Lottorivien todennäköisyys - Muut aiheet - Keskustelut

KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > LOTTORIVIEN TODENNÄKÖISYYS

↶ Takaisin aiheisiin Siirry alalaitaan ↓

2792. Lottorivien todennäköisyys

iso S21.7.2006 klo 13:25

Konsonanttinimet-ketjussa on lähtenyt käyntii aiheeseen liittymätön keskustelu siitä voiko seuraavaa lottoriviä ennustaa edellisten perusteella.

Alan teoksen julkaissut Veijo Wiren väittää että voi. Kannattajia ei juurikaan ole löytynyt, muutama vastustaja kylläkin.

Keskustelua voisi jatkaa täällä eikä siellä.

2. tapiiri21.7.2006 klo 13:51

Jos voi niin Veijo on varmaan melkoinen miljardööri.

3. Jyrki21.7.2006 klo 14:38

Itsekin syyllistyin laittamaan tuonne konsonanttinimien ketjuun lottoaiheesta useamman viestin, mutta tämä ketju on nyt hyvä sille aiheelle.

Mielestäni Veijo esittää aivan mielenkiintoisia väittämiä ja esimerkkejä ajattelustaan eli siitä, miten uskoo lottorivien käyttäytyvän. Niitä olisi mukava käydä läpi yksitellen, jotta voisi purkaa kutakin väittämää ja keskustella, mitkä niistä ovat vääriä ja mitkä oikeita ja millä perusteilla. Kaikki väittämät on käsittääkseni todella mahdollista analysoida ja osoittaa, millä perusteilla ne ovat joko vääriä tai oikeita. Tällä en tarkoita sanoa, että kaikki Veijon väitteet on mahdollista tyrmätä, sillä en aja niiden tyrmäämistä takaa, vaan oikeaa asiallista analysointia. En siis nyt kirjoita voitonhalusta, vaan ajattelen tätä asiaa kiinnostavana aihepiirinä sinänsä.

Kyseiset väitteet (yleistettyinä, lottohan on vain yksi sattumien todennäköisyyksiin perustuva aihepiiri) ovat sellaisia, jotka ovat kiinnostaneet ihmiskuntaa jo vuosisatoja, jotkin jopa vuosituhansia, ja niihin ratkaisujen etsiminen ja löytäminen on vähitellen rakentanut matematiikkaa ja siellä erityisesti todennäköisyyslaskentaa ja tilastomatematiikkaa. Veijon esittämät väitteet ovat tuttuja pitkältä historiasta.

Toki asiallinen läpikäynti onnistuu vain, jos Veijo itse sitä haluaa. Mutta jos hänellä on vakaa käsitys oikeassa olostaan ja siksi ei valmiutta esim. luopua mistään omista päätelmistään, niin se ei sitten johda mihinkään. Tiedän kokemuksesta, että tarpeeksi vahvasti asiaansa uskovaa ei saa millään perusteluilla muuttamaan käsityksiään, jollei hänellä itsellään ole siihen aidosti halua.

4. Jyrki21.7.2006 klo 14:49

Edelliseen vielä: Omat kykyni tuskin riittävät kaikkia Veijon väittämiä analysoimaan, eikä riitä aikanikaan. Tarkoitinkin äskeisellä sitä, että tätä aihepiiriä voisi käydä läpi yksityiskohdittain asiallisesti keskustellen tässä säikeessä, eikä vastakkainasettelulla Veijo Wiren ja hänen kannallaan olevat vastaan Veijon vastustajat ja pahimmillaan henkilökohtaisuuksiin meneviä mielipiteitä laukomalla.

Toisessa säikeessä (eli konsonanttinimiä koskevassa) Veijo esitti asiallisen kysymyksen osoitettuna esim. matemaatikoille: osaako joku laskea, onko tietty voittaneiden rivien osumataajuus ollut todennäköisen mukainen vai olennaisesti sen yli vai alle. En ainakaan vielä perehtynyt kysymykseen yksityiskohtaisesti, joten en osaa siihen vastata. Onko mahdollisesti joku toinen katsonut sitä ja pystyisikö laskemaan vastauksen?

5. Eki21.7.2006 klo 14:50

Jotta vanhoja ajatuksia olisi helpompi seurata, tässä linkki sinne:

http://www.sanaristikot.fi/keskustelut/index.php?r yhma=1&p1=vast.php&p2=info_3.php&id=539&alku=0&t=k 1

6. Hessu21.7.2006 klo 19:08

Eivätköhän siitä ole kaikki, Veijoa lukuunottamatta, yhtä mieltä, etteivät menneet lottorivit vaikuta tuleviin. Pallot kun eivät muista, mitkä niistä ovat aikaisemmin kuppiin pudonneet. Niinpä ne eivät osaa vuorotella sen mukaan, että kaikki pääsisivät yhtä usein liukumaan pitkin putkia.

Jos jotakin voisi tutkia, niin ehkä sitä, miten paljon pallojen alkuasetelma vaikuttaa tulokseen. Pallothan ovat tietääkseni telineessään aluksi siinä mielivaltaisessa järjestyksessä, mihin joku on ne asetellut. Jos pallot asetettaisiin telineeseen aina numerojärjestyksessä, niin miten samankaltaisia riveistä tulisi? Vai ehtiikö ilmavirtausten ja pölyhiukkasten aikaansaama kaaos sekoittaa pallot koneessa täydellisesti? Luultavasti.

Mutta jospa kuitenkin pallot asetellaan tarkoituksella telineeseen siihen järjestykseen, että oikeasta rivistä saadaan suurin piirtein sopiva... ;-)

7. Jyrki21.7.2006 klo 20:22

Tuota pallojen sekoittumista aikoinaan itsekin pohdiskelin, mutta melkoisella varmuudella pallojen alkuasetelmalla ei ole mitään merkitystä lopputulokseen. Kaaoksen määrä arvontarummun sisällä on nimittäin paljon suurempi kuin vain ilmavirtausten ja mahdollisten pölyhiukkasten aikaansaama. Koko pallojen törmäily on nimittäin kaoottinen prosessi, jossa pölyllä lienee lähes merkityksetön osa, ilmavirtauksilla jonkin verran suurempi. Pallojen törmäilykulmat toisiinsa ja rummun osiin ovat nimittäin niin hallitsemattomia ja niiden pienetkin vaihtelut saavat aikaan niin suuren muutoksen kuhunkin seuraavaan törmäykseen, että sen perusteella sekoittuminen on käytännössä täysin satunnainen jo hyvin pienellä sekoitusajalla. Ennen ensimmäisen numeron arpoutumistahan on alkusekoitus, joka varmasti on riittävän pituinen.

Joskus vuosia sitten alkusekoitus oli pidempi, ja lisäksi jokaisen numeron välissä pyöritettiin rumpua välillä aina toiseen suuntaan kuin pallojen poimintasuunta. Mutta sittemmin arvontaa on nopeutettu jättämällä välisekoitukset pois. Nythän alkusekoitus on yhteen suuntaan ja sitten kaikki numerot arvotaan yhtäjaksoisesti toiseen suuntaan pyörittäen niin, että poimintakouruun tulee joka kierroksella uudet pallot, joista ensimmäinen putoaa arvottujen numeroiden putkeen.

Hyvä vertailukohta lottopalloihin lienee nopanheitto (kunhan noppa on sisäisesti tasapainoinen). Vaikka noppaa heittäisi joka kerta mahdollisimman täydellisesti samalla tavalla, niin sillä tuskin on vaikutusta lopputulokseen, kunhan noppa pomppii ja törmäilee riittävästi, eli sitä ei esim. vain pudoteta paikoilleen.

8. iso S21.7.2006 klo 20:52

Kysymys oli: "Montako oikeaa vähintään 4 oikein-tulosta on mahdollisuus saada 15 miljoonan rivin joukosta jos veikkaa 24.000 täysin satunnaista riviä? Matemaatikot kertokoot. Onko se alle vai yli 1130 riviä?"

Tämä on oikeastaan aika hyvä esimerkki siitä että todennäköisyyksiä laskettaessa pitää tilanne määritellä tarkasti. Jos rivit ovat täysin satunnaisia, ne ovat toisistaan riippumattomia (sama rivi voi toistua) ja laskeminen helpottuu. Jos kyseessä on 24000 satunnaisesti tuotettua erilaista riviä on laskeminen äkkia ajatellen työläämpää.

Edellisessä tapauksessa vastaus on nimittäin helppo antaa: 24000. Ne kaikki voivat olla vaikka täysosumia. Onhan se äärimmäisen epätodennäköistä, mutta mahdollista.

Minun taitoni ei riitä laskemaan kuinka todennäköistä on saada yli 1130 voittoa 24000 rivillä, mutta jonkinlaisen arvion keskimäärin odotettavissa olevasta voittorivien määrästä voin kehittää.

Erilaisia lottorivejä on 15380937. Niiden jakauma oikeiden numeroiden suhteen on:

0 oikein: 3365856
1 oikein: 6343344
2 oikein: 4228896
3 oikein: 1258600
4 oikein: 173600
5 oikein: 10416
6 oikein: 224
7 oikein: 1

Vähintään 4 oikein on 184241 riviä koko joukosta eli yhden voittorivin saamiseen pitää lotota keskimäärin noin 83.48 riviä. Silloin 24000 lotottua riviä tuottaa keskimäärin noin 287.48 voittoriviä.

Tämä on merkittävästi vähemmän kuin 1130 ja systeemi mikä tuottaa keskimäärin 1130 voittoa on paljon satunnaisuutta parempi. Wirenin tapauksessa ei käsittääkseni ole kysymys pitkäaikaisesta keskiarvosta vaan siitä että on löytynyt yksi lottorivi millä tuo tulos on toteutunut. Jos kyseessä on jonkinlainen "tiettyjä olosuhteita" edellyttävä systeemi niin tuloksessa ei ole mitään ihmeellistä. Pitkällä aikavälillä nuo otolliset olosuhteet toteutuvat niin harvoin että päädytään satunnaisten rivien kanssa samaan keskiarvoon. Paljon ihmeellisempää on että joku saa päävoiton yhdellä rivillä, senhän pitäisi olla käytännöllisesti katsoen mahdotonta.

Sitä on vaikea laskea kuinka todennäkoinen tuo 1130 voittorivin saalis on, jos rivit ovat aidosti satunnaisia. Mihinkään muuhun kuin ilmasta napattuun arvaukseen perustumatta heitän arvion että se on epätodennäköisempää kuin 5 oikein yhdellä rivillä mutta todennäköisempää kuin 6 oikein. Jos joku pystyy laskemaan tarka(hko)n arvon niin olen utelias tietämään kumpi raja osuu lähemmäs vai olenko metsässä kuin Espoon eilinen palo.

9. Jyrki21.7.2006 klo 20:58

Hessu vielä: Kyse ei olekaan siitä, ovatko kaikki muut sitä mieltä että Veijo on väärässä, vaan siitä, että Veijo väittää/uskoo olevansa oikeassa, mutta on mahdollisesti halukas keskustelemaan väittämistään. Jos on, niin sitä keskustelua mielestäni voitaisiin käydä väittämä väittämältä sen kummemmin kiihkoilematta.

Aivan oikeasti toivoisin Veijon perehtyvän todennäköisyyslaskentaan, koska on kiinnostunut eräästä siihen liittyvästä aihepiiristä, lottoarvonnasta. Jos nimittäin hänen väitteidensä taustalla on perehtymättömyys tähän matematiikan haaraan, niin silloin opiskelulla olisi vaikutusta käsityksiin. Jos taas taustavaikuttimena on halu myydä kirjaa eikä esim. joutua luopumaan siinä esitetyistä väitteistä, niin sillehän sitten tuskin kukaan voi mitään. Emmehän myöskään tiedä, uskooko Veijo todellisuudessa itse esittämiinsä väitteisiin, mutta hänen täällä esittämästään kommentoinnista päätellen uskoo.

10. Jaska21.7.2006 klo 23:38

Lupasin lopettaa lottodebatin osaltani tuolla konsonanttisäikeessä, mutta täällähän se on vielä ihan laillista. isoS kysyi todennäköisyyttä saada 1130 voittoriviä (väh. 4 oikein) 24000 satunnaisella rivillä. Pyöristetään yhden rivin voittotodennäköisyys kolmeen desimaaliin = 0,012, joten sen voitottomuuden todennäköisyys on 0,988. Kysytty todennäköisyys, kun kyseessä on siis täsmälleen 1130 voittoriviä todennäköisyys saadaan kaavasta (0,012 potenssiin 1130) * (0,988 potenssiin 22870) * 24000 yli 1130. Käsipelillä tuota on liian työläs laskea noin -tulokseenkin, enkä osaa ohjelmoida sitä koneelle. Laskekoot tämän taidon hallitsevat, jos katsovat asian sen väärtiksi. Väittäisin kuitenkin lonkalta, että todennäköisyys on erittäin pieni, paljon pienempi kuin jopa 7 oikein yhdellä rivillä.

11. Ritu21.7.2006 klo 23:53

Itse pyöritän työni puolesta pariakin lottoporukkaa. Molemmat porukat olen rakentanut niin, että olen itse ruksannut satunnaiseen järjestykseen seitsemän numeroa käyttäen kuudessa ruudussa kaikki lottonumerot. Kolme numeroista olen voinut käyttää kahteen kertaan. Eli kun kaikki lottonumerot on käytössä kuudessa eri ruudussa, niin sen seitsemännen arvotun numeron on pakko osua samaan jonkun toisen arvotun numeron kanssa, vaikka kaikki aikaisemmat olisivatkin osuneet eri ruutuihin. Näitä rivejä meillä on yhtä porukkaa kohden sata kappaletta.
Aika monta neljä ja viisi oikein tulosta on suhteellisen pienellä aikaa lappuihimme osunut.
Joka viikko teen nuo samat lottorivit.
Mikähän todennäköisyys tällä systeemillä on voittaa ns. normaaleihin hajariveihin verrattuna?

12. Jaska22.7.2006 klo 00:20

Tarkoitatkohan onlinepäätteen arpomia hajarivejä? Sadalla hajarivillä voittoja tippuu harva se viikko, kunhan rivit ovat erilaisia. Keskimäärin voittorivejä tulee vuodessa kuutisenkymmentä. Tämä on muuten vähän vieras alue ristikkosaitilla, joten...? Ristikon aiheenakin lottoa on tosin käytetty, muutaman saittilaisenkin iloksi...

13. Jaska22.7.2006 klo 00:25

Ptruu takaisin. Löytyyhän sivustolta numeroita mm. rekisterikilpisäikeestäkin, joten kukkikoot lottokukatkin minun puolestani.

14. iso S22.7.2006 klo 17:11

Jaska: taisit vastata kysymykseen siinä muodossa kuin se oli esitetty, mutta et siinä mielessä kuin se oli luultavasti tarkoitettu. Luullakseni Veijo halusi tietää (tai ainakin minusta olisi mielenkiintoista tietää) miten todennäköistä on saada 24000 satunnaisella erilaisella rivillä VÄHINTÄÄN 1130 voittoriviä. Tuskinpa kukaan lottoaja haluaisi tilata sellaista systeemiä mikä takaisi tasan 1130 voittoa jos samalla hinnalla saisi yhtä hyvän mahdollisuuden saada väintään 1130 voittoa? Tämän vähintään-version todennäköisyyttä arvailin hihasta ravistetulla haarukalla.

Muuten luulen että silloin kun ruvetaan korottamaan jotakin potenssiin 22870 niin potenssiin korotettavan pieni pyöristäminen aiheuttaa dramaattisen muutoksen lopputuloksessa. Jos joku koodaa tuon kaavan koneelle niin silloinhan on helppo kokeilla mikä ero on jos käytetään arvoa 0.012 tai esimerkiksi 0.01198 mikä on lähempänä oikeaa.

Sinänsä lienee yksi hailea ovatko rivit satunnaisia? Lottorivihän joka tapauksessa on, joten tulos taitaisi olla sama vaikka riveissä olisikin joku harava- tai muu systeemi?

Toinen havainto: vastaus alkuperäiseen kysymykseen on 24000 riippumatta siitä ovatko ne 24000 riviä täysin satunnaisia vai satunnaisia erilaisia. Toteutuneesta lottorivistä riippumatta erilaisia mahdollisia 4 oikein -rivejä on 173600 mikä on reilusti enemmän kuin 24000. On siis mahdollista, vaikkakaan ei todennäköistä, että joku Hannu Hanhi pyöräyttää satunnaislukugeneraattoristaan 24000 erilaista riviä ja saa jokaisella vähintään 4 oikein. Ei käy kuten sillä legendan laihialaiselle joka lottosi kaksi riviä, sai toisella 7 oikein ja itki katkerasti siihen toiseen riviin hukkaan heitettyä rahaa.

15. iso S24.7.2006 klo 15:06

Tuli mieleen että Jaskan kaavan voi syöttää Excelille. Siinä joudutaan kuitenkin käsittelemään niin suuria lukuja että Excel-parka nosti kätensä pystyyn. Esimerkiksi 24000 yli 1130 oli sille liikaa. Se kyllä tuntee funktion COMBIN millä periaatteessa saa itse hikoilematta selville miten monella eri tavalla m ojektista voi valita n kpl. Esimerkiksi
=Combin(39,7) antaa kiltisti arvon 15380937 eli mahdollisten lottorivien määrän ja =Combin(40,6) antaa alkuperäisen loton erilaisten rivien määrän 3838380.

Todennäköisyyden ihmeellisyyksiä kannattaa harjoitella mieluummin esimerkiksi tutkailemalla kahden nopan tuottamia numeroyhdistelmiä. Siinä erilaisia vaihtoehtoja on vain 36, joten ne pystyy listaamaan ja laskemaan erilaiset ilmiöt yksitellen. Laskelmien oikeellisuus on näin helpompi tarkistaa kuin lotossa, missä pitäsi kirjoittaa yli 15 miljoonaa yhdistelmää.
Siispä laitoin illalla koneen raksuttamaan ja hain tuntumaa vastaukseen simuloimalla. Arvoin 24000 erilaista lottoriviä ja sitten 1500 "oikeaa" riviä. Vähintään 4 oikein oli keskimäärin 287.117 rivissä, mikä osuu hyvin lähelle teorian antamaa lukua 287.48. Satunnaislukugeneraattorihan saattaa olla huono, jolloin se vääntää tulosta enemmän tai vähemmän johonkin suuntaan. Ainakin tähän tarkoitukseen Excelin sattumalinko näyttää toimivan hyvin.

Arvotut 1500 riviä vastaavat lähes 30 vuoden lottoamista. Vähimmillään voittorivejä tuli 233 ja enimmillään 350. 24000 riviä on melko paljon, joten suurten lukujen laki näyttää toimivan kaikessa ankaruudessaan. Näyttää siis siltä että 1130 voittoon pääseminen on paljon epätodennäköisempää kuin lonkalta arvelin.

7 oikein tuli muuten kahdesti. Sekin osuu hyvin teoriaan, mikä ennustaa 2.34 kertaa. Todellisuudessahan kertojen määrän täytyy olla kokonaisluku, joten tuon paremmin teoria ei olisi voinut toteutua. 4, 5 ja 6 oikein tuli 405574, 24598 ja 501 kertaa, kun teoria antaa arvot (kokonaisluvuksi pyöristettynä) 406321, 24379 ja 524. Voittoluokissa 4 ja 5 ero oli alle prosentin, luokassa 6 oikein yli 4 prosenttia. Siinä satunnaislukugeneraattorilla olisi petraamista.

Rahaa olisi nykyhinnalla palanut 25.2 miljoonaa euroa. Kahdesta päävoitosta ja kaikista pikkuvoitoista huolimatta tappiota olisi tullut reilusti.

Muuten, jos ihan huvikseen harrastaisi maallikon matematiikkaa niin saisi mielenkiintoisen tuloksen. Jos syötän koneeseen satunnaisen voittorivin (ensimmäinen arvotuista): 4, 7, 12, 21, 26, 29, 34 niin 24000 lottorivissä pienin numero on oikein 2687 kertaa, toiseksi pienin 2830 kertaa, kolmanneksi pienin 4068 kertaa, neljänneksi pienin 5847 kertaa, kolmanneksi suurin 6414 kertaa, toiseksi suurin 5420 kertaa ja suurin 2716 kertaa. Muutama muu kokeiltu "oikea" rivi antaa samansuuntaisen tuloksen: satunnaisten lottorivien pienimmät ja suurimmat eivät osu yhtä hyvin kuin keskimmäiset. Siksi ihan pieniä ja kovin suuria numeroita ei kannata lotota ollenkaan, jolloin voiton mahdollisuudet paranevat! :-)

16. Jyrki24.7.2006 klo 20:15

Hetkinen, mistäs tuo viimeisessä kappaleessa kuvaamasi ilmiö johtuu? Äkkiä katsoen kyse täytyisi olla jostakin harhasta...

17. Veijo24.7.2006 klo 20:35

Menisikö vähitellen perille se kirjani esipuheessa kertomani
tosiasia, että kirjasta ei ole mitään hyötyä, ellei onni potkaise
sen verran, että oikeat numerot osuvat välille 2.32? En ole
miljonääri loton avulla, koska en ole miljoonia luvannut kirjan
avulla voitettavankaan, vain pienempiä voittoja. Tuuria toki
niidenkin voittoon paljon tarvitaan, kuten kirjassani kerron.

On minulla kaksi tieteilijääkin tukenani ideani kanssa, he ovat
kaksi tilastotieteilijää erään kaupungin yliopistosta (eivät halua
nimiään julkisuuteen). He pitivät ideaani järkevänä, sillä heillä
oli itsellään samoja ajatuksia, mutta vakioveikkauksen puolella. He olivat suunnitelleet jopa tietokoneohjelman jonka avulla he voittivat veikkauksesta silloin tällöin mukavia summia.
Osallistuin kerran kimppaan heidän kanssaan. Pottimme oli
yhteensä 78 mk, ja voitimme heti 13 oikein, yhteensä n. 210.000 mk. Onkohan tämä voitto nyt tieteilijöiden mielestä
sitten a)täysi sattuma, b)todennäköisyyslaskennan ansiota
vai c)jonkin muun ajattelun ansiota? En tiedä tarkemmin kavereiden tekniikasta (suuri salaisuus tietty), mutta minä en ainakaan löisi vetoa kohdan a puolesta tässä asiassa!

Todennäköisyyslaskennalla ei ole mitään tekemistä lottoideani
kanssa. En ole koskaan opiskellut sitä alaa, vain lukion lyhyen matematiikan jossa sitä ei ollut. Matikannumeroni oli kyllä 9. Kirjani perustuu empiirisen aineiston käyttöön. Jos jotain tapahtuu yli 30 vuoden ajan jatkuvasti suunnilleen samalla tietyllä säännönmukaisella tavalla, kuten lottorivit ovat tulleet, miksi olisi syytä uskoa, että kaava muuttuu yhtäkkiä?
Tiede on kaavamainen, astuu askelmia porras kerrallaan, ja kuvittelee joka askeleen jälkeen seisovansa sillä korkeimmalla askelmalla. Huomatakseen vain jonkin ajan kuluttua, että jälleen löytyy uusi askelma noustavaksi.
Ei tiede osaa selittää kaikkea eikä ole tullut tiensä päähän. On varmasti olemassa sellaisia lainalaisuuksia joita ei vielä tieteessä tunneta. Kauanhan pidettiin tieteellisenä tosiseikkana sitäkin, että maapallo on litteä! Eikä lääketiedekään tunnusta VIELÄKÄÄN hieronnan vaikutusta niskakipujen hoidossa (lukekaa vaikka uusimmasta Lääkärikirjasta), vaikka käytännössä kaikki hieronnassa käyneet ovat sieltä apua lihasvaivoihinsa saaneet.

Otan Qwerin uuden kommentin jonkinlaisena anteeksi-
pyyntönä, ja olen iloinen että hän määrittelee siinä
kommenttinsa todellisen sävyn niin ettei siitä jää epäselvyyttä
tällä kertaa. Luovaa hulluutta myönnän omaavani, ja toivon
että mahdollisimman monet muutkin omaisivat sitä
ja pystyisivät suhtautumaan kaavamaiseen tieteeseen kriittisemmin. Miten muuten tiedekään voi kehittyä ellei sitä aika ajoin kyseenalaisteta? Muistuu mieleeni eräs itseoppinut jenkkikeksijä, joka keksi tavallista pienemmän radioputken
(olisiko nimeltään katodisädeputki), joka mullisti radioalan ja mahdollisti mm. matkaradiot jo ennen transistoriaikaa. Omien sanojensa mukaan hän ei olisi keksintöään tehnyt, jos olisi opiskellut fysiikkaa, sillä senaikaisten fysiikankirjojen mukaan sen kokoinen putki oli fysiikan lakien mukaan mahdoton!

En silti samaista itseäni mihinkään keksijäneroihin, enkä
edes yritä kyseenalaistaa mitään tiedettä, siihen eivät minun
analyyttiset rahkeeni riitä, tahdon vain omalta osaltani sanoa että ajattelu on kaikille sallittu. Niin ajatteli myös arvostettu kustantaja Gummerus, joka katsoi teoksen ylittävän korkean julkaisukynnyksensä. Joka epäilee Gummeruksen tasoa, sopii yrittää mitä tahansa kirjaa julkaistavaksi sinne. Nostan hattua jokaiselle joka siinä onnistuu!

18. qwer24.7.2006 klo 21:06

Kiitos Veijo. Tätä luovaa hulluuta just tarkoitin. Telkkarissa aikoinaan pyöri ohjelma nimeltään iltalypsy. Siinä karjakko loi merkitseviä katseita yleisöön päin haastatellessaan politikoita. Olin nyt se merkitsevien katseiden luoja.

Muuten. Olen nähnyt sinut Veijo ihan elävänäkin jossain tv-ohjelmassa, jossa puolustat lottokirjasi oikeellisuuta.

19. Jyrki24.7.2006 klo 21:09

Veijo:
Hiukan harmi on mielestäni kantasi, ettei todennäköisyyslaskennalla ole mitään tekemistä lottoideasi kanssa. En tiedä, sanotko tuon siksi, ettet edes halua tarkastella ajatuksiasi todennäköisyyslaskennan näkökannalta esim. pelosta, että saattaisit joutua luopumaan jostakin tai joistakin käsityksistäsi, vai siksi, että jostakin syystä uskot omien teorioidesi ja todennäköisyyslaskennan todella olevan täysin erillisiä asioita vailla mitään liittymäkohtia. Tätä pohdin lähinnä siksi, että jos taustalla on sentyyppinen suhtautuminen kuin "todennäköisyyslaskennalla ei tee mitään, sen täytyy olla väärää teoriaa lottoon", niin silloin keskustelua on tietysti turha jatkaa tästä aiheesta.

Kukaan ei toki ole väittämässä, että tiede ja mm. matematiikka olisi valmis. Ei toki ole syytä myöskään yrittää kahlita ja tyrmätä itsenäistä ajattelua (vetoamalla siihen, että nykyiset teoriat sanovat sitä ja tätä ja ne ovat oikeassa, piste), koska vain uudella ajattelulla saavutetaan uusia keksintöjä. Kyse on tässä ehkä enemmänkin siitä, ovatko ajatuksesi todella uusia, mistä en ainakaan minä ole täysin varma. Tieteenkin historiassa on paljon esimerkkejä siitä, että useat henkilöt ovat kehitelleet samansuuntaisia ajatuksia ja kukin löytäneet tehneet huomattavia innovaatioita, mutta ne ovat olleet osatotuuksia suuremmasta kokonaisuudesta, ja koko aihepiirin selitys on jäänyt hämäräksi. Vasta joku (yleensä siitä nimensä historiankirjoihin saanut) on keksinyt kokonaisteorian, jolla palaset on saatu yhdistettyä.

Tuolla kuvauksella tarkoitan lähinnä sitä, että joissakin väittämissäsi asioissa voi todella olla perää (olen aiemmissa kommenteissani nimenomaan tarkoituksella jättänyt väittämättä, että KAIKKI sanomasi ja kirjoittamasi olisi perätöntä). Mutta kyse ei välttämättä ole mistään ristiriidasta todennäköisyyslaskennan kanssa, vaan keksimäsi asiat saattavat aivan hyvin olla matematiikan mukaisia, siis paloja kokonaisuudesta.

20. Hui_hai24.7.2006 klo 21:15

Yhdessä asiassa Veijo puhuu puuta heinää edellä. Kirjaa en ole lukenut, mutta matematiikka kylläkin, joten tämä hiukan särähti korvaani: "Jos jotain tapahtuu yli 30 vuoden ajan jatkuvasti suunnilleen samalla tietyllä säännönmukaisella tavalla, kuten lottorivit ovat tulleet, miksi olisi syytä uskoa, että kaava muuttuu yhtäkkiä? "

30 vuotta lottoa on vaivaiset ~1500 arvontaa ja se on toistokokeeksi surkean pieni otos. Minkäänlaista ennustamisen voimaa tuollaisella määrällä ei ole. Ei eteenkään kun teoria joka ennustaa jokaisen numeron tulevan tarkalleen samalla todennäköisyydellä edellyttää erittäin suuria toistojen määriä. Erittäin suuri on jotain luokkaa miljoonia miljardeja ja reilusti päälle. Jokainen lottoarvonta on uusi tapahtuma jossa pallot eivät muista edellisiä tuloksia ja mikä tahansa tulos on yhtä todennäköinen.

Lisäksi siitä, että jokainen arvonta on yhtä todennäköinen ei seuraa, että jokainen numero esiintyy tuloksissa yhtä usein. Kaikki rivit ovat vain yhtä todennäköisiä.

Sikäli nuo Veijon rivit näyttävät siltä että paremmin ne osuvat kohdalleen kuin satunnaiset rivit, mutta kun kirjaa en ole lukenut, en halua kommentoida muuta kuin tuota yhtä lausetta. Muulta osin mitä Veijo edellä kirjoittaa ei ole juuri kommentoitavaa. Tiede ei tiedä kaikkea, Gummerus julkaisee kirjoja ja keksintöjä tehdään.

21. JTak24.7.2006 klo 21:22

"Pottimme oli yhteensä 78 mk, ja voitimme heti 13 oikein, yhteensä n. 210.000 mk. Onkohan tämä voitto nyt tieteilijöiden mielestä sitten a)täysi sattuma, b)todennäköisyyslaskennan ansiota vai c)jonkin muun ajattelun ansiota?"

Kannattaisi veikata useamminkin, jos noin hyvin osuu? Vakioveikkausrivi ei muuten perustu sattumaan, vaan pelattuihin otteluihin. Tietenkin suurempi mahdollisuus samalla panoksella on saada täysosuma, jos jokainen rivi eroaa vähintään 2 merkkiä muista. Eli jos saat 13 oikein, niin seuraava osuma lapuissa on korkeintaan 11 oikein.

22. Jukkis24.7.2006 klo 21:35

Tämä Veijo Wirenin lottosysteemi vaikuttaa olevan yhtä hyvin perusteltu kuin täältä löytyvä, vieläkin vedenpitävämpi syteemi:
http://www.cs.tut.fi/~empii/matikka/lotto.html

23. Jyrki24.7.2006 klo 22:20

Veijo: Kun minulla ei ole kirjaasi, vaan olen sitä vain joskus kirjakaupassa hiukan tutkaillut, niin joudun kysymään: onko yksi siihen sisältyvistä teorioistasi, että sellaiset 7 oikein -arvontatulokset joista lottoruudukossa muodostuu vaaka/pysty/vinorivi, eivät ole mahdollisia tai ovat epätodennäköisempiä kuin sekalaisemmat 7 oikein -rivit?

Kysyn tätä siksi, että ryhdyin simuloimaan eräitä tapahtumia, ja haluaisin varmistaa, että tuo on yksi olettamuksesi, johon liittyvää asiaa voin kokeilla simuloimalla.

Simulointi siksi, että se perustuu empiiriseen aineistoon eikä teoriaan, koska vetosit itse juuri empiirisiin havaintoihin.

24. JPQ24.7.2006 klo 22:47

Järkeä käyttäen edellisestä lottorivistä ei näe seuraavaa
varsinkin kun veikkaus vieläkin käyttää noin epäsatunnaista
meneltelmää saisivat ostaa uuden.:) mutta yleisimmät numerot kyllä voi
tilastoida. Voikun osuis sellaisia veikkauksia mitä leikilläni teen
joskus kuponki täyteen. Eli olen arvellut joskus että lotto rivissä
joku numero(t) esim. 13,21,28 kerran oli 2 näistä.

25. Jyrki24.7.2006 klo 22:59

Jukkis: Hauska teoria tuolla linkkisi mukaisella sivulla :)

Toisaalta se on juuri esimerkki sellaisesta ajattelusta, jonka joku voisi keksiä ja uskoa tosissaan, että se on oikein. Eli jos muodostetaan kaikki mahdolliset lottorivit, lasketaan niistä kustakin numeroiden summa ja katsotaan, mitä summaa on eniten, niin siitä seuraisi, että kannattaa lotota sellaisia rivejä, joiden summa on tuo useimmiten esiintyvä. Todellisuudessahan tuo seuraussuhde ei päde.

26. q24.7.2006 klo 23:00

Varttihulluja ovat kaikki tyynni.

27. Jaska24.7.2006 klo 23:28

isoS, tietenkin kaavani on mahdoton mille tahansa masiinalle, jos laskut pitäisi suorittaa ko. järjestyksessä. Laskutoimitusten järjestystä on siis muutettava (käytän siis kolmea desimaalia, parempi tietysti mahdollisimman paljon tietokoneen kapasiteetista riippuen): lasketaan järjestyksessä (0,012 * 22871 : 1) * (0,012 * 22871 : 2) *........ (0,012 * 24000 : 1130) siten, että kun välitulos lähestyy koneen kapasiteetin ylärajaa, kerrotaan niin monta kertaa kertojalla 0,988, että em. sarjaa voidaan jatkaa. Lopputuloksessa saa olla siis nollan jälkeen niin monta nollaa + pari merkitsevää n:oa kuin koneen kapasiteetti sallii. Kaipa isommat koneet ainakin pystyvät laskemaan, kuinka monta nollaa lopputuloksessa on desimaalipilkun jälkeen ennen merkitseviä numeroita? Itselläni ei asiasta hajuakaan. Muistettakoon tässä yhteydessä, että jos generoimme 24 000 rivistä ehdolla, että numerohaarukka on 2-32, tulos 1130 voittoriviä on tietenkin jopa miljoonia kertoja todennäköisempi...
isoS:n huomio pienten/suurten esiintymiskerroista ja Jyrkin harhaepäily: asia on täysin luonnollinen. Numero 1 on oikeassa rivissä esiintyessään aina pienin (numeroarvoltaan). N:o 2 voi olla joko pienin tai toiseksi pienin jne. N:o 20 on esim. juuri 24000 satunnaisrivissä käytännössä varmasti useammin neljänneksi suurin eli neljänneksi pienin eli keskimmäinen seitsemästä varsinaisesta oikeasta numerosta kuin rivin pienimpänä tai suurimpana jne. Kyse on periaatteessa samasta asiasta kuin lottonumeroiden summissa; pienin summa on 28, ja se syntyy vain yhdellä rivillä eli seitsemällä pienimmällä numerolla. Samoin suurin summa 252 voi tulla vain seitsemällä suurimalla numerolla. Yleisin summa on tietenkin keskiarvo 140, rivejä 220 000 ja risat. Minulla on tarkatkin luvut jossain arkiston kätköissä. Laskin ne kerran ihan puhtaasti aritmeettisella menetelmällä sen jälkeen kun muuan insinööri esitti "mullistavan" keksintönsä lottorivien geometrisista summista tarkoittaen juuri samaa asiaa. Mies päätyi suosittamaan lottoajille rivejä, joiden summa pyörii keskiarvon lähettyvillä. Tuhansilla riveillä olikin tullut paljon nelosia ja vitosia, jopa muistaakseni kerran pari kutonenkin. Kuitenkin on herttaisen yhdentekevää TÄYSOSUMAA ajatellen pelaanko 200 000 riviä, joiden kunkin summa on 140, vai 200 000 riviä summien suurimmasta päästä. Oletetaan, että lottoarvonta suoritetaan jättimäisellä rummulla, jossa on 15 380 937 palloa, joihin on maalattu erilaiset 7 numeron numeroyhdistelmät välillä 1-39 (lisänumeroita ei oteta huomioon). Ei liene talonpoikaisjärjellä ylivoimaista ymmärtää, että jokaisella pallolla on yhtä suuri mahdollisuus putkahtaa siitä ulos. Todennäköisyys ON SIIS SAMA 1/15 380 937 kuin nykyarvonnassakin. Pienempiä voittoja ajatellen merkitystä on sen sijaan jonkin verran sillä, kuinka rivikokonaisuus (satoja ja tuhansia rivejä) on laadittu (voidaan laatia esim. minimitakuujärjestelmiä). Käytännössä päästään pitkällä aikavälillä kuitenkin suunnilleen samaan tulokseen satunnaisilla riveillä. Annetaan siis onlinepäätteen laulaa!
Jokainen tulee omalla uskollaan autuaaksi, siis myös lottouskovainen. Silti muistuttaisin menneiden aikojen tieteen suurista harhoista huomauttaneelle Veijo Wírénille, että alkemistitkin, joista useimmat olivat muuten aivan järkeviä ja eteviä tutkijoita, päättelivät väärin kullanteon olevan mahdollista "oikotietä". Ei se onnistu nykyajan viisailtakaan.
Vielä JTak, miksi vakion täysosumaa tavoitellessa rivien pitäisi poiketa vähintää kahdella merkillä toisistaan? Sehän tarkoittaisi, että täydellisten järjestelmien (joissa on siis myös yhdellä merkillä poikkeavia rivejä) käyttö olisi epäedullista? Aattelepa asia tältä kantilta. Eri juttu on tietenkin, jos käytät yhtä ja samaa MERKKIYHDISTELMÄÄ, esim. 7-3-3, silloinhan yhdellä poikkeavia rivejäei ole lainkaan.

28. Hessu25.7.2006 klo 00:08

Ei varmaan kannattaisi rinnastaa tässä yhteydessä mitenkään lottoa ja veikkausta? Lottoarvonnassa ei aikaisemmin arvotuilla riveillä ole yhtään mitään merkitystä, kun taas veikkaus perustuu nimenomaan siihen, miten joukkueet ovat aikaisemmin pelanneet.

Veikkauksessa varmasti auttaa tietokone-ohjelma, johon on syötetty joukkueiden aikaisemmat ottelut, ja joka rakentaa niihin perustuen riittävän määrän vaihtoehtoisia rivejä. Ohjelmaan pitäisi sitten vielä voida syöttää viime hetken muuttujia siltä varalta, että maalitykki on pelikiellossa tai kiinalainen liikemies ostaa joukkueen. :-)

29. Eki25.7.2006 klo 00:41

Muuallakin on käyty keskustelua.

http://groups.google.com/group/sfnet.harrastus.rah apelit/tree/browse_frm/month/2002-06?_done=%2Fgrou p%2Fsfnet.harrastus.rahapelit%2Fbrowse_frm%2Fmonth %2F2002-06%3F&

30. Jyrki25.7.2006 klo 00:48

Tuosta isoS:n havainnosta ja harhaepäilystäni vielä:
Harhaa siinä olikin se, että luin isoS:n kirjoittaman asian ikään kuin väärin päin :). Oikein luettuna asia on sellainen, että selitys on tosiaan luonnollinen. (Ja toinen harha tietysti oli havainnon perusteella tehty johtopäätös pienten ja suurten numeroiden välttelystä, samaa sarjaa kuin muutkin vastaavat hakoteille menevät päättelyt.)

31. Jyrki25.7.2006 klo 01:31

Ekin linkin keskustelussa onkin yksi ihan kaunis argumentti lottopallojen numeroiden merkityksen pohtimiseen:

Numeroiden sijasta palloissa voisi yhtä hyvin olla erilaisia kuvioita, kuten ympyrä, neliö, kolmio, tähti, ... , yhteensä 39 eri kuviota. Kuvioilla ei ole mitään vastaavaa hämäävää "luonnollista" järjestystä kuten numeroilla, joten ei ole järkeä pohtia jonkin yhdistelmän epätodennäköisyyttä toisiin yhdistelmiin verrattuna (vrt. esim. ajatus, että seitsemästä peräkkäisestä numerosta koostuvan lottorivin "täytyy" olla epätodennäköisempi kuin hajarivin tai jopa mahdoton).

On aika yksinkertainen tosiasia, että lottopalloihin on laitettu nimenomaan numerot vain tuloksen esittämisen ja veikattujen rivien tarkistamisen helpottamiseksi (lotonneen on helppo tarkistaa tuloksensa, kun numerot ovat lottokupongissa numerojärjestyksessä; geometrisilla kuvioilla olisi hankalampaa).

Lottoarvonnan kannalta numerotkin ovat kuitenkin vain satunnaisia palloihin piirreltyjä kuvioita, joilla ei arvonnassa ole sinänsä mitään muuta merkitystä kuin pallojen merkitseminen jollakin yksilöivällä tunnuksella.

Palloissa voisi numeroiden sijasta olla kirjaimia (vaikkei niitä meidän aakkostossamme olekaan 39:ää, mutta kuvitellaan että olisi). Silloin varmaankin spekuloitaisiin sillä, ovatko suomen kielen sanoja muodostavat 7 oikein -rivit epätodennäköisempiä kuin 7 kirjaimen siansaksayhdistelmät...

Tai jos pallot olisi numeroiden tai kirjaimien sijasta väritetty jokainen eri väriseksi, niin joku miettisi, onko suljettava pois spektrin mukaisessa järjestyksessä olevat rivit.

32. tonimikael25.7.2006 klo 01:42

Tuo Jyrkin viimeisin kommentti (ellei sitten ehdi lisää laittaa tämän kirjoittamisen aikana) luulisi olevan sen verran selvää asiaa niille, jotka uskovat johonkin muuhun kuin puhtaaseen todennäköisyysmatematiikkaan. Vaikka mistä sitä tietää, että jossain on joku näkymätön lottohenki, joka säätelee näitä arvontoja ja jättää tällaisia hienovaraisia ennusmerkkejä, ja Veijo ainoana(?) on tarpeeksi herkkänä noille signaaleille. Onhan hän jo jonkin verran tuon teoriansa ansiosta rikastunut! Eiköhän noita kirjoja jokunen ole jo ostettu... ;)

33. iso S25.7.2006 klo 09:11

Kun lisänumerot jätetään tarkastelun ulkopuolelle, erilaisia lottorivejä on nykysäännöillä 15380937. Rivin pienimmän numeron mukaan jaoteltuna erilaisten rivien lukumäärät ovat seuraavat:

1: 2760681
2: 2324784
3: 1947792
4: 1623160
5: 1344904
6: 1107568
7: 906192
8: 736281
9: 593775
10: 475020
11: 376740
12: 296010
13: 230230
14: 177100
15: 134596
16: 100947
17: 74613
18: 54264
19: 38760
20: 27132
21: 18564
22: 12376
23: 8008
24: 5005
25: 3003
26: 1716
27: 924
28: 462
29: 210
30: 84
31: 28
32: 7
33: 1

"Suurin pienin" on 33. Jos pienin olisi 34, pitäisi kaikkien muiden olla sitä suurempia. Mahdollisimman pieniäkin isompia numeroita käyttäen saadaan rivi 34, 35, 36, 37, 38, 39 ja 40. Viimeksimainittu pallo pitää kaivaa lottomuseosta, jos sellainen on olemassa.

Todennäköisyyksiin päästään jakamalla nuo luvut erilaisten rivien määrällä ja jos on tottuneempi ajattelemaan prosentteina niin kerrotaan tulos vielä sadalla. Huomataan että vielä nelosellakin todennäköisyys on yli 0.1:n todennäköisyys olla rivin pienin numero eli noin 5 kertaa vuodessa nelonen on rivin pienin. Numerot 1-4 kattavat yhteensä vähän yli 56 prosenttia tapauksista, mikä tarkoittaa että lähes joka toinen kerta rivin pienin numero on suurempi kuin 4.

Ykkösen todennäköisyys olla pienin on noin 0.1795 eli pyöreästi 18 prosenttia riveistä on sellaisia missä ykkönen esiintyy. Yllätys yllätys, sama 18 prosentin sääntö pätee mihin tahansa numeroon, eli esimerkiksi numero 12 on noin 18 prosentissa riveistä. Se on kuitenkin harvoin rivin pienin. Näin käy 1.9 prosentissa riveistä eli keskimäärin kerran vuodessa 12 on rivin pienin numero.

Nämä sivuavat sitä että hyvin pienet ja hyvin suuret numerot ovat harvemmin oikein kuin lottorivin "keskinkertaiset" numerot. Niitä keskivälin numeroita on vain niin paljon verrattuna näihin ääripään epäonnistujiin että niistä on vaikea valita juuri ne mitkä tulevat tärppäämään. Lopputulos on se ja sama, ympäripäissään yhteen tullaan, eli mikä tahansa rivi on edelleen yhtä todennäköinen.

Jos kuitenkin joku vielää uskoo empiiristen havaintojen ihmeitä tekevään voimaan niin tässä on patenttivarma oikea rivi: 5, 10, 15, 20, 25, 30, 35. Se on saatu laskemalla 24000 lottorivin keskiarvo. Keskimäärin tämä osuu parhaiten lähelle oikeaa.

Muistettakoon kuitenkin että kaksimetrinenkin tilastomies voi hukkua järveen minkä keskisyvyys on alle metrin. :-)

34. JPQ25.7.2006 klo 09:35

Totuus on että tietyt numerot esiintyy useammin mutta se tosiaan ei
merkkaa mitä edellisenä kertaa on arvottu paitsi jotenkin tuntuis että
ehkä max yksi sama numero tulee kuin edellisellä viikolla.

35. JTak25.7.2006 klo 09:47

Jaska kirjoitti:
"Vielä JTak, miksi vakion täysosumaa tavoitellessa rivien pitäisi poiketa vähintää kahdella merkillä toisistaan? Sehän tarkoittaisi, että täydellisten järjestelmien (joissa on siis myös yhdellä merkillä poikkeavia rivejä) käyttö olisi epäedullista?"

Sen takia, jos haluaa mahdollisimman pienellä panostuksella saada osumaan 13 oikein. Järjestelmäthän ovat kalliita, vaikka saa laittaa vain muutaman osittain- tai täysinvaihdellun kohteen. Esimerkiksi 6 täysinvaihdeltua ja 7 varmaa maksaa järjestelmänä 145,80 euroa. Kaiken lisäksi jo 3 varman osuminen kohdalleen on hyvä saavutus, 7 varman osuminen on käytännössä täyttä utopiaa.

Jos haetaan osumaksi vain 13 oikein, ei ole hyötyä, jos rivit poikkeavat vain yhdellä merkillä toisistaan. Hajontaa saadaan enemmän, jos eroa on vähintään se 2 merkkiä. Näin minä sen ajattelen. Tietenkin kupongit pitäisi täyttää käsin, ja siihen tuskin nykyaikana jaksaa ryhtyä.

36. iso S25.7.2006 klo 10:50

Minun mutuni sanoo että jos haluaa mahdollisimman pienellä panostuksella saada täysin varmasti 13 oikein niin ei auta muu kuin kiltisti veikata kaikki mahdolliset erilaiset rivit. Eihän niitä ole kuin 1594323, noin kymmenesosa lottoriveistä.

Oletetaan että on veikattu sellainen rivien verkko että kaikki rivit poikkeavat toisistaan vähintään kahdella eikä ole enää löydettävissä yhtään riviä mikä voitaisiin lisätä ilman että se poikkeaisi jostain aikaisemmasta vain yhdellä. Mikä takaa etteikö se täysosumarivi ole juuri tällainen yhdellä poikkeava?

Tuollaisella hajontasysteemillä voinee siis kalastella mahdollisimman isoa yksittäistä voittoa, mikä on joillakin kierroksilla 13 oikein (muut rivit eivät voi silloin antaa 12 oikein) tai 12 oikein (muut rivit eivät voi silloin antaa 11 oikein).

Vakioveikkauksen historiaa äkkiä kelaamalla näyttää siltä että voitonjako on paljon kirjavampi kuin lotossa. Noin tusinan kierroksen perusteella 13 oikein on antanut 80 - 33000 euroa ja joskus 12 oikein on antanut jopa 17000 euroa.

Lotossa ei käy niin että jollakin kierroksella 6+1 tuottaisi parhaimmillaankaan enemmän kuin 7 oikein huonoimmillaan.

Tämäkin osoittaa että lotto on sattumapeli missä matematiikka jyllää ja vakioveikkaus on ns. asiantuntijapeli missä kierrokset ovat oleellisesti erilaisia arvattavuudeltaan.

Muuten olen (edelleen) sitä mieltä että lotossa voittoluokka 4 oikein on maallikoiden hämäämistä. Kenenkään talous ei siitä kohene että saa kympin, mutta yksinkertaiset sielut kuvittelevat olleensa lähellä voittaa suuria summia kun kohtuullisen usein tulee pikkuvoitto. Tämä houkuttelee satsaamaan entistä enemmän ja tulos on se että keskimäärin reilut 60 prosenttia menee sen sileän tien ja vajaa 40 prosenttia tulee entistä useammin houkuttimena takaisin. Se iso raha tulee jos on tullakseen, ei väkisin.

Minusta loton idea ja järki (jos siinä sellaista on) on siinä että pikkusummalla saattaa muuttaa koko lopun elämänsä taloudellisesti helpommaksi jos uskomaton säkä käy. Kymmeniä kertoja vuodessa joillakin käykin, vaikka tuskin juuri sinulla tai minulla. Lottoamattomat saavat puurtaa sorvin ääressä ja liikaa lottoavat joutuvat tekemään ylitöitä rahoittaessaan kulttuuria ja urheilua. No, kulttuurin ja urheilun puolesta lämmin kiitos hyväuskoisille! :-)

Vakioveikkauksessa voi kuvitella olevansa niin suuri asiantuntija että pystyy riittävän hyvin ennakoimaan oikeat tulokset ja pääsemään keskimäärin voitolle. Valitettavasti niitä asiantuntijoita on sen verran paljon että "asiantuntijakierroksilla" voitot jäävät pieniksi. Todellinen asiantuntija osannee laittaa joukkoon muutaman yllätystärpin ja pääsee sitä kautta silloin tällöin kunnon rahoille ja useimmiten jää ilman.

Lotossa kaikki rivit eivät ole tienaamisen kannalta tasa-arvoisia vaikka ne ovatkin yhtä todennäköisiä. Esimerkiksi suuri joukko ihmisiä uskoo että sellaiset rivit ovat mahdottomia missä on 7 peräkkäistä numeroa. Melkoinen joukko neropatteja tietää että näin ei ole ja ihan ärvällään lottoavat sellaisia. Jos siis sattuu tulemaan rivi 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7 niin 7 oikein lotonneita on moninkertaisesti enemmän kuin keskimäärin ja voitto-osuus jää vastaavasti pienemmäksi.

Kaikenlaiset ruudukkoon muodostuvat kuviot ovat samasta syystä kannattamattomia - moni muu on keksinyt saman kuvion.

Riviin kannattaa laittaa vähintään yksi numero mikä on suurempi kuin 31, koska monet käyttävät numeroita valitessaan syntymäpäiviä tai muita merkkipäiviä. Ikävä kyllä monet tietävät tämän ja suosivat isoja numeroita niin että pieleen meni sekin ajatus. Antaa koneen arpoa niin ei tarvitse miettiä pääparkaa puhki.

37. Jukkis25.7.2006 klo 11:20

Lienenkö ymmärtänyt oikein: Wirenin lottohommassa yksi tärkeä lähtökohta on se havainto, että menneisyyden lottorivejä tutkittaessa voidaan todeta, että numerot 1-39 eivät ole esiintyneet yhtä monta kertaa, vaan eniten esiintyneellä numerolla on esiintymiskertoja ehkäpä noin 35% enemmän kuin vähiten esiintyneellä numerolla.

Sellainen joka ei todennäköisyyslaskennasta mitään ymmärrä, helposti tekee tuosta jotain johtopäätöksiä. Wiren lienee tehnyt, ja kun Gummeruksellakaan ei asiaa ilmeisestikään ymmärretä, niin sitten Wiren on saanut kirjansa julkaistuksi, ja todennäköisyyslaskennasta mitään ymmärtämättömät ihmiset kirjaa sitten ostavat ja kuvittelevat saaneensa jotain hyödyllistä.

Kuitenkin jo todennäköisyyslaskennan alkeita hyväksikäyttäen voi osoittaa, että tehty havainto eri numeroiden eri esiintymismääristä on erittäin vahva osoitus siitä, että tähänastisissa lottoarvonnoissa jokainen numero 1-39 on ollut hyvin tarkasti yhtä todennäköinen. Eikä ole mitään syytä olettaa, että jatkossakaan tuo tilanne mihinkään muuttuisi.

Jos otetaan lähtöolettamukseksi se, että lottoarvonnassa kaikki numerot ovat aina yhtä todennäköisiä, niin todennäköisyys sille, että tietty numero esiintyy arvotussa lottorivissä, on p = 7/39 = 0.1795. Ja jos jokaisen numeron todennäköisyys on sama, niin kun arvotaan N lottoriviä, niin eri numeroiden 1-39 esiintymismäärät ovat binomijakautuneet odotusarvolla Np ja keskihajonnalla, joka on neliöjuuri luvusta Np(1-p). Binomijakauman matikkaa löytyy mm. Wikipediasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Binomial_distribution

Löysin N = 923 lottoriviä käsittävän aineiston
http://homepage.mac.com/aahonen/lottojakauma.html
ja siinähän siis kunkin numeron esiintymismäärän odotusarvoksi tulee 165.7 ja keskihajonnaksi 11.66. Nyt N on sen verran iso, että binomijakauman ominaisuuksia voi tutkia normaalijakauman avulla. Normaalijakaumassahan 68% tapauksista on alle keskihajonnan päässä odotusarvosta ja 95% alle kahden keskihajonnan päässä odostusarvosta.

Tuossa 923 lottorivin aineistossa vastaavat prosenttiluvut näyttävät olevan 57 ja 95. Jo tällainen nopea tarkastelu osoittaa, että aineisto on erittäin hyvin sopusoinnussa lähtöoletuksen (jokaisen numeron todennäköisyys on sama) kanssa. Näppituntumalla sanoisin, että perusteellisempi tilastollinen testaus osoittaisi lähtöoletuksen oikeellisuuden todennäköisyydeksi ainakin 99.9%.

Kun saatavilla oleva aineisto näin selvästi osoittaa, että kaikki lottonumerot ovat yhtä todennäköisiä, niin minkäänlaisella numeroiden valintasysteemillä ei voi voittotodennäköisyyttään nostaa.

Vaikka voittotodennäköisyyteen ei voi vaikuttaa, niin mahdollisen voiton odotettavissa olevaan suuruuteen voi periaatteessa vaikuttaa käyttämällä lottorivissä numeroita, joita muut lottoajat käyttävät vähiten. Tällaisia ovat esim. numerot 32-39. Eli Wirenin ohje käyttää vain numeroita 2-32 on väärä ohje.

38. Jyrki25.7.2006 klo 11:34

iso S: Niin, tokihan voidaan laskea tuontyyppisiäkin asioita, eli millä todennäköisyydellä arvotun rivin kaikki numerot ovat suurempia kuin jokin tietty numero. Mutta se on tietysti eri asia kuin yksittäisen numeron todennäköisyys, kuten toteatkin.

Yksi pieni kommentti tähän kirjoittamaasi:
"Ykkösen todennäköisyys olla pienin on noin 0.1795 eli pyöreästi 18 prosenttia riveistä on sellaisia missä ykkönen esiintyy. "
Mielestäni tuossa on vähän vaarallista käyttää eli-sanaa, koska virkkeen ensimmäinen ja toinen lause eivät ole sama asia yleistettyinä. Ykkösen tapauksessa tuo kyllä pätee, mutta ajatuksen pitäisi olla mielestäni näin päin:

Mikä tahansa numero esiintyy keskimäärin noin 18%:ssa arvotuista lottoriveistä. Jos tarkastellaan numeroa 1, niin sen keskimääräinen todennäköisyys olla arvotun rivin pienin numero on sama noin 18% kaikista arvotuista riveistä, sillä niissä riveissä joissa ykkönen esiintyy, se on aina pienin numeroista.

Vastaava asia voitaisiin sanoa numerosta 39 arvottujen rivien suurimpana numerona.

Mahdanko ajatella asian oikein?

39. Jyrki25.7.2006 klo 11:40

Jahas, täällä olikin aktiivisia sillä välin kun omaa viestiäni (25.7.2006 klo 11:34) kirjoittelin. Viittasin iso S:n viestiin 25.7.2006 klo 09:11, mutta sehän ehti jäädä jo kauas taakse... :)

40. iso S25.7.2006 klo 12:07

Jyrki, mielestäni ajattelet ihan oikein ja eli-kommenttisi oli sekä oikein että väärin! Ehkä olisin antanut vähemmän mahdollisuuksia virhetulkinnoille jos olisin käyttänyt eli-sanan tilalla sanaa siis tai joten, tai jakanut virkkeen kahdeksi ja lisäksi selittänyt pitemmin. Tarkoitukseni oli rinnastaa todennäköisyys, mikä liikkuu välillä 0-1 (0 = mahdoton tapaus, 0.5 = tapahtuu keskimäärin joka toinen kerta, 1 = varma nakki) ja prosenttimuotoinen tulkinta (missä tuli samalla mukaan pyöristys).

Yleistämiselläkin on rajansa. Virkkeessäni käsittelin vain ja ainoastaan ykkösen esiintymistä lottorivissä, en esimerkiksi kakkosen toistumista nopanheitossa. Ykkönen on siinä mielessä erikoisasemassa lottorivissä että se on aina esiintyessään rivin pienin, kuten huomautit. Itse en tätä korostanut, koska pidin sitä itsestään selvänä.

Vastaavasti 39 on aina rivin suurin jos se on mukana, joten pitää paikkansa että noin 18 prosenttia riveistä on sellaisia missä suurin numero on 39.

Muiden numeroiden esiintymistaajuus on sama 18 prosenttia mutta niiden todennäköisyys olla pienin tai suurin on jotain muuta kuin ykkösen tai 39:n. Käytin tästä esimerkkinä numeroa 12. Eli-ansaani langenneiden yleistäjien on siis mahdollista huomata jo samassa kappaleessa yleistäneensä väärin. :-)

41. Jyrki25.7.2006 klo 12:23

Hmm, taidanpa tehdä ohjelman, joka arpoo muutaman miljardin verran lottorivejä (jos koneen laskentateho riittää eli onnistun tekemään ohjelman riittävän tehokkaaksi). Simuloin vähän otoksen suuruuden vaikutusta yksittäisen numeroiden esiintymistodennäköisyyksiin.

42. Jyrki25.7.2006 klo 12:25

Äsh, ei siis otoksen suuruuden vaikutusta yksittäisten numeroiden esiintymisTODENNÄKÖISYYKSIIN, vaan TOTEUTUVAAN esiintymisTAAJUUTEEN. Noin siinä käy, kun huolimattomasti muotoilee...

43. JTak25.7.2006 klo 13:25

Iso S kirjoiti:
"Tuollaisella hajontasysteemillä voinee siis kalastella mahdollisimman isoa yksittäistä voittoa, mikä on joillakin kierroksilla 13 oikein (muut rivit eivät voi silloin antaa 12 oikein) tai 12 oikein (muut rivit eivät voi silloin antaa 11 oikein)."

Jos tuolla systeemillä saa 12 oikein, niin 11 oikein voi silti olla, vaikka rivit poikkeavatkin vähintään kahdella toisistaan.

Kuvitellaan voittoriviksi 111 111 111 1111. Saat 12 oikein rivillä 111 111 111 111x. Lisäksi sinulta löytyy kahdella merkillä 12-oikein rivistäsi poikkeava rivi 111 111 111 1xx1. Siinä olisi 11 oikein.

44. iso S25.7.2006 klo 13:44

Harmittava takaisku. Kai nyt pitäisi olla joku keino millä voisi välttää 11 oikein -tuloksia, jos sattuu olemaan niille allerginen!

Jyrki: Excel näyttää arpovan miljoona lottoriviä ja tilastoivan numeroiden esiintymiskerrat noin 8 sekunnissa, jos pidän tiedon muistissa olevassa taulukossa ja pukkaan sen näytölle vasta miljoonan täytyttyä. Kone paahtaa putket punaisena eikä malta päivittää näyttöä enää 7 miljoonan jälkeen, laskee vain. Kun makron keskeyttää niin sitten tulokset pätkähtävät ruudulle.

Huomasin Rnd-funktiossa vakavahkon puutteen. Se voi palauttaa arvon 0 minkä jälkeen se juuttuu toistamaan nollaa. Ei niin paha kun sen tietää, siitä selvisi kun laitoin makron arpomaan uuden siemenluvun jos tuli nolla vastaan.
1, 5, 10 ja 20 miljoonan kohdalla frekvenssit ja niiden minimit ja maksimit olivat seuraavat:

1: 179366, 897275, 1795599, 3590326
2: 179371, 897462, 1793893, 3588548
3: 179217, 896861, 1794009, 3588847
4: 179318, 897579, 1795449, 3590037
5: 179626, 897429, 1793517, 3586644
6: 179749, 897848, 1796032, 3591583
7: 179148, 896668, 1792851, 3586603
8: 179449, 897262, 1794510, 3588120
9: 179528, 896981, 1794636, 3588592
10: 178935, 895574, 1791440, 3584184
11: 179867, 897864, 1794669, 3589558
12: 179196, 896259, 1793791, 3588259
13: 179267, 896637, 1794376, 3589450
14: 179598, 897720, 1795323, 3590715
15: 179902, 898297, 1794948, 3590613
16: 180041, 899668, 1798565, 3596456
17: 179974, 899608, 1798288, 3594579
18: 179436, 896839, 1792606, 3584870
19: 178861, 896015, 1791963, 3585781
20: 180102, 899033, 1796624, 3593104
21: 179396, 897478, 1796575, 3592924
22: 179754, 898356, 1795780, 3592027
23: 179630, 898324, 1796607, 3593754
24: 179680, 897368, 1796003, 3591035
25: 179383, 897162, 1794262, 3588989
26: 179311, 897415, 1796219, 3591616
27: 179908, 898378, 1797911, 3595178
28: 179361, 896750, 1794168, 3587805
29: 179554, 897369, 1794288, 3588684
30: 179632, 897931, 1795788, 3591659
31: 179581, 898521, 1797104, 3593876
32: 179005, 896413, 1793913, 3588423
33: 179875, 898602, 1797132, 3594091
34: 179159, 896291, 1792839, 3585647
35: 179078, 897173, 1794465, 3589442
36: 178720, 894561, 1788088, 3577642
37: 179607, 897604, 1795226, 3590098
38: 179947, 898611, 1794792, 3589608
39: 179468, 896814, 1795751, 3590633

Min: 178720, 894561, 1788088, 3577642
Max: 180102, 899668, 1798565, 3596456

Miljardin rivin arpominen veisi tuolla vauhdilla noin 2.5 tuntia ja aparaatin kuoret saattaisivat sulaa :-(

45. Jyrki25.7.2006 klo 14:14

Veijo Wiren:
Minusta muuten olisi mielenkiintoista kuulla kommenttisi ylempänä (25.7.2006 klo 01:31) mainitsemaani ajatteluun lottopallojen merkintätavan olennaisuudesta (eli merkitäänkö pallot numeroilla, kirjaimilla, kuvioilla, väreillä tms.) ja tämän suhteutumisesta kirjassasi esittämiisi periaatteisiin. Eli yleistettynä, vaikuttaako pallojen pinnan kuvioiden valinta mielestäsi arvontojen tuloksiin - toisin sanoen onko lotosta nyt pääteltävissä jotakin erityistä kun palloissa on numerot sen sijaan että niissä olisi vaikkapa erilaisia geometrisia kuvioita?

Muistui mieleen kommenttisi uskomisesta maapallon litteyteen, jota käytit sinänsä aivan hyvänä esimerkkinä tieteen harhaluuloista. Voisin kuriositeetin vuoksi ottaa toisen esimerkin tieteen historiasta kuvaamaan toisin päin tieteen kehitystä.

Monia luonnon tapahtumia ei aiemmin osattu selittää tai ne selitettiin väärin, kunnes vihdoin löydettiin aiempaa oikeampi (joskaan ei välttämättä lopullinen) selitys. Monesti vanhat selitykset perustuivat uskomuksiin ja ajatteluun, jota nykyään voisi kutsua mutu-ajatteluksi: "Asian täytyy olla näin, koska minusta tuntuu, että muunlainen selitys olisi luonnonvastainen". Yksi tällainen oli käsitys Maasta universumin keskipisteenä, jota kaikki taivaankappaleet kiertävät. Sitten Kopernikus keksi oikeamman selityksen, eli taivaankappaleiden näkyvät liikkeet taivaalla johtuvatkin Maan pyörimisestä itsensä ympäri, Maan ja muiden planeettojen kiertämisestä auringon ympäri jne. Mutta aiempi käsitys vaikutti siihen asti mutu-perusteilla oikealta, koska Maasta katsoen kaikki näyttää pyörivän meidän ympärillämme, tosin vähän omituisen monimutkaisia ratoja pitkin. Tuolloin vaikutti mahdottomalta, että asia voisi olla jotenkin toisin.

Otin tämän esimerkin, koska käsittääkseni ajattelet omien lottoteorioidesi olevan matemaattisten teorioiden kyseenalaistamista ja mahdollista uutta ajattelua tieteen väittämiin verrattuna (tämän käsityksen saan viestistäsi 24.7.2006 klo 20:35, hiukan toisin sanoin muotoiltuna). Kommenttini tähän on, että minä taas näen jonkin osan väittämistäsi edustavan vastaavaa ajattelua lottoarvonnan luonteesta kuin esi-koperniaaninen ajattelu taivaankappaleiden liikkeistä. Selvemmin suomeksi sanottuna: esittämistäsi ajatuksista ainakin jotkut näyttävät edustavan ajattelua ja mutu-uskomuksia ennen mm. todennäköisyyslaskennan kehittymistä nykyiseen tasoonsa.

Sinusta tuntuu, että esim. suorien rivien muodostumisen lottoruudukkoon täytyy olla jotenkin luonnonvastaista, vaikka matemaattinen teoria sanoo, että sellaiset rivit ovat yhtä mahdollisia kuin mitkä tahansa muutkin. Tai että jos tietty numero ei ole tullut moneen kierrokseen arvonnoissa, niin sen täytyy tulla jo pian, ja siten aiemmat arvonnat ovat vaikuttaneet tiettyjen numeroiden todennäköisyyksiin tulevissa arvonnoissa. Tai että jos joitakin numeroita on tullut 30 vuoden aikana arvonnoissa enemmän kuin toisia, niin niiden on oltava todennäköisempiä kuin harvemmin tulleiden, ja 30 vuoden otos on riittävän suuri päättelyyn, että numeroiden yleisyyssuhteet eivät enää voi muuttua muuksi.

En tarkoita laittaa sanoja suuhusi, mutta noin olen ymmärtänyt kirjoittamasi - olenko tulkinnassani suunnilleen oikealla tontilla kuitenkin?

46. Jyrki25.7.2006 klo 14:29

iso S (25.7.2006 klo 13:44):
Ah, olet jo tehnyt kyseisenlaisen ohjelman. Minulla se oli tässä vielä tekeillä, ei niinkään minkään todistamiseksi kuin tosiaan simulointiin ja sen etenemisen seuraamiseen. Tykkään monesti lähestyä tämänkaltaisia kysymyksiä katsellen, miten tilanne kehittyy ruudulla esim. eri tarkastelupisteissä (tässä tapauksessa arvottujen rivien lukumäärän kasvaessa).

Tein ensi alkuun ruudulle taulukkoon kirjoittavan ohjelman juuri ohjelman toiminnan testaamiseksi ja seuraamiseksi. Seuraava vaihe olisi ollut juuri tuo siirtyminen käyttämään muuttujataulukoita eli ohjelmallista laskentaa ilman ruudulle kirjoittamista (lopputuloksia lukuun ottamatta). Mutta ehkä tämä simulaatio ei ole nyt enää kovin kiinnostava, kun testasin juuri 6,4 miljoonan rivin arvonnan, ja jo sen aikana olennaisimmat asiat näyttävät tulevan esiin. Mm. kunkin yksittäisen numeron frekvenssin suppeneminen kohti noin arvoa 17,95...%; tuon 6,4 miljoonan rivin aineistossa kaikilla numeroilla on kolmella merkitsevällä numerolla frekvenssi 17,9n%, jossa n on toinen desimaali ja sisältyy joukkoon {4,5,6}.

Joten enpä taida viitsiä jatkaa ohjelman tekoa niin, että tulisi simuloitua miljardeja rivejä.

Tietysti kaiken taustalla on se, voiko Excelin satunnaislukugeneraattoriin luottaa. Siihen en ole perin juurin tutustunut. Toisaalta satunnaislukugeneraattori ei ole sama kuin lottokone, joten tietokonesimulaation relevanttisuus lottokoneen tuloksien pohdintaan voidaan tietysti jossakin määrin kyseenalaistaa.

47. iso S25.7.2006 klo 16:06

Jyrki: joo, muokkasin sitä aiemmin tekemääni arvontaohjelmaa vähän. Eihän kyseessä ole kovin monimutkainen ongelma.

Excelin Rnd-funktion Helpissä sanotaan parametrina annettavasta numerosta:
If number is: Rnd generates
Less than zero; The same number every time, using number as the seed.
Greater than zero: The next random number in the sequence.
Equal to zero: The most recently generated number.
Not supplied: The next random number in the sequence.

Siellä sanotaan myös että palautettavat arvot ovat alle yhden, mutta voivat olla nolla. Eli itse aiheutettua, pitäisi jättää parametri antamatta, koska nolla palauttaa edellisen arvon joka oli nolla. Tuo mahdollisuus lienee humoristisesti olemassa sitä varten että pystyy generoimaan saman satunnaisluvun halutun määrän kertoja! Sitä voisi testata meneekö funktio ilman parametria luuppiin ja kuinka pitkään.

48. Jaska25.7.2006 klo 16:55

JTak:n tyylillä tavoitella vakiotäysosumaa toisistaan vähintään etäisyydellä kaksi olevilla riveillä on etunsa ja haittansa riippuen veikkaajan pelibudjetista ja pelifilosofiasta. Useimmilla kierroksilla ottelut ovat etukäteen sen verran tasaisia, että lompsa ei salli veikata täydellisenä järjestelmänä niin isoa raamia kuin veikkaajan mielestä olisi tarpeen.
Veikkaaja A vähentää tilanteessa vaihdeltuja kohteita filosofianaan: jos supistettu raami pitää, saan täysosuman + alavoitot päälle. Otan sen riskin, että raami pettää ja tulokseni jää huonommaksi. Veikkaaja B filosofoi: en ota riskiä karsimalla vaihtoehtoja, vaan pelaan epätäydellisen järjestelmän. Tyydyn mahdolliseen täysosumaa huonompaan tulokseen raamin pitäessäkin.
Pelkistetty esimerkki: A ja B päätyvät molemmat täysin identtiseen kymmenen varman ja kolmen täysinvaihdellun 27 rivin raamiin, joka maksaa 5,40. Mutta kumpikin löytää taskun pohjalta vain 1,80. A muuttaa kylmästi yhden vaihdellun varmaksi, B päätyy laatimaan seuraavan 9 rivin epätäydellisen hajotuksen (rivit vaakasuoraan)
111, 1X2, 12X, X12, XXX, X21, 21X, 2X1, 222.
Alkuperäisen kymmenen varman raamin tulosmahdollisuudet:
A: 13 + 4x12 + 4x11 1/3, 12 + 4x11 + 4x10 2/3
B: 13 + 6x11 + 2x10 1/3, 3x12 + 3x11 + 3x10 2/3
Varmojen tietenkin oletetaan pitävän, ja vaihdeltujen kohteiden merkit oletetaan yhtä todennäköisiksi. Koska täysosuman todennäköisyys on kummallakin sama, pelitapojen paremmuus pitkällä aikavälillä riippuu alavoittojen keskimääräisistä voitto-osuuksista. Jos pelataan vain yksi kierros, lienee JTakin B-vaihtoehto tässä useimmille veikkaajille järkevämpi valinta. Käytännössä isoilla rivimäärillä B joutuu tietenkin arvottamaan mahdollisuuksiaan suhteessa vaivalloiseen kuponkientäyttöhommaan.

49. Jyrki25.7.2006 klo 19:12

iso S (25.7.2006 klo 16:06): Tuo Excelin & Basicin Rnd-funktion toimintatapa on vanhastaan tuttu, jo joskus kouluaikoina tuli jo siihen tutustuttua ja ihmeteltyä.

Myöhemmin löytyi selityskin sille, miksi satunnaislukufunktioilla on mahdollisuus generoida aina sama satunnaisluku tai satunnaislukusarja: tilastollisia yms. tietokoneohjelmia kehitettäessä niiden testauksessa tarvitaan toisinaan otosta, joka on täsmälleen sama kuin aiemmillakin kerroilla testauksessa käytetty otos. Nimittäin vain siten saadaan testattua, onko aiemmalla kerralla havaitut ohjelmointivirheet saatu korjattua eivätkä enää esiinny samalla tavalla samalla otosaineistolla. Muutoin samanlaisena toistuvissa "satunnais"luvuissa ei olisikaan juuri järkeä.

Itselläni tuleekin "selkärangasta" ohjelmiin satunnaislukufunktio muotoon rnd() eli ilman parametria, silloin, kun satunnaislukuja täytyy kehittää jossakin ohjelmassa.

50. Veijo26.7.2006 klo 00:21

Kovasti on tullut palautetta lottokirjasta. Yritän kommentoida
joihinkin. Jyrkille: Sellaisia rivivaihtoehtoja kuin 7 oikein vaakaan, pystyyn tai vinoon ei ole minun systeemissäni yhtäkään. Käsittelen vain numeroita 2-32. eikä siihen "porukkaan" mahdu yhtään 7 oikein-riviä pystyyn, vaakaan eikä vinoon. Eikä tarvitse mahtuakaan minun puolestani. Ei
sellaisia rivejä ole koskaan tullut (sanon sen lonkalta koska olen aivan varma asiasta) eikä tule. Ovat ne niin erikoisia rivejä. Eihän niitä edes montaa kappaletta koko mahdollisessa rivistössä ole.

Lottokirjaani en voi mitenkään mainostaa tällä palstalla, koska sitä ei ole tietääkseni saatavissa enää mistään. Kirja ilmestyi
vuonna 2002 ja siitä otettiin yksi painos. Ja yleisesti on tiedossa, että Suomessa kirjojen elinkaari kaupoissa on tosi
lyhyt. ISBN on 951-20-6070-1 jos jotakuta kiinnostaa. Kirjan
tarkka nimi on "Näin voitan lotossa?". Nimi on kustantajan
keksimä, kuten aina.

Jokainen voi itse lottotilastoista laskea, kuinka usein 7 oikein on osunut välille 2-32. Kyllä niitä löytyy, ja paljon useammin vielä 6 + lisänumero oikein-rivejä, jotka on myös syytä noteerata tässä, mitä en ennen ole huomannut ajatella.

Sanottakoon nyt vielä, että kirja toimii minusta kohtuullisesti aina kun välille 2-32 osuu vähintään 6 oikeaa numeroa ja yksi lisänumero. Eli ei vaadi 7 oikein´toimiakseen. Tarkoitan sitä,
että myös joka kerta kun 6+-tulos mahtuu noihin raameihini, erilaisia voittorivejä esiintyy kirjan Perusrivistöissä pilvin pimein.

Kyllä kirjan avulla voi voittaa helpolla enemmän kuin 4 oikein, kun oikein hyvään sumaan osuu. Esim. kierroksella 1/2006 oli useita pitkiä sumia ja vaikkapa 5 peräkkäistä riviä valitsemalla olisi saanut minimissään 5x4 oikein. Ja kyllä ne pienetkin voitot ihmisiä kiinnostavat, näkeehän sen ristikonratkaisijoidenkin kommenteista aina välillä: Jo omien takaisin saaminenkin pienen koron kanssa lämmittää kummasti mieltä. Kyse ei ole vain rahasta vaan onnistumisen tunteesta, niin ristikonratkonnassa kuin esim. lottoarvonnoissakin.

51. Jyrki26.7.2006 klo 06:35

Jippii, kirjoitin vastineen Veijon viestiin ja painoin lähetä. Tuli virheilmoitus, että sallittu merkkimäärä on ylitetty, ja teksti meni taivaan tuuliin. En - tietenkään - ollut kopioinut sitä leikepöydällekään tai tehnyt sitä tekstinkäsittelyohjelmassa.

Olisikohan merkkilaskuri tähän kommenttikenttään paikallaan, jos mahdollista toteuttaa teknisesti...

Tästä masentuneena taidan jättää tekstin kirjoittamatta uudelleen ja päättää tämän keskustelun osaltani tähän, paitsi jos joku houkuttelee jatkamaan.

52. iso S26.7.2006 klo 08:05

Mikkihiiri-laulua vapaasti mukaillen; houku, houku, houku, houku, nyt mä pistän sun jatkamaan! Asiallisten kirjoittajien osuutta olisi suotavampaa nostaa kuin laskea, osuivatpa lottonumerot riville, sarakkeelle, kuponkiin tai naapuriin.

Tuo tekstin katoaminen riipaisee aina yhtä paljon, siihen ei koskaan totu.

53. Hui_hai26.7.2006 klo 08:10

Sen verran täytyy kommentoida tuota Veijon kommenttia jättää pois seitsemän peräkkäisen numeron suorat, koska "Ovat ne niin erikoisia rivejä."

Tässä näkyy mielestäni todennäköisyyslaskennan perusteiden ymmärtämättömyys. Kyllä. Mikä tahansa seitsemän suora on todella epätodennäköinen voittorivi. Kuitenkin niiden todennäköisyys tulla arvotuiksi on _yhtä suuri_ kuin millä tahansa rivillä.

Kokonaan toinen asia on sitten se, että koska kaikenlaisia suoria ja ruudukkoon muodostuneita kuvioita veikataan keskimääräistä enemmän, niin säännöllisen kuvion muodostamilla riveillä jää voitto-osuus pieneksi. Tämä on hyvä ja riittävä syy olla veikkaamatta noita suoria. Joten Veijo on siis (ainakin tuon edellisen kommenttinsa perusteella) päätynyt oikeaan ratkaisuun virheellisellä logiikalla:-)

Täytynee etsiä käsiini tuo Veijon kirja, että voi tutustua siihen ajan kanssa ja kommentoida teosta kokonaisuutena eikä tällä tavalla epäreilusti yksityiskohtia toisen käden tietojen varassa.

54. JTak26.7.2006 klo 08:43

Eiköhän tuo tietokirja kirjastosta löydy, jos jotakuta kiinnostaa.

55. JTak26.7.2006 klo 08:58

Päivän Ilta-Sanomista: "Ensi lauantain neljän miljoonan euron jättipotin yksin itselleen haluavan on syytä välttää pienimpiä numeroita, numeroita viiden kertotaulusta, erilaisten kuvioiden piirtämistä ristikkoon - ja edellisen kierroksen oikeaa riviä.

Niitä veikkaavat nimittäin myös tuhannet muut lottoajat.

Esimerkiksi klassista riviä 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 7 veikkaa viikoittain vähintään 4000 pelaajaa ja ensi lauantain huippukierroksella huomattavasti useampi.

Monen numeroyhdistelmät tulevat lottokansan syntymäpäiväkalenterista, siksi numeroita 32-39 veikataan vähemmän. Suosituimmat numerot ovat 3, 8, 9, 10 ja 21. Ruudukon viimeinen, numero 39, on vähiten veikattu.

Koko pottia mielivän on myös syytä harkita parin peräkkäisen numeron merkitsemistä kuponkiinsa. Niitä veikataan harvemmin, mutta tilastotieteilijä Seppo Mustosen analyysissä ilmeni, että peräkkäisiä numeroita esiintyi peräti seitsemässä rivissä kymmenestä."

56. Jaska26.7.2006 klo 11:40

Ei mikään peräti, vaan sopusointuisesti todennäköisyyden kanssa. Peräkkäisiä numeroita (kun ruudukon eri riveillä esim. 6 ja 7 luetaan peräkkäisiin) sisältäviä erilaisia rivejä on 11 108 889 kpl, 72,73 prosenttia kaikista. Toimittajan ohjeen "syytä harkita" perusteella maallikko voi saada (ja saa?) käsityksen, että JOKAINEN peräkkäisiä numeroita sisältävä rivi olisi todennäköisempi kuin YKSIKIN e-peräkkäisiä sisältävä. Valitettavasti kaikki lottoajat eivät lue Ilta-Sanomia ja pelaa pelkästään peräkkäisiä numeroita sisältäviä (hyläten pikapelinkin). Siinä tapauksessa tämän säikeen kirjoittajien (huom. Veijokin!) kannattaisi lotota vain "vähemmistörivejä" ja parantaa näin mahdollisuuttaan saada potti yksin.

57. Veijo26.7.2006 klo 11:59

Kiitos JTaki:lle kun otti esiin tuon Iltiksen tuoreen artikkelin. Näkyy siis joku tilastotieteilijäkin olevan kanssani samaa mieltä
siitä, että esim. säännöllisiä kuvioita tulee välttää lottorivejä tehdessä! Joko nyt uskottaisiin minuakin paremmin?

Itse olen ajatellut ainakin mielessäni lotota ensi lauantaiksi
sellaisia rivejä, joissa pienin numero on pariton ja alle 10, ja
jossa kaikki numerot ovat alle 33, en pelkästään kirjani perusoppien mukaan vaan siksi, että suuria numeroita on
tullut kovin paljon viime aikoina, ja nyt on aika niiden jääd
tulematta. On mahdollista, että yksi numero tulee sen yli,
mutta kun nyt kasataan kaikki muut alle sen, voidaan voittaa pienempiä voittoja helpommin). Lisäksi jättäisin numeron 11 kaikista riveistäni pois (tullut turhan usein viimeisten viikkojen aikana. Nyt aika jäädä tauolle.). Kirjani ohjeiden mukaisesti jättäisin kyllä pois myös kaikki liian säännölliset rivit kuten 2-3-4-5, 2-4-6-8, 5-10-15-20-25 jne. Tai 3-5-11-13-19-21 (liian monta paritonta samassa rivissä). Ja panisin kyllä kaksi peräkkäistä numeroa joka riviin tällä kertaa. Pois jättäisin myös kaikki rivit, joissa on 2 tai useampia samoja numeroita kuin viime lauantain rivissä.

Nämä periaatteet eivät välttämättä toteudu kaikilta osin, mm. se pienimmän numeron parittomuus, mutta yritetään!

Se miksi olen valinnut alueen 2-32 kirjaani, johtuu osittain siitä,
että aina kun 7 tai 6 oikeaa numeroa osuu tälle alueelle, on voittojen mahdollisuus aina tavallista suurempi, verrattuna siihen että osa veikkaamistani numeroista olisi alueen ulkopuolella. Onhan "imurin tela" tällöin tavallista leveämpi.

Lottopallojen kuviointi ei periaatteessa vaikuta minusta, mutta
joskus kyllä vaikuttaa käytännössä siltä, että rivit muuttuvat
mistä havaitsee, että palloja on ehkä vaihdettu (eivät pirulaiset
kerro milloin vaihtavat, vissiin).

Seppo Mustosen analyysissä todetaan aivan oikein, että on hyvä panna kaksi peräkkäistä numeroa joka riviin. Muistutan,
että olen kirjassani korostanut tätä. Perusrivistö 1 eli puolet kirjan esimerkkirivistöistä koostuu pelkästään sellaisista riveistä. Se miksi kirjasta löytyy myös Perusrivistö 2 jossa yhdessäkään rivissä ei ole kahta peräkkäistä numeroa, johtuu tietenkin siitä, että jos tuollaisia Perusrivistö 1:n kaltaisia rivejä on tullut viikkokaupalla peräkkäin, on jo aika veikata toisenlaisia rivejä. Tietty. Mutta itsekin olen havainnut, että
useimmiten se "pari" tulee. Veikkaan että ensi lauantainakin.

58. Veijo26.7.2006 klo 12:38

Mutta ei nyt oteta asiaa liian vakavasti. En lupaa voittavani 7 oikein ensi lauantaina, en ole koskaan luvannutkaan. Mutta on
aina mukava ajatella mahdollisuutta voittaa, vaikkapa vain 4 oikein. Ja tuuriahan lotossa tarvitaan joka tapauksessa, ei sellaista opasta voi edes tehdä jossa pystyttäisiin tarkkaan ennakoimaan ensi lauantain oikea rivi. Rivimahdollisuuksia on vielä niin kovin paljon.

59. Jyrki26.7.2006 klo 13:35

Veijo, tässä on nyt kyse vähän eri asioista, vaikka sulatat niitä yhteen teoriassasi.

Se, että kannattaa lotota rivejä, joissa on vähintään pari peräkkäistä numeroa, johtuu kahdesta eri asiasta:

1. Kaikista mahdollisista lottoriveistä tuo vajaat 73 % on sellaisia, että niissä on kaksi tai useampia peräkkäisiä numeroita. Siksi on todennäköisempää, että voittorivissäkin on vähintään kaksi peräkkäistä numeroa kuin että siinä ei olisi. Lototessaan ei siis kannata ehdoin tahdoin välttää kahden peräkkäisen numeron valitsemista ruudukkoon.

2. On ihmisiä, jotka uskovat äärimmäisyyteen kaikenlaisten kuvioiden välttämiseen lottoruudukossa ja veikkaavat mahdollisimman "hajarivejä", joissa ei ole peräkkäisiäkään numeroita. Jos tällaisia ihmisiä on paljon lottoajista, niin voittorivin sisältäessä vähintään 2 peräkkäistä riviä ainakin kaikki nuo täydellisiä hajarivejä veikanneet ovat poissa pelistä jakamasta päävoittoa.

Jälkimmäinen noista kohdista on spekulatiivinen, koska ei ole tietoa, onko tuollaisia täydellisiä hajarivejä veikkaavia ihmisiä paljon vai vain vähän.

Lisäksi kun sanot "Näkyy siis joku tilastotieteilijäkin olevan kanssani samaa mieltä siitä, että esim. säännöllisiä kuvioita tulee välttää lottorivejä tehdessä!", niin katsot tuon ilmeisesti tukevan käsitystäsi tietynlaisten erikoisrivien mahdottomuudesta lottoarvonnassa? Tilastotieteilijän sanomassa on kuitenkin kyse aivan eri asiasta. Hän kehottaa välttämään säännöllisiä kuvioita sen vuoksi, että niin moni lottoaja veikkaa sellaisia, ja JOS arvonta sattuisi sellaisen rivin suoltamaan, niin jakajia olisi kymmeniä, satoja tai jopa tuhansia. Silloin ilo päävoitosta saattaisi jäädä sen raivon varjoon, kun saakin "vain" vaikkapa tuhannesosan pääpotista. Tilastotieteilijän sitaatilla ei ole mitään tekemistä tuollaisen rivin ARVONTATODENNÄKÖISYYDEN kanssa, kyseisenlaiten rivien välttäminen ei liity mitenkään siihen asiaan. Lottopallojen käyttäytyminen arvonnassa ja ihmisten käyttäytyminen lottokuponkeja täyttäessään ovat täysin erillisiä asioita. Todennäköisyys sille, että täytetyssä lottokupongissa on esim. vaaka/pysty/vinorivi on ihmisten käyttäytymisen vuoksi paljon suurempi kuin todennäköisyys sille, että lottoarvonnassa tulee vaaka/pysty/vinorivi.

Kirjoittamasi viesti paljastaa uskoakseni sen, mihin olen aiemminkin viitannut: en väitä kirjasi olevan JOKAISESSA väitteessään hakoteillä, sillä empiirisestä aineistosta olet varmasti löytänyt tiettyjä "säännönmukaisuuksia", yhtenä mahdollisesti tuo, että arvotuissa riveissä on useammin pari peräkkäistä numeroa kuin kaikki numerot täysin ei-peräkkäisiä. Minun käsitykseni mukaan tuo tulos ei kuitenkaan johdu siitä, että esim. pitäisi eliminoida "mahdottomat" rivit, koska "niitä ei ole tullut koskaan eikä tule". Sen sijaan esim. tuo numeroiden peräkkäisyyttä koskeva johtopäätös on aivan todennäköisyyslaskennan mukainen asia. Mikäli tuntisit todennäköisyyslaskentaa paremmin, voisit päätyä tiettyihin tuloksiin sitä kautta, jolloin väitteitäsi ei kukaan kyseenalaistaisi (paitsi sellainen joka ei osaisi kyseistä matematiikan alaa).

Käyn tänään lainaamassa kirjasi, jotta voin tarkastella siitä juuri tuota aihepiiriä, mitkä väitteet tietämäni mukaan pitävät paikkansa. Uskoisin, että niitä siellä tosiaan on, mutta niille on mahdollista muodostaa matemaattinen - sanoisin luonnollinen - selitys mutu-tuntuman sijasta.

60. Jyrki26.7.2006 klo 14:56

Veijo, olet varmaan havainnutkin, mikä on paras tukijasi.

Sehän on itse lottokone. Väität, että eräät rivit ovat mahdottomia, muut sanovat että eivät mahdottomia mutta hyvin epätodennäköisiä, joskin yhtä todennäköisiä kuin mitkä muut rivit tahansa. Lottokone ei toistaiseksi ole puhunut sinua vastaan, kun historian aikana ei ole arvonnoissa tullut yhtään "kuvioriviä".

Niin kauan kuin yhdessäkään lottoarvonnassa ei tosiaan tule yhtään tuollaista erikoisriviä, olet sikäli vahvoilla, että itse lottokone ei ole ryhtynyt sinua vastustamaan. JOS tuollainen rivi kuitenkin tulisi, menettäisi käsittääkseni lottoruudukon geometrisiin kuvioihin perustuva ajattelusi täysin pohjansa: tapahtui yksi niistä asioista, joiden piti olla mahdottomia. Mutta kun tapahtui, niin millä muut väittämäsi mahdottomuudet olisivat puolustettavissa?

Mutta tuo on spekulaatiota, me emme ehkä koskaan näe lottokoneen ottavan kantaa tähän asiaan, eivät ehkä monituiset tulevatkaan sukupolvet (jos lottoarvontoja kuitenkin jatketaan).

Tiedän, miten vaikea voi olla ymmärtää ja uskoa hyvin epätodennäköisten ("lähes mahdottomien") tai hyvin todennäköisten ("lähes varmojen") asioiden eli hyvin pienten tai hyvin suurten lukujen toimintaa.

Yksi mielestäni kuvaava vertaus liittyy lukujen käsitteeseen itseensä. Reaaliluvuillahan tarkoitetaan kaikkia mahdollisia lukuja lukuun ottamatta kompleksilukuja. Kansanomaisesti voisi sanoa, että reaaliluku on sellainen luku, joka on joko nolla tai sitä suurempi tai pienempi, ja siinä on ääretön määrä desimaaleja, joista osa tai kaikki voivat olla nollia. Yksi reaalilukujen erikoistapaus on kokonaisluvut: niissä kaikki desimaalit ovat nollia (eikä niitä tavanomaisesti ole sen vuoksi tarpeen merkitä näkyviin).

Näihin sinänsä ihan tuttuihin reaalilukuihin liittyy seuraava melko vaikeasti käsitettävä ja tavallaan huikea ominaisuus: kun valitaan kaksi reaalilukua, niin vaikka ne olisivat kuinka lähellä toisiaan, esimerkiksi eroaisivat toisistaan vain miljardismiljardismiljardismiljardisosan tai vielä HUOMATTAVASTI vähemmän, niin näiden kahden luvun väliin mahtuu kuitenkin aina ÄÄRETÖN määrä reaalilukuja! Ei auta, vaikka nämä kaksi tarkasteltavaa lukua valittaisiin kerta kerralta yhä lähempää toisiaan niin, että niiden ero tulisi koko ajan pienemmäksi, ja tätä jatkettaisiin ja jatkettaisiin ikuisuuksiin. Aina noiden kahden luvun välissä on ääretön määrä reaalilukuja.

Kun nyt kokonaislukuja vertaa tuohon äärettömään äärettömään määrään reaalilukuja, niin kokonaisluvun "olemassaolon todennäköisyys" reaalilukujen joukossa on oikeastaan äärettömän pieni. Se on niin pieni, että yksittäisen lottorivin todennäköisyys tulla lottoarvonnassa on käsittämättömän suuri, voisi sanoa äärettömän suuri siihen verrattuna. Sitä taustaa vasten lottoarvonnan todennäköisyydet ovat todella suurilla luvuilla leikkimistä. Silti kokonaisluvutkin ovat olemassa, ja niitä käytetään. Niiden "todennäköisyys" tai helpommin sanottuna esiintymistiheys reaalilukujen joukossa on kuitenkin suurempi kuin nolla, vaikka onkin äärettömän pieni. Ihmisten todennäköisyys käyttää kokonaislukuja sen sijaan on järkyttävän suuri verrattuna kokonaislukujen yleisyyteen reaalilukujen joukossa.

61. Matti26.7.2006 klo 17:52

Palataan vielä tilanteeseen, missä Veijo oli rajoittanut lotottavien rivien määräksi 24 000, ja niistä voittavia rivejä oli 1 130.

Voittavien rivien määrä on binomijakautunut satunnaissuure parametreillä (0,012; 24 000). Koska niiden tulo 287,5 on huomattavasti yli kymmenen, ko. satunnaissuure on myös keskeisen raja-arvolauseen nojalla varsin tarkkaan normaalisti jakautunut. Keskiarvo on 287,5 ja keskihajonta 16,85.

Veijon tulos 1130 on viidenkymmenen keskihajonnan päässä keskiarvosta. Vähintään näin hyvän tuloksen todennäköisyydelle Excel antaa pyöreän nollan, vaikkei se todellisuudessa ihan nolla ole. Kuitenkin pienempi kuin
1/(10^50).

Mitä tästä pitäisi ajatella? Mielestäni on kolme vaihtoehtoa:
1) Veijon systeemi todella toimii, ja aivan ihmeellisesti.
2) Veijoa on kohdannut sattuma, johon verrattuna loton täysosuma yhdellä rivillä on arkipäivää.
3) Veijon antamat luvut 24 000 ja 1 130 eivät kestä kriittistä tarkastelua.

Vielä vähän Jyrkille piruilisin. Kokonaislukujen todennäköisyys reaalilukujen joukossa on nolla. Se on nollamittainen joukko, muttei silti tyhjä.

62. Jaska26.7.2006 klo 18:33

Veijolle tiedoksi, että lottopallot tosiaan vaihdetaan aika-ajoin tiedottamatta siitä julkisuuteen. Siitä en menisi takuuseen, että uudella pallosarjalla on tiedossa edellisellä arvotut oikeat lottorivit. Sen lisäksi käytössä on KAKSI pallosarjaa omissa pusseissaan. Sitäkään ei kerrota, kumman pussin arvontavuorossa oleva virallinen valvoja valitsee. Hän tekee sen muuten umpimähkään. Sehän on periaatteessa vääryys uskomuslottoajia kohtaan. Pallosarjojen mukaan jaettu oikeiden rivien tilastossahan numeroilla saattaa olla esim. erilainen esiintymiskertojen järjestys. Ja jokin numero saattaa olla esiintynyt vuoden aikana toisella sarjalla kymmenen kertaa ja toisella ei kertaakaan. Näistä eroista lottoaja voi sitten tehdä tarkempia päätelmiä kuin nykysysteemissä ja parantaa siten voitonmahdollisuuksiaan = saaden lujitusta uskolleen. Kukin pelaa tyylillään, se on ihan OK. Omien uskomusten tyrkyttäminen muille ja vieläpä maksua vastaan on myös laillista, kunhan saarnaaja ei varmuudella lupaa sielun vilahtavan taivaaseen kolikon kirstuun kilahtaessa. Veijokaan ei lupaa kirjassaan varmaa vaurastumista kellekään toisin kuin jotkut yrittäjät takavuosien "ihmesysteemeillään".
Onnea vain kaikille lottoajille tämän jättipotin tavoittelussa pelitavasta riippumatta. Pitänee kyllä reilusti mainita, että olen varannut ne neljä milliä itselleni. Loton Hengetär on luvannut paljastaa minulle oikean rivin unessa lauantaita vasten yöllä.

63. Jyrki26.7.2006 klo 19:46

Matti: Piruile vain, ilmaisin jo jossakin ensimmäisistä tätä lottoaihetta koskevista viesteistäni, että kirjottamaani saa vapaasti kommentoida. En nimittäin ole esim. syvällisen lukuteorian tuntija - ja vaikka olisinkin, kommentointi olisi silti vapaata ;).

Nyt minulla on Veijon kirja lainassa, jottei tule esitettyä enempää käsityksiä vain kirjaan liittyvien kuulopuheiden ja muutaman vuoden takaisen selailun perusteella.

Veijolle: En epäile, ettetkö olisi tähän mennessä jo kuullut jokseenkin kaikkia täälläkin esiin tulleita ja vielä tulevia kriittisiä näkemyksiä teoriastasi, joten en ihmettele, jollet vaivaudu kommentoimaan. Kommentointisi on toki kuitenkin tervetullutta; ainakin minua kiinnostaa tämä aihe keskustelun vuoksikin, vaikkei kukaan muuttaisi piiruakaan omia käsityksiään tämän perusteella.

Alkusivujen (tähän mennessä sivulle 15 asti) perusteella kirjan menetelmän peruskivinä olevat teesit ovat (tässä minun tiivistäminäni):

- On luonnonvastaista, että lottoarvonnassa tulisi mitään sellaisia rivejä, joilla on jokin symmetriaan viittaava geometrinen tai aritmeettinen muoto, esim. suorat ruudukossa, peräkkäiset parittomat tai parilliset numerot, yli 3 peräkkäistä numeroa jne. Tällaiset rivit on luokiteltu turhiksi ja karsittu sillä perusteella joukoksi, jota ei kannata lotota.

- Kun on arvottu muutaman viikon (2-3 vkoa) ajan voittorivejä, niin seuraavassa arvonnassa täytyy tulla niitä numeroita, joita äskettäisistä riveistä on puuttunut peräkkäin useampana kertana, toisin sanoen äskettäin arvotut rivit ennustavat tulevia rivejä. Ajatus perustunee siihen, että luontoon syntyy jonkinlaista painetta tuottaa numeroita, joiden taajuus on jo jonkin aikaa ollut alle odotusarvon.

Teorioiden todisteeksi kirjassa kelpuutetaan mm. (vaikkakaan ei yksinomaan) se, jos äskettäin tai joskus tähänastisessa lottohistoriassa on ollut suurehkon voiton tuottava rivi, joka sopi kirjan oppien mukaisiin valintaperiaatteisiin.

Luen lisää, jotta saan täsmällisemmän kuvan.

64. Jyrki26.7.2006 klo 20:23

Jahas, kirjahan olikin nopeasti ensimmäistä kertaa luettu. Sivuja on kaikkiaan 160, mutta tekstisivuja joilla teoriaa ja ohjeita esitetään, onkin yhteensä vain 16, ja loput sivut ovat listoja 7 numeron lottoriveistä, joista lotottavat rivit pitäisi valita.

Tämän toteamisella en tarkoita vähätellä kirjaa siinä mielessä, että tekstisivujen määrä on noin pieni verrattuna kokonaissivumäärään. Arvo on sekin, että esittää asiansa tiiviisti ja selkeästi, mikä on mielestäni kirjassa onnistunut hyvin, eli siitä tunnustus tekijälle. Joku amerikkalainen kirjoittaja olisi paisutellut saman asiasisällön 500-sivuiseksi puffaamalla ja pyörittelemällä ties mitä jonninjoutavaa höttöä muutamasta perusasiasta. Veijo on esittänyt teoreemansa hyvin selkeästi ja ytimekkäästi, joten tarkoitus ei selvästikään ole ollut yrittää hämätä lukijaa ostos-tv:n tyylisellä tauottomalla tajunnanvirralla.

Teorian ydinasiat tulinkin sanoneeksi jo edellisessä viestissä, koska sivun 15 jälkeinen sisältö onkin niiden käytännön soveltamisohjeita ja "testaamista" koelottoamalla (testaamisen laitoin lainausmerkkeihin, koska ainakaan oman tietämykseni nojalla en pysty pitämään esitettyä koetta sellaisena testauksena, jonka tulosta ei voi selittää vaihtoehtoisesti myös sattumalla tai sillä, että testaajalla on ollut tiedossaan toivottava lopputulos ja tämä seikka on vaikuttanut sekä testin järjestelyyn että tuloksiin).

Tämän ja edellisen viestini kirjan sisällöstä kirjoitin, koska joku muukin keskustelija kaipasi täsmällisempää tietoa kirjan sisällöstä. Tulee mieleeni tekijänoikeudellinen kysymys Veijolle: sallitko kirjasi sisällön edellä olevaa tarkemman kuvaamisen tällä keskustelupalstalla, kun vaarana on, että aika suuri osa sisällöstä tulee näin kuvattua (vaikkakaan en toki tarkoita, että ryhtyisin postittamaan tähän säikeeseen suoria pitkiä kopioita kirjastasi)? Käsittääkseni en todellisuudessa vaaranna tekijänoikeuksia, mutta pidän silti kohteliaana kysyä.

65. Jyrki26.7.2006 klo 22:16

Pahoitteluni kaikille, että floodaan tätä säiettä toistuvilla peräkkäisillä viesteilläni. Mutta en liiemmin tulvi muihin säikeisiin, joten jos jo kyllästyit lukemaan minua, niin vaihtoehtojahan löydät parilla klikkauksella :).

Nythän keskustelussa on muutamaan kertaan mainittu tähän mennessä lottohistoriassa arvottujen rivien kappalemäärän pienuudesta tilastollisena otoksena verrattuna kaikkien erilaisten lottorivien määrään eli siihen runsaaseen 15 miljoonaan. Täytyypä laskea, milloin todennäköisyyksien mukaan pitäisi tulla ensimmäinen selkeä sellainen rivi, joita Veijon teoriassa pidetään luonnonvastaisina, kuten suorat rivit ruudukossa tai peräkkäisistä parittomista tai parillisista numeroista muodostuvat rivit. Toisin sanoen muodostetaan tällaisten erikoisten rivien joukko ja katsotaan, montako alkiota siinä on, eli kuinka monen arvonnan välein pitäisi keskimäärin tulla jonkin tuosta erikoisten rivien joukosta.

Sillä välin heitän kuitenkin Veijolle haasteen:
Muodosta 5x5-kokoinen lottoruudukko, josta on tarkoitus arpoa 5 numeron rivejä. Ryhdy testaamaan jollakin haluamallasi, mutta lottoarvontaan verrattavalla arvontamenettelyllä, tuleeko siihen koskaan suoria, peräkkäisten numeroiden tai muita sentyyppisiä rivejä, joita kirjassasi pidät lottoarvonnassa mahdottomina. Mikäli saat arvonnassa tällaisia rivejä, niin onko sinulla jokin selitys siihen, miksi lottoruudukon laajentaminen 25 numerosta 39:ään ja arvottavien numeroiden määrän kasvattaminen 5:stä 7:ään muuttaa erikoiskuviot mahdollisista mahdottomiksi? [Matematiikkaa sen verran, että 25 numeron ruudukosta voidaan muodostaa 53 130 erilaista 5:n numeron lottoriviä.]

66. Jaska26.7.2006 klo 22:33

Matille tiedoksi, että lottokirjan 24 000 riviä ovat numerohaarukassa 2-32, johon oikea lottorivikin on siis osunut ja tuottanut mainitut 1130 voittoriviä. Kyseiseen haarukkaan seitsemän varsinaista numeroa osuvat pikaisen laskun perusteella keskimäärin kerran kuudesta. Kymmeneen viime kierrokseen niitä on osunut kaksi. Voittorivejä osuu 24 000 satunnaisriviin keskimäärin 701, joten hurjanpuoleinen on vieläkin lukema 1130.

67. Hessu27.7.2006 klo 01:42

Minä en nyt ymmärrä yhtä asiaa. Mitä merkitystä sillä on, jos Veijon riveillä olisi yhdellä tietyllä kierroksella saanut 1130 voittoa?

Entä kaikilla muilla kierroksilla? Kuinka monta voittoa noilla riveillä yleensä tulee? Jos yhden kerran on satuttu arpomaan rivi, jossa on Veijon mielestä mukavia numeroita, niin eihän se todista mitään muuta, kuin että joskus on tuuria.

68. Jyrki27.7.2006 klo 09:53

Hessu, kyse on siitä, millä todennäköisyydellä noin hyvä tuuri on, ja jos se todennäköisyys on reilusti ylittynyt, niin onko tapahtumalle mitään muuta selitystä kuin tuuri.

Siihen todennäköisyyksiä ymmärtävän/uskovan on helppo kuitata, että ei ole muuta selitystä. Nyt vain Veijo on esittänyt muunlaisen teorian, joka perustuu eräisiin olettamuksiin ja hänen mukaansa empiiriseen aineistoon eli tähänastisiin lottoarvontoihin. Kuten aiemmassa (26.7.2006 klo 19:46) viestissäni mainitsin, Veijo on kirjassaankin kelpuuttanut teoriansa todisteeksi mm. sen, että joskus tulee edes yksikin teoriaan sopiva arvontatulos.

Perusasetelma on, että Veijo ei lainkaan tunnusta todennäköisyyslaskelman pätemistä lottoon, vaan uskoo muunlaisiin lainalaisuuksiin, eli "kuvioiden mahdottomuuteen" arvotuissa lottoriveissä. Siksi ainakaan PELKKÄÄN todennäköisyyslaskentaan perustuvat vastaväitteet eivät tässä tehoa.

Mainitsemasi Veijon väittämien tarkastelu kaikkien muiden kierrosten tuloksia vasten onkin olennainen ja kiinnostaisi minuakin. Teoria on minusta nimittäin arvoton, jos sen avulla ei pidemmällä aikavälillä voita sen enempää kuin ilman teoriaakaan (näistä täytyy poistaa yksittäinen isomman voiton kerta, koska se tuuri voi sattua kenen tahansa kohdalle, käytti jotain menetelmää tai ei). Erityisen mielenkiintoista olisi, jos empiiriseen aineistoon nojaten voitaisiin osoittaa Veijon järjestelmän olevan peräti vahingollinen eli tuottavan pidemmällä aikavälillä huonomman voittosuhteen kuin sattumanvaraisilla riveillä lottoaminen.

Ongelmana vain on - nyt kirjankin luettuani - että menetelmään sisältyy niin paljon lottoajan tehtäväksi jääviä valintoja ja "harkintaa" (= arvaamista), että
a) kaikkien tähän mennessä arvottujen lottorivien peilaaminen teoriaa vasten vaatisi paljon työtä
b) sen työn jälkeenkään olisi vaikea sanoa, tuliko vain lukuisista valinnoista tehtyä jälkikäteen ne, joilla toteutuneet arvonnat saatiin sopimaan teoriaan.

69. Matti27.7.2006 klo 14:09

Jaska, mainitsemaasi ahtaampaa haarukkaa käytettäessä ollaan 1130 osumalla 16 keskihajonnan päässä keskiarvosta. Vähintään niin hyvän tuloksen todennäköisyys on jotain 10^(-61), joten, kuten sanoit, hurjanpuoleinen on tulos edelleen.

70. Hessu27.7.2006 klo 14:44

Veijon 24000:n rivin haravajärjestelmähän ei ole mikään satunnaisten rivien joukko, joten tuollaisia todennäköisyyksiä on kai sen suhteen ihan turha pohtia?

Jos sattuu tulemaan sopiva rivi, niin hups, Veijolla on 1130 voittoriviä. Jos tulee joku toinen rivi, niin voipi käydä niin, että Veijolla ei ole yhtä ainoaa voittoriviä. Voitottomuuden todennäköisyyskin olisi 24000 satunnaisella rivillä äärettömän pieni, mutta ei kaiketi Veijon haravalla.

Jos siis olen ollenkaan oikein käsittänyt, että Veijon rivit perustuvat hänen omiin mieltymyksiinsä välillä 2-32, eivätkä näin ollen poikkea toisistaan ollenkaan siinä määrin kuin satunnaiset rivit.

71. Jyrki27.7.2006 klo 14:59

Vielä kun sen todistat myös Veijolle niin, että järjestelmän toiminnan selityksenä olevat "mahdottomien" rivien hylkääminen, ensi lauantain numeroiden todennäköisyyksien päättely viime kierrosten perusteella ja muut vastaavat teesit osoittautuvat asiaan vaikuttamattomiksi, niin sitten tehtävä on suoritettu ;).

72. Hessu27.7.2006 klo 16:06

Eiköhän Veijon ole helpointa todistaa se ihan itse itselleen jäämällä ajan mittaan saman verran tappiolle kuin me kaikki muutkin. :-)

73. JTak30.7.2006 klo 16:44

Veijon kirjalla lotonneet taisivat jäädä voitotta? Oikea rivi oli 5, 14, 23, 24, 25, 27, 37. Kolme peräkkäistä numeroa ei käy päinsä.

74. Veijo30.7.2006 klo 17:34

Hessulle: En ole ottanut esimerkiksi juuri kirjaani sopivaa lottoriviä jonka perusteella nuo 1130 voittoa olisivat tulleet, vaan tietyn alueen lotossa käytettävästä numeroalueesta, eli alue 2-32 kokonaisuudesta 1-39, ja se on paljon laajempi juttu, koska sille alueelle mahtuu kosolti rivejä. Laske itse montako!
Suomeksi: Aina kun 7 tai 6 + tai 6 oikein osuu alueelle 2-32,
tulee runsaasti pikkuvoittoja.

JTakille: Veikkasin, että pienin numero on alle 10 ja pariton, kuten olikin. Ja että yksi numero on yli 32, kuten olikin, ja että kaksi peräkkäistä numeroa tulee (tuli 3, mutta se sisältää 2 peräkkäistäkin), eikä nro 11 tullut, kuten veikkasin. Oli siinä aika monta oikein veikattua asiaa siis.

75. Veijo30.7.2006 klo 18:21

Hessulle: Jos epäilet, että taktikoin lottoriviesimerkkejä valitessani, pyydän sinua valitsemaan minkä tahansa loton historian aikana toteutuneen 7 oikein rivin, jossa väh. 6 oikein on alueella 2-32, niin kerron montako voittoriviä siinä olisi
Veikkaan ennakolta, että satoja.

Perusrivistöjeni mukaan ollut. Lasken kyllä senkin tänään, montako voittoriviä eilisessä rivissä olisi ollut. Valittavia rivejä
on nyt 11.645 riviä, eli Perusrivistö 1, jossa jokaisessa rivissä on
kaksi peräkkäistä numeroa jossain kohtaa riviä (koska olin ennakoinut juuri sellaisen rivin tulemista).

76. Hessu30.7.2006 klo 19:33

Niinpä niin. Jos sattuu tulemaan sopiva rivi, saat paljon voittoja. Jos ei tule sopivaa riviä, et saa mitään.

Täysin sattumanvaraisilla riveillä saa jatkuvasti jonkun verran voittoja. Pitkässä juoksussa lopputulos on ihan sama.

Lisäksi käytät näköjään jonkinlaista noituutta ennustamaan, minkälainen rivi on tulossa. Sen kun vaan sitten, on sitä ihmisillä hassumpiakin harrastuksia. :-)

77. Veijo30.7.2006 klo 20:37

Kuten lottoasiaa koskevassa tv-haastattelussa totesin,
en perusta ideaani todennäköisyyslaskentaan (jota
tieteenhaaraa kyllä arvostan toisissa yhteyksissä)
vaan Kaaosteoriaan, jos sille nyt jokin teoria halutaan
perusteeksi nimetä. Kun muodostin ajatukseni lottoilmiöistä,
en tiennyt Kaaosteoriasta mitään, mutta jälkeenpäin
havaitsin, että se selittää ideani toimivuuden aika hyvin.

Mainittakoon, että matematiikassa kaaosilmiöitä on tutkittu
jo pitkään ja matemaattinen perusta kaaokselle on jo
varsin kehittynyt.

Kaaosteorian mukaan tulevien asioiden - vaikka lottorivien - kulkua voidaan jossain määrin ennakoida.

Noituudesta ei siis ole kysymys vaan yleisesti hyväksytystä
teoriasta. Ja omista empiirisistä havainnoistani.

78. Veijo30.7.2006 klo 20:58

Hessulle vielä: Kirjastani löytyy kosolti voittoja lähes joka
ainoalla lottokierroksella, ei vain "sopivilla"" kierroksilla. Voittorivien määrä on vähintään melko runsas säännönmukaisesti, mutta ERITYISEN runsas 5-7 viikon välein.

Mitä tulee lupaamaani laskelmaan eilisen arvonnan perusteella,
pitää unohtaa se nyt, sillä ohjelma jolla karsin rivejä voittorivien määrän nopeasti selvittääkseni meni jumiin enkä osaa korjata sitä itse. Mutta käsin kun aloin niitä rivejä etsiä, löysin heti ensi sivuilta aika mukavasti voittorivejä silti. Jokainen kiinnostunut voi tehdä saman. Esim. riveissä 2-4-13-14-23-25-27, 3-5-14-16-24-25-27 ja 5-10-12-14-23-24-27 ja lukuisissa riveissä niiltä väleiltä ja muuallakin.

79. Jaska30.7.2006 klo 21:45

Veijon veikkaus meni siis nappiin, koska kaksi peräkkäistä sisältyy myös 3-7 peräkkäiseen numeroon. Veijon mahdollisella erilaisella alkuperäisellä kaavailulla peräkkäisten lukumäärästä ei siis ole merkitystä kuin korkeintaan seli-seli-ilkkujille. Muut ehdot olivat siis pienin alle 10 ja pariton, yksi haarukassa 33-9, eikä 11 tule arvotuksi. Pikainen, tarkastamaton laskelma antoi ehdot täyttävien rivien lukumääräksi 3 177 650. Veijon itsensä kiistettyä noituuden, jää loppuarvioksi Veijon hämmästyttävää lievempi tuuri veikkauksessaan kierroksen 30/2006 oikeasta varsinaisten numeroiden rivistä.
Kaaosteoriaa käytännöllisempi menetelmä tulevien lottorivien ennakoinnissa on muuten todennäköisyyslaskenta. Sen mukaan esim. Veijon viime kierroksen ehdot toteuttava lottorivi arvotaan keskimäärin kymmenen kertaa vuodessa. Vielä helpompaa on ennakoida, että tällä(kään) tiedolla köyhyys ei kaikkoa tutkijankammion(i) pölyisistä sopukoista.

80. Jukkis30.7.2006 klo 21:49

Koska lottoarvonnassa jokaisen numeron todennäköisyys on sama, ei minkäänlainen voodoohon tai edes kaaosteoriaan pohjautuva sumutus muuta sitä tosiasiaa, että jokaisen lottorivin voittotodennäköisyys on jokaisessa lottoarvonnassa aina sama.

Minä ihan luulin, että kaaosteorian käyttö keppihevosena erilaisissa yhteyksissä, joihin kaaos ei mitenkään liity, oli 90-luvuna alun heiniä, mutta olin näköjään väärässä.

81. Jukkis30.7.2006 klo 22:31

"...ERITYISEN runsas 5-7 viikon välein".

Tietysti, koska lottorivi osuu tiettyyn 31 numeron ryhmään (joita on noin 61,5 miljoonaa erilaista) keskimäärin 5,85 viikon välein.

Miksi juuri lukujoukko 2 ... 32? Mitä erityistä siinä on verrattuna esim. lukujoukkoon 1 ... 20, 29 ... 39?

82. Jaska31.7.2006 klo 00:00

No niin, pikaistuksissa jäi vähentämättä 522 291 riviä, joissa on kuusi numeroa alueella 10, 12-32. Jää 2 655 359 riviä = 17,26 prosenttia kaikista = keskim. yhdeksän kertaa vuodessa = veikkaustulos piirun verran hämmästeltävään päin. Jaskalla olisi ollut paljon ihmeellisempi pullero vakion 4-6-72 haravassa, kun olisi ollut järkeä veikata kuhunkin kohteeseen 4, 5 ja 9 merkkien 1X sijasta joko 1 2 tai X2. Kaikki kolme matsia päättyivät kakkoseen. Täysosuman mahdollisuus 1/72 raamin ollessa oikein olisi toteutunut. Köyhyys ei kaikkoa jne.

83. airisto31.7.2006 klo 00:26

Veijo:
"Kaaosteorian mukaan tulevien asioiden - vaikka lottorivien - kulkua voidaan jossain määrin ennakoida."
Eiköhän se ole juuri toisinpäin, kaaosteoriahan kumoaa kaikki ennakkoarvailut.

84. airisto31.7.2006 klo 00:38

Edelliseen liittyen "vanha sanonta": Kun perhonen räpäyttää siipiään Indonesiassa, niin seurauksena on myrsky Wellingtonissa, tai sitten trombi Mikkelin lähistöllä tai New Orleans hukkuu meri- ja järviveteen...
Voihan niinkin käydä, että em. räpäytyksen havainnut Veijo voittaa 4,3 milj.euroa lotossa, koska hän osannee ennakoida ko. räpäytyksen vaikutuksen lauantaina arvottavien lottopallojen käyttäytymiseen ;) ;) ;)

85. Jyrki31.7.2006 klo 01:10

Samaa ihmettelin tuosta 2...32 -valinnasta. Veijon kirjassa on sille eräänlainen selitys, joka ei kuitenkaan kerro, miksi alueen laajuus ja sijainti ovat mitä ovat eli rajat ovat 2 ja 32 (eikä esim. 4 ja 33 tai 7 ja 38 tai jotakin muuta mielivaltaista).

Pieni lainaus Veijon kirjasta menetelmän kehittämisestä kertovasta luvusta s. 9-10: "Ensin halusin rajata lotossa käytettävien rivien määrää, sillä välillä 1-39 on, kuten jo totesin, yli 15 miljoonaa eri vaihtoehtoa." ja edelleen: "Päätin välttää ääripäitä ja valita alueen 2-32."

Näiden lisäksi kyseisessä luvussa on tähän valintaan liittyvää tarkastelua mm. vuoden mittaista toteutuneiden arvontojen jaksoa vasten ja muuta, jonka tarkoituksena käsittääkseni on perustella rajaamisen sopivuutta.

Luku päättyy toteamukseen "Mutta edellisen tilaston, ja minkä tahansa toisenkin vuoden tilaston perusteella voidaan sanoa, että ilahduttavan usein alueelle 2-32 tuntuu osuvan ainakin 6 numeroa lottoarvonnassa." Toteamuksen sisältö ei yllättäne, koska saman olisi voinut perustella aivan laskemallakin, tai jopa yleistajuisesti toteamalla vaikkapa vain: koska lottoruudukon 39 numerosta 31 on alueella 2-32, niin lienee helppo arvata, että usein arvonnan seitsemästä numerosta ainakin kuusi osuu alueelle 2-32.

Itse en siis ainakaan keksi, mitä erityisen ilahduttavaa kyseisessä asiassa on (ellei lasketa sitä ilmeistä seikkaa, että kun kerran menetelmä on jostakin syystä rajattu alueeseen 2-32, niin on sitten jotakin tarkasteltavaa, kun kerran suurehko osa arvotuista riveistä osuu tuolle välille). Tuon toteamuksen tarkoituksena on ilmeisesti osaltaan perustella rajauksen toimivuutta, mutta mielestäni se on samanarvoinen kuin jos esim. tarkasteltaisiin koko väliä 1-39 ja todettaisiin, että ilahduttavasti kaikki arvottavat rivit osuvat aina tuolle välille.

Kaaosteoriasta voisin Veijolle sanoa sen verran, että sille on toki käyttöä joissakin sovelluksissa. Mutta ei sitä toki pidä käyttää vain sen vuoksi, että se tuntuu kivalta omiin tarkoituksiin (esim. tässä tapauksessa siksi, että kaaosteoriaan sisältyy osuus, jonka mukaan kaikkien kaoottisten prosessien ei välttämättä tarvitse olla täysin ennalta ennustamattomissa). Nyt kun ehdottomasti haluat hylätä todennäköisyyslaskennan loton yhteydessä, niin kaaosteoriastahan löytyy tällainen mukava ajatus, joten otatkin kaaosteorian omaksesi tässä yhteydessä?

Yhden ajatuksesi logiikkaa aiemmassa viestissäsi en ymmärrä. Sanot arvostavasi todennäköisyyslaskentaa muissa yhteyksissä, mutta et halua sitä käytettävän lainkaan loton tarkastelussa. Koko todennäköisyyslaskentahan koskee sellaisia tapahtumia, joissa on kokonaan tai jossain määrin kyse sattuman vaikutuksista. Maailmassa vallitsee käsittääkseni hyvin yhtenäinen näkemys siitä, että loton tyyppiset arvonnat, nopanheitto, lantinheitto ja muut vastaavat onnenpeleiksi sanotut pelit ovat lähes täysin sattumaan perustuvia ('lähes' tarkoittaa tässä vain sitä, että lottopalloissa, nopissa ja kolikoissa on pieniä fyysisiä eroja, jotka voivat saada tulokset poikkeamaan erittäin lievästi täydestä satunnaisuudesta). Jos lottoon ei mielestäsi pidä soveltaa todennäköisyyslaskentaa, niin mikä ihme sitten on sellaista, johon sitä voi soveltaa, kun ainakin minun on vaikea kuvitella paljon enempää sattumaan perustuvia asioita maailmassa? Vähemmän sattumanvaraisia kyllä löytyy pilvin pimein.

86. Jyrki31.7.2006 klo 01:27

Airistolle (viestistä 31.7.2006 klo 00:26): Kaaosteorian nimi kuulostaa siltä, että se tarkoittaisi täydellistä epäjärjestystä. Ihan siitä ei kuitenkaan ole kyse, eikä kaaosteoria suinkaan tarkoita, että kaoottisessa prosessissa ennustamisen mahdollisuus olisi pois suljettu.

Tavanomainen esimerkki kaoottisesta prosessista on sää. Mikro- ja paikallistasolla siinä vallitsee kaaos, mutta silti sääilmiöiden kehittyminen laajemmalti on jossakin määrin ennustettavissa jonkin verran tulevaisuuteen. Kuvaan kuuluu, että täyttä varmuutta varsinkaan mikro/paikallistasolla ei ole, mutta kokonaisuudessa on silti pääosin ennustettavissa oleva taso. Esimerkki: voidaan ennustaa tuulen nopeuden olevan keskimäärin 8-12 m/s, mutta mikro/paikallistasolla ei pysty ennustamaan, mikä tuulen nopeus juuri minun kotipihallani tulee olemaan, tai syntyykö jonnekin trombi, ja jos syntyy niin minne.

87. airisto31.7.2006 klo 01:56

Kiitos Jyrki. Olen käsittänyt kaaosteorian ilmeisesti väärin. Luulin , että satunnainen ilmiö saa aikaan ennalta arvaamatomia seurauksia.
Ajattelin, että kaaokset ja fraktaaliteoriat ovat täysin vastakohtia.

88. Veijo31.7.2006 klo 23:40

Onko sattumaa olemassakaan? Miltä kuulostaa sellainen
"sattuma" että kaksi veljestä, identtiset kaksoset, ajavat kumpikin samana päivänä polkupyörällä auton alle ja kuolevat. Eivät siis saman auton alle samassa paikassa vaan eri paikoissa eri autojen alle. Tai että lipeää valuu putkista saman päivän aikana kahdella eri paikkakunnalla? Hyvin harvinainen koko lipeävuoto ylipäätään.

Luonnossa on lakeja joita emme tunne, ja kaaosteoria on ensimmäinen yleisesti hyväksyttävä teoria joka yrittää nähdä ennakkoluulottomasti noiden lakien sisälle. Tosin terve järki sanoo, että sekin on vasta pintaraapaisua. Olisi ylimielistä ihmiskunnalta kuvitella, että kaikki on nyt selvillä, jumalauta!

En todellakaan ole ottanut kaaosteoriaa keppihevosekseni, vaan ideoin lottojuttuni jo 1973, kauan ennen kuin kuulin koko teoriasta. Mutta jos se sitten sopii kuvioihini, so what? Voihan
joku toinen tyyppi keksiä päässään jotain todennäköisyys-
juttuja ja sitten huomata että jaaha, sehän voidaan selittää oikein tieteellisestikin. Pitäisikö kaverin silloin jättää tuo peruste mainitsematta? Nauretaanko hänelle sen johdosta?

On totta, että olisin voinut valita toisenkin alueen, esim.
4-34 tai 6-36. Mutta tärkeintä oli rajata MÄÄRÄLLISESTI nykyistä turhan laajaa aluetta, sitä en pitänyt silloin
tärkeimpänä minkä alueen siis rajasin. Mutta itse määrällinen rajaus oli mielestäni olennainen jotta vältyttäisiin turhan
monen rivin käyttämiseltä ja suurelta rahanmenolta, ja
sen vuoksi, että jopa 6 oikeaa numeroa osuu varsin usein mille tahansa tuon kokoiselle alueelle (alueen laajuuden laskin sopivaksi kirjaa tehdessäni), ja meillä on 7 numeroa käytettävissämme sillä samalla alueella, saamme käytännössä aikaan joka ikisessä arvonnassa pienen järjestelmärivin jonka hinta on sama kuin tavallisen rivin hinta. Comprende?

Mutta toki tuota karsintatapaa voisi olla syytä kehittää siten, että alueen sijainti voisi vaihdella kierroksesta toiseen, sen
mukaan miten alue on aiemmin "heilahdellut" isomman alueen
(1-39) sisällä. Omnia fluit, sanoivat jo muinaiset roomalaiset,
kaikki virtaa. Niin myös lottorivien painopiste, asia joka on
vasta kirjan valmistuttua tullut mieleeni.

Mutta tässähän ei ole kysymys kirjan periaatteiden kieltä-
misestä vaan niiden edelleen kehittämisestä kirjan omien
perusperiaatteiden mukaan.

Mitä tulee siihen väittämään, että 2,5 tai jopa 3,6 miljoonaa mahdollista riviä tuli veikkaamillani ehdoilla viime lauantaina.
Lukekaapa kirjani, hyvät herrat, niin näette että muutamiin
tuhansiin riveihin ne mahdolliset rivit jäävät. Ensinnäkin kirjani
mukaan käytin pohjana Perusrivistöä 1 (11.645 riviä) , jonka
kaikissa riveissä on kaksi peräkkäistä numeroa. Sitten suoritin vielä asiaankuuluvan Viikkokarsinnan, johon olen itse myöhemmin liittänyt (ei painetussa versiossa) vielä tuon ensimmäistä numeroa koskevan karsinnan, eli onko eka numero parillinen vai pariton, onko alle vai yli 10. Kun ensimmäisen numeron piti siis olla 3,5,7 tai 9, eikä nroa 11
saanut olla missään rivissä, ja vähensin laskelmistani kaikki asiaankuulumattomat rivit sen perusteella Perusrivistö 1:stä,
saatoin arvioida (tarkkaan laskematta), ettei käyttökelpoisia rivejä voinut jäädä kovin kosolti jäljelle. Ja voittorivejä silti löytyi runsaasti. Pitääkö minun alkaa laskea niitä käsin tässä?

Montako voittoriviä minun pitäisi viime lauantain arvonnan perusteella kirjastani löytää ennen kuin olette tyytyväisiä?

Kaaosteoriasta voin puhua myöhemmin lisää, mutta nyt ei jaksa. Hyvä silti, että aihe on herättänyt keskustelua. Agora
on vapaa, hyvät herrat! (Ja draama on tosiasia). Mutta en ehdi kaikille vastaamaan erikseen, jos minulta vielä jotain kysytään.

89. Veijo31.7.2006 klo 23:49

Jyrkille vielä "luonnottomista suorista": Nimeä luonnosta jokin
täysin suora muodostelma. Itse en tiedä muuta kuin kiteet. Entä muuta? Kenellä ihmisellä on täysin symmetriset kasvot? Minkä puun lehvästö tai neulasto muodostaa täysin symmetrisen profiilin?

90. Veijo1.8.2006 klo 00:42

Airistolle: Pieni korjaus väittämääsi, että Kaaosteoria kumoaa kaikki ennakkoarvailut. Totuus on se, että Kaaosteoria kumoaa kaikki LINEAARISET ennakkoarvailut, kuten sen että kaikki lottonumerot ovat yhtä todennäköisiä joka arvonnassa! Jos sanot että niiden tuleminen on aivan yhtä todennäköistä aina, väität että luonnossa on siis järjestelmä joka asettaa numeroiden esiintymisen tiettyyn järjestelmälliseen kaavaan. Niin ei voi olla, vaan kaikki on kaoottista, epälineaarista.

Se miksi minun ideani näyttää perustuvan tiettyyn kaavaan
ei tarkoita sitä, että uskoisin tiettyyn järjestykseen vaan
nimen omaan epäjärjestykseen. Minä vain olen tutustunut
tuohon epäjärjestykseen, mennyt sen sisälle ja oppinut
vähän tuntemaan sitä.

Tuo epäjärjestys, kaaos, on ilmiö jota sopisi tarkemmin
nimittää hallituksi kaaokseksi koska silläkin on havaittavissa tiettyä logiikkaa kaikessa epäjärjestyksessään. Logiikkaa sikäli, että tiedämme kaaoksen olevan kaoottinen tietyllä tavalla. Nicht war?

Mutta miksi etsiä sopusuhtaisuutta kaaoksesta, kuten suoria rivejä kaoottisissa lottoarvonnoissa?

91. tonimikael1.8.2006 klo 01:24

Mutta edelleen tässä jutussa on kaikista hulluinta ja uskomattominta se, että mies, jolla on avain rikkauteen ja jota hän selvästikin liikemiehenä ollessaan halajaa, ei käytä sitä. Vaan täysin pyyteettömästi, rakkaudestaan kansanmiehiinsä lahjoittaa tämän salaisen tietonsa muille. Erikoinen kaveri tämä Veijo. :)

92. JPQ1.8.2006 klo 01:37

tonimikael: ei sentään ole onneksi varmaan sijoittanut veikkauksen osaikkeisiin nehän liene jaossa ? :) Jotkut ihmiset on vaatimattomia toisekseen sanokaa muun sanonee koska numerot tietyissä paikoissa täyttö vaiheessa se kasvattaa tulotodennäköisyyksiä.

93. Jyrki1.8.2006 klo 03:19

Veijo:
Luonnon muotojen ja lottorivikuvioiden vertailu ei tässä tapauksessa ole mitenkään järkevää siitä yksinkertaisesta syystä, että lottoarvonnassa on vain ja ainoastaan 39 paikkaa, joihin rastit ruudukolla voivat arvonnassa "pudota". Luonnonmuodostelmissa taas on käytössä vähintään kolme ulottuvuutta ja kaikissa pienimpänä mittayksikkönä (ellei vielä pienempiä ajatella) alkeishiukkasten taso. Siksi miljardien atomien tai molekyylien osuminen samalle linjalle muodostamaan suora, joka vielä olisi niin pitkä että näkyisi ihmissilmin, on jotain ihan muuta kuin jonkin geometrisen yhdistelmän löytyminen vain 15+ miljoonasta erilaisesta mahdollisesta lottorivistä. Lisäksi lottoruudukossa rastien paikat ovat valmiiksi piirrettyjä (ihminen on asetellut ne suoriin riveihin ja sarakkeisiin), joten arvotut numerot asettuvat sen vuoksi melko järjestelmälliseen muodostelmaan, vaikka olisivat sikin sokinkin. Arvottu numerohan ei koskaan osu puoliksi yhden rastitettavan ruudun alueelle, puoliksi toisen, tai esim. 29%:sti yhden ja 71%:sti toisen ruudun alueelle. Arvottu numero on aina 100%:sti jossakin yhdessä ruuduista.

Kysymykseesi luonnon suorista viivoista kuitenkin: Kidekään ei välttämättä atomitasolla ole suoraviivainen, vain ihmissilmin erottuvalla tarkkuudella. Jopa monet elävät organismitkin kuitenkin muodostavat erittäin lähellä suoraa viivaa olevia kuvioita, ajattele vaikkapa puun syitä, lehtiruoteita, tai jopa esim. hiuskarvakin on viivamainen muodostuma (vaikka voikin olla taipunut. Niissä on miljardeja ja miljardeja molekyylejä järjestäytyneinä jokseenkin suoraviivaiseksi rakenteeksi, ei vain vaivaiset 7 kuten lotosta nyt on ollut puhe. Luonnossahan nimenomaan on aivan uskomaton määrä järjestystä, ei epäjärjestys ja säännöttömyys ole mikään ainoa luonnollinen olotila. Jos tuo järjestys halutaan selittää sillä, että sitä ohjaa biologia eikä sitä siten voi verrata lottoon, niin elottomasta luonnosta voi poimia jonkin esimerkin. Eräät mineraalit ovat kuituisia, ja ne kuidut ovat hyvinkin suoria; tosin tämä ehkä menee itse mainitsemaasi kidekategoriaan. Valon voi sanoa etenevän täysin suoraviivaisesti, ainakin jos puhutaan ihmisen mittakaavaisista etäisyyksistä (gravitaation vaikutuksesta tapahtuva avaruuden kaareutuminen yms. pidemmälle menevä fysiikka voitaneen tässä jättää laskuista, koska niissä tarkasteluissa lottonumeroiden muodostamat suoratkaan tuskin ovat perinteisessä mielessä täysin suoria).

Et ole käsittääkseni kieltänyt, etteikö lottoarvonnassa voi tulla kolmea peräkkäistä numeroa. Pidät siis sellaista tulosta hyvin mahdollisena, vaikkakin harvinaisena (tarkkaan ottaen käsityksesi mukaan sellainen lottorivi on epätodennäköisempi kuin jokin suosimasi tyyppinen lottorivi). Jos ne ovat ruudukossa samalla rivillä, niin nehän jo muodostavat täysin suoran viivan, joskin lyhyenlännän. Jo kaksi peräkkäistä numeroa muodostaa suoran, lyhyimmän mahdollisen. Minusta neljän, viiden, kuuden tai seitsemän numeron suorat eivät ole yhtään sen ihmeellisempiä, mutta jostakin syystä sinun käsityksesi mukaan kolmen suora on täysin mahdollinen, mutta jossakin kolmen ja seitsemän välillä tapahtuu jotakin, jonka vuoksi seitsemän suora on täysin luonnoton. Minä en yksinkertaisesti pysty ymmärtämään tuollaista ajattelua, lyhyesti sanottuna siinä ei ole mielestäni pienintäkään tolkkua.

94. Jyrki1.8.2006 klo 03:26

(jatkoa yllä olevaan)
Minua lisäksi todella hämmästyttää, että et ota juurikaan kantaa sellaisiin kysymyksiin, joissa teoriaasi kyseenalaistetaan sillä perusteella, että lottoruudukon malli tai pallojen merkintätapa muutettaisiin joksikin muuksi kuin se nyt sattuu olemaan. Mitä kaikki kupongin 12 ruudukkoa laitettaisiin kupongille niin, että kunkin ruudukon numerot olisivat vaakasuorana rivinä 1, 2, 3, 4, ...., 39. Silloinhan kaikki sellaiset geometriset kuviot yhdestä ruudukosta poistuisivat, jotka perustuvat nykyisten ruudukoiden neliömäistä lähentelevään muotoon (pystyrivit, ristikuviot yms. joita kirjassasi olet piirtänyt malleiksi). Ainoat jäljelle jäävät kuviot olisivat peräkkäisten numeroiden muodostamat vaakasuorat viivat. Miten ihmeessä silloin rakentaisit kirjasi teorian? Vai kritisoisitko Veikkaus Oy:tä järjestelmäsi vaikeuttamisesta ja vaatisit palauttamaan neliömäisen asettelun?

Entä jos kunkin ruudukon 39 numeroa laitettaisiin kupongille sellaiseen järjestykseen, että ruudukkoon ei voi mistään suunnasta katsottuna syntyä yli kahden numeron mittaisia suoria, eikä myöskään säännöllisiä renkaita tms. Toisin sanoen otettaisiinpa mikä tahansa 7 numeron yhdistelmä, ikinä ei ruudukkoon syntyisi minkäänlaista säännöllistä geometrista kuviota. Mitä silloin käyttäisit teoriasi perusteluina? Minusta mikään kirjassasi esittämäsi geometriaan pohjautuva karsinta ei silloin soveltuisi, vaan kaikki yli 15 miljoonaa riviä jäisivät mahdollisiksi. Numeroiden säännölliseen toistuvuuteen (esim. peräkkäiset parilliset tai peräkkäiset parittomat numerot) perustuvia karsintoja tietysti voisi ajatella, mutta nekään eivät kyllä tässä ruudukossa muodostaisi mitään kuvioita.

Lisäksi toteaisin, että äläpä turhaan hermostu, vaikka väitänkin vastaan. Ymmärrän kyllä kirjoittamasi ("comprende"), joskus ehkä vasta toisella lukemalla mutta kuitenkin, eli en usko käsityskyvyssäni olevan siinä määrin vikaa. Mutta ymmärrettyäni en silti voi olla useista väittämistäsi samaa mieltä, enkä toisinaan ymmärrä sitä, MIKSI ajattelet niin kuin olet kirjoittanut. :)

95. Jyrki1.8.2006 klo 03:28

(Painovirhekorjaus:
yllä lukee "Mitä kaikki kupongin 12 ruudukkoa laitettaisiin kupongille niin, että ..."

pitäisi lukea "Mitä JOS kaikki kupongin 12 ruudukkoa laitettaisiin kupongille niin, että ..."

96. Hessu1.8.2006 klo 08:24

Veijolta kyselen kummia:

Kun kerran menneet lottoarvonnat jollakin mystisellä tavalla vaikuttavat tuleviin arvontoihin, niin tuli mieleen, että entä ulkomaiset arvonnat? Riippuuko maailman kaaoksen tasapaino pelkästään Suomen lottokoneesta?

Jos vaikkapa maailmalla olisi tullut viime aikoina erikoisen paljon numeroa 15, eikä Suomessa pariin vuoteen ollenkaan, niin onko tuon numeron todennäköisyys ensi lauantain arvonnassa noussut vai laskenut? Onko suomalaisella koneella ihan oma kaaostasapainonsa, jota sen täytyy ylläpitää ulkomaista välittämättä?

97. Hessu1.8.2006 klo 08:35

Toinen kumma kysymys Veijolle:

Jos numeroiden sijasta lottopalloihin olisikin piirretty eläinten kuvia, niin olisivatko silloin kaikki erilaiset rivit yhtä todennäköisiä? Oletetaan, että kupongeissa ei olisi mitään ruudukkoa, vaan niihin voisi vain kirjoittaa seitsemän eri eläimen nimet. Näin ollen mitään järjestyksessä olevia rivejä tai kuvioita muodostavia rivejä ei olisi olemassakaan.

Vai olisiko silloinkin mahdotonta, että arvonnassa tulee esimerkiksi seitsemän nisäkästä? Tai eläimet, jotka ovat aakkosjärjestyksessä peräkkäin?

98. Veijo1.8.2006 klo 09:45

Jos olisi vaikka eläinten kuvia, pitäisi sitten katsoa miten ne
ovat tulleet aiemmin. ja tehdä päätelmiä sen perusteella. Ei
tässä tarvita mitään tiettyä systeemiä jonka mukaan pitää mennä, vaan lähdetään aina siitä mitä on olemassa ja katsotaan sen perusteella mitä sitten voi tapahtua. Aina kun
on materiaalia voidaan sitä tutkiakin.

Luonnossa on todella säännönmukaisuuttakin, siis muodoissa,
mutta se liittyy lajeihin ja niiden olemassaoloon. Haapaa tai
koivua ei voi olla, ellei luonto ohjaisi niiden muotoutumista ja
kasvua tietyllä tavalla. Mutta mitä tulee lottoriveihin, niille ei
luonto ole muodostanut mitään syntymekanismia joka määräisi
niiden muodon. Nehän ovat joka kerta erilaisia, toisin kuin koivut ja haavat. Koivun lehti on aina suunnilleen saman
muotoinen, samoin haavan. Mutta lottorivi ei ole koskaan samannäköinen kuin edellinen rivi. Jokainen numero on potentiaalinen muuttuja.

Jos rivi koostuisi vaikkapa kolmesta numerosta (tai koirasta, kissasta..), toki tuo muoto voisi toistuakin usein, mutta kun kyseessä on peräti 7 muuttujaa, tilanne komplisoituu. Jos nyt
hyväksytään jossain mielessä tuo käsite sattuma, voidaan
todeta että kolme numeroa voi olla sama kuin edellisellä
kierroksella, se menee vielä sattuman rajoihin. Mutta että
moinen sattuma iskisi seitsemän kertaa samalla kierroksella, se on minusta jo aika uskomaton juttu. Tai että seitsemän numeroa tulisi peräkkäin tai muuten säännöllisesti.

99. Jukkis1.8.2006 klo 10:32

Onnittelut, Veijo! Ymmärrät sentään jotain todennäköisyyslaskennasta kun olet oivaltanut, että arvottavien numeroiden määrä vaikuttaa asiaan.

Kun arvotaan 7 numeroa 39:stä, niin peräkkäisistä numeroista koostuva rivi on odotettavissa keskimäärin n. 9000 vuoden välein. Ei ihme, että sellaista ei ole saatu. Mutta jos saataisiin, ei sekään olisi mikään ihme, vaan (monen mielestä varmaankin aika uskomaton) sattuma.

Mutta jos lotossa arvottaisiin kolme numeroa 39:stä, niin oikea rivi muodostuisi kolmesta peräkkäisestä numerosta keskimäärin n. 5 vuoden välein. Eli tämä mielestäsi luonnonvastainen ja mahdoton asia melko varmasti olisi nähty maamme lottohistorian aikana vähintään kerran.

Veijo: "Mutta lottorivi ei ole koskaan samannäköinen kuin edellinen rivi."

Aika lähelle on päästy. Kierroksella 12/1989 lottorivi oli 1 5 7 23 25 31 37 ja kierroksella 5/1997 se oli 1 5 6 23 25 31 37.

100. Veijo1.8.2006 klo 11:13

En ole väittänyt, että kolme peräkkäistä numeroa olisi mahdoton
tai edes erittäin epätodennäköinen. Mutta tuleeko se yhtä usein
kuin kaksi peräkkäistä?

101. Jyrki1.8.2006 klo 11:14

Veijo: Kirjoitat "Jos olisi vaikka eläinten kuvia, pitäisi sitten katsoa miten ne ovat tulleet aiemmin. ja tehdä päätelmiä sen perusteella. Ei tässä tarvita mitään tiettyä systeemiä jonka mukaan pitää mennä, vaan lähdetään aina siitä mitä on olemassa ja katsotaan sen perusteella mitä sitten voi tapahtua."

Mutta hetkinen, nythän on puhuttu nimenomaan kirjassasikin esittämästäsi menetelmästä, joka perustuu merkittävältä osaltaan muuhunkin kuin siihen, millaisia numeroita on tullut aiemmin. "Luonnottomien" lottorivien karsinnassahan yksi merkittävä karsintatapasi on sivuilla 13-14 esittämäsi visuaalinen karsinta, joka ei sinänsä pohjaudu lottohistoriaan vaan siihen, että intuitiosi mukaan tällaiset kuviot ovat luonnottomia.

Onko nyt niin, että kirjassasi ja tässä keskustelussa väittämäsi 'luonnottomuuslait' vaihtelisivat aivan vapaasti sen mukaan, millaiseksi lottoruudukko on satuttu piirtämään, ja nykyiset kuvioihin perustuvat sääntösi yksinkertaisesti lakkaisivat olemasta voimassa jos ruudukon ulkonäkö muuttuisi? Jos siis lottoruudukon ulkonäkö nyt vaihdettaisiin, näkisitkö tarpeelliseksi kirjoittaa uuden kirjan, jossa keksisit siihen tilanteeseen mielestäsi luontevilta tuntuvat lait?

Jukkis: mielenkiintoinen tuo tieto kahdesta lähes samasta arvotusta lottorivistä. En ole itse tuota tietoa tarkistanut, mutta oletan sen olevan oikea. Siinä tapauksessa kysyn Veijolta, eikö noin pitkälle menevän yhtenevyyden (peräti kuusi seitsemästä) pitäisi olla täysin mahdoton ajattelusi mukaan? Sanot edellä mm. että kolmen peräkkäistä numeroa on ihan mahdollinen mutta seitsemän numeroa on liian komplisoitu, Kulkeeko teoriassasi ei-komplisoidun ja komplisoidun raja nyt kuuden ja seitsemän arvottavan numeron välissä, koska empiirisen aineiston perusteella kuuden numeron toistuminen samoina näyttää olevan mahdollista? (Oletan tässä, että pidät saman lottorivin toistumista arvonnoissa yhtä luonnottomana kuin esim. seitsemän peräkkäisen numeron arvontatulosta, josta varsinaisesti edellä kirjoitit, ja lisäksi että 'edellinen arvottu rivi' voi tarkoittaa mitä tahansa aiempaa arvontaa, ei pelkästään juuri viime kierrosta.)

Rivien toistumisesta vielä: Erilaisia mahdollisia lottorivejähän on 15 380 937 kpl, kuten Veijo olet itsekin todennut. Jos niistä karsitaan väittämäsi luonnottomat pois, niin jäljelle jää sanomallasi tavalla noin 24 000 mahdollista riviä. Entä sitten kun lottoa on arvottu tuo noin 24 000 kertaa. Koska väittämäsi mukaan kahta samaa riviä ei voi tulla, niin kaikki mielestäsi mahdolliset rivit ovat tulleet kertaalleen. Mitä sen jälkeen seuraavassa arvonnassa tulee, onko sitten vihdoin vuorossa jokin karsimistasi luonnottomista riveistä, vai alkaako sykli alusta ja "luonnolliset" rivit alkavat tulla uudestaan, vai estääkö jokin korkeampi voima palloja putoamasta lottokoneessa arvottujen pallojen putkeen, koska ei enää ole olemassa mahdollisia rivejä?

102. Jyrki1.8.2006 klo 12:04

"En ole väittänyt, että kolme peräkkäistä numeroa olisi mahdoton
tai edes erittäin epätodennäköinen. Mutta tuleeko se yhtä usein
kuin kaksi peräkkäistä?"

Kuten Jaska toisessa säikeessä on todennut, kaksi (ja vain kaksi) peräkkäistä numeroa sisältäviä mahdollisia lottorivejä on 9 180 737 kpl, mutta kolme (ja vain kolme) peräkkäistä numeroa sisältäviä 1 712 167 kpl. Siten kolmen peräkkäisen numeron rivit ovat tietysti huomattavasti harvinaisempia kuin kahden peräkkäisen numeron rivit, eihän tässä liene mitään kummallista.

103. Tsk-tsk1.8.2006 klo 13:37

Ainahan näitä ruletti- ja lottosysteemin kehittäjiä on ollut siinä missä ikiliikkujan keksijöitä ja kaivonkatsojia. Yhteistä kaikille on, että he uskovat olevansa oikeassa, eikä mikään saa heitä ymmärtämään ideoidensa mahdottomuutta tai epäloogisuutta.

He valikoivat todisteista ne harvat, jotka "maalaisjärjellä" ajatellen näyttävät tukevan heidän omaa teoriaansa, ja hylkäävät teorian kumoavat todisteet ja argumentit. Heidän ajattelunsa perustuu virhepäätelmiin, eikä heillä ole eväitä tai halua tajuta, missä he menevät metsään.

104. Jukkis1.8.2006 klo 14:55

Joopa, jotenkin on hämmentävää törmätä yliopistollisen loppututkinnon suorittaneeseen mieheen, joka on ajattelussaan jäänyt aikaan, jolloin ei ymmärretty todennäköisyyden käsitettä, vaan asioiden tapahtumiselle kehiteltiin lähinnä jonkinlaisia magiaan perustuvia selityksiä.

Kyllähän kai kaikki tieteen uudet saavutukset aina on herättäneet aluksi vastarintaa, esim. se, että maa on pallo ja kiertää aurinkoa. Mutta harvemmin tämmöiseen tapaukseen nykyään törmää. Jotain rajaa, onhan todennäköisyyslaskenta jo yli 300 vuotta vanha tieteenala.

105. Taata1.8.2006 klo 15:13

Tsk-tsk:n ja Jukkiksen viime kommentit kävisivät jo loppu-
puheenvuoroista tähän teemaan, mutta taitaa silti juttu
jatkua vielä. Jos ei nyt, niin sitten vuoden tai kymmenen
vuoden päästä taas. Hohhoijaa!

106. Jyrki1.8.2006 klo 15:33

Veijolle ehdotinkin jo aiemmin, että hän opiskelisi lisää todennäköisyyslaskentaa ja tekisi vasta sen jälkeen johtopäätöksiä sen soveltuvuudesta, eikä näin päin että hylkää sen tietämättä ilmeisesti kovin paljon sen sisällöstä. Soveltuvuuden voisi halutessaan kyseenalaistaa sittenkin, vaikka tuntisi kyseisen matematiikan alan hyvin.

Tämän keskustelun myötä on käynyt selväksi, että tämäntyyppistä asiaan perehtymisen tahtoa ei näytä olevan, vaan tärkeintä on pitäytyä kirjassakin esitetyssä teoriassa. Ehkä siitä on muodostunut sellainen elämäntyön luonteinen asia - ottaen kirjassakin kuvattu teorian pitkä kehityshistoria huomioon - että sen kyseenalaistaminen itselleen ei ole mahdollista, en tiedä. Tietysti lienee mahdotonta opiskella todennäköisyyslaskentaa, jos kiistää jo ennakolta joka ainoan sen perusasioista.

Sikäli olen pitänyt tilannetta harmillisena, että kun Veijo kerran joskus on alkanut kiinnostua tällaisesta aiheesta, niin loogiselta vaikuttaisi, että pyrkisi selvittämään sitä lisää muutoinkin kuin omalla ajattelulla. Minusta se ei ole ristiriidassa itsenäisen ajattelun ja uuden keksimisen kanssa.

107. Jyrki1.8.2006 klo 15:48

Jukkis, hiukan tuohon "Jotain rajaa, onhan todennäköisyyslaskenta jo yli 300 vuotta vanha tieteenala": Veijo on mielestäni sinänsä ihan oikein todennut, etteivät tieteet vielä ole valmiita ja kyseenalaistaminen on sinänsä tervettä. Esim. monia klassisen fysiikan teorioita pidettiin satojen vuosien ajan lopullisina ja tyhjentävinä, kaikki arvostetut tiedemiehet uskoivat olevansa oikeassa ajatellessaan asiasta samalla tavalla, ja toisinajattelijoita ei useimmiten suvaittu tai ainakaan kuunneltu. Sitten tuli joku, joka järisytti maailmankäsityksen uuteen järjestykseen, esimerkkinä tietysti ensiksi tulee mieleen Einstein.

Siksi on vaarallista perustella omaa näkemystään pelkästään sillä, että tietyllä teorialla on jo pitkä historia tai että yleisesti kaikki ovat samaa mieltä sen oikeellisuudesta. Tässä keskustelussakin olen pyrkinyt välttämään sen tyyppistä jyräämistä ja puuttunut sen sijaan Veijon teorian ajatuksiin. Olen osaltani pyrkinyt keksimään tai keräämään muualta vasta-argumentteja keskusteltaviksi. Valitettavasti niissä ei ole päästy kovin pitkälle.

108. Veijo1.8.2006 klo 16:01

Viime lauantaina olisin valinnut lottorivini 4215 rivin joukosta,
perusteena kirjan Perusrivistö 1 josta karsin tuolle lauantaille sopivasti Viikkokarsinnalla lisää pois.

Voittorivejä olisi ollut 244 kpl, joista 195 kpl 5 oikein ja loput 4 oikein. Voittoprosentti on sen mukaan noin 6 %, mikä lienee sattumaa parempi?

Jossain vaiheessa joku mainitsi, että otokseni eli 35 vuoden
lottorivit on kovin pieni otos eikä sen perusteella voida tehdä
mitään johtopäätöksiä lottorivien olemuksesta. Entä sitten
Gallup-tutkimus? Otetaanhan siinäkin pieni näyte, esim.
vaalien alla muutamilta tuhansilta kansalaisilta, ja ennakoidaan vaalitulosta niiden perusteella. Jos pieni otos kokonaisuudesta ei edusta suurempaa kokonaisuutta, miten sitten Gallup-tutkimus on jo vuosikymmeniä porskuttanut?
Luulisi että se olisi naurettu pihalle jo aikoja sitten. Mutta eipä ole.

Mitä todennäköisyyslaskentaan tulee, olen liian laiska opettelemaan sitä kunnolla omin päin, eikä ole edes motiivia
koska en mielestäni tarvitse sitä. Tein lottokirjan omien aivoitusteni perusteella enkä katso edelleenkään tarvitsevani
sen puolustelemiseen muuta kuin todisteita voittorivien runsaudesta. Otin Kaaosteorian esiin vain koska porukka tuntuu kaipaavan tiedemiesten kantaa joka asiaan, ja se
on minusta asiaa paremmin valaiseva tieteenhaara kuin
matematiikka. Siinä se.

Ellei tuo 6 % voittoprosentti tyydytä, ihmettelen. Tarkoitan kun vertaa sitä siihen kuinka helpolla normaalisti lotosta voittaa.

109. Veijo1.8.2006 klo 16:03

Korjaus äskeiseen: 5 oikein-rivejä olisi siis ollut 19 kpl ja
4 oikein-rivejä loput eli 225 riviä.

110. Jukkis1.8.2006 klo 16:14

Olen Jyrki yleisesti ottaen aika lailla samaa mieltä. Mutta en oikein osaa rinnastaa tätä lottohommaa Einsteinin aikaansaamaan fysiikan kehittymiseen tai muuhun vastaavaan. Kun lotossa on kyse mitä puhtaimmasta todennäköisyyslaskennasta, ja kun nyt edes siinä yhteydessä ei kelpaa miljoonissa eri yhteyksissä vuosisatojen mittaan käyttökelpoiseksi osoittautuneet todennäköisyyslaskennan aivan perusasiat. Ja kun tilalle ei todellakaan tarjota mitään uutta, vaan sitä ikivanhaa magiaa, jonka todennäköisyyden käsite teki aikoinaan turhaksi.

111. Jukkis1.8.2006 klo 16:18

Tuommoinen jälkikäteen lottoaminen onkin mykistävä todiste. "... olisin valinnut..." Heh.

112. Hessu1.8.2006 klo 16:23

Aivan. Edellisen kierroksen arvailuilla leuhkiminen ei oikein vakuuta, joten kerropa, Veijo, minkälainen rivi ensi lauantaina arvotaan. Minkälaiset rivit silloin valitset kirjastasi? :-)

113. Veijo1.8.2006 klo 16:30

En lotonnut edes mielessäni jälkikäteen, Jukkis hyvä. Kerroin
tässä säikeessä tarkasti jo etukäteen, miten tulisin sen tekemään. Jos en kertonutkaan tulevaa rivimäärää mitä aioin pitää homman pohjana, mitä sitten? Se oli kenen tahansa
itse laskettavissa. Mutta arvelenkin, ettet ole viitsinyt perehtyä kirjaani ollenkaan vaan heittelet sammakoita suustasi aivan
lonkalta nyt. Osan karsinnoistani olisi voinut tehdä jokainen joka viitsi vilkaista kirjaani, ja loput kerroin tässä säikeessä ennen lauantaita.

Jos nyt kuitenkin olettaisit, että puhun totta, haluaisin tietää
mielipiteesi siitä, kuinka hyvä osumaprosentti tuo 6 on mielestäsi. Hyvä vai huono?

114. Jyrki1.8.2006 klo 16:38

Jukkis, kommentillani vastaväitteiden perustelemisesta teorian pitkällä historialla tarkoitin tosiaan sellaisen perustelun vaarallisuutta yleisesti, en erityisesti tähän lottoasiaan kohdistuvana.

Veijo, "Mitä todennäköisyyslaskentaan tulee, olen liian laiska opettelemaan sitä kunnolla omin päin, eikä ole edes motiivia
koska en mielestäni tarvitse sitä. Tein lottokirjan omien aivoitusteni perusteella enkä katso edelleenkään tarvitsevani sen puolustelemiseen muuta kuin todisteita voittorivien runsaudesta.": Niinpä, juuri tällaista asennetta pidän harmillisena itsesikin kannalta. "Minun ei tarvitse tietää mitään muuta, koska olen oikeassa, ja sen pitäisi riittää muillekin." Tämän vuoksi tämä keskustelu ei käytännössä enää etene minnekään, ei ole itse asiassa missään vaiheessa edennytkään.

115. Veijo1.8.2006 klo 16:39

Voin kyllä kertoa jo tänään, millaiset rivit tulen ensi lauantaina
kirjani perusteella valitsemaan, jos lottoaisin. Ehkä jopa
lottoankin oikeasti silloin enkä vain paperilla. Mutta jokaista riviä en välitä tässä julkaista, onhan niitä kumminkin tuhansia. Mutta periaatteet tulen kertomaan varmasti. Ja siihen saa jäädä minun osallistumiseni tähän keskusteluun saman tien. Luen kommenttinne sunnuntaina ja jätän areenan muille aiheille. Enough talk!

Mutta Jukkiksen kanta ihmetyttää edelleen. Näkeekö mies minun onnistuneen niin harvinaisen hyvin edellisessä veikkauksessani, ettei tahdo uskoa sitä vaan väittää
minua sen perusteella valehtelijaksi?

116. JTak1.8.2006 klo 16:45

Käyhän nyt Veijo tuolla ristikkopuolellakin, siellä on sulle kysymyksiä ketjussa Kiinalaisia juttuja.

117. epilogi1.8.2006 klo 17:00

Tästäkin tutkielmasta voisi perustaa uuden säikeen.
Siinä eräs ristikkokustantaja kyseenalaistaa Einsteinin suhteellisuusteorian (A11).

http://www.wakkanet.fi/~fields/finnish1.htm

118. Taata1.8.2006 klo 17:08

Tässä myös tieteilijä, joka oli paljon otsikoissa ja väittelyissä
yleisönosastoissa, mutta en tiedä, että ovatko vielä pääs-
seet oikeussaliin saakka. Kyllä näitä aiheita löytyy.

http://www.utele.net/eng/kir_jul.php

119. Veijo1.8.2006 klo 17:14

Älkää nyt hyvät ihmiset vertailko minua mihinkään tieteilijöihin
sentään! En muuten viitsikään kertoa arvioitani ensi lauantain
lottoriveistä, koska tein sen jo viime lauantaiksi mutta kukaan
ei tunnu kommentoivan tuossta muuten kuin väittämällä valehtelijaksi tai sanomalla että "edellisen kierroksen arvailuilla
leuhkiminen ei oikein vakuuta" - mitähän sekin tarkoittaa?
Ettei tulos, 6 % tyydyttänyt?

120. Jyrki1.8.2006 klo 17:20

Epilogi, on jotenkin surkuhupaisaa, että joku uhraa paljon aikaa muotoillakseen tuollaisen teorian ja käyttelee siinä kaikenlaisia kaavojakin, mutta ei ymmärrä sellaista peruskoulutasoista perusasiaa kuin nopeuden ja aallonpituuden välistä eroa ("Suhteellisuusteoria olettaa valonnopeuden olevan kappaleen liiketilasta riippumaton. Niin ei voi olla, vaan juuri valonnopeuden muutoksista voidaan liikenopeuksia ja -suuntia mitata. Nopeuden muutokset näkyvät puna- tai sinisiirtyminä.").

Vastaavasti lähestyvän ja etääntyvän ambulanssin sireenin äänenkorkeusero johtuukin siitä, että ääni etenee ilmassa eri nopeudella sen mukaan, mihin suuntaan ambulanssi liikkuu. Niinpä niin... huokaus.

121. Jyrki1.8.2006 klo 18:24

No niin, toisessa säikeessä Veijo katsoo lottoaiheen loppuun käsitellyksi. Tämä keskustelu päättynee tähän, koska Veijo on tässä keskustelussa ainoana edustanut todennäköisyyslaskennalle vaihtoehtoisia lottotulkintoja. Siinä mielessä tämä keskustelutilanteena oli tietysti epätasapainoinen.

Kiitän omasta puolestani Veijoa keskustelusta ja siinä esiin tulleista näkökannoista. Pidin tätä keskustelua mielenkiintoisena, vaikka yhdessäkään peruskysymyksessä ei käsittääkseni vähäisintäkään lähentymistä tapahtunut, ehkä jopa päin vastoin. Muuta en alusta lähtien kyllä odottanutkaan.

122. Jukkis1.8.2006 klo 18:52

Siis 4215 rivillä (eli 2950,50 euron panoksella) olisi tullut viime lauantaina 19 kertaa 5 oikein ja 225 kertaa 4 oikein, eli noin 3740 euron voitot? Siihen nähden, että keskimäärin lottoajat saa takaisin 40% panoksestaan, ihan hyvä tulos. Hyvä tuuri oli.

Siinä vaiheessa kun sillä 3 tonnin lottopanoksella sitten saa vain muutaman satasen, on ehkä hiukka vähemmän riemukas olo. Ainahan sieltä tietysti noin massiivisella lottoamisella jotain tulee, tai ainakin useimpina viikkoina, mutta eipä tuosta elinkeinoksi ole. Paitsi tietysti jos käy niin hyvä tuuri että tulee jättipotti ennen konkurssia.

Valehtelijaksi en ketään syytä, eipä tuossa sellaiseen ole mitään syytä. Muutamat esitetyt seikat ovat kuitenkin sen verran uskomattomia, että en ihan 100% luotettavina osaa esiin tulleita lukuja pitää.

Jos keskustelu päättyy tähän, niin hyvä niin. Aion kuitenkin puheena olleen kirjan kirjastosta käydä lainaamassa, ihan mielenkiinnosta.

123. Jaska1.8.2006 klo 21:31

Jukkis, jos Veijo olisi osallistunut 4215 rivillään viime lottoon, 5 oikein voitto-osuus olisi pudonnut 10 senttiä 51,50:een, kun taas 4 oikein osuus olisi pysynyt ennallaan 12,30:ssa. Veijo olisi lunastanut 3746 euroa 2950,50 euron panostuksellaan, nettovoitto lähes 800 euroa. Käytännössähän tämä olisi onnistunut vain jos Veijo on rekisteröitynyt Veikkauksen onnnet-asiakkaaksi ja hänellä on 24 000 riviään koneellaan sekä ohjelma, joka poimii halutut rivit. Nämä 4215 riviä Veijo olisi syöttänyt suoraan Veikkauksen onlinejärjestelmään. Sanottakoon nyt selvästi, että tulos on mainio! En ainakaan minä ole epäillyt Veijon muitakaan tulosilmoituksia. Sehän ei ollutkaan se perimmäinen kiistan aihe.

Jukkiksen löytämät kaksi yhdellä varsinaisella numerolla toisistaan poikkeavaa lottoriviä ei ole ainut tapaus. Muistaakseni 90-luvun alkupuolella arvottiin rivi, jossa oli kuusi varsinaista ja yksi lisänumero oikein verrattuna vajaa vuosi aikaisemmin arvotun rivin seitsemänä varsinaiseen numeroon. Sattumus aiheutti sen, että toistaiseksi ainoan kerran 6 oikein ja 6 + lisoikein voitto-osuudet jouduttiin sääntöjen mukaan tasaamaan yhtä suuriksi. Muuten 6 oikein olisi antanut enmmän kuin 6+ lisä oikein! Selitys: Veikkaaja-lehti julkaisi tuolloin joka numerossaan edelliset lottorivit vuoden ajalta. Jopa sadoilla ihmisillä oli tapana lotota viikoittain ko. tilaston rivit! Harmi, ettei se seitsemäs varsinainen osunut. Olisi syntynyt aivan hirmuinen SE kierroskohtaisten täysosumien lukumäärässä! Se täysin sama rivi voi tulla jo tällä vuosisadalla, jos vain Veikkaus on olemassa ja järjestää pelin 7/39 -muodossa vielä vuonna 2100. Mahdollisuus on yli 50-prosenttinen, kun ko. pelitapa alkoi v. 1986. Joku keskustelijoiden lapsenlapsista saattaa olla "ihmettä" todistamassa!

Nyt on siis arvottu runsaat tuhat riviä, joista toki voidaan tehdä paljonkin päätelmiä, mm. arvontatuloksen satunnaisuudesta. Veijo on siis mm. tältä osin oikeassa. Veijon useimmat teesit ovat sen sijaan todennäköisyyslaskennan vinkkelistä humpuukia. Ilman tätä matematiikan painolastia "Veijo-lotto" voi olla mukavakin harrastus ja hupi samanmielisille.

Loppuklaneetti: Suomi on vapaa maa, ja jokaisella on koulutuksesta riippumatta oikeus olla lain ja hyvien tapojen puitteissa julkisestikin väärässä. Kaikille keskustelijoille onnea pelissä ja .. jaa mutta eihän se molemmissa onnistukaan.

124. IiKoo2.8.2006 klo 10:01

Hohhoijaa. Veijo täällä taas puolustelee lottoteoriaansa, joka perustuu täysin mitättömään n. 1500:n rivin otokseen. Annan sinulle Veijo pienen tehtävän: simuloi lottokoe, jossa lottokone arpoo vaikkapa 30 miljardia lottoriviä. Näin lottorivejä tulee arvottua n. kaksituhatkertainen määrä siihen nähden, montako rivivaihtoehtoa on olemassa. Laske samalla jokaisen mahdollisen rivin frekvenssit. Katsotaan, päästäänkö suhteellisen tasaiseen jakaumaan, vai onko mukana jotakin ihmissilmän edustamaa "kauneutta" tai muita sellaisia ominaisuuksia, jotka ihminen on itsessään kehittänyt edustamaan jotakin tiettyä asiaa.

Tietysti tässä kohdin voit väittää, että tietokoneen tuottama satunnaisuus ei ole satunnaista, mutta kun tuota koetta on vähän vaikeaa toteuttaa simuloimalla oikeaa lottoarvontaa. Tietysti jos jokainen maailman kuudesta miljardista ihmisestä tekisi viisi "lottoarvontaa", niin ei tuo kauaa veisi. Toki urakan voi jakaa useammalle tietokoneelle, niin saadaan aikaiseksi erilaisia satunnaislukugeneraattorin siemenlukuja eikä arvonnan tulos juutu mahdolliseen oman koneen satunnaislukugeneraattorin luuppiin.

Ja mitä tulee tähän numeroiden osumiseen alueelle 2 - 32, eikä alueelle 1; 33-39, on asia kohtuullisen looginen ilman pidempiä miettimisiäkin: noilla alueilla on niin iso kokoero, että ihan todennäköisyysteorian perustiedoilla voi tajuta asian olevan noin. Tähän liittyy vaan pieni mutta: saman tuloksen saa varmuudella aikaiseksi valitsemalla ihan mitkä tahansa mielivaltaiset kahdeksan numeroa ruudukosta, vaikkapa luvut 10-18. Eikä noiden tarvitse olla edes peräkkäin. Näille voidaan tehdä ihan samanlainen tilastollinen tarkastelu ja päästä samaan lopputulokseen tietyllä todennäköisyydellä. Jos eroa syntyy, se menee pienen otoksen piikkiin, ei yhtään mihinkään muuhun.

125. IiKoo2.8.2006 klo 10:03

Siis, luvut 11-18. Välissä 10-18 on jo 9 lukua...

126. Jyrki4.8.2006 klo 00:13

Mikäli oikein olen ymmärtänyt Veijon teorian filosofiaa (kutsuttakoon vaikka noin) näiden keskustelujen perusteella, niin tietokoneella simulointi tai muu vastaava kokeilu ei tule kyseeseen, niillä ei olisi hänelle mitään todistusarvoa. Ymmärtääkseni Veijon ajatusmalli on nimittäin sellainen, että loton arvontatulokset toteutuvat siten kuin toteutuvat vain näissä olosuhteissa, jotka lottopelissä vallitsevat, eli todellisessa maailmassa todellisissa arvonnoissa. Jokaisella arvontakerralla maailma tavallaan asettuu vähän eri asentoon sen mukaisesti, millainen arvontatulos tuli ja millainen se on suhteessa aiempiin arvontoihin, ja seuraava arvontakerta sitten tapahtuu tämän tilanteen vallitessa. Siten mikään simulointi tms. ei todista mitään, koska se ei ole todellista lottoarvontaa. Vain todellisten arvontojen tapahtumat ratkaisevat.

Tämä käsitys minulle on syntynyt siksi, että
a) Veijo viittaa koko ajan vahvasti empiirisiin tuloksiin, ts. tähän mennessä kertyneeseen lottorivihistoriaan, ja niiden kausaliteettivaikutukseen tulevassa arvonnassa
b) millekään ehdottamalleni simuloinnille tai yksinkertaistukselle ei tullut minkäänlaista vastakaikua, ei edes vastaväitteitä (esim. 5 numeron arvonta 5x5 = 25 numeron ruudukosta, jolloin mahdollisia yhdistelmiä on paljon vähemmän kuin oikeassa lotossa, ja voisi kokeilla arpomalla jollakin keinolla, millaisia kuvioita ruudukkoon syntyy).

127. eikka4.8.2006 klo 20:25

tilastollisesti tai ei , pallot tulee kuten sattuu ; toisistaan riippumatta kuten esim. kruuna / klaava

128. Matti4.8.2006 klo 21:52

Yllä Veijo lottosi (virtuaalisesti) 4215 riviä ja sai vähintään neljä oikein 244 rivillä. Todennäköisyys että saa vähintään neljä oikein vähintään 244 rivillä on noin 0,002. Aika hyvä pökkyrä on Veijolla käynyt.

129. IiKoo5.8.2006 klo 10:48

No joo, uskonasiahan tuo Veijolle on. Siksi siitä on oikeastaan mahdoton kinata. Tähän kuuluu yleensä vetoaminen johonkin anonyymiin auktoriteettiin (vrt. Rauni-Leena Luukanen-Kilde), joka on antanut tukensa ajattelumallille. Tässä tapauksessahan se oli joku tilastotieteilijä.

130. JPQ5.8.2006 klo 13:13

eikka: muuten totta mutta se vaikuttaa riviin missä järjestyksessä pallot menee koneeseen ja ne menee aina samassa. Minäkin sivustakin katsoen olen huomannut selviä numero korostumia. Myönnän että silti rahastuksena pidän sitä matemaattista lottoennustajaa mitä tässä joku vuosi sitten kaupiteltiin mainos puheet ja hinnan huomioiden. Tämä kirja onkin mielenkiintoisempi laitos.

131. eikka5.8.2006 klo 15:03

eihän se vaikuta missä järjestyksessä ne pallot menee.
( huuhaata että ne menee aina samassa järjestyksessä)
lopputulos ratkaisee ja 7 oikein saa rahaa suhteettoman paljon verrattuna esim. 6 oikein , joka sekin on tod. vaikeaa.

132. airisto10.10.2006 klo 15:41

Tämä oli niin hauska juttu, että otetaan taas esille.
Kommentteja täälläkin:

http://www.melankolia.net/arkistot/2004/08/lotto.h tml

133. Jyrki10.10.2006 klo 16:21

Eiköpä tämä säie jouda jäämään takaisin historiaan, puitu jo puhki...

134. Dosentti Samuel25.10.2006 klo 18:34

No niin! Täällä on kovin moni todistellut että yhden lottorivin todennäköisyys on noin >yksi 15.3 miljoonaan<, mutta sitten kun löytyy se ihminen joka pystyy todistamaan, että kun on arvottu tuo edellä mainittu 15.3 miljoonaa riviä niin tuohon arvonta määrään sisältyy esim. numerosarjat 1, 5, 13, 14, 18, 25, 32 ja 2, 3, 14, 21, 24, 26, 29 (tai kuuluisa 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7). Tässä keskustelussa on myös kiistelty joidenkin numeroiden esiintymisestä useammin 7-oikein lottorivissä ja toki sieltä pieniä eroja löytyy, mutta jos vartailtaisiin eri numero sarjoja (esim. 2 peräkkäin) niin veikkaampa, että erot muuttuvat huamattavasti suuremmiksi ja vieläkin suuremmiksi mitä enemmän numeroita on peräkkäin.

135. Jyrki25.10.2006 klo 18:46

Oi voi, taas tätä... :(

Sorry, tarkoitus ei ole runtata keskustelua, muutoin vain huokaan: Dosentti Samuel, tuo kirjoituksesi sisältää jälleen perusesimerkkejä siitä, miten todennäköisyyslaskentaa ymmärretään väärin.

15,3 miljoonan rivin arpominen EI MITENKÄÄN TAKAA, että kaikki mahdolliset lottorivit sisältyisivät arvottuihin riveihin kertaalleen. Lottokoneella, -palloilla yms. arvontatuloksen aikaansaavilla välineillä ei ole muistia, joka merkkaisi ylös, mitä rivejä siihen mennessä on tullut ja mitä rivejä vielä puuttuu eli täytyy tulla arvonnoissa, jotta kaikki rivit olisivat tulleet kertaalleen 15,3 miljoonan arvonnan tullessa täyteen. Vaikka arvottaisiin 153 miljoonaa riviä, jokin tietty rivi (esim. 1,2,3,4,5,6,7) ei VÄLTTÄMÄTTÄ sisälly niihin. On EPÄTODENNÄKÖISTÄ, että ei sisältyisi, mutta ei MAHDOTONTA.

Jne.

136. airisto25.10.2006 klo 18:51

Pakko pistää pieni kompa: Mikä on todennäköisyys sille, että peräkkäisinä viikkoina arvotaan sama lottorivi?

137. airisto25.10.2006 klo 18:52

siis kahtena peräkkäisenä viikkona

138. [Jyrki]25.10.2006 klo 18:53

[Tarkennan, että yllä käyttämäni isot kirjaimet eivät tarkoita huutamista tai kiihtymistä, vaan lihavoinnin tai alleviivauksen tyyppistä korostusta/painotusta, kun täällä ei ilmeisesti saa lihavointia tai alleviivausta näkyviin. Tarkennan sen vuoksi, että isojen kirjainten käyttö voi vaikuttaa töykeältä, mutta se ei ole tuossa tarkoitus.]

139. JTak25.10.2006 klo 19:06

airisto, jos mietitään etukäteen, niin 1/234 miljoonaa. Jos ajatellaan vasta sen jälkeen kun ensimmäinen viikko on arvotta, niin 1/15,3 miljoonaa.

140. Dosentti Samuel25.10.2006 klo 19:11

Itselläni on kaksi mielipidettä asiaan.
1: LOTTO on todellakin vain tuuri peli ja toiset 7-oikein rivit vain tulevat toisia useammin (kuin myös toiset numerot useammin kuin toiset, ja myös toiset numerosarjat muita numerosarjoja useammin) joten lotolla ei tämän mukaan olisi mitään tekemista todennäköisyyden kanssa,,toki 7-oikein rivivaihtoehtoja on yhä se sama >15.3 miljoonaa<, mutta heti kun joku pystyy todistamaan, että sama 7-oikein rivi ei tule kahta kertaa kun lottoa on arvottu tuo >15.3 miljoonaa< kertaa niin uskon sen todennäköisyyden olevan >yksi 15.3 miljoonaan<
2: (se vaihtoehto johon itse uskon enemmän)
2: Teen lottorivin (esim. 1, 5, 13, 14, 18, 25, 32) ja sen todennäköisyys on(kuten monet tälläkin palstalla uskovat) >yksi 15.3 miljoonaan< (tässä on vain yksi MUTTA), kun lottorivejä on arvottu yksi vajaa tuo >15.3 miljoonaa< (ja se on sitten ihan sama vaikka se sisältäisi kymmenen samaa 7-oikein numerosarjaa), niin minun vailitsemani rivin 7-oikein mahdollisuus tuplaantuu( mahdollisuuteni ovat nyt >yksi 7.65 miljoonaan<) ja vastaavasti kun on arvottu kaksi vajaa >30.6 miljoonaa<(kaksi vajaa koska minun riviäni ei ole vielä tullut) niin minun rivini 7-oikein mahdollisuus nelin kertaistuu.

Rivien jotka tulevat ennen minun riviäni,niin niiden arvo puolittuu sen mukaan mitä useammin ne tulevat esim. jos numero sarja k, l , j , g, x, ä, e tulee kerran kun on arvottu tuo >15.3 miljoonaa 7-oikein lottoriviä, niin sen todennäköisyys on seuraavaankin 15.3 milj. oikean rivin valitsemiseen sama kuin ennen yhtään lottoarvontaa NEVÖr. mutta jos se essiintyy kaksi kertaa esimmäisen 15.3 milj arvonnan joukossa niin seuraavaan 15.3 milj settiin niin sen todennäköisyys puolittuu ja mikäli tässä uudessa setissä se ei esiinny kertaakaa niin jälleen sen todennäköisyys on >yksi 15.3 miljoonaan. asiaa olisi ollut enämminkin mutta kerronpas vasta hhuomenna lisää khih hi hii!!!!! kommentoikaa ajatelmiani lapsoseni.

141. Dosentti Samuel25.10.2006 klo 19:22

HOH HOH... Taas puhetta juurikin TÄSTÄ asiasta,, eli siis palloilla ei ole muistia ( itsekö kekseit? LoL,,,älä ot vittuilun,,,). Bat äniweis (enklantia,, ja tarkoittaa "joka tapauksessa") palaillaan huomenna asiaan. voisin muuten kirjoittaa jopa kirjan tuosta pallojen muistista, mutta tyydyn antamaan omat mielipiteeni tälle palstalle (huomenna).

142. Jyrki25.10.2006 klo 19:51

En ole muisti-vertausta itse keksinyt enkä ole sellaista väittänytkään. Se on vain yksi tapa kuvata lottoarvontojen satunnaisuuden olemusta.

Esittele ihan vapaasti ajatuksiasi, ehkä joku jaksaa niihin vielä ottaa kantaa, minulle ne näyttävät aika sekamelskalta. Anteeksi ilmaus - tuossa olisi paljon purkamista, mutta näyttää siltä, että tilanteessa taitaa olla heikosti edellytyksiä analyyttiseen keskusteluun. Tämä mm. sen kokemuksen pohjalta, mikä aiemmin keskustelun yrittämisestä tuli, ja vähän aavistelen että tästäkin tulisi enimmäkseen väittely uskomuksista.

143. Jukkis25.10.2006 klo 19:58

Dosentti Samuel sentään ymmärtää käyttää näkemyksistään oikeaa termiä "mielipide". Mielipiteitähän voi esittää, vaikka ei itse asiaa juuri ymmärtäisikään.

144. Dosentti Samuel26.10.2006 klo 19:16

Syy miksi aljoin kirjoittamaan tälle palstalle on, että vasta tämän kuluvun viikon alusta olen tosissani alkanut miettimään todennäköisyyksiä eri numero sarjoille ja minulla on myös ollut aikaa tälle mitiskelylle ennemmän kuin ennen. jatkuu...

145. Jukkis26.10.2006 klo 19:23

Miettimisen sijaan kannattaisi opiskella todennäköisyyslaskennan perusteita jostain alkeisoppikirjasta. Nämä asiat on mietitty jo satoja vuosia sitten, ja epäilen että näin yksinkertaisista asioista ei kukaan miettimällä sen ihmeempiä uusia tuloksia saa aikaan.

146. Dosentti Samuel26.10.2006 klo 19:34

olen päässyt tulokseen jossa voin todeta, että epätodennäköisimmän 7-oikein rivin todennäköisyys on > yksi 118,286 619 189 453 miljardiin< ja vataavasti todennäköisimmän 7-oikein rivin todennäköisyys on >yksi 7,690 469 miljoonaan<.

147. Dosentti Samuel26.10.2006 klo 19:35

ja mulla on noihin tuloksiin myös selvät kaavat

148. Jukkis26.10.2006 klo 19:36

Ai sää ootkin täällä huumorimielessä. Hauskaa on. >Naurua<

149. Dosentti Samuel26.10.2006 klo 19:39

Huumori mieles???,en ymmärtänyt. En kuitenkaan laita kaavojani tänne ettei kukaan varasta keksintöäni

150. Taata26.10.2006 klo 19:47

Olisi se metkaa, jos dosentit kaavat olisivat juovuksissa.
Jos ne kaavat dosentilla pelaavat paremmin hulluna huma-
lassa kuin selvinä? Onko tätä tutkittu?

151. Taata26.10.2006 klo 19:47

dosentin kaavat...

152. Dosentti Samuel26.10.2006 klo 19:57

jos pelaat yhdellä lotto kieroksella kymmentä todennäköisintä 7-oikein riviä todennäköisyytesi saada 7-oikein on > yksi
0,769 047 miljoonaan<

153. Dosentti Samuel26.10.2006 klo 19:59

>Lähettäjä: Taata 26.10.2006 klo 19:47

Olisi se metkaa, jos dosentit kaavat olisivat juovuksissa.
Jos ne kaavat dosentilla pelaavat paremmin hulluna huma-
lassa kuin selvinä? Onko tätä tutkittu?

Lähettäjä: Taata 26.10.2006 klo 19:47

dosentin kaavat...<

En ymmärtänyt sanaakaan

154. Juhani Heino26.10.2006 klo 20:07

Samuel, älä välitä (meistä tietämättömistä muutenkaan). Emme mekään ymmärrä sinua. Vinkkinä kuitenkin, että tee "koeajo" ennen kuin oikeasti sijoitat rahaa tuohon lottosysteemiin. ;-)

155. Dosentti Samuel26.10.2006 klo 20:09

lasken ensi viikon aikana montako todennäköisintä 7-oikein lottoriviä pitää pelata, että päädytään tulokseen >yhdellä lotto kierroksella todennäköisyys on yhden suhde kahteen (puolet)<. "vanhan" kaavan mukaan pitäisi pelata
7 690 468,5 riviä yhdellä lotto kierroksella, jotta todennäköisyys oliset fifti-fifti, mutta minun uudella (brand new) kaavallani riittäisi huamattavasti pienempi rivien valinta kuin edellä mainuttu
(7 690 468,5 riviä)

156. Dosentti Samuel26.10.2006 klo 20:28

>Lähettäjä: Jukkis 26.10.2006 klo 19:23

Miettimisen sijaan kannattaisi opiskella todennäköisyyslaskennan perusteita jostain alkeisoppikirjasta. Nämä asiat on mietitty jo satoja vuosia sitten, ja epäilen että näin yksinkertaisista asioista ei kukaan miettimällä sen ihmeempiä uusia tuloksia saa aikaan.<

>ja epäilen että näin yksinkertaisista asioista ei kukaan miettimällä sen ihmeempiä uusia tuloksia saa aikaan.<

Vastaus:

Niinhän sinä epäilet, mutta mitenkäs muuten näistä yksinkertaisista kaavoista saa ihmeellisempiä kuin miettimällä???

Sanotaan, että yksinkertainen on kaunista (miten kaunis liittyy lottorivin todennäköisyys kaavaan), >>> monimutkaisen ei tarvitsekkaan olla kaunista kunhan vain se on oikea kaava kun halutaan tietää oikea 7-oikein lotto rivi helpommalla kuin toisella kaavalla(toisella kaavalla joka on väärä).

157. Dosentti Samuel26.10.2006 klo 20:31

>Lähettäjä: Jukkis 26.10.2006 klo 19:23<

>ja epäilen että näin yksinkertaisista asioista ei kukaan miettimällä sen ihmeempiä uusia tuloksia saa aikaan.<

Joo,, siis sehä o aivan varma ettei ainakaa miättimäl!!

158. Dosentti Samuel26.10.2006 klo 20:58

Ihmettelen suuresti miksi kukaan ei vielä ole kysynyt, että mikä sitten mahtaa olla se epätodennäköisin rivi ja mikä taas todennäköisin rivi. Voin vastata että tiädän jo monta todennäköistä ja epätodennäköistä riviä, mutta en ole kuitenkaa vielä ehtinyt laskemaan kumpia rivejä on enemmän vai onko niitä peräti suunnilleen saman verran (sekin selviää tod.näk. ensi viikon aikana).

Jäämme innolla odottamaan lisää faktoja (jaa keneltä vai??, tietysti itseltäni).

159. Dosentti Samuel26.10.2006 klo 21:04

Vielä.

Tällä palstalla on tähän mennessä esiintynyt vain yksi kirjoittaja joka on tästä asiasta edes jotenkin jäljillä (itseni lisäksi, paitsi että olen täysin jäljillä), mutta uskoisin, että jonkun ajan kuluttua monen teidän "epäluuloisenkin" "päät kääntyvät"

Ps. Veijo miksi et ota kantaa esityksiini uusista kaavoista??.

160. Dosentti Samuel26.10.2006 klo 22:36

Sen verran voisin vielä paljastaa että sain ideani tähän uuteen kaavaan kun ensin laskeskelin todennäköisyyksiä nopilla [en heitellyt noppia (en edes koskenut noppiin), vaan tein paperille piirrustuksia], koska tyhmempikin tajuaa että noppien todennäköisyyksiä laskettaessa vaihtoehtoja on huomattavasti vähemmän.

Tämän verran vielä: !!

Kun tällä palstalla nyt suurin osa väittää, että aina ennen kuin jokaviikoinen lottoarvonta alkaa niin kaikilla numerosarjoilla on sama todennäköisyys (> yksi 15.3 miljoonaan<) joka ei oikeasti pidä paikkaansa, niin siihen voisi myös antaa jonkun muun perustelun, kuin se että 7-oikein vaihtoehtoja (vaihtoehto= eri kuin todennäköisyys) on se 15.3 milj. kpl ja/tai se selitys, että palloilla ei ole muistia.!!!

161. Juhani Heino26.10.2006 klo 22:48

Tuosta tuli mielikuva että arvon dosentti olisi laskenut todennäköisyyksiä noppien summille. Yksinkertaisimmassa tapauksessa (2 noppaa) tulos 7 on tietenkin paljon todennäköisempi kuin 2 tai 12. Mutta eihän tästä kai voinut olla kysymys?

162. Dosentti Samuel26.10.2006 klo 23:03

Lähettäjä: Juhani Heino 26.10.2006 klo 22:48

Tätä minun uutta kaavaa ei kyllä aivan noin helpolla hoksaa,,vaikka kertoisin joidenkin numerosarjojen todennäköisyyksiä niin ketään ei silti arvaisi mikä se kyseinen kaava on, mutta kun kerron sen kaavan niin kaikki onkin jo itseestään selvyys kun vain vähän aikaa "sulattelee ja mietiskelee ja laskelee" sitä (uuden kaavan hyväksyminen käy toki helpommin jos osaa odottaa, että sellainen todella on olemassa, muten täällä lähes kaikki ovat sitä mieltä, että on vain se yksi ja ainoa kaava ja todennäköisyys ja pallojen muistittomuus, niin heillä saatta mennä vähän kauemmin uskoa tuohon kyseiseen uuteen kaavaan). PISTE!

163. Dosentti Samuel26.10.2006 klo 23:08

Palaan huomenna asiaan töiden jälkeen (todennäköisesti).

Olen "linjoilla" n. klo 16-20 jos ei ilmaannu mitään äkillistä menoa. Viimeistään lauantaina tarkennan taas hieman uutta kaavaani.

164. Jukkis27.10.2006 klo 07:57

Dosentti kutsuu Veijo Wireniä kommentomaan "uusia kaavojaan". Tässäpä onkin odotettavissa huikean kiinnostava keskustelu kun kaksi todennäköisyysmatematiikasta ymmärtämätöntä rupeaa vaihtamaan ajatuksia tästä aiheesta. Tuskin maltan odottaa.

165. iso S27.10.2006 klo 08:21

Jukkis: älä pidätä hengitystäsi, naama menee siniseksi ennen kuin tämäntyyppiset sankarit vaihtavat ajatuksiaan. Heillä on "fix idee" mikä ei välttämättä tarkoita fiksua ideaa! :-)

166. Dosentti Samuel27.10.2006 klo 15:46

Minun uudella kaavallani pystyy laskemaan kaiken mitä ikinä lotosta haluaa tietää (en tiedä vielä kaikki kaavoja koska ei ole ollut aikaa laskea niitä>>> apunani kaavojen laskentaan on vain kynä, paperia ja taskulaskin<<<, mutta jos joku tekisi tietokoneella ohjelman niin ei tarvisi itse laskea mitään).

Jään odottelemaan vastausta seuraavaan kysymykseen:

>Kun tällä palstalla nyt suurin osa väittää, että aina ennen kuin jokaviikoinen lottoarvonta alkaa niin kaikilla numerosarjoilla on sama todennäköisyys (> yksi 15.3 miljoonaan<) joka ei oikeasti pidä paikkaansa, niin siihen voisi myös antaa jonkun muun perustelun, kuin se että 7-oikein vaihtoehtoja (vaihtoehto= eri kuin todennäköisyys)
on se 15.3 milj. kpl ja/tai se selitys, että palloilla ei ole muistia.!!!<

167. Jukkis27.10.2006 klo 16:07

Jään odottelemaan vastausta seuraavaan kysymykseen, jonka generoin keksimälläni kaavalla, jolla voi selittää kaikki maailman asiat:

Miksi oikean perustelun lisäksi pitäisi muitakin perusteluja antaa?

168. Dosentti Samuel27.10.2006 klo 16:21

Jään odottelemaan vastausta seuraavaan kysymykseen:

>Kun tällä palstalla nyt suurin osa väittää, että aina ennen kuin jokaviikoinen lottoarvonta alkaa niin kaikilla numerosarjoilla on sama todennäköisyys (> yksi 15.3 miljoonaan<) joka ei oikeasti pidä paikkaansa, niin siihen voisi myös antaa jonkun muun perustelun, kuin se että 7-oikein vaihtoehtoja (vaihtoehto= eri kuin todennäköisyys)
on se 15.3 milj. kpl ja/tai se selitys, että palloilla ei ole muistia.!!!<

>aina ennen kuin jokaviikoinen lottoarvonta alkaa niin kaikilla numerosarjoilla on sama todennäköisyys (> yksi 15.3 miljoonaan<)<

>7-oikein vaihtoehtoja (vaihtoehto= eri kuin todennäköisyys)
on se 15.3 milj.<

>vaihtoehto= eri kuin todennäköisyys<

>voisi myös antaa jonkun muun perustelun, kuin se että 7-oikein vaihtoehtoja on se 15.3 milj. kpl ja/tai se selitys, että palloilla ei ole muistia.!!!<

>vaihtoehto= eri kuin todennäköisyys<

169. Jukkis27.10.2006 klo 16:34

Nämä dosentin jutut on matemaattisesti tavattoman kiinnostavia.

Nuo < (pienempi kuin) ja > (suurempi kuin) merkit selkeyttää kummasti esitystä. Niitä voisi olla enemmänkin.

Tuo "vaihtoehto= eri kuin todennäköisyys" on tosi syväällinen oivallus. Taas on pakko siteerata M.A Nummista: "Ihmisaivot ovat jälleen näyttäneet voimansa. Tähän ei eläin pysty."

Lisää, kiitos.

170. Matti27.10.2006 klo 18:42

JTak, sinulle tuli yhden kirjaimen kirjoitusvirhe, piti olla 1/234 biljoonaa. Mutta ei hätää, onhan sanottu, että lukiessa aivot korjaavat automaattisesti yhden kirjaimen pränttivirheet :-)

171. Dosentti Samuel28.10.2006 klo 04:52

Huomenta oppilaat!

Otetaanpas jälleen yksi uusi esimerkki kaavastani:

1.a
Valitset esimerkiksi rivin 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10 (mikä tahansa missä on 7 peräkkäistä), ja pelaat sillä yhden kierroksen, niin mikä on sen todennäköisyys?

1.b
Valitset esimerkiksi rivin 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10 (mikä tahansa missä on 7 peräkkäistä), ja pelaat sitä kestona, niin mikä on sen todennäköisyys?

2.a
Valitset kaikki mahdolliset rivit joissa on 7 peräkkäistä numeroa (32 eri riviä), ja pelaat sillä yhden kierroksen, niin mikä on sen todennäköisyys?

2.b
Valitset kaikki mahdolliset rivit joissa on 7 peräkkäistä numeroa (32 eri riviä), ja pelaat sitä kestona, niin mikä on sen todennäköisyys?

Ja oikeat vastaukset löytyvät jälleen Dosentin työpöydältä.

Laitan oikeat kaavat ja tulokset kuitenkin vasta sunnuntaina, että voitte itse miettiä oikeata vastausta ihan rauhassa tämän päivän.

172. Dosentti Samuel28.10.2006 klo 05:01

Lisäisin vielä, että vaikka joku ei osaisi edes laskea mitä on 2*2+2=?, niin voi silti kertoa mikä noista kuulostaa todennäköisimmältä.

Voitte toki myös vastata pelkästaan kysymykseen 2*2+2=?
jos siltä tuntuu.

173. Yksi vain4.11.2006 klo 16:53

1.a
Vastaus: 0,00000000012899...

1.b
Vastaus: 100 %. Tosin siihen menee luultavimmin ikä ja terveys.

2.a
Vastaus: Sama kuin eka * 32

2.b
Vastaus: Jälleen 100%, mutta en jäisi odottamaan sitä.

2.b tietenkin on "todennäköisin".

P.S. 2*2+2=6 ^_^

Näin nopeasti laskettuna. =/

174. Yksi vain4.11.2006 klo 17:02

Ja, vaikka rivin, jossa on 7 peräkkäistä numeroa onkin yhtä "todennäköistä" kuin minkä tahansa muun rivin, on silti todennäköisempää, että tulee rivi, jossa ei ole 7 numeroa peräkkäin. Näin nopeasti laskettuna moisen rivin todennäköisyys on 99,99....% (kaikki nuo 15380905 eri riviä)

Joten, näin yksinkertaisesta syystä, jos lottoaisin jättäisin rauhassa kaikki rivit joissa on 7 numeroa peräkkäin, tai jopa 3 pois lapustani.

175. Yksi vain4.11.2006 klo 17:10

P.S.
Ja kohdan 1.a vastauksessa olen olettanut, että numerot tulevat myös peräkkäin samassa järjestyksessä. Tietenkin lotossa järjestys voi olla täysin mielivaltainen ja silti tulla 7 peräkkäistä numeroa (mutta ei järjestyksessä) jolloin mahdollisuus onkin jo huomattavasti suurempi.

En jaksa laskea ja tarkistaa, mutta olettaisin 1/15,3 milj.

176. Yksi vain4.11.2006 klo 17:27

Tylsyyteeni päätin laskea tehtävän uusiksi, ottaen huomioon aikaisemman viestini huomautuksen.

Ensimmäinen numero saa osua mihin tahansa, joten sen todennäköisyys on 100%, eli 1.

Oletetaan, että tämä numero osui ruutuun 7.

Koska kaikkien muiden on osuttava ruutuihin siten, että riviksi tulee nätti 7:n numeron peräkkäinen rivi on seuraavan numeron osuttava ruutuihin 1-6 tai 8-13.

Todennäköisyys siihen on 12/38.

Kolmannen numeron on osuttava samalle välille jossa on enää 5 mahdollisuutta jäljellä. Todennäköisyys on siis 5/37.

Näin jatkuu antaen meille kaavan:
1*12/38*5/37*4/36*3/35*2/34*1/33

Kun näpytät tämän laskimeen huomaatkin yllätys, yllätys, että todennäköisyys 7 peräkkäin sarjalle onkin todennäköisempää kuin 1/15,3 milj.

177. Juhani Heino4.11.2006 klo 19:51

"Yksi vain" vaikuttaa ihan fiksulta, joten hänelle saattaa jopa olla hyötyä tästä lisäopastuksesta:

"Kolmannen numeron on osuttava samalle välille jossa on enää 5 mahdollisuutta jäljellä" -> väärin: jos oletetaan että toinen numero oli 8, kolmanneksi käyvät 2-6 ja 9-13, siis 10 mahdollisuutta.
Tässä on liikaa oletuksia, joten helpompaa on laskea kombinaatioina.

Ja todennäköisyyden 7 peräkkäin -sarjalle pitikin olla 33/15,3 milj.

178. Yksi vain4.11.2006 klo 20:07

Aivan, jäi kokonaan huomaamatta tuo.

Mutta joo, siitä on tosiaankin hetki kun viimeksi joutunut päätä vaivaamaan tällaisilla laskuilla.

179. lotoovoittaja22.11.2008 klo 23:33

voitin just päävoiton 5 miljoonaa. mikä mahdollisuus. aika hyvä tuuri vai.

180. Kravattimies23.11.2008 klo 03:35

Velipoika kirjoitti saaneensa kuusi oikein lotossa! Ei tullut penninhyrrää voittoa.

181. Kravattimies2.7.2009 klo 03:09

Kimmokkeen tähän kirjoitukseeni antoi IS: - Ensi lauantai on jännitystä täynnä, kun Loton päävoittona on muhkeat viisi miljoonaa euroa. Loton historian suurimman voiton, 5,7 miljoonaa euroa, kuittasi kokkolalainen porukka vuonna 2004.

Täällä Australiassa arvottiin tiistaina Oz Lotto. Uusimpien lehtitietojen mukaan saada kaikki numerot oikein oli yksi mahdollisuus 45 miljoonasta. Ennen arvontaa oli kuitenkin kirjoitettu lehdissä, että se olisi ollut yksi mahdollisuus 41 miljoonasta.

Minua on huijattu! En varmaan olisi osallistunut, jos olisin tiennyt sen olevan noin vaikeaa! Ai niin, enhän minä lotonnutkaan.

Viikkojen kuluessa päävoitto oli kohonnut likimain 61 miljoonaan euroon. Tällä kertaa löytyi lopultakin oikein täytettyjä ruudukoita. Niitä oli kaksi, joten päävoitto pannaan puoliksi. Isoja voittoja nuokin ovat, mutta aikaisemmin on yhdesti tullut vieläkin suurempi voitto. Sillä kertaa se meni duunariporukalle.

Tämänkertaisista voittajista on kerrottu hyvin vähän. He eivät halua nimiään julkisuuteen, vaan aikovat mennä edelleen töihin ihan niin kuin mitään uutta ei olisi tapahtunut! Kuinkahan kauan he jaksavat kuunnella pomojen määräyksiä ennen kuin lopulta lyövät kinttaat tiskiin ja sanovat Tee-itte-hommas! Mie-meen-ja-ostan-tän-firman!

Voittajia oli siis kaksi.

Etelä-Australian mies oli ajanut lehtikaupan läheltä ja nähnyt lottomiljoonista kertovan mainoksen. Hän oli jonkin matkaa ajettuaan yhtäkkiä päättänytkin osallistua ja sopivassa vaiheessa pyöräytti autonsa takaisin. Hän osti kahdeksan ja puolen euron edestä lottokoneen arpomia ruudukkoja. Illalla television ääressä "kolmen ensimmäisen pallon numerot täsmäsivät ja loputkin osuivat sitten kohdalleen". Aamulla puoli kahdeksalta tuli odotettu soitto ja vahvistus asialle: - Olette voittanut kolmekymmentä ja puoli miljoonaa euroa!

Voittajapariskunta Queenlandin Gold Coastilta ei ollut koskaan aikaisemmin edes pelannut Oz Lottoa. Aloittelijan tuuria, sanoisin, kun heti eka kerralla tärppää! Vähän niin kuin ristikoissa.

182. Kravattimies2.7.2009 klo 03:41

Velipojan numerot löytyivät siis eri peleistä samalta paperilta.
(23.11.2008 klo 03:35)

183. 7 oikein2.7.2009 klo 10:47

Minullakin oli viime lauantain arvonnassa seitsemän oikein. Odottelen nyt Veikkaus Oy:n yhteydenottoa.
ps. onkohan sillä jotain merkitystä, että se seiska oli lisänumero?

184. 2.7.2010 klo 22:10

???????

185. Jukkis5.7.2010 klo 21:54

Kun tämä nyt kaivutui esille, niin vaikka semmoinen havainto, että kierroksella 23 (12.6.) tuli lottoriviksi 1 2 4 5 7 10 25, eli sellainen, joka eniten lototulla rivillä 1 2 3 4 5 6 7 antoi viisi oikein. Tästä seurasi se, että tuli reippaasti pienemmät voittosummat kuin yleensä. Esim. 5 oikein tuloksia oli 28621 kpl (voitto 21,20 €), kun yleensä niitä on 5000 ... 10000 kpl, ja voitot on luokkaa 40 ... 60 €. 7 oikein lotonneitakin oli peräti 6 kpl.

186. Tuomas L.2.3.2011 klo 14:39

En tiedä, kiinnostaako tämä enää ketään, mutta kuitenkin... Lehdissä on ollut juttua viime lauantain lottoarvonnasta, jossa sekoiltiin numeroiden kanssa. Oikea rivi oli nähtävänä esim. IS:ssä, samassa numerossa kuin SM-ristikoiden toinen alkuerä. Rivi näyttää tältä: 11, 21, 22, 23, 24, 26, 29.

Tässä on neljä peräkkäistä numeroa + vielä yksi seitsemän peräkkäisen sarjaan mahtuva. VW:n pitänee siis hieman korjata mahdottoman rivin määritelmäänsä.

187. Jaska2.3.2011 klo 16:04

Ei kai VW sentään ole syyllistynyt väittämään jotain lottoriviä mahdottomaksi. Muistelen hämärästi, että hän piti kirjassaan tällaisia putkia niin epätodennäköisinä, ettei niitä kannata pelata. Sekin tietysti päin sanonko mä.

Vähintään neljä peräkkäistä numeroa (rivijakoja huomioon ottamatta) on 216977, 1,41 prosenttia kaikista erilaisista. Tällainen rivi tulee siis ns. pitkässä juoksussa keskimäärin kerran 71 arvonnassa.

188. 2.3.2011 klo 18:05

Jnnexi olkoon. Jaska pääsi jatkoon. Ei siitäkään luupäästä olisi uskonut

189. HT2.3.2011 klo 18:26

Aika tarkasti on tuo Jaskan mainitsema "pitkä juoksu" toteutunut käytännössä. Viikosta 15/1991 alkaen on arvottu 1044 riviä ja niistä 15 on ollut sellaista, joissa on ollut vähintään neljä peräkkäistä numeroa (4 peräkkäin 13 kpl, 5 ja 6 peräkkäin kerran kumpikin). Tämä tekee prosentteina 1,44 eli yksi tapaus per 69,6 arvontaa.

↶ Takaisin aiheisiin Siirry ylälaitaan ↑

KOMMENTOI

2792. Lottorivien todennäköisyys

Lähettäjä: *

Teksti: *