KESKUSTELUT > RISTIKOT > ILTALEHTI
259. Iltalehti
Jouni23.8.2003 klo 17:32
Iltalehden tietokilpailussa kysytään shaahi Riza Pahlavin ensimmäistä vaimoa. Vastaus on Soraja. Minulla on muistikuva, että Soraja olisi toinen vaimo. Onko muilla tietoa?2. Eki23.8.2003 klo 17:39
Muistan aikanaan kun yritin panna ristikkoon shaahin nimeä (tai šaahin senykyisin pitäisi kirjoittaa) ja oli hankalaa, kun siitä oli mm. muotoja Riza/Reza ja Pahlavi/Pahlevi/Pehlevi, nämä ainakin muistaakseni.
3. Marianna23.8.2003 klo 17:46
Soraya oli toinen vaimo. Ekan nimi oli Fawzia, hänestäkin erottiin kun ei (poika)lasta saatu.
4. Jouni23.8.2003 klo 18:11
Ritsa ja Retsa. Huomasin kyllä nuo monet kirjoitustavat, kun etsin tietosanakirjoista selvitystä tähän päivänpolttavaan kysymykseen.Kiitos, Marianna, niin minä muistelinkin. Tämä on kyllä hyvä palsta, kun ei tarvitse jättää mitään mieltä vaivaamaan.
5. Kravattimies24.8.2003 klo 01:11
Ristikoissa en ole tavannut šaahia enkä saahia, mutta kylläkin jonkin toisen sanan, missä oli š:n tilalla s. Taisi olla šakin paikalla sakki.Minkälaisia suosituksia on hatunkäytöstä ja aksenteista?
Kiinnostaa erityisesti sellainen tilanne, jossa ruutuun tulee š yhteen suuntaan ja s toiseen. Aksenteista vastaavasti.
6. Kravattimies24.8.2003 klo 01:32
Lisäkysymys: Onko sh edelleen sallittu?
7. Eki24.8.2003 klo 01:45
Joissakin tapauksessa on hieman epäselvää, voiko sanan kirjoittaa ilman suhua. Esim. TSADin moni laatija sijoittaa ilman suhua, vaikka siihen eivät kirjat mielestäni anna oikeutusta. Saahi ja sakki (jos ei kyseessä ole joukko) eivät ole vielä sallittuja, mutta mm. samaani, sekki ja sokki ovat. Kyllä laatijoiden pitäisi olla suhujen kanssa tarkkoina ja seurata aikaansa, mutta vaikeaa se on. helpointa on vältellä rajatapauksia.Käsittääkseni suomen kielessä ei pitäisi käyttää sh-kirjainparia vaan sen tilalla pitäisi olla š, siihen tuo kommenttini liittyi.
8. Kravattimies24.8.2003 klo 02:44
Kiitos, Eki. Tietenkin on joukko sanoja, joissa sh pitää kirjoittaa kahtena merkkinä, kuten kaulushaikara.
Etsitäänpä porukalla aivosopukoista sellaisia sanoja, joiden merkitys muuttuu, kun sh:sta pudottaa h:n. Onkohan niitä?
Pulppuaako mieleen? Itshe menen kyllä nyt nukkumaan.
9. Antti Ylönen24.8.2003 klo 12:40
Työkalukokoelmasta löytyy TERÄSHARJA ja poranTERÄSARJA.
10. Titta24.8.2003 klo 16:56
Tuli mieleen perhoshaavi, ja tuo rapaloiden säilytyspaikka perhosaavi...Toi Antin oli parempi.
11. Kotsa24.8.2003 klo 17:37
Vähän aiheen vierestä: myös tavujaon oikealla ääntämisellä on merkitystä. Jossain elokuvassa Vesa-Matti Loirin esittämä Heikki Öljynen toteaa olevansa "vain tämmönen köyhä Öljys-Heikki".
12. iso S24.8.2003 klo 22:22
Eteis(h)alli ja keskus(h)yökkääjä.
13. Ibis25.8.2003 klo 08:04
Tarkennukseksi Kravattimiehen lisäkysymykseen: suomen kielessä ei pitäisi käyttää sh-kirjainparia, koska suomessa yksi kirjain vastaa aina yhtä äännettä.
14. Kravattimies25.8.2003 klo 08:10
Kiitos, Ibis. Teoriassa se on niin. Käytännössä äng-äänne merkitään kahdella kirjaimella. Menköön.
15. Kravattimies25.8.2003 klo 08:14
Taitaa sittenkin olla yhdellä, siis annällä eikä ängällä.
16. Kukkelmann25.8.2003 klo 08:19
Titta, valmistaako Rapala tosiaan perhojakin? Luulin, että vaappuja vaan.
17. Antti Viitamäki25.8.2003 klo 09:00
Äng-äänne on tosiaan aika mielenkiintoinen, miten lie tarkalleen ottaen muotoutunut tuo tapa merkitä se noin. Periaatteessa voi sanoa, että äng-äänne merkitään aina yhdellä kirjaimella. Sanassa "kenkä" äng-äänne on merkitty n-kirjaimella. Sanassa "kengät" on kaksi äng-äännettä, joista ensimmäinen on tavallaan merkitty n:llä ja toinen g:llä - jos nyt haluaa asian näin ilmaista.
Mutta miksikähän tällaiseen on päädytty? Ruotsin kautta, tietenkin, mutta missä on alunperin alettu maistella että
"hei, oikeastaan äng-äänne kuulostaa täsmälleen n:n ja g:n yhdistelmältä"...? Tietäisiköhän jokin kirja moisen?
Englannin kielessähän ei ole koskaan kahta äng-äännettä peräkkäin - eihän siellä taida olla mitään konsonantti-äännettä kahta peräkkäin. Suomalaiset opettelevat hyvin usein virheellisen ääntämisen tällä kohden - useimmat sanovat esimerkiksi sanan "singer" kahdella äng-äänteellä, vähän niin kuin suomen kielen sanan "penger" - vaikka he kuulisivat sanan päivittäin oikein äännettynä, he lausuisivat sen pitkän aikaa sen mukaan miten muistavat nähneensä sen kirjoitetun. Niin vahva on kirjoitetun sanan voima! :-)
18. iso S25.8.2003 klo 09:27
Minulta on peruskäsitteet hukassa. Onko konsonanttiäänne eri asia kuin konsonantti? Vai kuihtuuko tuplakonsonantti aina yhdeksi tai muuntuu kahdeksi erilaiseksi äännettäessä: taBBy, oCCidental, ruDDer, diFFErence, maGGot, buLLet, duMMy...
19. iso S25.8.2003 klo 09:43
Kukkelmann, älä epäile Tittaa. Titta on luotettava, kunnes toisin todistetaan! Katso itse, jos et usko:Lokakuun perhoksi on valittu Tinseli-Rapala, jolla voi pyytää kaikissa yllämainituissa paikoissa ja kaikkia em kalalajeja. Perhon kehityksen lähtökohta on ollut Rapalan ambulanssivärinen vaappu, josta värit on kopioitu suoraan.
(www.sportfishingmagazine.fi/fin/perhokalastus/kk_ perhot/lokakuu.htm)
No joo, vissiin Rapala itse valmistaa vain vaappuja (en viitsi kertoa vanhaa Clinton-Gorba-Mara-vitsiä) ja tämä perho on jonkun muun resepti, mutta Rapalan nimellä kuitenkin.
20. Tuomas L.25.8.2003 klo 09:51
Kyllä ainakin pasha kirjoitetaan tietääkseni edelleenkin sh:lla.
21. Titta25.8.2003 klo 10:07
Konsonanteista tuli mieleen... eihän magneettiakaan lausuta "maGNneetti".Tarkemmin lukemalla varmaan huomaatte, että kirjoitin rapalat enkä Rapalat. Tarkoitin siis tarkemmin määrittelemättömiä kalastusvälineitä. Jos jostain miehestä sanotaan, että hän on melkoinen auervaara, kuuluu se kirjoittaa pienellä. Tälle oli kai olemassa ihan oma nimikin...?
Epäily on kuitenkin aina paikallaan, eihän kaikkea voi tietää. En edes minä... ;)
22. iso S25.8.2003 klo 10:24
K:n sh-listaan kaksi surkimushta: kaivos(h)issi, lihas(h)alvaus.
23. Antti Viitamäki25.8.2003 klo 13:33
Laitoin "konsonanttiäänne" että varmasti tulisi ymmärretyksi että siinä kohden tarkoitin ÄÄNNETTÄ enkä kirjainmerkkiä. Minä kyllä puhun konsonanteista lähinnä äänteinä, mutta toki myös niitä vastaaviin merkkeihin viitataan sanalla"konsonantti".
Mainituissa englanninkielisissä sanoissa ei ole kaksoiskonsonantteja, vaikka äännettä onkin merkitty kahdella konsonanttimerkillä:
accidental [äksi'dentl]
tabby ['täbi]
rudder ['radö]
difference ['difrens]
maggot ['mägöt]
bullet ['bulöt]
dummy ['dami]
Vaikka tätä kai ilmeisesti halusitkin sanoa... En ole vielä keksinyt englanninkielistä sanaa jossa olisi äännettäessä pitkä konsonantti.
24. Kukkelmann25.8.2003 klo 14:20
Olisi kivaa joskus päästä ajelemaan Porshella. Porsen rattiin taas en mielelläni tarttuisi - näin yksi kirjain kaiken muuttaa voi. Millainen on varasälytin?
25. Matti25.8.2003 klo 15:32
Se äng on jännä. Joskus sitä vastaa kirjoitettu n (kenkä), joskus g (kengän, se jälkimmäinen äng, tai magneetti). Miksei äng:lle ole omaa kirjainta? Tuliko Agricolalle moka?Mutta se Liettuan ydinlaitospaikkakunta äännetään kyllä IGNalina, vaikka usein radiossakin kuulee siinä käytettävän ängää.
26. Matti25.8.2003 klo 17:16
Antti V., antaa kierroksia, revving, eikö siinäkään äänny kahta veetä? Eipä kai sitten.
27. Marianna25.8.2003 klo 18:20
Pääsiäisherkku on pas-ha, mutta miten se entine arvonimi pitäisi nykyaikana kirjoittaa?
28. Eki25.8.2003 klo 19:16
Minusta se on šaahi.
29. Antti Viitamäki25.8.2003 klo 19:34
Matti:Eipä kuulu revvingissä kahta v:tä, ei.
Marianna:
Entinen arvonimi? Eipä tule mitään mieleen - sen sijaan tuli mieleen paaši eli hovipoika tai palvelija. Siinähän on varsin merkittävä ero, kirjoittaako sen sh:lla vai s:llä. Alun perin sanassa on kylläkin SOINNILLINEN suhu-s (ransk. page).
Titta ja Matti:
Magneetti, kognitio, magnolia, signeeraus, signaali sun muut sanat ovat tosiaan siitä hauskoja että g äännetään ängänä. Näin siis suomessa, ruotsissa ja joissakin muissa kielissä - englannissahan g ja n kuuluvat kumpikin erikseen, paitsi sanan lopussa: sign [sain].
Äng-äänteelle on kyllä oma merkkinsä (sellainen n-kirjain jossa jälkimmäinen sakara jatkuu g:n alakoukulla), mutta ei ole kirjoitettuun kieleen sitten koskaan asettunut. Fonetiikassa se on ihan yleisessä käytössä.
En tiedä Kukkelmannin ajofantasioista, mutta luultavammin minun valintani olisi Porsche eikä Porshe... :-)
30. Antti Viitamäki25.8.2003 klo 19:36
Ai? Onko šaahi ENTINEN arvonimi? Hmm... Niinpä taitaa ollakin, ainakin Iranissa - eikö se ole muualla käytössä?
31. Heikki Lavonius25.8.2003 klo 21:21
Marianna taitaapi kyllä tarkoittaa paššaa. (Gummeruksen Tietojätti 2000:n mukainen kirjoitustapa)
32. Kotsa25.8.2003 klo 22:35
Myös WSOY:n Nykysuomen sivistyssanakirja (19. painos, 1995) käyttää Lavoniuksen mainitsemaa kirjoitusasua (pašša) tuosta (osmanien valtakunnan aikaisesta) arvonimestä.
33. Kravattimies26.8.2003 klo 06:53
Antti, saanko yrittää kahta peräkkäistä samaa konsonantti-äännettä? Saattaa olla, että menee pieleen, mutta koska ne ovat englannissa aika harvinaisia, niin voinhan kokeilla, jos vaikka tärppää. Kun on keksinyt yhden, niin siinä on malli hakea lisää. Tämän sanan kirjoitusasu horjuu, joten kirjoitan sen melkein kuin suomalaisittain niin kuin se äännetään: seinätön [woolles]. Yhdellä ällällä se on sodaton [wooles].
34. Kravattimies26.8.2003 klo 07:55
Ängin tähän s[h]-juttuun sanoja, jotka voi pois[h]eittää.Juures[h]Arjan ja maalais[h]Erjan erityis[h]alut ovat
kaksois[h]äät suositus[h]innoin. Heidän yhteis[h]Akunsa hoitaa jotos[h]aavat, opettaa dippaus[h]osumista, tarjoaa syys[h]illoin sus[h]ia ja suklaas[h]akea sekä s[h]oppaa
S[h]ellissä. Tämä pylväs[h]ontelon jatkos[h]avuilla käyvä ykkös[h]yökkääjä tarvitsi narraus[h]appea, kun entinen
nais[h]aave, ratsastus[h]Alli, sai juhannus[h]aamuna
mainos[h]Ilkan ja joulukuussa itsenäistymis[h]uuman, osti kerros[h]aravan, löysi kaivos[h]akun ja sai terveys[h]aitan. Siihen loppui s[h]ekin yleis[h]aluttomuus, halaus[h]aikailu ja eteis[h]eristys. Äs[h], onhan janoon vielä kuumina tunteina sammutus[h]Ana!
35. Antti Viitamäki26.8.2003 klo 09:51
Tieman:Hmm, voipi olla että olet oikeassa. Eihän tuplakerakkeen ääntäminen tietenkään ole englantilaiselle MAHDOTONTA:
He seeS Something strange.
(Jaa, no tuossa eka s on kylläkin periaatteessa soinnillinen, mutta uskoakseni se assimiloituu something-sanan s:n takia, ja tuloksena on tupla-s. Ja jos hetken viitsisi miettiä, niin eiköhän tuohon löytyisi täysin kiistatonkin esimerkki.)
Have a cooL Lemonade!
I caught the caT Tearing my curtains again.
(Niin no sitten on tietenkin muistettava, että k, p ja t eivät äännettäessä muodosta "tuplakonsonanttia" vaan yhdistelmän jossa on loppukahdennos ja kyseinen äänne.)
Wall-less ja warless sitten - tuota pitäisi ehkä kysyä jostain, mutta todennäköisesti englantilaiset tekevät ääntäessään jonkin eron sanoille...
36. iso S26.8.2003 klo 10:12
Joskus minun ymmärrykseni ei taivu samaan suuntaan kuin rautalanka. Millainen ihmeellinen tuplakonsonanttiäänne oikein pitäisi olla, että kelpaisi? Onko kirjoitetun sanan mahti niin vahva, että luulen kuulevani eron ällissä sanoissa filing ja filling? Onko lopussa todellakin vain lyhyt ja ytimekäs yksinkertainen l, jos totean tunteella ja painokkaasti: oh, hell!
37. Antti Viitamäki26.8.2003 klo 11:35
iso S:Tokihan eri tavoin kirjoitettavissa sanoissa voi EROJA olla, en minä sitä sano! Filing äännetään ['failing] ja filling ['filing] -mutta kummassakaan ei siis ole pitkää konsonanttia kuten esimerkiksi suomen kielen sanoissa "vaille" tai "pilli".
Sana hell ääntyy ['hel] ja l-äänne on sellainen "pyöreäksi kulunut" (kertokoon joku oikean termin jos tietää).
38. Titta26.8.2003 klo 12:21
Venäjän kielessäkin tupla-l lausutaan pehmeästi, jännällä tavalla. Venäläisen sanomana killer ei kuulosta ollenkaan niin kovalta ja pelottavalta... :)
39. Titta26.8.2003 klo 12:28
Nyt oli kyllä ihan pakko kaivaa tähän se Kravattimiehen keksimys, joka kovasti ilahdutti minua aikoinaan.You've got whaT IT TAkes!!!
40. Marianna26.8.2003 klo 13:18
Passaa tietysti, hyvä Heikki & Kotsa! ( Miten tästä vehkeestä löytää suhuässän?)Englannissa taitaa kuulua kaksoiskerake vain yhdyssanoissa, kuten "bookcase" tai "penknife".
41. Kravattimies27.8.2003 klo 02:10
Kukkelmann kysyi: "Millainen on varasälytin?" Sitä tarvitsen useinkin, mutta en varkaitten varalta, vaan siltä varalta, etten eka kerralla onnistu sälyttämään syytä toisten niskoille.Antini Antin kirjoitukset luettuani.
Kirjoitetun sanan voimasta ja miten polttaa näppinsä!
WSOY, Valitut Palat, Englantilais-suomalainen suursanakirja (Ensimmäisen painoksen muuttumaton lisäpainos) ja Maritta Pesonen (kirjaimet N-Z) olivat laulajan kohdalla VÄÄRÄSSÄ, "singgö". Se on kuitenkin sopiva malli sanalle finger [finggö] sormi, koska siinä polttaa näppinsä.
singer [singö] laulaja
singer [sindzö] näppinsä polttaja, kärventäjä
42. Kravattimies27.8.2003 klo 02:16
Marianne, kopioi edeltä vaikka Ekin šaahista š. Niin minä teen. Paššaako?
43. Kravattimies27.8.2003 klo 02:18
Sorry, en kopioinut nimeäši, Marianna.Oliko iso suhuässä jo jossakin sanassa kopioitavissa?
44. Šaahi27.8.2003 klo 02:38
Šiinä jo tuplašti.Šaa kopioida tämän kolmannenkin.
45. Antti Viitamäki27.8.2003 klo 04:20
K-mies:Katsoin parhaaksi vielä selventää näiden viestien lukijoille (molemmille :-) ) tuon ääntämismerkinnän sanoille finger ja singer:
(ja käytän nyt äng-äänteen merkkiä ŋ, kun lopultakin löysin sen...)
finger [fiŋ´gö]
- eka tavu "fing" ja toka tavu "gö(ö)"
- ei siis niin kuin suomen "penger"
singer [siŋ´ö] 'laulaja'
- niin kuin sanat "sing" ja "ö" olisi yhdistetty
- äng-äänteen voi myös ajatella jälkimmäisen tavun alkuun
46. iso S27.8.2003 klo 09:20
Minäkin olen käyttänyt leikkaa ja liimaa -menettelyä niiden kirjainten tuottamiseen, mitä ei löydy näppäimistöstä. Jos ei ole mallikappaletta käytettävissä, mutta Excel on, niin voi käyttää Char-funktiota (suomenkielisessä luultavasti Merkki).Ison suhu-ässän (ulkomainen serkkuni?) numeroarvo on 138 ja pienen 154. Siis soluun kaava =Char(138) ja tulos on Š.
Merkkejä pitäisi pystyä tuottamaan myös Alt-näppäimen avulla, näppäilemällä se alaspainettuna merkin kolminumeroinen koodi (tarvittaessa etunollia) ja nimenomaan numeronäppäimistöstä, ei QWERTYUIOP:in yläpuolelta. Esimerkiksi A:n koodi on 65, joten Alt-0-6-5 (Alt alas, 0, 6, 5, Alt ylös) tuottaa A:n. Alt-1-3-8 tuottaa kuitenkin minulle è:n! Tämä johtuu varmaan siitä, millainen merkkijärjestelmä on Windowsissa ja Excelissä päällä. Normaalit aakkoset ovat samat, mutta eksoottisemmissa merkeissä on eroa. Suhuässää en saa Alt-menettelyllä ollenkaan.
47. Titta27.8.2003 klo 09:37
Wordistä löytyy. Lisää - Merkki. On Copyrighttia ja rekisteröityä ja tavaramerkkiä, pyörätuolinkuvaa ja horoskooppimerkkiä. Fonttia vaihtamalla rakensin pienen tarinan, joka ei ikävä kyllä toimi tässä... Seuraavat ovatkin vain esimerkkejä Wordistä löytyvistä omituisuuksista.Ĝ ğ Ċ ą Ï Œ ਇ ৰ ી ˆ
48. mats27.8.2003 klo 14:59
miten niin wordistä??? eikös fontit asenneta käyttikseen ja kaikki ohjelmat voivat niitä käyttää?
49. Titta27.8.2003 klo 20:32
Wordin Lisää-valikosta löytyy Merkki, josta saa vaikka sen suhuässän. Sen kun valitsee. Eri fonteilla on erilaisia erikoismerkkejä, joita ei saa näppiksestä suoraan.Excelissä ei Lisää-valikossa Merkkiä ole, muissa ohjelmissa saattaa olla. En ole tutkinut.
50. Antti Viitamäki28.8.2003 klo 00:06
mats:Totta kai ovat fontit minkä tahansa ohjelman käytössä, jos vain ohjelmaan on ohjelmoitu se että ne ovat sen ohjelman käytössä. Eihän ne niinku automaattisesti.
Tällä sivulla voi käyttää vain tätä fonttia ja niitä merkkejä jotka tämän fontin ASCII-koodiin on laitettu. Useimmissa perusfonteissa (Times, Ariel jne.) on tietenkin kaikki mahdolliset merkit joita missä tahansa latinalaisin merkein kirjoitettavassa kielessä voi tarvita - eli aksentit, hatut, suhut, väkäset, tanskalaiset ä:t ja norjalaiset ö:t löytyvät. Näppäimistössä ei vain ole tarpeeksi näppäimiä kaikille merkeille - eri näppäimistöt on eri tavoin rakennettu ja ohjelmoitu, ja joistakin saattaa saada paljon enemmän merkkejä kuin joistakin toisista.
Käsittääkseni pc-koodissa on kyllä jokin keino saada MIKÄ TAHANSA fonttiin laitetuista merkeistä esiin tietyllä näppäinyhdistelmällä - mutta nytpä en tästä sitä löydä. Kertokoon ken tietää.
51. Pulmailija28.8.2003 klo 11:57
Microsoftin käyttiksissä näppäimistöltä saa tarvittavat merkit useimmissa ohjelmissa ALT+numerokoodilla, kuten OSui sanoikin. Koodi ei kuitenkaan ole aina kolminumeroinen, siis hattu S on ALT+0138 eikä ALT+138.Saman käyttiksen mukana tulee myös apuohjelma 'Character Map' (suomeksi näppäimistökartta?), jolla voi poimia hankalia merkkejä tarvittaessa, eikä tarvita kalliita Wordeja.
Vaikka Antti onkin yleensä tarkka eri termien merkityksestä, niin nyt on kyllä mennyt tietotekniikan termit kyllä sekaisin. Ensiksi ASCII koodi on 7-bittinen merkistökoodi , joka ei sisällä esimerkiksi kirjaimia Ä ja Ö.
Lisäksi etenkin webissä fontit eivät ole ongelma, ne ovat vain merkkien esitystapa. Sivulla esitetyt fontit ovat suosituksia selaimelle, mutta selain voidaan asettaa käyttämään mitä tahansa käyttäjän haluamaa fonttia.
Todellinen ongelma merkkien koodaus, ja tälle sivulle ei sitä ei ole määrätty ollenkaan (ei http eikä html tasolla). Käsittääkseni yleisesti oletetaan tällöin käytettäväksi ISO Latin 1 -merkistöä, joka yllättäen ei sisällä ollenkaan hattu S merkkiä. ISO Latin 9 (sis. euron) hattu S kyllä löytyy, mutta se on eri paikalla kuin windows-1252 merkistössä, jota suurin osa palstan lukijoista näyttää käyttävän. Selaimen tehtävänä olisi huolehtia siitä, että kaikille lukijoille sivu näkyy oikein riippumatta siitä mitä merkistöä toinen osapuoli käyttää.
Lisäksi webissä voidaan mikä tahansa merkki esittää numerokoodilla, mutta tästä laatikosta ne eivät todennäköisesti tule ruudulle asti sellaisinaan. Testataan (alfa eli α eli α).
Se miten merkit syötetään koneelle riippuu käyttö- järjestelmästä ja käytettävästä ohjelmasta. En tiedä mitä Antti tarkoittaa pc-koodilla, mutta lisätietoa löytyy mm. Jukka Korpelan erinomaisesta oppaasta osoitteesta
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/nappis.html
52. Pulmailija28.8.2003 klo 12:01
Itse itselleni vastaten, Mozilla ainakin näyttää nuo alfat aivan oikein. Vanhemmat selaimet voivat kyllä niiden kanssa sekoilla.
53. Marianna28.8.2003 klo 20:22
Taisin kyllä esittää palstan historian tyhmimmän kysymyksen. Leikkaa ja liimaa tietysti. Minä kun yritin muistella juuri tätä ALT+0138 -juttua, jota jossain varhaisessa tietokonekoulutuksessa esiteltiin. Yksi matikanope käytti tällaisesta ongelman ratkaisutavasta ilmausta "mennä Helsingistä Turkuun Tukholman kautta". No, ainakin hattu-s on käsitelty hikinauhaa myöten;-)
54. Antti Viitamäki29.8.2003 klo 03:13
Joo - onpa näköjään ollut vähän termiitit sekaisin. ASCII on tällainen jäänne minun aivoissani niiltä ajoilta kun tietokoneet varsinaisesti KIINNOSTIVAT - eri asia, olenko silloinkaan tiettyjä juttuja oikeasti SISÄISTÄNYT... Luulin että sillä edelleen tarkoitetaan tietokonekielen perusmerkistöä, standardia, joka takaa että kaikki tietokoneet valmistajasta ja sen sellaisesta riippumatta antavat aina samoilla koodeilla samat kirjaimet. Ennen vanhaan muistan että jotkut kaverit muistivat ties kuinka monen merkin ASCII-koodin - en tiedä, oliko moisesta juuri hyötyä missään. Pääsipähän leuhkimaan sitten, jos kukaan jaksoi kuunnella...Webbiasiassa ilmeisesti olen sitten vain ymmärtänyt väärin - luulin että sivu itse päättää tiettyjen parametrien avulla ja yhteistyössä selaimen kanssa, mikä fontti on kiva - ja niihin parametreihin voi ohjelmoija vaikuttaa, mutta että käyttäjä joutuu tyytymään tarjottuihin vaihtoehtoihin.
Ja sen ohella kuvittelin, että - Wordin malliin - kun tietty fontti on valittu käyttöön, käyttäjän pitää tulla toimeen sen fontti merkkikokoelmalla. Tosin käyttäjä voi tietenkin kesken kaiken VAIHDELLA fontteja, jolloin hänellä on käytännössä kaikki merkit käytössä - laatikkografiikoista arabiaan ja matemaattisista merkeistä kyrillisiin aakkosiin, mitä nyt vain on fontteihin installoitu.
Mutta koska tämäkään selitys ei varmasti valaise mitään, unohtakaa se kokonaisuudessaan. Eniten moiset höpinät varmaankin kertovat OMASTA traagisesta taustastani. :-)
Kiitokset Pulmailijalle. Ymmärsin puolet (motivaatio huono).
;-)
55. Kravattimies29.8.2003 klo 03:49
Kiitokset Mariannalle kysymyksestä ja tietäjille vastauksista, ilman niitä en olisi tätäkään oppinut. ALT+0138 Š (annettu edellä)
ALT+0154 š
Character Map ei ollut asennettuna, joten kirjoitin tuon annetun suhuässän ja ohjelman nimen hakuun. - Voilà!
http://www.jgoffin.freeserve.co.uk/abf/charmap.htm
56. Pulmailija29.8.2003 klo 12:32
Vielä yksi asia; kannattaa muistaa, että WWW tulee sanoista <b>World Wide</b> Web. Vaikka suurimmalle osalle nämäkin sivut näkyvät samanlaisina, niin esim. kännykän ruudulla varmaan näkymä on hieman toinen. Ja sokea saattaa kuunnella näitä sivuja, jolloin fonteille ei ole merkitystä.Yksinkertaistettuna käytetty merkistö kertoo mikä bittijono tarkoittaa mitäkin merkkiä (esim. 65=A) ja fontti kertoo miten se esitetään ruudulla/paperilla.
Tietenkin jos koneesta ei löydy tarvittavaa fonttia, niin ei dokumenttia voida esittää ruudulla halutulla tavalla.
KOMMENTOI