KESKUSTELUT > RISTIKOT > LATINAN ARVAT
2578. Latinan arvat
EN29.4.2006 klo 14:00
Aamulla ratkaisin taas ristikkoa, jossa oli vihjeenä "Latinan arvat". Ratkaisusana oli, niin kuin ennenkin, ALEAT. Onko se laatijoiden mielestä latinan monikko? Tuntuu yhtä pahalta kuin "Tule Elisa Shopitiin". Onko ruotsin tytöt FLICKAT?2. Eki29.4.2006 klo 14:03
On täällä puhuttu asiasta. Samanlaisia monikkoja ovat atat (muurahaisia) ja anakset (sorsia). Niitäkin valitettavasti näkee.
3. kp29.4.2006 klo 14:47
Muistuu mieleeni aikoinaan, kun Helsinki Medialle tulinlaatimaan, niin heidän kiertokirjessään luki aikoinaan sana
ULA. Tätä ei voi panna monikkoon, eli panna t-kirjainta perään. Koska ULA sana on jo monikossa.
Eli ultralyhyetaallot. Näinhän se on.
4. Taata29.4.2006 klo 15:23
Nyt menee tosi paksuksi. Kautta historian on melkein jokatoisessa ristikossa ollut ulat. Kolmikirjaimisia sanoja sorsi-
taan jostain syystä ja tämän vuoksi KP et saa lykätä ristik-
koosi sanaa ULA. Jos lauseeseen saat sopimaan, niin ehkä
siellä menee sitten.
5. kp29.4.2006 klo 15:31
ULA menee tietenkin lauseessa.
6. Taata29.4.2006 klo 15:38
KP!Saako ristikkoon laittaa sanaa ASAT? Onko ihan jees?
7. kp29.4.2006 klo 19:08
ASAT on ristikossa ollut ja on
8. raukoo29.4.2006 klo 19:16
en ole koskaan käyttänyt ulat sanaa, mutta asat kyllä,eikös se ole myös ihmisen nimi? asa isa Åsà?
9. kp29.4.2006 klo 19:24
raukooKaikki on ruotsalaisia naisia. Asa/Åsa on naisen
kaksi kirjoitustapaa...
10. kp29.4.2006 klo 19:34
Tai oikastaan pitäisi olla Åsa/Asa, koska Åsa on ruotsalaisenalmanakan nimi.
11. tonimikael29.4.2006 klo 23:58
kp, paitsi että korvataanko sittenkin å aa:lla? Eli Åsa olis Aasa ja Åke on Aake.Samalla laillahan ä korvataan ae:lla ja ö oe:lla.
12. Antti Viitamäki30.4.2006 klo 11:48
En ole koskaan kuullut, että Åsa voidaan noin vain korvata Asalla. Onko asiasta jotain faktatietoa saatavilla?Tähänhän ei nyt pidä sotkea sitä, että netissä ruotsalainen Å kirjoitetaan A:lla - samoin kuin Ä korvataan A:lla ja Ö O:lla. Se johtuu siitä, että jotkin merkkijärjestelmät ja esim. nettiosoitteet eivät yksinkertaisesti tue skandeja.
Ei se oikeuta meitä laittamaan ristikkoon vaikka nyt sanoja TYLPPA, TORKY tai SAHKO.
Ainoa Asa, jonka minä laittaisin monikkoon, on televisio/radiomerkki. Filmisana ASA on lyhenne, joka laitetaan luvun perään ilmaisemaan, että kyse on filmin herkkyysmerkinnästä. Sen monikkomuodolle ei ole mitään perustetta.
ASAT on myös erään entsyymin tieteellinen merkintätapa.
13. Taata30.4.2006 klo 12:10
Åsa nimi yleistyi Suomessa 1900- luvun jälkipuolella. Huippuvuosina 1960-99 yhteensä 666 kappaletta ja yksinomaan
naisilla.
Asa on huomattavasti harvinaisempi nimi Suomessa. Vuosi-
sadan aikana miehillä 33 kertaa ja naisilla 3 kertaa.
Nyt pitää huomioida virheellisistä sosiaaliturvatunnuksista
eli henkilötunnuksista aiheutuneet virheet eli nimi ei todelli-
suudessa ole välttämättä molempien sukupuolien käytössä toisin kuin esim. Vieno, Outi ja Rauni.
14. corona4.5.2006 klo 21:55
Olen tässä kevätsiivouksen lomassa käynyt läpi keskeneräisiä ristikoita ja nyt vuoroon tuli tehtävä vuodelta 2004 (ei Sanaris-tuotantoa).Kysymyksessä on Niili-joen monikollinen muoto ja asiani selkenee vihjeen kautta: VALKOINEN SININEN.
On totta, että Niilin kaksi suurinta päähaaraa ovat Valkoinen-Niili ja Sininen-Niili, mutta voiko niistä todellakin muodostaa monikollisen ratkaisusanan -> NIILIT.
Yritän kyllä kouluttaa itseäni suurpiirteisemmäksi, mutta joskus vain aivoissa napsahtaa pikkumaisuuten erikoistunut vastaanotin ja lähettää inhoja signaaleja. Kuten tämän, koska taas purpatan joutavia.
15. kp4.5.2006 klo 22:15
MaantiedeNiilin kahdesta päähaarasta Valkoinen Niili alkaa Victoriajärvestä ja Sininen Niili Tanajärvestä Etiopian ylängöltä. Molemmat haarat virtaavat pitkin Itä-Afrikan hautavajoamaa, ja yhdistyvät Sudanin pääkaupungissa Khartumissa
Äkkiseltään katsoen olisi kaksi Niiliä, ennenkuin tulee yksi
Niili.
16. corona4.5.2006 klo 22:52
Sitten on hyväksyttävä monikollinen muoto, jos Niili-jokea tutkii sen syntymekanismin mukaan.Eräässä toisessa ristikossa muuan monikkomuoto jäi kaihertamaan ajatuksen juoksuani.
Kyseessä on fiktiivinen henkilö OTHELLO, jonka monikkomuoto esiintyi ristikossa. Googlella metsästin sille kaveriksi sopivia henkilöitä/henkilöhahmoja, mutta huonolla tuloksella.
Myönnän auliisti etteivät hakumenetelmäni ole hanskassa ja huteja tulee siitä johtuen alvariinsa, joten menköön saivartelun piikkiin tämäkin kommentti.
Mutta miksi vaivautua tuollaista miettimään; kas siinäpä kysymys vailla järjellistä vastausta.
17. Eki4.5.2006 klo 23:02
Eikö voisi ajatella, että Esko Salmisen esittämä Othello poikkeaa esitykseltään jonkun toisen näyttelijän esityksestä ja vaikkei juuri poikkeaisikaan, he olisivat näytelmien Othellot. Ja kyllähän Othelloja maailmalla on, siis siksi nimettyjä ihmisiä ja eläimiä.
18. Jaska4.5.2006 klo 23:20
OTHELLOT? Onhan Othello sekä näytelmä että ooppera, siinähän sitä on kaksi Othelloa. Monikkoa voidaan käyttää myös vertailtaessa kahden ohjaajan näkemystä tai kahden näyttelijän/laulajan roolia Othellona, esim. vihjeenä Domingolla ja Sirkiällä eritasoiset, ratkaisusanana Othellot. Monissa meidänkin oopperamme produktioissa on kaksoismiehitys, joissa tällainen monikollinen vertailu tulee kyseeseen. Kyllä niitä on arvosteluissa joskus näkynytkin. Miksikö vaivautua tällaista miettimään, no esim. siksi että emme suoralta kädeltä tuomitsisi "syvällisiksi" asioita, joita emme ymmärrä tai jotka tekisimme/sanoisimme itse toisin.
19. corona4.5.2006 klo 23:21
Asia on selvääkin selvempi. Lumikit ja Tuhkimot, kavereinaan Peter Panit, Pecos Billit, Robin Hoodit, Nalle Puhit, Ihaat, Nasut, etc. Riittähän näitä.
20. Eki4.5.2006 klo 23:36
Entäs toisin päin? Nykäsestä ja Pesosesta löytyy torut muttei sanaa toru. Voiko sanaa toru käyttää?
21. corona4.5.2006 klo 23:41
Huh heijaa Eki ja Jaska, heitittekin sitten oikein olan takaa kunnon murikat. Kuten huomasitte, Siitähän Minä en sitten tykännyt yhtään, vaan saittepas soraryöppynä takaisin.
Mutta hitsit vieköön ja vitsit sikseen! Nyt ei auta muu kuin vaieta ja uskoa Isompiaan.
22. corona4.5.2006 klo 23:49
Toru Turo-puku päällä ja tuo ilmi toru. - Kyllä, kyllä, oikeassa olet. - Huono on Rotu, mitä torut!
23. Jaska5.5.2006 klo 00:04
En toru sanan toru käyttäjää. Toru sinä jos haluat. Et saa siitä toruja, koska rike ei ole suuri. Annan siitä yhden torun, jos sitäkään. Kielitoimisto pitäköön kaikki torut mahassaan
24. Libero5.5.2006 klo 01:04
Sana 'toru' kuuluu luontevasti samaan sarjaan kuin esimerkiksi sanat 'puolustusvoima' tai 'ilmavoima'.Jaska: Eräs tuttavani on hiljattain jäänyt Suomen ilmavoimasta eläkkeelle. Kielitoimisto pitäköön kaikki ilmavoimat mahassaan. :)
25. iso S5.5.2006 klo 08:20
Onhan Othello pelikin:Othello-peli koostuu pelilaudasta, jossa on 8x8 ruutua. Pelin pelaamiseen tarvitaan kaksi pelaajaa, jotka asettelevat vuorotellen nappuloita pelilaudalle. ...
www.cs.helsinki.fi/u/ainkovaa/Othello/dok.html
Entäs totkut eli perkeet? Onko niillä yksikkömuotoa? Jos olen perkaamassa ahvenia ja siihen pöllähtää yllättäen Lee Marvin hinkumaan perkuujätettä vaikkapa myyrien karkotustarkoitukseen (kuulemma hurja myyrävuosi menossa) niin pitääkö minun antaa kaikki perkeet vai riittäisikö yksi perke Leelle?
26. kp5.5.2006 klo 08:42
perkeet? Se on minusta samanlainen sana, kuin housut, sakset.
Perkeet on yksikkömuoto.
27. iso S5.5.2006 klo 09:09
Jos sakset on yksikkömuoto niin onko saksi puolikkomuoto? Esimerkiksi vioittuneella ravulla voi olla vain yksi saksi. Housutkin ovat yksiköllisemmässä yksikkömuodossa varsinkin yhdyssanoissa: housupuku, husumalli. Saksalaisia pidetään nahkahousukansana. Tarjouksessa voi olla gaprihousua. (tässä on toinen virhe, mutta se on mainoksen syy, ei minun!)
28. iso S5.5.2006 klo 09:10
husumalli, hosumalli, housumalli, nakkisormimalliesimerkki!
29. corona5.5.2006 klo 09:28
Vain yksi perke Leelle ruotineen. Mitähän sitten tapahtuu, jos syötävässä sattuisi olemaan rutto (todennäköinen tartuntalähde turo)? Mutta ei huolta, rutto ei tapa, ainoastaan saa etovan olon ja muistutuksen siitä, että ei pidä koskea ja syödä kaikkea mitä mieli tekee. Koska luonnon helmassa ollaan, niin lepoalustaksi kelpaa ruot ja taustamusiikkina suhisee ruuot. Kyllä se pirullinen olo noilla eväillä rutosti paremmaksi tulee.p.s.
vihje: tumman miehen nimisiä
30. corona5.5.2006 klo 09:58
Taustamusiikkina ei soi ruuot, vaan ruo'ot.Rutosti (periytyy lapsuuden kielimaisemasta) = paljon, reilusti, runsaasti, rutkasti
ruot = heinäkasat ymv. -> yks. ?
ruoot = kaislat -> yks. ruoko
31. Eki5.5.2006 klo 10:02
ruot > ruko
32. corona5.5.2006 klo 10:56
Eli samaa kaavaa kuin:juko -> juot - täky -> täyt - näky -> näyt.
Jukopliut, juot itsesi känniin, sitten rukoilet ettei siippasi ruotisi tekemisiäsi liikaa.
33. corona5.5.2006 klo 11:44
Koska väärinkäsityksiä voi syntyä ilman taka-ajatuksia, niin sanottakoon, ettei tuo huumoriksi tarkoitettu (sitähän minulla on rajallisesti) jäkipuinti ole tarkoitettu henkilökohtaisesti kenellekään arvon saittilaisista."Jukopliut, juot itsesi känniin, sitten koruilet ettei siippasi toruisi tekemisiäsi liikaa."
Täky täyttää tehtävänsä:
> koruilla = puhua puutaheinää tekemisistään ja samalla kehua ylistävin, ylitsevuotavin sanoin siippaansa tämän suurenmoisuudesta ja ainutlaatuisuudesta tässä universumissa
34. Tuulia5.5.2006 klo 15:34
Nyt aloitan saivartelun: ALEA on arpakuutio, monikossa ALEAE,
arpa on SORS, monikossa SORTIS.
35. Juha N6.5.2006 klo 18:46
Jatkan saivartelua. Eikö monikkomuoto ole SORTES ja sen sijaan yksikön genetiivi SORTIS?
36. kp6.5.2006 klo 20:13
Minä sanosin, jos alea pitää monikkoon panna se on aleat.Perusteluni. Matt pannaan suomessa monikkoon Mattít.
Niin miksei Alea olisi aleat, vaikkakin se on latinaa.
37. Jaska6.5.2006 klo 20:37
Juha N, mitä saivartelua tuo muka on, jos ystävällisesti oikaiset Tuulian virheen. SORS (feminiini) kuuluu siis kolmanteen deklinaatioon, genetiivi sortis, monikko sortes, gen. sortium. Tarkoittaa lisäksi mm. onnea ja kohtaloa. Ensimmäisessä deklinaatiossa (f), kuten ALEA, yksikön genetiivi ja monikon nominatiivi ovat samanlaiset, aleae, monikon gen. alearum. Alea ei tarkoita yksinomaan konkreettista arpakuutiota, onhan sillä vertauskuvallinenkin merkitys: alea iacta est. Tuskin Caesarkaan mitään noppia hypisteli päättäessään ylittää Rubiconin.
38. Teppo6.5.2006 klo 21:19
Kohta ne atat ovat taas muurahaisia.
39. kp6.5.2006 klo 21:27
Eivät ole. Atta on muurahaisuku.
40. Teppo6.5.2006 klo 21:33
Oletko käyttänyt , kp, ristikossa sanoja Mattit ja Aleat ja ovatko ne tosiaan osuva vertauskohde?
41. corona6.5.2006 klo 21:39
Kysyn teiltä, te Viisaat Tietäjät, sanaperheen SAIVARRELLA -> SAIVARTELU -> SAIVARTELIJA etc. syntyhistoriasta. Omaan korvaani sanat sointuvat miellyttävinä, mutta merkitykseltään ne ovat epämiellyttäviä kiviriippoja kannettavaksi.Eikä SAIVAR sananakaan hassummalta näytä, mitä nyt päätä täytyy raapia tavallista enemmän otusta ristikkoon tällätessä.
42. Teppo7.5.2006 klo 13:04
En taida taaskaan saada vastausta ja olkoon sitten niin. Luotan parhaiden laatijoiden arvostelukykyyn sanojen valinnassa. Ei kaikilla tarvitse minun puolestani olla samanlainen kriitiikki. Jos taas laatijan sanastossa on muutenkin paljon kuonaa, siinä sivussa menee outoja monikkomuotoja tai epäitsenäisiä sanoja ilman että ne hyppäävät esiin. Enemmän hyppää silmiin joku yli 10-kirjaiminen hyvä sana, koska se poikkeaa niin paljon muusta sanastosta. Joidenkin laatijoiden ristikoista niitä hyviä pitää etsiä miinaharavalla (yli 10 kirjainta!).
43. kp7.5.2006 klo 13:20
TeppoPitää tässä ristikoitakin laatia. Ei täällä voi alvariinsa olla.
Mattit on ollut ristikossa. Hyvä kulma sana. Alea, vaikka se
on latinaa se "suomennettuna" on Aleat. Monikossa alea
ei ole ollut ristikossani.
44. Teppo7.5.2006 klo 13:29
En ymmärrä suomennusperustetta.
45. kp7.5.2006 klo 13:33
Vieraskieliset sanat "suomennetaan", että pannaan tee loppuun. Sama se sitten on onko sana englantia tai latinaa.
46. ile7.5.2006 klo 13:43
Kielitoimiston sanakirjasta löytyy sanalle ULA monikon nominatiivin taivutusmuoto ULAT, joten eiköhän tämä riitä perusteeksi käyttää sanaa ristikon ratkaisusanana sikäli, kun se on 'pakko' laadintaan mukaan laittaa.
47. Taata7.5.2006 klo 15:38
Järki voitti, Ile! Hyvä näin! Menneiden sukupolvien työt pe-lastettu KP:n kynsistä.
48. kp7.5.2006 klo 15:45
TaataEi minun kynsistäni, vaan Helsinki Median.
49. Teppo7.5.2006 klo 15:47
En ymmärrä vieläkään suomennusperustetta.
50. Eki7.5.2006 klo 16:16
matkoja = iterit?
51. Taata7.5.2006 klo 16:18
Ei mene täälläkään kaikki jakeluun. Sanotaanko me, ettäaletaan pelaamaan alea tai jopa aleaa? Sana ei ole meillä
käytössä ja siksi monikkomuoto ALEAT on hihasta vedetty.
Esim. BAND on englantia, mutta on bändi muodossa omittu
suomenkieleen ja siksi myös monikkomuoto bändit on ole-
massa. Onko KP selvää tähän saakka?
52. Eki7.5.2006 klo 17:21
onsiloita = Kaarit?
53. Taata7.5.2006 klo 18:53
Matka latinaksi iter, monikko iteri Erkki Vuokilan kirjan mu-kaan, mutta ei käytetä suomenkielessä tätä sanaa joten monikko ITERIT on vedetty mistä lie.
Onsilo Kaar ristikkoalan desantti, Astalon miessiippa!
Oikein Ekillä huumori kukkii kirjassaan. Sisäpiirijuttu tämä,
ei kannata vaivautua!
54. Sikar7.5.2006 klo 19:44
Entäs tämä sitten?Suomessa käytetään tietyistä paperivuokaleivonnaisista kahta eri nimeä: muffinssi ja muffini. Englannissa se on yksikössä muffin ja monikossa muffins. Muffinssiin on korva jo niin tottunut, että muffini kuulostaa teennäiseltä.
55. Jukkis7.5.2006 klo 20:12
Pinssi on toinen samantyyppinen sana.
56. Eki7.5.2006 klo 20:22
Pesonen tuntee noista vain muffinin.Kielosessa on jo pinssi: painonapin tapaan kiinnitettävä rintamerkki
Muffinsi ja muffinssi ovat edelleen "paremmin: muffini"
57. marjaana7.5.2006 klo 20:29
jos millään jaksaisi, niin tuostahan saisi hyvän säieaiheen; sanoja, joilla on erilaisia kirjoitusmuotoja tyyliin:muffinssi - muffinsi- muffini
pizza - pitsa
ameba - ameeba
kiwi - kiivi
58. Juhani Heino7.5.2006 klo 20:48
On jo saatukin:http://www.sanaristikot.net/keskustelut/index.php? ryhma=0&p1=vast.php&p2=info_3.php&id=1198&alku=570 &t=k1
59. Juhani Heino7.5.2006 klo 20:50
[tarkemmin sanoen ei kirjoitusmuotoja vaan pinssi-muffinsi -tyyppisiä]
60. Eki7.5.2006 klo 20:53
Muutenkin on puhuttu kirjasta ja kirijasta, Australiasta ja Austraaliasta, amebasta ja ameebasta, araliasta ja araaliasta jne. ja että tulisko vanhoja muotoja käyttää eli ei.
61. corona8.5.2006 klo 12:40
saivarella”Pikkumaisuutta eli kuvaannollisesti hiusten halkomista merkitsevä SAIVARELLA on johdos täin munaa merkitsevästä vanhasta OMAPERÄISESTÄ sanasta SAIVAR. Myös TÄI on ikivanha omaperäinen sana. ...
... Suomen kirjalielessä ’saivar’ on ensi kertaa mainittu Ericus Schroderuksen tulkkisanakirjassa 1637. ’Saivarella’ on tullut kirjakieliseen käyttöön vasta 1880-luvulla. Se mainitaan ainakin jo Ferdinand Ahlmanin ja Kaarlo Forsmanin sanakirjassa 1885. Ahlmanin sankirjassa 1883 on esitetty lyhyempi johdos ’saivartaa’ samassa merlityksessä.”
täi
”... Sana lasketaan ikivanhaan omaperäiseen sanastokerrostumaan kuuluvaksi ja sen alkuperäiseski asuksi on rekontruoitu TÄJE. Suomen kirjakielessä ’täi’ on esiintynyt Agricolasta alkaen. ...”
torua
”... Verbi on muodostettu johtamalla vanhasta omaperäisestä sanasta -> TORA. Murteissa ’torua’ voi nuhtelemisen lisäksi merkitä myös riitelemistä. Suomen kirjakielessä ’torua’ on esiintynyt Agricolasta alkaen.”
lähde:
Häkkinen Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, WSOY 2004
62. corona8.5.2006 klo 12:43
Nyt saivartelen:Sanaa ei kirjoiteta SAIVARELLA, vaan SAIVARRELLA.
63. lippe11.6.2006 klo 20:58
mitä nyljin tarkoittaa, itsekkö nyljin vai tarve-esine nyljin?
64. tero15.6.2006 klo 08:59
Tuolla aiemmin todistetaan ettei sanaa ULA voi panna monikkoon ULAT. Huono ristikkosana se varmaan onkin, mutta näen sille kuitenkin monikkomuodon. Autoradiossani on näyttöruudussa aaltoalueiden kohdalla tekstejä; ULA1, ULA2, ULA3 ja sitten jokunen muukin kuin ULA. Nyt jos haluan puheessa viitata näihin tallennuspaikkoihin, joihin voi ULA-kanavia tallentaa, niin saattaisin hyvinkin sanoa ULAT. Lyhenne on niin vakiintunt, että mielestäni sitä voi käyttää sanana jolla on myös monikko. Vai olenko ihan ulalla?
65. tonimikael15.6.2006 klo 09:38
Osa Terosta on ulalla. Se hakkaa urosta telalla.Onko ULA-sanan monikon partitiivi ULIA?
Hih :)
66. tero15.6.2006 klo 11:50
Mielenkiintoinen kysymys...PULAT PULIA
AULAT AULOJA
SULAT SULKIA
UULAT UULIA
ULAT ULIA...niin kai se sitten olisi...SULOJA ne tuskin olisivat :)
67. Taata15.6.2006 klo 15:09
Kautta historian ovat ulat olleet ristikoissa ja ovat myösedelleen.
68. iso S15.6.2006 klo 15:25
Geologisesti katsottuna ei niin kovin kauan sitten väitettiin että maa on aina ollut litteä ja on edelleen. En pidä tuollaista "näin on aina ollut" -perustelua kovin hyvänä. Tero-tyyppinen perustelu tehoaa minuun paremmin.Itse olen käyttänyt graffiti-vertausta millä pystyy jossain määrin perustelemaan minkä tahansa sanan monikoimisen, leikkisästi puhuen verbejä myöten! Oletetaan että huligaanit ovat spreijanneet seinään suuren määrän hässäkänkuvia ja ula-sanoja. Lintulahden luostarin abbedissa on tulossa paikalle eikä hänen mieltään haluta pahoittaa. Kaikkea ei ehdi puhdistaa, joten annetaan määräys hinkata pois hässäkät ja ohittaa ulat.
Ratkojana en menetä yöuniani jos ristikossa tulee harvakseltaan vastaan ulat. Laatijana yritän toimia niin että muille tapahtuisi näin harvemmin kuin minulle (jos ratkon omiani, se tapahtuu yleensä vain vahingossa ja loppuu kun tunnistan laatijan).
69. Taata15.6.2006 klo 15:42
Arkistoimani ristikkoaineisto tukee kiistatta, että ulat ja atatovat olleet ainakin vuosikymmeniä hyvin käytettyjä lukuisis-
sa ristikoissa. Nyt "virheen" havaitseminen jälkikäteen on
kovin myöhäsyntyistä ajattelua. Parempi myöhään kuin ei
milloinkaan kuten tässä dekkarikirjailijan tapauksessa? Voi
aikoja, voi tapoja! Menneiden ristikkopolvien työt häpäis-
tään, kun ollaan muka niin viisaita. Suhdanteet ovat nyt
sellaiset, mutta huomenna kaikki voi olla onneksi jo toisin. Toivossa on hyvää elää muillakin kuin lapamadoilla.
70. Eki15.6.2006 klo 15:52
Missä merkityksissä meidän on edelleen hyväksyttävä atat?
71. Taata15.6.2006 klo 15:56
Ex-aineita ja ex-paineita sekä Korkeasaaren ja KP:n nyky-elättejä! Ei tässä pelkässä menneisyydessä eletä vaan asia-
linjalla ollaan. Kyllä kansa tietää!
72. tjn15.6.2006 klo 16:55
Minun ainakin on helppo mieltää ULAT.Muistelen nimittäin, että joskus kauan sitten, kun Yleisradiossa oli vain kaksi "kanavaa", yleisohjelma ja rinnakkaisohjelma, ne numeroitiin - 1 ja 2. Radiolähettimiä alettiin kutsua lähettämänsä ohjelman mukaisesti "ula 1" ja "ula 2" :ksi.
"Porin ula 2 -lähetin ei lähetä tänään ohjelmaa huoltotöiden vuoksi".
"Ula 1 - verkossa kuulemme tänään seuraavanlaista ohjelmaa".
Muistaako kukaan (muu) joskus kuulleensa radiosta kuvatunlaisia kuulutuksia?
Tänään YLEllä lienee jo 3-, ehkäpä 4-verkkokin jo käytössä ulataajuuksilla.
Näillä perusteilla hyväksyn kohdaltani myös monikon ULAT.
73. tonimikael15.6.2006 klo 18:55
Taata, kyllä Kansan Paljous tietää? ;)
74. Eki15.6.2006 klo 21:28
Onko ajatus tällainen: jos jotain sanaa on paljon käytetty ristikoissa, niin jotta emme epäkunnioittasi vanhoja laatijapolvia, sellaista sanaa ei saa vältettäväksi mainita myöhemminkään tai kieltää asiallisten syiden vallitessa? En puhu sanasta ulat vaan esim. sanasta atat merkityksessä muurahaisia. Onko esim. sitä oikeasti joku varteenotettava laatija käyttänyt alokaskautensa jälkeen? Jos joku on, en tarkoita, että häntä pitäisi sen takia suomia. Virheitä tekee jokainen.Kysymykseni on asiallinen. Toivon asiallista keskustelua.
75. tjn15.6.2006 klo 22:54
Eki:Ajatuksia saattaa olla yhtä paljon erilaisia kuin ajattelijoitakin. Meikäläiselle kyllä käy se, että asiavirheet voisi korjata aina ja heti, kun uutta tietoa tulee. Tieto on silloin faktaa eikä mutua.
KOMMENTOI