KESKUSTELUT > RISTIKOT > IS 7.1. KOVIS
2273. IS 7.1. kovis
EJlo8.1.2006 klo 12:59
Vähän hirvittää aukaista uutta säiettä ensimmäistä kertaa. Tähän asti on tullut enemmänkin seurailtua muitten keskusteluja, mitä nyt silloin tällöin jotain vähän kommentoiden. Into avaamiseen kuitenkin syntyi kun Alfin laatima kovis alkoi valmistua, vähän vielä vasen alanurkka takkuaa.
Pitkään pohditutti miksi vinkki "MUTSI ARVOKAASSA TURKISSA " oli kirjoitettu vain yhdellä K:lla, mutta nyt kun siinä on ihan järkevältä tuntuva ratkaisusana, niin oletan kyseessä olevan kirjoitus/painovirheen. Liekö tällainen mahdollista vai onko sanani sittenkin väärin, jota en kyllä hevillä usko.
Yläosassa oleva sana vinkkiin " LIKAISTA VETTÄ" on myös pieni arvoitus, sillä piilokirjaimellisena siihen kyllä eräs ratkaisu löytyy. En vain ole niin kovin varma siitä likaisuudesta, ainakin se lika lienee kovasti vähenemään päin mikäli uutisiin on uskomista.
2. Alf Simberg8.1.2006 klo 14:18
"Arvokaassa" lienee Laoniuksen lukihäriö. Pahoitteluni turhasta päänvaivasta. Näitä ei pitäisi tupsahtaa koviksiin, mutta minun ristikoissani on näemmä kaikki mahdollista...!Sinulla lienee oikea ratkaisu. Tuskin ihan täysin kirkasta nestettä on mitä on, miuidenkin kuin minun mielestä: tähän oli kyllä vaihtoehtoinen vihje... Muut: mielipiteitä vastaan tai puolesta? Vesi on verta sakeampaaa...
3. Juha N8.1.2006 klo 14:29
Alfin koviksesta oli jo avattuna säie nimeltä mannaa (numero 2270), mutta jatketaan tähän, kun otsikko on täsmällisempi.Tosiaan tasaisen mukava pähkinä. Täyskolmoseksi kyllä helppo: ei tarvinnut poimia täkyjä sieltä täältä, vaan saattoi edetä yhtenä rintamana ylhäältä alas. Vähän kuin verhon olisi pikkuhiljaa rullannut auki.
Tästä ristikosta varmaan yleisesti tykätään. Laadinnassa on vain yksi ihmesana, joka vaatii Nykäsen konsultointia. Sen vihje antaa kuitenkin nätisti osviittaa ratkaisusanan rakenteesta ja ulkoasusta, niin että Nykästä tarvitaan vain uskon vahvistamiseen. Myös eräs verbi voi vaatia tarkistamista Nykäsestä. Ja jos rakennusmateriaalit eivät ole tuttuja, erääseen kolmanteen kohtaan täytyy ehkä käyttää Googlea.
Pääkuvan ylimmän ratkaisulauseen keskimmäinen sana vähän ihmetyttää. Tuskinpa pääkuvassa nähtävä on tuohon unohtunut lahoamaan - kai sillä ottajansa on. Keskimmäisestä yksisanaisesta lauseesta taas kysyisin: Minkä? Ja minkä suhteen?
Vihjeistä LAPPILAISTEN LAPPAMA pysyi arvoituksena (ei apua Nykäsestä, Pesosesta eikä tietosanakirjasta), kunnes annoin Googlelle vihjeeksi RATKAISUSANA+LAPPI. Tätä sanaa en ole kyseisessä merkityksessä koskaan kuullut, vaikka olen asunut Lapissa elämäni ensimmäiset 18 vuotta.
NÄISTÄ RAAMIT: Toivon että joku selittää kun vastausaika on umpeutunut.
EJlo:n mainitsema ARVOKAASSA tuntuu tosiaan pelkältä kirjoitusvirheeltä. Toinenkin virhe vihjeistä löytyy: MIES TANKIN KANSSAKIN pitäisi kai olla MIES TANKIN KANSSA. Tässä muodossaan vihjeen ajatusmaailma pysyy miesasiassa eikä karkaa kuljetustekniikkaan.
Vihjeissä on niin tasaisesti kivaa, etten rupea kaikkea luettelemaan. Eniten pidin näistä: VUOTAMATON, MUTSI ARVOKKAASSA TURKISSA, puhekupla KAIKKI KOTIIN TÄÄLTÄ! Ja sian alla olevan puhekuplan lause on hillitön: onkohan se hatusta vedetty vai viittaako esim johonkin TV-sketsiin joka on jäänyt minulta näkemättä?
4. Jaska8.1.2006 klo 21:59
Juha N, sinulle lienee Nykäsen uusin painos? Siinäkö ei ole lappilaisten lappamaa? Omassani vuodelta 1970 se on, vieläpä Samuli Paulaharju -sitaatin kera. - Yleensä huomaan "panovireen " tekstissä kuin tekstissä, mutta en kahta mainittua (tupla -kin täytynee siksi lukea). Hyvä niin, olisin voinut äityä pudottamaan ristikon arvosanan 9,5:een (tuolla mannassa annoin 10-). - Sian alla oleva "aforismi" on muuten niitä Simbergin mainitsemia työstettyjä vihjeitä, siitä olen varma. Mistään telkkariohjelmasta sitä ei ole napattu. Se muuten viivästytti omaa ratkontaani parilla tunnilla. Erehdyin harhapolulle. - Mainitsemasi eräs verbi ei ole Nykäsen mukaan aivan eksakti vihjeen suhteen, mutta kyllähän tuon jokainen (ratkonut) käsittää. Huonommaksi vihjeeksi koin seuraavan pystyn. "Näistä raamit" on mielestäni ihan klaari, älköön tätä tuotmittako itsekehuksi ratkontaan kymmenen tuntia käyttäneeltä.
5. Juha N8.1.2006 klo 22:15
Jaska, on se LAPPILAISTEN LAPPAMA minullakin Nykäsessä mutta ilman viittausta Lappiin. Tuon Lappi-yhteyden löytää vain Googlella, jos ei asiaa muuten tunne. Sana sinänsä on tietysti muuten tuttu, erisnimenä. Yleisnimenä en ole aiemmin nähnyt sitä käytettävän.
NÄISTÄ RAAMIT: taisinpa keksiä jo itsekin.
6. ö8.1.2006 klo 23:17
MIES TANKIN KANSSAKIN on ihan hyvä ja oikea vihje kun löytää mielleyhtymän.
7. ö9.1.2006 klo 09:41
Minulle jäi epäselväksi ROTKO- vihje. Kertokaa, mitä siihen tuli sitten kun palautusaika päättyy.
8. Urgammal9.1.2006 klo 14:09
Arvi on hirvi.Tätä lausetta käytti Marja Tuomisto-Sahlsten esimerkkinä jo kesällä 1984 Tampereen kesäyliopiston Suomen kielioppi I: semantiikka -kurssilla. Eikä lause ole vieläkään unohtunut.
Missä lienee sen alkuperä?
9. EJlo9.1.2006 klo 14:26
Ö :lle tiedoksi ; ROTKO - vihjeeseen löytyy vastaus ainakin Vuokilan SANARISTIKOT-kirjasta. Mikäli sinulla on kaikki muut sanat ratkaistu oikein niin arvuuttamalla piilokirjainta vastaus löytyy kummallakin alkukirjaimella. Toivottavasti tämä ei ole liian paljastavaksi luettua vihjailua sillä jotain ristikkokirjojahan aivan yleisesti käytetään. Varmasti joku vielä antaa tarkennetun vastauksen palautusajan umpeuduttua. Hyvää viikon jatkoa vaan !
10. Eki9.1.2006 klo 14:33
Tähän vastaukseksi pieni sitaatti vuosien takaan. Eräs ratkoja sanoi: "Miten ihmeessä juuri sinä teet semmoisia ristikoita, joissa omaa kirjaasi tarvitaan vähemmän kuin muiden ristikoissa?" Totesin vain, että kirjabisnes on ihan toinen juttu kuin ristikkobisnes. Olennaisinta on tehdä hyvää ratkottavaa, ei suunnitella imperiumia, jossa eniten rahaa käyttävät saavat eniten apua ratkontaan. Tuo todistanee myös se, että mielestäni ristikkosanastot eivät ole laatijoille vaan ratkojille.
11. Juhani Heino9.1.2006 klo 20:22
Tutun näköistä tekstiä, eli omat merkintäni ovat lähinnä samoissa paikoissa.Ylhäältä ratkesi yllättävänkin helposti, mutta sitten jämähti joksikin aikaa.
Yksisanaisesta "päälauseesta" arvelisin että siinä on "rajatila", mutta kuvasta se ei käy ilmi. Kolmisanaista lausetta ihmettelin mäkin, mutta onhan tilanne tuo toistaiseksi, ollaan taivasalla.
Puollan LIKAISTA VETTÄ siinä mielessä että lika ei vähene, mutta vesi vähenee...
LAPPILAISTEN LAPPAMA oli mulla ensin toisin: HÄMMENTÄÄ TUNTEITA -vastaus meni raivon puolelle, ja tähän tuleva sana oli tutumpi mutta ei tuntunut sopivan vihjeeseen, joten vaihdoin.
NÄISTÄ RAAMIT ei vielä ole mullekaan selvä - mietitään. Ennen lähettämistä keksin yhden logiikan, mutta en tiedä onko Alfin tarkoittama.
MIES TANKIN KANSSAKIN aiheutti merkinnän, mutta mielestäni oli vain ihan sopiva lisähämäys. Ja samalla oli eräänlainen tuplavihje, mihin ö kai viittasi.
Aikaa kului aittuunim iskakätnemmykisuuk.
Sitten omia lisäyksiä:
MERKKI HERMOSTUMISESTA jotenkin ontui - tuo vastaus kai ilmenee vähän hitaammin eikä välttämättä liity hermostumiseenkaan...
LOJUA oli ihan vieras, mutta näköjään löytyy Linnankosken tuotannosta.
12. Jaska9.1.2006 klo 21:14
Juhani, luulen sen merkin viittaavan pikemminkin tunnettuun kuvaannolliseen sanontaan. Siisä ko. sana on tosin partitiivissa.
13. RO10.1.2006 klo 11:18
Täyteen tuli, tosin hitaammin kuin viime vuoden vaikein, lukuunottamatta yhtä kirjainta. Rotko on kyllä täysi mysteeri. On kyllä puhdasta vittuilua laittaa piilokirjaimelliseksi sana, josta ei selviä ilman Sanaristikot-kirjaa, varsinkin kun kyseessä on Ilta-sanomat, eikä mikään aiheeseen liittyvä julkaisu. No, onneksi olkoon, kyllä vituttaakin.
14. Maiju12.1.2006 klo 11:02
Kyllä tällaisen mannan ratkeamisen jälkeen on pollea olo! Toivottavasti en itse ratkea omahyväisyyteeni.Kehut paitsi itselleni, myös ja erityisesti Alfille.
15. tonimikael12.1.2006 klo 11:56
Oli kiva ristikko, mutta paljon paljon helpompi kuin vuoden "vaikein". Miksihän tuo "vaikein" on lainausmerkkien sisällä? No tunnustan. Käytin renkeä kahdesti ja kaveria useammasti. :)
16. Eki12.1.2006 klo 12:00
Parikin tovea olen nyt ehtinyt tuota renkeä ihmetellä.
17. Sepposka12.1.2006 klo 15:39
Tonimikael ja Eki, rakastan teitä kumpaakin !
18. ?????12.1.2006 klo 15:50
Kovin oli oikea alanurkka eristetty omaksi kokonaisuudeksi ja miksi ihmeessä jätetty outo ROTKO-vihjeen vastaussana, kun vaihtoehtojakin olisi pienillä muutoksilla ollut saatavilla?
19. Egon12.1.2006 klo 15:51
SepposkaNäyttävät olevan samannäköisiä, joten ei ihme, että näin on. :))
20. IiKoo12.1.2006 klo 18:18
Mutta sen voinemme todeta, että Alfin ristikko oli tähän mennessä vuoden vaikein Iltiksessä...
21. tonimikael12.1.2006 klo 23:15
Mullapa onkin nyt tukkaa päässä! :)
22. Eki12.1.2006 klo 23:27
On mullakin just nyt vielä viikon sänki. Viikossa kasvaa aika lailla.
23. Juhani Heino13.1.2006 klo 02:11
Hippi! ;-) (Juuri eilen - samana päivänä kuin Eki kirjoitti - satuin ajelemaan)
24. Sepposka13.1.2006 klo 15:41
Egon, kyllä ne nyt kehuvat ! "Hyvejä fisuja"!
25. Matti13.1.2006 klo 16:01
Einsteinista kerrotaan, että Princetonissa opiskelijat panivat instituutin käytävän ikkunalaudalle lasipurkin, kynän ja lehtiön. Lehtiöön alkoi ilmestyä opiskelijoiden nimiä ja päivämääriä, ja purkkiin kolikoita. Ja sitten aina välillä purkki oli tyhjä, samoin lehtiö, ja kaikki alkoi alusta. (Opiskelijat veikkasivat, milloin Einstein menee parturiin.)Einsteinkin sen sitten hoksasi, kirjoitti lehtiöön nimensä ja päivämäärän, otti potin ja meni parturiin.
26. Alf Simberg13.1.2006 klo 20:00
Kiitokset palautteesta. Sitten sel(v)itykset. Aloitetaan pääkuvasta. Vaakasana halki ristikon: seisomme tasoristeyksessä ja juna mataa ohitsemme... Ylimmän lauseen keskimmäinen sana: kyydissä olevat ovat repäisty pois elinympäristöstään eli ....staan, näin kuvaannollisesti olin asian ajatellut. Yritän olla menemättä yli hilseen jatkossa...!?
Lappilaisten lappama: tunnetaan myös nimellä "kalamukula" tai "kalaparka". Näin Tietojätti tietää kertoa. Rakkaalla lapsella monta nimeä...
Mikä kalabaliikki yhdestä rotkosanasta! Laittakaa synonyymin eteen Kolvanan ja ihmetelkää lisää... Tullut tuolla muksuna käytyä kuten Julma-Ölkyssä kiitos vanhempien campinginnostuksen. Minä kun luulin että oli kyseesää ihan kaikin puolin käypä ristikkosana...!
Arvi on hirvi: Aivan eksaktia alkuperää en tiedä, mutta lienee semantiikan harjoitustehtävässä esiintynyt kukkanen. Itse törmäsin Arvihirveen 80-luvun loppupuolella. (Toinen lausehelmi mikä jäänyt mieleen tuolta ajalta on "Voiko vinttikoiraa käyttää kellarissa?", jonka tuntematon kynäniekka oli raapustanut erään pisoaarin seinään)
Onko jotain vielä hämärää?
27. ö13.1.2006 klo 21:07
Se rotko jäi vielä hämäräksi...
28. Jaska13.1.2006 klo 21:26
uuro = ouru. Ystävällisesti ehdotan, hanki Nykänen.
29. ö13.1.2006 klo 22:32
Nykänen ei anna rotkolle synonyymia ouru tai uuro. Myöskään ouru- tai uuro-sanoille se ei anna synonyymiksi rotkoa. Uuden sanan oppiminen on aina hyvästä, mutta tässä tapauksessa vihje oli ihan persiistä.
Vähän paska juttu...
30. Taata13.1.2006 klo 22:51
Erään Vuokilan kirja antaa. OURU=UURO=ROTKO
31. Taata13.1.2006 klo 22:53
Ollaanko täällä A:ssa menossa, ALF, AULIS,...Tänään Alf, huomenna Aulis...
32. Jaska13.1.2006 klo 23:03
No voi sun nykänen. Tottapa haastat. Tsekkasin omasta opuksestani: UURO kapea ja syvä, jyrkkäreunainen notko, ouru.
OURU kapea syvennys, kouru, kuru, orko, uurre. Maant. pitkänomainen laskeuma, jonka rinteet kaartuvat kulmatta ja syvyys on enintään viidennes leveydestä.
NOTKO ympäristöään alempana oleva maaston kohta, notkelma, noro, alho, alanne, laakso, painanne.
ROTKO kapea, pystyseinäinen (maant. vähintään yhtä syvä kuin leveä) vuoren tai maan halkeama, kuilu.
Nykänen ei siis tarjoa perustetta rinnastaa uuro/ouru synonyyminomaisesti rotkoon niin kuin ourustelin, notkoon kylläkin. Rotko on siis Nykäsen mukaan jyrkkäreunainen, notko/uuro/ouru loiva(hko)reunaisia. Katuen Ölle esitän anteeksipyynnön! Erheestäni syyllistän kyllä myös Simbergin lisäksi ainakin puolet muistakin laatijoista, siksi tavallinen uuro ja etenkin ouru on ristikoissa, ja vihjeenä varsin usein rotko. Edelleen uskon, että aktiiviratkojien valtaosa tuntee sanan, joten en rotkoa ihan ahterista temmattuna vihjeenä pidä. Ourunsa rauhaan kuin peto kuoleva ei hiipine Simbergkään!
33. Alf Simberg13.1.2006 klo 23:06
Meikä vielä. Jos OURU=UURO=ROTKO niin ROTKO=UURO=OURU Synonyymi: Samanmerkityksinen sana. Mikä mättää?
34. ö13.1.2006 klo 23:08
Ei siinä sen kummemmasta ole kysymys kuin että muuten hyvä ristikko jätti viimeisestä sanastaan huonon maun.
35. ö13.1.2006 klo 23:14
Kuka sanoo, että OURU=UURO=ROTKO tai ROTKO=UURO=OURU?
36. Alf Simberg13.1.2006 klo 23:15
Yksi sana ja olisin ollut täydellinen... Yritän tosissaani kyllä noita harvemmin käytettyjä sanoja hioa pois! Pahoitteluni huonosta jälkimausta!
37. iso S13.1.2006 klo 23:26
Jumala on rakkaus.Rakkaus on sokea.
Stevie Wonder on sokea.
Stevie Wonder on jumala.
Mikä mättää?
Alf, siinä on se jos! Eki on kyllä koulutuksensa puolesta asiantuntija metsään menevien vihjeiden osalta, mutta on itse valmis myöntämään että jopa hänen kirjassaankin on virheitä. En väitä että näin olisi tässä tapauksessa, mutta Nykäsen perusteella vaikuttaa siltä näillä nimityksillä on maantieteellisesti tulkiten oma merkityksensä eivätkä ne siis merkitse 1:1:1 samaa.
Joillakin murrealueilla sanojen merkitykset voivat olla erilaiset ja jossain päin Suomea rinnastus voi olla totta. Kaikki on suhteellista; Pohojanmaalla missä kaikki on komiampaa esimerkiksi vuori voi olla 132 metriä korkea kukkulapahanen (Simpsiönvuori). Jossain muualla tuollaista pidetään lievänä epätasaisuutena mille ei kannata antaa nimeä.
Ristikoissa on käytännöllistä olla jonkin verran joustava näissä asioissa ja olla kiristelemättä hampaitaan jos löytää epätäsmällisiä vihjeitä tyyliin viisas -> NERO.
38. Taata13.1.2006 klo 23:33
Erkki Vuokila sanoo. Minulla on kirja tässä. Eikö sinulla oletätä kirjaa? Onko tämä täysin mitääntekemätön kirja ö?
Sano suoraan äläkä kaartele. Heitänkö kuikkaa tällä?
Täällähän tippuvat kaikki jalustaltaan. Rapautuvat olematto-
miin...
39. iso S13.1.2006 klo 23:34
Alf, vielä noiden väliin ehtineiden kommenttien vuoksi: ei kannata ottaa liian vakavasti, mutta silti voi ottaa opiksi.Kritiikki ei mielestäni kohdistunut niin voimallisesti itse sanaan kuin sen vihjeeseen, minkä jotkut kokivat epätäsmälliseksi, jotkut peräti vääräksi. Kukaan ei ole näissä asioissa erehtymätön, ei laatija eikä ratkoja!
Harva varmaan ihastelee itse sanaakaan, mutta siihen pätee sama vanha selitys: jostain pitää joustaa jos jossain muualla haluaa loistaa. Jos uurot ja ourut kokonaan poistettaisiin niin joitakin poikittaisten sanojen yhdistelmiä katoaisi samalla ja jotkut niistä saattavat olla sen verran komeita että niistä kannattaa maksaa yksi ouru tai uuro, kun euro ei kelpaa valuutaksi.
En ole nähnyt puheena olevaa ristikkoa joten en ota kantaa siihen kokonaisuutena.
40. Taata13.1.2006 klo 23:35
Veijo Wirénin kirjaa näyttää sanovan samaa. Kopsaakojompikumpi toiseltaan kirjaansa?
41. Alf Simberg13.1.2006 klo 23:45
iso S : hymyilen täällä niin että leukapieliin sattuu!Itse asiaan: Googleen kun laittaa hakusanaksi Kolvananuuro niin päästään Enon sivuille. Siellä foto syvänteestä. Lisätietoja Kolvanananuurosta klikkaamalla päästään sivulle jossa ekalla rivillä on suluissa selitetty uuro=rotko ....
42. ö14.1.2006 klo 00:10
Yritän vain antaa palautetta laatijoille...Sanaa en arvostele, vaan vihjettä. Outo sana sopii visaiseen ristikkoon, mutta jos vihjekin on väärä...
kp:lta omaksuin nuo 2-5 pistettä.
43. Eki14.1.2006 klo 13:05
Taatan kysymykseen 23:35 on vähän vaikea vastata. Eikös silloin mennä juuri niille alueille, joista Taata on täällä kirjoittavia arvostellut. Viisaat vaikenevat, vaikka tulisi lunta tupaan ja lumen tuprutajien pitäisi hävetä?
44. Ihmettelijä14.1.2006 klo 23:28
Taas kerran tuntuu siltä, ettei ratkojien kritiikki ole hyväksyttyä...
45. Eki15.1.2006 klo 00:00
Olisi mukava tietää, mistä päätellen (ja oikein taas kerran)ratkojien kritiikki ei ole hyväksyttyä?Tähän viimeiseen(kin) tilanteeseen kommentti sopii kovin huonosti.
46. tt15.1.2006 klo 11:29
vastaus arvi on hirvi on mikä
47. Juha N15.1.2006 klo 13:09
Luulin, että UURO olisi ollut pakkosana, johon turvautumalla muu laadinta loksahti paikalleen. Tällaisia pakkosanoja on ratkojana helppo antaa anteeksi, jos ristikko muuten häikäisee ja jos pakkosanankin vihje on hyvä.No, jälkeenpäin huomattua mahdollista ROTKO-asiavirhettä lukuunottamatta Alfin valitsema vihje on näppärä, kun siinä viitataan ratkaisusanan synonyymiin, joka on ratkaisusanan kanssa muuten identtinen paitsi että alku- ja loppukirjain ovat vaihtaneet paikkaa. Vihje johdattaa miettimään sanan rakennetta: se olisi todennäköisesti joko vokaali-vokaali-konsonantti-vokaali tai vokaali-konsonantti-konsonantti-vokaali. OURUn tiesin ennestään (ristikoista tuttu fakkisana), mutta UURO oli outo. Silti jo ennen Nykäsen konsultointia saatoin olla melko varma, että haettu sana olisi UURO ja että kyllä sellainen Nykäsestä löytyy.
Pakkosanana minä siis UUROa pidin, mutta tässä on nyt ilmennyt, että Alf valitsi sen tieten tahtoen. Kuten täällä aiemmin (12.1.2006 klo 15:50) huomautettiin, sana olisi ollut helposti vaihdettavissa, vaikkapa AIROksi. Alf kuitenkin perustelee, että koska Kolvananuuro on olemassa, UURO olisi automaattisesti sovelias ristikkosana. Niin sovelias, että tässäkin kelpaa piilokirjaimen kera.
Rohkenen olla eri mieltä. Kun ratkojat ovat kritisoineet sellaisiakin luonnonmuodostumiin liittyviä sanoja kuin ROVA ja RAKKA liian paikallisiksi (valtaenemmistölle vieraiksi), niin liekö nyt yksikään ilahtunut tästä vielä oudomman kuuloisesta UUROsta? Toivon kommentteja. Ikään kuin palautteena Alfille, Nykäs-harvinaisuuksien vapaaehtoisesta käytöstä. KUKA TYKKÄSI?
48. ö15.1.2006 klo 13:35
Minulle molemmat sanat olivat uppo-outoja. Ei minulla ole mitään uusien sanojen oppimista vastaan, mutta vihjeytykseen olisi pitänyt kiinnittää erityistä huomiota, koska siinä oli piilokirjain.Olen huomannut, että ratkojana hyväksyn mieluusti huononkin sanan, jos vihje on hyvä. Mitenkähän Viitamäki olisi tämän vihjeyttänyt?
49. Jaska15.1.2006 klo 13:38
En tykännyt enkä vihannut. Helppo vihje (niitäkin joskus koviksista onnistuu bongaamaan) ja tuttu ratkaisusana eivät juuri aiheuta mielenliikkeitä -kuohuista puhumattakaan. Minulle oli yllätys, että niin kävi monille muille ratkojille.
50. RA15.1.2006 klo 14:38
Ratkoessani en ajatellut juuta enkä jaata. Sana ja vihje olivat tuttuja (olleet aikaisemminkin ristikoissa, muuten en tietäisi!).Ehkä kuitenkin mieluummin EI "uuroille" ja vaikeutta vihjeillä. Perustelut pitkälti samat kuin Juha N:llä.
51. Juhani Heino15.1.2006 klo 18:12
Mäkään en pitänyt UUROsta, mutta ratkontaa se ei haitannut. Vahinko että tällaiset ovat erikoistapauksia - niistä ei oikeastaan opi mitään laajempaa, vain välttämään juuri tätä sanaa. Ehkä ainoa keino näiden estämiseksi on mahdollisimman iso porukka koeratkomassa (viisi voisi riittää jo?), jolloin joku melko varmasti huomauttaa asiasta.
52. RA15.1.2006 klo 21:56
Tuli mieleen, että auttaisiko ratkaisusanojen valintaan myös yksinkertainen (ei ovensuu-, vaan) lähitienoogallup;Tarkoitan, että laatija kyselee vaikkapa vain lähipiirissään olevilta NORMAALEILTA! ihmisiltä, tietävätkö he, mikä on "xxxx" ja jos tietävät, niin mistä.
Jos tietävät ja muuta kautta kuin pelkästään ristikoista -> hyvä ristikkosana.
Jos eivät tiedä tai tietävät vain ristikoista -> huono ristikkosana.
53. Tuomas L.18.1.2006 klo 11:07
Tuo "mies tankin kanssakin" jäi vielä vähän hämäräksi. Ymmärsin samalla tavoin kuin Juha, eli vastaussana ISTO on myös TA:n kanssa miehennimi, TAISTO. Mutta tällöin vihjeen pitäisi olla "mies tan kanssakin" tai "mies tankin kanssa". Kuitenkin ö antoi ymmärtää, että jokin toinenkin tulkintamahdollisuus olisi olemassa. Jäikö minulta ja Juhalta jotain ymmärtämättä?
54. ö18.1.2006 klo 11:26
No minä ymmärsin, että taisto voidaan käydä tankin eli panssarivaunun kanssa. Ei sitä siitä voi suoraan voi johtaa, mutta olen alkanut visaisissa hyväksymään hämärämmätkin kommervenkit.
55. Juhani Heino18.1.2006 klo 21:30
Mun tulkintani tuplavihjeestä taas oli se että myös TANKISTO on sana. Kaukaa haettua siis tämäkin.
56. IiKoo19.1.2006 klo 10:23
Minusta mies tankin kanssa oli ihan oikea vihje, taisi olla yksi ihan ensimmäisistä sanoista, mitä ristikkoon laitoin. Kun istoon laittaa ta:n eteen, niin saadaan edelleen mies. Kummallista, miten eri asiat ovat eri ihmisille vaikeita. Tietysti tuossa oli vähän joustettu kirjoitusasusta, mutta vihjetyyppihän on kovin yleinen nykykoviksissa.
57. Eki19.1.2006 klo 10:39
Kaivoinpa viimein esiin Alfin nuotit. Alfilla on usein kaksi ehdotustakin samalle sanalle, usein liian pitkiä, joten Lavoniuksella on niissä muokkaamista.Istolle ehdotukset olivat:
....IMITUKSESSA?
KOURII MIKKIÄ.
Heikki on päätynyt ihan toiseen ratkaisuun. Muistelen, että sitä vihjettä kourin itsekin, joten se tupla-kin saattaa olla syytäni.
Uurolle vihje-ehdotukset olivat:
ROTKO
SIINÄ PUDOTUSTA
Se kirjainten vaihto taitaa olla Heikin keksintöä. Tuo uuron vaihto airoksi olisi todella parantanut laatimusta.
58. ö19.1.2006 klo 10:40
IiKoo> Tässä onkin ihmetelty sitä, että vihje oli: MIES TANKIN KANSSAKIN.
59. ö19.1.2006 klo 10:46
ROTKO-vihjeeseen liittyy sellainenkin nyanssi, että vaihdoin kirjainten paikkaa ohjeen mukaan rotko-sanassa, jolloin siitä tuli KOTRO. Siis Arnon veli ATRO! Hahhaa!
60. Alf Simberg19.1.2006 klo 11:52
Kyllä tuo airo olisi ehdottomasti parempi, mutta kun en tiennyt ... Sitä kun luulee joskus olevan niiin näppärä. Minulle nämä "väärät" sanavalinnat näyttävät olevan iänikuinen risti :) Kovasti olen kyllä yrittänyt parantaa tapojani, ihan totta!
61. IiKoo19.1.2006 klo 13:44
Ai niin, siinä oli vähän liikaa kinejä... ei voi muistaa tarkaan noin vanhoja asioita... ;-)
62. H. Lavonius19.1.2006 klo 16:45
Tosiaan, oli mistä lie lipsahtanut toinen kin liikaa. Ainakin se k loikkasi varmaan tuolta 'arvokaasta'...'Uuro'n numeraalisen lisävihjeen oli tarkoitus kierrättää oikeaan ratkaisusanaan (edes vähän?) "tutumman" ourun kautta.
63. Libero28.1.2006 klo 15:03
Kun tämä ristikko kuuluu niihin, joihin perehdyn vasta ratkaisun saatuani, niin sallittehan pari kysymystä. Ajattelen asioita kovin eri tavalla kuin Alf Simberg, joka itselleni jäänee mystiseksi laatijaksi. Toisaalta tämä henkinen välimatka inspiroi tarkastelemaan suurennuslasin kera hänen laatimuksiaan. Mikään ei ole niin antoisaa kuin yrittää kuroa henkistä välimatkaa umpeen vaikka vain milli kerrallaan. Tällä kertaa tuo milli oli kevytbetonista. :)Vihjeen AINA KOSKETTAVAA ratkaisusana näyttää olevan IÄTTÖMYYS. Vaikka kääntelen niitä mitenpäin tahansa, niin minkäänlaista metatason oivallusta ei synny. Myös vihjeelle EI ALLAPÄIN ja sen ratkaisusanalle EAST kaipaan jonkinlaista selvennystä.
64. tonimikael28.1.2006 klo 15:12
Jos esim. jokin vaate on IÄTÖN, niin eikö se silloin AINA KOSKETA ihmisen mieltä? Suunnilleen noin minä sen ajattelin.EAST eli itä on kompassissa oikealla päin eli EI ALLAPÄIN.
Tykkäsin tuosta EASTista. :) (Vaikka ulkomaata olikin)
65. Libero28.1.2006 klo 16:49
tonimikael:Jälkimmäisestä selvennyksestä naputtelen ulkomaaksi thanks.
Edelliseen selvennykseen voin tyynesti todeta, etten ymmärtänyt selvennystäkään. :) Minusta varsinkaan vaate ei ole iätön eikä koskaan kosketa mieltä. Ajaton vaate saattaa hipaista ihoa muttei mieltä.
Mihin iättömyyden käsite saattaisi ylipäätään sopia, kun kaikella on jokin ikä, jokin määräaika? Miten, missä ja milloin iättömyys voisi vihjeen mukaisesti olla aina koskettavaa? Vihje saattaa kaikesta huolimatta olla paras mahdollinen, koska ratkaisusanana iättömyys tuntuu mahdottomalta vihjeittää. Kun jotkut tästä arvoituksesta kuitenkin ovat selvillä, niin kertokaa, please!
66. Jaska28.1.2006 klo 18:39
Libero, "koskettavalla" on sekä konkreettinen että abstraktinen merkitys. Esim. vaatteeseen voi koskea (tarttua, tai hivellä), joten se on koskemiskelpoinen eli koskettava. Kuitenkin tonimikaelin vaateselitys edustaa abstraktista tulkintaa: koskettaa mieltä = ihmisen tunteisiin vaikuttava. Esim. ihmiskohtalo voi olla koskettava, liikuttava. Taideteos voi olla koskettava, itselleni moni runo ja sävellys, ei sentään mikään vaatekappale. Iätön ja iättömyys ovat vertauskuvallisia taiteen tai ihmisen muiden saavutusten koskettavuutta kuvaavia sanoja. Beethovenin yhdeksäs, Hugon kurjat ja Michelangelon Daavid ovat iättömiä taideteoksia, niille on yhteistä IÄTTÖMYYS. Tämän suuntaista on Simbergilläkin mahdollisesti ollut mielessään vihjeistäessään. Kommentissani 8.1. en kuitenkaan pitänyt vihjettä kovin hyvänä. Nyt hartaan pohdinnan jälkeen olisi parempi esim. VOI KUVASTUA KASVOILTA. Iätönhän on tavallinen määre poikkeuksellisen nuorekkaana säilyneestä varttuneemman henkilön naamavärkistä.
67. Libero28.1.2006 klo 19:51
Jaska:Hartaan pohdinnan jälkeen päädyin itse vihjeeseen EI OLE OLEMASSA, ei edes vertauskuvallisesti. En itse käyttäisi taideteoksesta enkä naamavärkistä ilmaisua iätön, koska jokaisella teoksella ja naamavärkillä on selvästi oma ikänsä. Taideteoksista monet ovat koskettavia ja ajattomia, kunnes jonakin kohtalokkaana päivänä nekin lakkaavat olemasta ajattomia ja muuttuvat tunkkaisiksi.
Sinulla, Jaska, on jostakin syystä tavattoman isällinen asenne minua kohtaan, kun vastaat aina aakkosista alkaen kuin pienelle lapselle. En ihan niin pieni ole. :) Toivon kuitenkin, että myös vastaisuudessa pähkäilet kanssani, kuten aikuinen aikuisen kanssa.
Ymmärrän toki, että sanoilla on sekä konkreettisia että abstraktisia merkityksiä ja lukuisia erilaisia tulkintoja. Se, etten saa kyseistä vihjettä ja ratkaisusanaa edes rajattomalla mielikuvituksellani täsmäämään, kertoo ongelman monimutkaisuudesta. Nyt olisi entistäkin kiinnostavampaa tietää, mitä laatija on asiasta ajatellut.
68. Jaska28.1.2006 klo 20:28
Anteeksi Libero, jos et pitänyt tyylistäni tai jopa loukkaannuit. Olisi pitänyt jättää nimesi pois, olihan ABC-selitykseni tarjolla myös niille jotka eivät jaksaneet/viitsineet pohtia vihjeen ja ratkaisusanan logiikkaa. Mielestäsi IÄTTÖMYYS ei ole olemassa edes vertauskuvallisesti?! Muutenhan vihje-ehdotuksesi olisikin ristiriitainen. Älä pahastu, se on huonompi kuin Simbergin(kin) vihje...
69. jupejus28.1.2006 klo 21:19
Kyllähän tuossa Jaska selitti "iättömyyden" perusteita varsin hyvin. En sitten tiedä onko sanalla aluellisia eroja käyttötarkoitukseltaan, mutta ajaton ja iätön ovat koko lailla vertaavia muotoja.Ihmisistä sanotaan useinkin että ovat iättömän näköisiä (harvemmin ajattoman näköisiä). Vaattet voivat olla muodiltaan/malliltaan ajattomia, mutta myös iättömiä.
Iättömiä voivat olla monet aikaan verrattavat käsitteet. Voidaanhan sanoa esimerkiksi, 'että tällä menollahan me menemme iättömiin' (jos ajankulku katoaa eksyksissä väärään suuntaan talsiessa).
Mutta jos ajattelee sanaa iätön - sehän tarkoittaa, että on olemassa ilman ikää, nuoruutta.. vanhuutta, ilman syntymää, ilman kuolemaa, katoamaton. Periaatteessa voi ajatella, että elää aina meidän läsnä - ainahan se silloin pelkällä olemassaolollaan "koskettaa" meitä.
No, tuo oli pelkkää arvailua. Mukava kuulla, mikä on ollut laatijan ajatuksen perusta? Toivottavasti kuulemme.
70. RA29.1.2006 klo 17:24
Ajattelin, että vihje on kaksiosainen ikään kuin AINA (+) KOSKETTAVAA;AINA = IÄTTÖMYYS
Asian, josta *käytetään* sanaa ajaton / iätön tässä rajallisuuksien maailmassa, on melkeinpä 'pakko' olla jollakin tavalla KOSKETTAVAA.
Periaatteessa siis vihjeeksi olisi riittänyt vaikkapa pelkkä AINA, mutta enpä osaa sanoa, olisiko se kovisristikossa ollut sen parempi.
KOMMENTOI