KESKUSTELUT > RISTIKOT > HAASTETTA YHTEISTYÖKUMPPANEILLENI
2583. Haastetta yhteistyökumppaneilleni
Eki1.5.2006 klo 15:47
"Jos todella haluat, että muutkin laatijasi laativatniinkuin sinä, niin sen on vain ilmoitusasia..."
Se on helppoa, kun sen osaa.
2. KP1.5.2006 klo 16:00
Olen minä ollut vuosien saatossa firmoissa, jotka yhtenäänlähettivät ns. kietokirjeitä.
3. kp1.5.2006 klo 16:00
ei kietokirjeitä vaan kiertokirjeitä
4. Eki1.5.2006 klo 16:05
Ei tarvita kiertokirjeitä tai -iulmaisuja, kun sen voi täällä kaikkien tietoon täräyttää.
5. Eki1.5.2006 klo 16:33
Laatijoiden kanssa (ainakin tarpeen mukaan) käydyillä keskusteluilla on mahdollisuus paremmin vaikuttaa tuleviin ristikoihin kuin paimenkirjeillä, mutta hyvä se on kirjeitäkin lähettää, ei siinä mitään.Se haluaako kaikkien laativan samalla tavalla kuin itse laatii ja kuka mihinkin pystyy, on jo toinen juttu.
6. KP1.5.2006 klo 16:58
Siinä tuppaa vain käymään niin, jos nimittäin joku laatijapoikkeaa linjasta, niin se menee päätoimittajan piikkiin.
-Näiden kiertokirjeiden tarkoituksena on ehkä ehkäistä näin
käymästä?
7. Eki1.5.2006 klo 17:13
Kun tulee uusi laatija, miten hän pääsee sisään linjaan, kun tuskin saa vanhoja kirjeitä?
8. kp1.5.2006 klo 17:21
Toinen niistä yhtiöistä muistaakseni Semicin kirje alkoi:"Tervetuloa tiimiin. Toimintamme perustuu näille sanoille...."
Noin karkeasti ottaen - muistaakseni...
Että uuttakin laatijaa voi "ruotuun" panna...
9. kp1.5.2006 klo 17:25
Toinen yhtiö, joka lähetteli kirjeitä oli Helsinki Media.Yhdessä niistä kirjeistä selitettiin, miksi ULA sanaa Ei voi
panna monikkoon, eli ULAT.
10. kp1.5.2006 klo 17:27
Se oli niin vaikuttava kirje, että en sen jälkeen ole pannutULA:a enkä sitä monikkoon...
11. Eki1.5.2006 klo 17:30
Tämä nyt menee jo vähän tuon Tepon aloittaman "Hyvät säännöt?"-aiheen päälle, mutta edelleenkään ei ole hitustakaan esimerkkiä siitä, millainen joku ohje tai sääntö tai toiminnan perusta on. Monikon ULAT kieltäminen ei vielä semmoinen ole.
12. kp1.5.2006 klo 17:56
EkiOlisikohan siinä syynä se, että ei ole mitään saaäntöä eikä
ohjetta?
13. Taata1.5.2006 klo 18:45
Minä vierastan näitä vihjeitä kuten:ONEILLAKIN=AVIOT
ÄSI=OURA
Kari Kämäräinen/Punainen Pelikaani 1/2004
Näistä on turistu, mutta tuliko minkälaisia tuloksia?
14. å1.5.2006 klo 19:23
Taata,samaa mieltä.Ne on vähän kuin loppuun käytetty kertakäyttövitsi,joka väljähtyy ryöstöviljelyssä.
15. Eki1.5.2006 klo 19:32
Kp, siis laatijoiden tulee tuntea säännöt itsestään.
16. kp1.5.2006 klo 19:47
Ilmeisesti. Jos noita kaikenmaailman kiertokirjieitä, joita "kieltokirjeinä" voitaisiin pitää ei voi pitää ohjeina jasääntöinä. Yhtään kirjettä ei Ruutu-Kolmiolta ole tullut.
-Ehkä he luottavat, että esim. laadin oikein. Tai ainakin niin
kuin heille pitää. Elämä on ihmeellistä.
17. Eki1.5.2006 klo 19:53
Joillekin laatijoille tai laatijanaluille pitää antaa hyvinkin yksityiskohtainen virheluettelo, jos heiltä näytteen saa. Näytteet voivat sisältää kaikki mahdolliset sääntörikkomukset. Siitähän se on hyvä alkaa, tulevat säännöt kerralla selviksi, jos on lukutaitoinen ja ymmärtäväinen.
18. kp1.5.2006 klo 19:55
Paperi kouraan ja sanoa: Lue poika/tyttö tuosta ja laadisitten mulle näyte...
19. Eki1.5.2006 klo 20:27
Tuohon alustukseeni vielä.Uskoisitteko, että toisilta vaadin, että pitää laatia ainakin melkein kuin minä ja toisilta en. Onko reilua?
20. Hui_hai1.5.2006 klo 20:33
Hmmm, kyllä luovuudelle ja omaperäisyydelle pitää antaa tilaa liikkua. Eivät säännöt silti rajoita laatijaa hengiltä. Eiväthän Suomen lait ja saetukset rajoita elämäämme kohtuuttoman pahasti ja ne ovat sentään monta pykälää tiukemmat kuin sanaristikkosäännöt;)
21. corona1.5.2006 klo 20:36
Löysin vanhan Iisakin 80-luvun alkupuolelta, missä Sanasepposeuran omat sivut olivat luomassa ja tuomassa ratkojille mielenkiintoista luettavaa.Siinä numerossa tuotiin esiin uutena, lupaavana ristikontekijänä, Juha Hietarinta. Ristikon reunamerkintöihin laitoin monta plussamerkkiä.
Nyt viime vuosina JH onkin tullut tutuksi Apu-ristikoiden myötä. Yleensä tehtävät ovat olleet mukavan jouhevia, mutta jotenkin tiettyyn muottiin jämähtäneitä.
Ehkä uransa alkuaikoina laatijan ambitiot ovat huikean korkealla, muuttuen pikku hiljaa varman päälle laatimiseksi vuosien saatossa.
22. Eki2.5.2006 klo 09:25
Eki: "Uskoisitteko, että toisilta vaadin, että pitää laatia ainakin melkein kuin minä ja toisilta en."Pätee tavalla tai toisella joka paikassa ristikkoalalla, tietysti muunneltuna jo siksi, että kaikki ostajat eivät ole laatijoita.
23. KP2.5.2006 klo 09:30
"....että kaikki ostajat eivät ole laatijoita".Laatijalla taitaa olla suurempi vastuu. kuin tajuaakaan...
24. kp2.5.2006 klo 09:33
Vai tajuaako alitajuisesti, mutta ei koko ajan sitä ajattele...
25. kp2.5.2006 klo 09:35
Tarkoitan, että laatijalle on tullut se "vastuu" luonnostaankylkiäiseksi, ettei sitä enää tietoisesti tiedosta.
26. Eki2.5.2006 klo 09:38
Kyllä minä sen ainakin tiedostan.
27. Eki2.5.2006 klo 09:39
Ja joskus (vääränhenkinen?) laatija tekee sen tiettäväksikin.
28. Eki2.5.2006 klo 09:40
Tai sitten se onkin minulle ansion mukaan.
29. kp2.5.2006 klo 09:51
Tarkemmin ajatellen. Onko se "vastuu", joka on laatijanpäässä, jota ei koko ajan ajattele. On niin "patti" kyljessä.
Mukana tulee, mutta ei vaivaa. Onkin ammattitaitoa?
30. kp2.5.2006 klo 09:54
...Ja milloin se "ammattitaito" on niin mukana, ettei sitä"ajattele". Viiden vuoden, kymmenen vuoden kuluttua...
31. kp2.5.2006 klo 09:56
On kuin "patti" kyljessä.
32. Sakke2.5.2006 klo 10:03
Ei se aika välttämättä aina kaikkea ratkaise. Perustan mielipiteeni (jolloin se muuttuu totuudeksi) empiiriseen tutkimukseen sanaristikot.netin kävijöistä.
33. jupejus2.5.2006 klo 10:22
Mikä vastuu se laatijalle tulee, jos kerran lehden tuottaja sanelee ensinnäkin ehdot; mitä sanoja saa käyttää, mitä markkinat vaatii, mitkä ovat kirjasta löydettyjä sanoja, jne. Jos laatija poikkeaa linjasta, sen lehden "päätoimittaja" - (kp:kin mukaan) - heti alkaa lähetellä kiertokirjeitä.
Seuratessa näitä keskusteluja (ainakin kp:n osalta) tulee huomanneeksi, että laatijoilla on melko voimakkaat "peräänkatsojat". Jos lehden myyntilukujen valossa pitää laatijoiden laatija vain tietyn tyyppisiä ristikoita. Irtaantumista ei tunnuta niinkään sallivan, ei sanojen, ei tyylin, ei muunkaan mukaan. Aina samanlaisia ristikoita, jos ne yhden kerran ovat kaupaksi menneet. Eikö ole rohkeutta lehden tuottajalla kokeilla rajoja, jos laatija niin haluaisi?
Olisiko aihetta keskustella olisiko ristikoiden tuottajilla syytä antaa laatijoille vapaat kädet ja suoranaiset virheet vain oikaistaisiin. Paranisiko ne vai heikkenisivät). Monesti arvostellaan laatija, hyvyydestä tai huonoudesta, mutta jos laatijalle onkin sanelija ylempi taho, niin minne pitäisi palaute ristikoista suunnata - laatijoille vai ristikoiden tuottajille.
34. Eki2.5.2006 klo 10:34
Viitaten jupejusin tekstiin siteeraan itseäni ja monta muuta julkaisijaa: "...toisilta vaadin yhtä ja toiselta toista."Tähän vaikuttaa moni seikka. Laatijoilla on selviä rajoituksia joko koko sektorilla tai yksityiskohdissa. Ei pidä pakottaa laatijaa vesille, joilla hän ei ole turvassa.
On laatijoita, joille syystä tai toisesta eivät ohjeet menisi edes perille.
Rajoituksista vapaat laatijat palkkaan kokopäiväisiksi tai teetän haastavimpia hommia freelancerina.
35. x2.5.2006 klo 11:45
"Tervetuloa tiimiin. Toimintamme perustuu näille sanoille...."Taisi olla aika pitkä lista, jos kaikki hyvät sanat oli listattu? =)
36. KP2.5.2006 klo 11:50
Eihän yhteen kirjeeseen tarvitse kaikkia sanoja kerrallalistata. Lähettelee kirjeitä säännöllisin väliajoin.
37. Antti Viitamäki2.5.2006 klo 12:04
Silti - aika monta kirjettä, jos aikoo kertoa kaikki hyvät sanat.
38. Eki2.5.2006 klo 12:18
Kiellettyjä sanoja ne julkaisijat lähettelevät eivätkä sallittuja tai haluttuja.Tässä on yksi aika tärkeä puoli. Nimittäin se, että jos maksaa hyvin, voi pyytää laatua ja antaumusta.
Tietysti laatijalle on paras tilanne, jos maksetaan hyvin mutta saa suoltaa sitä samaa duunaritahtiin.
Sitten on niitä, jotka huonollakin palkalla/palkkiolla ovat valmiit yrittämään tosissaan. Ikävintä on, jos yrittää tosissaan, vaikka tilaaja haluaisikin vain sitä samaa suollosta, ja saa vain haukut oikeasti hyvästä työstä. Voiko niin käydä?
Mikä on huono, mikä hyvä palkka/palkkio? Siinäpä salaperäinen juttu laatijoillekin.
39. kp2.5.2006 klo 12:32
Maksun saajalle on hyvä jos ykkösen perässä on nolliaja maksajalle hyvä, jos niitä nollia ei ole.
-On sitten niitä maksajia/asiakkaita, jotka sanovat:
Sinähän sen tiedät sen mitä ristikkosi maksaa...
40. Eki2.5.2006 klo 12:51
Se se taitoa vaatiikin, jos saa itse päättää hinnan, ettei vedä liian alas eikä liian korkealle.Jos huomaa myyneensä alihintaan, on nosto jatkossa tosi vaikeaa.
Jos pyytää liikaa, voivat hommat jäädä siihen, vaikka kuinka hyvää jälkeä tekisi.
41. Teppo2.5.2006 klo 12:57
Mielenkiintoisia asioita Eki kertoo. Valitettavasti summista puhuminen taitaa olla liian arkaluontoista?
42. tonimikael2.5.2006 klo 13:02
Mulle ainakin tämä työ on tosi summittaista.kp: "Maksun saajalle on hyvä jos ykkösen perässä on nollia
ja maksajalle hyvä, jos niitä nollia ei ole."
Kauniita kiteytyksiä Kari-setältä. ;)
43. Eki2.5.2006 klo 13:30
En tässä summia kyllä taida paljastella. Luultavasti ne olisivat kiinnostavampia laatijapoppoolle kuin ratkojille.Palkkiossa on monelle tekijälle olennainen seikka, miksi tuntipalkka muotoutuu. Samanhintaisen (ja usein lopputulokseltaan samanlaatuisenkin) työn voi yksi laatija tehdä tunnissa tai toinen viidessä, samoin piirtäjä. Huikea ero tuntipalkassa!
Tilaajissa olen kyllä tavannut myös sellaisia, jotka maksavat mielellään ison summan, kun saavat mieleistään materiaalia. Ei se aina ole niin yksisilmäistä.
44. kp2.5.2006 klo 13:31
EkiTuo sanomasi tuolla aiemmin on totta. Hinnan sanominen
on aina kuin nuorallakävelyä. Ja se "välttämätön" "paha"...
-Jos jotkut muut sanosivat tuon laatimisen korvauksen, niin
minä vain mielelläni laatisin vain...
-Mutta työhön kuuluu sanoa tuo korvauskin...
45. corona2.5.2006 klo 13:32
Ehkäpä Sanasepot voisivat luoda sellaisen elimen, jonka puoleen laatijan uraa suunnitteleva voisi kääntyä (vaikka pientä korvausta vastaan). Esimerkkinä aloittelevan laatijan taidolliset kyvyt kilpailuttaa tuotteitaan ristikkokustantajilla sekä hyväksi havaitun ristikkotuotannon hinnoittelu käypään arvoonsa.Tämä tietysti vaatii "taiteilijalta" nöyrää mieltä ottaa kritiikkiä vastaan, jos hänen tarkoituksenaan on hankkia elantonsa ristikoita tekemällä.
(Pöytälaatikkokirjoittajat saavat palautetta asiantuntijoilta, jolloin harrastus saattaa muuttua elämäntyöksi tai jäädä vain omaksi iloksi.)
46. Kepa2.5.2006 klo 13:42
Olkaa rohkeita ja kertokaa selvillä numeroilla, paljonko edellä mainitut Semic, Helsinki Media ja Kolmiokirja sekä Eki ym. maksavat normaalista yhden sivun ristikosta?Mikä asiassa pelottaa?? Vai onko hinta pärstä ja sukupuolisidonnainen, kuten niin usein muussakin asiassa?
Pitääkö ristikoita myydä 10 ja 20 eurolla? Onko 50 euroa kohtuullinen? Saako joku 70 tai 100 euroa? Millä perusteella?
Alkaa tuntua, että tälläkin palstalla on puhe siitä mistä puute eli teette minimikorvauksella harrastuksena muutaman ristikon kuukaudessa ja sitten luulotellaan, että muut saavat huimia palkkioita.
47. Eki2.5.2006 klo 13:48
Lisää asianhaaroja. On ihan eri asia, jos joku aloittelija - vaikka paljon aikaakin käyttäen - vääntää laatimuksen kasaan, piirtää sen clipart-kuvin ja konetekstein mustavalkoisena ja myy sellaiseen lehteen, joka sen kelpuuttaa...... kuin että minä laadin huolellisesti ja kaikille tutuin sanoin lehden kaikkien toiveiden mukaisen sanapohjan, jonka Markku Mäkelä värillisenä omin laadukkain piirroksin toteuttaa.
Siksi(kin) hintataulukkoja on lähes mahdoton tehdä ja jos tehtäisiin ja laatijat/piirtäjät luokiteltaisiin, siitä se riita syntyisi, olisi päättävässä lautakunnassa ihan kuka tahansa.
Yksi syy siihen, että hintoja on paha täällä paljastaa, on asettuminen alttiimpaan asemaan esim. tarjouskilpailussa. Valitettavasti kaikki lehdet eivät osaa arvostella/arvostaa laatuseikkoja.
48. kp2.5.2006 klo 13:51
Kepa Tämä korvaus asia on kuin marjapaikka tai sienipaikka.
Ei sitäkään sanota, kuin "sinne päin" kysyjälle.
-Aikuisten oikeasti sanottuna korvaus on kiinni siitä minkälainen ristikko on. Miten pieni/suuri se on. Ja sen hetkinen "rohkeus", kun sitä korvausta kysytään.
Sanottakoon minini, mistä kannattaa lähteä on tuo 50€/A4.
- Ja katto on korkealla. Se on jokaisesta kiinni, miten korkea.
49. kp2.5.2006 klo 13:58
Sanottakoon tarkennuksena"Sanottakoon minini, mistä kannattaa lähteä on tuo 50€/A4".
Ettei tämä tietenkään pidä "juuri aloittelevalle laatijalle"...
50. iso S2.5.2006 klo 14:08
Yleensä pidetään reiluna ja toivottavana että samasta työstä saa saman palkan tekijästä riippumatta (sukupuoleen, uskontoon, rotuun tai muuhun työn ulkopuoliseen tekijään katsomatta). Kumpaa tuossa oikeasti tarkoitetaan: työtä enemmän tai vähemmän fysikaalisessa mielessä (kuinka paljon tulee hikeä) vai tuottavassa mielessä (kuinka paljon tulee tulosta)?Pitäisikö laatijalle maksaa palkkaa tunti- vai ristikkopohjalta? Edellinen ei ohjaa kovin hyvin tehokkaaseen työhön, jälkimmäinen taas liiankin tehokkaasti sellaiseen tyyliin että räväytetään juuri ja juuri riman ylittävä tuote. Jollakin tavalla pitäisi saada kaavaan laatu mukaan niin että laatijan kohtuullinen ponnistelu tähän suuntaan palkittaisiin eikä liiallinen hierominen romuttaisi julkaisijan budjettia.
Se on varmasti totta että keskinkertaisilla lahjoilla varustettu aloittelija tarvitsee moninkertaisen ajan päästäkseen samantasoiseen tulokseen kuin kokenut lahjakas silloin kun jälkimmäinen tekee rutiinitason ristikon sen kummemmin kurkottamatta (muutenhan edellinen ei samantasoiseen tulokseen pääsisikään).
Miten näille kahdelle määritellään kohtuullinen palkka/palkkio? Jos molemmat yrittävät elää laatimisella ja heille maksetaan samoilla kriteereillä niin edellinen elää köyhyysrajalla kun jälkimmäinen saa ministeritason palkkaa.
Onko totuus sellainen että päätoimiseksi laatijaksi voi ryhtyä vain jos on erityisen lahjakas ja valmiiksi kokenut laatija ja silti rahat mahtuvat yhteen pankkiin? Silloin keskinkertaisuuksien ei kannata kuvitellakaan että hommalla joskus eläisi ja lahjakkaidenkin pitää hankkia sitä kokemusta sivutoimisena laatijana, kunnes säästöt riittävät päätoimiseksi siirtymiseen. Ne keskinkertaisetkin voivat toki laatia mutta harrastusluontoisesti, elinkautisina sivutoimisina ilman toivoa kohtuullisesta tuntipalkasta.
Karvas totuus on se että vuorokaudessa on vain tietty määrä tunteja ja elämä on kallista, joten useimpien pitää suunnata pääosa työajasta sellaisiin hommiin missä tuntipalkka on riittävä. Miljoonaperilliset voivat puuhastella mitä lystäävät, vaikka laatia ilmaiseksi jos siltä tuntuu.
51. Taata2.5.2006 klo 14:33
Iso S puhuu asiaa varsinkin lopussa. Pitää olla omaisuuttaja rahaa pankissa, jotta voi harrastaa ristikkolaadintaa.
Teppo ja Kepakin ovat asian jäljillä. Ala ei ole vielä järjestäy-
tynyt, mitä tuskin vähään aikaan tapahtuukaan. Ekikin hais-
teli yhdessä kappaleessa oikein vallitsevaa asiaintilaa.
52. iso S2.5.2006 klo 14:41
Jos oletetaan että laatija saa 50 euroa per ristikko, laatii 2 ristikkoa päivässä ja tekee töitä keskimäärin 22 päivää kuukaudessa (5 päivää viikossa ylöspäin pyöristäen), kertyy rahaa 2200 euroa kuussa. Ei surkeaa, mutta ei kehumistakaan. Laatimisesta aiheutuvat kulut pitää kattaa siitä (kynät, kumit, paperit, postikulut, mahdollisesti väripatruunat sun muut kompuutterin kulut). Mikä pahinta, jos hommaa tekee freelance-pohjalta ja aikoo joskus saada eläkettä, pitäisi kai maksaa jotain eläkemaksua mikä lienee ihan toista luokkaa kuin palkkatyöläiseltä perittävä TEL.Toisaalta jos laatii lauantaisinkin ja tekee raukoot eli 7 ristikkoa päivässä, päästään minimikorvauksellakin 26 työpäivään ja 9100 euroon per kk. Kyllä siitä voi jo jonkin verran eläkettä kerryttää ja silti saa voita näkkileivälle.
Onnellisen elämän salaisuus: opettele laatimaan 2184 riittävän laadukasta ristikkoa vuodessa ja saamaan ne kaupaksi (noin 10 ristikkolehteä täynnä omia luomuksia joka kuukausi) 50 euron kappalehintaan. Se on siinä!
53. Taata2.5.2006 klo 14:45
Kukaan ei jaksa joka päivä tehdä seitsemää ristikkoa alustaloppuun vaikka olisi kuinka kokenut laatija! Jos ei nyt sitten
aivan miniristikoita kooltaan 4x4 tai vähän isompia.
54. iso S2.5.2006 klo 14:53
Taata taata, en ole vielä läheskään lopussa (toivoakseni) joten vielä saatte odottaa että alkaisin puhua asiaa :)Kepa, juuri niin: minimaalisella tuntipalkalla muutama ristikko kuukaudessa. Pakko kuvitella että jotkut saavat selvästi isompia palkkioita että edes jonkinlaiset itsekunnioituksen rippeet säilyisivät. Jotkut elävät laatimisella eivätkä ne kaikki voi olla NIIN paljon parempia kuin minä. Eiväthän? Nyyh!
Onko se paha merkki jos mieli on puoliksi täynnä pahoja aavistuksia ja toinen puoli on lähtenyt lounaalle?
55. Taata2.5.2006 klo 15:00
Kepa!Asian toinen puoli. Mitä ristikkopalkinnot ovat tänä päivänä,
kun eletään vuotta 2006? Ainakin jonkin aikaa sitten olivat
1960- luvun tasoa ja varmaan osin vielä tänäänkin eli alas-
päin on menty huimasti siinäkin.
56. raukoo2.5.2006 klo 15:09
Eki kysyi jolloinkin alustuksessaan: Montako sää laadit päivässä? Vastasin silloin että parhaana olen laatinut 7kpl. Aamuyöstä aloitin ja lähetin julkaisijalle ennen klo 16.00:sta,Syy moiseen pakertamiseen oli, että on tietty päivämäärä johonka mennessä on ristikoiden oltava perillä jos haluaa itse tiettynä päivänä saada palkkionsa, niin varmaan on kaikissa lehtitaloissa. Eikä ne tietenkään mahdottomia määriä yhdeltä laatialta ota.
57. corona2.5.2006 klo 15:21
Palaset loksahtavat kohdalleen:1) Hyvin maksava yritys pyörittää toimintaansa samoilla voimin vuodesta toiseen. Vanhat konkarit eivät lähde etsimään vehreimpiä laidunmaita.
Uusi tulokas = unohda tällaiset firmat!
2) Huonosti maksavat yritykset vaihtavat tai joutuvat vaihtamaan* laatijoitaan.
*Jos laatija rohkenee esittää palkankorotustoiveen eikä sitä saa, hän jättää yrityksen kerta heitolla ja mahdollisesti myös laatijauransa.
Tällaisilla yrityksillä on nonstop-haku päällä.
Uusi tulokas = kokeile onneasi! Hyvin maksava yritys saatta seurata mahdollisia lahjakkuuksia ja bongat juuri Sinut farmiketjuunsa.
58. iso S2.5.2006 klo 15:30
Taas pääsi itku - melkein 10 vuotta olen kokeillut onneani eikä vaan ole bongattu. Olen mahdoton lahjakkuus!
59. Eki2.5.2006 klo 15:32
Ei tarvitse uuden tulokkaan unohtaa ykkösfirmoja. Jotain lahjoja ja/tai sisua pitää kyllä olla. Hyvä on myös olla tyrkyllä oikeaan aikaan tai jaksaa odottaa.Heikki Luukkalan ottamista Pelikaaneihin jahkailin jonkin aikaa. Hän lähetti tyhjästä kymmenen ristikkoa, jotka sittemmin julkaistiin lähes sellaisenaan eikä hänelle monta huomautusta tai ohjetta ole tarvinnut antaa seuraavina vuosinakaan. Äärimmäisen helppo aloittelijatapaus.
Toni Pitkälän palkkasin firmaan vakituiseksi lyhyen tutustumisen jälkeen. Herra oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan, kun oli tarve hänenkaltaisestaan ihmisestä. Tonissa on aimo annos - jopa liikaa - jääräpäisyyttä, mutta onneksi vastapuolella nöyryyttä ja ahkeruutta, sekä tietysti sitä taitoa, jota laatijalta vaadin. Sitä ei välttämättä opi edes vuosikymmenissä. Lisäksi hänen kanssaan olen käynyt paljon kahdenkeskisiä keskusteluja ristikoiden sisällöstä ja laadusta. Ne ovat olleet molemmille antoisia, joskaa eivät aivan välttämättömiä. Iloinen olin, että bongasin hänet vapailta markkinoilta, sillä kilpailijalta kaappaamisessa on aina ikävät puolensa.
Menikö liikesalaisuuksien tai intimiteettisuojan ulkopuolelle?
60. Taata2.5.2006 klo 15:37
Minulla on ollut nut Punainen Pelikaani tehosyynissä ja eri-koisesti tapaus Heikki Luukkala, jolla on tätä kokeilunhalua
ja rajojenetsimistä, jolle Eki näkyy antaneen hyväksyntänsä,
joten kyllä Ekillä on tätä aiemmin mainostamaani rohkeutta
antaa tiettyjä vapauksia eikä purista laatijaparkaa liian ah-
taaseen formuun.
61. iso S2.5.2006 klo 15:49
Molemmat ovat kyllä valaisevia esimerkkejä siitä että Ekillä on kyky löytää kykyjä omien kykyjensä kylkiäisiksi. Köyhät kunnioituksesta kyykkyyn tuon kykylykyn edessä! Asianomaiset kyennevät älähtämään jos intimiteettisuojaan tuli kiusallinen reikä.Kilpailijalta kaappaamattomuudesta tulee mieleen kaksi sanontaa: ei korppi korpin silmää noki ja kosto uuteen kostoon johtaa. Jonkinlainen rauhanomainen rinnakkainelo lienee järkevä taktiikka. Kun ei kalastella toisten vesillä niin ei jouduta veriseen hintakilpailuun laatijoista (rahanomaiseen rinnakkaineloon).
Siis oikeasti korrekti asenne ja jatkuvuudessa on omat hyvät puolensa kaikkien kannalta. Julkaisija tietää mistä saa tarvittavan määrän soveliaita ristikoita ja ratkojat tietävät mistä löytävät suosikkilaatijansa. Laatijakin hyötyy edes vähän - tietää miten ruokkivan käden kanssa pelataan.
62. Eki2.5.2006 klo 15:49
Jos laatijalla on näkemystä, en ohjaa häntä johonkin "omaan" suuntaani. Ristikkolehti ei mielestäni ole paikalleen jämähtänyt instituutio. Muutoksia voi tapahtua. Varsinkin sellaisia, joita itsekin pidän positiivisina. Mutta ei minun makuni ole erehtymätön. Voin kokeilla sellaistakin, joka ei kolhada itseeni kybällä.Tarkastaja-Liisa vastikään sanoi, että Heikki Luukkala jää aivan liian vähälle huomiolle, kun visaisten tekijöitä kehutaan.
63. kp2.5.2006 klo 16:00
Muistuu mieleen. Jokin aika takaperin oli työvoimatoimistossailmoitus: Etsitään ristikonlaatijoita...
64. Eki2.5.2006 klo 16:01
Kp, silla tavalla saa edullisia ristikoita lehteen. Mutta arvaapa, missä lehdissä niitä on?
65. Ö2.5.2006 klo 16:01
Hessulle on nyt turha kerjätä kehuja, kun minulla on hänen ristkkonsa PaP 2/2006 yhtä kirjainta vaille. USEITA SENTTEJÄ (5)Ei silti, Hessulla on erinomainen taito asettaa vaikeustaso minulle sopivaksi. Yleensä aloitan Pelikaanin ratkomisen Hessun ristikosta, koska siitä tulee hyvälle mielelle.
66. kp2.5.2006 klo 16:05
EkiEn osaa yhtään arvata.
67. Ö2.5.2006 klo 16:10
Hessulle näyttää muita enemmän olevan tärkeää käyttää täsmällisiä vihjeitä. Siitä minä kyllä tykkään.
68. kp2.5.2006 klo 16:14
USEITA SENTTEJÄ Metri?
69. Teppo2.5.2006 klo 16:19
No nyt päästiin mielenkiintoisiin asioihin, kunhan ei juututa yksittäisiin vihjeisiin. Lisää infoa, tietäjät!
70. Eki2.5.2006 klo 16:19
kp, sitten jäävät salaisuuksiksi. Mutta mitenkäs me nyt jaetaan ristikkolehdet, kun nuo pitäisi jakaa omaan kastiinsa?Palkkaamisista tuli vielä mieleeni. Yhden aloittelevan tekijän näin eräässä aikakaus-/sanomalehdessä kauan sitten, kun aloittelin juuri Pelikaaneja. Melkein otin häneen yhteyttä, mutta se jäi. Hän on tällä hetkellä yksi ristikkoteollisuuden suht vähän tekevistä ja turhaan vaietuista mestareista. En vastaa kysymyksiin, kuka, enkä sano juuta tai jaata arvuutteluihin.
Jos joku nyt odottaa minun kosintaani toisen kustantajan leivissä, niin sitä ei todennäköisesti tule. Olen jopa ollut muutamien laatijoiden puolesta iloinen, kun ovat löytäneet sellaisen kodin, jossa saavat tehdä tarpeekseen. Minun firmallani tuota määrällistä volyymia esim. ristikkolehdissä ei ole paljon ja moniin muihin asiakaslehtiimme taas on korkeampi kynnys (ihanko totta? kyllä niin taitaa olla...).
Siis vaikka Tonin nyt palkkasin kokonaan kuleksimasta eli tekemään vain Sanaris-ristikoita, ei niin laajoja paikkoja ole esim. nyt tarjolla meillä laatijalle eikä piirtäjällekään. Mutta tilanteet muuttuvat.
71. Taata2.5.2006 klo 16:20
Ekillä kybä=kymppi eli 10 euroa? Tulihan se kokeiluhintasieltä. Minulla on noita sääntöjä hieman sivuavia ristikoita
kertynyt laatikoihin ja kaappeihin läjäpäin. Pitäisikö kokeilla
vain antaisinko ilman jollekin, jos kelpaisivat?
72. corona2.5.2006 klo 16:21
Kiitoksia valaistuksi tulemisesta. Oli kiva lukea sitä ehtaa Ekiä. Vilpitöntä, innostunutta ja uudistumiseen pyrkivää taiteilijaa. Hänen huomassaan on tilaa muillekin loistaa ja kukoistaa.Onnea jatkossakin, Mr. Headhunter.
73. Eki2.5.2006 klo 16:25
corona, kirjoitan mielelläni avoimesti, kuten moni täällä on huomannut, mutta tässä aiheessa alkaa välillä jo huimata, että kerronko liikaa.Taata, menit ihan kybällä metsään.
74. Taata2.5.2006 klo 16:28
Lainasin kirjoitustasi Eki. Mitä se kybä sitten tarkoittaa, kunen löydä Nykysuomen sanakirjasta?
75. Eki2.5.2006 klo 16:57
"kybällä" = "nuppi maksimiasennossa" = "täysillä"
76. Jaska2.5.2006 klo 17:03
Ö, mielenkiintoista, että olet päässyt yhden kirjaimen päähän ko. ratkaisusanasta. Metrihän se ei ole. Sain itsekin muutaman kerran ko. ristikon oikean alakulman täytettyä yhtä tai kahta kirjainta vailla, mutta mikään ei johtanut omaan järkeeni käypään tulokseen. Päättelin, että joko minulla on taas jokin hölmö sanasokeus, tai jokin etu/sukunimistä on ulkomaankielinen (todennäköisesti) ja minulle outo. Tämä onkin viime elokuun jälkeen ensimmäinen ristikko, jonka heivasin muutama viikko sitten odottamaan ratkaisua. Luukkalaa en siis syytä, olenhan miestä kehunutkin kerran Sanasepon parhaasta ristikosta. Asia 2. Käsittämätön lukema seitsemän ristikkoa päivässä, olkoonkin että on poikkeustapaus. Täytyy olla hurja rutiini, vaikka sanasto ja kirjaimisto olisikin tavanomaista. Laatijoilla on siis joskus kiire deadlinen puristuksissa. Siitä ja ilmeisesti kustantajien puutteellisesta kontrollista johtunee, että silloin tällöin menee läpi pahojakin virheitä. Viimeksi eilen törmäsin ristikkoon, jossa esiintyi mitään tarkoittamaton sana (varma tapaus). Lehti ei ollut ihan tuore. Tämän etenkin ratkojalle ikävän tilanteen voisi laatija helposti eliminoida varmuusvarastolla, parilla - kolmella ajallisesti yleispätevällä ristikolla, jotka on laadittu tavanomaista rutiiniristikkoa huolellisemmin - siis taatusti virheettömiä. Sellainen otetaan käyttöön silloin, kun laatijasta tuntuu, että nyt en ehdi ajoissa, ellen hyppää yli aidan matalimmasta kohdasta- tai mikä pahinta, kaada koko aitaa. Vararistikon täytettyä tehtävänsä on laadittava tietenkin sen tilalle uusi. Mielestäni laadinnan hyvään ammattitaitoon kuuluu myös ajankäytön hallinta. Satoja ja tuhansia ristikkoja laativille saattaa silti sattua joskus tilastollinen lapsus, josta maksavalla ratkojalla on tietenkin oikeus antaa palautettakin.
77. airisto2.5.2006 klo 17:21
Jaska: "Viimeksi eilen törmäsin ristikkoon, jossa esiintyi mitään tarkoittamaton sana (varma tapaus). "Viimeksi tänään törmäsin ristikkoon, jossa esiintyi mitään tarkoittamaton sana (varma tapaus).
Joku hevosiin liittyvä epäsana... :o)
78. kari kämäräinen2.5.2006 klo 20:20
taata: "Minä vierastan näitä vihjeitä kuten:
ONEILLAKIN=AVIOT
ÄSI=OURA
Kari Kämäräinen/Punainen Pelikaani 1/2004
Näistä on turistu, mutta tuliko minkälaisia tuloksia?"
Hitaasti Taata tuntuu ratkovan ristikoita, kun vasta vuoden 2004 ensimmäinen Punainen Pelikaani menossa! ;)
Ellen ihan väärin muista, niin Eki pyysi juuri noihin aikoihin, ettei tuollaisia vihjeitä kannata käyttää, vedoten siihen, että Luukkalan Heikki on kehitellyt jo pitemmälle vietyjä vihjeitä, eli joissa vihje liittyy myös jotenkin ratkaisusanaan. Ratkopa vaikka seuraava Punainen Pelikaani 2/2004 ja löydätkö vastaavia vihjeitä? Eki antaa minulla ohjeita, mitä ei kannata välttämättä käyttää ja yritän ottaa vihjeistä taatan, eikun vaarin! Tiedän, että taata ei arvosta ristikoitani, mutta toivoisin, että vähän tuoreempia tapauksia arvosteltaisiin, jos kerran arvosteltavaa on!
Raukookin arvosteli ristikoitani suunnilleen vuosilta 1975-1999!
Olenko menneisyyden vanki?
79. kari kämäräinen2.5.2006 klo 20:35
Jos nyt ihan tarkasti vielä muistan, niin Ekin ohjeet koskikin niitä t..ta-vihjeitä! Eli noihin taatan mainitsemaan vihjemalliin rupesin jossain vaiheessa laittamaan sulkumerkit tyyliin(k)oneilla tai (k)äsi! Lyhyt on ihmisen muisti! Alle kolme vuotta!
80. Taata2.5.2006 klo 23:59
Täällä on Kari K näitä lehtiä ja ristikoita niin kovasti framilla.Otan täältä käsittelyyn aina jonkun välistä, kun tulee keskus-
telujen pohjalta herätettä ja ryhdyn sellailemaan lehtiä.
Nyt on menossa sitten vuoden 2004 Punainen Pelikaani, jota
olen jopa jo aiemmin silloin ratkonut. En minä ole tätä mai-
nittua ristikkoakaan kokonaisuutena huonona pitänyt enkä
niin kovasti vierasta tuota uroslaamayksilöäkään päinvastoin
kuin tiukemman linjan kannattajat, joille kaiken pitää löytyä
kirjoista, jotka laahaavat vuosikymmeniä jäljessä. En pidä
oikein noista paksulla tussilla roiskituista ristikoistakaan,
mikä onkin sitten ko. piirtäjien syytä. Parempi olisi, kun laati-
jat itse laittaisivat vihjeetkin loppuun asti oli piirrustustaso
sitten millainen tahansa. Saataisiin persoonallisuudet esiin.
En nyt heti äkkiä muista oikein noita Ekinkään itse piirtämiä.
Jatkan tutkimuksia.
81. raukoo3.5.2006 klo 00:14
taataKari Kämäräisellä on lyhyt muisti ja hän on menneisyyden vanki! Minähän tein Karik:en kanssa samoihin lehtiin vuoteen 2003. Eli sinä jatkoit siitä hienoa arvosteluputkea. Tosin 1975 Kari teki vissiin niin hyviä ettei löydy nokan koputtamista siltä vuodelta.
82. kari kämäräinen3.5.2006 klo 06:17
raukoo:Mikä oli se sama lehti, johon tehtiin yhdessä vuoteen 2003?
Minulla kun on niin lyhyt muisti!
83. kari kämäräinen3.5.2006 klo 19:13
raukoo:Jotenkin taas vaikuttaa, että raukoo ei vastaa huutoonsa! ;) No, eihän se näillä sivuille kyllä ensimmäinen kerta olekaan!
No, voin hieman virkistää muistiasi. Laadin viimeiset ristikot Ruutu-Kolmiolle vuoden 1999 loppupuolella. Ristikot julkaistiin Vuoden 2000 alkuvuoden numeroissa. Sen jälkeen aloin laatimaan Pelikaani-nimisiin ristikkolehtiin ja eka julkaistiin joskus syksyllä 2000. Tiedän, että sinä teet kahdelle eri ristikkojulkaisijalle ristikoita, mutta minulla on ollut periaatteena tehdä kerralla vain yhteen. Voiko raukoo olla niin, että emme ole edes tehneet yhtäaikaa samaan lehteen koskaan yhtään ristikkoa! Tai jos ollaan, niin vilkaisepa niitä kuuluisia arkistojasi, löytyisikö sieltä jotain asiaa valaisevaa! ;)
84. ,-viilari3.5.2006 klo 21:08
PP 2/2006 tarjosi jälleen kerran kunnon kakkoset ja kakspuoloset, hyvät sanastot ja vihjeetkin pääosin hyviä (PP 3 / 06 ei yllä samalle tasolle, mutta siitä toiste). Kun nyt Kämäräinen on linjoilla, käytän tilaisuutta hyväkseni, ja kysäisen s. 23 ristikosta. Oikeassa alakulmassa on vihje VASTOINKÄYMISET ja ratkaisusanaksi näyttää muodostuvan KOETUT. Menee minun logiikkani ulkopuolelle, vastoinkäymisiä toki koetaan, mutta ne ovat olemassa ilman kokemistakin. Eikös luterilaisessa vihkikaavassakin luvata rakastaa nimenomaan tulevissa vastoinkäymisissä?
85. jupejus3.5.2006 klo 21:33
;) Hauska ajatusleikki ,-viilarilta.Tietenkin naapurin koetut katiskat on selvimpiä tapauksia kokemisista. Voiko vastoinkäymisiä kokea, kuin pyydyksiä - eli etsiä niitä. Vastoinkäymiset tulevat, halusi niitä tai ei - tai voihan niitä elämäntavoilla osin itselleen hankkiakin.
Mutta eikö voida 'kokea' vastoinkäymisiäkin? Vastoinkäymiset tuovat ehkäpä elämään muutoksia ja ne ikään kuin on koettu, kestetty, jälkeen päin ajateltuna.
Kokemukset syntyy koetuista asioista ja niihin, tuntuisi ainakin, voi lukeutua myös vastoinkäymiset. En tiedä onko tuollainen vihje liian tiukka vastaussanaan nähden, mutta ei se nyt niin väärältäkään äkkiseltään tuntuisi.
86. Taata3.5.2006 klo 21:37
Jokainen ihminen kokee jossain elämänsä vaiheessa suuria-kin vastoinkäymisiä. Ei tässä ole mielestäni mitään hämärää.
87. kari kämäräinen3.5.2006 klo 21:49
,-viilari:No, mitenkä sen nyt sitten ottaa. Elisabet Taylorilla on lukuisten avioliittojensa takia ollut tulevia vastoinkäymisiä noin 9 kappaletta, niin ehkä sillä viimeisellä kerralla on alttarilla ollut jo aiemminkin koettuja vastoinkäymisiä! Pitää näköjään sitten tarkentaa noita vihjeitä entisestään...
88. RA3.5.2006 klo 21:55
Rohkenisin jopa väittää, että vastoinkäymiset eivät ole olemassa i l m a n kokemista. Kyllä jokin tapahtuma on nimenomaan koettava vastoinkäymiseksi ennen kuin se on 'vastoinkäyminen'.
89. ,-viilari3.5.2006 klo 22:02
aivan, kokemukset syntyvät koetuista asioista. Vastoinkäymiset ovat olemassa, vaikka ne sattuisivatkin jollekin toiselle tai jäisivät kokonaan tapahtumatta!
90. KP3.5.2006 klo 22:08
Ilmoittelen tässä, että kokemus on tämäkin. Laadin"uudentyyppisen" ristikon. -Jossa on kaksi tehtävää yhdessä
nimittäin sudoku ja kuvaristikko...
91. Taata3.5.2006 klo 22:08
Jos nyt halutaan oikein tarkkaan fiilata, niin sitten vihjeKOETUT ja ratkaisusanana VASTOINKÄYMISET. Nyt tulee
sitten tuo RA:n kysymys, että voiko minulla tai kellään muul-
la olla vastoinkäymisiä ilman kokemista? Tässä tapauksessa
päädyn RA:n kantaan.
92. Taata3.5.2006 klo 22:10
Hyvä KP, että kokeilun halua on vielä jäljellä. Et sinä vielämultiin jouda.
93. Jaska3.5.2006 klo 22:55
Höylätään nyt sitten vielä (kovikseen?) vihje SAUNASSA, jonka täten luovutan tekijänoikeusvaateitta vapaaseen käyttöön. En näet itse harrasta vastoinkäymistä, minulle riittää pelkkä hikoilu alle sadassa asteessa.
94. Eki3.5.2006 klo 23:00
Vastoinkäyminen on matka vastasmetsästä saunaan.
95. iso S3.5.2006 klo 23:04
Eiköhän viilari tarkoita sitä että jos ratkaisusana on VASTOINKÄYMISET niin on korrektimpaa vihjata "koettuja" tai "koettavia" kuin "koetut", koska osa vastoinkäymisistä on vielä edessä eivätkä ne kaikki edes osu yhden ihmisen kohdalle. Silloin käänteisessä tapauksessa pitäisi vihjeen "vastoinkäymiset" ratkaisusanan olla muodossa "koettuja"? No, sehän ei käy, kun ratkaisusanan pitää olla perusmuodossa. Itse asiassa analogia vaatisi että vihje olisi esimerkiksi muodossa "vastoinkäymisetkin" koska muutakin voidaan kokea. Vaikka niitä katiskoja.Kuitenkin on ihan hyväksyttävää vihjata "Matti ja Teppo" kun vastaussana on RUOHOSET, vaikka muitakin Ruohosia on ja toisaalta vihje ei ole yksikäsitteinen siinäkään mielessä että varmasti löytyy joku Matti ja Teppo joilla on sama sukunimi mutta ei Ruohonen.
En näe valitetussa parissa varsinaista virhettä vaikka myönnän että se tuntuu jossain määrin "karhealta kurkussa".
96. Jaska3.5.2006 klo 23:10
OK, Eki. Okoon vihje sitten SAUNAAN.
97. Eki3.5.2006 klo 23:11
Perfetto (***+)
98. Taata3.5.2006 klo 23:12
VASTOINKÄYMISET oli vihjesana.
99. Eki3.5.2006 klo 23:14
Taata, ei enää!
100. Taata3.5.2006 klo 23:51
Onko tilanne muuttunut nyt sitten toisinpäin? Ota tästä sel-vää...
101. Eki3.5.2006 klo 23:53
Tilanteet on erit, sanoisi tonymichel.
102. tonymichel4.5.2006 klo 02:02
Tiistailonkat on Klasin kaimat.
103. Jaska25.5.2006 klo 21:26
Kerroin aiemmin tässä säikeessä vaikeuksistani Luukkalan ristikon PaPe 2 s. 30 oikean alakulman kanssa. Nyt kun postitusaika on päättynyt, joku voisi kertoa vihjeen KOLME ETUNIMEÄ JA SUKUNIMEÄ kanssa stemmaavan oikean ratkaisun? Vaakarivit täyttyvät järkeen käyvästi pystyrivien nimillä ETHEL, HAILA, DAVIS, ALESI, joista tiedän Ethelin olevan etunimi ja Haila sukunimi. Mielestäni Davis ja Alesi ovat sukunimiä, ovatko ne siis myös etunimiä, jos ratkaisu on tämä?
104. Jukkis25.5.2006 klo 22:07
Jotenkin muistelen että sain sinne HAILE ja DAVID. Mikähän sana sinne tulikaan alimmaksi sanaksi vaakasuoraan? Minä yleensä skannaan epäselviksi jääneet, ja kun tätä en ole skannannut, niin en sitten varmaankaan ratkaisua ole ihmetellyt.
105. iso S25.5.2006 klo 22:21
Jos nuo nimet ovat pystysanoja niin alimmaksi vaakasanaksi tulee LASI. Jos kaksi keskimmäistä nimeä ovat Jukkiksen muistelemat, sanaksi tulee LEDI. Etu- ja sukunimien määrä täsmää ja ledi lienee nykyään hyväksyttävä sana, mutta istuuko vihjeeseen?
106. Jaska25.5.2006 klo 22:23
Jukkis, noita kokeilin itsekin, mutta hylkäsin alimman vaakasanan LEDIT takia. Kerro ihmeessä, jos tunnet sanan ja tajusit yhteyden noihin minun tulkintani mukaan kolmeen lasikuulaan.
107. JTak25.5.2006 klo 22:38
Ledithän ovat merkkivalon tapaisia.
108. Sähkömies Simpanen25.5.2006 klo 23:03
[cariitti.com]Hyvä tietää led-valaistuksesta
Led on puolijohde-diodi joka tuottaa valoa sähkövirran kulkiessa sen läpi. Puolijohdemateriaali määrää ledin valon värin.
Ledit ovat kehittyneet yksinkertaisista merkkivaloista hehkulamppuja korvaaviksi valolähteiksi. Esimerkkinä noin 10 kpl 1 W ledejä korvaa 15 - 25 W hehkulampun. Uuden tekniikan etuna on energiaystävällisyys, tärinäkestoisuus, pitkä käyttöikä ja pieni tilantarve. Kohdevalaistus sovellutuksissa helppo valonhallinta ja hyvä hyötysuhde. Innovatiivinen tuotekehityksemme hyödyntää viimeisintä LED-teknologiaa.
Yhden ledin käyttöjännite on muutamia voltteja tasajännitettä. Ledin kirkkaus riippuu sen läpi kulkevan virran suuruudesta. Maksimivirta vaihtelee led-tyypistä riippuen muutamasta milliampeerista lähes ampeeriin. Lediä ei voi kytkeä suoraan mihinkään sähköjärjestelmään, vaan se tarvitsee aina elektroniikkakytkennän, joka sovittaa sen käytettävään jänniteeseen. Liian suuri virta tuhoaa ledin nopeasti.
Aika ajoin kuuluu tarinoita näistä nykyaiakamme pellepelottomista jotka ovat saaneet aikaiseksi jonkinmoisen valaistuksen vain hankkimalla joitain erillisiä ledejä, syöttää siihen virran vanhalla muuntajalla, säätää jännitteen etuvastuksella, jne. Näillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä laadukkaan ja pitkäikäisen LED-valaistuksen kanssa.
Pari sanaa tekniikasta
Cariitti tuotteissa käytetään viimeisintä led-teknologiaa. Näin tuotteisiin saaadaan matala rakenne hyvä valoteho, pieni energiankulutus, erinomainen tärinäkestoisuus, sähköturvallisuus, matala pintalämpötila ja erittäin pitkä elinikä.
Ledin käyttöiäksi mainitaan usein 100.000 tuntia, ledin polttoikää ei voi kuitenkaan suoraan verrata perinteisiin valonlähteisiin. Ledin valovirta alenee käyttöiän myötä 100 % - 1 %. Näin ollen tulisi polttoiän yhteydessä aina ilmoittaa myös valonalenema %. Tämä valon aleneman nopeus on riippuvainen puolijohde-elementin toimintalämpötilasta. Perinteisessä 5 mm ledissä lämpö ei pääse johtumaan pois puolijohde-elementistä niin tehokkaasti kuin pintaliitosteholedissä. Cariitti valaisimissa käytetään uusimman teknologian pintaliitosteholedejä joiden käyttöikä on 50.000 tuntia - 30 % alenemalla. Valoa riittää siis yli kuudeksi vuodeksi - tauotta.
Valonalenema
Oheisesta kaaviosta ilmenee eri valolähteiden, hehkulampun, 5 mm ledin sekä nykyaikaisen teholedin valonalenema % käyttöiän mukaan. Oheisiin tuloksiin päästään kun olosuhteet ovat ohjeiden muikaiset mutta jos ympäristölämpötila nousee yli +40 C asteeseen lyhenee ledien polttoikä huomattavasti.
Led-valaistus käytännössä
Markkinoilla on paljon myös ristiriitaista ja väärää tietoa ledejä koskien. On myös tuotteita joista puuttuu ledien pitkäikäisyyden turvaava elektroniikka ja näin polttoikä voi jäädä jopa alle 100 h. Led-valaistuksia on toteutettu paljon hyvin lyhyessä ajassa. Osassa toteutuksia ei kuitenkaan ole aina ihan tiedetty miten kokonaisuus tulisi hoitaa. Väärän- ja puutteellisen tiedon johdosta osa on jo ehtinyt tuomita koko led-valaistuksen. Samoin kävi aikanaan halogeeneille jotka nyt ovat laajalti käytössä lähes joka paikassa.
Ledejä ei ole hyvä asentaa yli + 40 C ympäristölämpötiloihin sillä silloin niiden polttoikä laskee dramaattisesti. Jotkut suomalaiset yritykset markkinoivat ledejä saunaan. Lämmössä ledin valovirta alenee ja kuumuus tuhoaa lopulta ledin. Lue Tekniikan Maailman artikkeli TM 1/04 rakentajan maailma. Pakkanen ei ole ongelma ledille, päinvastoin ledin valovirta kasvaa pakkasessa. Lue Sähkö & Tele lehden 8/2004 artikkeli jossa Teknillisen korkeakoulun valaistuslaboratorio kirjoittaa ledeistä uutena valonlähteenä.
109. iso S25.5.2006 klo 23:10
LED = Light Emitting DiodeEnnen joulua oli siinä hilkulla etten ostanut led-ulkovalosarjaa mutta askartelin kuitenkin vanhoista halvoista sarjoista pari toimivaa (8 lamppua pimeni siinä vaiheessa kun sain ne pensasaitaan). Led-sarjat ovat kalliimpia kuin ne tavanomaiset rimpulat mutta ne voisivat toimia seuraavanakin jouluna.
Minulla on tässä led-taskulamppu. Kun sen "valopäätä" kurkistaa niin 3 pallukkaa siellä näkyy. Tässä yksi led-malli:
http://kelloggplastics.com/thatsanorder/images/Rou nd_Facet_25_Light_String_LED_(light_emitting_diode ).jpg
110. Jaska25.5.2006 klo 23:18
Suurkiitos sähkömies Simpaselle! Tulipa rautaisannos sähkötekniikkaa, ulalla olen tosin muustakin tekniikasta. Löytyiväthän LEDIT netistäkin, olisi pitänyt tsekata jo ristikkoa ratkoessa, niin kuin yleensä teenkin outojen sanojen kohdalla. Englannin LED lienee lyhenne, ja siihen vaan i perään, niin saadaan näppärästi uusi sana suomen kieleen. Tulipahan opittua. Käännöstä olisi kai tässä tapauksessa turhaa yrittääkään.
111. Libero25.5.2006 klo 23:30
Jaska: Kielitoimiston sanakirjan mukaan ledi on hohtodiodi.
112. Hessu26.5.2006 klo 00:03
Tässä vielä Wikipedian aika kattava selonteko:http://fi.wikipedia.org/wiki/LED
Ledejä ei nykyään pääse mihinkään karkuun, kun niitä on käytännössä joka ikisessä sähkölaitteessa. Tässä juuri katselen, miten monitorin alalaidassa ja näppäimistössä loistavat kirkkaan vihreät ledit merkkinä laitteiden päälläolosta. Optisen hiiren pohjassa taas on melkoisen kirkas punainen ledi. Päätä kääntämällä näen lisäksi ympärilläni kymmenkunta punaista, vihreää ja keltaista lediä sekä yhden sinisen ledinäytön. Kauko-ohjaimet taas toimivat infrapunaledien avulla.
Avaimenperässäni on lisäksi valkoinen kirkas ledivalaisin. Tosi kätevä laite.
113. Antti Viitamäki26.5.2006 klo 11:45
Pari päivää sitten näin taskulampun, jossa valon toi viisi kappaletta näitä uusia super-ledejä. Keskellä oli laser. Kiva lelu. :-)Meidänkin kaupunginteatteriin on kuulemma jo ehtinyt ledivalaisimet. Veikkailevat, että parinkymmenen vuoden päästä tehdään ledeillä melkein kaikki. Ne ovat kestävämpiä, taloudellisempia, ne lämpenevät vähemmän ja niitä voi helposti laittaa vieretysten niin monta tuhatta kuin haluaa - ja luoda esimerkiksi minkä tahansa värin, tietokoneohjatusti.
Ledejä näkee myös tienvarsissa nykyään. Pikkutolppa, jossa on yksi tällainen super-ledi (mikä lie olikaan virallinen nimi), valaisee todella hyvin.
114. Matti29.5.2006 klo 19:21
Mahtavatko Tuusulan moottoritien alkupäässä oleva ympäristötaideteos myös sisältää ledejä. Luin jostakin, että niiden tehonkulutus on valotehoon nähden hämmästyttävän pieni.iso S, minäkin taistelen aina joulun alla ne vanhat tuikkuvalot aitaan. On haastavaa etsiä ja vaihtaa kesän aikana hapettuneet lamput, kun yksi viallinen aina pimentää kahdeksan lampun ryhmän. Mutta periksi ei anneta. Suhtautumiseni lienee samansuuntainen kuin omasi Auliksen ristikoihin.
115. iso S29.5.2006 klo 20:05
Sittenhän homma vasta haastavaksi menee kun ryhmästä on simahtanut kaksi lamppua. Silloin yksinkertainen kierrätys testatuksi toimivan lampun kanssa ei paljasta syyllistä. Onneksi tulin aikoinaan ostaneeksi halvan yleismittarin. Irrotetun lampun vastuksen mittaaminen löytää vialliset. Näihin härveleihin käytän siis dopingia, Auliksen kanssa painin luomupohjalta.
116. tjn29.5.2006 klo 21:23
Matille ja äSSälle helppo vinkki viallisen lampun löytämiselle ilman yleismittariakin. Litteällä ( 4.5 V) patterilla on helppo löytää viallinen lamppu, sillä se kiilu yhtään yhdistettäsessä patterin napoihin. Se on hämärän hommia, ellei jopa pimeän töitä, sillä ei ne terveetkään lamput kummoisesti kiilu näin pienellä jännitteellä. Eron kuitenkin huomaa kun yksi kerrallaan ne testaa. Konsti toiminut ainakin minulla moitteetta vuositolkulla.
117. iso S29.5.2006 klo 21:42
Hyväpä hyvä ja varmaan mittaria halvempi ratkaisu jos ei omista kumpaakaan. Minulla on mittari muttei patteria. Nykyisissä vehkeissä ei juurikaan niitä käytetä.Mummonaikaisissa taskulampuissa sellaista tarvittiin ja mummo pystyikin patterin "kieliä" maistamalla kokeilemaan kuinka pitkään reissuun sen patterin varassa voi lähteä. Siinäpä haastetta yhteistyökumppaneille: kuka maistaa kuinka paljon kännykän akussa on puheaikaa?
118. Matti29.5.2006 klo 21:52
tjn, ihan hyvä vihje. Ovat 3 voltin lamppuja, joten enemmän kiiluu testattaessa kuin loppusijoitettuna. Mutta lampun pesäkin on välillä hapettunut. Työntämällä lamppu pari kertaa pesään ja irti sitten auttaa. Niin tai näin, hullun hommaa.
119. Ari29.5.2006 klo 22:03
Vihjeeksi: Kannattaa kuivattaa lamppusarja jossain lämpimässä paikassa käytön jälkeen ennen varastointia.
120. Eki4.10.2010 klo 15:15
Tällaisia hauskan polveilevia keskusteluja käytiin toukokuussa 2006.
121. 05.10.2010 klo 16:33
Taisi olla herrasmiehiä kaikki? RA taisi olla ainoa kauniimmansukupuolen edustaja.
122. Eki5.10.2010 klo 16:48
Libero ja corona lienevät naisia ja Kepasta ei ota selvää.
KOMMENTOI