KESKUSTELUT > RISTIKOT > RISTIKKOKELPOISUUS
↶ Takaisin aiheisiinSiirry alalaitaan ↓

2909. Ristikkokelpoisuus

Teppo15.9.2006 klo 08:15
Viime aikoina täällä on keskusteltu mm. yksittäisen sanan hyvyyden kehityksestä. Siitä keskustelusta ehkä jää puuttumaan seuraava kysymyspari aiheen ääripäistä:
1. Milloin sana muuttuu ristikkokelpoiseksi?
2. Milloin sana muuttuu ristikkokelvottomaksi, vaikka se on aiemmin ristikoihin kelvannut?

Olen ymmärtänyt, että suomenkielisen sanan olisi hyvä olla kirjoissa ja kansissa ennen käyttöä. Esim. MMM-vuosikirja julkaisee vuoden aikana käyttöön tulleita sanoja. Voiko laatija käyttää niitä heti?

Ristikkokelvottomuuteen riittää ainakin osalle laatijoista, että sanan muoto tulkitaan kieliauktoriteettien parissa vanhentuneeksi. Entä onko laatijalla joku hetki, jolloin historian pikkujulkkis, vaikka se juoksija Anias, muuttuu kelvottomaksi tai ainakin niin huonoksi, ettei sitä haluaisi käyttää?
2. iso S15.9.2006 klo 08:55
Perussääntö: sana on ristikkokelpoinen silloin kun sillä on tarkoite, se siis merkitsee jotain.

Seuraus: sana muuttuu ristikkokelpoiseksi silloin kun sille syntyy tarkoite. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä hetkeä kun kyseinen tarkoite tulee laatijan tietoon.

Nämä ovat ehdottomia vaatimuksia joiden täyttäminen ei vielä riitä. Laatijan (ja julkaisijan) harkinnassa on, mitä muita kriteereitä sanan pitää täyttää. Paljolti mennään mutu-pohjalta, mutta eiköhän silloin olla varmoilla vesillä jos jokin seuraavista täyttyy:
- sana on niin selkeää suomea että sen voi uskoa kuuluvan lähes jokaisen sanavarastoon
- sana löytyy suomenkielen perusteoksista
- sana on kohtuullisen merkittävän tai yleisesti tunnetun (ei aina sama asia!) paikan, henkilön tai muun vastaavan nimi
- sana on kohtuullisen helposti tarkistettavissa kirjastosta löytyvästä yleisluonteisesta lähteestä (tietosanakirja, kartasto, sivistyssanakirja, Kuka kukin on, sanakirjat) ja lähteen tyyppi on kohtuudella arvattavissa vihjeestä

Kirjoista löytyminen ei ole välttämätöntä. Kuten on todettu, yhdyssanoja voidaan muodostaa niin paljon ettei siihen kirjat ja kannet riitä. Silti yhdyssanan tarkoitus on monessa tapauksessa selvä kertakuulemalta.

Käytännössä moni ratkoja käyttänee haku- ja tarkistusvälineenä Googlea mutta silti en pitäisi vielä sitä ehdottomana kriteerinä puoleen tai toiseen. Sana voi olla käyttökelpoinen vaikka sitä ei olisi Googlen havaintopiirissä käytetty ja päinvastoin. Järjen kanssa käytettynä Google on apuväline laatijallekin. Muistinvirkistystä ja uskonvahvistusta voi hakea mutta ei merkitystä jollekin risuaitamaiselle kirjainyhdistelmälle.

Ulkomaanlainat (tyypillisimmin latina) lankeavat tuohon neljänteen luokkaan. MMM:ssä julkaistut uudet sanat ovat ilman muuta kelvollisia mutta niihin pätee sama kuin mihin tahansa sanaan: pitää harkita kohderyhmää, ristikon haluttua vaikeusastetta ja sitä ympäristöä mihin sana on joutumassa.

Periaatteessa olen sitä mieltä että jos auktoriteetit julistavat sanan muodon vanhentuneeksi tai virheelliseksi niin uuden ja oikean muodon vakiintumista on hyvä edistää. Tämä tarkoittaa sitä että jos syystä tai toisesta käyttää vanhaa muotoa niin sen on myös ilmettävä vihjeestä. Siirtymäkauden aikana tällainen käyttö voisi olla kielenhuollon kannalta jopa myönteinen asia! Joissakin tapauksissa, harkinnan mukaan, voi syyllistyä pieneen kansalaistottelemattomuuteen jos uskoo kansan enemmistön olevan sen takana. Esimerkkinä vaikkapa gerbiili minkä pitäisi kuulemma olla gerbilli.

Jos julkun ainoat ansiot ovat Kalevan kisojen finalistin tasoa (esimerkkitapauksessa sentään lienee yksi pronssi, maaotteluvoitto ja 6. sija 60 metrillä halli-EM-kisoissa) niin käyttökelpoisuus hiipuu hyvin nopeasti aktiiviuran jälkeen. Sellaisia on niin paljon etteivät normaalit ihmiset voi kaikkia muistaa vuosien jälkeen. Poissa uutisista, poissa ihmisten mielestä, pois ristikoista. Laatijan omat mieltymykset ja painotukset vaikuttavat mutta hyvä testi voisi olla se että kysyy viideltä tutulta, mieluiten eri aloja edustavalta ihmiseltä. Jos alle puolet tunnistaa nimen niin varoituskellon pitäisi kilistä. Vastaavasti ratkojan pitäisi saada vahvistus ratkaisusanalle kysymällä viideltä kaverilta.

Ohjenuoria voi viritellä mutta ratkaisevaa on kuitenkin laatijan tuntuma siihen mikä sopii ja mikä ei. Sama sana voi olla yhteen paikkaan ihan käypä ja toiseen ei.
3. kp15.9.2006 klo 09:12
Sana myös yhdyssana pitää olla kirjoissa.
Kun sana on "vanha" se on sarjassa: historia. Sehän pitää
myös hallita.
Rajana sanan käytölle näkisin, ettei enää 1800- luvulta.
4. Teppo15.9.2006 klo 09:28
Kiitos isolle S:lle perehtymisestä aiheeseeni.

Kiitos myös kp:lle. Kertaus se vaan edelleen on opintojen äiti.
5. iso S15.9.2006 klo 09:42
Sana voi olla vanha kahdella tavalla.

Ensinnäkin se voi olla joku historiaan kuluva sana, vaikkapa jokin kaskiviljelyyn liittyvän työmenetelmän tai välineen nimi. Kun kyseinen historiallinen toiminta loppuu niin siihen liittyvä sanasto jää tarpeettomana pois jokapäiväisestä käytöstä ellei samaa sanaa aleta käyttää johonkin muuhun tarkoitukseen antamalla sille uusi merkitys. Uudet sukupolvet törmäävät siihen harvakseen sattumalta. Näistä sanoista keskeisimpiä voi harkitusti tekohengittää "sanojen museossa" eli ristikoissa.

Toisaalta sana voi vanhentua siten että Tepon mainitsemat kielenhuollon auktoriteetit yrittävät karsia kieleen pesiytyneitä rönsyjä muokkaamalla sanoja johdonmukaiseen muottiin. Tästä esimerkkinä vaikkapa akasia/akaasia ja tiaara/tiara. Jos toinen muoto selkeästi julistetaan vanhentuneeksi niin silloin se tarkoittaa sitä että vain uutta muotoa pitäisi käyttää. Tämä on eri asia kuin sanan vanhentuminen omia aikojaan.

Yhdyssanojen pitää olla kirjoissa? Kaikissa kirjoissa, missä tahansa yhdessä kirjassa (kova homma lukea kaikki läpi) vai jossain tietyssä kirjassa? Kukin tulkoon uskollaan autuaaksi. Ratkojaa ei haittaa se jos ristikossa ei ole jotain tiettyä sanaa, esimerkiksi kirjoista löytymätöntä hyvää yhdyssanaa, kunhan tällaisten tarpeettomien rajojen asettaminen ei heijastu siihen että ristikkoon joudutaan sen vuoksi ottamaan huonoja sanoja.

Ei enää 1800-luvulta? Luther antaa Katekismuksessa säännön ja sen jälkeen selitysosan, "mitä se on?" mutta nyt joudun kysymään, miten tämä pitäisi tulkita. Eikö sanaa voi käyttää jos se tunnettiin jo 1800-luvulla? Saako 1800-luvulta tai varhemmalta ajalta tunnettua sanaa käyttää jos joku on todistettavasti käyttänyt sitä 1900-luvulla? Tarkoittaako raja sitä että sana on poistettu virallisesti käytöstä 1800-luvun puolella? Jos, niin mistä tämän voi tarkistaa?
6. heli k15.9.2006 klo 09:43
Jälleen kerran hairahdun miettimään asiaa, joka vain sivuaa otsikkoa. Suurin osa kai tietää, että nokia aikoinaan rekisteröi sanan "kännykkä" tavaramerkikseen. Sana siirtyi kuitenkin nopeasti arkikieleen. Mahtaako kellään olla tietoa siitä, mitä sanan käyttöä tavaramerkkilaki kieltää? Kaupallista? Onko sanan ristikossa esiintyminen kaupallista käyttöä? Tämä on tietenkin sinänsä turhaa jaarittelua, koska Nokia ei ole tietääkseni merkkiään valvonut tältä osin. Motorolan omistajat ovat saaneet rauhassa etsiä kadonneita kännyköitään.
7. iso S15.9.2006 klo 09:48
Teppo: kiitos itsellesi, tämä on hyvinkin oleellinen aihe. Kommenttini on oma mielipiteeni asiasta, ei minkään virallisen tahon julistama totuus. Eipähän alalla mitään Julkisen Ristikon Neuvostoa olekaan. Muilla on täysi oikeus olla eri mieltä osasta tai kaikesta, joten lisäkommentit voisivat valaista asiaa lisää ja eri näkökantilta.
8. JTak15.9.2006 klo 09:54
Iso S osasi tiivistää(?) olennaisen.

KP: kaikki käyttökelpoiset yhdyssanat eivät löydy kirjoista. Esimerkiksi ASEM-kokouksen aikana ANARKISTIJOUKKO joutui piiritetyksi. MELLAKKAPOLIISIVARUSTEET olivat piirittäjille tarpeen, kun NUORISOSAKKI innostui paiskomaan poliiseja pulloilla.

Suurella kirjoitetut sanat tuskin löytyvät mistään kp:n kirjoistakaan. Silti kukaan laatija, tuskin kp itsekään, kieltäytyisi tuollaisia yhdyssanoja käyttämästä.
9. Teppo15.9.2006 klo 10:01
heli k, tuo kännykkä taitaa olla yksi mielenkiintoisimmista sanan kehityskertomuksista, kun se yllättäen kelpasikin viralliseenkin käyttöön. -Vai kelpasiko? - Kyllä kai...

Iso S, kommenttisi olen ymmärtänyt mielipiteiksi ja sellaisina ne ovat mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä.
10. kp15.9.2006 klo 10:09
Vaikka kuinka kynnet syyhyävät käyttää tuollaisia sanoja.
-Niin se ein vain käy. (minun tapauksessani)...
Lehdessä olevat muodot ovat toimittajien "keksimiä"
yhdyssanoja. -Ne eivät ole "virallisen" siivilän läpi menneet.
11. JTak15.9.2006 klo 10:14
KP, jos puhutaan anarkistijoukosta, niin millä nimellä sinun sanakirjasi sitä kutsuu? Vai eikö sanakirjastasi löydy mitään sopivaa sanaa tuolle porukalle?
12. kp15.9.2006 klo 10:23
En minä puhunut noista esittämistäsi sanoista.
-Sanoin, että kirjoista pitää löytyä ei lehdistä.
-Pitää aina etsiä. En minä tiedä onko kielitoimiston kirjoissa
tuo sanottu ja miten... Kun tuo sana tulee eteen laadittaessa. SE pitää silloin varmistaa...mikä muoto on oikein.
13. JTak15.9.2006 klo 10:28
Siksihän minä nuo sanat valitsin, koska ne eivät sanakirjasta löydy, vaikka ovat kaikille varmaan ihan ymmärrettäviä.

En usko, että löydät mitään järkeviä perusteita hylätä tuollaisia ratkaisusanoja?
14. kp15.9.2006 klo 10:33
Se on perusta. Jos sana on kirjan muoto. Jossakin vaiheessa
sana on aina jossakin kirjassa....
15. JTak15.9.2006 klo 10:44
Esimerkiksi pokeri on aika vanha korttipeli. Kauanko sanaa ÄSSÄPARI on vielä odoteltava johonkin kirjaan, ennen kuin sitä voi käyttää ristikossa?
16. Eki15.9.2006 klo 10:44
Tämä alla oleva oli kp:n ensimmäinen kommentti näillä sivuilla ja seuraavana on minun vastaukseni, joka pätee tähänkin paikkaan. Useimmat yhdyssanat eivät KOSKAAN päädy sanakirjoihin.

Lähettäjä: Kari Päivärinta 8.3.2005 klo 10:25

Kumman teistä on "vastuussa" uusista suomalaisista
sanoista, kielitoimisto vai laatija?
Mielestäni laatijalla ei ole oikeutta "keksiä" sanoja, vaan
rakentaa ristikko niistä sanoista, jotka kielitoimisto
kelpuuttaa... Esimerkkinä: laulajamies, kun oikea ainoa
muoto on mieslaulaja...

Lähettäjä: Eki 8.3.2005 klo 10:35

Mm. Suomen kielen perussanakirjassa sanotaan alkusanoissa: "Perussanakirjan tarkoituksena on kuvata suomen nykyisen yleiskielen keskeiset sanavarat. Tällaiseen teokseen ei ole mahdollista ottaa mukaan kaikkia kielessä esiintyviä sanoja. Esimerkiksi yhdyssanoja ja johdoksia voidaan muodostaa suomen kielessä lähes rajattomasti."

Ristikoissa on niin paljon muitakin tärkeitä seikkoja kuin yksittäinen "jonkun mielestä vähän ontuva yhdyssana".
17. kp15.9.2006 klo 10:51
Eki
Ota sinä ne kirjaasi. -Sekin käy. Sehän on kirja, vai mitä.
18. Eki15.9.2006 klo 10:57
Puhutaan asiallisesti. Minun kirjani ei ole auktoriteetti eikä siellä ole juurikaan yhdyssanoja.
19. iso S15.9.2006 klo 11:00
Teppo: juu, en epäillyt ymmärrystäsi, vaikka sellaisen käsityksen lisäkommentistani voi saada. Jälleen kerran hyvä esimerkki siitä miten pienin ja lähes huomaamattomin keinoin voisi väärinkäsityksiä välttää: jos olisin jakanut osuudet "kiitos itsellesi..." ja "kommenttini on..." eri kappaleisiin niin silloin ne olisivat selkeämmin erottuneet kahdeksi erilliseksi asiaksi kuten tarkoitus oli.

Tavoitteeni oli yllyttää muita kertomaan oma näkemyksensä. JTak, joka on viisas, tekikin sen erinomaisen osuvalla tavalla 15.9.2006 klo 09:54. Kiinnittäkääpä erityisesti huomiota kysymysmerkin taidokkaaseen käyttöön. Siitä ei tarkkuus, nasevuus ja oikein oivallettu hellävarainen ironia parane!
20. kp15.9.2006 klo 11:02
Niin, puhutaan asiallisesti. Kielitoimiston kirjat/sanakirjat
ovat auktoriteettejä....
21. Eki15.9.2006 klo 11:05
Tietääkseni nimenomaan auktoriteetteja. Siksi niiden esipuheetkin kannattaa lukea. Nehän ovat se "mutta..."
22. Jaska15.9.2006 klo 11:10
Sanan ristikkokelpoisuudesta voidaan esittää suosituksen luontoisia määritelmiä, mutta varsinaisten sääntöjen väsääminen olisi toivoton yritys. Yksi kirjoittamaton sääntö tietääkseni on voimassa: sukupuolielinten alatyyliset nimitykset ovat pannassa. Perinteiset yleiskirosanat perkele, saatana ja helvetti käyvät, onhan niillä muukin merkitys.

Tiukemmista säännöistä kaikki laatijat eivät piittaisi, ja miksi pitäisikään; riittää kun ristikko on kustantajan puolesta OK. Ratkojien mielipiteellä olisi merkitystä siinä vaiheessa, kun se vaikuttaa ristikkolehden menekkiin, ja se taitaa olla aika hypoteettinen tapaus. Eikä edes sitä sanoma- ja aikakauslehdissä. Niitähän perin harvat ostavat vain ristikkojen takia, joten laatija voi huoleti viljellä ratkojien ja kollegoiden enemmistön mielestä huonoja sanoja. Purnaukset valuvat kuin vesi hanhen selästä. Tästähän on yksi surullisen kuuluisa esimerkki.

Sääntöjen puuttuessa laatija käyttää siis niitä sanoja, jotka täyttävät hänen arvostelukykynsä, ammattiylpeytensä ja tietenkin kustantajansa kriteerit.
23. y15.9.2006 klo 11:37
"Purnaukset valuvat kuin vesi hanhen selästä. Tästähän on yksi surullisen kuuluisa esimerkki".
Jaska kai tarkoitti Aulis lehdon ristikoita.

Luin Iisakin Ristikoiden pääkirjoitusta. Siinä tomitaja kertoi erään ratkojan haluavan kuukauden Auliksen tilalle jotakin muuta.
Vastaus oli, että ei käy, kun Aulis on niin suosittu.
24. Antti Viitamäki15.9.2006 klo 14:16
KP:

Kun sinä kerran olet niin nopea laatija, niin laadipa ohimennen kokeeksi ristikko jossa on vaikka nyt nuo sanat ÄSSÄPARI ja ANARKISTIJOUKKO, tarjoa sitä lehteen ja katso miten käy!

Minä veikkaan, että ilman minkäänlaisia mukinoita menee läpi. Eikös tuo Eki taannoin täällä jonkun toisen "teidänlehteläisen" riemunkirjavaa yhdyssanavalikoimaa jo esitellytkin? Jos sen kaltaiset kauhistukset pääsivät läpi, niin en jaksa ymmärtää mitä valittamista noissa mainituissa esimerkkisanoissa on.

Siis ihan rehellisesti - kokeile! Ja kerro miten kävi. Toivottavasti tämä ei vaikuta epäkohteliaalta, mutta suoraan sanottuna en usko että tuo kirjavaatimus olisi teillä noin tarkka.
25. kp15.9.2006 klo 14:30
Nuo Ekin esittelemät sanat ovat ovat tietyn laatijan sanoja.
Ne eivät ole mitään esimerkillisiä sanoja muille laatijoille...
-Eki ehkä tunnistaa tuon laatijan?
- Enkä viitsi hukata aikaa tekemällä sellaista ristikkoa, joka
tulee takaisin.
26. Teppo15.9.2006 klo 14:42
Jotensakin arvattavasti tämä meni tutuille urille.

Onko siis ajateltavissa, että laatijat, jos ajattelevat kuin kp, odottavat uutta sanakirjaa kuin kuuta nousevaa ja kun sen käsiinsä (tai nykyisin kai pikemminkin koneelleen) saavat etsivät, mitkä sanat tällä kertaa kelpaavat.

Minulla on semmoinen käsitys, että sanakirjassa ilmestyvät sanat ovat olleet kieliauktoriteettien hyväksymiä usein jo pitkän aikaa. Varmasti on sanoja, jotka ovat olleet "hyväksyttyjen kirjoissa" vuosikymmeniä, mutta ne eivät tilanpuutteen takia ole päässeet painettuun kirjaan.
27. Antti Viitamäki15.9.2006 klo 14:47
No on se kumma, kun KP ei usko auktoriteettejaan - vallan anarkistiksi heittäytyy.

Jos kerran Perussanakirjassa sanotaan "Esimerkiksi yhdyssanoja ja johdoksia voidaan muodostaa suomen kielessä lähes rajattomasti" - niin miksi ihmeessä KP haraa vastaan? Siinähän se on ylin ohje, laki ja sääntö siellä missä hän halusikin sen olevan: KIRJASSA!

:-)
28. kp15.9.2006 klo 14:58
Antti Viitamäki
Ässäpari sanassa tuskin mitään ongelmaa on. On varmaan
korttipelikirjassa. Tuo sana pitää olla painetussa muodossa.
29. Eki15.9.2006 klo 15:02
Eiköhän me kaikki nyt vaan tyydytä tekemään omien kriteeriemme mukaan ja haudataan tämä Tepon säie.
30. Taata15.9.2006 klo 15:08
Etkö KP katsonut lauantai-iltana myöhään pokeriohjelmaa
TV:stä USA:sta? Ässäparilla voi pärjätä hyvin pitkälle! Et ole
ilmeisesti korttimiehiä, kun et ota riskejä lainkaan.
31. JTak15.9.2006 klo 15:29
Lähettäjä: kp 15.9.2006 klo 11:02
"Kielitoimiston kirjat/sanakirjat
ovat auktoriteettejä...."

Lähettäjä: kp 15.9.2006 klo 14:58
"Ässäpari sanassa tuskin mitään ongelmaa on. On varmaan
korttipelikirjassa."

Kielitoimisto ei tee korttipelikirjoja. Vai käykö lähteeksi mikä tahansa kirja? Entä omakustanteet? Pitääkö olla kovakantinen?
32. kp15.9.2006 klo 15:40
Kyllä pitää olla kovakantinen. Ei kukaan ole "pitäytynyt" VAIN
kielitoimiston kirjoihin. Onko (tieto)sanakirjat kielitoimiston?
33. Taata15.9.2006 klo 15:52
Miksi pitää olla kovakantinen? Minulla on tuo Ekin kirjakin
pehmeäkantinen, mutta tuo halpamyynnistä vastaostettu
"Sanaristikot" on siitten taas kovakantinen. Kaikki "Veijot"
ovat kovakantisia minulla, mutta Misulta löytyy molempia
sekä Esko Poluksen laatima pehmeäkantinen sekä pari lasis-
ta laulukirjaa. Inkeri Nilssonilta löytyy minulta muutamia irto-
lehtiä, jotka on otettu Suuri Ristikko Kilpa- lehdestä aikoi-
naan. Voi olla, että löytyy muutakin, mutta ei tässä passaa
kaikkea kertoa. Tai sitten löytyy tietenkin tietokirjoja muu-
tamia hyllymetrejä.
34. kp15.9.2006 klo 15:55
Pehmeäkantisissa tuppaa olemaan sidonta huono.
Kovakantinen on tyylikkäämpi(kin). On tietysti makuasia...
Älä vain kysy, monta kilometriä mulla on kirjoja...
35. Taata15.9.2006 klo 16:00
Sisältö lienee sama kummassakin tapauksessa ja sillä on
nyt merkitystä. Montako huoneellista sinulla on kirjoja?
36. kp15.9.2006 klo 16:05
Joka huoneessa on kirjoja. Kuudessa huoneessa. Kerrottakoon nyt jo, ennekuin joku sitä kysyy. Kirjoja ei ole
kilometrettäin. Tuskin yhtäkään, mutta lähellä.
37. Taata15.9.2006 klo 16:31
Olet sinä sitten sivistyneempi kuin minä. Montako loppu-
tutkintoa sinulla on?
38. kp15.9.2006 klo 16:35
Kaikkia tutkintoja olen tehnyt, mutta loppuun asti en yhtäkään. -Noin virallisesti, josta saa läpyskän käteen.
39. tonimikael15.9.2006 klo 16:43
Kp. Voisitko lakata kommentoimasta tähän säikeeseen? :)
40. kp15.9.2006 klo 16:45
Eikä se ole kohteliasta? Kohta taas huhuillaan, missä on
kp?
41. Jukkis15.9.2006 klo 18:47
Vakiokirjoittajatkin jaksaa yhä tuon kp:n kanssa tästä "kelvolliset sanat" -asiasta väitellä. Printatkaa tämä seuraava ja laittakaa jääkaapin oveen ettei tarvi yhä uudestaan samaa jankkaamista käydä läpi:

kp käyttää ristikoissaan vain kirjoista löytyviä sanoja, koska kustantaja on hänet määrännyt niin tekemään. kp saa potkut, jos hän laittaa itse keksimänsä sanan ristikkoon. Kustantaja on antanut tämän määräyksen, koska tuntee kp:n kyvyt: Hän on taitava laatija, eli osaa laittaa ammattitaitoisesti sanoja ristiin sanaristikkomuotoon, mutta hänellä ei ole juuri minkäänlaista tajua suomen kielen vivahteista. Siksi hänen sallitaan laittaa ristikkoihinsa vain kirjoista löytyviä sanoja, koska jos hän rupeaisi laittamaan niihin itse muodostamiaan yhdyssanoja, joita ei löydy sanakirjoista, tulos olisi katastrofi. Sama kustantaja sallii ainakin joidenkin muiden laatijoiden laittaa ristikkoihinsa myös heidän itsensä muodostamia yhdyssanoja, koska kustantaja tuntee näidenkin laatijoiden taidot, ja siksi voi luottaa siihen, että he osaavat muodostaa mielekkäitä sanakirjoista löytymättömiä yhdyssanoja. Aamen.
42. JTak15.9.2006 klo 19:02
Kyllä tämä minusta oli uutta tietoa, että mikä tahansa kirja kelpaa lähteeksi, kun kp veti tuon pokerikirjan ässäpari-sanan kohdalla hihastaan. Ristikon tarkastajalla pitää luonnollisesti olla kaikki maailman kirjat saatavilla hyllyssään, ettei "oikea" yhdyssana vahingossa tule hylätyksi.
43. pekka15.9.2006 klo 19:52
mattitatti alkaa kyselyn, ei ristikossa vielä?
trikala
janeeyre
Eli kysymys seuraa tässä: Saako ratkaisu olla mikätahansa, kunhan se löytyy netistä, mitä kieltä tahansa?
Antaa laatijalle aika avoimet kortit.
44. Taata15.9.2006 klo 19:55
Ei varmaan saa olla ainakaan täällä, mutta Helsingissä voi
olla toisin. Taata taata!
45. pekka15.9.2006 klo 20:08
taatalle, kaikkitietävälle?
mikä on savolainen lopetus?
46. JTak15.9.2006 klo 20:08
Pekka, lukaisepa iso S:n viesti, joka on lähetetty 15.9.2006 klo 08:55

Arvelisin, että tuon mielipiteen allekirjoittaisi valtaosa laatijoista.
47. Taata15.9.2006 klo 20:10
Se taitaa Pekka liittyä jotenkin KP:hen tai sitten ei?
48. pekka15.9.2006 klo 20:22
taatalle ja muille.
atri- savolainen lopetus-buutti>atribuutti=kielioppia
en kieroillut
49. Libero15.9.2006 klo 21:33
Kun iso S mainitsee kommentissaan (kello 8.55) gerbiilin esimerkkinä kansalaistottelemattomuudesta, niin nk. kieliauktoriteeteille kelpaa sekä gerbiili että sen rinnakkaismuoto gerbilli.

Vilkaisin Kielitoimiston sanakirjaa jo eilen illalla, kun Alias-televisiosarjan suomentaja oli käyttänyt gerbiiliä. Eilisessä jaksossa olivat sujuvasti käytössä myös aliakset sellaisessa asiayhteydessä, ettei monikollista muotoa voinut mitenkään kyseenalaistaa, vaikkei sitä vielä sanakirja esittele. "Alias" oli aiheena 2831. säikeessä runsas kuukausi sitten.
50. pekka15.9.2006 klo 22:04
kerbiili voi olla ristikossa kaikkien selityksien mukaan kerebiili tai kerbili tai kerpiili tai karvarotta, jos kuuntelee tai uskoo laatijoiden selityksiä. Laatijat olkaa tarkkoina mitä laitatte laatimuksiinne.
51. Taata15.9.2006 klo 22:16
GERBIILI=mongolianhyppymyyrä
52. pekka15.9.2006 klo 22:21
selitysosastolla=
monkolialainenpärivistionnikkalipunantaja
53. Jaska16.9.2006 klo 09:59
Eilisessä Iltiksessä julkaistussa Teemu Pallosen ristikossa oli 19-kirjaiminen ratkaisuyhdyssana, jota en löytänyt Nykysuomen sanakirjastani. Menin melkein Sinikan sukuun, mutta sitten muistin yhdyssanojen kelpaavan ristikkoon jossain muussakin kirjassa esiintyessään. Olen lukenut paljon kirjoja, mutta niistä en sanaa kuitenkaan muista. En myöskään haluaisi uskoa Pallosen syyllistyneen laittomuuksiin. Kuitenkin toivon, ei, vaan vaadin, että Pallonen paljastaa lähteensä, jotta me kaikki voisimme hengittää vapaammin.
54. Teemu Pallonen16.9.2006 klo 13:07
Epäiletkin minun käyttävän kirjoista löytymättömiä yhdyssanoja :) !

Mutta tällä kertaa tämä löytyy ihan tuollaisenaan Kielitoimiston sanakirjasta. Mutta huomasitko, että pääkuvasta lähtevän sanan vasemmalla puolella oleva 9-kirjaiminen pystysana ei löydy ainakaan Kielosesta?
55. Taata16.9.2006 klo 13:30
Minä olen ollut pitkään sitä mieltä, että yhdyssanoja voi muodostaa melko vapaasti kunhan jonkun tolokun säilyttää
niissä. Ei tarvitse löytyä sanakirjoista, virsikirjasta kuin ei
myöskään kirjojen kirjasta eikä Veijon tai Ekin tai muun vas-
taavan kirjasta. Nyttemmin toisetkin näyttävät tulleen sa-
maan yhteisrintamaan kanssani attakomentajaa vastaan.

Tässä siis linjani poikkeaa KP:n linjasta merkitsevästi
kuin myös siinä, että en ole savolainen, vaikka niin joku keh-
taisi välillä väittääkin. Älkää uskoko kaikkea. Täällä puhuu
ainoa ja oikea Taata, sillä ääni on ruvennut taas pelaamaan,
vaikka lentsua muuten vieläkin on. Taata taata! Ei saisi vielä
ainakaan huutaa...
56. kp16.9.2006 klo 13:37
Kuka on kehdannut Taataa sanoa savolaiseksi, karjalaisten jälkeläisiksi. Hyi hyi.
- On hyvä säilyttää oma linjansa, olkoon mikä tahansa...
Mitä maailmasta tulisi, jos alvariinsa on linjaa muuttamassa.
57. kp16.9.2006 klo 13:40
Taata
Anteeksi, kun tarkemmin tuota tavaa. Onkin päinvastoin...
Vanha meni vipuun... Anteeksi.
58. qwer16.9.2006 klo 14:41
Ristikkokelposet sanat ovat lueteltu ristisanakirjoissa.
Yhtä kirjan nimeä ihmettelen. Sillä kun ei ole mitään tekemistä kuuluisamman vuosikirjan kanssa.
MMM.
Arvaan,että nimi tulee sanoista: Minä ja Markku Mäkelä.
59. Taata16.9.2006 klo 14:49
Mitä
Missä
Milloin Kansalaisen tietokirjat


Ainakin meidän kappaleessa. Otavan kustantama. Onko
meitä huijattu? Siksikö oli alennusmyynnissä poistoina?
Taata taata!
60. qwer16.9.2006 klo 15:00
Tulihan Taatan huumorinymmärtämiskyky testattua.
61. Eki16.9.2006 klo 15:01
Meinasin kertoa ihan saman kuin Taata, kun katsoin kirjan kantta. Mutta qwer oli vain hauska, kun täällä kukaan muu ei osaa olla.

Se on sitten ollut SSKK:n paikallisessa poistomyynnissä, ei kustantajan. Kirjakerho otti sitä myyntiin jonkun erän.
62. qwer16.9.2006 klo 15:08
Ole hyvä Eki. Ja MM kanssa. Arkipäivänä chatissa ovat molemmat vakipäivystäjiä.
63. Eki16.9.2006 klo 15:11
Puheet vakipäivystämisestäni ovat liioiteltuja. Mutta se oli kai taas vitsi.
64. qwer16.9.2006 klo 15:15
Korjaan. MM ja Sakke. Eki tulee vasta kolmantena.
65. Eki16.9.2006 klo 15:18
Tulee jos tulee. Ja asiaan.
66. Paavo20.3.2013 klo 21:32
gäppi
Onko jo sanakirjoissa?
67. Kravattimies21.3.2013 klo 00:54
_http://urbaanisanakirja.com/word/gappi/

gäppi
HIM
23.11.2011 04:31

väli, välimatka, etäisyys. vanhaa Rööperin slangia

-Kuule, älä aja ton mersu takapuskurissa kiinni vaan jätä vähän gäppii!
Merkinnät: Laadukas(2), Huono(2)
68. Subu-Tex Willer1.9.2015 klo 08:24
Kraatteri on vaikea sana.

(http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/81818-tulivuori- etna-purkautuu-katso-kuvat-uudesta-kraaterista)
↶ Takaisin aiheisiinSiirry ylälaitaan ↑
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *