KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > NAISPUOLINEN HALTIA?
↶ Takaisin aiheisiinSiirry alalaitaan ↓

2277. Naispuolinen haltia?

Ratkoja RR10.1.2006 klo 17:52
Taruolennosta on siis kyse, ei mistään velkakirjan haltijasta ;-D

Haltiatar? (itse käytän tätä)
Haltijatar? (ristikosta löydetty)
Haltiajatar? (sanomalehtiartikkelissa nähty)
2. Juhani Heino10.1.2006 klo 18:19
Se on selvä juttu, että naispuolinen haltia on haltiatar. Mutta perusmuodosta (haltia / haltija) onkin jo epäselvyyttä - muistaakseni myös täällä, vaikka nyt en löytänyt säiettä.
3. RA10.1.2006 klo 18:39
Jos nyt oikein tavasin, niin Pesosessa (perussanakirjassa) on vain j:llinen muoto: haltija, haltijatar.

Mutta Juhanin tavoin muistelen, että joku joskus jossain osoitti j:ttömänkin muodon oikeaksi.

Haltiajatar vaikuttaa kirjoitusvirheeltä.
4. tjn10.1.2006 klo 18:44
Synonyymisanakirja ei tee eroa haltian ja haltijan välille ( molemmat = keijukainen, keiju, luonnotar, sinipiika ). Sen mukaan molemmat sellaisenaan tarkoittavat naispuolista 'olentoa'.

Itselleni siten jää epäselväksi, mikä on miespuolinen vastine haltialle, vai tarvitaanko sellaista ollenkaan :-)
5. RA10.1.2006 klo 18:57
Ainakin Pesosessa on haltija ja haltijatar erikseen.

... Merkitys 2: myt. luonnossa tai kodin piirissä vaikuttava uskomusolento, (suojelus)henki, tonttu, keijukainen tms.

Haltijatar: myt. naispuolinen haltija
6. Juhani Heino10.1.2006 klo 19:08
Myös Tolkienin suomennoksissa haltiat ovat koko laji (elves), siis miespuolisetkin.
7. Ratkoja RR10.1.2006 klo 19:45
tjn kirjoitti:
"Synonyymisanakirja ei tee eroa haltian ja haltijan välille."

Hmm, olen aina luullut, että haltija jiillä on proosallisempi tapaus, laki- ja virkakieleen kuuluva sana, kuten viranhaltija, haltijavelkakirja jne. Näissä sanoissa ainakin on virhe, jos kirjoittaa ilman jiitä, eikö vain?

Haltia iliman jiitä on taas mielessäni aina ollut se eteerinen ja tarunhohtoinen olento, kuten Legolas ja Arwen Evenstar.
8. ö10.1.2006 klo 20:01
Haltia on mielestäni parempi, vaikka perusteluni saattaa kuulostaa älyttömältä: Finlandia eikä Finlandija, Korea eikä Koreja, Jevgenia eikä Jevgenija jne.
9. tjn10.1.2006 klo 21:42
Ratkoja RR:
Sori, että oikaisin hieman liikaa. Em. opus antaa 'haltijalle' kaksi merkitystä:
(1) omistaja, hallussapitäjä.
(2) keijukainen, keiju,haltia,luonnotar,sinipiika.
10. Juha-Pekka Kuusela10.1.2006 klo 22:58
Taikaotusten tuntijana haltia,haltija on oikein. Tuo haltiajatar on
hyvin jästi virhe. Eikä haltioita tosiaan ole mies puolisia
tietääkseni lainkaan. Velho päättää taikaolento luennon tähän.
11. Juhani Heino11.1.2006 klo 03:55
Velhon (JPQ:n) näköjään kannattaisi täydentää "tietonsa" (viittaan siihen etten mä ainakaan ota tosissani näitä asioita, toivottavasti ei kukaan muukaan) ja lukea Taru sormusten herrasta.
12. Timppa11.1.2006 klo 23:22
Kielonen:

haltija12
1. henkilö jonka hallinnassa, hallussa jk on; omistaja; käyttäjä, hoitaja. Huoneiston haltija. Tilin, velkakirjan haltija. Toimen nykyinen haltija. Nimen haltija se jolla nimi on. Hänet oli pantu paljon haltijaksi vastaamaan paljosta.
2. myt. luonnossa t. kodin piirissä vaikuttava uskomusolento, (suojelus)henki; tonttu, keijukainen tms. Hyvä, paha haltija. Metsän, kodin, tulen haltija myös →←.
Kuv. Hän on ollut meidän hyvä haltijamme hyväntekijämme. Ilmojen haltija ei suosinut meitä oli huono sää.

Haltia-sanaa Kielonen ei tunne.
13. Juha-Pekka Kuusela11.1.2006 klo 23:34
Juhani Heino: tarkoitus on lukea josko siitä oppisi jotain asiaan
liittyvistä kuvitelmista. Tosin haltijoiden olemassa olosta en ole
varma mutta velhoista olen varma.
14. Jaska11.1.2006 klo 23:42
Onpa omituinen opus tuo Kielonen, jos ei haltiaa tunne. Tai tekijä kyllä tuntee, mutta ei hyväksy? Siinä tapauksessa pitäisi säätää myös haltioitua -verbi muutettavaksi muotoon haltijoitua. Olen varma, että Kielosen tekijä on aivan haltijoissaan, jos kuulee ehdotuksestani. Kertokaa se hänelle.
15. jupejus12.1.2006 klo 01:20
On tuossa vissi ero, jos on haltia tai haltija, mutta ehkä ei ole syytä enää uskoa haltioihin.

Vastaavasti taas valtia kautta valtiatar (myös valtias) on ainakin joskus ollut hyväksytympi muoto kuin valtija. Miten lie nyt.
16. Juha-Pekka Kuusela12.1.2006 klo 02:14
Jaksa: kielonen lienee kielitoimiston tekeleitä? jos on niin
onnetomalta tuntuu heidän kielen puhdistuksensa muutenkin.
17. Eki12.1.2006 klo 02:17
Tämän haltian perusteella vai laajemman tutkimuksen pohjalta?
18. Libero12.1.2006 klo 15:10
Juhani Heino 10.1.2006 klo 19.45:
"Myös Tolkienin suomennoksissa haltiat ovat koko laji (elves), siis miespuolisetkin."

Sama haltia on käytössä Elfquest-sarjakuva-albumien suomennoksessa. Haltiat ovat sekä miehiä että naisia ja kaikkea muuta kuin eteerisiä.

Näistä fantasiakirjojen ja -elokuvien uskomusolennoista, siis haltioista, olisi outoa käyttää sanaa haltija. Eivät he ole lainkaan haltijatyyppiä. Kun saduissa on haltijoita ja haltijattaria, niin heitä on kaksi per satu: hyvä ja paha. He eivät esiinny parvittain eivätkä heimoittain kuten haltiat. Haltijat ja haltijattaret ilmestyvät ihmisten elämään hetkittäin upeissa puvuissa ja heiluttavat usein taikasauvaa.

Haltiat tuntuvat edustavan lajina hyvää. Heidän vihollisiaan ovat pahat ihmiset, omana lajinaan. Haltioissa on silti runsaasti inhimillisiä piirteitä, mutta haltijoilla on vain kaksi ominaisuutta: he ovat joko hyviä ja kauniita tai pahoja ja rumia.

Nykäsessä haltia ja haltija näyttävät merkitsevän samaa. Kun Kielosesta aikanaan ilmestyy uusi painos, sanakirjassa lienee jälleen haltia.
19. Hui_hai12.1.2006 klo 16:27
Kun täällä on viittailtu kirjallisuuden haltioihin ja otettu esille lähinnä Tolkienin haltiat, niin tarjoanpa toisenkin kirjoitusasun ehdolle. Tony DiTerlizzin Spiderwickin kronikoiden ykkösosa on nimeltään Haltijakirja ja siinä kirjassa (kuten koko sarjassa), puhutaan nimenomaan ja aina haltijoista, ei haltioista.
20. JPQ12.1.2006 klo 16:49
Eki: ihan yleisen kokemuksen sen pohjalta miten olikos tietotekniikan
liitto,ja kielitoimisto molemmat kehittävät sanoihin suomennoksia.
21. tero12.1.2006 klo 16:59
Hirveästi en vetäisi tähän mukaan minkään Tolkienin romaanien suomennoksia. Kyse on vain käännöksestä. Maailman joka kolkalla on omat mytologiansa ja vanhat taruolentonsa, eivätkä ne voi olla joka paikassa samoja, tai samoilla ominaisuuksilla varutettuja. Kuitenkin kirjaan pitää valita joku sana kuvaamaan näitä olentoja. Miksipä se ei olisi voinut olla vaikkapa tonttu? Tai mikä muu tahansa. Tolkienin tapauksessa kyseessä on käännös tehty jopa useampaan kertaan, muistaakseni mies haki inspiraatiota myös suomalaisesta tarustosta.
Määrittääkö Harry Potter nyt mitä NOITA tarkoittaa?
22. Libero12.1.2006 klo 17:10
Hui_hai 12.1.2006 klo 16.27:

Olisikin mielenkiintoista tietää, mitä sanaa tai sanoja Tony DiTerlizzi on käyttänyt haltijoista, kun suomentaja on valinnut haltian asemesta haltijan. Jokin painava syy on ollut muun muassa Tolkienin ja Elfquestin suomentajilla, kun he ovat valinneet haltijan asemesta haltian "elf"-sanan suomennokseksi. Käsillä olevissa englannin sanakirjoissa, myös Wikisanakirjassa, "elf" on suomeksi haltija.

Omat havaintoni ja tyypittelyni haltioista ja haltijoista perustuvat pelkästään kirjoihin kuvituksineen sekä elokuviin. Yhtään en ole omin silmin nähnyt, joten todistusaineisto on väkisinkin heppoista. :)
23. Libero12.1.2006 klo 18:03
Korjaan hiukan puheitani: Yhtään haltiaa tai haltijaa en ole luonnossa omin silmin nähnyt. Omin silmin olen tietysti lukenut kirjat ja katsonut elokuvat.

tero 12.1.2006 klo 16.59:

Ilman muuta Harry Potter määrittää, mitä noita nykyajan lapsille ja nuorille merkitsee. Ennen Harrya noita oli jostakin kumman syystä melko yksiselitteisesti Milla Magian näköinen.
24. Hui_hai12.1.2006 klo 18:06
Eipäs kun Matami Mimmin näköinen :-p
25. Marko12.1.2006 klo 18:51
Itselleni haltia on tutuin Dungeons & Dragons-kirjoista. Siellä pomppii myös puolhaltioita.

Ei Harry ole noita, hän on joko velho/maagi, kun eletään fantasiamaailmassa. ;)
26. Libero12.1.2006 klo 19:43
Marko 12.1.2006 klo 18.51:

Puolhaltia on tähänastisista paras haltiatyyppi!

Eikö velho sitten ole sama kuin noita? Voivathan noidat tietysti olla faktaa ja velhot fiktiota.
27. Juhani Heino12.1.2006 klo 19:51
Perinteinen jako on kai ollut että velho (wizard) on mies ja noita (witch) nainen.
28. Marko12.1.2006 klo 20:12
Jos tutustutaan alkukieliseen (englanti) fantasiaan sieltä löytyy sorceress (nainen), mainitsemasi wizard ja witch. Myöskin magiankäyttäjä eli mage, sekä monia muita, tarkkoja eroja en tiedä.

Mielestäni noita on enemmänkin vanhojen satujen perua kuten Grimm.
29. Olavi Kivalo12.1.2006 klo 21:04
Haltija ja haltia ovat lausuttuna niin identtiset, että niiden eroa ei puhutussa kielessä erota. Eli tapahtuipa muinoin... Viitattiin puheessa henkilöön, joka omistaa jotain eli on jonkin haltija, ja toisaalta shamaaniin, joka on haltioissaan eli haltioittensa (suojelushenkiensä) luona. Koska haltija ja haltia kuulostavat samalta, olisi ihme, jos viittausten merkitykset eivät olisi alkaneet myös sekoittua (mikäli niillä nyt oli eri merkitykset). Tältä pohjalta peitsen taitto siitä, kumpi kirjoitustapa on oikea ja mitä haltija ja mitä haltia tarkoittavat, tuntuu turhalta. Mutta asian ihmettely on ihan mielenkiintoista.
30. Hui_hai13.1.2006 klo 08:24
Ja kun kaivellaan lisää synonyymeja, niin Arina Tanemura käyttää Time Stranger Kyoko mangasarjassaan velhon sijaan sanaa Stranger (käännöksessä useimmiten kykenevä).

Kuten Olavi Kivalo totesi: Turhaa, mutta ah niin mielenkiintoistahan tämä ihmettely on:)
31. tero13.1.2006 klo 10:26
Noitaa käytetään myös Carlos Castanedan kirjojen suomennoksessa:
"Anthropologist and author of a number of book describing the teaching of Don Juan, a Yaqui sorcerer and shaman."
32. jupejus13.1.2006 klo 11:08
Joskin turhaa vain, mutta varsin harmiton aihe.
En uskokaan, että kirjailijat olisivat summissa valinneet jiillisen muodon tai jiittömän muodon haltiaan, vaan ovat varmaan itsetykönään sanaa merkityseroineen makustelleet.

Luulisi, että haltijatar ja valtiatar kirjoitettaisiin samalla kurin, mutta niin ei ole. Ilmeisesti ne eivät ole edes sukulaisuussanojakaan.

Haltija korostuu selvimmin sanassa ajoneuvon haltija. Siitä tuskin kukaan käyttää muotoa ajoneuvon haltia.
Vaikkakin, jos eläisimme vielä puujumalien aikaa, niin autokantakin, suuren määränsä ja merkityksen vuoksi, olisi saanut todennäköisesti oman Haltian.
33. airisto13.1.2006 klo 11:33
Olisiko se niin, ettei haltialla ole mitään hallittavaa. Siksi ko. taruolentoa kuvaava sana on vain haltia. (vanhaa perua)
Sen sijaan sitä, joka jotain hallitsee, kutsutaan haltijaksi.
Mene ja tiedä...
Valtiatar 19900 osumaa, valtjatar 311 osumaa.
Onko vallitsee-verbin perusmuoto vallita???
34. airisto13.1.2006 klo 11:34
...valtijatar...
35. Matti13.1.2006 klo 16:07
Entä Halti, onko se Haltiatunturi?
36. Esa Innilä9.3.2008 klo 15:13
No johan nyt on kumma, kun tällaista edes pohditaan. Haltia ja haltiatar ovat taruolentoja. Haltija ja haltijatar (jälkimmäistä ei käytetä ei asiakielessä) esim. asunnon tai auton haltija. On nyt aivan eri asia j:n kanssa kuin ilman, hei haloo! "Airisto" on oikeilla jäljillä.
37. Antti Viitamäki9.3.2008 klo 19:02
PMMP:

Voi että miten söpöä:
sinä haluatkin vain päteä
ja todistettavasti käyntikortissasi "taiteilia",
mut siitä puuttuu jii.
Unoditko, mitä opittiin,
ala-asteella kun kupattiin?

:-)

Jostain olen kuullut, että sanoilla haltija ja tonttu on yllättävä yhteys: tonttu on samaa sanapohjaa kuin tontti ja viittaa olentoon joka on jonkin tietyn alueen (tontin) tai paikan haltija tai omistaja tai huolehtija/kaitsija/vartija.

Hyvin usein varsinkin vanhemmissa suomenkielisissä teksteissä näkee tekijäsubstantiiveja kirjoitettuna ilman j-kirjainta. Sitä kai voi sanoa jopa vanhentuneeksi muodoksi.

Olentoja, jotka "hallitsevat" jotakin tiettyä paikkaa (peltoa, riihtä tai vaikka saunaa), on kutsuttu haltijoiksi tai tontuiksi. Tonttu-sanan eriytyminen yleisesti tietyntyyppistä taruolentoa tarkoittamaan on myöhemmin mahdollistanut myös joulutontut - vaikka ovathan nekin toki tavallaan "joulun vartijoita".

Vanha muoto haltia on mm. Tolkien-suomennosten kautta jäänyt elämään likipitäen omana sananaan, ja monille fantasiakirjallisuutta tai roolipelejä harrastaville ero jiillisen ja jiittömän muodon välillä on muodostunut itsestään selväksi.

Haltia ja haltija ovat tällä hetkellä molemmat oikein, jos puhutaan taruolennoista. Sen sijaan, kuten Esa Inniläkin mainitsi, asunnon tms. omistaja voi asiakielessä olla vain haltija.

Tolkien-fanille on tosiaankin turha mennä puhumaan haltioista ja haltiattarista. Haltiat (engl. Elves, haltiakielellä quendi) ovat oma rotunsa, ylempiä olentoja jotka asuttivat Keski-Maata jo kauan ennen ihmisiä. Tolkien-suomennoksissa ei käytetä sanaa haltiatar - sana haltia tarkoittaa niin miehiä kuin naisiakin. Samaa tapaa on käytetty lähes poikkeuksetta muussakin suomennetussa fantasiakirjallisuudessa.

Jos sen sijaan puhutaan esim. sadun hyvistä taikatädeistä, niin haltiatar kuin haltijatarkin lienevät mahdollisia. Itse suosisin jiitöntä muotoa, koska sana on merkitykseltään eriytynyt hallita-verbin tekijäjohdoksesta. Toki halti(j)atar hallitsee yhä omia taikavoimiaan, että mikseipä sen puolesta jiillinenkin muoto olisi oikein.

Johdos -tar on muutenkin vähän hankala, koska sitä ei enää käytetä täysipainoisesti. Nykysuuntaus on pitkälti kai se, että vakiintuneita käyttökohteita käytetään (kirjailijatar, laulajatar) mutta uusia ei enää tavata muodostaa (sorvaajatar, koneistajatar), vaikkeivät ne sinällään väärinkään ole.

Modernin ajattelun mukaan sukupuolen ilmaisemisen ei pitäisi enää olla tarpeen. Lukijan tulisi olla neutraali törmätessään tekstissä sanaan "taiteilija". Kyse voi olla yhtä lailla miehestä tai naisesta, ja vain sovinistit vaativat -tar-johdosta naisten kohdalla. ;-)

Itse näen mahdollisuuden sukupuolen täsmentämiseen pienen johdoksen avulla lähinnä kielen rikkautena, mutta tasa-arvon nimissä toivoisin kieleen omaa johdosta miehillekin. :-) Vaan ainahan meillä on "mieskirjailijat" ja "naiskirjailijat", jos asian ilmaisemiseen on suunnatonta tarvetta.

Haltioituneena,
Antti
38. mor9.3.2008 klo 19:08
En oikein ymmärrä Esa Innilän purkausta. Hänelle itselleen, ja varmaan monelle muullekin, haltijan ja haltian ero on päivänselvä. Kaikille se ei sitä kuitenkaan ole.

Näissä säikeissä on ihmetelty, kummasteltu, analysoitu ja kaikin tavoin käsitelty monen monia sanoja ja asioita. Ainakin minulle on ollut suuri nautinto lukea pähkäilyjä, joskus niihin itsekin osallistuen, aivan tutuistakin asioista. Mikäpä niille olisikaan parempi foorumi, kuin tämä?

Minun mielestäni siis ei ole kumma, kun tällaista pohditaan. Esa Innilällä on tietysti oikeus omaan mielipiteeseensä tässä(kin) asiassa. Minä en sitä vaan oikein ymmärrä, eikä varmaan tarvitsekaan.
39. Jaska9.3.2008 klo 22:30
Enpä muista laulajatarta enää tällä vuosituhannella yhyttäneeni kuin ehkä pari - kolme kertaa. Kirjailijatarta en kertaakaan. Naiskirjailijastakaan tuskin kukaan itsesäilytysvaistolla varustettu arvostelija uskaltaa enää puhua.
40. ,-viilari10.3.2008 klo 16:41
Meillä Suomessa edetään kohti tasa-arvoa jättämällä pois sukupuolta ilmaisevia tekijäpäätteitä. Mielenkiintoista, että Saksassa mennään aivan toiseen suuntaan! Siellä muistetaan sukupuolikorrektiuden nimissä aina laittaa feminiininen -in pääte tekstiin mukaan, usein myös erikseen mainitaan molemmat sukupuolet. esim "die Politikern und Politikerinnen".
41. SIR VON PEE10.3.2008 klo 19:57
Halti (toisilta nimityksiltään Haltia, Haltitunturi tai Haltiatunturi, pohjoissaameksi Háldi) on tunturi Enontekiön kunnan alueella. Helsingin Pohjois-Haagassa on Haltiavuori, ne lienevät vanhempaa suomen kieltä. Ö:n vertaus Finlandijaan meni kyllä pahasti metsään...
42. Kravattimies11.3.2008 klo 00:37
Sukupuolikorrektiuden nimissä Australiassa puhemiehestä on tehty tuoli.

chairman > chair
43. Matti11.3.2008 klo 11:29
Chair on myös verbi. Chair chairs.
44. Kravattimies12.3.2008 klo 04:14
Tuolista tuli mieleen Pyhä Istuin.

Noin viikko sitten lehdessä oli tieto, että paavi oli kieltänyt kasteet ja muut sakramentit, joissa perinteiset nimet "Isä" ja "Poika" oli korvattu muilla sanoilla. Jos sanamuotona oli esimerkiksi "Minä kastan sinut Luojan ja Lunastajan ja Pyhittäjän nimeen" tai "Minä kastan sinut Luojan, Vapauttajan ja Ylläpitäjän nimeen", niin silloin kaste on mitätön ja henkilö täytyy kastaa uudelleen. Vastaavasti konfirmaatiot ja avioliitot on uusittava, jos on käytetty uutta kaavaa. Esimerkiksi yksistään jo täällä Brisbanessa näitä tapauksia on satoja kappaleita viimeisen neljän vuoden aikana. Lehden mukaan seurakuntalaiset eivät aio tehdä mitään tilaisuuksien uusimiseksi.
45. [K]12.3.2008 klo 04:17
[neljän vuoden ajalta]
46. TJV12.3.2008 klo 08:59
Peter Freuchen kertoi nuoruutensa Grönlannista inuitien
ihmetelleen, mitä "kokousta" valkoiset miehet aikoivat
pitää. Eihän heillä ole mitään neuvoteltavaa. Eiväthän he
pyydystä ja saalista mitään.
Eskimoilla hän kertoi olevan oman sanankin siitä miehestä,
joka on tappanut mursun. Sanaa hän ei maininnut. Tällä
miehellä vasta oli oikeus ottaa osaa neuvotteluihin.
47. Jaska12.3.2008 klo 12:19
Peter Freuchen joutui kerran yksin Grönlannin lumiaavikolla myrskyn kouriin. Selviytyäkseen hänen oli pakko rakentaa hätäiglu suojakseen. Mitä työkalua hän käytti lumilevyjen leikkaamiseen? TJV muistanee?
48. TJV12.3.2008 klo 15:31
Mahdollisesti leikkasi jonkin eläimen luulla. Mursun syöksyhammas
tuntuu minusta turhan isolta.
49. Matti12.3.2008 klo 15:44
Ja mistä sen syöksyhampaan siihen hätään ... Eikä siinä ole kanttia joka leikkaisi. Pikemminkin hänellä oli aina mukanaan erikoinen tarkoitukseen varattu veitsi, sellainen millä rakentajat leikkaavat vuorivillaa. Paikallinen Kimmo Kuljunen lienee määrännyt sellaiset pakollisiksi.
50. Jaska12.3.2008 klo 17:14
Freuchenilla ei ollut mukana tällä hyvällä säällä alkaneella ja ilmeisesti lyhyeksi tarkoitetulla arktisella promenadillaan veistä eikä mitään muutakaan sopivaa esinettä. Hän käytti omaa ulostepötköään, joka jäätyi tuota pikaa kovaksi kangeksi. Jollakulla vähemmän karskilla tyypillä olisi voinut tulla hengenvaaran kohdatessaan löysät housuun, ja peli olisi ollut menetetty...
51. RA12.3.2008 klo 18:16
Eräs eräretkeilijä kertoi seikkailuistaan:

- Olin keskellä erämaata ja karhu tuli vastaan!
- No mitä teit?
- Tapoin sen heinähangolla!
- Mistä sulla heinähanko?
- Sanopa se!
52. TJV12.3.2008 klo 18:45
Ei ottanut jalastaan ja lyönyt sillä heinäkengällä.
53. Arskis26.3.2008 klo 10:03
Kyllä haltija ja haltijatar ovat oikein kirjoitettuja. Haltia ja haltiatar väärin. Usein virheellisesti jätetään j pois, kun ei sitä oikein ääntäessäkään huomaa. Eihän kirjoiteta kirjailia ja kirjailiatar. Kyllä kouluaineessa tulisi iso pukki!
54. Hakro26.3.2008 klo 11:30
Arskis: Nykäsessä haltia ja haltija esitetään samanarvoisiksi vaihtoehdoiksi.
55. Arskis26.3.2008 klo 11:37
Kumma. Meidän äikänmaikka muinoin varoitti jättämästä jiin tekijöistä pois. Aina piti kirjoittaa huoneiston haltija. Haltiatunturi (Halti) on asia erikseen. Valtiatar taas on femiini sanasta valtias.
56. Hakro26.3.2008 klo 12:20
Meidän maikka, mikäli oikein muistan, käski kirjoittaa "huoneiston haltija" mutta "metsän haltia".
57. Arskis26.3.2008 klo 15:06
Meidän taas yhteen "metsänhaltija" (hallussa esim. 100 ha metsää). Metsäveroilmoituskaavakkeessakin lukee noin.
58. Hakro26.3.2008 klo 15:14
Haltiatpa eivät teekään veroilmoituksia, koska eivät ole ns. luonnollisia henkilöitä, vaikka usein liittyvätkin juuri luontoon.

PS.
Haltiat eivät ole myöskään ns. oikeushenkilöitä.
59. OIKEA VASTAUS4.4.2008 klo 01:32
VOI HYVÄT IHMISET. MITEN SE ÄIDINKIELEN OPISKELU ON MENNYTKÄÄN PERILLE? Nauroin ihan kuollakseni, kun luin näitä juttuja. Hohhoh.... hohoho... Ei tämä ole sen monimutkaisempi asia, kuin, että: Kummatkin muodot ovat täysin oikein, sehän riippuu vain siitä, mitä halutaan tietysti sanoa. Haltiaa ei voi kirjoittaa monella eri tavalla, kuten ei Valtiatartakaan. Haltijasta puhumattakaan.

Hyvin lyhyesti..... Kaikki nuo kolme ovat tietysti eri asioita. 1. Haltia: Toteennäyttämättömänä toistaiseksi taruolento tai ainakin entisaikaisten uskomusten mukaan eri yhteyksissä hyvää tehnyt olento/henkiolento, mitä harvemmin kukaan väitti nähneensä. 2. Haltija = jonkin asian haltija/omistaja/säilyttäjä (henkilö). Esim. asiakirjan haltija ei voi olla haltia ellei tämä henkilö halua sitten esittää haltiaa.

Kannattaa oikeasti olla hyvin tarkka siitä, mitä kirjoittaa, ettei tarvitse sitten joskus itkeä turauttaa, kun on kysymys jostain hyvin tärkeästä. J:n puuttuminen on joskus maksanut kymmeniätuhansia. 3. Valtias on naispuolisena valtiatar. Ei siis ole valtijas, valtija tai valtijatar. Se ei ole suomenkieltä ollenkaan. Eihän me sano valtiostakaan VALTIJO.

Ennen haltia on saatettu kyllä kirjoittaa haltija (lieneekö kysymys ollut kirjoitusvirheestä, en tarkemmin tutkinut asiaa), mutta nykyopin mukaan haltija tarkoittaa vain jonkin asian omistajaa tai henkilöä, jolla on kyseiseen asiaan hallintaoikeus tai vastaavan tyyppinen side.
60. OIKEA VASTAUS4.4.2008 klo 01:46
Ai niin. Tuli sitä itselleenkin pari virhettä, mutta vain kirjoitusvirheitä. Sitten jäi vielä pois tuo HALTIATAR: se on naispuolinen sanasta HALTIA. Sen on siis ihan oikein sanottu niinkin. Tekstini kestää tarkastelun ja tarkistamisen vaikka Suomenkielen tutkimuslaitokselta. Netissä sen sijaan nämä asiat on useissa yhteyksissä kirjoitettu ihan väärinpäin.

Pohdittaisko seuraavaksi jo jotain muuta, kun tätäkään ei ole kestänyt, kuin vasta melkein puolitoistavuotta.

Voisitte seuraavaksi alkaa pohtia sitä, pitäiskö mun sanoa tuo Suomenkielen tutkimuslaitos muodossa Äidinkielen tutkimuslaitos vai peräti äidin kielen vai Äidin kielen vai Äidin Kielen. Ai kenen äidin kieli se sitten on? Onko se sen äidin suussa vai missä olette nähneet sen kieltä puhuteltavan?
61. HT4.4.2008 klo 09:54
Kun kerran tunnut haluavan esiintyä jonkinlaisena kielen asiantuntijana, niin vaikkapa sellainen huomautus, että pitäisi sanoa "kumpikin muoto on täysin oikein", ei "kummatkin muodot ovat täysin oikein".

Muutakin vinoilun aihetta kyllä riittäisi, mutta annetaan olla.
62. u4.4.2008 klo 11:28
Mitä hatarammat tiedot, sitä vakuuttuneemmin luulojaan muille tyrkyttää.
63. ässä4.4.2008 klo 11:46
Tuolla edellä oli Timpan viesti 11.1. 2006 ja itsekin luotan Perussanakirjaan ja Kielitoimiston sanakirjaan, joista löytyy vain muoto "haltija". Netissähän voidaan kirjoittaa miten tahansa (esim. Agatha Cristie), mutta uskon kuitenkin näihin lähteisiin, kunnes toisin todistetaan.
Mikä muuten on Suomenkielen tutkimuslaitos? Tuossa edellä mainitsemieni teosten julkaisijaksi mainitaan "Kotimaisten kielten tutkimuskeskus". Onko nimimerkillä "OIKEA VASTAUS" hallussaan tietoa, jota ei edes Kotus tunne? Lainaus kirjoituksestasi:"Kannattaa oikeasti olla hyvin tarkka siitä, mitä kirjoittaa..."
64. Hakro4.4.2008 klo 12:20
Ässä: Nykysuomen sanakirjassa haltia ja haltija esitetään samanarvoisiksi vaihtoehdoiksi. Uudemmista julkaisuista aina jätetään pois sanastoa, joka on ehkä vanhahtavaa muttei sinänsä väärää.
65. Tsööts4.4.2008 klo 12:22
Olisikin absurdia, jos instanssi olisi nimeltään kielioppisääntöjen vastaisesti Suomenkielen tutkimuslaitos. Muistan koulussa opetetun: Suomen kieli ja suomenkielinen.
66. ässä4.4.2008 klo 12:28
Hakro, tietosi Nykäsestä pitää paikkansa, sana on ehkä vanhahtavana jätetty uudemmista teoksista pois, mutta tuo ero, jonka OIKEA VASTAUS viestissään 4.4. klo 1.32 kertoo olevan haltian ja haltijan välillä on tuulesta (tai netistä) tempaistu.
67. u4.4.2008 klo 13:36
OIKEA VASTAUS väittää:
"J:n puuttuminen on joskus maksanut kymmeniätuhansia."

Koska muut väitteesi ovat enemmän tai vähemmän hölynpölyä ja kirjoituksesi vilisee kielioppivirheitä, niin uskottavuutesi edellyttää, että annat viitteen.
68. VÄÄRÄ VASTAUS4.4.2008 klo 15:04
Yksilötasolla luulisi olevan selvää, että kieli panostaa interaktiivisuuteen ajattelematta liian vähäisiä tuotannollisia resursseja. Ottaen huomioon oman tilanteensa, voi vain todeta, että kieli todistaa oikeaksi yleispätevien toimintaohjeiden tavanomaisia käyttökohteita. Universaalista näkökulmasta katsoen Suomen kieli vaatii täsmällisyyttä ja päättäväisyyttä, ja kannustaa kehittämään hyvinvoivan yhteiskunnan rinnalle muodostuneita epäkohtia. Oudoksuttavaa kyllä, on useasti todettu, että Suomen kieli noudattaa epäilemättä ideatasolla peräänkuulutettua lakonisuutta.
Kaikesta huolimatta Suomen kieli kuvaa hyvin toimintamenetelmiä parannettaessa meihin kohdistuvaa tietotarvetta. ;)
69. -)4.4.2008 klo 15:08
Suomen kieli kirjoitetaan pienellä ässällä.
70. u4.4.2008 klo 15:42
Eihän tuo puppulausegeneraattori.fi ole edes hauska.
71. Hakro4.4.2008 klo 16:53
Ässä: Ei Oikean Vastauksen esittämä haltian ja haltijan ero ole tuulesta temmattu, sillä samalla tavalla suomen opettajani sen minulle opetti joskus 50-luvulla, jolloin nettiä ei ollut vielä keksittykään.

Lönnrotin sanakirja muuten tuntee sanan haltia/haltiatar molemmissa em. merkityksissä; haltijaa siellä ei ole ollenkaan. Muissakin tekijänimissä i on järjestelmällisesti syrjäyttänyt j:n.

Näin on siis kieli muuttunut.
↶ Takaisin aiheisiinSiirry ylälaitaan ↑
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *