotia liian visaisten laatijoille

ö23.10.2006 klo 14:51
Viime aikoina minulta on jäänyt yhä useampia ristikoita kesken.
Nojoo, osaahan joku ne ratkaista, mutta ei ole tosiaankaan mukavaa kun ratkonta ei etene tai etenee niin hitaasti ettei sitä juuri huomaa.

Kolme miinus-tehtävät ovat harvinaisia. Sudokuitako tässä pitää ruveta ratkomaan?
2. Eki23.10.2006 klo 14:55
Kaikkien kolmetähtisten laatijoiden kanssa on keskusteltu asiasta. Jokainen on halukas tarkastamaan asteikkoa niin, että syntyisi kolme miinuksiakin. Odottavan aika ei ehkä ole pitkä.
3. KP23.10.2006 klo 15:09
Laatijan haaste on tehdä sellaisia ristikoita, jossa on vaikeita kohtia, jotka helpot kohdat avaavat nuo vaikeat kohdat... Tässäpä haastetta kerrakseen. Laatijalla on mennyt
aika hukkaan, jos ristikko jää ratkaisematta...
4. ö23.10.2006 klo 15:10
Tosiaankin, ennen pystyin ratkomaan ristikon kuin ristikon kohtuullisella vaivalla. Nyt siitä ei ole enää puhettakaan.

Kysyisinkin, mikä on ollut vaikein ristikoissa näkemänne vihje viimeaikoina?
5. kp23.10.2006 klo 15:10
Ei kukaan rakennusmestari tee taloa, jossa ei voi asua....
6. kp23.10.2006 klo 15:14
@@
7. Eki23.10.2006 klo 15:17
Vielä isompi haaste monelle laatijalle olisi tehdä sellaisia yhden tai kahden tähden ristikoita, jotka eivät jää monilta ratkaisematta.
8. Matti23.10.2006 klo 16:30
Onko muuten IS:n kakspuolosetkin vaikeutuneet, vai olenko vain muuttunut hömömmäksi, kun aina enempi vaan tökkivät? (Tähän Eki varmaan vastaa diplomaattisesti, että eivät ole vaikeutuneet.

Tuoreimman Teemun laatimuksen tosin juuri sain valmiiksi noin suunnilleen kohtuuajassa, ehkä neljässä sessiossa. Muuten kaikki loksahti kohdalleen, mutta se "JULMA CAPONE" - siihenkin tuli pitkä ja hyvä ratkaisusana, mutta eihän sitä selitetty kuin puoliksi. En tajuu. Antakaa kahden pisteen vihje.
9. RA23.10.2006 klo 16:45
Matti, lyh. väh.: Josk. lyh. san. t. merkk. sel. pit. san.
10. Eki23.10.2006 klo 16:46
Yksi kovikseni arvosteltiin täällä yli kakspuoloseksi. Seuraavaa, jossa löysäsin otetta, sanottiin paikoin alle kakspuoloseksi, selvästikin. Tällä tavalla hiljakseen se hankalasti löydettävä oikea taso ehkä löytyy.
11. Pena23.10.2006 klo 17:04
Matti, on ne vaikeutuneet mun mielestä. Viime lauantain kakspuolonen oli mun mielestä pitkästä aikaa semmonen, jonka sain täyteen mun mielestä. Joskus aikoinaan ratkoin kolmepallosenkin oikein mun mielestä. Mutta eihän se oikeestaan todista mitään mun mielestä?

Mielenlaatuko vinksallaan?

d=)
12. Jaska23.10.2006 klo 17:12
Minulle vaikeimpia ovat "nollavihjeet", joista ei kerta kaikkiaan voi päätellä, mistä suunnasta ratkaisusanaa on haettava. Jos ratkaisusana on lisäksi tuntematon, sitä on mahdotonta keksiä googlaamatta tai Nykästä plaraamatta. Se taas edellyttää, että risteävien apujen ratkonta onnistuu. Simbergillä sellainen oli viimeksi AUKON LAITAAN = LEHTISARANA.
13. JPQ23.10.2006 klo 17:37
Jaska: todella paha.
14. Eki23.10.2006 klo 17:58
Olen tainnut käyttää samaa termiä "nollavihje" ja yrittänyt ajaa samaa asiaa.
15. Jyrki23.10.2006 klo 18:28
Ratkon varmasti paljon vähemmän kuin useimmat täällä keskustelevat, mutta olen kyllä saanut esim. PuPeja ratkottua täyteen (ainakin mielestäni, koska en hyväksy ratkaisuani ennen kuin ymmärrän vihjeen ja ratkaisun yhteyden mielestäni täysin - se ahaa-elämys siis).

Olen ollut erittäin vaikeidenkin ystävä. Viime aikoina vaikeimmat ovat mielestäni menneet kuitenkin hiukan sen rajan yli, jossa nautittavuus loppuu. Tuota nollavihje-termiä en aiemmin ole kuullut, mutta se ehkä kuvaa tilannetta aika osuvasti. Kun kaikki vihjeet tuntuvat olevan sellaisia, että mistään ei tunnu pääsevän alkuun, tai kun jo usean risteävän sanan löydettyäänkään ei pitkälläkään miettimisellä pääse kiinni sanan ratkaisuun, niin ristikko on minulle hiukan kipurajan tuolla puolen.

Uskon (vaikken varma voi ollakaan) pystyväni sellaisetkin ratkaisemaan niin halutessani, mutta vain erittäin suurella ajankäytöllä ja luultavasti runsaalla googlettamisella yms. apuneuvoilla. Muutaman kerran olen sillä tavoin supervaikean (luultavasti) ristikon väsyttänytkin, mutta sen jälkeen kiinnostus tuohon ristikkotyyppiin on alkanut jyrkästi laskea. Saman ristikon tuijottelu ei nimittäin enää parin viikon jälkeen maistu, vaan vaihtelunhalu vie uusien tehtävien pariin. (Joskus toki käy niin, että vaikeasta ristikosta otettu lepoaika auttaa karistamaan väärään uraan juuttuneet päättely-yritykset, ja kun tehtävään palaa, muutamat vihjeet selviävät "ensi silmäyksellä". Varmaan tuttu tunne monelle?)

Summa summa rum (suom. kassaholvi): mahtaako äärivaikea tyyppi marginalisoitua, ja keksitään jotakin uutta mielenkiintoista haastavaa? Ehkä näin on jo käymässä, päätellen eräistä edellä olevista, suunnan hakemista koskevista kommenteista.
16. RA23.10.2006 klo 18:30
Minullekin vaikeimpia ovat nuo Jaskan kuvaamat vihjeet. Joskus ne ovat faktatietoa kysyviä (esim. on vain vuosiluku) ja joskus sitten tuollaisia liian laajaan ideaverkkoon ohjaavia niin, että miettiminen on oikeastaan turhaa ennen muista sanoista saatavia apuja.

Tuollaisia tapaa kaikentasoisissa ristikoissa. Myös ns. helpoiksi ilmoitetuissa. Esimerkiksi vihje POIKIA (5) tai TYTTÖJÄ (5) tai vastaavasti kaksi piirrettyä naamaa. Turhapa on vihjettä yrittää miettimällä ratkaista.
17. [Jyrki]23.10.2006 klo 18:31
[No tulipa käytettyä (turhan) paljon sulkuja tuossa, olisi (varmaan) pitänyt vähentää niitä (ainakin hiukan) luettavuuden (ja muutoinkin ulkonäön) vuoksi. Pahoittelen (jos nimittäin jotakuta häiritsi). (;-))]
18. RA23.10.2006 klo 18:36
Jyrki, turhaan (siis pahoittelet). :-)
19. Eki23.10.2006 klo 18:36
Vuosikymmen sitten moni pyysi, että tehkää nyt niin vaikea, että kukaan ei pysty ratkaisemaan. Emme me vanhat siihen kyenneet (hennoneet?), mutta sitten tulivat etenkin Leinonen ja Pitkälä hirmuisineen. He menivät saman tien kiihdytysvauhdilla mukavuusrajojen yli. Kumpikin kuitenkin nuorena omaksuvaisena miehenä on jarruttanut ja palannut ja hakenut miellyttävyyden rajaa.

Tonin työnantajana tiedän, että hän todella haluaa löytää sen tason, jossa ratkonta on täynnä ahaa-elämyksia eikä yhtään yhyy-elämystä ole mukana. Hänellä vain on tuota puristusvoimaa niin, että jos ei pitele suitsista, niin yli mennään.
20. Jukkis23.10.2006 klo 18:38
Minäkin sain Pelikaanit aina täyteen ennen kuin tuo Pitkälä tuli mukaan kuvioihin. Sen jälkeen en ole saanut yhtäkään lehteä kokonaan täyteen, eikä kyllä tule uusimmat Paksu ja Punainenkaan. Pitkälän vaikeisiin keksin hyvä kun sanan tai pari. Ratkaisuja katsellessa ne kyllä näyttää pääosin ihan järkeenkäyviltä. En tiedä mikä epäyhteensopivuus on aivojemme välillä.
21. Jyrki23.10.2006 klo 18:42
Kyse on varmaankin siitä, mikä erittäin vaikeiden määrä on. Nimimerkki ö aloitti ketjun sanomalla, että yhä useampi ristikko on jäänyt kesken.

Erittäin vaikeita saa olla, ja olen itsekin niitä toivonut, mutta ilmeisesti tahdon niitä kuitenkin vain silloin tällöin. :) (Tiedä tässä nyt itsekään mitä oikeastaan tahtoa... olisko niin, että aina haluaa jotakin muuta kuin tarjolla on.)
22. Jukkis23.10.2006 klo 18:42
... niin ja piti sanoa vielä että Kirppulehden vaikeimmat on kanssa semmoisia, joita en saanut koskaan alkua pidemmälle silloin kun sitä lehteä vielä harrastin.

Mutta Viitamäki se edelleen osaa tehdä just semmoisia, että aluksi ei näytä tulevan mitään, mutta sitten rupeekin tulemaan. Ihme mies, sille pitäis antaa joku nopeli.
23. kp23.10.2006 klo 18:49
Kuten olen sanonut aikaisemmin. Mitä paperin tuhlausta.
-Kun kansa ei saa ristikoita tehdyksi.
24. Jyrki23.10.2006 klo 18:51
Jukkis: "En tiedä mikä epäyhteensopivuus on aivojemme välillä."

Minulla on sikäli samanlaisia kokemuksia, että jonkun laatijan erityisvaikeat tuntuvat mukavammilta tehtäviltä kuin jonkun toisen. Vaikka saan kaksi mielestäni samantasoista ratkaistua, niin toisesta jää enemmän jihuu- ja toisesta yhyy-elämys. Laatijoiden nimiä en osaa sanoa esimerkeiksi näistä, täytyy myöntää että laatijan nimi ei ole ollut kovin kiinnostava tieto.

Samantyyppinen kokemus liittyy piilosanatehtäviin: jotkut tuntuvat mielenkiintoisesti laadituilta, toiset jotenkin kömpelöiltä tai "töksähdellen läpi meneviltä" minun makuuni, eikä kyse ole vaikeusasteesta vaan tyylistä.
25. Matti23.10.2006 klo 19:26
RA, kiit pal, ei ol vai. s ku s hok.
26. RA23.10.2006 klo 20:24
Jukkis kirjoitti 18:38: "Ratkaisuja katsellessa ne kyllä näyttää pääosin ihan järkeenkäyviltä."

Tuohon samaan päädyin itsekin, kun äsken mietin omaa vastaustani ö:n kysymykseen viimeaikojen vaikeimmista vihjeistä. Vaikeimmat eivät - siis - välttämättä ole aina koviksissa.

On monia kovisvihjeitä, joita ei itse tajua, mutta kun näkee ratkaisun tai kuulee selityksen, tajuaakin heti. Ja jopa harmittelee omaa tajuamattomuuttaan. Esim. Matille taisi käydä äsken juuri näin Pallosen Teemun "JULMA CAPONE":n kanssa. - Näissä tapauksissa en ainakaan itse olisi sanomassa, että laatija on mennyt jonkun kipukynnyksen yli. Ratkojana ei ehkä vain ole tottunut tietyn laatijan tyyliin TAI vielä enemmän(!) johonkin uuteen vihjetyyppiin.

Tuon paljon puhutun Tonin kanssa ainakin itselläni kävi niin, että ensin ei syntynyt sanan sanaa, mutta sitten alkoi jo syntyäkin. Ehkä Ekin mainitsema Tonin huimimpien ideoiden "madallutuskin" auttoi. Ehkä tottuminen siihen, miten monella tavalla vihjeitä rakentaa entisten tuttujen tapojen lisäksi.

Ylivoimaiset / huonot vihjeet tuntuvat myös selitettynä sellaisilta. Ei minusta niitä kauheasti ole - ei koviksissa eikä (onneksi) helpoissakaan.
27. tonimikael23.10.2006 klo 23:17
Pieni gallup, jonka tuloksella on vaikutusmahdollisuus tulevaan paksuun pelikaaniin. Haluatteko, että pyrin tekemään noin 2, 2+, 2puoli, 3- vai 3-pökyläisen siihen visaiseen päähän? (Siksi tuo "pyrin tekemään", kun en kuitenkaan siinä onnistu. ;))
28. Timppa23.10.2006 klo 23:21
3-, ainakin sun normaalin vaikeusasteen mukaan.;)
29. Jukkis23.10.2006 klo 23:39
Tuntuu siltä että ehkä sinun 2puoli vois olla meikän ratkottavissa.
30. RA23.10.2006 klo 23:47
2puoli, kiitos.
31. Jaska24.10.2006 klo 00:00
Sellainen neljän tunnin projekti olisi sopiva.
32. Libero24.10.2006 klo 00:09
tonimikael: Mitä sinun Ristikkorinkiin laatimasi vaikeat ristikot mahtavat olla Paksun Pelikaanin vaikeusasteikossa? Kakkosiako? Ratkomani tapaukset ovat joka tapauksessa olleet humaaneja joitakin selittämättömiksi jääneitä kohtia lukuun ottamatta.

Pyri tekemään vastaavanlainen, niin siitä voi sitten lopuksi tulla sopivan vaikea tuohon lehteen.
33. tonimikael24.10.2006 klo 02:27
Libero: RR:n vaikeat olen pyrkinyt laatimaan 3-tähtisiksi. Mutta ehkä ovat jääneet vähän helpommiksi kuin Pelikaaneihin tekemäni. Ja RR:n ristikothan on helpompi ratkoa siten, kun voi tarkastaa hetin yksittäisenkin sanan oikeellisuuden.

Ehkä minä näiden perusteella pyrin johonkin 2,68-mukulaiseen tuotokseen. Sanokaapa sitten, että onnistuiko. :)
34. lasse24.10.2006 klo 02:29
tonimikael
ehdottomasti 3,mielellään 3+
35. Antti Viitamäki24.10.2006 klo 03:04
Lottokupongit ja ässäarvat: mitä paperin tuhlausta, kun suurin ostajista ei voita mitään.

Sanomalehdet: mitä paperin tuhlausta, kun vain aniharva lukija lukee kaikki jutut.

Järki: mitä tuhlausta ylipäätään.
36. Ritu24.10.2006 klo 10:09
Sellaiset ääripäähän viedyt kovikset eivät ole lemppareitani. Mutta kuten ajan saatossa on omista ratkomistottumuksistaan huomannut, kyllä sitä yhä enenevässä määrin on siirtynyt kokeilemaan niitäkin ja omia rajojaan.

Ö mainitsi alustuksessaan, ettei ole mukavaa, kun ratkonta etenee niin hitaasti. Sama asia täällä. Jos parin päivän miettimisen jälkeenkin on vain muutama epävarma t-kirjain paikallaan, niin pikkuhiljaa loppuu se suomalainen sisu ja homma lopahtaa siihen.
Ja jos vielä ratkaisun nähtyäänkin jää njääh-tunne useista vastaussanoista, niin siinä ei minkään valtakunnan seliselit muuta sitä ikävää tunnetta, että tulipa tuhlattua tuohonkin ihan turhaan noin paljon aikaa. Se vain yksinkertaisesti harmittaa.

Tuossa Jyrki ja Jukkis mainitsivatkin tuon tyyliseikan. Jonkun laatijan tyyli vain aukeaa eri tavalla ja saa sen miellyttävyyden tunteen, jonka haluaa kokea jokaisesta ratkaistusta ristikosta. Varsinkin jos ristikko on siellä omien kykyjen äärirajoilla ja sen äärellä on pakertanut hikikarpalot otsalla, niin sitä ehkä odottaa vieläkin enemmän siltä ahaa-elämyksien määrältä ja jessss-tunteelta.

Minä en osaa alkaa vaatimaan ääripään kovisten helpottamista, vaikka omalla kohdallani niitten kesken jääminen on enemmän sääntö kuin poikkeus. Täällä on nähty, että kyllä niillekin sitten osaajansa ja omien rajojensa kokeilijoita löytyy.
Tosin minulla keskenjääneissä ristikoissa on paljon sellaisia, joissa oma lamppu on vain jäänyt syttymättä ja vastaussana on ollut jälkeenpäinkin jopa mieltä lämmittävä.
37. kp24.10.2006 klo 10:20
"jos vielä ratkaisun nähtyäänkin jää njääh-tunne useista vastaussanoista, niin siinä ei minkään valtakunnan seliselit muuta sitä ikävää tunnetta, että tulipa tuhlattua tuohonkin ihan turhaan noin paljon aikaa. Se vain yksinkertaisesti harmittaa". Ritu puhuu täyttä asiaa.

-Tässä on haaste. Laatija ei tee ristikkoa itselleen, vaan
ratkojalle. -Jos laatija tekee ristikon itselleen ei sitä tarvitse
lähettää mihinkään...
38. Ritu24.10.2006 klo 11:47
Vielä sen verran aiheesta ja aiheen vierestä, että monissa visaisissa ristikoissa se suola on juuri ahaa-elämyksiä tuottavat vihje-ja vastaussana kytkennät. Erilaiset kikkailut on mielestäni ihan kivoja, silloin kun vihje ja vastaussana menevät kiistatta yksiin, kun juonesta pääsee kiinni.

Tuota Pallosen Teemun ristikkoa tehdessä huomasin taas sen, että kun vihjeet ovat monimerkityksellisiä ja hauskoja, niin niitä voi käyttää toisinkin kuin vain ratkomalla ristikoita.
Minulla on 15-vuotias poika, joka ei ristikoita ole ratkonut juuri nimeksikään, joskin joutunut (väkisin) seuraamaan vierestä, kun välillä tulee ääneenkin pähkäiltyä jotain.

Mutta tämänkin koviksen vihje-vastauspareja käytin sellaisenaan vähän niinkuin tietokilpailumielessä. Eli esim. annoin vihjeen PETO ILMAN PARIA ja HAUISTA JÄNNITTÄVÄ vastaussanoineen ja kysyin, miten ne liittyvät toisiinsa.
Ilmeestä päätellen niiden yhteyden löytäminen oli varmaan yhtä hauskaa kuin itselle kokonaisen ristikon täyttäminen.
39. Libero24.10.2006 klo 12:04
tonimikael 24.10.2006 klo 02:27

Hyvä vain, jos ja kun RR:n vaikeat ovat kolmitähtisiä. Ilman muuta se helpottaa, kun elektroninen sanaseppovirkaveli on koko ajan päivystämässä ja tarvittaessa käytettävissä. Ehkä nuo vaikeat ovat tuntuneet minusta paperiversioita helpommilta senkin takia, että niissä vaikuttaisi olevan jonkin verran vähemmän pinta-alaa kuin normaalissa ristikkolehtisivussa. Ei väsy kesken kaiken.

- - -
En minäkään vaadi ÄÄRIPÄÄN kovisten helpottamista. Ne ovat omassa kategoriassaan. Jotkut niistä ovat jopa niin vaikeita, etteivät ne kestä edes jälkikäteistarkastelua. Eilen illalla selvittelin muuatta ratkaisu sopivasti hollilla, mutta jätin sen puolivälissä kesken. Kun kysymysmerkkejä alkoi tulla ripeään tahtiin, niin asiaintilasta harmistuminen olisi ollut turhaa voimien tuhlausta.

Asia erikseen on se, että toivon ja odotan hartaasti vaikeimpien ristikoiden joukkoon niitä, joissa ratkonnan päätteeksi olisi vain pari kysymysmerkkiä. Onhan niitäkin, kun tietää, mistä etsii. En toivo niitä vain itselleni. Synnynnäisenä agitaattorina kerron herkästi eteenpäin, kun löydän tähän kehitysvaiheeseen passeleita ristikoita.

Tuota kp:n uutista on vaikea ymmärtää: "Tässä on haaste. Laatija ei tee ristikkoa itselleen, vaan ratkojalle." Minua surettaa se, että aivan liian myöhään sain käsiini haastavia ristikoita. Uusille tavoille oppiminen ei käy käden käänteessä. Ehkä kp:kin vielä havahtuu. "Njääh"-tunne ei kuulu mitenkään erityisesti vaikeiden ristikoiden skaalaan, vaan sama tunne on tuttu ylettömän fakkisanaisista helpoista ristikoista.
40. kp24.10.2006 klo 12:09
"Njääh"-tunne ei kuulu mitenkään erityisesti vaikeiden ristikoiden skaalaan, vaan sama tunne on tuttu ylettömän fakkisanaisista helpoista ristikoista. -Ilmeisemmin näin on.
Mutta ero vain on siinä, että ne saa täyteen.
41. kp24.10.2006 klo 12:10
Kaikista enemmän tympääntyy sellaisiin asioihin, joita ei
saa valmiiksi.
42. mor24.10.2006 klo 12:23
Niinkuin tämä keskustelu?
43. Sakke24.10.2006 klo 12:24
Niinpä. Sitä tympääntyy itseensä, koska ei koskaan tule valmiiksi siten että sen itse näkisi. Mitäpä se vainajaa hyödyttää vaikka joku hautajaiset videoisikin.
44. Eki24.10.2006 klo 12:42
Tällä keskustelulla on paljon annettavaa kovisten kehitykseen. Sitä tuskin mor edes tarkoitti.
45. mor24.10.2006 klo 13:10
Luulenpa, että Eki tietää mitä tarkoitin.
46. Libero24.10.2006 klo 13:37
kp: "Mutta ero vain on siinä, että ne saa täyteen."

Se, että saa ristikon täyteen, ei ole mikään itseisarvo. Kuten Ritu (kello 11.47) kertoo, kovisten yksittäisistä vihjeistä ja vastaussanoista riittää jakamista myös muille. Jotkut vihjeet toimivat kauan, kauan syntymänsä jälkeenkin. Olennaista ei ole sekään, onko vastaussana valjennut varhais- vai myöhäissytytyksellä. Olennaista on, että myös ristikoita ratkomattomat voivat hoksata yhden vihjeen jujun ja silmin nähden nauttivat siitä.

Oikeastaan yksi kokonaisvaltainen ahaa-elämys koviksista on jo kyllin. Minun hautajaisteni videosta takuulla näkyy, että ehdin kuin ehdinkin ennen videointia tajuta kovisten periaatteellisen merkityksen! :)
47. kp24.10.2006 klo 13:43
Kuka tahansa, joka "erehdyksessä" ostaa jonkun ristikkolehden tai jotain muuta, josta ei anna vastinetta. Ei
osta toista kertaa...
48. kp24.10.2006 klo 13:43
josta>joka
49. tonimikael24.10.2006 klo 13:52
Kun koopeella näkyy olevan ainoa tarkoitus äänessäolemisellensa muiden laatijoiden työn mollaus(nasaali vaihtaenkin), ja oman työnsä erinomaisuuden esilletuominen, niin sovitaanko, ettet, kp, kirjoita tähän säikeeseen enää. Olemme jo nimittäin kaikki erittäin tietoisia sinun asenteestasi koviksiin. Ja tällainen makuasioista kiistely ja kapeakatseinen itsekeskeinen keskustelu ei varmastikaan rakenna mitään. Ugh. Olen älähtänyt.
50. kp24.10.2006 klo 14:06
Olet Ugh älahtynyt.
-Muttei välähtänyt, miksi tuon kirjoittelit.
51. kp24.10.2006 klo 14:13
Minä en mollaa, enkä tuo esille mitään. On lukijan "vika" miten hän lukee... Ja sillehän minä en voi mitään.
52. voi itku24.10.2006 klo 14:18
On ratkojan vika, jos ei tunne fakkisanoja ja lukijan vika, jos ei tunne kirjoittajan tyyliä.
53. Jaska24.10.2006 klo 14:24
Kyllä kp on tälle sivustolle hyödyllinen mies. Taitaa olla melkeinpä ainoa huutavan ääni korvessa, joka perusteleekin valtavirrasta poikkeavaa linjaansa. Sama se provoileeko vai onko tosissaan, saa joka tapauksessa aikaan välillä kipunoivaakin väittelyä. Ei se ole pahitteeksi, jos ei mene henkilökohtaisuuksiin. Jos ei kp:tä olisi, hänet pitäisi keksiä.
54. kp24.10.2006 klo 14:35
"Kuten olen sanonut aikaisemmin. Mitä paperin tuhlausta.
-Kun kansa ei saa ristikoita tehdyksi".

Tässä eräs kommenttini. Miten tonimikael saa tästä tai noista
muista tuolaisen käsityksen?

-On ilmiselvää paperin haaskausta, jos ristikoita ei saa täyteen. Sitä vartenhan lehti kustannetaan, että ristikot saa¨
täyteen.... Ja tätä kautta lehtiä menee kaupaksi jne.
55. kp24.10.2006 klo 14:43
Jos lehdet ei mene kaupaksi se kaikki jää kustantajan kontolle. Kioski/lehtipiste karhuaa kyllä omansa...
56. Seppo24.10.2006 klo 14:44
Tonin kysymykseen oma vaatimaton mielipiteeni jatkeeksi.
Pelikaanien loppupäässä kuuluukin olla useita vaikeita
täyskolmosia, mutta vaikka vaikeita ei koskaan olekaan liikaa,
voisi olla kohdallaan IS koviksien vaikeusasteiden jakaminen
siten, ettei kahtena peräkkäisenä lauantaina olisi täyttä
kolmosta vaan vuorotellen eri vaikeusasteisia ja joskus harvinaisena herkkuna 3+. Ymmärtääkseni kp kertoi joskus,
ettei hän ratko koviksia, mutta silti hänellä näyttää olevan
niistä selkeä mielipide. Itse taisin kuulua Ekin mainitsemiin,
jota pyysivät sitä "mahdotonta" ristikkoa, jonka Leinonen
sitten päräytti Sanaseppoon, eikä haittaisi, vaikka Tonikin
sellaisen joskus tarjoilisi.
57. Eki24.10.2006 klo 14:46
Seppo, nythän IS:ssa on joka toinen viikko n. 2½ ja joka toinen n. 3. Ollut pitkään ja säännöllisesti. Ja kuten olen sanonut, pientä helpostusta on tulossa jatkossa, näin on koko tiimin kesken neuvoteltu.
58. Seppo24.10.2006 klo 14:55
Eki, oikeassa olet, rytmitys on melko mukavasti kohdallaan
IS koviksissa, osuivat vain melkeinpä vuoden pahimmat aika
lähekkäin, tarkoitan Alfia ja Anttia. Yleensä koviksesta selviää
lauantain puolella, mutta näistä jäi vähän nyppimistä vielä
sunnuntaillekin.
59. Eki24.10.2006 klo 15:02
Ja niin kuin niitä kahta olen yrittänyt pitää aisoissa jo ennen noiden julkistamista. Mutta nyt ovat pyhästi luvanneet yrittää vielä enemmän. Seuraava skyttöily vaikuttaa vähän helpommalta. Kunhan ei sitten menisi alle. Isänpäiväviikonloppuna se nähdään. Ensi lauantaina on Pitkälää herkullisena pötkönä, sitten meikäläistä ja sitten sitä Skyttää.
60. Jukkis24.10.2006 klo 15:42
On tuo kyllä kp:ltä aika tökeröä toistuvasti haukkua osaa laatijakolleegoistaan paperintuhlaajiksi. Vähän rotia tähänkin hommaan.
61. tonimikael24.10.2006 klo 15:49
Jukkishan sen tuossa edellä sanoi.

Ja jos koopee kokee nämä kovistason ristikot paperintuhlauksena, pyytäisin häntä ottamaan yhteyttä IS:n ristikkotoimitukseen ja Pelikaanien päätoimittajaan selvittääkseen vastausmääriä.
62. kp24.10.2006 klo 16:01
Jukkis en minä hauku ketään.
-Sanoin, että on tuhlausta. En muuta. Älkää tulkitko kirjoituksiani, kun ei onnistu.
63. Eki24.10.2006 klo 16:03
Voin selvittää vastausmääriä, jos saan ensin niitä paljon penäämiäni levikkilukuja.

Paperintuhlaus on kai lähinnä epätoivoinen metafoora.

Jokainen voi harrastaa tutkimusta itsekin. Katsokaa IS:stä ja Punaisen Pelikaani viimeisiten kuukausien ristikoista voittajaluettelojen nimiä. Sieltä löytyy uskomaton määrä eri ratkojia, suurin osa minulle(kin) aivan tuntemattomia ihmisiä.

Kovikset ovat - jälleen kerrattuna - yleisönpalvelua parhaimmillaan eikä niiden julkaisu ole keneltäkään muulta pois, mutta ne antavat moneen elämään miellyttävää lisäsisältöä.
64. matts24.10.2006 klo 16:22
Vuosia olen odottanut IS:n palkinnon joskus osuvan kohdalleni - turhaan. Taitaa olla paljon osallistujia kun ei osu kohdalleni.
65. Taata24.10.2006 klo 16:40
Minulle osui kerran päävoitto, kun sain kovan väännön jäl- keen IS:n ison koviksen ratkottua joskus 1960- luvun lo-
pulla tai 1970-luvun alussa. Voittosumma oli mahtavat 50
markkaa silloista rahaa ja sillä saikin jotain siihen aikaan.
Enpä paljon muulloin ole niitä ratkonutkaan enkä ainakaan
lähetellyt. Muista lehdistä ajoittain paljonkin. Aluksi tuli voit-
tojakin, mutta sitten onni hylkäsi minut ja lopettelin ratkai-
sujen lähettelyt jo vissiin parikymmentä vuotta sitten. Pitäisi
varmaan kokeilla välillä, että joko tuuri olisi parantunut?
66. yngve24.10.2006 klo 17:26
Jos puhutaan pelkästään IS:n Koviksista, niin siellä on kyllä tapahtunut selkeä vaikeusasteen nousu.

Ennen oli todella vaikeita vain ALKUVUODEN VAIKEIN ja VUODEN VAIKEIN. Niitä sai puristaa oikein tosissaan. Nyt saa puristaa 3 pallosissakin yhtäpaljon ja usein enemmänkin, jos meinaa saada valmiiksi.

Aiemmin 2 puolikkaat meni liiankin helposti, mutta nykyään ne on meikäläiselle sopivia.

Kyllähän nuo 3 palloisetkin saa ratkottua kun oikein asiaan ryhtyy kunnolla, mutta niissä tuppaa menemään aikaa sen verran, että yhä useammin ja useammin olen jättänyt suosiolla homman kesken.

En tiedä miten yleistä on, mutta ainakin itse olen jättänyt yhä useammin koko lehden ostamatta, kun ennen ostin joka viikonloppunumeron ja nimenomaan KOVIKSEN vuoksi.

Olisi kiva tietää, onko Kovisten vastausmäärä lisääntynyt vai vähentynyt viime vuosina?

Olisiko muutaman vuoden takaisella Koviksen koon pienetymisellä mitään tekemistä vaikeusasteen lisääntymiseen?
67. Jyrki24.10.2006 klo 17:31
Tuli mieleen yllä olevista: joskun on mietityttänyt, montakohan oikein ratkaistua vastausta on tullut PuPen siihen vaikeaan ristikkoon, johon niitä on tullut vähiten. Arvaan kuitenkin, ettei tällaisia tilastoja ole pidetty, koska se vaatisi kaikkien vastausten läpikäyntiä. Palkittava arvotaan kai niin, että poimitaan kasasta palautuksia, kunnes löytyy sellainen, jossa on täysin oikein ratkaistu kappale?
68. [Jyrki]24.10.2006 klo 17:33
[joskun -> joskus]
69. Jyrki24.10.2006 klo 17:42
Ai niin, vielä noista Taatan mainitsemista palkinnoista: muutamia kertoja olen täyteen ratkottuja ristikkolehtiä tai muista lehdistä yksittäisiä ristikoita lähettänyt, mutta koskaan en ole mistään palkintoa voittanut. Lähetettyjen vastausten määrä ei minulla kylläkään ole varmasti ollut kovin suuri moneen muuhun ratkojaan verrattuna. Mutta silti palkinnon puuttuminenkin on alkanut vaikuttaa intoon ostaa lehtiä. Ratkominen on tietysti sinänsä mukavaa, mutta tietyn lisäkannustimen edes joskus voittaminen olisi tuonut.

Otin tämän esiin vain siksi, että tuokin aihe hiukan nivoutuu tähän vaikeimpien ratkaisemiseen ja sen palkitsevuuteen (henkisesti, mutta toivoisi että joskus myös rahallisesti).
70. RA24.10.2006 klo 17:45
Kovis on IS:ssa kerran viikossa. Ollut jo kauan ja juuri tuolla lailla vaikeustasoltaan vaihdellen. En usko, että kukaan on niin "erikoinen", että ostaisi ko. lehden pelkästään koviksen takia kerta toisensa jälkeen vain pettyäkseen, kun ei ratkea. Uskoisin, että suurin osa ostaa lehden, tekee ehkä helpon ja sitten kokeilee, minne asti omat rahkeet kulloinkin koviksen kanssa riittävät. Väitän, että itselle aina vain vaikeampien ja vaikeampien kokeilu ja tutkiminen on helpoin (!) tapa kehittyä ratkojana.

Varsinaisissa ristikkolehdissäkin on yleensä jo kannessa selvästi ilmoitettu, jos osa ristikoista on visaisia. Miksi joku ostaisi tieten tahtoen lehden, jossa on vaikeita ja sitten narisisi, että "tässähän oli vaikeita"? Minusta olisi kohtuutonta, jos ensin ostaisin osittain kiinankielisen kirjan ja sitten alkaisin valittaa, että "En minä osaa kiinaa! Miksi tällaisia tehdään! Mitä paperinhaaskausta! Itselleenkö nuo kiinalaiset näitä tekevät!"

Tuntuupa siis aika hyödyttömältä keskustella, tarvitaanko koviksia vai. Totta kai tarvitaan! Hyvät ratkojat nauttivat niistä ja vähemmän hyvät saavat materiaalia kehittyä.
- Ainakaan itselleni se, että ristikko jää joskus auki, ei totta vie ole minkään sortin tuska. Sitä innokkaammin odotan ratkaisua ja sen tutkiskelua.

SEN SIJAAN tuo ö:n avauksessaan esittämä tilanne on hyvinkin keskustelun arvoinen (ja tässähän sitä nyt on paljon ja hyvin käyty)! JOS jo valmiiksi taitavat ratkojat alkavat "sankoin joukoin" viestittää, ettei enää ratkea, laatijoiden on syytä miettiä, missä ja miten on mennyt
pitkä(lä)ksi. :-)

Ja noinhan ainakin Eki kertoo jo tehdynkin. Helpottaminenkaan ei liene ihan helppoa, koska helposti alkaakin syntyä jo liian helppoa? Laatijat varmaan tietävätkin tai ainakin parasta aikaa miettivät, minkätyyppisistä vihjeistä tulee eniten ylimeni-palautetta?
71. Jyrki24.10.2006 klo 18:13
Ratkojana kehittyminen on toki mukavaa. Mutta viime aikoina on tullut mieleen, haluanko kehittää juuri sellaista ratkaisutaitoa, mitä eräät vaikeat tehtävät nykyään edellyttävät. Onko siis ihan tarpeellista tai edes mukavaa oppia niitä knoppeja, joita laatija on kehittänyt, vai olenko vain vähän kuin "laatijan talutushihnassa".

Toisaalta kyllähän vaikeat ristikot ovat tavallaan myös taideteoksia, joiden ratkonnasta voi iloita sellaisenaan, siis ajattelematta koko ajan sitä, onko tehtävä nyt kaikkien toiveideni mukainen. Oikeasti en siis ole valittamassa vaikeista, vaan pohdin vain niiden merkitystä itselleni silloin tällöin. Sitä paitsi tauon pitäminen auttaa: muutaman kuukauden päästä taas innostaa ratkominen, joka aiemmin alkoi maistua puulta kaikesta laatijoiden kekseliäisyydestä huolimatta.
72. RA24.10.2006 klo 18:30
Jyrki, huono vihje (tai ratkaisusana) on huono, olipa se helpossa tai vaikeassa. Ovathan helpoissakin olevista "karttapaikoista" tms. monet ratkojat sanoneet, ettei voisi vähempää kiinnostaa moiset opit.

Olisi mielenkiintoista kuulla, minkätyyppisiä knoppeja yllä tarkoitat - siis nimenomaan koviksiin liittyen. Luulisi kiinnostavan laatijoitakin.
73. Jyrki24.10.2006 klo 18:48
RA, ei mikään aivan tietty knoppityyppi, vaan kulloisenkin laatijan knopitustapa. Esim. jos koko ristikko perustuu tietyntyylisiin harhautuksiin, niin se voi olla kiva ratkaista sinänsä, mutta ratkaisun valmistuttua jään toisinaan miettimään, tulinko nyt sen paremmaksi ratkojaksi kuitenkaan. Osaan ehkä siitä lähtien ratkaista vähän paremmin saman laatijan samantyylisiä ristikoita, mutta se on aika kapeaa kehitystä.

Sen sijaan luova ajattelukyky ja totuttujen ajattelukaavojen rikkominen on kyllä saattanut kehittyä tällaisten tehtävien ratkomisella vähitellen. Se ehkä onkin antoisin puoli pitemmällä ajalla näiden ratkomisessa, mutta tapahtunee vähitellen ikään kuin huomaamatta.

Kielellisistä asioista olen kiinnostunut. Minulle palkitsevimpia ratkottavia ovat yleensä sellaiset tehtävät, joissa oivallan myös kielestä jotakin mielenkiintoista, mitä en ole tullut aiemmin ajatelleeksi. Siksi esim. Kirppu-lehdessä olevat muut kuin ristikkotehtävät (palindromi-, anagrammi- yms. tehtävät) tekevät siitä lehdestä minulle mielenkiintoisen, eivät niinkään vaikeimmat ristikot. PuPessa esim. sanakäärme on minulle mieleen, samoin piilosanat, ja ne tulee yleensä ratkottua ensin, ristikot vasta sitten.
74. kari kämäräinen24.10.2006 klo 20:37
Minusta Teemulla (Pallonen) on tällä hetkellä paras tatsi tuossa vaikeustasossa. Tai ollut jo pitkäänkin...
75. Hui_hai24.10.2006 klo 23:02
Lähettäjä: kp 24.10.2006 klo 10:20

"jos vielä ratkaisun nähtyäänkin jää njääh-tunne useista vastaussanoista, niin siinä ei minkään valtakunnan seliselit muuta sitä ikävää tunnetta, että tulipa tuhlattua tuohonkin ihan turhaan noin paljon aikaa. Se vain yksinkertaisesti harmittaa". Ritu puhuu täyttä asiaa.

-Tässä on haaste. Laatija ei tee ristikkoa itselleen, vaan
ratkojalle. -Jos laatija tekee ristikon itselleen ei sitä tarvitse
lähettää mihinkään...

jep jep, muutamat tuolla kommentoivatkin jo tätä mitä minä seuraavassa, mutta otetaan nyt vielä kerran omalla tyylilläni oma henkilökohtainen mielipiteeni.

"Jos ristikkoa ratkoessa tulee njääh tunne ennen kuin on vastaussanaa nähnytkään, niin siinä ei minkään valtakunnan seliselit muuta sitä ikävää tunnetta, että tulipa tuhlattua tuohonkin ihan turhaan noin paljon aikaa. Se vain yksinkertaisesti harmittaa". Näin käy erityisesti fakkisanoilla fakkivihjein vihjeytettyinä. Eli ns. helpoissa, jotka sisältävät runsaasti A20->ATIU, UNKARISSA->TATA tyylisiä vihjeitä. Minä en taatusti halua uhrata aikaani moiseen ala-arvoiseen roskaan (mielipide, turha yrittää todistaa vääräksi!). Minun näkökulmastani tämä se vasta on paperintuhlausta! Tosin kun kerran käyvät kaupaksi niin tehköön joku näitäkin. Kukapa minä olen sanomaan, että ihmiset eivät saisi harrastaa mitä haluavat niin kuin harrastavat, kunhan se ei ole lakien ja hyvien tapojen vastaista. kp maisesti vertauksin: Eivät kaikki halua pihalleen suihkulähdettä, joillekin riittää kaivinkoneella tehty soramonttu.

Kaikkein vaikeimmat jäävät minultakin toki ratkomatta, mutta en minä niitäkään ole keneltäkään kieltämässä...
76. Ritu25.10.2006 klo 00:30
Täytynee sen verran tarkentaa tai täsmentää omaa kommenttiani 24.10 klo 10:09, jota on siteerattu muissa yhteyksissä.
Minun kommenttini liittyi vain ja ainoastaan ö:n alustamaan visaisten ristikoiden miellyttävyyden ja helpottamisen pohdintaan.
Sen ei ollut tarkoitus olla puolustuspuheenvuoro helppojen eikä visaisten puolesta eikä olla niitä kumpaakaan vastaan.
Molempi parempi, kumpiakin ratkon enkä kummastakaan luopuisi.
Mutta tuo ei sulje pois sitä, etteikö molemmissa olisi paranneltavaa ratkojaystävällisempään suuntaan, meidän ratkojien ilon maksimoimiseksi ;)
77. Ritu25.10.2006 klo 08:56
Kuka sen muuten päättää, kuinka monta palloa esim. tuohon Ilta-Sanomien kovisten vaikeusasteeksi merkitään?
Laatija, koeratkoja, molemmat yhdessä?
78. Eki25.10.2006 klo 09:17
Laatija, koeratkoja´+ yllekirjoittanut. Hieman eri suhteessa eri laatijoiden tapauksessa. Joissakin tapauksissa laatija tekee oman työnsä ja altistaa sen kokonaan meidän muiden palloteltavaksi.

Ajatellaan vaikka tätä tulevaa skyttäilyä. Antti varmaan kovasti odottaa kuulevansa, menikö nyt kolmemiinuspalloseksi tai tällätäänkö siihen vanhat kolme palloa. Vai menikö ehkä peräti kakspuolpalloseksi. Tällä kertaa meillä on aikaa tehdä muutoksia eli jos tulos on pahasti muuta kuin mitä on toivottu, niitäkin saatetaan jopa tehdä.

Tulevan lauantain pitkälöinnistä Toni sai tarkastajalta kommentin: "Tosi hyvä ristikko mutta kirkas kolmonen ja ejlä ylikin!" Kun lisätarkastaja eli itsekin visaisia tekevä laatija vielä ähki sen kanssa, Toni päätti muuttaa ison osan vihjeistä vähän helpommiksi. Uutta versiota ei aikataulun takia ehditty käydä enää läpi, joten kaikki jännittänee, mikä siitä tuli. Tämä(kin) kertoo, että Toni todella haluaa tehdä miellyttäviä koviksia, joita ihmiset todella osaisivat ratkoa. Tonin tuntien siitä ei tullut liian helppo mutta vielä paljon parempi visainen.
79. qwer25.10.2006 klo 18:50
IS:n vaikeustaso on lisääntynyt kuin itsestään. Eki on kai lähettänyt hyvävelipostituslistassaan oleville laatijakavereilleen ohjeen, että tehkää vieläkin vaikeampia. Siinä he ovat onnistuneet totaalisesti. Lauantain Ilta-sanomat jää yhä useammin lehtihyllyyn.
Yhdyn ylläkirjoittaneisiin (paitsi RA:han) täydellisesti.
Ekillä on horisontti totaalisesti hukassa kolmepallosissa.
80. ö25.10.2006 klo 19:41
En nyt sanoisi noin pahasti Ekistä. Eihän kysymys ole kuin pienen pienestä jenkauksesta helpompaan suuntaan. Suurempi pelko on, että helpotetaan liikaa, jos tässä kovasti yrmyilemme.
81. qwer25.10.2006 klo 21:37
Joo. Näinhän se on.
82. Lauri Kultti25.10.2006 klo 21:50
Jos Eki todellakin on yksilöitävissä syypääksi siihen, että vaikeitakin ristikoita julkaistaan, niin suuret kiitokset sinulle, Eki. Muista aina, että meitä tykkääjiäkin on, vaikka emme ehkä pidä usein niin kovaa ääntä itsestämme kuin ne, jotka eivät tykkää (tämä kai on aivan yleinen ilmiö kaikkien muidenkin asioiden kohdalla - valittaminen on yleisempää kuin kiittäminen). Olisi älytöntä ja tylsää, jos kaikki ristikot olisivat enemmistön mieleen. Ei mitään muutakaan kulttuurin osa-aluetta tehdä pelkästään sillä idealla, että kaikkien tai edes suurimman osan pitäisi tykätä.

Minä ostan lauantain Ilta-Sanomat vain ja ainoastaan sen takia, että siellä kolmepalloinen ristikko!
83. Ritu25.10.2006 klo 22:32
Itse sanoisin tässä vaiheessa, että onhan sitä tämän harrastuksen parissa etulyöntiasemassa.
Minusta näitten kovisten suhteen ollaan jo menossa siihen suuntaan, että mehän saamme lähes mittatilaustyönä tehtyjä ristikoita!
Kovikset on yksi sektori ristikoiden joukossa ihan niin kuin runot kirjallisuudessa. Ne hakevat selvästi vielä paikkaansa ja suuntaansa ja ovat kehittyneet koko ajan.
Täällähän laatijaosapuoli on ollut koko ajan pelkkänä korvana ja ottamassa toiveita meiltä vastaan. Mikä tämän hienompaa palvelua on!
84. Jyrki25.10.2006 klo 23:06
Ensiksi Lauri Kultin näkökantaan viitaten pieni kommentti: Uskoakseni tässä säikeessä ei kuitenkaan useimmilla (jos kellään) ole tarkoitus valittaa visaisista, vaan eritellä, missä kohtaa itse kukin tuntee ylivaikean rajan tulevan vastaan ja miksi. Itse koen sen erittelyn suhteellisen hankalaksi, mutta muut keskustelijat ovat mielestäni onnistuneet kertomaan asiasta hyviä näkemyksiä. Eki ylempänä totesikin tällä keskustelulla olevan annettavaa kovisten kehittämiseen, mitä pidin hyvin positiivisena suhtautumisena tällaiseen keskusteluun.

Sitten noista palloista/tähdistä/numeroista yms. joilla ristikoissa ilmaistaan vaikeusastetta. Minusta (ratkojana) ne eivät ole koskaan olleet oikein kiinnostavia, sillä jotkut 2-tähtiset ovat olleet mielestäni 3-tähtisten luokkaa ja päin vastoinkin. Se voi tietysti johtua laatijoiden virhearvioinnista tähtiä annettaessa, mutta enemmän vaikuttanee se, mikä kellekin ratkojalle on helpompaa ja mikä vaikeampaa. Siksi hiukan ihmetyttää tämä tarkkapiirteinen 3+, 3, 3-, 2½ -keskustelu, sillä se tuntuu hiukan toisarvoiselta ratkojien kannalta. Todella siis vain ihmetyttää, en suinkaan sitä paheksu. Jos se on tarpeellista laatijoille mittarina ja esim. ristikoiden laatimisen taloudellisen menestymisen (asiakastyytyväisyyden ja sen myötä menekin) kannalta, niin kaikin mokomin!
85. Jaska26.10.2006 klo 00:33
Laatijaa ei minusta kovasti auta muutaman tottuneen kovisratkojan tasotoiveet em. skaalalla. Palautetta pitäisi saada kymmeniltä, mieluiten sadoilta ratkojilta, ja tärkeintä laatijan on saada tietää ristikon täyttöön (valmiiksi) mennyt aika. Täällä sitä ei ole tapana ilmoittaa, muistelen mm. RA:n ottaneen asiaan kielteisen kannan, vaikka hän itse on niitä nopeimpia. Luultavasti jotkut pidättäytyvät ilmoituksesta, koska eivät halua aikojaan verrattavan jonkun huippuratkojan kuten Juhani Heinon haamuaikoihin. Eipä Heinokaan niitä enää täällä ilmoittele. Olkoon sitten niin, mutta gallup voitaisiin tehdä anonymiteettisuojin kuten SM-kisassa, jonka yksi kovis joka toinen vuosi ei kuitenkaan riitä hahmottamaan sopivaa kovisskaalaa kerran viikossa ilmestyvään Plussaan.

Gallupissa pitää tietysti myös kysyä, mikä ratkojan mielestä on hänelle se aikaraja, mitä ratkonta ei mieluusti saisi ylittää, ja minkä jälkeen luopuu ratkonnasta. Itselläni sellainen mukava viikonlopun plussarupeama ala- ja yläpäälle on n. neljä tuntia. Omalla skaalalla se on kolme miikka, täyskolmoset vaativat keskimäärin tunnin pari enemmän, joskus harvoin voi onnistua kolmeen tuntiin. Kuuden tunnin jälkeen on jo pakko keskyttää ja yrittää jatkaa seuraavana päivänä, jolloin yleensä onnistuu, aina ei. Skytän ja Simbergin pahikset vaativat jopa 11 ja 12 tunnin työn, mutta Skytän ristikkoa en onnistunut täyttämään virheettömästi. Kyllä nuo olivat kolmeplussia,1-5 skaalalla viitosia. Jos valmista ei tule kolmessakaan istunnossa, yleensä luovutan. Näin on käynyt joskus mm. vuoden vaikeimmassa, mutta jopa 2½:ssakin. Pidän itseäni aika sitkeänä yrittäjänä ja minulla on aikaa, mutta varmasti keskiverto kovisfani haluaa selvitä urakasta nopeammin. Ja siihenhän saadaan varmuus gallupilla.
86. Jyrki26.10.2006 klo 01:32
Lienevätkö täällä palstoilla suunnilleen kaikki minua lukuun ottamatta huipputason ratkojia? Minä en ainakaan ole koskaan osallistunut mihinkään ratkontakilpailuihin enkä varmasti tule näillä korkeintaan keskitasoisilla taidoillani osallistumaankaan. Ei myöskään ole erityistä kiinnostusta tieteillä vaikeusasteikkoasioiden kanssa, enkä koskaan ole edes laskenut tunteja, kuinka monta kuluu jonkin vaikean ristikon ratkomiseen.

Täällä keskusteluissa on näissä ristikoita koskevissa aiheissa koko ajan kohtalaisen ulkopuolinen olo, kun tuntuu siltä että "ammattilais"ratkojat keskustelevat ammattilaislaatijoiden kanssa. En ihan äkkiä (enkä miettimälläkään) taida osata sanoa, kuka toinen täällä olisi itseni kaltainen vain kevyen luokan harrastelija, jota ristikot kyllä kiinnostavat mutta vain satunnaisena ajanvietteenä. Joko kovin monet minun kaltaiseni eivät ole lainkaan löytäneet koko tätä sivustoa, tai sitten eivät uskalla ottaa osaa keskusteluihin, joissa keskustelijat ja aiheet ovat kovistasoa ja keskustelijat tuntuvat vielä tuntevan toisensa ennestään. En tiedä.

Mutta ei tämä ole tarkoitettu ilkeäksi kritiikiksi foorumia kohtaan. Kerron vain, minkä tyyppisenä subjektiivisesti näen saitin yleisilmeen. Uumoilen, että jotkut muutkin harrastelijatason ratkojat voivat ajatella osin samoin poiketessaan tutustumassa sivustoon, mutta se on vain arvailuani.
87. iso S26.10.2006 klo 09:03
Joskus kauan sitten paikallislehti teki juttua Lohjan uimahallista. Saatiin asiantuntevia mielipiteitä: jotkut eivät olleet koskaan käyneet, jotkut viimeksi muutama vuosi sitten, yksi kävi muutaman kerran vuodessa. Jäin ihmettelemään miksei reportterinplanttu voinut vaivautua puoli kilometriä pitemmälle, sinne uimahallille, niin olisi saanut mielipiteitä sellaisilta ketkä oikeasti tietävät jotain asiasta.

Eivät uimahalleista kirjoita yleisönosastoonkaan ne ketkä eivät ui. Vastaavasti on ihan luonnollista että tänne kirjoittavat herkimmin ne jotka harrastavat ristikoita eniten. Heille tulee enemmän vastaan sellaisia tilanteita mistä haluaa lausua mielipiteensä tai kuulla kohtalotovereiden kommentteja. Ei kannata kysellä satunnaiselta vastaantulijalta, mitä mieltä tämä on ristikosta X. Tuskin on moista ratkonut.

Perustellulla mielipiteellä on toki aina arvoa, varsinkin laatijoille. Se ei palvele ketään jos joku kerran ratkomista kokeillut päästää muutaman alatyylin sanan ja sanoo ettei koskaan enää. Siitä on hyötyä jos kirjoittaa tyyliin "en tykännyt koska..." tai "olen ratkonut muutamaa ristikkoa ja tämä tuntuu kiinnostavalta koska..." tai "muuten kiva mutta toivoisin että..." ja kolmen pisteen paikalla olisi joku selkeä asia mistä lukijakin ymmärtäisi mistä puhutaan ja mikä rassaa/riemastuttaa.

Monet täällä keskustelevista varmaan tuntevat (jollain tasolla) useita tai ainakin joitakin toisista keskustelijoista. Mitään laajaa toisensa tuntevien salaseuraa täällä ei kuitenkaan tietääkseni ole. Enemmänkin ollaan kasvottomia palstatuttuja. Joukkoon mahtuu uusia, ei tämä mikään turvallisuusneuvosto ole missä on kiinteä määrä paikkoja. Ei tarvitse olla puoliammattilainenkaan, mutta olisi tietysti kiva jos harrastuksessa olisi sen verran syvyyttä että se oikeasti kiinnostaa ja on halua parantaa maailmaa eikä vain räksyttää äänen pitämisen ilosta!

Omasta puolestani voin sanoa että voi mennä kuukausia niin että en näe ketään näistä vakiokeskustelijoista tai ole muulla tavalla yhteydessä kuin tämän palstan kautta. Kovin hyviä tuttuja ei siis olla. Muutaman voin sanoa jollakin tavalla tuntevani ja ehkä kymmenkunta on sellaisia että on joskus muutama sana vaihdettu (esimerkiksi niiden kisojen yhteydessä) niin että kumpikin osapuoli muistaa toisen kanssa puhuneensa.

Ei se henkilökohtainen tunteminen siis ole mikään kriteeri tänne kirjoittamisessa. Vaikka en olekaan porukan valtaosan perhetuttu niin pois ei minua ole häädetty, muutamaa yksittäistä yrittäjää lukuunottamatta. Asiallista tekstiä ja hyväntahtoista irvimistä ei katsota pahalla silmällä, tulipa se keneltä tahansa.

Otsikon aiheeseen: olen havainnut saman ilmiön, eli oman taantumisen tai ääripään kiristymisen takia tulee vastaan enemmän ylivoimaisia ongelmia. Ei siinä mitään, jotkut niitäkin haluavat ja joillekin riittää 12 ristikkoa vuodessa. Minulla alkaa nautinto hiipua jos sivun ristikkoon menee yli tunti tai aukeamaan kaksi. Muutakin täytyy ehtiä elämässä tekemään kuin pähkiä ylivaikeaa. Näin ainakin vaimo väittää, senkin kanssa pitäisi kuulemma seurustella. Ai niin ja työnantajallakin on jotain ihme toiveita.
88. JTak26.10.2006 klo 09:54
iso S: Eikö se seurustelu ajoitu yleensä aikaan ennen avioliittoa?

Mutta asiasta toiseen tai samaan. En minäkään jaksa niin vaikeita ratkoa, että pitäisi toista tuntia vääntää. Ehkä joskus satunnaisesti seuraavien kuukausien aikana, kun täytyy treenata SM-ratkontaa varten. Siinähän on perinteisesti kolmas alkuerä vaatinut muutaman tunnin taistelun, kerran taisi mennä 11 tuntiakin.
89. ö26.10.2006 klo 10:02
Tuntiko on herroille pisin sovelias ratkaisuaika? Minä olen valmis panostamaan Kovikseen koko viikonlopun. Jos ei sunnuntai-iltana ole valmis, tulee turhautumisen tunne.
90. yngve26.10.2006 klo 10:18
Tuossa edellä Jyrki ja iso S juttelivat järkeviä ja sain siitä kipinän tutkailla vähän tätä keskustelua.

Aihehan oli vaikeustason nousu!

Keskusteluun on osallistunut 28 nimimerkkiä, joista laatijoiksi tunnistin 4.

10 ei ole ottanut suoranaisesti kantaa aiheeseen.

2, joiden selkeää kantaa asiaan en pysty tulkitsemaan.

3, jotka selkeästi puolustavat nykyistä vaikeustasoa.

9, joiden mielestä vaikeustaso on noussut.

Ei pidä tulkita tätä kovin tiukkapipoisesti(nopea laskenta ja tulkinta), mutta kyllähän tästä selviää se, että aika vähäinen on tuo prosenttiosuus ratkojista joiden mielipiteitä kuullaan, vaikkakin varmasti arvokkaita mielipiteitä.
91. JTak26.10.2006 klo 10:24
"Tuntiko on herroille pisin sovelias ratkaisuaika?"

Kuten sanoin, niin erikoistapauksissa käytän enemmänkin aikaa. Eikä se tunti nyt mikään ehdoton maksimi ole normaaliristikonkaan kohdalla. Olen vain hoksannut ratkoessani sen, että sopivan vaikea vaikeustaso ristikossa on ollut silloin, kun sivun ratkontaan menee puolesta tunnista tuntiin. Joku viiden tunnin ristikko on silloin tällöin ihan jees, mutten jaksaisi millään joka viikonloppu sellaista ratkoa. Alle 10 minuutin ristikot taas harvoin antavat mitään positiivista.

Vaikeustason noususta en osaa sanoa, kun ei ole tullut koviksia ratkottua viime aikoina.
92. Eki26.10.2006 klo 10:32
Kyllä, pienihän se määrä on ja suurempi saisi olla. Tämän kanssa pitää kuitenkin toistaiseksi elää. Tuostakin mielipidemäärästä on koviksiin joka tapauksessa pystytty päättelemään tuleva suunta ja se on aika selvästi helpompi, jos se vain laatijoilta onnistuu. Kuitenkin välillä riistikko tulee olemaan selvä kolmepallonen ja ehkä joskus pettymyksellinen kakspluspallonen. Yritetään saada niille alkuvuoden ja vuoden vaikaimmille asemansa takaisin.

Tämä on kuitenkin parhaita ristikkokeskusteluja saitilla pitkään aikaan, hurraa sille!
93. Eki26.10.2006 klo 10:41
Joskus on puhuttu, että kun nettikeskustelussa ei näe naamaa tai kuule äänensävyä, tulee helposti väärinkäsityksiä. Hymiötkin ärsyttävät toisia, ja eräät eivät niitä suostu edes käyttämään, eli eivät nekään oikeastaan auta ;)

Tuntuu siis kornilta, mutta tuollainen lopetus "...tämä ole tarkoitettu ilkeäksi kritiikiksi foorumia kohtaan. Kerron vain, minkä tyyppisenä subjektiivisesti näen saitin yleisilmeen..." jotenkin asettaa tekstin perspektiiviin, vaikka sellaisen jatkuva käyttäminen voikin taas toisia ärsyttää. Moni kommentti kuulostaa suorastaan vihamieliseltä, vaikkei sellaiseksi varmastikaan ole tarkoitettu.
94. iso S26.10.2006 klo 10:55
JTak: "Eikö se seurustelu ajoitu yleensä aikaan ennen avioliittoa?"

Niinpä, mutta kun se vaimo kehtaa vaatia jonkinasteista kommunikaatiota ja kanssakäymistä vielä papin aamenen jälkeenkin ja olen heikkona luonteena sellaiseen taivuteltavissa. Eikä siinä kaikki että olisi yksi vaimo ristikkoaikaa riistämässä mutta kun on neljä: ensimmäinen, ainoa, paras ja viimeinen :-)

ö: aukeaman ristikossahan olin valmis nöyrtymään jopa kahteen tuntiin. JTak:in tavoin käytän joskus yksittäiseen ristikkoon kauemminkin jos tilanne sitä vaatii, mutta yleensä silloin ei ole kysymys mistään nautinnosta. Tässä on juuri se ero vaimon ja ristikon välillä: toisen kanssa haluaa viettää koko elämänsä ja toisen kanssa lentää kukasta kukkaan. Pienemmän riesan tie on se että ristikot on se jälkimmäinen kategoria.

Todellinen ratkaisuaika on muuten joskus vaikeasti määriteltävissä. Harvemmin ratkaisen sillä tavalla "virkatyönä" että keskittyisin vain ja ainoastaan siihen ilman mitään taukoja. Päinvastoin, tyypillisesti ratkaisemiseni tapahtuu pätkinä. Silloin ratkaiseminen ei toisaalta ole yhtä tehokasta kuin yhtämittaisena suorituksena, toisaalta alitajunta voi työstää jotain kohtaa taustalla silloinkin kun näennäisesti ei ratko. Hatusta heittämäni aikamäärät koskevat sellaista tilannetta missä ratkonta hoituu kerralla ja keskeytyksittä.

Ristikon vaikeusastetta ei tietenkään voi määritellä yksittäisen henkilön ratkaisuajan mukaan (tämä on vartin ristikko, tuo tunnin, tuo 10 tunnin). Ratkojan vire vaihtelee, ratkojien kokemus ja nokkeluus vaihtelee, ja ratkojien tiedot ja ajattelutavat vaihtelevat. Jos A ratkaisee yhden ristikon nopeammin kuin B niin toisessa ristikoissa saattaa käydä päinvastoin.

Siitä huolimatta olen sitä mieltä että ristikoiden visainen pää on muuttunut vaikeammaksi ja vaikeutus on tullut vihjeiden luonnetta muuttamalla, ei niinkään sanoja vaikeuttamalla. Pikemminkin päinvastoin, hyvissä visaisissa ei yleensä ole mitättömiä karttasanoja tai muita vastaavia eksoottisuuksia mitä 99 prosenttia suomalaisista ei ole koskaan ennen kuullut.
95. iso S26.10.2006 klo 11:05
Eki 10:41: tosi kuin vesi. Väärinkäsityksiä on sattunut ja tulee sattumaan.

Ehkä auttaisi jos olisi yhden linkin takana nimimerkkien henkilöesittely. Siellä voisi vaikka kertoa omistavansa vilkkaan mielikuvituksen ja sairaan huumorintajun, mutta olevansa siitä huolimatta kiltti ja pahaatarkoittamaton? Kukahan laittaisi sinne olevansa ilkeä luonne joka kokee epäonnistuvansa jos ei onnistu loukkaamaan?

No joo, edelleen rotia laatijoille. Jos on visaista vihjettä pitkin ja poikin niin mistään ei oikein pääse kiinni ja jos pääseekin niin kerä ei ala purkautua. Pahimmassa tapauksessa ymmärrys ei syty sittenkään kun näkee ratkaisun. Silloin ainakin omalta kannalta rima on ollut aivan liian korkealla.

Joskus olen nähnyt saunan ovessa kyltin "vain kohtuullinen löylynheitto sallittu." Kukahan sen kohtuullisuuden määrittelee? Kuka heittää omasta mielestään kohtuuttomasti löylyä?
96. corona26.10.2006 klo 12:02
En ratko koviksia, mutta ratkoisin jos osaisin. Osaaminen on taas itsestäni johtuvaa laiskuutta oppia lukemaan laatijoiden hengentuotteita.

Jos todella on tarkoitus kartoittaa ratkojien mielipiteitä laajemassa mittakaavassa, niin olisiko järkevää laittaa esim.IS-Koviksiin palauteosio, missä voisi ilmaista mielipiteensä ristikon luonteesta. Porkkanana voisi olla pieni palkinto, mikä saattaisi houkutella mukaan myös sellaisia ratkojia, jotka eivät saa sanaakaan syntymään ristikkoon.
97. Eki26.10.2006 klo 13:18
Minulla on mielenkiintoista ennakkotietoa seuraavien viikkojen vuokiloinnista ja skyttäilystä, mutta kerron niistä tuonnempana. Ylihuomenna siis pitkälöidään.
98. RA26.10.2006 klo 15:05
Pieni tarkennus Jaskan viimeöiseen (00:33) viestiin: En suinkaan ole ottanut kielteistä kantaa ratkonta-aikojen ilmoittamiseen. Jotkut muut kirjoittajat vain pahoittivat niistä mielensä ja siksi lopetin aikojeni ilmoittelun.

Olen samaa mieltä, että laatijoille saattaisi antaa hyvääkin osviittaa, jos he saisivat säännöllisesti tietoa, minkälaiseen aikahaarukkaan mikäkin ristikkonsa on *eritasoisilla* ratkojilla asettunut.

Esim. jos oli tarkoitus tehdä tavallinen IS-kovis ja jopa SM-ratkoja (esim. Seppo) sanoo, että "meni sunnuntain puolelle", laatija varmaan keksii, mitä tehdä toisin.

Muutaman yllekirjoittaneen tavoin haluan - vaikka jokaviikkoisten IS-Kovisten tasoa vähän helpotetaankin - että muutamat vuotuiset huippuvaikeat ja PuPen loppupäät säilyvät ennallaan.
99. Antti Viitamäki26.10.2006 klo 16:10
Vaikeissa ristikoissahan on yksi selkeä ongelma:

- Kaikkein visaisimpien ristikoiden ystävät todennäköisesti etsivät käsiinsä ne aniharvat kovikset sun muut jotka heidän nälkäänsä todella tyydyttävät.

- Kaikki visaisimpien ystävät törmäävät siis kaikkiin niihin kikkoihin, hankaloituksiin ja muihin vastaaviin joita laatijat kehittelevät.

- Kun johonkin tällaiseen kikkaan on kerran pari törmännyt, se ei enää olekaan vaikea - tai ainakaan huippuvaikea.

- Näin ollen näitä nälkäisimpiä varten on kehiteltävä uusia, erilaisia - ja todennäköisesti entistä vaikeampia - ideoita.

- Joka ikinen kerta, kun ratkaisusanana on jokin äärimmilleen kulutettu ristikkosana, niin vihjeen keksiminen on aina vain vaikeampaa. (No, siksipä moni visaisten laatija pyrkiikin löytämään koko ajan sellaista hyvää sanastoa jota ei ole koskaan käyttänyt tai nähnyt kenenkään käyttävän ristikoissa - niille on helpompaa keksi hyviä vihjeitä.)

- Lopulta vihjeet alkavat olla mitä ihmeellisimpiä sananpaloitteluoperaatioita sun muita kikkailuja - ja vaikka ne ovat joskus aivan käsittämättömiä vähän kokeneemmillekin ratkojille, ne saattavat SILTI olla helppoja visaisimpien ystäville.

- Ja jälleen laatijoita pyydetään tekemään vähän vaikeampia. Kaula kasvaa.

- Ja nyt se tärkein: mitä enemmän laatija joutuu uusia vihjetyyppejä visaisiin kehittelemään, sitä vaikeampi on hänen itsensäkin arvioida koko ristikon vaikeustasoa:

"Mistä ratkoja ehkä pääsisi liikkeelle? Ehkä hän keksii tuon sanan, ja saa siitä sitten tuon ja tuon? Mitä sen jälkeen? Niin, mutta jospa hän ei tajua tätä vihjettä ollenkaan - vaan pääseekin jonkinlaisella päättelyllä liikkeelle tuolta? Mutta jos laitan tähänkin helpomman vihjeen varmistukseksi, niin koko aukio holahtaa kerralla täyteen, tuo pitkä sana varmistuu, tuo Ö-kirjain varmistuu ja näin ollen ratkoja varmaan keksii pian tuon ristissäkin olevan sanan ja sitä myöten koko ristikon - eikä tämä sitten OLLUTKAAN niin vaikea kuin mitä luvattiin!!!"

On erittäin vaikea hahmottaa, mikä tehtävä on kolmetähtinen ja mikä kolmemiinus. Jos laatija helpottaa väärää kohtaa, niin koko ristikko saattaa yhtäkkiä muuttua läpikirjoitustehtäväksi jopa niille jotka eivät yleensä saa vaikeimpia ristikoita täyteen.

(jatkuu...)
100. Antti Viitamäki26.10.2006 klo 16:11
(jatkuu...)

Kyse on siis AINA rajankäynnistä, etsimisestä. On hyvä että esimerkiksi täällä ihmiset kertovat milloin heidän mielestään on menty yli tai liian pitkälle, mutta en jaksa ymmärtää miksi siitä aletaan keskustella ikään kuin juuri prikulleen täsmälleen just-eikä-melkein-sopivan ristikon laatiminen olisi jonkinlainen eettinen tai moraalinen velvoite.

Ei yhtäkään laatijaa varmastikaan kiinnosta elämäntyö äärimmäisen harvojen ihmisten eliitin ristikoiden laatijana. Luulisin että kaikki vain pyrkivät tekemään niitä nautinnollisia kiperiä, silloin kun heiltä sellaista pyydetään - ja he yrittävät jatkuvasti hakea tasapainoa visaisen ja vähän-liian-helpon välillä.

Niin kauan kuin ratkojat kehittyvät, myös laatijat ja ristikot kehittyvät. Se mikä oli kolme vuotta sitten vaikeaa, on nyt helpohkoa jo kaksijapuolostenkin ystäville.

Eri ratkojilla on erilaiset asteikot. Minä pystyn ajan kanssa ratkaisemaan useimmat näistä tämän päivän IS-koviksista, mutta veikkaisin että ilman aputeoksia en välttämättä saisi herra Päivärinnan helpoiksikaan tarkoittamia ristikoita täyteen. Se ei minua sen kummemmin harmita, koskapa hänen "tyylisuuntansa" ei edes kiinnosta minua.

Jos tilanne olisi se, että KUKAAN ei saa IS-koviksia tai muita huippuvisaisia täyteen, voisin ryhtyä harkitsemaan sen pohtimista, olisivatko kyseiset ristikot "paperintuhlausta", mutta jos niihin kuitenkin tulee esimerkiksi parisataa vastausta joka kerta, ne eivät ole sen kummempaa paperintuhlausta kuin ne lehtien pikku-uutiset jotka lukee läpi vain muutama ihminen koko maassa.

Hyvä ihme, jos tässä maassa tärkeyden mittana olisi se, miten moni täällä jonkin asian lukee läpi. Suomen laki ilmeisesti olisi suurinta paperintuhlausta koko kansakunnan historiassa. Vai kuinka moni täällä on nuo opukset lukenut?

Iltasanomatkin tekee ihan varmasti jatkuvia laskelmia siitä, mikä kannattaa ja mikä ei. Kysehän on ihan samasta asiasta kuin mitä KP:kin täällä aina toitottaa: liiketoiminnasta, kysynnästä ja tarjonnasta.

Sillä välin kun markkinakoneisto hyrryyttelee määräkysymysten äärellä, me täällä voimme keskittyä laatuun. Asiallinen ja tarkka palaute on arvokkainta mitä ratkoja voi laatijalle antaa.

Jos tuntuu siltä, että ratkojaa ei kuunnella, koettakaa nähdä asia myös laatijan kannalta. Helppo ei aina ole helppoa tehdä.

:-)
101. Taata26.10.2006 klo 16:22
Jo on ongelma! Onneksi en ole superkoviksiin kajonnut, kun Auliksessakin on tarpeeksi kovista meikäläiselle.
102. ö26.10.2006 klo 19:43
Milloinkas Antilta tulee IS-Kovis?
103. RA26.10.2006 klo 19:50
Taata,
ei tässä - ymmärtääkseni - mitään "Jo on ongelma!":a ole. Kunhan jutellaan, miten vaikean pään ristikoista tulisi vielä parempia. On mukava jutella, kun kukaan osapuoli ei heti koe arvoaan loukatun. Eikä heti tulkitse kritiikkiä sisäpiirin tarkoitushakuiseksi haukkumiseksi = hymistelemättömyydeksi. :-)

---

Antti tuossa yllä avasi parikin asiaa, joita ainakaan itse en ole tullut loppuun asti ajatelleeksi:

- Vaikea vihje on (monesti) vaikea vain kerran tai kaksi ja sitten on keksittävä jotain muuta. Tällä tiellä on helppo ymmärtää, että laatija "sortuu" keksimään liian monimutkaista. Ihan hyvää hyvyyttään ja yrittäessään välttää toistoa.

- Vaikeiden lisäkehitys saattaisikin löytyä sanastoa monipuolistamalla. Mitä harvemmin käytettyjä HYVIÄ! sanoja, sitä helpompi keksiä tuore ja vaikea (mutta ei ylivoimaisen kikkaileva) vihje. Nyt kun miettii, niin juuri tästä lienee ollut kysymys viimekuukausien hyvissä pahoissa.
104. Ritu26.10.2006 klo 20:18
RA, olen saanut käsityksen monistä täällä olleista koviskeskusteluista, että ratkot paljon ja olet ratkonnan taidoissasi kohtalaisen pitkällä ja ennen kaikkea nopea ratkoja.

Tuossa edellä on käyty keskustelua siitä, miten paljon kukin on halukas käyttämään aikaa yhden koviksen ratkontaan, että se tuntuisi vielä mielekkäältä.
Minulla niihin kuluu vietävän paljon aikaa. Aivan yhdellä kertaistumalla ei ratkea mikään.
Minua kiinnostaisi tietää sinun ja mikseipä muidenkin apuvälineinen käytöstä (esim. google, ristikkorenki yms.) ratkonnan aikana.
Tosin kovisten vihjeissä on paljon sellaisia vihjeitä, missä googlettamiset eivät paljon auta. Ne ovat vaan oivallusta vaativia.
Itselläni tuo apuvälineiden käyttö tulee vasta siinä vaiheessa kuvioon, kun ristikko on "täynnä" ja haluan vain tarkistaa, onko joku minulle ennestään tuntematon ratkaisusana se, mitä ristikossa mahdollisesti haetaan.
Tuossa Teemun viimesimmässä koviksessa tarkistin jälkeenpäin sitä, oliko vihjeen SIELLÄ PÄÄSET PITKÄLLE saamani ratkaisusanan kohdalla jotain tietoa siitä, joka auttaisi ymmärtämään vihjeen ja vastauksen kytkennän toisiinsa.

Joskus kun vieraamman sanan alku on valjennut, ratkontaani nopeuttaisi varmaan huimasti se, että ottaisin apuvälineitä käyttöön. Mutta kun se vie minulta jostain syystä pois sitä onnistumisen iloa. Sitä olennaisinta asiaa, minkä vuoksi ristikot saa aina tarttumaan kynään kerta toisensa jälkeen.
105. RA26.10.2006 klo 20:56
Ritu, en ole oikeasti kauhean nopea, mutta muuten sisukas! Tarkoitan, ettei ennätyksiä synny, mutta yleensä saan ristikot täyteen kohtuullisissa ajoissa. Enpä tosin ole mitään ennätyksiä hakemassakaan. ;-)

Samoin kuin sinulta, kaikenlaiset apuvälineet vievät olennaisimman ilon minultakin, enkä halua niitä käyttää. Vain hyvin hyvin harvoin käytän mitään muita apuvälineitä kuin kynää ja KUMIA. Minusta on jopa aika tylsä ajatus, että ylipäätään ristikonratkontaan tulisi varustautua tietosana- ja vihjekirjoilla ja kuukle-yhteydellä.

Ristikko on parhaimmillaan, kun se ratkeaa oivaltelemalla ja kohtuullisella yleistiedolla.

Muuten: Tuo Teemun SIELLÄ PÄÄSET PITKÄLLE oli sillä lailla helppo, että joku aika sitten - olikohan Koffia - mainostettiin oikein sarjana erilaisia mainoksia, joissa kaikissa hyödynnettiin tuota PITKÄ-sanan monimerkityksisyyttä.
106. mor26.10.2006 klo 20:56
Ihannetilanne minulle, ja varmaan monelle muullekin, on se, että apuvälineitä ei tarvita lainkaan. Korkeintaan varmistamaan itsellä jo ollutta käsitystä.

Tällaiset ristikot ovat minun arvoasteikossani aina korkeimmalla. Olipa vaikeusaste mikä tahansa.

Kuitenkaan ei mielestäni ole mitenkään "tuomittavaa", jos laatimukseen "ajautuu" yksi tai kaksi oudompaa sanaa (tai oudolla, tietopuolisella vihjeellä varustettua sanaa), jotka on pakko jostain ulkopuolisesta lähteestä varmistaa. Muuten hyvää ristikkoa ne eivät pysty pilaamaan.

Säikeen alkuperäiseen aiheeseen palatakseni: Olen jo joskus aiemminkin maininnut, että mielestäni ristikko ei ole liian vaikea, jos yksikin sen pystyy ratkaisemaan. Minulta on montakin vaikeaa jäänyt kesken (viimeksi Jaskan sanaseppoilu), mutta en silti pidä niitä liian vaikeina. Jonain toisena aikana, jossain toisessa mielentilassa osa niistäkin olisi varmaan ratkennut.

Ratkonta-aikakaan ei ole minulle mikään kriteeri. Joskus menee enemmän, joskus vähemmän. Kaiken kruunaa kuitenkin se tunne, kun todella kinkkiseen ristikkoon saa pukattua sen viimeisen kirjaimen. Itselleni se tuntuu aina todella isolta askeleelta, vaikkei ihmiskunta siitä liikahdakaan.
107. Libero26.10.2006 klo 21:22
Jaska 26.10.2006 klo 00.33:
"Laatijaa ei minusta kovasti auta muutaman tottuneen kovisratkojan tasotoiveet em. skaalalla."

Jyrki 26.10.2006 klo 1.32:
"Lienevätkö täällä palstoilla suunnilleen kaikki minua lukuun ottamatta huipputason ratkojia?"

Jaska ja Jyrki käyttävät kovisratkojista sellaisia kuvailevia ilmaisuja, jotka mielestäni osuvat naulan kantaan. Tottunut kovisratkoja kuulostaa ainakin omissa korvissani jokseenkin samalta kuin huipputason ratkoja. Tällaiset ratkojat ovat epäilemättä asiantuntijoita, joita kuuntelenkin tarkoin.

Silti minua toisinaan hiertää, kun joku huippuratkojista heittää heti kylmää vettä niskaan saatuani 2,5- tai 3-mukulaisen (tonimikaelilta lainassa tämä mukava sana!) tyydyttävästi ratkotuksi. Siinä äkkiä haihtuvat harhakuvitelmat kehitysnäkymistä, kun lähes jokainen ratkomistani vaikeista ristikoista onkin ollut vaikea vain leikisti. Tämän perusteella ajattelen, että tottuneella kovisratkojalla saattaa rautaisen asiantuntemuksen lisäksi olla myös jonkin verran hämärtynyt kuva siitä, mikä ristikkotodellisuudessa on todellisuudessa vaikeaa ja mikä helppoa.

Tuoreessa muistissa on se aika, jolloin riemastuin keksiessäni vastaussanoja nykytietämyksen mukaan kohtalaisen yksinkertaisiin mutta nokkeliin vihjeisiin. Nyt jo näin vähäisellä kokemuksella saatan itsekin lipsauttaa, että jokin 2- tai 2,5-mukulainen oli helppo, kun se oli sitä minulle. Miten objektiivisiin arvioihin ihminen lopultakaan pystyy?

RA kirjoittaa aiemmin tässä säikeessä, että hyvät ratkojat nauttivat koviksista ja vähemmän hyvät saavat materiaalia kehittyä. Hyvien ratkojien sijaan puhuisin Jaskan ja Jyrkin tavoin tottuneista huipputason kovisratkojista. Minulla on lyhyestä ratkontakokemuksesta huolimatta sekä kanttia että otsaa pitää itseäni hyvänä ratkojana, vaikka edelleen tiedän tarvitsevani paljon lisää kokemusta ja hoksottimien kalibrointia kehittyäkseni tottuneeksi ratkojaksi. Tosin sitä ennen tiimalasi voi tehdä tehtäväksi.

Jyrkille haluan kertoa, etten ainakaan minä ole huipputason ratkojia. Olen kuitenkin ottanut viimeksi kuluneena vuotena melko perusteellisesti selvää, millaisessa maastossa kovisratkojat liikkuvat ja kokeillut niin sanotusti siipiäni. Osallistuisin yksittäisiä kovisvihjeitä koskeviin keskusteluihinkin, mutta olen ymmärtänyt, että tärkeää on kuulla lähinnä niitä, jotka ovat koviksensa ratkoneet laidasta laitaan.

Ajatteluttavaa tietoa voisivat jakaa myös ne ratkojat, joiden triumfihaaveet ovat romuttuneet ennen aikojaan. Tästä corona kirjoittikin (tänään kello 12.02). Jos ratkoja tuntee vetoa koviksiin vaikkei niistä vielä paljon ymmärräkään, niin vierastan suuresti silloin tällöin pulpahtavaa asennetta, joka vaatii ratkojaa joko ulko- tai sisäsyntyisesti häpeämään tietämättömyyttään tai tuntemaan itsensä tyhmäksi. Kuinkahan moni on valmiiksi valmis?

Olen mieltynyt ristikoiden vaikeusastetta ilmaiseviin erilaisiin symboleihin. Ilman niitä olisi huomattavasti vaikeampaa vaihtaa kokemuksia ja mielipiteitä. Hyödynnän niitä myös siten, että käytettävissä olevan ajan mukaan otan ratkottavakseni helpohkoja tai sitten vaikeahkoja ristikoita. Myös väsymyksen määrästä ja laadusta riippuen tsekkaan käsille helppoja tai enintään keskitasoisia. "Mukulat" antavat mainiosti suuntaa.

Tämä kommentti, vaikka se liittyykin enemmän kovisratkojiin kuin kovisristikoihin, on samalla johdatusta seuraavaan kommenttiini.
108. Libero26.10.2006 klo 21:25
Säikeen ensimmäisen puheenvuoron kirjoittanut ö onnistui muutamalla sanalla kiteyttämään myös omat havaintoni, joista toiset perustuvat kokemiseen ja toiset tarkkailemiseen.

Kun olen vasta lyhyehkön aikaa seurannut tätä palstaa, muistelen viime vuonna käydyn samantapaista kovisten helpottamiskeskustelua. Lupausta muutoksesta oli ilmassa ja tartuin siihen tosissani. Loppuvuodesta alkoi mielestäni olla merkkejä siitä, että myös laatijat olivat onnistuneet lupauksen lunastamaan.

Plussa-liitteessä jouluksi ilmestyneestä Antti Skytän kolmipalloisesta toivo virisi. Ristikossa on jo joitakin osaamistani ilmaisevia merkintöjä. Tuskin silti oli vielä kovin välkkyä keksiä esimerkiksi, että SUTII MAALLA on LARI! Seuraava 2,5-palloinen oli Ekin ristikko, jonka pääkuva oli Prahan metroasemalta. Siitä opin monta kovisvihjettä. Myös pääkuvan ratkaisulauseet avautuivat nopeasti. Tämä oli itselleni taitekohta. Vaikka alkuvuoden kolmoset olivat edelleen liian vaikeita, puoli piirua helpommat veivät useimmiten mukavasti mennessään.

Skytän kolmipalloinen helmikuun puolivälissä oli elämysten elämys. Pääkuvassa naisihminen muistiinpanovälineineen seuraa luentoa. Tästä ristikosta selviydyin paremmin kuin kohtalaisesti. Helmikuun lopun ja maaliskuun alkupuolen kovikset olivat sellaisia, että luulin jo päässeeni tukevasti kärryille, kunnes Toni P. pudotti kyydistä heti seuraavalla ristikollaan. Sen marginaaliin olen kirjoittanut: "Jotkut tämänkin ovat ratkoneet oikein!"

Aprillipäivän "Skyttä" vahvisti sen, että Plussa-kovikset olivat taas vaikeutuneet. Se oli ylivoimaisen vaikea jopa ratkaisuineen. Sain siitä omin päin selville noin neljä vastaussanaa, joista ei ollut etenemisessä apua. Uskaltaisin tuoreena kovisratkojaharjoittelijana väittää, että satunnaisista helpohkoista koviksista huolimatta aprillista alkoi uusi vaikeutumisprosessi, jota on kestänyt puolisen vuotta.
109. Ritu26.10.2006 klo 22:09
Libero olikin ehtinyt laittaa mielenkiintoista tekstiä sillä aikaa kun kirjoittelin omaani. Mutta tässä tämä mitä itsellä liikuskeli päässä samaan aikaan.

"Jos tilanne olisi se, että KUKAAN ei saa IS-koviksia tai muita huippuvisaisia täyteen, voisin ryhtyä harkitsemaan sen pohtimista, olisivatko kyseiset ristikot "paperintuhlausta", mutta jos niihin kuitenkin tulee esimerkiksi parisataa vastausta joka kerta, ne eivät ole sen kummempaa paperintuhlausta kuin ne lehtien pikku-uutiset jotka lukee läpi vain muutama ihminen koko maassa."

"Säikeen alkuperäiseen aiheeseen palatakseni: Olen jo joskus aiemminkin maininnut, että mielestäni ristikko ei ole liian vaikea, jos yksikin sen pystyy ratkaisemaan."

Tuo ylempi oli lainaus Viitamäen Antin ja toinen Morin kommenteista.

Noitten pohjalta heräsi kysymyksiä pohdittavaksi, että mikä/missä/milloin on se riittävä signaali siitä, että on menty liian pitkälle kovisten vaikeuttamisessa ja että siihen pitäisi tai ei pitäisi reagoida?

Kuinka hyvin esim. Ilta-Sanomien kovisten arvontoihin saapuneiden vastausten määrä antaa viitteitä siitä, kuinka paljon niitä kovisten ratkojia oikeasti on ja kuinka moni ristikon on osannut? (Iltiksen koviksessahan riittää ne yhdeksän numeroidun ruudun kirjaimet vastaukseksi.)

Minäkin niitä ratkon enkä ole tainnut lähettää kuin yhden useampaan vuoteen.
Tunnen myös parinkymmenen vuoden ajalta henkilön, joka on ostanut varmaan parinkymmenen vuoden ajan iltiksen ja ratkoo ristikot, muttei koskaan lähetä niitä.
Jos ei saavu yhtään ratkaisua arvontaan, onko ristikko silloin ollut liiian vaikea, vaikka sen mahdollisesti joku sanaSeppo Forssasta olisi osannutkin, muttei olisi lähettänyt vastaustaan.
Tai useampikin, jotka ratkovat omaksi ilokseen ylhäisessä yksinäisyydessään, mutteivat ole vastausten lähettämisistä kiinnostuneita.

Antti tuolla omassa kommentissaan totesi ja josta KP:kin on useammassa säikeessä maininnut, että lehdet tekevät laskelmia kannattavuudesta.
Laskeeko Ilta-Iltasanomatkin jollain mittarilla sitä, kannattaako siinä koviksia julkaista?
Teenkö minä suurena ristikoiden ystävänä karhunpalvelusta ja hallaa omalle harrastukselleni jättämällä lähettämättä ratkaisut?
110. [Libero]26.10.2006 klo 22:34
[Korjaan hiukan kello 21.22 lähettämääni kommenttia. "RA kirjoittaa - -" -lauseella alkavan kappaleen tulisi loppua tietysti näin: Tosin sitä ennen tiimalasi voi tehdä tehtävänsä.]
111. RA26.10.2006 klo 23:15
Libero HYVÄ, en - vannon - itsekään tarkoittanut käyttäessäni adjektiivia HYVÄ (ratkoja) tuollaista absoluuttisuutta, minkä sinä HYVÄsti jo puritkin tuossa yllä samassa viestissäsi (21:21).

Kaikenlaiset asiat ovat aina suhteessa johonkin. Ei ristikko- tai edes kovismaailma ole tässä mikään poikkeus.

Nimim. HYVIN on pullat uunissa - ei pala eikä paistu.
112. Jaska26.10.2006 klo 23:21
Sitä sietää miettiä. Jos kukaan ei lähettäisi koviksiin ratkaisuja, niin hyvin lyhyt lähtölaskenta olisi sataprosenttisen varma. Onneksi ratkaisuksi riittää yhdeksän kirjaimen pötkö tekstiviestinä, joten osallistua voi, vaikka ristikko muilta osin jäisi vajaaksi. Lehden kustantaja saa osuutensa viestien maksuista, ja IS:lla niistä kertyy arviolta 99,5 prosenttia ma-la pehmiksistä. Arvioin viestejä lähetettävän hyvien palkintojen houkuttelemina yli 50 000 kpl viikossa, todennäköisesti lukema on lähempänä sataatuhatta. Sen mukaan koviksiin 250-500 vastausta viikossa. Skytän ja Simbergin viime pahiksiin ehkä vain parisataa, koska kirjaimet olivat osin vaikeissa sanoissa. Vääriäkin niihin lienee lähetetty (itsekin olisi ollut siinä joukossa, Skytän 8 = y pieleen).

Kovisten julkaiseminen on siis bisneksen kannalta silkkaa hyväntekeväisyyttä Erkon puulaakilta, mutta yhtiö on toistaiseksi silti jatkanut hyvää liiketapaa noudattaen myös marginaaliasiakkaiden palvelua. Ehkä myös Ekin hyvillä suhteilla on osuutensa asiassa. Parasta mitä me kovisten ystävät voimme tehdä jatkon turvaamiseksi, on alkaa osallistua arvontoihin ja uhrata nuo muutamat killingit tekstitiviesteihin. Olen itse päättänyt aloittaa jo ensi numerosta, jos opin siihen mennessä minulle tähän saakka tarpeettoman taidon.
113. yngve27.10.2006 klo 10:42
Ritu: "Kuinka hyvin esim. Ilta-Sanomien kovisten arvontoihin saapuneiden vastausten määrä antaa viitteitä siitä, kuinka paljon niitä kovisten ratkojia oikeasti on ja kuinka moni ristikon on osannut? (Iltiksen koviksessahan riittää ne yhdeksän numeroidun ruudun kirjaimet vastaukseksi.)"

Tuohon sen verran, että itse lähettelen vastauksia ainoastaan silloin kun olen saanut tosi visaisen ratkottua. Kuvittelen, että vastauksia on vähemmän ja voitonmahdollisuuteni paranee! Toistaiseksi turhaan, puhdas 0 IS:n voittosarakkeessa.

Luulen, että vastausmäärien muutokset saattaisi näkyä paremmin, jos pitäisi lähettää koko ristikko, eikä vain yhdeksää kirjainta.

Huomasin äskettäin, että ratkonta oli itselläni vielä pahasti kesken, mutta vaadittavat yhdeksän kirjainta oli jo kasassa, eli aika vähällä olisin voinut osallistua jo arvontaan.
114. Antti Viitamäki27.10.2006 klo 12:22
Eikös se ole sama homma helpommissakin ristikoissa - eli nuo yhdeksän kirjainta riittää? Eivät kaikki saa välttämättä edes yksipalloisia ihan kokonaan täyteen - kaksi/kaksijapuolipalloisista puhumattakaan.

En usko että se merkittävästi muuttaisi vastausmäärien suhdetta. Ne, jotka lähettävät vastauksia, lähettävät vastauksia. Keskimäärin.

Mutta kokonainen ristikko tai yhdeksän kirjainta, luulisin että suhteessa kunkin tehtävän ratkaisseiden kokonaismäärään vaikeiden ratkaisijat tosiaan osallistuvat kilpailuun useammin. Tämä on toki vain mutu-tuntuma, mutta luulisin että yngven tapaan ajattelevia on monia: mitä vaikeampi ristikko, sitä paremmat mahdollisuudet arvonnassa.

Jo yksin yngven "todistuksen" perusteella voinemme unohtaa puheet paperintuhlauksesta. Voi kun kehtaisi ruveta paasaamaan noista monen aukeaman kokoisista seurapiirijutuista kaikissa maailman lehdissä nykyään - mutta ei se taida oikein olla näiden nettisivujen juttu.
115. RA27.10.2006 klo 23:14
Libero [26.10. klo 21:22]:

Osallistuisin yksittäisiä kovisvihjeitä koskeviin keskusteluihinkin, mutta olen ymmärtänyt, että tärkeää on kuulla lähinnä niitä, jotka ovat koviksensa ratkoneet laidasta laitaan.

- Tuo lauseesi jäi pyörimään päiväksi (ei ihan koko- :-) mieleen. Mitäpäs tarkoitat?
116. qwer27.10.2006 klo 23:34
Meni tämäkin säie ihan vellilinjalle. Neljä. Siis neljä jänkkääjää vaan jatkaa ikuista kinasteluaan. Tässäkö Sanariksen ratkojaparhaimmisto?
117. raukoo27.10.2006 klo 23:38
ö
Luit varmaan tarkasti viitamäen kirjoituksen, siinä on selvitys ristikoiden yleisestä vaikeutumisesta, tarkoittaen iltistä.(pelikaaneja) mutta normaali ristikko,se ei ole vaikeutunut.
118. Jyrki28.10.2006 klo 10:31
Lähettäjä: RA 26.10.2006 klo 20:56
"Samoin kuin sinulta, kaikenlaiset apuvälineet vievät olennaisimman ilon minultakin, enkä halua niitä käyttää. Vain hyvin hyvin harvoin käytän mitään muita apuvälineitä kuin kynää ja KUMIA. Minusta on jopa aika tylsä ajatus, että ylipäätään ristikonratkontaan tulisi varustautua tietosana- ja vihjekirjoilla ja kuukle-yhteydellä."

Tätä en kritisoi, jokaisella on omat mieltymyksensä näissä asioissa. Kerron oman mieltymykseni, joka on päinvastainen: käytän mielelläni Googlea, ristikkosanakirjaa (yhdellä olen pärjäillyt) ja joskus muitakin sanakirjoja tai hakuteoksia. Se ei vie minulta ratkonnasta iloa vaan lisää oppimisen iloa.

Esim. googlettamalla löytyy yleensä enemmänkin tietoa haetusta asiasta tai sen tiimoilta, ja saatan unohtua ristikon ratkaisusta lukemaan kiinnostavia tietoja netistä. Jos tieto löytyy vaikkapa Wikipediasta, niin ei ole epätavallista, että palaan ristikon kimppuun vasta kun on tullut luettua kolme-neljä alkuperäiseen Wiki-artikkeliin linkittynyttä muuta artikkelia. Aikaa on saattanut "sivuraiteella" kulua jopa toista tuntia. Toisinaan tulee täydennettyäkin jotakin löytämääni Wiki-artikkelia, jos kyse on aiheesta, josta satun tietämään jotakin lisättävää.
119. Taata28.10.2006 klo 11:57
Sivuraiteet ovat nekin tärkeitä raiteita monta kertaa ja niitä
tulee jokaisella varmaan vastaan elämän aikana, jos vain
tarpeeksi on elopäiviä ja niitä jaksaa taivaltaa. Miss Kovis
elää vielä höyryajassa, joka oli poijat kelpo aikaa sekin ja si-
tä suurella kaiholla muistellaan. Kysykää vaikka junamiehiltä
taikka silloisilta matkustajilta. Joten annetaan kaikkien kuk-
kien kukkia ja rikkaruohojenkin vapaasti rehottaa. Kyllä tän-
ne sekkaan soppii monenlaista taivaltajaa ja jopa mönkijöitä,
jotka jopa helpoissakin kyntävät syvältä. Se Pekkakin tuolla
toisaalla tarvitsee kovasti apuja Auliksen kanssa, kun Aulis
on niin paha poika, että panee Pekan aivan mahdottoman
paikan eteen ratkonnassa niin, että täytyy hänen laskea
ylimääräisiä paneita höyrynpoistoventtiilistä, ettei pannu rä-
jähdä tai muuten vain kattila kiehu yli äyräidensä, kun niin
panee Aulis hanttiin. Ei antaudu hän helpolla jokaisen pojan
eikä tytönkään vietäväksi. Nyt ei ollut kyllä aivan niin kovis
kuin tavallisesti, mutta saattaahan se silti jäädä ääritapauk-
sessa vaikka yhdestä palstasta tai "aarinalasta" koko touhu
kiinni ja sekös sitten taas harmittaa. Poloista se on tämä ih-
mislapsen taivallus ja takertelu monta kertaa. Ei ole ilonhet-
kiä paljon vaan harmitus on päällänsä useimmiten milloin
mistäkin syystä eikä siinä aina shoppailukaan auta, vaikka
kuinka yrittäisi rahaa syytää ja visaa vinkuttaa. Ja kohta taas
joulukin painaa päälle, kun tavaroita laitellaan minkä ehdi-
tään esille, jotta ihmisillä ei olisi liian rauhallista olla. Ja sitten
kun vielä näitä muita koviksia tulee eteen, niin eipä ole ihmis-
polon elo kapoista. Ei ole ihme, että hermot meinaavat men-
nä eikä siihen tahdo oikein mitkään konstit tepsiä. Taatankin
pitää alkaa taas kohta viritellä näitä joulusaarnoja opiksi ja
ojennukseksi nykymenon ristipaineissa pakertaville ratkojille.
Näitä ei tietenkään ole pakko lukea, jos paineet ovat pääs-
seet niin ylös, että Taatakin käy jo rasituksesta. Sellaista elä-
mä on monta kertaa. Otamme osaa.
120. Hah28.10.2006 klo 13:18
Nuo Taatan pakinat sitten jaksavat naurattaa. :D
121. Taata28.10.2006 klo 14:13
Se tässä vielä harmittaa, kun sivuraiteita ei pidetä kunnos-
sa eikä aurata talvella kuten myös jalkakäytävienkin ja hau-
tausmaiden kunnossapito on monesti retuperällä ja kaikki-
nainen liukkaus ja kaatuminen alati vaanimassa taivalta tait-
tavaa sisukasta aataa ja taataa. Pitää ostaa enemmän kuin
jaksaisi kantaa, jotta saisi kassien avulla pidettyä paino-
pisteen mahdollisimman alhaalla ja siten yrittää tasapainoil-
la kuin sirkustaiteilija ikään ei niin aina pahalla kaljamakelil- läkin. Jos kaikki neljä-viisikymmentä ristikkolehteä ostaisi
niin sekin auttaisi aika pitkälle eikä tuulikaan veisi matkas-
saan, mutta matkakassa hupenisi aika tavalla, valitettavasti.

Kelloselkäänkään ei pidetä nyt yllä talvipuhdistusta, kun
VR:llä ei ole sinne asti liikennettä eli väli Isokylä-Kelloselkä
on sitten retuperällä huhtikuun loppuun saakka. No, seisoo-
han tuo liikenne muuallakin tämän tästä oli myrsky tai ei.
Ei ole pitkään aikaan ollut liikkuminen näin epävarmaa kuin
on ollut viimeaikoina. Ennen oli epävarmaa merillä, kun haak-
sirikkoja tuli varsinkin purjelaiva-aikakaudella niin paljon,
vaikka kaikki eivät suinkaan olleet mitään Kap Hornin kiertä-
jiä eikä Bermudan kolmion kävijöitä. Tässä Tiernakaupungin
vesilläkin on monta hylkyä, joiden paikkoja isäni oli neuvo-
massa museomiehille ja paikallisille vesimiehille takavuosina.
Oli Fransmannia ja Sofia Mariaa ja muistaakseni isäni oli mu-
kana tuolla toisessa säikeessä olevan nimimerkin eli Thelman
haaksirikossakin. Paikallinen Hailuoto-laivakin upposi, mutta
niin matalaan veteen, että yläosa jäi veden päälle. Ja tietys-
ti isäni merenkulkijana oli taas silloinkin kyytissä mukana.
Silloin ei tarvinnut kuitenkaan mastossa roikkua, koska lai-
vassa ei edes kunnon mastoa ollut missä roikkua eikä toi-
saalta tarvinnut koska katto kerran oli veden päällä. Siitä
tuli kelpo purkki vielä vuosikymmeniksi ennenkuin joutui
torille pystiksi ja kahvilaksi ja sitten lavetilla Lumijoen Var-
jakkaan roudattavaksi. Tästä ajelutuksesta otin monta valo-
kuvaa ja videotakin muistaakseni. Kävin minä Lumijoella kat-
somassakin Karin kanssa kahvilaksi entrattua paattia.

Tässä ei tarvi Taata nyt juuri mitään rotia, kun tätä pakinaa
vääntää taas, mutta kun alkaa mennä niin sivuraiteelle, että
tulee taas kohta sanomista jostain päin. Jääköön nyt sitten
laivastojutut ja Kap Hornin kiertäjät ja muijat rannoille odot-
tamaan miehiään palaaviksi vaikka hamaan ikuisuuteen.
Amen!
122. Eki28.10.2006 klo 14:21
Tuli tuosta Amenista mieleen, että se Lordikin sitten tervehdyttyään kiertää Eurooppaa ja Suomen 12 eurosiivuehdokasesittäjää esitellään 13.11., mutta sitä ennen tietysti siirrytään talvi- eli normaaliaikaan ja muistattehan siirtää kelloja ensi yönä kesään päin eli se tunti, joka keväällä menetetään, saadaan ihanana lisätuntina nyt takaisin.
123. Jyrki28.10.2006 klo 14:23
Tervehdyttyään? Ovatko silmien punotus ja ongelmaiho parantuneet?! :)

(Oikeastikaan en kyllä tiedä, mistä sairastelusta on kyse.)
124. (Jyrki)28.10.2006 klo 14:29
(Lordin yhteydessä pitäisi varmaan käyttää hyiönä ]:[> tjsp.)
125. Jyrki28.10.2006 klo 14:30
hymiönä
126. Eki28.10.2006 klo 14:36
Jotain flunssaa kai se vaan oli. Ei siitä huudella hallelujaata ilman että kurkku ja tiehyet ovat kunnossa.
127. RA28.10.2006 klo 18:16
Jyrki, vähän lisää tuohon kommenttiisi tänään 10:31. (ja ymmärsin kyllä, ettet kritisoi):

Tarkoitin vain, että nimenomaan ratkoessa en halua(isi) käyttää mitään apuvälineitä. Ratkonnan jälkeen kyllä
- useinkin - tulee tutkiskeltua kirjoja ja kuukletettua, jos vihjeissä + ratkaisusanoissa on ollut jotakin, mistä ei ole ihan varma tai mitä ei ole tiennyt, vaikka ristikko olisi täyteen tullutkin. Joskus tällainen asia on joku suomen kieleen liittyvä ilmaisu tms. (+!). Joskus joku puhtaasti tietopuolinen juttu.

Eli ympäri käytiin. Yhteen tultiin.

Täällä on joskus lanseerattu termi "junaratkoja". Se on minusta hyvä termi kuvaamaan sitä, minkätyyppinen ratkoja esim. itse olen. - Ja tämä ei nyt tarkoita sitä, etteikö ristikoissa koskaan saisi olla mitään yleistietoni ulkopuolelta. Saa olla, kunhan itse ristikko ratkeaa pääsääntöisesti miettimällä ja oivaltamalla.

Kun / jos joskus haluan tietokilpailuun, ilmoittaudun sinne.
:-)

[Sattui äsken hauska ajatus-, kirjoitus- ja tekstinkäsittelysotku: Piti olla sana "ratkoja", mutta yhtäkkiä tekstissä olikin sana "ristikoija".]
128. iso S28.10.2006 klo 21:33
Tunnustaudun jälkiguuglettamisen kannattajaksi. Ristikon kanssa haluan painia omin voimin ja toivon sen ratkeavan uskottavalla tavalla ilman lähteitä. Tämä tarkoittaa sitä että oudommat sanat pitäisi pyrkiä laatimaan piilokirjaimettomiksi tai muuten siten että ainoa järjelliseltä tuntuva vaihtoehto on saavutettavissa poikittaisten sanojen avulla. Ristikon ratkettua on sitten ok tarpeen mukaan varmistaa että mistä ihmeestä oikein oli kysymys!

Joskus kyseessä on pakon sanelema tarve, kuten juuri junassa. Aikoinaan kyseessä oli myös henkinen harjoittelu ristikkokisoja varten. Siellähän ollaan ristikon kanssa ihan "up yours" eikä apua tule vaikka tarpeen olisi. Toivon mukaan vastustuskyvyn lisääntyminen tai alkuerien osuminen talviloman aikaan pelastaa minut tuollaiseen enää sortumasta; ensi vuonnahan on taas kavala houkutus vaanimassa. No, muutenkin ratkon mieluummin ensin ja tutkin sitten vaikka olisikin mahdollisuus hakea tietoa kesken kaiken.
129. Jyrki28.10.2006 klo 21:41
Aika mielenkiintoinen juttu tuli esiin. Se on ollut selvää, että toiset tykkäävät käyttää lähteitä ja apuvälineitä ratkoessaan ja toiset ehdottomasti eivät. Mutta en ole tullut edes ajatelleeksi, että tällaisia vivahteita löytyy tästäkin asiasta, kuten simultaani- ja jälkigooglettaminen. :)
130. Eki28.10.2006 klo 22:00
SM-kisoihin valmistautuessa myös esigoogletus?
131. matts2.11.2006 klo 12:08
Aloitankin heti tärppien kuukkeloinnin SM-kisojan varten... hmm... mistähän aloittaisi?

verme !!

Suomen Verkkomediayhdistys = Verme
Verme(et) tarkoittaa kai; lisätarviketta, vähän niinkuin turhaa roinaa tai voi ne olla päälläkin.

Vaikuttaa monikäyttöiseltä sanalta, tuntuu siltä että sen on pakko olla jo 2. alkuerässä :)-
132. tonimikael2.11.2006 klo 21:07
Tuossa pistettiin eteenpäin se Paksun Pelikaanin uusin visaiseni. Pahoin pelkään, ettei se paljoa alle kolmen tähden jäänyt. Mutta kertokaa te, jotka saatte ratkaistua. Ensi kerralla koetan vielä vähän lepsuilla lisää. :)
133. Jukkis8.11.2006 klo 22:50
Voin sen verran raportoida, että semmoinen ihme on käynyt, että sain uusimmassa Punaisessa Pelikaanissa olevan Pitkälän kolmetähtisen täyteen. Kuten tuossa aiemmin sanoin, aiemmin olen näihin saanut hikisesti sanan tai pari. Aika hämmästyttävää. Vain yksi vihje-ratkaisupari jäi hämäräksi.
134. Jaska8.11.2006 klo 23:11
Jukkis, lisää niihin "luultavasti etenen kuin kala vedessä".
135. Jukkis9.11.2006 klo 15:08
Tun Jaskan vinkki jää kyllä nyt ymmärtämättä.
136. Jaska9.11.2006 klo 18:16
Yks. ens. pers. pot. prees. kalan verbistä (toivottavasti en paljastanut ratkaisusanaa vielä ratkomattomille).
137. Jukkis10.11.2006 klo 09:53
Tuskin paljastit, kun ristikon täysin ratkoneellekaan paljastuksesi ei avaudu ollenkaan. Puhutaankohan me nyt samasta ristikosta? Minä puhun PuPe 6/2006 sivulla 28 olevasta Pitkälän kolmitähtisestä, jonka jollain ihme tavalla sain täyteen ja jossa vihjeestä
O-A-
V-A-
ilmaantunutta 4-kirjaimista ratkaisusanaa en osaa mitenkään yhdistää vihjeeseen.

Palataan asiaan sitten kun asoista voi puhua niiden oikeilla nimillä, eli kun palautusaika on päättynyt eli vuodenvaihteessa.
138. Jaska10.11.2006 klo 11:35
Jukkis, oikein sorisevaa sorinaa, olin väärässä paikassa. Oletin sinun tarkoittavan ilman muuta alhaalla olevaa vihjettä VALK-, minkä kohdalla itselläni löi pisimpään tyhjää. Siihen ja ratkaisusanaan siis sopii vihjaamani viisikirjaiminen jatko. Jos tulkintani on oikea, tämä Pitkälän yhdysviivattomuuteen perustuva vihje on kyllä ristikon heikoin ja jopa sääntöjen rajamailla. Yhdysviivattomuushan on sanaristikkokirjan mukaan OK ratkaisusanassa, mutta vihjeestä siinä ei muistaakseni puhuta mitään. Mainitsemasi vihjeen alaosassa, jos oikein olen aatellut, yhdysviiva (vasemmanpuoleinen) on puolestaan näkyvissä. Viimeistään 6.12. voimme näitä halukkaasti (?) ihailla. Ylemmässä vas. viivan kohdalle kuuluunee sen sijaan kaksi kirjainta. Oikeanpuoleiset viivat ovat yhdysviivoja ratkaisusanaan, eivät siis kuitenkaan tavuviivoja. Mitenkään loistokas ei ole tämäkään viivahämäilyvihje, jos siis tulkitsin Pitkälän kieron mieliviivoituksen oikein. Saattaahan se yhteys olla jokin ylimaallisen nerokaskin, jota ratkojaparka ei vain pysty tajuamaan. Mutta tammikuussahan Pitkälällä on siinä tapauksessa lupa saattaa meidät valaistuneisuuden tilaan.
139. Jaska10.11.2006 klo 11:43
Tarkennus. Alakerran vihjeeseen on siis ajateltava siitä puuttuva yhdysviiva ekan ja tokan kirjaimen väliin: V-ALK-
140. Jukkis10.11.2006 klo 12:31
Minä kyllä tuon VALK-vihjeen ymmärrän toisella tavalla, hiukka yksinkertaisemmin. Minusta siinä pitää lisätä vain yksi kirjain perään, eikä siihen kuulu yhdysviivaa V:n perään. Ja nyt ymmärsin tuonkin, jonka ymmärtämättömyyttä aiemmin valittelin.
141. tonimikael10.11.2006 klo 14:27
Yllenaputellut iloitsee Jukkiksen valaistumisesta. :)
142. Jaska10.11.2006 klo 14:50
Jukkis, raportoin vaimollekin ylpiänä näistä kahdesta vihjeanalyysistani. Muija sai älyttömän hepulin tuosta alakerran selityksestäni. Häh?? Hieman posket punottivat, kun valkeni se, joka ei liene valkovuokon tuoksuinen... Puolustus: ei ole omakohtaista kokemusta päinvastoin kuin noista kahdesta muusta...
143. Eki2.12.2010 klo 16:17
Kerronpa eräästä positiivisesta seikasta tässä alati helpottuvassa ristikkokentässä.

Katso-lehden toimitus ilmoitti, että heidän asiakkaansa haluavat kauttaaltaan vaikeampia tehtäviä. Kun nyt kolmen tähden asteikossa joka toinen viikko on ollut helppo ja joka toinen viikko kaksitähtinen (silloin tällöin kolme tähteä), niin nyt saisi kuuden viikon aikana olla yksi helppo, kolme keskitasoista ja kaksi visaista.

Ristikoita on pidetty hyvinä, mutta ne ovat ratkenneet liian nopeasti.

On todella mukavaa, jos tämä lehden käsitys on oikea ja nyt asiakaskunta saa enemmän mielesistään ratkottavaa.

Tämä Katson asteikko on kyllä suht lempeä verrattuna joihinkin muihin, mutta kyllä eri tasoisissa ristikoissa selvä ero on. Tv-aihe voi tietenkin joillekin olla vaikeuttava tekijä.

Tämä taitaa olla ensimmäinen kerta minun työhistoriassani, kun lehti rohkenee tehdä näin suuren muutoksen visaiseen suuntaan.
144. Marco Polonen2.12.2010 klo 19:57
Mielenkiintoista! Jospa alakuolokohta on pikkuhiljaa ohitettu ja ennustamani (maikkojen ja muidenkin kynäkädentaitoisten) invaasio alkamassa. :-)

Viimeisimmän IS-koviksen säikeessä mainitsin ottaneeni uusintakäsittelyyn vuoden 2000 PuPen. Informaatio oli hatara, sillä kyseessä on lähimailleen yhdentoista vuoden takainen PuPe 6/99. Kokonaisnäkemykseni ko. vuotta aikaisemmasta ristikkomaailmasta on puutteellinen, mutta rohkenen silti olla sitä mieltä, että "Vuoteen 2000 hyvässä seurassa!" kehottavan lehden kanteen präntätty KAIKKIEN AIKOJEN RISTIKKOLEHTI! -teesi pitää prikulleen paikkansa. Hyvin todennäköisesti se pitää - ainakin "kovisten rakastajan" näkökulmasta - pintansa jälkeensä tulleidenkin seurassa. Ja kansien välistä löytyy tosi paljon myös hyviä keskivaikeita

Tuohon aikaan pelissä mukanaolleilla lehti on muistissa - jos on - mutta myöhemmin höyrähtäneille jotain tietoja:
- sivuja 52
- kolmen tähden koviksia/pahiksia 7
- piilosanoja 7, joista yksi sokko
- pari avoristikkoa
- erimuotoisia erikoisristikoita, sokkokrypto, tavu- ja ositteluristikoita, sanakehikko, kuva-arvoitus, "käärme", ym.

Laatijoina/toteuttajina Erkki Vuokila, P.A. Manninen, Sami Hämäläinen, Heli Hämäläinen, Seppo I. Lahti, Pekka Tuomisto, Heidi Heinola, Hillevi sartola-Hippa, Mirja Pihlajamäki, Teemu Pallonen, Reima Mäkinen, Marja-Liisa Zetterberg, Hannu Salokangas, Antti Ylönen, Päivi Vesanto, Aulikki Nenonen, Terhi Liinalaakso, Tapio Kotipelto, Matti Veura, Erkki Reijonen, Auri Saari, Antti Viitamäki, Juha Kukkonen, Erkko Lehtonen ja Juha Hyvönen. Laatua on, ja innovatiivisuutta!

Niinpä, se oli sitä aikaa kun Ekikin vielä pahiksia laati (on mulle Hyvösen pahisaukeaman jälkeen toiseksi vaikein kolmitähtinen).

Se, että tällä tavalla sorruin nostalgisoimaan, johtui ajatusleikistä, joka käytännön osalta varmaan sellaiseksi jääkin. Mutta: olisipa kustantajan (tai toimituksen) nurkkaan jäänyt talteen pinkka tätä lehteä. Siitä passaisi joulahjatarjouksena myydä tuoreemmille kovis- ja keskisratkojille esim. kympin (tai vaikka kahden) kappalehintaan semmoinen pläjäys, että monet nykyiset "lahjakirjat" sen rinnalla kalpenisivat. Uskaltaisin taata, että katujia olisi ostajien joukossa todella vähän (vaikka se viimeinen aukeama kesken jäisikin).

Tätä säiettä olen vilkaissut vasta vähän, mutta teema ja muunnelmat näyttäisivät olevan sillä kannalla , että nimenomaan kovikset olisivat vaikeutumistaan vaikeutuneet. Käsittelemäni PuPen perusteella voin todeta, että osattiin sitä ennenkin!
145. Kaapo Jupina2.12.2010 klo 22:00
Onko siis mielestäsi ristikoiden kulta-aika jo takanapäin?

Eipä silti hyvätasoinen visainen ristikkolehti olisi parasta mitä voin joululahjaksi toivoa. Mutta nykyhetken tarjonnalla olisi todennäköistä, että olisin sen jo ratkonut. Tosin 1990-luvun lehtiä tuskin enää muistaisin ratkoneeni (paitsi, että takaraivossa jyskyttäisi koko ajan: tässä on jotain tuttua).
146. Marco Polonen2.12.2010 klo 23:13
Ei mielestäni. Kulta-aika ei ole ohi oikeastaan missään mielessä. Ei siinä, että ristikoiden laatu olisi keskimäärin huonontunut, päinvastoin. Eikä siinäkään, että vain ennen olisi ollut riittävän vaikeita koviksia. Eikä varsinkaan siinä, että ristikoiden merkitys ja kysyntä olisivat (paperiversioinakaan) lähitulevaisuudessa heikkenemässä.

Eki voinee kertoa tarkemmin, mutta käsitykseni mukaan tuohon yllä kuvailemaani vuosituhannenvaihdosnumeroon oli paneuduttu erityisellä tarmolla, niin monipuolisuuden, laadun kuin määränkin suhteen. Ja päätösaukeaman vaikeustasoisia tai ainakaan sen ylittäviä ei ole tullut minua vastaan viime vuosinakaan. Tämä siis vain kommenttina kovisten vaikeutumiskeskusteluun.

Noina menneinä aikoinakin pyrkimys on ollut ratkoa lehti täyteen ja palauttaa arvontaan. Kohtalaisesti tuo pyrkimys on resurssipulasta huolimatta toteutunutkin, joten vertailuaineistoa mulla on PuPen osalta aika vähän. Kopioinnit eivät edes tulleet mieleen.

Tehtävien laadukkuuden vastapainona yksi merkittävä heikennys nykyisessä PuPessa on yhdentoista vuoden takaiseen verrattuna: paperi on ratkomisen kannalta tosi paljon heikkolaatuisempaa. Kustannuskysymyshän se lienee kiristyvillä markkinoilla, mutta kumittaessa ja irrallisen keskiaukeaman kanssa puljatessa harmittava.
↶ Takaisin aiheisiinSiirry ylälaitaan ↑
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *