KESKUSTELUT > RISTIKOT > YKSITTÄISEN SANAN KEHITYS
2904. Yksittäisen sanan kehitys
Eki13.9.2006 klo 15:17
Vaikka sana on tällä hetkellä huono (vaikea) sana ristikkoon, voi jo huomenna olla hyvä. Tai päinvastoin. Kertokaa yksittäisten sanojen kehitystarinoita!Tarkoitan nyt sanaa, jolle annetaan vihje sen omalla merkityksellä. Ainahan sanan vaikeus voidaan kiertää antamalla vihje miinustamalla tms.
Tässä pari esimerkkiä.
Sana ARRA on ollut ihan hyvä sana 50-60-luvulla, kun Esa Arra oli esillä. Mutta kun mies ei päässyt kovinkaan moneen aikakirjaan, sana on vuosi vuodelta huonompi (kunnes joku tunnettu Arra astuu valokeilaan).
Toisensuuntainen. AKAA ei ole ollut ihan helpoimpia sanoja, koska sen elämä kuntana päättyi 1946, mutta pian todennäköisesti on. Sana tulee olemaan paljon esillä, kun siitä tulee kaupungin nimi ja sen jälkeen sen pitäisi olla käytännössä jokaisen suomalaisen tiedossa.
2. iso S13.9.2006 klo 15:32
Kuka tahansa oman aikansa julkkis, jolla ei ole mitään erittäin järisyttävää historiallista merkitystä, mutta nimi on kirjainjakaumaltaan passeli eikä tuoretta nimenkantajaa löydy. Mieleen ponnahtavat vaikkapa AKAKI, ELIS Ask, ASSI Nortia ja Mäet OLLI ja OILI. Kaikki nämä kummittelevat vielä pitkään, vaikka muuta kuin ristikoiden kautta nimet tuntevien määrä kutistuu.Viime viikonloppuna erittäin hyvä sana (paitsi sikäli että se on lyhenne) olisi ollut ASEM. Muutama kuukausi sitten se olisi ollut erittäin huono sana ja muutaman kuukauden kuluttua se on taas melkoisen huono.
3. Eki13.9.2006 klo 15:50
ASSI ja NORTIA eivät ole kumpikaan kovin huonoja sanoja. Asseja on tullut myöhemminkin ja Nortia oli myös tv-sarjan hahmo (Tommi Korpelan esittämänä), mutta ei se Nortia-sanasta silti loistavaa tee.Kuitenkin, jos lehti on suunnattu ikäihmisille, Assi Nortiakin on jopa superjulkkis.
Jos vihjeenä on sukunimi ja vastaus on etunimi, vastaus on usein aika looginen. Esim, vihje nyrkkeilijä Ask ja vastaus Elis on helpompi kuin vihje Esa ja vastaus Arra, koska sukunimien kirjo on paljon suurempi.
4. Taata13.9.2006 klo 16:23
ANIAS on taas ajankohtainen, kun Jonna Anias on päässytotsikoihin joten Jarmo syrjäytynee ja hyvälle ristikkosanalle
tulee näin jatkuvuutta.
5. Aulikki Nenonen13.9.2006 klo 16:44
Oili Mäen tekstiilitaide säilyy vielä pitkään monissa julkisissa rakennnuksissa, mm. Eduskuntatalossa on nähtävillä yksi kuvakudos. Oili Mäki on ansainnut nimensä taidehistoriaan ja ansainnee sen jopa ristikoihin vielä tulevina vuosinakin.
6. IiKoo14.9.2006 klo 08:56
Asemhan on Aasian ja Euroopan yhteistyökokous. Nyt ollut Asem-kokous ei ollut ensimmäinen eikä se varmaan ole viimeinenkään. Tämä yhteistyömuoto tulee varmasti elämään ja jatkumaan. Kovin näyttää ETYK:kin elävän ristikoissa, vaikka Helsingin ETY-kokouksesta on jo aikaa kulunutkin.
7. iso S14.9.2006 klo 08:59
Heittämäni henkilöehdokkaat saivat osakseen ansaittua puolustusta. Kukaan heistä ei olekaan ansioiltaan mitätön joten esimerkkini eivät olleet parhaita mahdollisia. Jouduinkin korostamaan että merkityksen pitää olla "järisyttävä" että jotain takavuosien julkkista tai suorastaan historian henkilöä voi käyttää vihjeenä ilman mistään suunnasta kuuluvia mutinoita. Oen edelleen sitä mieltä että näiden nimien käytön tiheys perustuu enemmän nimen kirjainrakenteeseen eikä henkilön merkitykseen kaikelle kansalle.Yksikään näistä sanoista ei ole sellaisenaan mitenkään moitittava, paitsi ehkä Akaki, jonka hyvyys lepää vanhaksi eläneen munkin muiston varassa. Tarkoitan että näissä tapauksissa kyseiseen henkilöön perustuva vihje (ei välttämättä sukunimi, jos on haettu lisävaikeutta) ei ole aivan ongelmaton. Kyseessä ei kuitenkaan ole sillä lailla kestojulkkis kuin vaikka Urho Kekkonen, jonka nimen voidaan ehdottomasti katsoa kuuluvan suppeaankin yleissivistykseen vielä pitkään. Sivumennen sanottuna UKK:n kihlaama -> Uino on sen sijaan nippelitietoa mitä ilmankin voi nauttia kansalaisluottamusta.
Eki totesi ihan oikeassa ollen että ajalle allergisen sanan hyvyys riippuu siitä kenelle lehti on suunnattu. Nykyiset ikäihmiset muistavat hyvin Assi Nortian joten heille suunnattuun lehteen Assin vihjeeksi käy Nortia erinomaisesti. Nuoremmille suunnatussa ristikossa henkilövihjettä pitäisi hakea mieluummin vaikka Maunon ja Tellervon jälkikasvusta. Hänkin on aika tehokkaasti pysytellyt poissa julkisuudesta. Jossakin yleisaikakauslehdessä pitäisi löytää sellainen vihje mikä toimii suht tasapuolisesti kaikissa ikäryhmissä.
Elis Ask ja Olli Mäki ovat legendaarisia nyrkkeilijöitä mutta heissä on se ongelma että kohtalaisen laaja kansanosa ei välitä urheilusta yleensä ja nyrkkeilystä erityisesti joten heille näiden nimien tunteminen on ristikoista opittua pakkopullaa.
Oili Mäki on epäilemättä ansainnut nimensä taidehistoriaan mutta ansaitseeko sillä perusteella paikkansa ristikoihin? Ongelma on samansuuntainen kuin edellisillä. "Hyvät nyrkkeilyn ystävät", kuten Ilmo Lounasheimo sanoisi, eivät välttämättä ole kiinnostuneita taidehistoriasta. Jotkut muutkin voivat hämmästellä ketä kiinnostaa tutkia rätei ja lumpui. Itse en ole ikinä käynyt katsomassa yhtäkään matsia mutta enpä ole käynyt julkisissa rakennuksissa tekstiilejäkään katsomassa. Oili Mäen olen oppinut ristikoista enkä ole siitä pahoillani, hyvä että edes niistä. Tästä nimestä olen sitä mieltä että Mäen käyttö vihjeenä perustuu enemmän siihen että Oilille on vaikea keksiä mitään muuta kunnollista vihjettä. Sellaistahan yhdessä säikeessä peräänkuulutin, hyvää helppoon ristikkoon sopivaa vihjettä Oilille, mutta saalis oli laiha. Joitakin tarjokkaita tuli mutta vain keskikseen tai kovikseen sopivia.
Tietysti vihjeellä Mäki on se ansio (tai haitta) että sitä käyttäen saadaan ratkojalle vähän jännitystä: tuleeko Oili vai Olli? Saadaan myös ärtymystä ja hämmästystä, jos ratkaisusanaksi tulee näistä kahdesta juuri se vaihtoehto mitä kyseinen ratkoja ei tunne.
No, ristikoita voidaan laatia ja vihjeittää (säätää vaikeusastetta halutuksi) erilaisilla periaatteilla eikä yksi tapa ole välttämättä sen parempi kuin toinen, etenkin kun otetaan huomioon kohdeyleisö. Vaihtelu virkistää ja sopiva määrä tuttua juttua antaa turvallisuuden tunnetta.
Anias on pakko tulkita oululaiseksi huumoriksi joka ei ole leikin asia. Jonna saa yltää nykyistä suurempiin ja Jarmoa mainittavampiin tekoihin että nimi iskostuisi kansan kaaliin. Ehkäpä Kaleva on noteerannut hänet näyttävämmin kuin Hesari. Laatijan kannaltahan sanassa ei ole mitään vikaa. Sen pujottaminen ristikkoon ei tuottane suurta vaikeutta. En kyllä muista että se olisi itselleni ollut väkisin änkemässäkään, toisin kuin jotkut sanat mitä yritän jyrkähkösti välttää.
8. heli k14.9.2006 klo 11:26
Hieman ehkä liiankin groteksi vahvistus iso S:n teoreemalle ristikkojulkkiksen todelliselle merkitykselle oikeassa elämässä löytyi viime sunnuntain hesari nekrologeista. Siteeraan suoraan: "Toimittaja, suomalaisen viihteen tuntija Ilpo Hakasalo löydettiin kotoaan kuolleena 1. kesäkuuta. Hänen oletettu kuolinpäivänsä oli kuitenkin ollut tämän vuoden tammikuun alussa."En suinkaan väitä, etteikö Hakasalolla olisi ansaittua paikkaa niin viihteen tuntijana kuin ristikoissakin. Sanalla sanoen ontto ja typertynyt olo tuli miettiessä, miten monta kertaa tammikuun alusta lähtien on ristikkoon vihjeeksi kirjoittanut Hakasalo, ja kaiken aikaa mies on maannut kuolleena kenenkään kaipaamatta. Rauha hänen muistolleen.
9. corona14.9.2006 klo 11:27
Mielenkiintoinen 1970-luvulta aina meidän päiviimme asti vaikuttanut ristikkopersoona on Ilona Staller alias Cicciolina. Eittämättä superjulkkis vuonna 1979, jolloin hänet valittiin parlamenttiin ensimmäisenä ala(pää)kulttuurin edustajana Italiassa.Kävin tsekkaamassa hänen tämän hetkistä "mainosarvoa", joista mainittakoon mm. "a gay icon". Englannin kielisestä Wikipediasta löytyi muitakin mainetekoja niin poliittisena rauhanaktivistina (tosin metodit olisivat hänen ominta alaansa) kuin omien visioidensa julkituomista musiikkona sekä näyttelijänä.
Mutta asioillahan on tunnetusti kaksi puolta ja siitä toisesta puolesta en tiedä mitään.
10. JTak14.9.2006 klo 11:41
"Jonna saa yltää nykyistä suurempiin ja Jarmoa mainittavampiin tekoihin että nimi iskostuisi kansan kaaliin."Jarmo Aniaan saavutuksista löysin pikaselauksella yhden Ruotsi-Suomi -maaotteluvoiton vuodelta 1980. Satasen ennätys 10,51 on tietenkin todella kova, mutta siihenkään aikaan sillä ajalla ei arvokisoihin päässyt?
http://www.tilastopaja.org/db/fi/atm.php?ID=3494
11. Teppo14.9.2006 klo 11:59
Onko tosiaan Aniaat? Olisin veikannut Aniakset.
12. JTak14.9.2006 klo 12:32
En tiedä kumpi on, valitsin toisen. Taivutin kuin Tuomas -> Tuomaat.
13. Eki14.9.2006 klo 12:34
Tuomas taipuu Tuomakset, tuomas eli epäilijä on tuomaat.
14. JTak14.9.2006 klo 13:07
Joo, taitaa tuo Tuomakset olla uudempi taivutustapa.
15. airisto14.9.2006 klo 13:15
Paras>Parakset, paras>parhaatAnsas>Ansakset, ansas>ansaat
16. airisto14.9.2006 klo 13:19
Sorry, nyt meni Parasket ja karakset sekaisin ;)
17. Teppo14.9.2006 klo 13:32
Veikkaan edelleen tämän perusteella Aniakset.Yksittäisen sanan kehitys ratkojan kannalta on moninainen ja jokaisen sanan kohdalla jokaisella ratkojalla omanlainen.
Ratkoja näkee saman ristikossa ensimmäistä kertaa. Painuuko se ja sen merkitys kerralla mieleen? Siis kun siihen törmää toisen kerran, muistaako sen? Jos siihen törmää seuraavassa ristikossa, varmaan muistaa, Jos törmää kahden vuoden päästä, sana lienee unohtunut, ellei sitä ole vakaasti mieleen painanut.
Paljon tässä painaa varmasti se, tuntuuko sana muistamisen arvoiselta. Yksi syy muistaa on siksi, että se todennäköisesti tulee vastaa ristikoissa toistekin, mutta toinen syy on tietysti, että sanan tietäminen lisää yleissivistystä.
Valitettavasti monet ristikoiden vihjeet ovat sellaisia, että niistä ei saa mitään sivistystä sellaisenaan. Joskus tuntuu, että laatija ei ole itsekään tarkkaan selvillä, miksi vihje on mitä on, se on ehkä vain kopsattu toisilta.
Ristikoiden yleissivistävä vaikutus ei saisi olla vain sen varassa, että ratkoja itse selvittää, mitä vihje tarkoittaa.
(Taidan aloittaa tästä myös uuden aiheen.)
18. Eki15.9.2006 klo 11:56
Muistuu mielen yksi tapaus, jossa entinen yhteistyökumppani tarjosi laajalla alakulmalla varustettua ristikkoa, jossa oli sana TASTULA. Kysyin, että mikäs tuo on. "Se on Riitta Väisäsen ex-kihlatun sukunimi." Ristikko jäi piirtämättä ja julkaisematta (ei se nyt ihan tuohon kariutunut). Sitten telkkariin ilmestyi toimittaja Maarit Tastula, joka saavuttikin aika pian suosion ja laajan tunnettuuden.Olen monta kertaa miettinyt, että laadinta oli niin hyvä, että sitä olisi voinut vaikka käyttää, mutta ko. henkilö lopetti laatimistyöt ja keskittyi leipätöihinsä. Olemme kyllä olleet myöhemminkin yhteydessä, mutta tätä en ole muistanut kysyä.
19. pösilö15.9.2006 klo 17:12
Minua puolestani on jo pitkään ihmetyttänyt, miksi AtosWirtanen edelleen norkoilee ristikoissa, hänen viimeisiin julkinen tehtävänsä lienee ollut toimia SKDL:n kansanedustajana 1950- luvun alussa! Jos laatija on kallellaan ko. aatteen suuntaan, niin löytyisi joukosta paljon tunnetumpiakin henkilöitä, kuten Aitio, Liedes, Aalto jne.
20. JTak15.9.2006 klo 17:24
Atos omisti hyvän etunimen. Jos etunimi olisi ollut vaikka Keimo-Margariitta, niin tuskin olisi hirveästi ristikkoesiintymisiä tullut.
21. tonimikael15.9.2006 klo 22:44
Myönnän itsekin syyllistyneeni useinkin tuohon Atos Wirtanen-fakkiin. Olisihan tuolle Atos-nimelle muitakin hyviä vihjemahdollisuuksia. Vaikkapa PITKÄVOKAALIVIKAISEN ERKKO. :-P
22. pekka16.9.2006 klo 00:17
jatkakaa, tälläisiä ristikkoneroja tarvitaan. kaikki fakkisanatovat mummoja varten (mummot maksaa viulut)
23. Eki19.9.2006 klo 08:01
Henkilönnimet eivät yksittäisinä ratkaisusanoina ole huonoja, varsinkaan allakasta löytyvät. Mieltä ylentäviä ne eivät välttämättä ole laatijalle tai ratkojallekaan. Kaukana 70-luvulla, kun aloitin, IIVARIn vihje oli yleensä Leiviskä. Etäisesti tiesin, että kyse oli jostakin maantieteilijästä ja muistelen nähneeni hänen jonkun teoksensakin kaupan ikkunassa tai divarissa.Leiviskän leiviskät riittivät nipin napin siihen asti, kun Ulpu Iivari astui poliittisen kenttäme eturiviin, demareiden puoluesihteeriksi (joskus 80-luvulla?). Ulpusta tulikin laatijoiden suosikki. Harvemmin esiintyvä sana Iivari sai Ulpusta helpohkon ja lyhyen vihjeen ja myös etunimi Ulpu auttoi monessa laadintatilanteessa, koska u-alkuisia sanoja ei ollut liikaa ja huonohko ulku korvaantui usein sillä.
Olikohan 30-luvun puolivälin sanaristikoissa vihjettä "Roinilan talon isäntänä". Tänään Ylen esittämässä elokuvassa Roinilan talossa vuodelta 1935 isäntää esittää Iivari Tuomisto. Tämä henkilö on jäänyt minulta kokonaan huomioimatta. Siitä seikasta ei kyllä ole ollut haittaa suomalaisille ristikoille.
Ristisanakirjasta vielä tsekkasin, että Iivari on myös Nummisuutareiden henkilö. Veikkaisin, että tämä tieto on Pekka Joutsin ristikkoaikakirjoihin merkitsemä.
24. iso S19.9.2006 klo 09:27
Iivari päittä eli Ivar lienee ristikoissa yleisempi kuin täyspitkä Iivari.Laatijoiden vihjeongelmia helpotti 1970-luvulla norjalainen Ivar Formo. Siinä oli mukavan lyhyt sukunimi ja sen verran menestynyt hiihtäjä että kelpaa vihjeeksi vieläkin (ei välttämättä kaikille laatijoille).
Aikaisemmin oli ristikoiden kautta tullut tutuksi nimet Wilskman ja Kreuger. Vasta myöhemmin selvisi minkä alan miehistä oli kysymys.
Ivar Wilskman (1854-1932), Suomen urheilun isähahmo.
Ivar Kreuger, tarunomainen tulitikkutehtailija, oli aikanaan Ruotsin huomattavin liikemies , jonka tuen varassa seisoivat tai kaatuivat jopa valtiontaloudet.
Kreugerin elämästä ja surkeasta lopusta taisi tulla telkkarista muutama kuukausi sitten joku elokuva tai dokumentti.
Kreuger keksi myynnin edistämiseksi taikauskon että tuottaa huonoa onnea jos kolme ihmistä sytyttää tupakan samasta tikusta. Tällainen uskomus oli muka yleinen ensimmäisessä maailmansodassa. Vihollinen valpastuu ensimmäisen sytytyksen nähdessään, ehtii tähtäämään toista ja laukaisemaan kolmannesta. Kreuger kehitti tämän jutun vasta 10 vuotta sodan jälkeen.
http://en.wikipedia.org/wiki/Three_on_a_Match_%28s uperstition%29
25. Jaska19.9.2006 klo 21:16
Kovin monista Iivareista ei ristikkomaakareilla tosiaan ole ollut varaa valita. Yleistiedon vaatimuksiin voi kaiketi katsoa vain kahden Iivarin tuntemisen. He ovat siis Nummisuutarien Eskon hulttioveli ja demarien ex-puoluesihteeri Ulpu.Eki mainitsi elokuvanäyttelijä Iivari Tuomiston, oli minulle uutta tai hyvin unhoon painunutta tietoa. Tuttu on kyllä painija Iivari Tuomisto, jopa ammattipainin raskaan sarjan maailmanmestari v. 1915. Netistä löytyi lisäksi tieto, että hän oli myöhemmin Lahden poliisimestari ja teatterimies. Jälkimmäinen meriitti pani arvuuttelemaan, olisiko mahdollisesti kyseessä sama mies. Netistä ei löytynyt faktaa puoleen eikä toiseen, entä löytyykö tämän saitin tietäjiltä? Veikkaan, että eri Iivareita kuitenkin olivat. Mutta varmuus on paras, kuten totesi jo hyvin (liiankin) harvakseltaan ristikkoihin päässyt Kaptah.
26. mor19.9.2006 klo 21:29
Kyllä kyseessä on sama Iivari Tuomisto. Aktiivipainiuransa jälkeen hän siirtyi poliisialalle ja toimi sittemmin myös Lahden poliisimestarina.Hänen kiinnostuksen kohteena oli myös näytteleminen. Hän oli mukana sekä näyttämöllä, että elokuvassa ja toimi 40-luvulla myös Lahden Teatterin johtokunnan puheenjohtajana.
27. jupejus19.9.2006 klo 21:57
Iivareista tulee mieleen ainakin Iivari Kainulainen. Tosin ei taida moni hiphoppoppari nimeä tuntea.
28. Jaska19.9.2006 klo 22:49
Kiitos, mor! Näyttelija IT:sta oli muuten tietoja (filmography, biography ym.) ulkomaanosastossakin. Mutta se biography, jossa kai olisi ollut syntymä/kuolinvuodet, ei auennut minun taidoillani. Firefoxkin ilmoitti jostain estostaan. Ehkä syystäkin, joskus ulkomaanstarojen sivuilta singahtaneita kaupallisia hyökkäyksiä ei päässyt pakoon kuin koneen sulkemalla.
29. Eki21.9.2006 klo 21:50
Tänään sujahti yhteen ristikkoon puolivahingossa sana, jonka istuminen paikalleen tuotti harvinaisen mukavan mielen. Tutkin tuossa juuri sen merkityksiä ja yllätyin, kun vielä Pesonen ei antanut sille puhekielessä kovin tuttua adjektiivimerkitystä. Kielonen oli kuitenkin korjannut tilanteen.Sana tulee erään suuren tamperelaisen aamulehden helppoon ristikkoon, siinä on kymmenen kirjainta ja alkuperäisessä merkityksessä se on erittäin arvokas esine. En toivo arvauksia. Säälikää hämäläisiä, että saavat keksiä itse.
Tämän sanan käytössä oli myös se ekan kerran huuma. Huuman sain, vaikka olisikin tosiasiassa ollut toinen tai kolmas kerta.
30. Hah21.9.2006 klo 23:01
Kokeile saada johonkin ristikkoon sana XZIBIT, hänhän on joku rap-artisti ja autotuunaaja. :D
31. Eki22.9.2006 klo 00:10
Ei yksittäisen sanan saaminen ristikkoon ole vaikeaa. Hankalampaa on jo saada vaikeat kirjaimet istumaan hyvin ristiin eli vaikka ei tuntisi Xzibitiä, saisi sanan paikalleen.Muistan taannoin Katsoon tehneeni ristikon, jossa oli vaakasuorassa vasemman reunan kuvista neljä hankalasti kirjoitettavaa sukunimeä. Pulma oli saada ne kaikki ristikkoon ilman yhtään piilokirjainta niissä nimissä. Nimet olivat SCHLIZEWSKI, DEBRECZENI (juuri valittu kuningattareksi), ZYSKOWICZ ja SÅGBOM.
32. Hah22.9.2006 klo 00:56
Pitänee kokeilla. :)
33. iso S22.9.2006 klo 08:16
Iivari Tuomisto syntyi 16.9.1884 ja kuoli 22.7.1953. Näyttelijänä hän oli kahdessa Pohjalaisia-leffassa (1925 ja 1936) ja isäntänä elokuvassa Roinilan talossa (1935).Hetkellisesti ristikkouransa huipulla olivat sanat ZZZZZZZZZZ ja ZZZZZZ (pituudet luultavasti muutettu kun en muista tarkasti). Sanasepossa oli aikoinaan Ekin ristikko missä oli zetaa yksi pystyrivi täynnä, yhtä kuorsauksen katkaisevaa selitysruutua lukuunottamatta.
34. Eki22.9.2006 klo 08:22
Se kuorsauksen katkeaminen johtui siitä, että laatija sen nukkujalle aiheutti (z-sanojen puutteessa).
35. Eki22.9.2006 klo 08:27
Piilokirjaintahan tuollaiseen ei voi sallia, muuten joku voi väittää, että kuorsaus on vaikka ZZZZZZZZZZZZHZZZZZZZZZZZZZZ.Mutta tuo katkeaminen, vaikka olikin pakkorako, tuntui lopulta ihan hyvältä idealta, koska se toi siihen pienen lisäelementin.
36. Hah22.9.2006 klo 10:33
Tuota ehkä kannattaa kokeilla itse, että voiko tuollaista tehdä ilman piilokirjaimia. Viisikin perättäistä Z:aa olisi jo hyvä saavutus.
37. Hah22.9.2006 klo 12:24
Ei ongelmaa, testattu on.Kyllä näin äkkiseltään viisi Z:aa saa menemään peräkkäin ilman piiloja siten, että siitä pystyy ristikkoa hyvin jalkamaan.
Enemmässä tapauksessa joutuu kyllä enemmän miettimään.
38. pösilö23.9.2006 klo 10:31
AMOS esiintyy ristikoissa kohtuullisen usein, mutta vihjeenä en ole vielä kertaakaan havainnut käytettävän kotimaisen Patrian kehittämää heitinjärjestelmää- lieneekö liian sotaista?
39. Eki23.9.2006 klo 11:18
En muista kuulleeni. Liekö yleisesti tunnettu tuo AMOS?
40. Juhani Heino23.9.2006 klo 19:58
Arvioikaa itse olenko asetekniikan asiantuntija... Mulle AMOS on ollut jo pitkään tuttu, ja mielestäni sitä on näkynyt silloin tällöin Hesarissa ja muissa uutislähteissä. Pieni maininta löytyi tämän lopusta:
http://www.hs.fi/english/article/Defence+Minister+
Kääriäinen+meets+with+Rumsfeld+in+Washington+UN+of
ficials+in+New+York/1076152535003
41. Hah25.9.2006 klo 19:16
Todellakin ristikkoon voi saada oikeastaan minkä sanan tahansa.Tein juuri sen ihmeristikon valmiiksi ja sain niitä Z:ja lopulta peräkkäin yhdeksän kappaletta ilman piilokirjainta.
42. Eki27.9.2006 klo 14:33
Abba ja Eban olivat tuttu pari 60- ja 70-luvun ristikoissa. Ja näkeehän niitä vieläkin, mutta Abba Eban on nykypolvelle jo perin tuntematon hahmo. Vuoden 1974 jälkeen veikkaisin Abba-sanan vihjeenä esiintyneen useammin "viisuvoittaja" tms. kuin Eban tai sillimerkki.
43. iso S27.9.2006 klo 14:40
Veikkaisin että Eban esiintyi silloin useammin ratkaisusanana kuin vihjeenä. Abba saa uutta ajankohtaisuutta kun "maailman menestynein musikaali" (Cats ei oo mitään, Hair ei sitäkään, My Fair Lady aivan perätilassa?) Mamma Mia tulee Suomeen.Hair esiintyy ristikoissa edelleen. Kun risteytetään Ebanin israelilaisuus ja Hairin r-loppuisuus, saadaan (Golda) Meir. Tämäkin suuruus alkaa olla nuorisolle tuntematon, tosin ei kai koskaan mikään jättimenestys ristikoissa ollutkaan.
44. matts27.9.2006 klo 14:42
Teir sen sijaan on vieläkin suosittu sekäettänä.
45. Eki27.9.2006 klo 14:45
Kyllä Meir aina Teirin voittaa, paitsi ristikkoon istuvuudessa.
46. Eki17.8.2011 klo 02:26
Yksi huikeimpia nousua ristikon ykkösvihjeeksi on STAN Saanilan ohukaisohitus pääsemällä Uutisvuodon vakiokasvoksi. Olin kyllä tarkkaillut häntä jo kauan ennen, mutta tosi harvoin hän oli päässyt ristikkooni.Saanila on kylläkin ristitty Stefan Olofiksi.
47. Hoss17.8.2011 klo 16:02
Pikku Stefan Olof onkin lempparinimensä kehityksessä lisännyt painoarvoaan enemmän, kuin se laiha Stan.
48. Funny18.8.2011 klo 18:38
Tässä teille uusi ATOS: "Ranskalainen tietokonejätti Atos avaa uuden tietokonesalin Helsingin Suvilahteen". Jäähdytetään kuulemma merivedellä. (Iltalehden uutinen parin tunnin takaa.)
49. iso S18.8.2011 klo 19:30
Wikipedian mukaan: Hyundai Atos ( Britanniassa Hyundai Atoz) on Hyundain pienin auto, jota on valmistettu kaksi sukupolvea vuodesta 1997 lähtien. Vuonna 2008 Atosin seuraajaksi esiteltiin Hyundai i10. Tämä on suomalisille lähinnä Hesarin ristikoista tuttu. Jos niissä on vihjeenä "auto" ja ratkaisusanassa on 4 kirjainta, oikea ratkaisu on yleensä Atos. Suomen teille näitä ei liene liiemmin levinnyt, ei hyvässä eikä pahassa merkityksessä.
50. HT18.8.2011 klo 19:39
Nelikirjaiminen auto on Lehdolla kovasti usein myös SEAT. Onko useammin kuin ATOS, siitä ei ole tilastoa.
51. iso S19.8.2011 klo 09:56
Juu, on. Oma mielikuvani on että Seatin vihjeenä on yleensä Seatin logo. Toisaalta Lehto usein hämää niin että Seatin logon ratkaisusana onkin ÄSSÄ.
52. Kommentaattori20.8.2011 klo 14:04
Ja vähän aikaa sitten Seatin logosta tuli AUTO.
KOMMENTOI