KESKUSTELUT > RISTIKOT > MITKÄ SÄÄNNÖT KELPAAVAT KAIKILLE?
2829. Mitkä säännöt kelpaavat kaikille?
Eki6.8.2006 klo 21:13
Säännöt (MMM Hyvönen-Vuokila)1. Nämä säännöt koskevat ”normaaleja” suomenkielisiä kuvaristikoita.
2. Vastausruudukon on oltava yhtenäinen.
3. Ristikon oikean reunan ja alareunan on oltava suoria.
4. Ristikossa ei saa olla orporuutuja.
5. Ratkaisusanassa ei saa olla kahta [tai useampaa] peräkkäistä piilokirjainta.
6. Ratkaisusanan tulee olla vähintään nelikirjaiminen. Ratkaisulauseen sana voi olla myös lyhyempi.
7. Ratkaisusanan kirjainten tulee olla peräkkäin yhdellä rivillä joko vasemmalta oikealle tai ylhäältä alas.
8. Välittömästi ratkaisusanan edellä tai heti sen jälkeen ei saa olla kirjaimia.
9. Ratkaisulauseen linkkiruudut tulee sijoittaa lauseen sanan jälkeen [samaan suuntaan kuin edeltävä sana]. Lauseen tulee jatkua linkkiruudusta suoraan oikealle tai suoraan alas.
10. Ratkaisusana saa olla yhdessä ristikossa vain kerran.
11. Ratkaisusanan tulee olla suomenkielinen tai suomenkielisessä tekstissä yleisesti käytetty.
12. Ratkaisusanan tulee olla perusmuodossa. Ratkaisulauseen sana voi olla myös taivutusmuodossa, jos lauserakenne sitä edellyttää.
13. Ratkaisusana tulee kirjoittaa kielenhuollon normien mukaisesti. Välimerkit kuten heittomerkki, yhdysviiva ja kauttaviiva jätetään kuitenkin pois.
14. Vihjeen ja ratkaisusanan yhteyden tulee olla looginen ja täsmällinen.
15. Ruudukon viivojen tulee olla suoria ja yhtä paksuja.
16. Ruudukon vaakaviivojen tulee olla keskenään yhdensuuntaisia, samoin pystyviivojen.
17. Vastausruutujen tulee olla samankokoisia ja -muotoisia.
18. Ruudukon viivan tulee päättyä risteävään viivaan siististi.
19. Vihjeiden tulee olla siistejä.
20. Vihjeiden keskinäisen sijainnin perusteella tulee voida päätellä, mihin kunkin vihjeen ratkaisusana tulee.
21. Säännöistä voidaan poiketa, mikäli …
2. Eki6.8.2006 klo 21:36
21. Säännöistä voidaan poiketa, mikäli …Mikään sääntö ei yksinään ole ehdoton, jos laatija osaa kiertää sen taitavasti niin, että ristikon kokonaisuus paranee.
Sääntöjen rikkominen johtuu usein laatijan "kurkottamisesta", ts. laatija pyrkii niin hyvään keskimääräiseen tulokseen, että säännön rikkominenkaan ei liikaa laske sen arvoa. Hyvään tulokseen pyrkiminen voi olla esim. vähien piilokirjainten, laajojen aukioiden, korkean keskipituuden, kattavan teeman tai runsaan YÄÖ-kirjainten taajuuden tavoittelua. Ristikon lopputulos ja ratkojan mielihyvä ovat näissä tapauksissa tärkeimpiä.
Sääntöjen rikkominen voi olla hyväksyttävää, koska uusia keksintöjä syntyy vain, kun liikutaan sääntöjen rajoilla niitä uhmaten. Tällöin kyse on yleensä jonkin erikoisuuden kokeilusta, ei ”normaalista” kuvaristikosta. Kokeilu liittyy ristikon kokonaisideaan (juju), joka on laadinnan lähtökohta.
Säännöt pitää kuitenkin tuntea, jotta niitä voi taiten venyttää. Vasta kun osaa laatia sääntöjenmukaisen ristikon, on ”oikeus” kokeilla jotain uutta.
Mikäli laatija rikkoo jatkuvasti tiettyä sääntöä tai sääntöjä ja saa siitä ratkojilta perustellusti runsaasti kehuja, on se mahdollista hyväksyä hänen linjakseen. Muiden ei kuitenkaan ole syytä ottaa siitä suoraan mallia, vaan jokaisen laatijan tulee itse tarkkaan pohtia, mitä tahallinen säännöistä poikkeaminen merkitsee.
Sääntöjen rikkomista pitää tarkkaan harkita, mutta suosituksia rikotaan käytännössä jokaisessa ristikossa kerran tai useammin. Niidenkin tietäminen ja niistä kullekin sopivan osan sisäistäminen antaa laatijalle parhaat eväät mahdollisimman hyviin ristikoihin.
3. Taata6.8.2006 klo 21:38
Näinhän se on taiteessakin. Mestarit saavat antaa sään-nöille piut ja paut!
4. Eki6.8.2006 klo 21:43
Taata. Suomessa on paljon laatijoita, joilla jokaisella on oma linjansa. Onko se sitä parempi, mitä enemmän laatija antaa säännöille piut ja paut?
5. kp6.8.2006 klo 21:45
Siinäpä kinkkinen kysymys. Kuka on tarpeeksi mestarisaadakseen venyttää sääntöjä. Ja jos venyttää kaiken aikaa
sääntöjä, ja vetoaa joka kerran jujuun, niin onko siinä enää
mitään järkeä. Selvää pässinlihaa muuten, mutta poistetaan
tuo "porsaanreikä", eli kohta 21.
6. kp6.8.2006 klo 21:57
Kaksikymmentä kohtaa hyviä, mutta viimeinen kaataa kaikki.Tulee mieleenjonkin kaupasta ostetun tuote- ja takuuseloste.
Luettelon lopussa kärpäsen kakan kokoinen pykälä kumoaa
kaikki suurella kirjoitetun tekstin.
7. Eki6.8.2006 klo 22:02
Nyt on Taatan ja kp:n puheissa ihan päinvastainen klangi.
8. JPQ6.8.2006 klo 22:02
Sanoisin että sääntöjä saa minusta venyttää jos se tehdään hyvällä maulla esim. kryptossa olisi minusta ok jos on vain yksi jotain kirjainlajia jos se voidaan EHDOTTOMASTI ratkaisemalla osoittaa ainoaksi oikeaksi. kuten kait tämä esimerkki *HOPIN,*AZZ,*UUEN jos näihin sopii muitakin sanoja niin kertokaahan en heti kerro tarkoittamiani koska se poistaa idean. Ja kiva olis löysentää yleisiä sääntöjä mullakin sujuis krypto yrittely paremmin...:)PS. voisikin vetää oman linjan mutta kukaan ei varmaan järjestäisi niitä lehtiin esim. jos minä vetäisin löysäksi krypto säännöt vois markkinoida muuten itte mutta se on työlästä ja lehdissä on jo ties minkä tahon tehtäviä jo nykyisin siis käytännössä joka lehdessä... jossain ei mutta oletan niihin tehtävän saanti kun en ole Erkki Vuokila,Sami Hämäläinen tms ei ole mahdollista noin vain.(pitäs olla tunnettu jo...)
9. JPQ6.8.2006 klo 22:04
Minusta viimeinen kohta ei kaada muita vaan antaa tilaisuuden jos todellakin laatija tietää koska on pakko eli on mietitty vaikka kaikki sanat jotka täyttää edelliset ehdot ja on niin kova aika taulu ettei uutta ehdi vaikka haluaisikin.
10. kp6.8.2006 klo 22:08
Lähettäjä: Eki 6.8.2006 klo 22:02Nyt on Taatan ja kp:n puheissa ihan päinvastainen klangi.
Minä puhun hiukan toisesta asiasta. Kyllä löytyy sellaisia,
jotka sanoo säännöille piut paut.
Tässä on yksi. -Jos olisi ollut kohta noista piiloista...
11. Taata6.8.2006 klo 22:12
Oletko KP eksynyt harhapoluille? Onhan sulla kompassi jakartta vielä tallella?
12. kp6.8.2006 klo 22:12
JPQ ... Niin panna vaikka kolmikirjaimisen sanan...
-Ja jos joku kysyisi, niin vastaanpa: Etkö sinä tajunnut, se oli
juju. Niin tuon jujun nojalla ei tarvitse ajatellakaan noita
kahtakymmentä ensimmäistä kohtaa...
13. Taata6.8.2006 klo 22:13
Tottakai joku varaventtiili täytyy aina olla!
14. kp6.8.2006 klo 22:14
TaataNoissa piilossa on niin pimeää, ettei kompassista ole
mitään apua.
15. Taata6.8.2006 klo 22:15
Minusta Eki on oikeassa. Ei muuten hyvää ristikkoa kannatapilkunfiilauksella kaataa.
16. kp6.8.2006 klo 22:20
En minä ole kieltänyt Ekin hyvää ajatusta. Luettelo onmitä mainioin, mutta.... (tämä on se kahdenkymmenen yhden
kohdan vastine) Sanotaanhan, sinä olet niin kaunis, mutta...
17. Jyrki6.8.2006 klo 22:25
Ratkojan näkökulmasta: Sinänsä hyviä sääntöjä sanotaanko vaikkapa "perushyvän" ristikon laadintaan. Perushyvällä en tarkoita harmaata massaa, vaan ristikon selkeyttä, järjestelmällisyyttä ja ymmärrettävyyttä.
Mutta. Toisaalta vierastan kanonisointia. Tietyllä tavalla se lienee osaltaan johtanut myös siihen, että vaikeat ristikot eivät sinänsä sisällä mitään kovin ihmeellistä ilotulitusta ratkaisusanoissa eikä mielikuvitusta itse ristikon muodossa, vaan mielikuvitusta on käytetty lähinnä vain vihjeityksessä. Ristikot ovat siis tavallaan tylsiä ratkaistuina, niissä ei olisi juurikaan erikoista jos vihjeitys olisi helpon tasoa (hiukan kärjistän tässä toki, mutta pääsääntöisesti noin koen). Poikkeuksena tuosta ovat ehkä teemaristikot, esim. niistä pidän, joihin tulee pääkuvasta sanoja eri puolille ristikkoa väritettyihin paikkoihin.
Sen vuoksi tykkään ratkaista sellaisiakin ristikoita tai ristikkoa jollain tavoin muistuttavia sanatehtäviä, joiden muoto ja idea jotenkin poikkeaa perusristikosta. Esim. PuPen käärmetehtävä on hauska (joskaan ei mielestäni juuri koskaan erityisen visainen, kunhan alkuun pääsee ;) ), samoin sanakehikko. Mielelläni näkisin sellaisia lisää.
Edellä mainituista säännöistä esim. 15.-17. ovat sellaisia, että en pidä niitä mitenkään ehdottomina, ja onko niitä siis syytä edes mainita: perusristikoissa ne lienevät käytännössä itsestään selvyys, mutta vaihtelua voisi tuoda esim. joillakin jipoilla, esim. päällekkäiset rivit kaartuisivat yhteen vetoketjumaisesti tms. Varmasti tuollainenkaan ei ratkojalle kovin vaikeasti ymmärrettävä olisi, ainakaan sellaiselle joka ei tyydy koko ajan vain kaikkein helpoimpiin läpikirjoitettaviin ristikoihin.
En poistaisi sääntöä 21, vaan kannatan ennemmin variaation lisäämistä kuin kangistamista. TIETYSTI se on laatijan taidoista kiinni, tuleeko erilaisilla jujuilla hyvä tehtävä, mutta pidän silti enemmän yllätyksellisyydestä kuin äärimmäisen tarkasti sääntöjen mukaisesta teoksesta. Ehkä jollain lailla ontuvana vertauksena voisin heittää, että monet Hollywood-elokuvat ovat varmasti komeita ja taitavasti tehtyjä, eikä niissä tavallaan ole mitään vikaa, mutta... silti jokin rosoisempi, ikään kuin vähemmän sääntöjen mukaan tehty leffa voi olla tuoreemman tuntuinen.
Mutta lisäisin säännön, joka kieltää käyttämästä aina samoja vihjeitä saman ratkaisusanan yhteydessä. Esim. tänään viimeksi ärsytti vihjeen 'Poikia' ratkaisuna 'Atet'; ensinnäkin tuosta Poikia-vihjeestä tulee minulle ainakin nykyään ensimmäisenä mieleen aina sama Atet, ja toisekseen miksi Atet ovat aina poikia, kaihan useimmista Ateistakin miehiä tulee... ?
18. Taata6.8.2006 klo 22:32
Tuosta Jyrkin viimeisestä kohdasta olen kirjoittanut tänään.Minäkin tykkään rosoisuudesta ja nimenomaan käsinlaadin-
nasta, koska koskaan ei voi koneeseen syöttää kaikkia niitä
sanoja, joihin laadinnan yhteydessä ajautuu välistä.
19. Hui_hai6.8.2006 klo 22:40
15-18 ovat niitä joista mielestäni voi laistaa. Tosin sääntö 21 on mielestäni näiden sääntöjen kulmakivi ja pelastus. Jos on taitoa ilahduttaa yleisöä rajoja rikkovalla ristikolla, niin antaa mennä vain, mutta jos ja vain jos!
20. Eki6.8.2006 klo 22:42
Esimerkkiä sääntökapinallisuuksista.Alle nelikirjaimisia: näkee viellä täällä, eivät välttämättä huonoja ristikoita
Rikkoo melkein kaikkia sääntöjä: Kauppalehden Saunan lämmetessä
Ristikko voi koostua useasta pienestä ristikosta, esim. 6x6-ruudukoista, joilla ei ole yhteisiä sanoja
Rikkoo muotosääntöjä: ristikko on esim. maapallon muotoinen ja ruudun eivät tällöin suoraviivaisia
Rikkoo välimerkkisääntöä: todella moni kustantaja ja laatija, siis esim. yhdyssanan väliviiva pannaan paikalleen
Rikkoo suomenkielisyyden sääntöä: moni laatija silloin tällöin
Rikkoo kielenhuollon normien mukaisten sanojen käyttöä: todella moni, osa harvoin, osa usein
Rikkoo reunojen suoruussääntöä: esim. tiettyyn muotoon tehdyt ristikot
Rikkoo vain kertaalleen saman saman käyttöä: moni vahingossa, esim. Seurassa kuulemma ollut sama sana jopa kolme kertaa (ei ole tässä yhteydessä moite, vain tosiseikka)
Orporuudun hyväksyjiä: mm. Veijo Wirén, Aulis Lehto, Kirppu-ristikot (ei ole tässä yhteydessä moite, vain tosiseikka)
Yhden säännön rikkomus erikoistehtävässä, esim. ruudussa onkin kaksi kirjainta tai koko sana, on virkistävä poikkeus silloin tällöin.
21. Eki6.8.2006 klo 23:00
Sääntöjen selityksiä ja tulkintaohjeita1. Nämä säännöt koskevat ”normaaleja” suomenkielisiä kuvaristikoita
Ristikko on normaali, jos se ei poikkea rakenteellisesti niistä ristikoista, joita kuvaristikoina Suomessa julkaistaan.
Yleisimpiä ei-kuvaristikoita ovat krypto, piilosana, perusristikko ja avoristikko. Tavuristikko (tavukuvaristikko) poikkeaa säännöistä ainoastaan kohdan 6 osalta. Tavuristikon ratkaisusanan minimipituus on kaksi tavua, käytännössä kolme kirjainta.
Jos kuvaristikon rakenne tarkoituksella poikkeaa normaalista, tulee sääntöjä noudattaa soveltuvin osin ja tarvittaessa soveltaen. Olennaista on ymmärtää kunkin säännön sisältö ja tarkoitus, ei vain tuijottaa sääntöjen sanamuotoon.
22. Tsk-tsk6.8.2006 klo 23:15
Säännöt 15-18 pitää muuttaa:15. Elävöitä ruudukkoa piirtämällä viivat kaareviksi, joka toinen vaakaviiva alaspäin ja joka toinen viiva ylöspäin kaartuvaksi (pystyviivat vastaavasti). Lisää pirteyttä saat, kun käytät eripaksuisia kyniä. Voit myös paksuntaa joittenkin viivojen osia.
16. Älä käytä (käyrä)viivainta.
17. Anna viisivuotiaan lapsesi piirtää ruudukko, niin ruuduista tulee vaihtelevan kokoisia.
18. Ei haittaa, vaikka viivat päättyvät miten sattuu.
23. JPQ6.8.2006 klo 23:31
Tsk-Tsk: hihihi (sait hyvälle tuulelle) ja myös värikyniä saa käyttää ja tummia ruudun pohjia eikös ?
24. Eki7.8.2006 klo 09:29
JohdantoSuomalaisille kuvaristikoille ei tätä ennen ole julkaistu perusteellisia sääntöjä. Pitkällisen kehitystyön seurauksena päädyttiin seuraavaan rakenteeseen, jossa säännöt ovat luettelona ja niiden täsmennykset, selitykset ja tulkintaohjeet erillään.
Ristikkosäännöt perustuvat vuosikymmenten kokemukseen, ja ne on käytännössä todettu hyviksi ja toimiviksi. Sääntöjen on tarkoitus antaa eväitä hyvien ja entistä parempien ristikoiden laadinnalle, ei suinkaan lannistaa aloittelevia laatijoita. Ne pyrkivät kertomaan kaiken hyvän, mitä ristikon laadinnassa kannattaa ottaa huomioon. Hyvä laatija keksii itse lisää. Säännöt koskevat suurimmaksi osaksi ristikon muotoilua ja rakennetta, eivät varsinaista sisältöä.
Laatijalle säännöt ovat minimitavoite, johon on syytä pyrkiä. Useimmat laatijat pystyvät ristikoissaan noudattamaan kaikkia sääntöjä, mutta harva pystyy – eikä ole tarpeenkaan – noudattamaan kaikkia suosituksia. Niihin liittyy runsaasti asioita, joiden ainoa peruste on vaikkapa esteettisyys. Kuten muissakin taiteissa, esteettisyyttä voidaan ristikoissakin rikkoa tahallaan, vaikkapa vain siksi, ettei ristikko olisi liian sovinnainen.
Minkään yksittäisen säännön noudattamisen ei pitäisi olla ylivoimaista. Paljon vaikeampaa on noudattaa ristikon sisältöä koskevia laatijan omia kunnianhimoisia tavoitteita niin, ettei riko sääntöjä. Joskus laatija ajautuu "umpikujaan", jossa hänen pitäisi rikkoa sääntöjä pysyäkseen omissa tavoitteissaan. Tällöin on harkittava tarkoin, onko oma tavoite todella niin arvokas ja ratkojalle niin mieluisa, että se oikeuttaa rikkomaan sääntöjä.
Ratkojalle säännöt ovat apuväline, jolla hän voi tarkastella, onko laatija muodollisesti pätevä. Mitä enemmän ratkojat antavat perusteettomia sääntörikkomuksia anteeksi, sitä enemmän sääntöjä luultavimmin rikotaan. Jos ratkoja ei tunne sääntöjä, hän saattaa erehtyä luulemaan sääntörikkomuksia täysin sallituiksi asioiksi.
25. kp7.8.2006 klo 09:39
En minä ole kieltänyt Ekin hyvää ajatusta. Luettelo onmitä mainioin, mutta.... (tämä on se kahdenkymmenen yhden
kohdan vastine) Sanotaanhan, sinä olet niin kaunis, mutta...
Tätä voisi ajatella kuvauksella...
Poika "lirkuttelee" tytölle niitä ja näitä. Ja lopuksi tyttö innostuu ja pyytää poikaa naimisiin. -Täytyyhän pojalla olla
"hätäventtiili" tuo kohta 21. Sillä perusteella voi kumota kaikki aikaisemmat lirkuttelut....
26. kp7.8.2006 klo 09:46
Tai sitten liikenteeseen voisi ajatella...Kaksikymmentä kohtaa mainitsee, miten liikenteessä olisi
sääntöjen mukaan ajatettava. -Mutta kohta 21: Mutta, jos
ajattelet olevasi hyvä ajaja. Niin voit kaahailla vapaasti
kaupunginkaduilla ruuhka-aikana.....
27. Eki7.8.2006 klo 09:50
Tai sitten voi ajatella, että siten on syntynyt vuosikymmenten varrella huikeita ristikoita. Tuo sääntöhän on ollut laajasti käytössä, me vain kirjasimme sen.Nuo vertaukset ovat sinänsä kivoja, mutta...
28. kp7.8.2006 klo 10:16
Tai sitten. Olet ostamassa aitaverkkoa 21 kappaletta...
Myyjä sanoo: 20 kappaletta on ihan niinikuin pitää.
Mutta kappaleessa 21 on iso reikä ja muutenkin siinä
tekijä on "revitellyt", että otatko vai jätätkö?
29. Hui_hai7.8.2006 klo 10:40
kp: sääntö 21 _ E I _ sano, että säännöistä _ t ä y t y y _ poiketa.Sääntö 21 antaa laatijalle luvan hyvästä syystä venyttää jo(i)tain edellä olevista 20 säännöistä.
30. kp7.8.2006 klo 10:55
Hui_hai Mitenköhän se käytännössä toteutuu?
31. kp7.8.2006 klo 11:08
Onko siellä sellaista mestaria, joka on tehnyt tätä?-Voisi kertoa maalaispojalle, miten se onnistuu?
- Taitaa sittenkin olla helpompi käyttää kohtaa 21
hätäventtiilinä ja uhohtaa koko säännöt. Vai...
32. kp7.8.2006 klo 11:15
Olisiko tämä sellainen mestarin näyte.- Ajautuu laadinnassa niin nurkkaan, että ei mahdu kuin
kaksi- tai kolmikirjaiminen sana. Ja panee sen. Olinpa mestari. Ja kun joku kysyy tästä samperin kolmikirjaimisesta
sanasta, niin nauran kysyjälle, että etkö ymmarrä sehän oli
juju. -Tai voi olla myös sellaisia, jotka ylistävät tuota jujua ja
laatija pääsee "pälkähästä"...
33. kp7.8.2006 klo 11:46
Tai voisiko ajatella, että se jäätelöautoristikko oli niin jippoinen, että sitä ei ymmärretty täällä. -Sehän oli tällä
kriteerilla oikein mestariteos.
34. kp7.8.2006 klo 11:48
Oi jospa jäätelöauton vastineen kirjoittaja olisi tiennyttuon kohdan 21....
35. kp7.8.2006 klo 11:53
Tämä nimittäin. Venyttäkäätte sääntöjä ja tehkääsamanlainen mertariteos.
http://www.kotijaatelo.fi/files/kj/Uutiskirje/Rist
ikko_0706.pdf
36. Eki7.8.2006 klo 11:55
http://www.kotijaatelo.fi/files/kj/Uutiskirje/Rist
ikko_0706.pdf
37. kp7.8.2006 klo 12:23
Hui_hai Minne menit?
-Sitä vastusta odotan.
38. kp7.8.2006 klo 12:24
En vastusta mitään, mutta vastausta odotan.
39. Libero7.8.2006 klo 21:43
Nuo säännöt palvelevat ensin laatijoita ja sitten kuin kaupantekijäisiksi ratkojia, joiden ei tarvitse välttämättä edes tuntea niitä. Kun eräät laatijat ovat tiivistäneet vuosikymmenien kuluessa karttuneen kokemuksen muutamaan täsmälliseen lauseeseen, niin tällainen kokemusperäisen tiedon paketti sisältää arvotavaraa.Erityisesti kohdat 10-14 ovat arvossa arvaamattomassa muitakaan väheksymättä. Normit ovat ihmiselle hyväksi, samoin säännöt ja lait. Jos mitään niistä ei millään elämänalueella olisi, niin sellaisessa villissä pohjolassa en haluaisi asustella enkä edes ratkoa ristikoita.
Kannatan säännöistä poikkeamista silloin, kun se perustuu sääntöjen ja kielenhuollon normien tuntemiseen. Uskon nimittäin, että säännöt sisäistänyt laatija ei johdata ratkojaa täyteen anarkiaan vaan tuottaa jekkuillessaankin mielihyvää. Itse en jaksaisi olla aina sillä päällä, että ryhtyisin tavan takaa selvittämään jotakin uutukaista ongelmavyyhtiä, vaikka joskus voin olla silläkin päällä. Vaihtelu virkistää, mutta jatkuva vaihtelu vaihtelun vuoksi turhauttaa.
Kun kyse on varsinaisista lakipykälistä (tai direktiiveistä), niin käytännön elämässä huonoiksi osoittautuneet pykälät tulevat aika pian tiensä päähän: kansalaistottelemattomuus viestii siitä, etteivät elämälle vieraat pykälät palvele ihmistä. Minusta kuvaristikkosäännöissä on rakentavia ja palvelevia elementtejä, jotka eivät yllytä niitä kovin heppoisin perustein hylkäämään. Joku voi vastustaa niitä periaatteesta kuten kaikkia "vanhemmuuden" ilmentymiä.
Se, että laatija venyttää sääntöjä, edellyttää luovuutta ja rohkeutta mutta myös ammattitaitoa. Mikäli tuosta kohdasta 21 tulisi jollekin laatijalle ykkösjuttu, niin en taitaisi siitä seuraavaa kaaosta innostua järjestämään. Jos laatija ei ole koskaan mistään säännöistä kuullutkaan ja laatii silti kelvollisia ristikoita, niin hän lienee niitä onnekkaita, jotka ovat onnistuneet ottamaan mestareista mallia.
40. kp7.8.2006 klo 21:47
Siis tuo jäätelöristikko osoitti suurta luovuutta ja ammattitaitoa?
41. Libero7.8.2006 klo 21:55
kp: Minusta jäätelöristikko osoitti jonkinlaista osaamattomuutta ja tietämättömyyttä, vaikka siinä jonkinlaista innostuneisuutta oli havaittavissa. Suuresta luovuudesta en arvaisi sen yhteydessä ilkamoida. Kun laatija luovasti ja rohkeasti venyttää sääntöjä, hän venyttää niitä onnistuneesti, kun hän osaa venyttää niitä ammattitaitoisesti. Tuliko tämä nyt yhtään sen selvemmin?
42. Jyrki7.8.2006 klo 23:40
Jäätelöristikon muiden hupaisuuksien joukossa minua huvitti ehkä eniten, että jouduin oikeasti hetken ihan miettimään, mitä ihmettä tuohon vasempaan alakulmaan oikein tulee. Mutta keksinpä sitten tuon kumiveneen kuvaavan jollaa... Olen kyllä tottunut jollana ajattelemaan vähän muun näköistä pikkuvenettä :D
43. Teppo8.8.2006 klo 08:07
Minä en osaa syyttää sääntöjä jäätelöautoristikon tapauksessa. Alkeellinen on alkeellinen. Minusta kohta 21 selityksineen on erinomaisesti liitetty muuten aika tiukkoihin sääntöihin. Parhaat ristikkoelämykset syntyvät tuolla harmaalla alueella, mutta ei siellä jaksa koko ajan olla, kuten Liberokin totesi.
44. Hui_hai8.8.2006 klo 08:15
Lähettäjä: kp 7.8.2006 klo 12:23Hui_hai
Minne menit?
-Sitä vastusta odotan.
Lähettäjä: kp 7.8.2006 klo 12:24
En vastusta mitään, mutta vastausta odotan.
---
Menin töihin.
Odota vain, mutta kun vastaus on jo kysymyksen edellä, niin elä menetä yöuniasi vaikka vastaus jäisi tulematta.
45. Eki8.8.2006 klo 08:59
14. Vihjeen ja ratkaisusanan yhteyden tulee olla looginen ja täsmällinen.Vihjeiden on oltava tarkkoja, vaikka ne olisivatkin hämääviä. Pelkkä asiayhteys ei riitä, jos vihje on muotoiltu väärin.
Jos ratkaisusana on heikko, hämäävää vihjettä on syytä välttää.
Vihjeen ei pitäisi olla samasta kantasanasta kuin ratkaisusana. Erityishelpossa ristikossa tämä voidaan pienessä määrin hyväksyä, jos ratkaisusana on vieraahko (esim. teilauslaite > teili).
Heikko ratkaisusana ei hyväksi muutu, vaikka vihje olisikin sellainen, että ratkoja sanan sen perusteella helposti keksii. Ratkojalle jää helposti mielikuva, että ristikossa voi olla sanoja, joilla ei normaalielämässä ole tarkoitetta.
Jos ratkaisusana on tuttu, ei vihjeessä tarvitse olla viittausta sanan todelliseen merkitykseen, vaan vihje voi olla hyvinkin hämäävä.
Hämäyksiä ei pitäisi käyttää helpoissa ristikoissa, ainakaan suuressa määrin.
Kirjaimilla leikkimistä (”kikkailua”) esim. niin, että sekä vihjeestä että ratkaisusanasta jätetään samoja kirjaimia pois, ei ole syytä käyttää liiallisesti. Kaikki harhautekeinot tai muut kikat menettävät tehonsa, jos niitä toistetaan samankaltaisesti.
Parhaita harhautteita ovat yleisesti nokkelat ja monipuoliset sanaleikit, samoin muut selkeimmät piilosanamaiset vihjeet.
Hyvä suuntaus on pyrkiä tekemään vihje mahdollisimman samanarvoiseksi sekä paljon että vähän ratkoneelle. Tähän päästään ainakin toistamalla samoja vihjeitä mahdollisimman vähän ja keksimällä "yleisymmärrettäviä" vihjeitä. Tätä kannattaa jokaisen laatijan soveltaa omalla tavallaan, niin ei synny uusia vakiovihjeitä.
46. kp8.8.2006 klo 09:33
Se jäätelöristikko oli aunutlatuisen osuva. Nimittäin laatijannäkökannalta katsottuna.
Mikä luovuus. Mikä järkevyys. Kun iski kirjainfobia, niin eipä
pitempiä sanoja... Senhän tuo kohta 21 antaa tehdä. Mikä
sanaruudukon muoto. Se kielii laatijan luovuutta. Senhän
tuo kohta 21 antaa tehdä. Mutta kohta 14: Joku vihje
(samperi soikoon) oli ihan "metsässä"...
47. Eki8.8.2006 klo 09:41
Kun työskentelen paljon laatijoiden kanssa, huomaan usein, että laatija on ottanut itselleen turhan (ihan ylimääräisen, oman) painolastin. Turhan? Sitä on vaikea mennä sanomaan.Ensinnäkin omat kriteerit aiheuttavat sen, että ristikoista tulee erilaisia. Vaikka ratkoja ei luultavasti tiedosta, mitkä laatijan kriteerit ovat, ne tuntuvat taustalla.
Toisekseen sillä, että laatija pitää omia rajoituksia, on vaikutusta hänen työmotivaatioonsa. Häntä pitäisi siitä kunnioittaa eikä ainakaan sanoa, että "turhia painolasteja otat, ei noita kukaan huomaa".
Usein näkee, että laatijan parhaat työt syntyvät ihan uran alussa. Tällöin miettii, mikä motivaation vei. Onhan se toki osaksi makuasia, millaista kenenkin paras jälki on.
48. Tsk-tsk8.8.2006 klo 11:46
kp, sääntö 21 ei salli mitään sellaista, mitä sinä olet esittänyt. Näillä olkinukeillasi nakerrat vain omaa uskottavuuttasi jälleen kerran.Kapua nyt viimein alas laatijantornistasi ja yritä ymmärtää, mitä sääntö 21 oikeasti tarkoittaa. Ymmärtämistä voisi helpottaa, jos kykenisit ajattelemaan asioita ratkojan kannalta etkä aina niin, miten laatija voisi päästä helpommalla.
Vihje: ratkojat eivät ole tyhmiä.
49. Rutakainen8.8.2006 klo 12:13
Montako kirjainta vastauksessa?
50. kp8.8.2006 klo 12:38
Tsk-tsk Kerrotko vielä "suomeksi". Ja parilla lauseella. Mitä se
tarkoittaa? -Kun tällainen maalaispoika ei ymmärrä...
-Ota vaikka esim. mitä tuossa jäätelöristikossa on pielessä?
51. kp8.8.2006 klo 12:48
Se kun vaivaa pientä päätä. Että kaikki ristikot voi pelastaatuolla kohdalla 21. - Saa vai ei. Jos ei saa, niin mitä saa...
Henkilökohtaisesti, jos minulta kysytään, niin kohta 21
on ihan turha...
52. Eki8.8.2006 klo 13:11
Esitin aika pitkän listan noita säännöistä poikkeamisia.
53. kp8.8.2006 klo 13:28
"Mikään sääntö ei yksinään ole ehdoton, jos laatija osaa kiertää sen taitavasti niin, että ristikon kokonaisuus paranee".Pelkästään tämä lause on ihmeellinen. JOS laatija haluaa, että ristikko paranee sillä, että on kolmikirjaimisia sanoja...
Ja jos ristikko paranee, että on orporuutuja jne...
Laatijallahan on tämä oikeus. Tehköön minkälaisen ristikon
hyvänsä, niin jos laatijalta kysytään. Hän taitavasti on parantanut ristikkoa. -Mutta jos ratkojalta kysytään, niin se
onkin toinen juttu. -Joka ei välttämättä kuulu tähän kohtaan
21. -Siis, jos laatija nojautuu tähän kohtaan. Hän on ihan
oikeassa siinä... Hän tekee mitä tahansa, niin hän on parantanut laatimaansa ristikkoa....
54. Eki8.8.2006 klo 13:39
Ratkojat päättävät, onko ristikko parantunut.
55. Tsk-tsk8.8.2006 klo 14:04
kp, ei kukaan laatija voi olla niin tyhmä, että luulee säännön 21 tarkoittavan, että hänen kuvitelmansa olisivat totta tai että hänen tekosyynsä olisivat hyviä syitä.
56. kp8.8.2006 klo 14:34
Jos hän on vain parnnellut ristikkoa, niin eipä sinullaole siihen mitään sanomista...Tsk-Tsk
Et ole vieläkään sanonut lyhyesti mitä tuo kohta tarkoittaa...
57. Eki8.8.2006 klo 19:14
Kohta 21 toimii kahdensuuntaisesti. Laatijalle se antaa hengitystilaa niin, ettei luovuus ole yksin kahlittu tiukkohin sääntöihin. Laatijan ei siis tarvitse pelätä ratkojan tuomiota, jos ratkoja osaa lukea säännöt oikein.Ratkojille se kertoo, että laatijat voivat keksiä uusia luovia juonia ja se ei tee ristikkoa laittomaksi. Jos "laiton" ristikko on ratkojan mielestä huono, ratkoja kyllä osaa tuomita sen, vaikka säännöissä on kohta 21.
Eräs ristikkolehtikustantaja tutki asiakaskunnassaan, että 3-kirjaimisia sanoja ei juuri lainkaan heidän keskuudessaan pidetty pahana. Käytännössä lehdissä ei ole kai käytetty noita 3-kirjaimisia juurikaan, mutta eivätpä voi syyttää sääntöjen tekijöitä tästä.
Olisihan se noloa, jos säännöt tekisivät tuollaisen toiminnan täysin laittomaksi. Samoin olisi noloa, jos olisimme tuominneet vaikkapa Hesarin ristikot laittomiksi jättämällä kohdan 21 pois.
Näitä sääntöjähän eivät eräät laatijat ole hyväksyneet (eivätkä näistä kaikki ole niihin edes tutustuneet). Ei näistä kannata niin suurta numeroa edes tehdä. Saimmepa nyt vain julkaistua ensimmäiset selkeät säännöt. Minusta ne ovat hyvät, mutta eivät mikään pyhä asia. Pannaan asiat perspektiiviin!
58. kp8.8.2006 klo 19:21
Ketulla on hyvä lämmin pesä. Mutta on se pakoaukko, kunja jos joku tulee käymään...
Eipä silti terve järki on parempi, kuin listattu paperipala.
59. Eki8.8.2006 klo 19:36
Tervettä järkeä on käytetty sääntöjä laadittaessa, vaikka päinvastoin tarkoititkin. Mutta kyllä tästä laatijoiden ja ratkojien kommentteja on saatu laajalti, joten hyvältä tuntuu edelleen, kuitenkin, uskoisin että muillakin sääntöjen tekoon osallistuneilla.
60. kp8.8.2006 klo 19:43
EkiVielä kiinnostaa se. Että laatijako vaiko ratkoja on oikeassa?
Nimittäin siinä tilanteessa, jos ratkoja sanoo, että laatija on
tehnyt virheen. Kohta 21 ottaa pois pohjan ratkojalta, mutta
antaa pohjan laatijalle laatia ristikon...
-Vai käsitelläänkö riitatilannetta Mikkelin Raastuvanoikeudessa?
(En puhu itsestäni, vaan kuvitteellisesta tilanteesta).
61. kp8.8.2006 klo 19:48
Tarkoitin, että jos laatijalla on tervettä järkeä päässä eilistattua paperipalaa välttämättä tarvita...
62. Eki8.8.2006 klo 19:50
Turhaan tehtiin nuo 20 mielestäsi erinomaista kohtaa?
63. kp8.8.2006 klo 20:00
20 kohtaa on erinomaisia. 21 kohta on turha. Se "kumoaa"kaikki. -Jos ostat jonkin tuotteen kaupasta. Siinä voi olla
mukana takuutodistus. 20 kohtaa mainitsee missä ja miten
tuo takuu toimii. Viimeinen kohta: Kun viet tämän tuotteen
ulos tästä kaupasta, niin takuu ei ole voimassa....
-Samoin tässä listassa. 20 kohtaa ihan hyviä, kerrotaan miten teet hyvän ristikon. Mutta kohta 21: Kun osaat "venyttää" sopivasti näitä sääntöjä, saat niin tehdä.
- Mitä turhaa lukemaan noita 20 ensimmäistä kohtaa....
-Tai, jos lasta opetetaan, ettei varastaminen ole oikein. Ja
pidetään asiasta hänelle tunnin esitelmä. Ja viimeinen lause:
-Jos osaat varastaa, niin ettei kukaan huomaa, niin voit sen
tehdä....
-Siis ottakaamme kohta 21 pois kokonaan?
64. Eki8.8.2006 klo 20:02
Entäs tämä?13. Ratkaisusana tulee kirjoittaa kielenhuollon normien mukaisesti. Välimerkit kuten heittomerkki, yhdysviiva ja kauttaviiva jätetään kuitenkin pois.
Sanojen vanhentuneita tai vääriä muotoja on syytä välttää. Laatijan on kuitenkin mahdoton toimia kielenhuoltajana, jos monet lehdet tai edes tietosanakirjat eivät noudata uusia kirjoitusasuja (esim. TIARA po. TIAARA, AKAASIA po. AKASIA ja AMEEBA po. AMEBA).
Sanan kirjoitusasu kannattaa tarkastaa sanakirjasta useammin kuin uskoisi, esim. KRAATERI po. KRAATTERI, LIIPASIN po. LIIPAISIN ja SERVETTI po. SERVIETTI.
Monikkomuotojen muodostamisessa pitää olla tarkka. Eräät sanat taipuvat toisin kuin luulisi, esim. TÄKY > TÄYT, TATAR > TATTARET ja SAARNI > SAARNET.
Jos sanassa on lukemista helpottavia välimerkkejä, ne jätetään pois, esim. TIUUT ja PÄÄÄÄNENKANNATTAJA. Erityisen helpoksi tarkoitetussa ristikossa niitä voidaan vielä pitää perusteltuina, mutta vaikeissa ne "hyppäävät silmille" ja paljastavat oveluudet.
65. kp8.8.2006 klo 20:17
EkiKompakysymyskö tuo on?
-Tietysti kirjoitusasu pitää olla oikein. Sanakirjan mukainen.
-Sanojen vanhentuneita muotoja... Jos julkaisija sanoo:
Kaikki muodot, jotka ovat kirjan kansien sisällä. Voi käyttää,
niin eikö julkaisija ole suurempi kuin laatija?
-Ja sitä paitsi minulle on Kielitoimistosta sanottu: (ajatus,
en muista sanamuotoa) Kun tehdään uusia painoksia, niin
ei ole mitään järkeä listata kaikkia aikaisemman pinoksen
sanoja uudestaan. Uuteen painokseen on valittava se sana,
joka on käytössä tässä ja nyt. Mutta aikaisemmat sanat ovat
myös käytössä olevia sanoja.
(Olkoonkin ne hätävarana)... Tämä kommentti minun.
Julkaisija lisää tavuviivan vai mikä lie.
Esim. Jos panen kilpaauto on ristikossa kilpa-auto...
66. kp8.8.2006 klo 20:19
Tarkennan hieman. Ei enää 1800-luvulla olevia sanoja.Ne ovat liian vanhoja...
67. kp8.8.2006 klo 20:24
-Mutta, jos minä tuon teen. Niin venytänkö sääntöjä, niin ettäsaan siitä paremman?
68. kp8.8.2006 klo 20:34
-No sitten tuo kohta 21 on minun pelastus.-Että antaa olla...
-Huomaatko Eki kaikki laatijat "pelastuu" tuon kohdan
kautta.
69. RA8.8.2006 klo 20:55
kp, en ole ihan kokonaan lukenut kaikkea yllä olevaa kirjoittelua, mutta... Kohdasta 21:
Kuten joku jo yllä kirjoitti, eivät ratkojat eivätkä (muut) laatijat yleensä ole kauhean hölmöjä. Ja kyllä vähän tyhmempikin tajuaa, koska laatija on tehnyt jotain jonkun hyvän ideansa takia ja koska pelkästään "pakkorakosessa", kun ei muuta ole osannut tai keksinyt.
Taitamattomuus ja osaaminen on ratkoessa varsin helppo tunnistaa. Niin, ettei tuosta kohdasta 21 kannata niin kauheasti huolta kantaa.
70. Eki8.8.2006 klo 21:20
Säännöt ja kohta 21 antavat yhtä lailla kustantajille mahdollisuuden luoda omanlaisensa säännöt, kuten on moneen kertaan todettu. Sama perusta lähes kaikilla silti on.Nyt olet kp sanonut saman asian niin moneen kertaan, että sen kaikki tietävät. Aivan järjetöntä on myös käydä lähes kahden kesken tätä sananvaihtoa.
71. Hui_hai8.8.2006 klo 22:03
Voiko kukaan olla niin tyhmä kuin mitä kp esittää olevansa vai onko kyseessä vain umpikieroa savolaista huumoria, jossa vedättäjä nauraa partaansa huiputettuaan kaikki uskomaan teeskentelyynsä? Mietinpä sitä.
72. Tsk-tsk8.8.2006 klo 22:38
kp: "-Tai, jos lasta opetetaan, ettei varastaminen ole oikein. Ja pidetään asiasta hänelle tunnin esitelmä. Ja viimeinen lause: -Jos osaat varastaa, niin ettei kukaan huomaa, niin voit sen tehdä...."Et taaskaan tajua, missä menet metsään - nyt ainakin kahdesti.
73. Tsk-tsk8.8.2006 klo 23:39
Hui_hai,kp ei ole savolainen humoristi, trolli tai muukaan vedättäjä. Hän todella kuvittelee olevansa kultakimpaleita laativa luonnonlahjakkuus, jolla on jokin maaginen sanojen "ristiin meno aisti" [sic], ja joka luulee ymmärtävänsä ristikoista enemmän kuin keskivertoratkoja.
Kun julkaisija pyytää häneltä samanlaisia ristikoita kuin ennenkin, niin hän uskoo, että kansa todella haluaa ja suorastaan vaatimalla vaatii juuri sellaisia. Hänelle ei tule mieleenkään, että oikeasti kansa haluaisi parempia, mutta koska julkaisija tietää, etteivät laatijan kyvyt siihen riitä, on niitä aivan turha pyytääkään.
Todellisuudessa kp näyttää olevan Veijo Wirénin kaltainen höpöhöpöttäjä. VW:hän on onnistunut uskottelemaan itselleen, että hänen lottosoopansa ei ole hölynpölyä, koska "hyvämaineinen" kustantaja (Gummerus) on suostunut sen julkaisemaan. Kysehän on luultavasti vain siitä, että hänen ristikkokirjansa käyvät kaupaksi*), joten lottohöpötyksen julkaisulla hänet pidetään tyytyväisenä. Lisäksi kirjan painatus on nykyään hyvin halpaa, joten vaikkei höpöhöpökirjaa saataisi myytyä yhtään, jää tappio varsin pieneksi.
*) luultavasti siksi, että juuri kukaan tekeleen lahjaksi saanut ei kehtaa sanoa lahjan antajalle, kuinka surkea lahja oli. Tai mistäpä minä tiedän, ehkä "kansa" todellakin haluaa huonoja ristikoita. Näkemykseni perustuu lähinnä VW:n 90-luvun lopun tekeleisiin, mutta taannoisen MAOT-keskustelun perusteella ei näe syytä olettaa, että ristikoiden laatu olisi olennaisesti parantunut.
On kyllä pakko todeta, että sekä kp:n että VW:n ristikot ovat "tavallisen" ratkojan kannalta mukavampia (koska ne sentään ratkeavat melko vaivattomasti) kuin Iltiksen ylioivaltavuutta vaativat kovikset tai Hesarin tietosanakirjojenjakartastojenselausjagoogletusris tikot. Älkööt asianosaiset kuitenkaan ota tätä kehuna vaan pelkkänä toteamuksena.
74. Ari8.8.2006 klo 23:59
Miten on, kp, teetkö lainkaan kryptoja? Jos niin mistä löytyy?Vai onko Eki ainoa kryptojen laatija?
Eipä Ekin kryptoista moitteen sijaa, mutta jos muutkin tekisivät niin olisipa ainakin enemmän ratkottavaa.
Eipä kyllä valittamista noista Ekin kryptojen määrästäkään, on arkistossa kuitenkin sellainen kasa vielä ratkottavana.
75. kp9.8.2006 klo 09:10
Ari Etsi lehtipisteestä sellainen lehti, kuin
Hyväntuulen Kryptot.
-Sanoin jo, että kohta 21 on hyvä. Kun se pelastaa
minun ristikkoni...
76. kp9.8.2006 klo 10:29
Mitä tämä on Tsk-Tsk?"Kun julkaisija pyytää häneltä samanlaisia ristikoita kuin ennenkin, niin hän uskoo, että kansa todella haluaa ja suorastaan vaatimalla vaatii juuri sellaisia. Hänelle ei tule mieleenkään, että oikeasti kansa haluaisi parempia, mutta koska julkaisija tietää, etteivät laatijan kyvyt siihen riitä, on niitä aivan turha pyytääkään".
Kun sinä menet kesäterassille istumaan. ja juot kahvia.
Ystävällinen myyjä kysyy: Onko kahvi ja rinkeli hyvää.
Ja vastaat: Oikein hyvää ja sulavaa.
Pitäisikö myyjän ajatella: Tokkopa, lämpimikseen puhelee.
Pitäisi olla kahvi parempaa ja rinkeli maukkaampaa..
-Näinkö siis.
77. kp9.8.2006 klo 10:36
Minut on opetettu, että jos sanotaan hyvä. Niin se tarkoittaasitä...
78. Eki16.7.2008 klo 10:05
Siirrän sääntökeskustelun etusivulle, koska aihetta sivutaan HS 2492 -säikeessä.
79. Eki26.3.2009 klo 19:19
Otetaanpa taas tämä etusivulle.
80. Taata26.3.2009 klo 20:28
Kohta 6 liian ahdas tulkinta ja pilaa monta hyvää juttua.No, kukin voi tehdä itse sääntönsä, kun ei EU vielä niitä määrää.
81. Eki26.3.2009 klo 20:35
Eli Kauppalehti kelpaa sittenkin Taatalle.
82. Taata26.3.2009 klo 20:55
Minä tutkin juuri Sikapäivillä pelikaanejakin ja Mirja Pihlajamäen porua nostattanutta ristikkoakin. Iso, pitkä ja leveä oli vihjealue siinä yhdessä ristikossa varsinkin. Entrausta hieman olisi kaivannut.Taidan tietää mitä se Eki mulle nyt kauppaa, mutta en ole aiemminkaan sanonut niistä pitäväni. Nyt sotket Eki asiaa taasen tahallasi. Sain tuossa alkuillasta aikaan ennätysajassa aivan priimapohjan ja ehdin vielä entratakin.
Saattaa olla, että siitä huolimatta entraan vielä myöhemmin lisää?
83. Eki26.3.2009 klo 21:50
Oliko SE vai TE?
84. Matti26.3.2009 klo 23:43
Nyt kun tämä säie elvytettiin, saan tilaisuuden kysyä arvon laatijoiden kommentteja ehdottamaani säännön 6 lisäykseen: Nelikirjaimisessa sanassa ei saa olla piilokirjaimia.
85. RA26.3.2009 klo 23:48
Miksi ei saisi olla? Yhtä.
86. Eki26.3.2009 klo 23:49
Näkee kahtakin, esim. Oulussa. Ei voi siis olla sääntöjenvastaista.
87. Taata27.3.2009 klo 00:02
Tiernakaupungin edustajana sanon, että käytän aika vähän piilokirjaimia nelikirjaimisissa sanoissa. Aika vasta tutkin asiaa Matin ehdotuksen jälkeen. En nähnyt kahta.
88. Eki27.3.2009 klo 14:01
Kyllä neljän kirjaimen säännöstä keskusteltiin pitkään kahden miehen työryhmän ja sääntöjen tarkastajien kanssa. Sääntö 21 toimii kuitenkin siinäkin. Jos joku julkaisija noudattaa muita sääntöjä ja rikkoo sääntöä 6, uskon ainakin itse sen olevan hyvien ristikoiden asialla. Kuitenkin niin yleisesti neljän kirjaimen sääntö on ehdottomasti käytössä, että sen kirjaaminen tuonne puolusti paikkaansa.
89. RA27.3.2009 klo 14:15
"Tavuristikko (tavukuvaristikko) poikkeaa säännöistä ainoastaan kohdan 6 osalta [nelikirjaimisuus]. Tavuristikon ratkaisusanan minimipituus on kaksi tavua, käytännössä kolme kirjainta."Tästä tulee silloin tällöin ratkojakritiikkiä, kun TAVUristikossa on ollut kaksitavuinen kolmikirjaiminen sana.
90. jpq27.3.2009 klo 15:17
nykyisin säännöt kelpaa eli kryptot alkaa sujua todella hyvin ja varsinaiset ristikot jätän vielä ainakin muille. oikeasti ei ole kiinnostustakaan tarpeeksi niitä kohtaan.
91. jpq27.3.2009 klo 15:21
muutaman epäonnistuneen krypton jota en jaksa korjata jossain välissä varmaan pistän nettiin niille jotka ei välitä säännöistä ratkottavaksi.RA: minusta saa rikkoa.
ps. nelikirjaimisuus on ihan hyvä juttu tuntuu kun pohjia on kryptoob tehnyt eli aluksi voi tuntua että helpottaa mutta se on harha.
92. JTak27.3.2009 klo 15:55
Kryptoihin ei niitä nelikirjaimisia välttämättä edes tarvitse. Lisäksi kryptojen rakenne on usein sellainen, että joka toinen kirjain on piilossa. Viisikirjaimisessa ei sentään saisi olla yli puolet kirjaimista piilokirjaimia, vaikkei sitä säännöissä luekaan. Tavallisissa ristikoissa harvemmin näkee nelikirjaimista sanaa kahdella piilokirjaimella. Sehän vaatii joko alku- tai loppupiilon käyttöä. En keksi ihan heti sellaista paikkaa ristikossa, johon edes voisi tarvita nelikirjaimista sanaa kahdella piilokirjaimella. Näistä olisi kiinnostava nähdä esimerkkejä.
93. iso S27.3.2009 klo 16:57
Jtak, et taida ratkoa Hesarin ristikoita! Niissä kyllä näkee kahta piilokirjainta melikirjaimisessa sanassa. Viime perjantain ristikossa (numero 2528) oli 3. ratkaisulauseen toisessa, kuusikirjaimisessa sanassa kolme piilokirjainta ja sen toisen kirjaimen kanssa poikittain nelikirjaiminen sana jossa on kaksi piilokirjainta. Ratkaisu jäi erittäin epävarmaksi ja laatijan aivoitus selviää parin viikon kuluttua.
94. jpq27.3.2009 klo 17:00
Jtak: tarvitseepahan lähinnä kryptoihin ei tarvita erikoisia sanoja. ja minusta yli puolet saa olla mutta ei niin että otetaan joku sana jonka tuntee vaan joku alan guru (vaikka postimerkeilijä tms)... no helppoa kun tehdaan vaikeat erikseen.
95. jpq27.3.2009 klo 17:01
ja sääntö mokani on siis vähintään kahden sanan osana jokaista kirjainlajia jota on. oikeasti haluan pitää tuosta kiinni niissä josta saan rahaa.
96. qwert27.3.2009 klo 17:17
Saavissa on reikä oi Erkki, oi Erkki.Saavissa on Erkki oi Erkkini mun.
Kuinka paikkaisin reiän oi Riitta, Oi Riitta.
Kuinka paikkaisin reiän, oi Riittani mun.
(Taitaa olla väärä säie.) Saa jatkaa.
97. Eki24.5.2009 klo 17:13
Otetaanpa esille.
98. Eki23.6.2009 klo 15:35
Työmiehen avaaman Kauppalehti-säikeen sivujuonteeksi etusivulle.
99. Henry24.6.2009 klo 02:53
On tullut selväksi, että valtaosa ratkojista pitää parhaana "säännöttömyyttä", kunhan ristikko omin hoksottimin ratkeaa. Tarvetta käyttää hakuteoksia tai nettiä vihataan. Ratkonnan pitää olla rentouttavaa ja viihdyttävää.
100. JTak24.6.2009 klo 08:45
On tullut selväksi, että tuollaista johtopäätöstä ratkojien valtaosan puolesta ei voi tehdä edes Henry. Ja ristikon ratkeamiseenkin vaikuttaa aika moni muu asia enemmän kuin säännöt. Vaikka kaikkia sääntöjä rikottaisiin, niin ristikko voi silti olla helppo. Samoin se voi olla hyvinkin vaikea, vaikka kaikkia sääntöjä noudatettaisiin.Pari jälkimmäistä lausetta sen sijaan pitävät varmaankin paikkansa. En ainakaan toistaiseksi ole kuullut ratkojista, jotka erityisesti pitäisivät hakuteosten ja ristisanakirjojen selailulsta ratkonnan aikana.
101. RA24.6.2009 klo 20:49
Kaikki "sääntörikkomukset" ovat nykyristikoissa varsin harvinaisia. Olivatpa tahattomia tai tahallisia. Tahallaan ja taitavasti tehtynä ne ovatkin sitten usein pelkästään ratkojaa piristäviä poikkeuksia.Eniten ja jatkuvasti "rikotaan" vain sääntöä 11:
"Ratkaisusanan tulee olla suomenkielinen ja suomenkielisessä tekstissä yleisesti käytetty; Ristikon ratkaisusana on heikko, jos suuri osa muista kuin ristikkoharrastajista ei sitä tunne eli sen tuntemisesta ei ole juuri mitään hyötyä. Nykyaikainen sanaristikko ei ole mikään tietovisa, jossa kysellään mitä ihmeellisimpiä tarpeettomia nippelitietoja. ... Erikoisuutena tietovisaristikkokin voi olla jopa suositeltava.
Laatija ei voi varmasti tietää, onko jokin sana ratkojille tuttu. Laatija voi oman kokemuksensa perusteella vain arvioda, mitkä ovat heikkoja sanoja. On hyödyllistä kysellä eri-ikäisiltä sekä eri koulutusta ja sosiaalista taustaa omaavilta henkilöiltä sanoja, joita epäilee vaikeiksi. Se antaa hyvää pohjaa sanojen valintaan ja karsintaan."
102. BI24.6.2009 klo 21:07
Saisinpa joskus ristikon joka näitä sääntöja noudattaisi.Ratkon kaikkeja laidasta laitaan ja empä moisia sääntöja pahemmin ole nähnyt laatijoiden noudattavan.
Juhtuneeko se ehkä siitä että en ole niitä huomannut näitä kun olen ns. kielivammainen :)
103. Jaska24.6.2009 klo 22:12
Huom. RA, sääntö 11 kuuluu: Ratkaisusanan tulee olla suomenkielinen TAI suomenkielisessä tekstissä yleisesti käytetty. Tällaisenakin sääntö kaipaisi päivitystä. Ellei "yleisesti" = "Laatijan arvioitavaksi jää vieraskielisen sanan kelpoisuus, myös ristikon mahdollisen kohdeyleisön huomioon ottaen.
104. RA24.6.2009 klo 22:29
BI, ymmärsinköhän nyt oikein? Siis sinunko kokemuksesi on tosiaan päinvastainen kuin minun? Minäkin ratkon kaikkea laidasta laitaan ja minusta nämä säännöt toteutuvat suurimmassa osassa ristikoista.
- "SÄÄNNÖT" sinänsä on huono sana tässä yhteydessä. Kysymys on kai enemmänkin käytännöistä ja suosituksista, nykytyylistä.
Kyllä mulle ainakin on tullut sellainen tuntuma, että laatijat tekevät ristikot näiden nykykäytäntöjen mukaan. Voi olla, että he eivät laatiessaan ajattele tietoisesti mitään tällaisia sääntöjä, mutta toimivat silti näillä periaatteilla.
Joskus tulee tahaton virhe - vaikkapa sama sana ja vihje kahteen kertaan samaan ristikkoon tai orporuutu tms. - ja se on inhimillistä. Joskus joku tieten ja tahallaan rikkoo perusperiaatteita. Jotkut laatijat eivät välitä tuosta säännöstä 11 tai sanotaanko diplomaattisesti, etteivät välitä sitä vaalia... mutta yhtä kaikki suurimmasta osasta ristikoista on tunnistettavissa ristikon laadinnan keskeiset seikat.
105. RA24.6.2009 klo 22:33
Hyvä Jaska!! Tärkeä ero. Siis: Suomenkielinen TAI suomenkielisessä tekstissä yleinen.
106. Henry25.6.2009 klo 01:40
Kaikki Kirppuja tuntevat tietävät, että en tämmöisissä asioissa yritä yleistää omia mielipiteitäni. Kyllä ne ratkojilta tulevat. Erilaisia mielipidemittauksia on tehty kymmenittäin, ja sanomisen vapauteen on käytetty jokaisessa Kirppu-lehdessä vähintään yksi sivu. Kirput ovat kehittyneet nykyiseen kuosiinsa aktiivisten ratkojien avulla. Siitä kiitos kaikille auttajille.
107. JTak25.6.2009 klo 09:09
Noiden varsinaisten "sääntöjen" lisäksi eri laatijoilla on omia periaatteitaan, joiden noudattaminen on varmaan sääntöjen noudattamista vaikeampaa. Välttämättä ratkojat eivät näitä periaatteita edes aina hoksaa. Esimerkiksi:- ei loppupiiloja
- ei alkupiiloja
- ei fakkisanoja
- oikea alanurkka suurempi kuin 4x4 ruutua
- ei kahta tai useampaa vihjeruutua vierekkäin
- ristikon kaikkiin osiin päästävä ilman piilokirjaimia
- joka ristikossa ratkaisusanoissa YÄÖ-kirjaimet käytössä
Ratkaisusanojen keskipituudesta oli joskus taannoin paljonkin puhetta, mutta nyt se näyttää jääneen vähemmällä huomiolle. Ehkä voidaan sanoa onneksi, sillä sanojen pituuden kasvaessa liiaksi, ristikon laadulla on vaara heiketä.
108. BI26.6.2009 klo 08:57
Kommentoin lähinnä nirsona ristikkolehtien kuluttajana.Kesäkausina tulee ostettuja kaikenlaisia ristikkoja jo parin tilatun lisäksi (Iisakki ja Pelikaani).
Ymmärrän toki että virheitä sattuu silloin tällöin, näin meille kaikille tapahtuu.
Näitä ristikkosääntöjä näin ensimmäisen kerran tässä säikeessä joskin muutaman olen itse pystynyt päättelemään ratkontavuosieni varrella. Tämä aiheutti vuodatukseni.
Kaikkea pettymyksiä ei muista kun ratkoo paljon eri tekijöiden ristikkoja mutta esimerkiksi hiljattain ostin Onnen ristikot joka oli kielellisesti pettymys minulle. En osta toiste.
Toinen mitä harmittaa on suttuisuus. Iisakissa on silloin tällöin yksi ristikko suttuinen ja Pelikaanissa useammin useita. Vaikea saada selville mitä vihjekuvat tarkoittavat.
Ruutukolmiot ostan irtonumeroina (taitaa olla kaikki ostettuna tällä hetkellä) ja siinä on usein ristikkoja jossa vihjesanat ovat yhdessä kasassa ja ratkoja arvatkoon mihin ne tulee. Myös näissä esiintyy mielestäni kielellisiä eriskummallisuuksia.
Viikkolehtien kuten myös iltapäivälehtien ristikkoja en osat koska itse viikkolehdet ja iltapäivälehdet ovat mielestäni ala-arvoisia. Suuntaan mieluimmin rahani suoraan ristikkolehtien kustantajille ja laatijoille kun että kierrättäisin muiden kautta.
Mielestäni eräs kaikkein suttuisimmista ristikosta on hesarin ristikko. En viitsi enää edes yrittää sitä ja tuhria käteni painomusteeseen. Hyvä esimerkki selkeästä päivälehden ristikosta on taasen Hufvudstadsbladet:in ristikko.
Sillä sekunnilla kun joudun luuppia käyttämään jotta saan vihjekuvasta selvää, sen lehden osto loppuu!
Toivottavasti en kuitenkaan loukannut ketään mielipiteideni kanssa.
Ymmärrän että ristikon teko nirsolle kuluttajalle on vaikeata ja että meidän on tehtävä kompromisseja mutta yleisesti ottaen toivon parempaa huomiota ristikoiden kieliasuun ja selkeyteen.
Hyvä ristikkohetkiä kaikille
109. RA26.6.2009 klo 21:49
BI, nyt ymmärrän, mitä tarkoitit. Osa säännöistä on arvioijasta kiinni. Esimerkiksi säännöt 19 ja 20:
- 19. Vihjeiden tulee olla siistejä.
- 20. Vihjeiden keskinäisen sijainnin perusteella tulee voida päätellä, mihin kunkin vihjeen ratkaisusana tulee.
KOMMENTOI