KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > KERTOMUS
2923. Kertomus
Kuuno-Kalevi21.9.2006 klo 13:04
Era erkani jäälautalle etäämmälle kohti avomerta. Jore mylvi kallionkielekkeeltä jotakin, joka kuitenkin hukkui yön pimeyteen. Lentokoneesta syöksyi merten syvyyksiin tuhat kyborgia. Aamulla meressä velloi ripulia ikään kuin yöllisen mereensyöksyn jälkimaininkeina. Jore vapisi tuskissaan sängyn alla. Eran olinpaikasta sen sijaan ei ollut tietoa. Pastori Kotivalo asteli paikalle ja totesi Jorelle: "Taas on järjen ääni vaiennut". Siinä samassa Jore piristyi silmin nähden, syöksyi ylös ja retuutti pastorin mukanaan Linnanmäelle. Pastori hupsahti maailmanpyörästä, mutta onneksi Jore sai otettua hänen peniksestään kiinni. Ote kuitenkin lipesi ja niinpä pastori syöksyi suoraa päätä alas helvettiin, ja hänen ruumiinsa jäi virtaamaan Hurjaankuruun!!!!!!!!! GROTESKIA!!!!!!!!!!!!!!
"Aikamoista sähläystä", totesivat pahat voimat pimeydessä.
----
Kertonette mielipiteitänne oheisesta koskettavasta kertomuksesta siitä, kuinka pimeys muuttuu auringoksi, joka ajan myötä vajoaa abyssiin. Teokseni on filatelisesti impressionistinen ja kiertää internetissä valon nopeudella.
2. matts21.9.2006 klo 13:08
Ehkä ilmaisit itse oleellisen toisen kappaleen alussa.
3. Kuuno-Kalevi21.9.2006 klo 13:10
Onko minun tulkittava viestisi niin, että tekstini oli paskaa (ripulia)?
KOMMENTOI