KESKUSTELUT > RISTIKOT > PEHMIS 17.12?
↶ Takaisin aiheisiinSiirry alalaitaan ↓

2222. pehmis 17.12?

kp17.12.2005 klo 19:22
Fiksu, eikä viksu.
Mataava, eikä matava.
2. Sakke17.12.2005 klo 19:25
Niin ja oli vielä kolmikirjaiminen sanakin!
3. Harmissaan17.12.2005 klo 19:31
Ei ratkaisusanoja saa paljastaa ennen kuin ratkaisuaika on päättynyt, etkö TOLLO sitäkään olet tajunnut!?
4. kp17.12.2005 klo 19:32
Noissa ei kukaan kostunut, vaikka sanoikin....
5. Eki17.12.2005 klo 19:41
Mataa > mataava?
Sataa > sataava?
Jakaa > Jakaava?

Viksua ei Tonikaan pitänyt kovin viksuna, mutta kun olisi tullut pari ikävää fakkisanaa, niin annettiin sen olla.

ja annetaan olla paljastustenkin.
6. kp17.12.2005 klo 19:44
Mataa > mataava
Sataa > satava(t)
Jakaa > Jakava(t)
7. kp17.12.2005 klo 19:47
Minun mielestäni ennemmin pari fakkia, kuin viksu, joka fiksu.
Viksu voisi olla jonkun koiran nimi? Sekin olisi ollut parempi.
8. Eki17.12.2005 klo 20:29
Pesonen, Kari!

Mitä taas viksuun tulee, se ei ole hirvittävän fiksu, mutta ei se olisi ollut tämän jankutuksen väärti näin yksinäisenä heikkoutena. Eikä parin fakin tai vaikean sanan väärti pehmiksen kyseessä ollen.

Toni tätä muuten alusti pari viikkoa sitten täällä:

Lähettäjä: tonimikael 6.12.2005 klo 13:19

Juu niin. Tarkoitin C-duuriasteikkoa. Niinkuin Eki huomasi. Viksu mies tuo Erkki. Mutta kuka viitsii kirjoittaa sanan fiksu veellä? ;)
9. hihi17.12.2005 klo 20:29
kuka oikeasti sanoo mataavat? Minä ainakin aina sanon matavat! Ihan sama mitä kielioppisäännöt sanovat.
10. Hessu17.12.2005 klo 20:59
Käsittääkseni kielioppisäännöt sanovat matava. Mistä olet tuollaisen mataava-muodon löytänyt, kp?
11. RA17.12.2005 klo 21:45
Minusta - nimenomaan noin vihjeytettynä - tuo viksu on ihan viksu.

'Lapsellisen' tilalle olisi voinut laittaa myös vorssalaisen tai savolaisen.
12. kp17.12.2005 klo 21:45
Eikä ilmansuuntia panna monikkoon...Että tiedätte....
13. Jaska17.12.2005 klo 21:48
Mitä te oikein höpisette immeiset. VIKSU on ihan fiksu sana. Itse vihje(yt)(it)(is)täisin sen ENNEN VILMAATTISTA (tietämättä vielä Plussan vihjettä).
14. Eki17.12.2005 klo 21:54
Kp:lla on paljon järkyttäviä havaintoja isosta ristikosta. Totta on, että ei ilmansuuntia hyvä ole monikkoon panna. Että tiedämme.

Entäpä se mataava?
15. kp17.12.2005 klo 22:01
Kyllä mataava on mataava.
-Eihän noin viksut sitä tarvitse käyttää...
16. Sakke17.12.2005 klo 22:03
"Selvä!"
17. Matti17.12.2005 klo 22:08
Ettei ilmansuuntia monikkoon? Pohjoiset lajit. Hän oli kiertänyt idät ja lännet. Bridgepöytien etelät pettivät pahiten. Viksut - no on nekin aika riittävästi perusteltu. Ja laatu tunnustettu. Mutta "ja vilmaattinen" olisi kyllä pelastanut koko tilanteen (Jaska).

Näin sanoo hän, joka ei ole eläissään laatinut yhtäkään ristikkoa. Ugh, olen puhunut. Also sprach Sarahuhta.
18. Eki17.12.2005 klo 22:08
Ei ole selvä. Pesonen kertoo, että mataa > matava, aivan selvästi, ei se jankuttamalla miksikään muutu. Kirjan merkintöjä toki pitää osata tulkita, ja laatijalle se olisi ensiarvoisen tärkeää.
20. Jukkis17.12.2005 klo 22:27
Muuan henkilö avasi maaliskuussa aiheen n:o 1447 mm. näillä sanoilla:

"Mielestäni laatijalla ei ole oikeutta "keksiä" sanoja, vaan
rakentaa ristikko niistä sanoista, jotka kielitoimisto
kelpuuttaa."

Kumman kielitoimisto nyt sitten kelpuuttaa, matava vai mataava?
21. kp17.12.2005 klo 22:48
Ottakaapa googlella mataavat, niin tulee:
++juh > Sanaristikon analyysi > Ratkaisusanat
... KILPI KLIN KLIO KOALAT KOJE KOLME KOOT KOTI KRAA KREOLI KUOHU KÖLI LAATIOT

...Voi olla myös, että tässä on kaksi samanarvoista
kirjoitusmuotoa....

Nykänen: mataa. Tekstissä m:vat tarkoittaa yleensä, että
sana on kokonaisuudessaan tuossa välissä.
22. kp17.12.2005 klo 22:55
Ilmansuunnista sen verran, että ei ole kuin yksi poihjoinen
ei ole kuin yksi etelä.... Laulussa ja runossa niitä voi olla
vapaasti useampia.
23. kp17.12.2005 klo 22:59
poihjoista ei ole. On pohjoinen.
24. Hessu17.12.2005 klo 23:08
Pohjoinen on myös adjektiivi. Onko myös vain yksi eteläinen?

Luuletko, kp, edelleen, että sanan täytyy olla oikein, jos se löytyy Googlella?
25. kari kämäräinen17.12.2005 klo 23:13
Koittakaa nyt hyvät ihmiset ymmärtää, että KP on ainut, joka tietää nämä asiat! Suotta pyristelette vastaan...
26. kp17.12.2005 klo 23:14
En minä googlea tarkoittanut. Tarkoitin ++juh omia sivuja.
27. kari kämäräinen17.12.2005 klo 23:16
Mitäs minä sanoin!
28. Antti Skyttä17.12.2005 klo 23:16
kp!

On Sinun ajattelutapasi aivan uskomaton!!!!!

Klikkaa nyt ihmeessä auki yllä oleva +++juhin (17.12. klo 22.12) antama linkki, lue se ja lopeta tuo ylenaikainen höperehtiminen.

On ihan OK ja sitäpaitsi reilua tunnustaa, kun on mokannut niin kuin Sinä nyt mataa- sanan kohdalla olet tehnyt.

Jos Sinun itsetuntosi ei anna periksi tunnustaa tosiasioita, niin ole sitten edes hiljaa, ei tuollaisia inttämisiä jaksa kukaan lukea säikeestä toiseen.

Tämä kaikella (jos enää jäljellä on?) positiivisuudella.
29. Jukkis17.12.2005 klo 23:20
Kp, et osaa käyttää Nykysuomen sanakirjaa.

Siellä lukee: mata|a. Pystyviiva rajoittaa verbin vartalon, joten "m:va" luetaan "matava".

Vai oletko sitä mieltä, että kun siinä alla on sana "matala" (kirjoitettuna näin: matal|a), ja sitten esimerkeissä on esim "m:at", niin se pitää lukea että "matalaat"?
30. Hessu17.12.2005 klo 23:22
kp: "En minä googlea tarkoittanut. Tarkoitin ++juh omia sivuja."

Luitko edes niitä ++juhin sivuja? Siellä luetellaan Hesarin ristikossa olleita sanoja. Hesarin ristikoissa nyt on ollut paljon kummempiakin.

Eli sinä todella perustelet vain sillä, että löytyy Googlella. Samantekevää mistä löytyy ja missä yhteydessä!
31. kp17.12.2005 klo 23:31
Antti Skyttä klikkaa tuo minun antama +++juhin sivu auki.
Jukkis olet varmaan oikeassa. "Tällä puolen aitaa" on ollut
sellainen käsitys, että se on mataavat. -Olkoon se sitten
mataavat tai matavat, palaveri on päättynyt tältä osin.
32. Antti Skyttä17.12.2005 klo 23:34
kp!

Mutta et pysty suoraselkäisesti sanomaan, että olit väärässä?

Mitä ihmeen aitaa? Nykänen kaí on sama missä tahansa aitarakenteessa?
33. jere17.12.2005 klo 23:43
Eihän tällaiset kp:n tyyliset superlaatijat virheitään tohdi myöntää...:)
34. Taata17.12.2005 klo 23:49
Täällä Misulla kielikorva sanoo, että matava, kun kysäisin
tässä ohimennen tästä myöhäisillan suuresta probleemas-
ta häneltä eikä se hänen kielikorva ole yleensä pettänyt.

Tarpeeksi, kun jankuttaa tässä alkaa kohta uskoa tuohon
KP:n uuteen mullistavaan kielioppiin. Milloin se tulee myyntiin hyviin tuuliin? Ehtiikö vielä jouluksi?

Taata itse toipuu tässä päivällisestä tietokilpailusta. Tietääkö
joku täällä tamperelaisten tietokilpaseuran nettiosoitteen,
kun en löydä. Olen koettanut etsiä tuloksetta, kun en tiedä
yhdistyksen nimeä. Sivut pitäisi kuulemma olla olemassa.
35. kp18.12.2005 klo 01:05
Antti Skyttä... Jos kuka niin +++juh on väärässä. Kävitkö katsomassa? Hyvässä tuulessa on ollut tuo muoto ja tulee varmaan olemaan tästä eteenpäinkin.
36. kp18.12.2005 klo 01:07
...Mutta ei välttämättä minun ristikossa... Kuka senkin niin
varmalla tietää...
37. Antti Skyttä18.12.2005 klo 01:08
kp!

Mutta et pysty suoraselkäisesti sanomaan, että olit väärässä!
38. kp18.12.2005 klo 01:09
Ei minun tarvitse sitä sanoa. Käy katsomassa hyvä immeinen
ne juh sivut!
39. Antti Skyttä18.12.2005 klo 01:11
Ylläpidolle

Minkä aikamerkin mukaan on säädetty tuo teidän kellonne, joka printtaa kommentteihin ajat?

Kun kirjoitan tätä sekä minun ranteessani että kompuutterissani oleva kello näyttää 1.02. Ja kuitenkin tuo kirjoittamani edellinen sai liitteekseen kellonajan 1.08.
40. Antti Skyttä18.12.2005 klo 01:15
kp!

Kerro, miten klikataan Sinun antamasi ++juh- sivu auki, niin käyn siellä.

Se, minkä ++juh laittoi tähän säikeeseen, on todella klikattavissa auki. Sinun antamasi ei klikkaannu auki vaikka kuinka yrittäisin.
42. kp18.12.2005 klo 01:39
Antti Skyttä
Sinut vähänkin tuntien teet esitelmää siitä, että ei ++juh
ole sitä mieltä, että mataavat olisi oikein. Ei välttämättä.
Mutta jos vertailussa ei mainita mitään "vääristä" sanamuodoista, niin niillä on hiljainen hyväksyntä.
-Tosin HS on hyväksynyt mataavat muodon, niin kukapa sitä
vastustaa?
43. Antti Skyttä18.12.2005 klo 01:41
Kiitos Sinulle Apu-va!

Juha laati kerran Sanaseppo- lehteen yhden ristikon käyttäen lähtökohtana Aulis Lehdon Hesariin laatimaa ristikkoa ja pitäen tuon ristikon pääkuvasta lähtevät ratkaisusanat samoina kuin alkuperäisessä (Auliksen ristikon teemana oli Tapahtui...). Se oli kokeilu siitä, saisiko noilla pääkuvalauseilla muun sanaston paremmaksi kuin mitä Auliksella oli.

kp!

Mitä hemmetin tekemistä tällä on matava/mataava- asian kanssa?

Suomen kielessä ei yksinkertaisesti ole sellaista sanaa (mataa- verbistä johdettuna) kuin mataava.

Sinä kp väität, että on. Kerro nyt lopultakin ne perustelut tuolle väitteellesi.

Tai jos et siihen pysty, niin please, ole hiljaa.

(Okei, arvaan kuinka tässä käy: kp ei siihen pysty, mutta ei myöskään ole hiljaa, vaan jatkaa älytöntä inttämistään)
44. kp18.12.2005 klo 01:50
Skyttä
Kumpi tässä inttää?
-Kuule, ei maailma tähän kaadu. -Jos suurempi herra kuin
sinä (HS) hyväksyy mataavat, niin anna olla.
-Minulle se on yks´hailee...
45. Antti Skyttä18.12.2005 klo 02:20
Palataanpa tämän säikeen alkuun.

Sen aloitti nimimerkki kp kirjoittamalla viestiinsä mm.:

"Mataava, eikä matava"

Voisitko, kp, perustella tuon asian.
46. TT18.12.2005 klo 03:27
Anteeksi. jos puutun asiattomasti keskusteluun, mutta epäloogisuus risoo minua aivan suunnattomasti.

Ensin kp:lle oli hyvin tärkeää, että muoto on mataava eikä matava. Sitten selvisi, että sanakirja on eri mieltä hänen kanssaan, ja yhtäkkiä hänelle oli aivan sama, kumpi muoto on oikea.

Mikä sitten on tämä sudokuhomma? Kp ei tainnut tietää edes sääntöjä ja sitten yhtäkkiä oli tehnyt jotain tehtäviä alan erikoislehteen, kommentin mukaan alokasmaisia rimanalituksia, eikä niistä ole kuultu mitään vastakommentteja. Ovatko ne laatijakumppanin ++juhin "hiljaisesti hyväksymiä", kun mies ei ole täällä niitä kommentoinut.

Aivan lyömätön on viittaus HS:n herrojen hyväksyntään. Sehän on käynyt täällä selville, että HS:n ristikot vilisevät jopa virheitä. Nauravatkohan herrat niillekin jo etukäteen, että nyt saattekin ratkojat selvittää niin outoja paikkoja, ettei sama kirjain sovi yhteen ruutuun. Kyllähän ristikoiden luonne muuttuisi aika hurjaksi, jos kaikki HS:lle kelpaava hyväksyttäisiin, sillä "kukapa sitä vastustaa" ..

Täytyy myöntää, että kp:n sinnittelemisten lukemisessa on käsittämättömän mielenkiintoisia piirteitäkin. Välillä on ollut vaikea olla kommentoimatta.
47. jupejus18.12.2005 klo 09:11
"Mataavat" sanasta on näemmä nostettu kissa pöydälle. Sanoisin, että tuohon sanaan ei kannattaisi kovin kenenkään mielipidettä korottaa, koska sana kuuluu melko "harvinaisiin" sanoihin noin puhekielessä.

Siksi sanan käyttö ja sen sanomismuoto vaihtelee aluuellisesti, sekä tavan vuoksi, miten sitä on opittu/kuultu lausuttaman.

Itsekin sanoisin ja sanonkin; autot "mataavat", jos liikenneruuhkassa vyöryvät hiljaa eteenpäin, vaikka tiedänkin, että se pitää kirjoittaa "matavat". (Tuota muotoa on 'googlettamallakin' näköjään ympäri Suomea käytetty kirjoituksissa, että siinä mielessä on paljon kielitaidottomia.)

Saman tapaista, hiljaa eteen päin menevästä likkumisesta on toinenkin verbi eli "jutaa". Siitä voi luultavasti käyttää muotoa "jutaavat", koska kansien väliin on kirjoitettuna olemassa myös perusmuoto; "judata". (Verrata voi ladata - lataavat). Tosin judata kuulostaa hyvin oudolta ja niinpä eräs sanakirja näyttäkin aivan oikein; judata > jutaa.
Mutta jos se on perusmuodossa jutaa, niin pitäisikö sekin ola "jutavat", joka vaikuttaa oudolta, mutta miten tuo oikeinkirjoituksellisesti on?
48. Eki18.12.2005 klo 10:48
Sanalle HENKILÖ AUTO löytyy 532 osumaa googlella, suurin osa perustuen suosittuun tapaan kirjoittaa yhdyssanoja erikseen. Jotta sellaisille ihmisille joskus julkaistaisiin ristikoita, miten olisi jossain pehmiksessä kuva komeasta autosta ja ratkaisu

>HIENO>HENKILÖ>AUTO

Entäpä sana TOVET. Mielikuvitukseton laatija panee vihjeeksi JANSSONIN KAIMOJA. Mutta

http://www.google.fi/search?hl=fi&q=TOVET&btnG=Hae &meta=lr%3Dlang_fi

Google löytää 7 osumaa, joista viidessä se tarkoittaa tovi-sanan monikkoa. Yksi niistä on sanaristikot.netiin, joten ainakin Sanaris Oy (vetäjänä Erkki Vuokila, asiakkaina IS, SK, Aamulehti, Treffi, Pirkka...) siis monikon hyväksyy. Näytölle tulee lauseen alku "Erjan kanssa on naurettu puhelimessa monet tovet...", joten näemmä myös Kolmioristikoiden ja Ruutukolmion lehtien (pari tusinaa erilaista) päätoimittaja Erja Gullstén monikon hyväksyy. Vieläkin arvovaltaisemmilla tahoilla/tasoilla eli MTV3:ssa ja Turun Sanomissa varmasti käytetään tovet-monikkoa, sillä kaksi tovet-linkeistä johtaa niiden sivuille.
49. jupejus18.12.2005 klo 11:26
tovi - tovit
lovi - lovet

Noin sanoisin ja kuten myös;

fiksu
viksu - (tarkoittaa ehkä vähän muuta suoranaisesti kuin fiksua)
faksi
vaksi - vahtimerstari

Vaikkakin näkee viksua ja vaksia ja vilmaattista ja muutakin äffällistä äffättömänä nuorisokielessä sikin sokin, että jos ne ajan oloon eivät osaa äffää sanoa niin voihan kieli toki muuttua.
50. tonimikael18.12.2005 klo 11:48
Tämähän on kivaa, että kp ratkoo juuri minun ristikoita! Ja vielä intoutuu keskustelemaan niistä. Taisin tehdä vaikutuksen! ;-P
51. kp18.12.2005 klo 12:07
tonimikael, eikö olekin?
52. Eki18.12.2005 klo 12:09
Tekikö tonimikael vaikutuksen?
53. kp18.12.2005 klo 12:32
tonimikael laatii hyviä ristikoita, eikä siinä mitään sanomista
ole. -Tuon matavat/mataavat jupejus selitti, että sekin on
varmaan kaikille ihan ok. -Mutta tuo viksu/fiksu, mutta jos ei
osaa lausua äffää, niin lausuu veeksi...
54. Eki18.12.2005 klo 12:42
Sori, kp, mutta matavat/mataavat ei todellakaan ole kaikille ok. Asia tsekataan korkeimmalta taholta (ei HS). En todellakaan ymmärrä, mikä antaisi oikeuden rikkoa kummankin raamattumme antamaa taivutussääntöä, se on kirjoissa täysin yksiselitteisesti.

"Viksu ja vilmaattinen" on yleinen lausetapa, siksi viksu on ok. Ja jos se kerran on koirankin nimi, on täysin ok panna mikä vihje tahansa, vrt. kuva naateista N=T, vastaus taatit, ei siinäkään kerrota, mitä taatit ovat (eikä sitä moni suomalainen tuosta vaan osaisikaan selittää).
55. kp18.12.2005 klo 12:48
"Viksu ja vilmaattinen" on kenties muoto siellä
(Etelä)suomessa?
-Mutta täällä sanotaan: Fiksu ja filmaattinen.
56. Eki18.12.2005 klo 12:54
Olen sanonut, ettei se viksu mikään loistava ole (ja sen jo laatija etukäteen minulle kertoi ja siitä kyseli ja sen hampaita kiristäen hyväksyin), mutta kyllä tässä pääasia on se, että jos joissakin aidantaustoissa käytetään mataavat-muotoa, niin se on kaikki kp:n täällä kertomat kielivaatimukset kumoava sana ja pitäisi hylätä. Jos se on ollut Hesarissa, se olisi vakavaa, ellei Hesarin ristikko muutenkin vilisisi virheitä. Ne on kai sitten hiljaa hyväksytty.

Avorata vai mataavat parempi, voisi taas tyhmästi kysyä?
57. kp18.12.2005 klo 13:01
Voisiko korkeammalta taholta tsekata mataavat?
Sen tiedän melko varmasti, että tuo juttu on oikoluettu ja
hyväksytty, ennenkuin se lehteen on mennyt....

(googlella hakusana mataavat)

PDF] Tarja Halonen
Tiedostomuoto: PDF/Adobe Acrobat - HTML-versio
Minuutit mataavat hetken hiljaisina. Mie-. timme, miten nopeasti ja yllättävällä
tavalla. elämä voi päättyä. Myrsky piiskaa mereltä Mäntyniemen ik- ...
www.seura.fi/pdf/Tarja_Halonen.pdf - Samankaltaisia sivuja
58. Eki18.12.2005 klo 13:03
Olisipa mennyt kielitoimiston kautta.
59. Taata18.12.2005 klo 13:06
Oulussa pannaan tähän mataa- verbiin vielä teetä mukkaan
joukkoon eli siis autot mattaa(vat) ruuhkassa...
Kyllä olisi meikäläiselle vaikea sanoa, että mataavat, ennen
vaikka "matelevat" huutelee Misu sohvalta.
Etana mattaa nurmikolla jne.

Eikö sitä pitäisi kieliopin mukaan mennä ristikoissa eikä
joka välissä googlella katsella eikä Erjalle soitella?
Googlestahan tullee tuota ittiään koko ajan. Jos sen muk-
kaan mennään, niin menee aivan lööperiksi koko homma.
Tuo google pitäisi unohtaa tai hävittää tykkänään.
Taatalla on ollut tuo Nykäseksi täällä mainittu hyllyssä kymmeniä vuosia.

Jos KP saa julkaistua oman kielioppinsa hyvissä tuulissa, kun
vaikuttaa olevan ainakin vähemmistöosakas, ja saa sille sit-
ten vielä ylemmissä instansseissa hyväksynnän, niin hänet
voitaneen korottaa ylimpään mestarilaatijoiden luokkaan ja lyödä vaikka ritariksi. Taata taata!

Ja Aulista ja Hesaria pitää muistaa haukkua joka välissä,
sillä niin on meitä opetettu, että totella keisaria ja kuunnella
pyhää lakia...
60. kp18.12.2005 klo 13:13
Taata
-Tuo on sitä ihteään.
-Suomalaista rikkautta.
61. Eki18.12.2005 klo 13:18
Jotenkin luin tuon Taatan kirjoituksen vähän eri tavalla, ainakin ne johtopäätökset.

Nyt on sitten kp:ltä virallinen lupa kirjoittaa sanat kaikilla niillä tavoilla, millä niitä jossain päin Suomea lausutaan, esim. viksu (Etelä)suomessa. Se on suomalaista rikkautta.

Pelkään kyllä, että minä köyhtyisin ennen pitkää silla tavalla.
62. kp18.12.2005 klo 13:21
-Siihenhän tämä muukin on menossa.
-Sarjakuvista tehdään murteellisia....
-Ja murteissa on se suola....
63. Jukkis18.12.2005 klo 13:24
Tämä on kyllä niin järjetön keskustelu, että pakkohan tätä on jatkaa.

Seurassa siis mataavat, ja Hesarin ristikossa.

Toisaalta Talouselämässä matavat. Ja Hesarissa. Ja Karjalan Maassa.

Mutta AHAA: rakkausrunot.fi:stä löytyy "Ja ahneet etanat ne matavat maassa kuin laonnut vilja!"

Siis kyseessä on taas joku hämäräperäinen runosana, jollaisia ei tietenkään ristikoissa voi käyttää. Kp on ollut oikeassa koko ajan.
64. Eki18.12.2005 klo 13:24
Tämä on nyt ihan muuta kuin mitä olet aiemmin täällä esittänyt.
65. Eki18.12.2005 klo 13:26
Kp, jos kokoaisit nuo teesisi nyt selvästi tähän, niin tiedettäisiin, miten ristikot tehdään. Tuo runojen hylkiminen minullakin tuli mieleen, mutta hyljitään, jos kp niin sanoo.
66. Eki18.12.2005 klo 13:53
Pyydän kp:ltä anteeksi yllä olevaa kommenttia. En minä niitä teesejä tosissani pyytänyt vaan siksi, että voisin ilkkua niille. Semmoiseksi on maailma mennyt. Telkkarissakin vain pyritään häpäisemään kanssaihmisiä mahdollisimman tehokkaasti. Ja presidenttiehdokkaatkin yrittävät keksiä toisistaan sellaisia juttuja, jotka saisivat heidät itsensä näyttämään paremmilta vaihtoehdoilta toisiin verrattuna.
67. Seppo18.12.2005 klo 13:56
Kuten Jukkis kirjoitti, tämä on niin järjetön keskustelu, että jatketaan vaan. Paljasjalkaisena vorssalaisena uskallan
sanoa, että enemmistö meistä vähemmän fiksuista aivan
varmasti puhuu viksusta. Lisäksi Tonin vihjeen määrite
"lapsellisen" tarkensi ratkaisusanaa. Vaikka Hämeessä ollaankin, nykyinen kiireinen elämänrytmi ei anna aikaa
venytellä selkeää matava-sanaa pidemmäksi, hyväksyy sen sitten Hesari tai Halonen, yhdentekevää minulle. Hesarin hyväksyntä nähdäkseni tarkoittaa sitä, että ristikoita ei kukaan tarkista ja piakkoin ei kukaan viitsi enää ratkoakaan,
jos taso pysyy entisellään. Kp:n mielipiteet ovat yhtä vakaita
kuin tuuliviiri, laatija ei saa keksiä uusia sanoja ja pienen hetken päästä taas kaikki mahdollinen sanasto on vain
suomalaista rikkautta. Annetaan kuitenkin kaikkien kukkien
kukkia, valinta jää joka tapauksessa viime kädessä ratkojan tehtäväksi, mutta hyvä merkki on se, että asioista
(ja hiukan vierestäkin) käydään keskustelua.
68. kp18.12.2005 klo 14:01
Eki ei minulla ole mitään teesejä teille....
Enkö minä ole noin tuhannesti sanonut, että saatte/voitte
laatia mieleisiänne ristikoita niin paljon kuin haluatte....
-Eikö se sääntö minuun pädekään, että kirjoittajan mielipide on kirjoittajan oma ja vain oma mielipide?

Kun olette omaksuneet kaupunkineidon? (en muista tarkkaan
oliko se tuo, vai joku muu). -Joka (näyttää) olevan sielläpäin
käytössä, täällä kaupunkilaisneito.
-Niin mikä sääntö estää ottamasta ristikkoihin alueellisia sanoja... Ja samalla ei tietysti "sorsita" murrettakaan.....
69. Eki18.12.2005 klo 14:07
Mikähän Jukkiksen ja Sepon mielestä tekee tästä keskustelusta niin järjettömän?
70. kp18.12.2005 klo 14:08
-Sitähän minä en voi tietää.
71. kp18.12.2005 klo 14:24
-Eikä tuossa alkukommentissa pitänyt olla mitään kommentoimista.
72. Eki18.12.2005 klo 14:28
Ei saa vastata, että Nykysuomen sanakirja ja Suomen kielen perussanakirja ovat eri mieltä ja samaa mieltä kuin julkaistu ristikko?
73. Taata18.12.2005 klo 14:34
Menee vähän hankalaksi, jos valtakunnallisiin lehtiin aletaan
panna ristikoihin paikallisia tai alueellisia sanoja. Tästäkin on
Taatalla kokemuksia menneiltä vuosikymmeniltä. Ei silloin ol-
lut ristikkosanastojakaan vaan piti tehdä sellaiset pikku hil- jaa itse. On varmaan tallessakin keräilijästä kun on kysymys.
Harvalla taisi 1960- luvulla olla tietokone ja siinä google?

Voihan sitä näin pikkujouluaikaan rallatella vaikka mitä, mutta kyllä noihin mielipiteisiin toivoisi jonkinasteista loogi-
suuttakin. Jos on ensin ilta ja yö veivannut yhtä linjaa, niin
sitten aamulla saakin herätyksen ja onkin yhtäkkiä aivan
päinvastaista mielipidettä ja koko homma vaikuttaa pelkäl-
tä kuplalta ja joutavalta jorinalta.

Onhan niitä herätyksiä koettu ennnekin ja oikein vieläpä herätysliikkeitä perustettu. Täälläkin palstoilla tarvitaan
varmaan herätyssaarnaajaa, kun välistä pakkaa keskustelu tyrehtymään tai muuten vain jämähtää junnaamaan syviin ja jonnin joutaviin uriin. Kirkoissakin oli ennen unilukkarit!
Taatalla on nyt mielessä yksi pelastava lähetyssaarnaaja eli
herätysliikemies. Taata taata!

Jos joku on aidosti tietämätön jostain asiasta ja saa sitten
vastauksen ongelmaansa, niin silloinhan kanta saattaa pe-
rustellusti muuttua. Mutta että vaan heittelee mitä sylki sat-
tuu suuhun tuomaan toisia ärsyttääkseen, niin se ei mene
täällä Taatalla jakeluun. Kyllä ne ennenkin olivat tuuliviirit
tarpeellisia, mutta muuten "tuuliviirejä" ei arvostettu, vaan...

Taata esitti illalla aidon kysymyksen, johon en ole saanut
vastausta eli tietääkö googlemestarit Tampereen tietokilpa-
yhdistyksen nimen ja nettisivujen osoitteen?
74. Taata18.12.2005 klo 14:39
Piti olla illan ja yön tietenkin. Nyt Taatalla menee liian lujaa
ja jää kirjoitusvirheitä. Kamala paikka. Hävettää!
75. Jukkis18.12.2005 klo 15:00
Eki kysyi: "Mikähän Jukkiksen ja Sepon mielestä tekee tästä keskustelusta niin järjettömän?"

Kp hiukka myöhemmin: "-Eikä tuossa alkukommentissa pitänyt olla mitään kommentoimista."

Eki, vieläkö ihmettelet?
76. Eki18.12.2005 klo 15:08
Jukkis. En minä sitä silloinkaan ihmetellyt, mutta sainpa kp:n vastauksen, että hän ei sitä voi tietää.

Ja jos joku luulee, että minä haluan tänne sivuille tällaista keskustelua, on väärässä. Tämä foorumi on avoin kaikille, mutta pitäisi sitä vähän ajatella, mitä jälkiä tänne jättää.
77. Hessu18.12.2005 klo 15:14
Pitää olla:
- alkaavat eikä alkavat
- lehemä eikä lehmä

Tähän ei ole mitään kommentoimista. Jos kommentoitte, olette väärässä. Katsokaa vaikka Googlella.
78. jupejus18.12.2005 klo 15:26
Eihän tässä pitäisi olla mitään naurettavaa. Tämähän on mitä parasta keskustelua siitä, mikä sana on "oikein" sanaristikossa ja kirjoitustavaltaan muutenkin.

Uskon, että monet eivät ole edes tienneet "mataavan" sana kuuluvan olla "matavan" (siitä hyvä esim. tuo T. Halosen teksti) - niin nyt tämä keskustelu omalta osaltaan auttaa kirjoittamaan niitä oikein, jotka tätä palstaa seuraavat.

On hyvä, että meillä on tiukat oikeinkirjoitussäännöt kielessämme. Sillä meillä on monta murretta ja eri tavoin puhuvia kansalaisia, niin yksi yhtenäinen kielenhuolto on hyvin tärkeä. Sekin vielä, että sanaristikoissa noudatetaan oikeinkirjoitusta, on varsin myönteinen asia.

Mutta kuten tiedetään, sanaristikot ei ole mikään kieliopin 100 prosenttinen tietolähde, koska niissä käytetään (ja joskus sekin hyvä) "puhekielisiä" ilmauksia ja sanoja.

Siksi voidaan katsoa "viksukin" fiksuksi, vaikkakin kirjat ja jopa slangisanastokin puhuu vain fiksusta merkityksessä älykkäänä, nokkelana.

Jotkuthan kritisoivat, että edes slangisanoja ei saisi olla ristikoissa. Minusta ne ovat vain pelkästään hyviä ja tuovat vaihtelua, jos ne tunnetaan kuitenkin melko yleisesti.
Siksi "fiksusta" murremuoto "viksu" vähän alkaa olla niillä rajoilla, että mieluummin ei, mutta jos vihje ilmaisee siihen jotakin poikkeavaa, niin mikä ettei.

Olkaamme suvaitsevaisia joulun alla.
79. Jukkis18.12.2005 klo 15:30
Taatalle linkki:
http://www.filmaattiset.fi/
ja sieltä oikeasta alanurkasta eteenpäin eli
http://www.filmaattiset.fi/yhdistys.htm
josta selviää, että ehkäpä homma on jäänyt hetkellisen alkuinnostuksen jälkeen hiukka vaiheeseen.
80. kp18.12.2005 klo 15:47
Seppo
"Kp:n mielipiteet ovat yhtä vakaita kuin tuuliviiri, laatija ei saa keksiä uusia sanoja ja pienen hetken päästä taas kaikki mahdollinen sanasto on vain suomalaista rikkautta".

Sanojen keksiminen on eriasia, kuin olemassa olevien käyttäminen.... Tämä keksiminen tulee eteen etenkin yhdyssanoissa, kun yhdistetään sanoja, jotka eivät merkinne
mitään... Esim. "puurotaulu"...
81. Teppo18.12.2005 klo 15:52
Entä eriasia?
82. Eki18.12.2005 klo 15:57
Google kertoo:

Puurotaulu, tarkoititko: puurolaulu?

Tästä Googlen järisyttävästä kommentista huolimatta minusta puurotaulukin (joka toki on ihan hatusta vedetty) on parempi kuin väärä taivutus mataavat. Kumpaakaan en silti käyttäisi.
83. jupejus18.12.2005 klo 16:03
Tuo google on muuten mukava.
Kun kirjoittaa mataavat, se ei ehdottele mitään, mutta jos kirjoittaa matavat, se kysyy tarkoititko mahtavat.
84. Jukkis18.12.2005 klo 16:11
Kp, missä ristikossa tuollainen hassu sana "puurotaulu" on ollut?
85. Jukkis18.12.2005 klo 16:14
... niin ja millainen vihje sille sanalle oli laitettu?
86. kp18.12.2005 klo 16:17
Ei missään - onneksi.
Niinkuin Eki sanoi jo se oli "keksitty" "hatusta vedetty"....
87. Jukkis18.12.2005 klo 16:26
Ihmeellinen tapa sinulla tuo, että arvostelet ristikkojen sanastoa käyttämällä esimerkkeinä sanoja, joita ei ole edes käytetty ristikoista. Mitä siitä on hyötyä?
89. Taata18.12.2005 klo 16:38
Kiitos Jukkiselle osoitteesta. Homma Tampereella on näkö-
jään puheista huolimatta vielä levällään.

Kun hatusta vedettiin puurotaulu, niin mitä sinne jäi vielä
jäljelle? Taikuri vetää tyhjästä hatusta jäniksen ja ties mitä.
Mutta miten se puurotaulu sopii tavalliseen hattuun? Taata
syö tässä juuri kaurapuuroa ja siten kysymys on ajankohtai-
nen. Pakkaa roiskumaan tuota puuroa näet Misun mukaan rinnuksille niin, että syntyy välistä melkoinen puurotaulu ja taas sitten melkoista puurolaulua, kun pitää pusero kiikuttaa
ei hattuun vaan tuonne pyykkivarastoon koppaan. Taata
taata!
90. kp18.12.2005 klo 16:47
Jukkis tuo esim. oli täysin viktiota, eikä vaktaa...
91. RA18.12.2005 klo 16:48
MM :-)
MOT. Puurotaulu on merkityksellinen sana.
92. Jukkis18.12.2005 klo 16:49
Hauskaa, MM. Toinen esimerkki puurotaulusta voisi löytyä nykytaiteen näyttelystä. Kun nykytaiteessa käytään materiaalina verta, ulosteita, spermaa ja vaikka mitä muuta, niin miksei puuroakin voisi käyttää taulun materiaalina. Tuloksena ihan konkreettinen puurotaulu.
93. Eki18.12.2005 klo 16:53
Mutta sanaa mataavat en usko kielitoimiston suopeasti katsovan.
94. Taata18.12.2005 klo 17:10
Mitä kokoa se on tuo Markku Mäkelän puurotaulu? Sopiiko
hattuun? Ei sillä toisaalta ole väliäkään, sillä panisin tuohon
tyhjälle seinälle. Paljonkohan maksaa? Ei varmaan kovin pal-
jon, kun kehyksissä oli huomauttamista jiirauksissa ja muu-
tenkin. KP saa ottaa kohta uuden sanan, jos niitä jäi enää
yhtään jäljelle sinne hattuun.

Yhdyssanoja voi tietenkin itse kukin vapaasti tehdä eikä niitä kaikkia voi löytyä kirjoista ja kansista eikä edes tästä kaikkitietävästä googlesta. Koska kieli muuttuu koko ajan
(muuttuuko ristikoissa?), niin uusia sanoja tulvii markkinoille,
joista hetikään kaikki eivät ole soveliaita ristikoihin.

Koska Helsinki on Suomen pääkaupunki, vaikka on aika syrjässä, niin sen slangisanoja voitaneen käyttää, koska Auliskin niitä käyttää sujuvasti ristikoissaan, jotka ovat Suomen arvostetuimmat. Jos tulee jossain raitilla puhe ristikoista, niin kohta puhe kääntyy Hesarin ristikoihin. Jos sellaisen saa ratkottua, niin kuuluu ylimpään ratkaisija-aateliin.

Taatakin on nähnyt näitä jotain Suomen Kuvalehden ristikoi- ta, jotka on tekemällä tehty epämääräisten vihjeiden avulla hyvin vaikeiksi. Auliksen ristikoissa sentään pärjäsi ennen koko maailman kattavilla GT- kartoilla, mutta nykyään vaadi-taan pienien ja hämärien kuvien tunnistamisessa suurennus-lasia Tiimarin silmälasien lisäksi ja mikroskooppia.

Mutta nuo tahallaan vaikeiksi tehdyt helpot ristikot eivät oikein jaksa innostaa. Se on selvempää piirtää tatit ja tutit
reilusti näkösälle kuin alkaa keksiä oikein kieroja vihjeitä, joi-
ta harvalla on nykyaikana aikaa alkaa miettiä. En tiedä sitten, sitten, josko halutaankaan paljon ratkojia sisäpiirei- hin?

Taatalla on otoksia monien taloyhtiöiden keräyslaatikoista ja
näyttää siltä, että ihmiset ostavat valtaosaltaan vain helppo-ja ristikkolehtiä nykyään, kun on vara valita. Kaikenhan pitää
olla nykyään niin helppoa, mutta kun sähköt menevät poikki
niin, sitten se vasta nähdään kuinka helppoa elämä on. Ei
taida silloin tulla mistään enää juuri mitään. Taata taata!
95. Libero18.12.2005 klo 19:42
kp 18.12.2005 klo 13.01:
"Sen tiedän melko varmasti, että tuo juttu on oikoluettu ja hyväksytty, ennenkuin se lehteen on mennyt."

Epäilemättä presidentti Tarja Halosen haastattelu on tullut etukäteen tarkistetuksi, mutta silti pidän kaikkein todennäköisimpänä sitä, että "Minuutit mataavat hetken hiljaisina." -lauseessa on yksinkertaisesti toimittajan tekemä kielivirhe.
96. Matti18.12.2005 klo 19:51
Ihanko se MM varta vasten meidän iloksemme piirsi puurotaulun!
97. Jaska18.12.2005 klo 20:35
Ei taida vielä olla päästy harmooniseen yhteisymmärrykseen mataavasta, ja jaksanee myös "viksu ja vilmaattinen" jotakuta edelleen hiertää. Niinpä ystävällisesti kehotan kaikkia asianosaisia ottamaan sanonnan leikin kannalta, koskapa se on jo vuosikymmenien ajan pulpahtanut vähän fiksummistakin suista pelkästään vitsiksi tarkoitettuna. En tiedä varmasti, mutta vahvasti veikkaan parren tulen alunperin vormuloituksi ähvällisenä, kunnes murretaustainen eli joku koiranomistaja Savonmualta omi sen omaan käyttöönsä veellisenä. Ähvällisenä sillä olisi ollut pian tylsäksi kliseeksi muuttuneena varsin lyhyt elinkaari, mutta veellisenä vitsinä sen silloin tällöin vieläkin kuulee, ja tässäkin keskustelussa vastaanpanemattoman todistusvoimaisena myös näkee, m.o.t.
98. Juhani Heino18.12.2005 klo 20:47
Ja Viksusta vielä, tosikoitten varalta:
http://www.aka.fi/index.asp?id=5fadef5252d345138b4 07f3c1d69c6f9
Muistaakseni on ollut myös koiranruoan nimi, mutta pikaisella haulla (vuf!) en löytänyt netistä.
99. Seppo18.12.2005 klo 21:01
Olin näemmä saanut palautetta kp:n suunnalta ja siksi pyrin vielä hieman selvittämään omia näkemyksiäni asiasta.
Siitä olen samaa mieltä kanssasi, että murteet ovat kielemme rikkaus, mutta nimenomaan laatijalle jää vastuu
siitä, mitä murresanoja voidaan ristikossa käyttää. Samoin laatijan (ellei tarkastusta ole) niskoille sälytetään vastuu kaikista käytetyistä sanoista, ja ainakaan minulle ei riitä se,
että sana Googlesta löytyy. Sanoistahan kaikki ovat jonkun keksimiä ja uusia syntyy jatkuvasti tarpeen mukaan. Sinun lausuntosi lyövät toisiaan korville jatkuvasti ja kun siitä (aika useinkin) joku huomauttaa seuraa vain joutavaa jankutusta,
eikä itse kysymykseen saada koskaan vastausta.Tässä taisi
tulla samalla vastaus siihen, miksi jotkut meistä pitävät tällaista keskustelua järjettömänä, saman ajan voisi käyttää
paremminkin. Ajattelin vielä ehtiä kirjoittaa joulupukille, jos olisi mahdollista saada muutamaa numeroa löysempi pipo
itselleni. Silläkin uhalla, että tällainen on kiellettyä, ajattelin
nimetä sen paineenpoistopäähineeksi.
100. Keke18.12.2005 klo 21:14
Seppo ,olet syyllistynyt rötökseen äläkä selitä, ettei sinua ole varoitettu! Google ei tunne sanaa paineenpoistopäähine
ja tällaisten uusien sanojen keksiminenhän on rikos!
101. Hessu18.12.2005 klo 21:15
Kun kerran VIKSUlle löytyy Googlella kelpo merkitys (lukiolaisten tiedekilpailu), niin pitäisihän sen nyt kelvata kp:n omiinkin ristikoihin, siinä kuin vaikkapa koiran korvalääke OTITA. Eikö totta, kp?

Vai ovatko "keksittyjä sanoja" sellaiset, joista sinä et ole kuullut, ja kunnon sanoja sellaiset, joista olet kuullut? Siltä se on tuntunut, kun on kirjoituksiasi lukenut.
102. kp18.12.2005 klo 21:47
Jos on koira/kissa lemmikkinä on pakko joskus ostaa tuota
lääkettä... Siitä, vaan niitä sanoja ristikkoon rustaamaan,
jotka ovat olemassa....
Tuolla sanojen keksimisellä ja keksimisellä on vinha ero...
jonka esim. Eki on jo sisäistänyt mitä sillä tarkoitan....
103. Eki18.12.2005 klo 21:52
Jos sanan OTITA hyväksyy itselleen sumeilematta, se helposti ilmaantuu laatimukseen taajaan. On kuitenkin hyvä ottaa itselleen haasteita: ei huonoja sanoja ristikoihin! Mikä on huono, se on osaksi makuasia. Otita on huono toistuvana sanana, ihan taatusti.

Kp, tarkoitatko, että kaljuni on aidan sillä puolella?
104. kp18.12.2005 klo 22:04
Kuten sanoin OTITA on tuttu, jos on koiralauma/kissalauma.
Melkein päivittäinen riesa? kantaa sitä apteekista... Ja mikä
on huono sana? -Se on makuasia. Jos vähänkin ymmärrät
mitä tarkoitan sanojen keksimisellä. niin silloin ehkä katsot/vilkaiset aidan ylitse. Ja toivottavasti mitään suurempaa aitaa ei
välillä ole... pienen pieniä ajatuseroja.
105. Eki18.12.2005 klo 22:07
Huono sana on mm. sellainen, joka toistuu ristikoissa vain hyvän kirjainrakenteen perusteella eli kaikki vastaavat sanat jäävät kokonaan käyttämättä. Esim. OTITA.

Jos et, kp, ole huomannut, niin tämänkin säikeen perusteella monissa asioissa on suuri kuilu välissä. Ehkä et ole lukenut ihmisten kommentteja ajatuksella, jos et sitä huomaa.
106. kp19.12.2005 klo 13:16
mataa>oikeammin madella.
kielitoimiston mielestä.
107. Eki19.12.2005 klo 13:24
Entäpä muoto mataava?
108. kp19.12.2005 klo 13:45
Mataava on väärin samoin kuin matavakin tosin lähimpänä
kuin mataava. Mutta jos mataa pitää olla "monikossa" niin
madella...
109. Eki19.12.2005 klo 13:57
No jo meni sotkuiseksi ja täysin epäloogiseksi.
110. iso S19.12.2005 klo 14:06
Haastaava tehtävä teillä ketkä jaksatte vängätä kp:n kanssa. Ihmettelin, miten monikko liittyy mataa-madella-matava-mataava-ongelmaan. Sitten ymmärsin: moni Kossa auttaa jos on paniikissa!

In a panic, she called for Mama Kossa, the official village midwife.

www.nytimes.com/books/first/d/dongala-01stars.html

Tuo oivallus soi mielessäni kuin laulu, Kossa-laulu:

Review: Kossa
Song Name: Kossa. Artist:, Gammis. Quick Rating: 7.5. www.modarchive.com/reviews/kossa.xm.rev.html

Nyt kaikki sujuu kuin Kossa-tanssijoiden tanssi:

Kossa Dancers Guestbook
How did you hear about Kossa Dancers? www.guestbookcentral.com/sign.cfm?guestbook=25829

Jos Kossan antaa muodostua ongelmaksi, siitä voi tulla elämän ja kuoleman kysymys:

goproblems.com
menu. kossa (4k sweden)
Problems. Carpenter's square, life and death.
goproblems.com/userpublic.html?uid=66

moni kossa, menu kossa, mataavan verran järkeä on tossa :)
111. Eki19.12.2005 klo 14:43
Haastellaan haastellaan. Ja nyt on haastateltu kielitoimistoa.

Pesonenhan sanoo: mataa tavallisemmin: madella. Ei siinä mitään valitettavaa.

Seuraavassa lyhennettynä saamani vastaukset.

Verbit mataa ja madella ovat olemassa, mutta erilaisissa käytöissä. Mataa on abstraktimpaa ja pääosin fraaseissa edelleen paljonkin käytössä, madella on konkreettisempi.

Kuten taivutusohjeetkin kertovat, mataa-verbistä syntyy muoto matava(t). Vaikka presidentin kirjeessä lukisi mataavat, se on kömmähdys ja kielioppivirhe. Murteeksi tai paikalliseksi taivutukseksikaan ei kielitoimiston neuvoja sitä katso voitavan laskea. Se on vain kerta kaikkiaan väärä taivutus.
112. jupejus19.12.2005 klo 14:58
Eihän tämä iso S vänkäämistä ole kp:n kanssa. "Mataava" nyt sattui tulemaan kp:n kautta tänne aiheeksi. Minusta aivan hyvä aihe noin kieliopillisesti. Tosin epäilisin myös, jos "viksu" olisi tavoitettu kp:n ristikosta, ääni olisi täällä aivan toinen sanan hyväksymisestä ristikkoon. Puhumattakaan jos kp:n ristikosta löytyisi "vilmaattinen". Olisi siinä torvet soineet Vinlandiassa.

Leikki leikkinä, mutta totta puhuen. "Viksustahan" Tonikin oli epävarma ja Ekikin pitkin hampain sen hyväksyi (jos oikein ymmärsin). Jotta kaikesta päätellen se olisi pitänyt olla "huono" sana ja niin ollen muidenkin kirjoittajien nähtävästi olisi pitänyt tukea tuota käsitystä.
Mutta ihme kyllä se sai kuitenkin melko lailla hyväksyttävän kannatuksen.

Eli oliko sittenkin hyvä tuo Tonin kokeilu. Pitäisikö ristikoissa olla enemmän vain puhesorinasta, nuorten nettikeskusteluista näpättyjä sanoja. Ovatko sanarstikot jääneenkin todella vanhoollisiksi sanoiltaan, juuttuneet sanakirjoihin. Olisiko aihetta sallia uusien tuulien puhaltaa ja ottaa ristikoihin rohkeasti niinku "ihqu"-tyyiä?

ps. Huomautuksena vielä pitää muistaa "mataa" verbistä mennyt muoto eli "matoi". Se ei ole "matasi", niin kuin voisi joku luulla.
- No, matoihan ne jokka matoi.
113. airisto19.12.2005 klo 15:07
Onko sulla Eki vähän liian tiukka pipo, kun jaksat sitä matava/mataava juttua vatvoa?
Molemmat ovat jostain muusta kuin suomen kielestä (veikkaisin ristikkokielestä...).
Katsopas ikkunasta, niin näetkö siellä matavan vai mataavan etanan? Olisikohan se mateleva? (ei ehkä tähän vuodenaikaan)
114. airisto19.12.2005 klo 15:16
Ja nyt kun alkoi tekemään mieli marmattaa, niin mikä ihme siinä mättää, ettei tuota kelloa saada Suomen aikaan.
115. Sakke19.12.2005 klo 15:18
Ihanko alkoi tekemään?
116. airisto19.12.2005 klo 15:21
Sano Sinä vaikka "tehdä", mutta meillä sanotaan tekemään... (paitsi ristikoissa ;))
117. airisto19.12.2005 klo 15:29
btw, missäpäin Suomea aletaan kaatamaan puita sen sijaan, että alettaisiin kaataa puita?
118. Eki19.12.2005 klo 16:19
airisto, kuten sanoin, mataa viittaa mieluiten abstraktiin, esim. aikaan, kuten Halosen tekstissäkin

aika matoi = tunnit kuluivat verkkaan
aika matoi = melkoisii tekijöit

suomen kieli murteineen ON rikasta
119. Hessu19.12.2005 klo 16:48
No nyt ne alkaavat jo syyttää Haloosta Seuran toimittajaan tekstistä!

"Haastattelun aluksi presidentti Tarja Halonen pyytää
anteeksi, jos hän vaikuttaa ankealta.
'Vielä tavallista ankeammalta', hän täsmentää. Edellispäivänä Suomenlahdella sattuneessa helikopteriturmassa on menehtynyt 14 ihmistä, ja uhrien joukossa on Halosen tuttavia työmarkkinapiireistä.
Minuutit mataavat hetken hiljaisina. Mietimme, miten nopeasti ja yllättävällä tavalla
elämä voi päättyä.
Myrsky piiskaa mereltä Mäntyniemen ikkunoita."
120. Eki19.12.2005 klo 17:38
Anteeksi, Tarja, en tutkinut tuota tekstiä tarkemmin.
121. Libero19.12.2005 klo 18:13
Eki 19.12.2005 klo 17.38:

Minäkin annan anteeksi, vaikkei olisi tarpeenkaan. :) Kirjoitin eilen kello 19.42 presidentti Tarja Halosen HAASTATTELUA koskeneen kommentin.
122. RA19.12.2005 klo 18:26
jupejus,
eivät olisi torvet soineet - ainakaan minulla (siis yhdellä torvella).

Ratkojana minulle kelpaavat kaikenlaiset sanat, kunhan vihjeitys tekee ne ratkojalle "reiluiksi"; ei sen väliä, onko kyseessä perussuomi, nykysuomi, slangi tai jokin murre tai runosuomi tai mikä muu merkityksenväännös tahansa.

Minusta ristikkosanan hyvyyttä tai huonoutta kannattaisi arvioida pääasiassa niin, että katsotaan ensin, kuinka se on vihjeitetty. Aika moni ratkoja on jo sanonutkin, että *nimenomaan* noin vihjeitettynä (LAPSELLISEN ÄLYKÄS?) VIKSU on ihan ok. Jollakin toisentyyppisellä vihjeellä se olisi ollut surkea tai vääräkin.

Toisessa säikeessä on esimerkki: Alf Simbergin IS-Koviksessa 26.11. oli vihje ELINTENSIIRTOA!? ja vastaussana oli MAKSATUS. Jokainen tolkuissaan oleva ymmärtää, ettei maksatus ole elintensiirtoa sanakirjoja tutkimattakin, mutta nuo huuto- ja kysymysmerkki tekevät asiasta täysin ymmärrettävän ja jopa erikoisen hyvän ristikkokohdan.
123. jupejus19.12.2005 klo 20:35
Aivan oikeassa olet RA.
En vain itsekään niin ihmeeemmin noteeraa noita sanoja ja niiden oikeellisuutta, mutta kunhan nyt tässä jutun vuoksi niistä kirjoitin. Vaihtelu virkistää sanaristikoissakin, miksei sitten keskustelussa keskustelun vuoksi.

Samoin myös totta - vihjeilleillähän erikoisuudet ilmaistaan. ;)
124. Seppo19.12.2005 klo 21:58
Melkoinen viestiketju tästä vaan syntyi, ajatelkaapas että viikonvaihteen pehmiksen palaute on poikinut yli 120
viestiä kahden vuorokauden aikana, mitäpä se todistaa?
125. Hessu19.12.2005 klo 23:16
Sen, että:
- Viksu voi olla koiran nimi
- On vain yksi pohjoinen
- Mataava on mataava
- Sarahuhta osaa puhua
- KP ei osaa käyttää sanakirjaa
- Juttu jatkuu vaikka palaveri on päättynyt
- Kello on 1:02
- Jos kuka niin ++juh on väärässä
- HS on suurempi herra kuin AS
- Autot jutaavat
- Sanaris hyväksyy monet tovet
- Tonilla on kivaa
- Kukaan ei tiedä mitä taatit ovat
- Tarja Halonen on Seuran toimittaja
- Aulista pitää muistaa haukkua
- Alkukommenttia ei pidä kommentoida
- Tampereen tietokilpayhdistys ei toimi
- Puurotaulu on olemassa
- Helpot ristikot on tehty tahallaan vaikeiksi
- Minulla ei ole koiraa
- Kossa on elämän ja kuoleman kysymys
- Kello ei olekaan 1:02
- Sakke vastaa kun kysytään
- Jossain kaadetaan jostakin syystä puita
- Eki haluaisi olla mato
126. Antti Viitamäki20.12.2005 klo 01:18
Olen auttamattomasti myöhässä tästä upeasta keskustelusta, mutta jaksan silti toisinaan ihmetellä, ettei kukaan edes KOKEILE analogiaa oikeaa taivutustapaa miettiessään:

sataa > satoi > satava(t)
mataa > matoi > matava(t)

Samoin:

kaataa > kaatoi > kaatava(t)
raataa > raatoi > raatava(t)
kantaa > kantoi > kantava(t)
haastaa > haastoi > haastava(t)
saattaa > saattoi > saattava(t)

jne. jne. jne.

Minkä analogian pohjalta tulisi mataa > mataava? Antakaa yksikin esimerkki, niin tälle keskustelulle tulee jotain perusteita!

VIKSU ei ole läheskään pahin murremuoto mitä ristikoista löytyy. Eikö se ollut juuri KP, joka aikanaan puolusti järkähtämättömästi sanaa ITTE? Ja miksi? Koska on olemassa näytelmä ja elokuva "Särkelä itte". Samalta pohjaltahan voi sitten pitää hyvinä vaikkapa sanoja LÄNSIRINTAMALTA, UUTTA, KUUMALLA, KATOLLA, SAAPUU, MOSKOVAAN, PIENTÄ ja NEEKERIPOIKAA.
127. Libero20.12.2005 klo 03:00
jupejus 19.12.2005 klo 14.58:
"Pitäisikö ristikoissa olla enemmän vain puhesorinasta, nuorten nettikeskusteluista näpättyjä sanoja."

Tuo heittämäsi ajatus on varsin radikaali! :)

Jos nuorten puhe-, tekstiviesti- ja nettikielestä tulisi ristikkosanastoa, minusta se olisi aika kauheaa sekä kielellisesti että kulttuurisesti. Nuorten tulisi saada kommunikoida keskenään niin, että se sulkee aikuiset, fossiilit, kalkkikset ja muut ymmärtämättömät ulkopuolelle.

Vaikka monet nuorten keksimät ja käyttämät sanat ovat puhekielessä verrattoman upeita ja tarttuvia, niin aikuisten ei tarvitsisi ottaa niistä kovin paljon mallia. Nuorten reviiriin kuuluu myös oma "tajuton" kieli.

Aikuisten, fossiilien ja kalkkisten (varmaan on olemassa jokin vielä nasevampi uudissana!) tehtävänä on vaalia hyvää yleiskieltä, jota useimmat ymmärtävät, nuoretkin. Se helpottaa - jos jokin ylipäätään helpottaa - muutoinkin väärinkäsityksille altista viestintää.

Laatijat, jotka ristikoissa vaalivat hyvää yleiskieltä ja sallivat siihen poikkeuksia harvoin ja harkiten, ovat mielestäni erinomaisia kielenhuoltajia. Sanakirjat, joita viralliset kielenhuoltajat uudistavat aika ajoin, ovat rinnakkain käytettyinä sanankäytön parhaita oppaita. Mitä niitä parempaa kielenkäyttäjillä voisi olla? Hyvä kielikorva? Google, ei kai?!

Mikäli tämä suppea yleiskielen ylistys vaikuttaa siltä, etten ota huomioon aikuisen tarvetta ja kykyä kielelliseen leikkimieleen, niin olen ilmaissut ajatukseni surkeasti. Sanaleikitkin ovat mahdollisia juuri siksi, että hyvän yleiskielen normit ovat "lavasteissa" olemassa. Jostakin voi poiketa vasta sitten, kun ensin on jotakin, josta voi poiketa. Kielikorvakaan ei kehity itsekseen, vaan sekin tarvitsee tarttumapinnan hyvään yleiskieleen.
128. kp20.12.2005 klo 09:22
Sovitaanko?, että jos sana on murteelliinen vihjeruutuun
merkintä murt. -Ei tule epäselvyyksiä, (murt. otti/ murt. fiksu).
-Kun tästä? eteenpäin murresanoja alkaa? ristikoihin tulla...
-Minä ainakin tästälähtien -jos muistan- panen merkinnän
murt.
129. kp20.12.2005 klo 09:24
....Nimittäin tuo lapsellinen viksussa ei päde täällä.
Lapsetkin puhuvat fiksu.
130. Sakke20.12.2005 klo 09:36
Ovatko sinulle joskus sanoneet "viksu" tai "fiksu"?
131. KP20.12.2005 klo 09:40
Ei kuule muotoa viksu.
132. Eki20.12.2005 klo 11:09
Viksulle tulee 13 300 osumaa Googlella. Sana on siis varmasti käytössä monessa merkityksessä.

Kun kyseessä on Pehmis, onko pahempaa selittää viksu noin (helpolla tavalla) kuin panna ristikkoon sana taatit ja selittää se naattien kuvalla N=T.

Anteeksi että toistin itseäni, mutta asiat katoavat tänne keskusteluihin aika helposti.

Toinen kysymys: onko joku tehnyt joskus täydellistä pehmistä (helppoa ristikkoa), jossa ei ole yhtään huonoa tai vaikeaa sanaa tai kirjainta?

Haenpa tästä Pehmiksestä heikkoja kohtia. Ainakaan keskipituus ei sitä ole: 5,7. Siinä on ollut haastetta laatijalle. Ristikosta löytyy kyllä muitakin "huonoja" sanoja, jopa yksi kirjoista löytymätön ja yksi epäitsenäinen (vain yhdyssanan osana englanninkielisessä suomettuneessa sanassa), mutta n. 160 hyvää sanaa. Fakkisanat lähes HUUTAVAT poissaolollaan.

Viksusta vääntäminen ei siis tee ristikolle oikeutta. Jos ristikossa olisi ollut sana mataavat eli väärä taivutus, pyytelisin nyt anteeksi ja anoisin armoa.

Hyvä, Toni!
133. kp20.12.2005 klo 11:38
Muistelenpa, että se oli Eki, tai joku muu, joka sanoi, ettei
googleen kannata luottaa. -On kuulemma kaikenlaisia sanoja
-Murtelliisena tuo viksu menee.
-Olisipa ollut tuo maininta, niin koko "jupakkaa" ei olisi tullut.

-Ja tuo naatit/taatit on lyhin tapa saada sana muuttumaan
toiseksi. Olette varmaan huomanneet, että ruutu on vain
sentti x sentti?.... Eikä se pelkästään yhdestä sanasta ole
kiinni. Vaan siintä, minkälaisen maun ristikko jättää suuhun...
134. jupejus20.12.2005 klo 11:42
Miksi "mataava" sanalle olisi perusteltua käyttöä? Yksistään sen vuoksi, että se asettuu niin kielellemme käyttösanaksi.
Suomen kieli on siitä harvinainen, että se kirjoitetaan kutakuinkin miten lausutaan. Se on samalla myös kielemme hienoimpia ominaisuuksia maailman kielten joukossa. Se mahdollistaa myös lähes täydellisen murteilla kirjoittamisen, jota moni kieli ei anna myöten. Se tuo myös haasteita kielenhuololle, jotta kieli pysyisi suunnilleenkaan kaavoissaan.

Mataa verbinä ei ole minusta huono. Se on kuvaava ja vanha teonsana ja täyttää paikkansa vielä tänä päivänäkin. Lehdissä näkee miten esim. joidenkin yritysten kurssit matavat hiljalleen ylös päin tai alas. Kasvien rönsyt matavat pitkin maan pintaa. Eivät ne matele kuin käärmeet, ne matavat. Niinpä.

Sataa ja mataa kuvaavat molemmat toimintoa, liikettä. Sataa on nopeasti tapahtuva yleensä. Mataa on hidasta etenemistä. "Sataava" on täysin vieras sanamuoto, vaikka hiljaisesta sateesta noin voisikin sanoa, mutta niin ei kukaan sano.
Mataava kuvaa etenevää liikettä paremmin kuin matava ja sointuu kieleemme. Siksi haluaisin verrata mataa ja jutaa verbejä keskenään paremmin kuin sataa ja mataa.

Jutaa verbin lyhyempi "jutava" sopisi vielä täysin, koska niin myös sanaa käytetään (myös jutaminen) - mutta silti jutaava (jutaaminen) on luultamammin yleisempi ja sopii kieleen luontevammin. Sen sijaan pitäisi tulla muoto "jutoi", joka on jo selvästi vieraampi, muttei mahdoton (pitäisikö silloin olla peruismuoto jutoa - sekin jotenkin voitaisiin kuitenkin ymmärtää). Mutta niin ei vain ole. Vanha kansa pohjoisessa jutasi paikasta toiseen.
Jutaa myötäilee selvästikin ladata verbiä. Vai miten nyt on tuon jutaa-verbin oikean taivutuksen kanssa - Antti? - sanopas se.

Samoin tuntuu, että missä "satoi" on vaihtoehdoton niin "matoi" vaikuttaa hyvin vieraalta. Aivan kuin luissani tuntisin, että sen puheessa kuuluisi olla "matasi". Kurssit matasivat hitaasti ylös päin. Kurssit matoivat hitaasti ylös päin.

No, on maku asia ja kukin puhuu kuten haluaa. Pääasia, että sen toinen ymmärtää. Pääasia on myös, että tiedämme, mikä on oikea kirjoitusasu, että osaamme kirjoittaa puhdasta kirjakieltä. Mulle sopii matava ja matoi, mutta puheessa jos sanaa tuossa muodossa käytän niin mulla on kyllä 'mataava' ;).
135. Antti Viitamäki20.12.2005 klo 12:19
Muodot "mataava" ja "matasi" ovat minun mielestäni taivutuksia sellaisesta kuvitteellisesta verbistä kuin "madata". Vertaa:

ladata > lataan > latasi > lataava
vahdata > vahtaan > vahtasi > vahtaava
aidata > aitaan > aitasi > aitaava
kohdata > kohtaan > kohtasi > kohtaava
luodata > luotaan > luotasi > luotaava

ja samalla tavalla

madata > mataan > matasi > mataava

...mutta mistä kirjasta löytyy verbi "madata"?

Toisin sanoen tuo "mataava" mitä täällä yritetään tyrkyttää on väärän analogian mukainen muoto. Mahdollisesti sitä kuulee joissakin murteissa, mutta ei se yleiskieleen kuulu. Sori vaan.
136. Eki20.12.2005 klo 12:22
Mitä ideaa on laatia ristikkoihin huonoja sanoja ja muuttaa niitä toisiksi selittämättä?

Eikö Googlea saa käyttää viksusti/fiksusti?

Eikö Tonin ristikko jättänyt hyvää makua suuhun?

Onko jupakalla enemmän kuin yksi aiheuttaja?
137. Jaska20.12.2005 klo 12:37
Ei ole enempää kuin yksi, eikä siintä (murt) ole mitään pahaa sanottavana. Oli ihan virkistävä jupakka.
138. jupejus20.12.2005 klo 13:12
Sen verran vielä (ettei nyt aivan jankutukseksi mene omalta kohdaltani), ettei tarkoitukseni suinkaan ole tupata "matavaa" ohi matavan. Pohdintaa vain siitä, miksi osa kansasta sanoo "mataa" -verbistä mataava, kun ei kerran "sataa" -verbistä sanota vastaavasti sataava.

Epäilykseni liittyy juuri tuohon, että kuten "judata" -verbiä suositellaan "jutaa" -muotoon (joka on aivan oikein), niin on myös aikoinaan käynyt "madata" -verbin kanssa. "Madata" -verbin taivutus on jäänyt kansan suuhun ja "mataa - matava" mataa hiljalleen voitokasta voittokulkua.
Seuraava vaihe on "jutaa" -verbinkin kanssa, kun tulevaisuudessa muistellaan, miten kansat "jutoivat" muinaisuudessa. No, onnesi vielä saamme sano, että ne "jutasivat".
139. Eki20.12.2005 klo 13:23
Kielitoimiston kanta oli hyvin selvä. Mataava(t) on väärin, vaikka sen presidentti ja kansa ja kaikki siltä väliltä yleisesti taivuttaisivat niin. Sanan/muodon käyttö on sen verran harvinaista, että kovin laajoja tutkimuksia ei edes voi tehdä.

En voi lainkaan ymmärtää, miten tuon lausunnon jälkeen joku vielä suosittelisi sanaa ristikkoon tai laatijaa, joka tämän kuultuaan sitä käyttäisi.
140. Juha-Pekka Kuusela20.12.2005 klo 13:33
Kantani kielitoimistoon:
kielitoimisto=kuivia mutta virallisettuja vähälahjaisia sanaseppoja.
sanotaan suoraan keinosuomentajia. Eli sanasepot ovat parempia
kielenkehitykseen kuin kielitoimisto.
PS. kuivat tarkoittavat nyt huumorin tajuttoman oloisia.
141. Libero20.12.2005 klo 13:37
Tonin ristikosta jäi pelkästään hyvä maku. Se on kauttaaltaan mainio. Ratkoin sen tietämättä, että vihjeen LAPSELLISEN ÄLYKÄSTÄ? ratkaisusanasta syntyy, kuten Jaska sanoi, virkistävä keskustelu. Vihje nyt on niin fiksu ja hauska kuin VIKSU-sanalle voi olla. Minua sana nauratti. Arvelin sen läpäisseen tiuhan seulan.

Google!? on hyvä palvelija sellaiselle ihmiselle, joka osaa sitä käyttää fiksusti ja kriittisesti. Jos sieltä tunkevaa potaskaa ei erota, niin kaikki kelpaa. Se on paha juttu, ei Google itsessään. Silti Google kielipulmissa tarvitsee usein rinnalleen myös jonkin toisen lähteen. Jos toinen lähde on eri mieltä, niin Google jää vielä kakkoseksi. Tosin senkin kielikorva saattaa päivä päivältä kehittyä.

Pitääpä katsoa, mitä ne kaikki 13 300 osumaa viksulle ovat. :) "Lapsellisen älykästä?" saattaa olla viksun merkityksistä ylivoimainen.
142. Antti Viitamäki20.12.2005 klo 13:49
"Kantani kielitoimistoon:
kielitoimisto=kuivia mutta virallisettuja vähälahjaisia sanaseppoja.
sanotaan suoraan keinosuomentajia. Eli sanasepot ovat parempia
kielenkehitykseen kuin kielitoimisto.
PS. kuivat tarkoittavat nyt huumorin tajuttoman oloisia."

Kyllä. Tämä kirjoittaja todellakin antoi juuri arvion kielitoimiston kielenosaamisen tasosta.
143. Eki20.12.2005 klo 14:01
Taatit = juhla-asuja

Mahtuu hyvin ruutuun. Kp:llä on runsaasti tällaisia kiertovihjeitä. Ulkomailla en muista niihin törmänneeni, joten selitys niiden käyttöön lie joku muu. Joo joo, ajatellaan ratkojaa.

Olen ehdottomasti sellaista vastaan, että helpoissa ristikoissa yleistyisivät vihjeet, joissa ei kerrota lainkaan vastaussanan merkitystä VARSINKIN, jos kyseessä on sana, jonka olemassaoloa tietyn ristikkopiirin ulkopuolella tuskin kovin yleisesti tiedetään. Sitä vähemmän sitä ja sen merkitystä tunnetaan, mitä enemmän kierrellään.

Jos huonon sanan poistaminen laatimuksesta ei onnistu, sille pitää keksiä hyvä vihje. Viksulle Tonin antama vihje on aika paljon parempi kuin viittaus murteellisuuteen tai koiran nimeen, eiköhän se ole näistä kommenteista käynyt ilmi.

Ja tapaus jpq... Pannaanko kielitoimiston ja jpq:n sanaseppolahjat viivalle ja verrataan? No joo, ei tarvitse. Minulla on kielitoimistosta erittäin positiivinen kuva. Se mitä kirjoista löytyy, ei kerro kaikkea. He ovat hyvin avoimia kansan omiin viritelmiin, mutta silkkaa kieliopin vastaisuutta ei tarvitse hyväksyä.
144. Matti20.12.2005 klo 15:02
Liberon "Kielikorvakaan ei kehity itsekseen, vaan sekin tarvitsee tarttumapinnan hyvään yleiskieleen" oli mielestäni hienosti ilmaistu.

Ottamatta kantaa mataamiseen, jota vierastan (vaatteetkin likaantuu), mietityttää, että onko sellaista asiaa kuin virallisesti oikea suomi. Onko niin että jos kielitoimisto sanoo niin aamen. (Asia voidaan kiertää määrittelemällä virallinen suomi kielitoimiston suomeksi, mutta se on kiertämistä.) Onhan rajatapauksia, ja mielipide-eroja, murreilmauksia joita toiset pitävät äidinkieleen kuuluvina ja toiset eivät.

Korkein oikeuskin välillä äänestää, varmaan myös kielitoimisto. Ja kuinka tarpeen on, aivan loppuun asti vietynä, määritellä rajat virallisesti oikealle suomelle. Onko vaarallista todeta, että on myös rajalla olevia sanoja, jotka voi hyväksyä tai voi olla hyväksymättä oikeiksi suomen sanoiksi? Esim. sanoja jotka arvatenkin ovat tulossa virallisen suomen piiriin, mutta eivät siellä vielä ole?
145. V-R20.12.2005 klo 16:37
AV 20.12.2005 klo 01:18

"Eikö se ollut juuri KP, joka aikanaan puolusti järkähtämättömästi sanaa ITTE? Ja miksi? Koska on olemassa näytelmä ja elokuva "Särkelä itte".

13.12 Ekin tiistain Historistikossa.
Aivan oikealla pystysarakkeessa:

Vihje
SÄRKELÄ-

Vastaus
ITTE
146. Eki20.12.2005 klo 16:40
Viksu sana tuo itte lausua vaikka taatti päällä.
147. Antti Viitamäki20.12.2005 klo 17:22
V-R:

AV 20.12.2005 klo 01:18

"VIKSU ei ole läheskään pahin murremuoto mitä ristikoista löytyy."

M.O.T.

Tarkoitus oli todeta KP:n kommentoinnin täydellinen linjattomuus. Tai no, ainakin minusta ITTE on monta kertaa pahempi murremuoto kuin VIKSU.

Kukaan muuhan ei täällä ole VIKSUA käsittääkseni vastustanutkaan.

Itse olen käyttänyt ITTE-sanaa ristikossa muistaakseni kolme kertaa - silloin joskus, kun olin vielä nykyistäkin osaamattomampi ja laaduttomampi. Nykyisin välttelen sitä suunnilleen yhtä paljon kuin ATTAA ja TATAA.
148. Eki20.12.2005 klo 17:31
Sanoja vältellään niiden laadun ja vaikeuden suhteen, muun muassa. Itte-sana tulee ristikkoon melkein ittestään ja joskus jää lopulliseenkin ristikkoon. Minä tunnustan. Minusta itte on Attaa ja Tataa paljon parempi.
149. kp20.12.2005 klo 17:31
Jos kuuntelitte Novaa, niin kuulitte kuinka juontaja ihmetteli
laulussa: tonttu uksen sulkee. Mikä on uksi?

Sitten jonkin ajan kuluttua joku soitti ja sanoi: uksi on
ovi, ristikosta opittu... Juontaja kysyi: Mitä muuta sanoja ristikoissa on. Pitkän mietinnän tulos: taas....atta, se on
muurahaissuku. Olisiko syytä lopettaa atan välttely?
150. Eki20.12.2005 klo 17:49
No ei.
151. Tiedoton20.12.2005 klo 18:05
V-R:

Viestisi (16:37) sanoma jäi minulle vähän epäselväksi.
Vika on tietenkin minun päässäni, kun MINÄ en ymmärrä - joten pyytäisin vähän rautalankaa selkeäksi malliksi muovailtuna.

Kerrot tehneesi seuraavat huomiot:

1) Viitamäki toteaa, että kp on epäjohdonmukainen yhtäällä puolustaessaan henkeen ja veraan sanaa ITTE ja toisaalla tuomitessaan jyrkästi sanan VIKSU - vieläpä käyttäen sanan murteellisuutta perusteluna kummassakin tapauksessa.

2) Eki on käyttänyt sanaa ITTE ristikossa.

Niin- entäs sitten? Mitä tekemistä noilla on toistensa kanssa? Mitä sinä yritit sanoa?
152. kp20.12.2005 klo 18:15
Eki
Jos yllättäin kysytään, mitä sanoja ristikoissa on. Ja vastaus
on taas...atta. Niin sinä olet ottamassa senkin ilon pois?
153. Eki20.12.2005 klo 18:32
No okei, minä rupean syytämään attaa ristikkoon aina kun mahdollista, tuleepa monille sitten hyvä mieli.
154. Antti Viitamäki20.12.2005 klo 18:52
Kyllä täytyy olla hurja ja mieletön se ilon määrä, jonka Atta on ristikkokansalle vuosien varrella suonut. Mikä muu olisi ikimaailmassa voinut tuossa määrin riemua antaa?

Ihmettelenpä vain.
155. Äiti20.12.2005 klo 20:42
Tätä säiettä seuratessani mieleeni ei voi tulla muuta, kuin että kp on ilmeisesti aiemmin ollut ainakin jonkin verran arvostettu henkilö(itymä) tällä sivustolla. Nyt hän on (verraten pienen) virheen tehtyään, panikoinut, ja oman arvonsa täysin menettänyt muiden silmissä (minunkin), alkamalla hurjasti muita syyttelemään ja vängännyt omaa väärää mielipidettään oikeaksi. Hänen täytyisi reilusti tunnustaa virheensä ja pyytää muilta anteeksi sopimatonta käyttäytymistään. Näin tekisi herrasmies (tai nainen, en tiedä kumpi hän on). Hänen käyttäytymisensä kertoo mielen heikkoudesta ja huonosta itsetunnosta.

Jokainen tekee jatkuvasti virheitä, mutta ne pitäisi itsekin hyväksyä, niin tekee muutkin, ja antaa ne anteeksi itselleen ja reilusti tunnustaa. Vain sillä tavalla pystyy kehittymään ja oppimaan uutta. Jos ei koskaan omasta mielestään erehdy, ei voi myöskään virheistä oppia. Virheistä opiksi ottaminen on parasta oppimista. "Oppia ikävä kaikki" sanoo vanha sananlasku.

kp, mietipä tätä itseksesi, ja koeta kasvaa ihmisenä. Se ei edes ole kovin vaikeaa.

Eräs vanha filosofi oli muiden mielestä kaikista viisain, koska hän t i e s i, ettei tiennyt kaikkea.
156. kp20.12.2005 klo 21:33
Hyvä Äiti
Täällä on mielipiteitä kirjoittanut moni muu ihan omana mieli-
piteenään asioita. -Niin minäkin. Alunperinkään tuohon alku-
kommenttiin ei ollut mitään aihetta puuttua, niin kuin siihen
nyt puututtiin. -Mistä minä pyytäisin anteeksi?
-Siitäkö, että viksu ei ole niin fiksu sana? Se oli minun mieli-
piteeni. Sitäkö, että mataava on täällä päin murteellinen sana? Sitäkö, että kaikki mitä kp sanoo on niin korvaan
tärähtävää että? Olen sanonut, että moni muu on täällä esittänyt mielipiteensä pahemminkin. Itsearvon tunnossa tai
missään muussakaan ei tietääkseni ole mitään vikaa.

Sanoin, että mataava on väärä muoto, mutta aion käyttää
sitä murteelisena, niinkuin tekin sanaa viksu.

Siis mikä tässä nyt mättää? -Jos tässä keskustelupalstalla ei omia mielipiteitään saa esittää, niin ei sitten. -"Jäsenkirjaa"
tälle keskustelupalstalle ei aio "ostaa"... Pitäisikö nyt sanoa:
kiitos ja hyvästi?
157. Eki20.12.2005 klo 23:05
Tuskinpa täällä kenelläkään mitään itse kp:tä vastaan ole, mutta mielipiteitä täällä ruoditaan, niitä saa olla, mutta en minä kyllä ymmärrä, miten tämän säikeen aloitus olisi EHDOTTOMASTI PITÄNYT kuoliaaksi vaieta.

En tajua sitäkään, miten kp, jolle kielitoimiston sana oli aiemmin niin tärkeä, ei usko sitä, että kielitoimisto ei missään tapauksessa pidä mataavaa murteellisena muotona vaan virheenä.

Viksun ja mataavan vertaaminen ei johda mihinkään.
158. Matti21.12.2005 klo 00:22
Paitsi että kp säikeen alussa tyrmäsi viksun hän tyrmäsi myös matavan.
159. Antti Skyttä21.12.2005 klo 07:39
Kp kirjoittaa 20.12. klo 21.33:

"Alunperinkään tuohon alkukommenttiin ei ollut mitään aihetta puuttua, niin kuin siihen nyt puututtiin."

Miten niin ei ollut mitään aihetta puuttua? Kommentti sisälsi selvän asiavirheen, joka on tarkastettu myös kielitoimistolta. Minusta siihen nimenomaan oli painava syy puuttua.

Äiti (20.12. klo 20.42): Mielestäni teit täsmälleen ytimeen osuvan analyysin, juuri tuosta on kp:n kohdalla kysymys.

kp (20.12.21.33): Äiti tarjosi Sinulle hienon mahdollisuuden. Minulle ei kuitenkaan ollut mikään yllätys, että et sitä käyttänyt hyväksi.
160. x21.12.2005 klo 08:05
Kyllä nämä ATAN, TATAN sun muiden epäsanojen viljelijät ovat päävastuullisia ristikonratkontaharrastuksen vähenemisestä tässä maassa.
161. kp21.12.2005 klo 09:22
Pitääkö minun vielä kirjoittaa samasta asiasta.

Koko "jupakka" alkoi, että matava ei ole täällä suomenmaata puheessa on mataava.

-Ja sitten totesin soitettuani kielitoimistoon, että kumpikin on
"väärin". Tosin matava on lähempänä... mutta jos mataa pitää "monikkoon" panna, niin se olisi "madella"....

Täällä siis puhutaan mataava, kuten ei viksu, vaan fiksu.
- Totesin, että menee paremmin (mielestäni) murteellisena.

-Miksi tähän ei voi tyytyä? -Katsokaa googlea (tosin ei ole
mikään "raamattu", mutta kuten Eki kirjoitti antaa suuntaa)...

Siellä on se jupejus maininta murteellisuus. Siellä käytetään
kumpaakin muotoa: Matava/mataava. On melkein sama?
kuin se yksi puu: Akaasia/akasia. Tätäkään muotoa ei saa
enää oikeaksi kansan keskuudessa...

Tosin mataa sanasta ei voi "vääntää" muotoa kielitoimiston
mukaan mataava eikä? matava, kun pitäisi sanoa madella.

Tunnit/minuutit matelevat.

Kysyn vielä, mistä minä pyytäisin anteeksi? -Onkohan nyt
tullut/tulemassa kärpäsestä härkänen?
162. Seppo21.12.2005 klo 09:25
Kp pitää kiinni kannastaan, ettei tuohon alkukommenttiin
ollut mitään aihetta puuttua. Antti tuossa viimeksi kertoi kantansa ja siihen haluaisin vielä lisätä, että kirjoittaessa
tällaiselle julkiselle foorumille jokainen tavallaan ottaa
vastuun saada palautetta mielipiteestään. Myöskään
luullakseni ylläpidon tarkoitus ei ole häätää täältä pois
yhtäkään mielipiteensä lausujaa niin kauan kuin pysytään
asialinjalla. Tämän asian opetus on ehkä se, että parempi
pitää suu supussa, jos ei pysty väitettään perustelemaan,
eivätkä tällä kerralla riittäneet auktoriteeteiksi edes Hesari
ja Halonen kahdestaankaan.
163. kp21.12.2005 klo 09:37
Eki
"En tajua sitäkään, miten kp, jolle kielitoimiston sana oli aiemmin niin tärkeä, ei usko sitä, että kielitoimisto ei missään tapauksessa pidä mataavaa murteellisena muotona vaan virheenä".

En minä minun mielestäni ole näin sanonut, enkä vihjannut
mitenkään.... ole sanonut että toimiston mukaan väärin

Murresanana kumpikin.... matava/mataava...
164. piip21.12.2005 klo 09:42
Tunnit matavat, mutta kp:n sana on ja pysyy!
165. huoh21.12.2005 klo 09:46
kp: meneekö nyt atjektiivit ja verpit sekaisin?
166. kp21.12.2005 klo 09:47
-Muistuu tässä vuosia sitten kahden tutun henkilön vuosia
kestänyt riita. Rapattu tiilimuuri oli toisesta harmaa ja toisesta valkoinen. Kun eri kulmasta katsoi sitä muuria: kumpikin oli oikeassa. Se oli valkoinen sekä harmaa...
167. Rappari21.12.2005 klo 09:57
Käännäpä kp sitten se sanakirjasi oikeaan kulmaan.
168. IiKoo21.12.2005 klo 09:57
Jaaha, tässä ketjussa ei siis sittenkään keskusteltu viime viikonlopun pehmiksestä vaan vain yhdestä ainoasta sanasta, joka oli yhden välimerkkeihin sekaantujan mielestä väärin. Ou jee! Mutta tällaistahan se nettikeskustelu on pa(r)h(a)immillaan.

Jos HS:n ristikosta tehdään jumalan sanaa, pitäisi muun muassa hyväksyä sellainen eläin kuin "härka". En muista, mikä se sana oli oikeasti, mutta tuollainen vastaava hirvitys tuli kerran vastaan juuri Hesarin ristikossa. Auliksella on varmaan haastavat teemat ristikoissaan, mutta toteutus on välillä sellaista juostenkustua ettei mieltä eikä määrää.

Mitä attaan tulee, niin Atta lienee edelleenkin kohtuullisen tunnettu henkilö. Muurahaissukuna se nyt onkin täydellisen typerää fakkisanastoa. Että ota nyt tästä selvää, voiko atan laittaa ristikkoon vaiko ei..
169. x21.12.2005 klo 09:59
Vaikka kp:n matava-keskusteluun tuomia mielipiteitä katsoo mistä suunnasta tahansa, ne ovat aina väärässä.

käärme mataa
käärmeet matavat
matava käärme
matavat käärmeet

-> Monikolla ei ole tässä asiassa yhtään mitään merkitystä. Mataava on aina väärä muoto.

Kp:n ainut mahdollisuus saada käyttää mataava-sanaa ristikoissaan on toivoa, että joku nimeää lapsena Mata-Avaksi.
170. kp21.12.2005 klo 10:04
Lähettäjä: Rappari 21.12.2005 klo 09:57


Käännäpä kp sitten se sanakirjasi oikeaan kulmaan.

Lopettakaa jo. Olen sanonut: mataava on väärä muoto....
171. kp21.12.2005 klo 10:08
Setä kielitoimistosta sanoisi:
käärme mataa
käärmeet matelevat
mateleva käärme
matelevat käärmeet
172. jupejus21.12.2005 klo 10:11
No, ei tämän keskusteluaiheen puitteissa ainakaan kp:llä ole keneltäkään mitään anteeksi pyydettävää keneltäkään. Sehän on selvä. Sanoistahan tässä on keskustelu alun alkaenkin ja mihinkään henkilökohtaisuuksiien ei ole minun lukemisieni perustella ainakaan menty.

Ja se viksu on fiksusta samalla kurin virheellinen muoto kuin mataavakin, vai onko jossain suomen kielen uudessa digiversiossa jo viksu kirjattuna jo oikeaksi sanaksi. Jos on, niin sitten pyydän myös äskeistä väittämääni valmiiksi anteeksi.

Murresana on sen sijaan sana, joka vaikuttaa tietyllä alueella. Jos mataavaa käytetään eri puolilla Suomea otannaisestikin, niin ei oikein voida puhua puhtaasta murresanasta tai sen taivutuksesta.

Eli tuskin ovat puhtaasti murteellisia muotoja viksu, eikä mataavakaan. Ne ovat eräällä tavalla sanojen väännännäisiä, jotka elävät kielessämme, kansan keskuudessa. Ne eivät ole rajautuneet omalle murre-aluelle, mutta ehkä käyttäytyvät kuten murresanat.

Stadin slangia on väitetty omaksi kieleksi, ei siis murteeksi. Jos jollain slangin kielialueella sanotaan toistuvasti viksu fiksun sijasta, niin silloin se on stadin murresana, mutta tuota tiedä onko niin.
Jos kansan puheesta voidaan ottaa viksu sanaristikkoon, niin miksei samalla perusteella myös mataavaa. Tosin mataavan heikkoutena on tuo -va-pääte.

Olisi ollut vain mukava tietää milloin kirjallisuuteen on alkanut esiintyä tuo mataa-verbin "matoi" muoto. Luulen, että vasta tuon kielenhuollon vaikutuksesta liittää mataa-verbi sataa-verbin taivutukseen. Lukenut siksikin paljon vanhoja romaaneita, eikä milloinkaan ole tullut "matoivat tai madoimme" vastaan.
- Mutta sille nyt on sama, onko sana yhdellä a:lla vai kahdella aa:lla.

Kirjoitetaan nyt fiksuina ihmisinä viksusti se kuten kielenhuolto vaatii ja puhutaan mieten sanat suuhun tulevat. Niinhän se menee muutkin sanat.
173. Antti Viitamäki21.12.2005 klo 11:02
Jos on olemassa verbi "madata", niin "mataava" on ihan oikein. Jos ei ole, niin ei ole.

Se, mikä on prikulleen tarkalleen justiinsa niin, on että verbin "mataa" 1. partisiippi on "matava". "Mataava" ei ole sen murremuoto eikä mikään muukaan. Se on korkeintaan väärän analogian mukaan muodostunut virhe. Se on samaa luokkaa kuin "montaa" ("moni"-sanan virheellinen tuplapartitiivi) - monet sanovat niin, mutta se ei ole oikein sen kummemmin yleiskielessä kuin missään murteessakaan. Se on vain virhe jonka ihmiset usein tekevät.

Se, että Kielitoimisto nykyään suosittelee verbiä "madella", ei liity mitenkään siihen, miten "mataa"-verbi taipuu. Sinun on KP aivan turha yrittää veistellä paradigmoja tyyliin "mataa - matelevat". Kyseessä on kaksi eri verbiä. Kyse ei ole monikkomuodosta eikä "monikko"muodosta, vaan eri johdoksesta. Olet mielestäni tulkinnut Kielitoimiston suosituksia ristiin. Siellä ei varmasti ole kukaan sanonut että "matava" on millään tavoin virheellinen muoto - korkeintaan, että verbi "mataa" on sanana harvinaistunut.

Myönsit, että "mataavat" on väärin, mutta samaan hengenvetoon lisäsit että se on murremuoto. Se siis ei ole murremuotokaan, se ei liity mihinkään alueelliseen tapaan taivuttaa ja lausua tietyntyyppisiä sanoja - se on vain ja ainoastaan ihmisten siellä täällä ympäri Suomea tietämättömyyttään tekemä virhe. Moisia virheitä voisi tähän luetella paljon muitakin, mutta jääköön kiireessä tekemättä.

Puhekielessä tapahtuu virheitä, ja niiden myötä suomen kieli, joskus Kielitoimiston suosittelema yleiskielikin, muuttuu. Kukaan ei voi syyttää kirjailijaa tai välttämättä edes lehtitoimittajaa siitä että tämä kirjoittaa "montaa" tai "mataavat", mutta mielestäni ristikoissa olisi syytä pysyä yleiskielessä.

Murresanat taas ovat asia erikseen. "Viksu" on murresana - tietyllä alueella Suomessa frikatiivi f muuttuu labiaaliksi v lähes säännönmukaisesti. Tendenssi on usein sama myös lapsilla. Tältä pohjalta jotkin sanat tulevat yleiseen tekstinkäyttöönkin murremuotoisina, kuten on tapahtunut esimerkiksi "viksun ja vilmaattisen" suhteen.

Itse en varmaankaan ihan "viksun" tyyppisiä sanoja käyttäisi, mutta todennäköisesti madaltaisin aitaa jostakin toisesta kohdasta, mihin esimerkiksi tonimikael ei kajoaisi.
174. Eki21.12.2005 klo 11:09
"Verbit mataa ja madella ovat olemassa, mutta erilaisissa käytöissä. Mataa on abstraktimpaa ja pääosin fraaseissa edelleen paljonkin käytössä, madella on konkreettisempi.

Kuten taivutusohjeetkin kertovat, mataa-verbistä syntyy muoto matava(t). Vaikka presidentin kirjeessä lukisi mataavat, se on kömmähdys ja kielioppivirhe. Murteeksi tai paikalliseksi taivutukseksikaan ei kielitoimiston neuvoja sitä katso voitavan laskea. Se on vain kerta kaikkiaan väärä taivutus."

Tuon jo 19.12. referoimani keskustelun jälkeen ei tuosta asiasta pitäisi olla mitään keskustelemista. Tai sitten ei kannata kielitoimistoon viitata missään asiassa enää ikuna.

Poistun itse tästä vähän tärkeämpään tilaisuuteen. Elämää on tämän saitin ja ristikoidenkin ulkopuolella.
175. jupejus21.12.2005 klo 11:13
Selvisihän se siitä. Minusta tuo A. Viitamäen kirjoitus on varsin paikkaansa pitävä. Eläkäämme sen myötä.
176. Eki21.12.2005 klo 11:29
Yksi lisäys vielä.

Kielitoimisto muuttaa kyllä mieltään sen mukaan, mitä kansa suuhunsa ottaa ja alkaa käyttää. Mutta noin pahan virheellisen taivutuksen alla se ei kyllä taivu! JOS madata-perusmuoto alkaisi huimasti yleistyä, se olisi toinen juttu. Sitä tilannetta ei vain ole näköpiirissä.

Ei kai kukaan ole väittänyt, että kp olisi käyttänyt tai käyttäisi sanaa mataava, mutta kannattaisi se sentään tulevista ristikoista ehdottomasti pois sulkea.
177. ++juh21.12.2005 klo 11:33
Montaa-partitiivi, Kielikello 2/1995:

[- -]

Uusi normi

Partitiivi montaa on yleistynyt sekä puhutussa että kirjoitetussa kielessä. Koska se täyttää tietyn selvennys- ja ilmaisutarpeen, suomen kielen lautakunta päätti kokouksessaan 20.2.1995 hyväksyä sen myös yleiskieleen seuraavin ehdoin:

Montaa-muoto on hyväksyttävä

1) useaa-muodon rinnalla tapauksissa, joissa montaa-muodon korvaaminen monta-muodolla aiheuttaisi merkityksen muutoksen, esim. Pöydässä oli montaa juustoa, vrt. Pöydässä oli monta juustoa; Luin montaa kirjaa, vrt. Luin monta kirjaa; Tyttö iski (= löi) montaa miestä, vrt. Tyttö iski (= valloitti) monta miestä, ja

2) monta-muodon rinnalla tapauksissa, joissa se selventää niitä merkitystehtäviä, joita partitiivilla lauseessa halutaan osoittaa, esim. Monta (tai: montaa) uutta sopimusta ei enää tehdä; En ole käynyt siellä montakaan (tai: montaakaan) kertaa; Tuskin meille monta (tai: montaa) vierasta tulee; Liitto rankaisi monta (tai: montaa) urheilijaa.

Sama asia yleisluonteisemmin muotoiltuna: montaa-muoto hyväksytään yleensä silloin, kun partitiivisuuden osoittaminen on ymmärrettävyyden kannalta tarpeen.
178. jupejus21.12.2005 klo 11:43
Ei varmaan ole pelkoa, että mahdollinen "madata"-verbin taivutus yleistyisi, koska näyttää, että ainakin lehdistö on omaksunut "mataa"-verbin taivutuksen.
Se on minusta kokemassa uudelleen paluuta sanana. Yhä useammin näkee, miten asiat matavat nykyään. Jopa mennyttä "matoi"-muotoa näkee. Ehkä se sanana hauskakin ja antaa uutta vaihtelua sanastoomme.
179. Eki21.12.2005 klo 11:47
++juhin viesti todistaa tuon kielitoimiston joustavuuden yleisten puhetapojen suhteen.

MOT

Moi.
180. Sami21.12.2005 klo 12:41
++juhilta hyvää asiaa, vaikkakaan en MONTAA laita ristikkoon edelleenkään, ehe ehe. No joo tietysti pääkuvalurituksiin menee.

Apuva! Onko minun kielikorvassa jotakin häikkää, kun tuntuu siltä, että "Liitto rankaisi monta urheilijaa" kuulostaa ihan totaalisen väärältä? "Liitto tuomitsi monta urheilijaa" ja "Liitto nimesi monta urheilijaa" taas kuulostavat ihan oikeilta.
181. iso S21.12.2005 klo 14:02
"Mataa on abstraktimpaa, madella on konkreettisempi."

Mielestäni juuri tuossa on näiden verbien ero. Mataminen on niin hidasta ja tasaista liikettä ettei sitä tai sen aiheuttajaa juuri silmällä erota. Aika mataa, etana mataa. Etanan liikkuminen on sentään silmin havaittavissa mutta tarkkaan pitää katsoa että näkee mikä saa etenemisen aikaan. Joku kasvi voi olla matava, jolloin se on enemmän tai vähemmän maata myöten kasvava ja kasvuhan on (erittäin) hidasta liikettä.

Madella-verbin lla-loppu viittaa toistuvuuteen; vertaa heittää/heitellä, hypätä/hypellä. Matelijat liikkuvat esimerkiksi vartaloa edestakaisin taivuttelemalla ja liike voi olla melko vauhdikastakin, ei välttämättä mitään matamista. Mateleminen voi tietysti olla myös kuvaannollista, nöyrää mielistelemistä, mutta se on toinen juttu.

Matamisen luonteesta johtuen tulee hyvin harvoin jos silloinkaan tilannetta missä sitä on mielekästä taivutella muuten kuin kolmannessa persoonassa: "olin Saharassa janoon kuolemaisillani ja viimeisillä voimillani madoin kohti keidasta." Enpä usko että asia ilmaistaisiin noin.
182. tero21.12.2005 klo 14:25
Lulisin että ero on sama kuin verbeissä AJAA ja AJELLA. Ajaminen tuntuu hiukan suoraviivaisemmalta, ajelu taas antaa tunteen HUVIajelusta. Olisiko MATELU siis itseaiheutettua hidastelua verrattuna fysiikan lakien määräämään hidasteluun? :)
183. Hessu21.12.2005 klo 14:56
Entäs palaa ja palella? Onko paleleminen itseaiheutettua huvipalamista? :-)
184. iso S21.12.2005 klo 15:22
Joo. Palaava on sitten sellainen joka palaa hitaasti, vähän kuin kytelemällä.
185. Olavi Kivalo21.12.2005 klo 18:10
Fundamentalismi sikiää ja voi hyvin yksinkertaisissa kansankerroksissa, joissa yksilöillä ei ole edellytyksiä ymmärtää kokonaisuuksia eikä tehdä sen pohjalta johtopäätöksiä yksityiskohdista. Fundamentalisti turvautuu auktoriteettiin ja tarkoin varoo tulkitsemasta sitä millään lailla. Fundamentalismi on pahasta. Ristikon laatija, joka vannoo jonkun lähteen nimeen, eikä hyväksy mahdollisuutta, että lähde olisi väärässä, on fundamentalisti. Fundamentalistin kanssa ei voi keskustella kuin toinen samat auktoriteetit omaava fundamentalisti. Palakoot sellaiset helvetin tulessa. (Meinasin sanoa 'kuin Atta', mutta Attahan saattaa olla paratiisissa).

Näen riemastuttavana askeleena irti fundamentalismista, että Kielitoimiston ja sanakirjojen asemaa ehdottomina auktoriteetteina julkisesti (ja julkeasti) romutetaan. Vasta tällaisen kehityksen jälkeen on mahdollista käydä rakentavaa keskustelua esimerkiksi siitä, mitä tarkoitetaan lainalaisuudella: 'Jos on olemassa verbi "madata", niin "mataava" on ihan oikein. Jos ei ole, niin ei ole.' (Antti Viitamäki)

Kaikissa kielissä esintyy sanoja, jotka nykyisessä kielenkäytössä ovat olemassa vain joissakin taivutusmuodoissa, kun taas toiset muodot ovat aikoja sitten jääneet pois niin käytöstä kuin sanakirjoista. Koska 'judata' esiintyy rinnakkain muodon 'jutaa' kanssa, ei ole täysin pois suljettu, etteikö muoto 'madata' olisi tuollainen kuollut muoto, mutta vain 'mataava' sen jälkeläisenä mataa edelleen.

Kun perustellaan murteellisen sanan oikeutusta esiintyä ristikossa, on muistettava, että kysymys on toisaalta PUHUTUSTA, toisaalta KIRJOITETUSTA sanasta. Se, että forssalaisesta on mukavaa ja luontevaa sanoa vorssa, ei tarkoita, että hän myös kirjoittaisi sen tuossa muodossa.
186. Libero21.12.2005 klo 19:20
iso S 21.12.2005 klo 14.02:
"Joku kasvi voi olla matava - -."

Annoit hyvän esimerkin. Meillä muun muassa suikeroalpi mataa maata myöten, muttei suinkaan matele.

Tämä hitaan hitaasti matava maanpeitekasvi levittäytyy vuosi vuodelta niin arvoituksellisesti, että sen kasvutapahtumaa saattaisin kuvata sanomalla "kasvaa mataen". (Suikeroalpin kanssa kilpaa levittäytyvä rikkaruoho taas "kasvaa kohisten".) Sitä vastoin en suostuisi sanomaan "kasvaa madellen" enkä "kasvaa madaten".
187. Juhani Heino21.12.2005 klo 19:55
Sami, "Liitto rankaisi monta urheilijaa" tuntuu kaipaavan muutosta siitä syystä josta kielitoimistokin sallii montaa-sanan käytön: "urheilijaa rankaistaan" mutta "urheilija tuomitaan" ja "urheilija nimetään".
Eli "montaa" korostaa siinä partitiiviluonnetta, eikä sulla ole syytä huoleen: useimmat lienevät kanssasi samaa mieltä.
188. jaska21.12.2005 klo 20:13
Sami, kielikorvassasi ei ole mitään vikaa: liitto rankaisi YHTÄ urheilijaA, liitto tuomitsi YHDEN urheilijaN, liitto nimesi YHDEN urheilijaN. MONTA on muodollisesti sanan MONI partitiivi, mutta käytännön kielenkäytössä asia on toisin. MONTA on itsenäistynyt tavallaan nominatiiviksi, joka taipuu partitiivissa. Verbi rankaista saa partitiiviobjektin, joten Saminkin kielikorva särähtää "nominatiivista" liitto rankaisi monta urheilijaa. Kielitoimisto on mukautunut yleiseen käytäntöön, ja hyväksyy nyt siis virallisesti oikeaksi lauseen "Liitto rankaisi montaa urheilijaa." Itse en silti suostu käyttämään "montaata", vaan sanon "Liitto rankaisi useaa urheilijaa" tai käytän jotain muuta sopivaa ilmaisua. Kielitoimisto muuten hyväksyy nykyään myös "alkaa käyttämään" pro "alkaa käyttää", molemmat ovat kirjakieltä. Mutta sitten jos kirjaviisaat hyväksyvät iltapäivälehtien varsin ahkeraan viljelemän "meinaamisen" kirjakieleen, ja jos myös Helsingin sanomat alkaa käyttää sitä, muutan maasta.
189. Hessu21.12.2005 klo 21:41
Varovasti nyt jaska, kohta kielitoimisto hyväksyy myös käyttämästi montaa-sanan partitiivin montaata...
190. Taata22.12.2005 klo 00:36
Täällä yksi Taata! Moi moi! Yhteys pelaa!
191. Antti Viitamäki22.12.2005 klo 02:18
Olavi Kivalo:

"Koska 'judata' esiintyy rinnakkain muodon 'jutaa' kanssa, ei ole täysin pois suljettu, etteikö muoto 'madata' olisi tuollainen kuollut muoto, mutta vain 'mataava' sen jälkeläisenä mataa edelleen."

Ymmärtänen pointtisi, mutta mielestäni hain juuri tuota
samaa kun sanoin, että jos on olemassa "madata", niin sitten voi olla "mataava". "On olemassa" tarkoittaa minulle, että "on olemassa sanan pohjana (historiassakin), vaikka ei olisi enää käytössä". Samoin kuin on olemassa sana "olue", josta "olut"-sanan paradigmaan on hiipinyt illatiivi "olueeseen". "Olut"-sanan oikea illatiivihan on "olueen".

Kirjoitin varmaankin vähän kopeasti, mutta minun mielestäni keskustelun lähtökohtana oli "mataa"-verbin taipuminen. Meneehän toki monilla sekaisin esimerkiksi sanat tyyliin "askel" ja "askele" - eli useimmiten sanotaan "askel", mutta monikko onkin sitten "askeleet" eikä "askelet". Molemmat monikot tarkoittavat samaa asiaa, mutta on periaatteessa virhe sanoa, että "askeleet" olisi sanan "askel" monikko - kun se kerran on sanan "askele" monikko. Käytännössä Kielitoimisto kai toteaisi että molemmat käy - minä vain yritin mennä juuriin asti.

Pahoittelen epäselvää kommenttiani.

Ja kuten ++juh:n viestistä huomattiin, olen jo ajastani jäljessä "monta/montaa"-sanan suhteen. Fossiloidun tänne, mutta sillä välin:

Hyvää joulua, ellen enää ennen sitä tässä poikkea!
192. jupejus22.12.2005 klo 11:49
Haluasin nähdä taas siinä valossa tuon asian, että kansalaiset eivät puhu väärin, eivätkä ne oikeastaan kirjoitakaan väärin, mutta ne voivat puha ja kirjoittaa tietämättömyyttän kirjakieltä väärin.

Kirjakielihän koostuu kansalaisten käyttämistä sanoista, mutta kun Suomikin on laaja maa, niin eri murteet muokkaa sanoja. Kirjakieleen, yleiskieleen on etsitty yleisimmät ja luontevimmat sanamuodot - niin ymmärtäisin.

Samoin uskon, että kielenhuollolla ei ole mitään tarkoitusta muokata kieltä haluamallaan tavalla, vaan noudattaa kansan tahtoa. Mutta kun sanoja halutaan yhdistää kieliopillisesti voi käydä, että kaikki ei asetu kielessämme siihen kauniiseen ruotuun, mihin sanat haluttasiin kuuluvan.

Kirjat olisivat parempi tutkimuskenttä kuin tämä netti, mutta tämäkin antaa tiettyjä viitteitä, miten sanoja käytetään.

Sataa - satava - satoi. Siitä ei ole löydettävissä muita variaatioita.

Mataa - löytyy matavat että mataavat ja vertailun vuoksi matoi että matasi.

Jutaa - löytyy jutava että jutaava ja jutasi sekä juti, mutta ei jutoi (ainkaan äkkiä katsoen).

Miksi kansalaiset ovat käyttäneet lauseissa vastoin oikeaa kirjoitustapaa "mataava", "matasi" muotoja? Siksikö, että ne ovat kirjoittajien mielessä noin luontevammin taipuneet - vai, että niitä on noin kuultu käytettävän.

"Matoi" muotoa käytetään, koska kirjakieli niin neuvoo käyttämään. Valistuneet kirjoittajat kirjoittavat noin. Mutta ovatko kanslaiset sanoneet noin ennen aikaan luontojaan?

"Mati" muotoa tuskin on käytetty.

Eli on olemassa selvä ero sataa ja mataa sanojen taivutusten välillä. Mataa on mielletty taivuttavan mahdollisen "madata" -verbin malliin - ja niin sitä on myös taivutettu, vieläpä eri puolilla Suomea.

Judata on rinnan jutaa-verbin kanssa. Mutta seuraava vaihe kiellenhuollossa on mitä ilmeisemmin, että jutaa verbinä tullaan taivuttamaan samoin kuin sataa-verbi. Ja sehän taipuu, vieläpä paremmin kuin mataa-verbi.
Jutaa - jutava - jutoi.

Sen kohdalla on vain mielenkiintonen seikka, eli se, että noin sanaa ei ole luultavammin vanhastaan taivutettu. Tuossa tapahtuisi verbin harkittu kielenmuokkaus kirjakielen pakottamana ruotuun. Ehkä sana on ollut vaikea ja siksi on säilytetty tuo "judata" perusmuoto ikään kuin takeena sanan taivutukselle.

Onko madata muotoa ollut? Kukapa sen tietää, mutta jotenkin tuntuu, että mataa ja jutaa ovat likeisempiä sukulaissanoja, jopa jo merkitykseltääkin.

Mutta kun mataa halutaan taivuttaa sataa-verbin mukaan, niin miksi ei. Kyllä siihen äkkiä yhtyy valistunut journalismi. Minusta mataa saisi kuitenkiin elää ja voida hyvin - se on hyvä ja kuvaava verbi - taipuu se nyt sitten miten tahansa.
193. Arska24.12.2005 klo 00:42
Muistuipa mieleeni:

"Etana sienen alla MATAA, etana sanoo milloin sataa."

Tämä tuli mieleeni YLI 40 vuoden takaa, silloisen "alakansakoulun" ( 1- 2 luokan) Aapisesta, E - kirjaimen kohdalta! Että sieltä saakka sana "mataa" tarttunut mieleeni, eikä tunnu mitenkään oudolta!
194. tero24.12.2005 klo 10:29
Jotenkin minua etoo nuo vetoomukset kielitoimistoihin ja muihin auktoriteetteihin (sanakirjoihin). Vielä niin ilmaistuna, että ihmiset tekevät kielessä virheitä, kun eivät osaa käyttää sanoja oikein. Mutta helkkari soikoon, eihän kieli ole muuta kuin sarja virheitä. Kaikki lainasanat (lienee suurin osa sanastosta) ovat virheellisiä muotoja alkuperäisistä. Samoin kaikki murteeliset ilmaisut. Kieli- ym. toimistot yrittävät roikkua mukana ja dokumentoida ihmisten käyttämää kieltä. Siinä ne ovat paikallaan, mutta muuhun niiden ei pitäisi puuttua.
Kuulin tässä yksi päivä radiosta mielenkintoisen ohjelman, jossa puhuttiin HÄN-sanan käytöstä. Ihmiset ainakin täällä meillä käyttävät aina puheessaan SE, puhutaan sitten ihmisestä tai eläimestä tai voikukan lehdistä. Kulemma niin on suurimmassa osassa Suomea. Vain jossain lounaisosissa käytetään HÄN, siellä tosin jopa niistä voikukistakin.
Kuulemma suomessa ei koskaan ole ollut eroa käytetystä pronominista sen mukaan kuuluuko kohde kivikuntaan kasvikuntaan tai ihmiskuntaan. Koko juttu sai alkunsa siitä kun joku (kieli-)toimisto halusi sellaisen eron tehdä väkisin ja kielenvastaisesti ruotsin mallin mukaan. Vaan kyllä kansa tietää. Tosin luulin siihen päivään saakka että puhun virheellisesti ja junttimaisesti, mutta nyt tiedän paremmin.
Hmm..mitenkähän tämä liittyi ketjuun, ei kai mitenkään. Taitaa olla parasta lähteä ostamaan joululahjoja ennekuin menee kauppa kiinni.
195. Eki27.5.2006 klo 22:25
"Naisen pitää olla viksu ja jämäkkä, eikä haittaa vaikka on hyvännäköinenkin."

(Mr Lordi alias Tomi Putaansuu tänään Iltalehdessä)
196. JGWxuDNBQwQRXhdYnGO16.8.2007 klo 13:38
the excellent and easy eye navigate. an have to You very on site ,
197. JGWxuDNBQwQRXhdYnGO16.8.2007 klo 13:38
the excellent and easy eye navigate. an have to You very on site ,
198. JGWxuDNBQwQRXhdYnGO16.8.2007 klo 13:39
the excellent and easy eye navigate. an have to You very on site ,
199. BhFeOZTtSpoMA17.8.2007 klo 03:02
CXVabK excellent and to eye navigate. easy You have very the on an site ,
200. lyrics mp322.10.2007 klo 21:52
Nice post, bookmark it
201. XhNpoJOBuMrNKFccq23.11.2007 klo 03:19
bzGgl0 3v3445vtt075nvn0g8d0nb
202. JCUuiSdvLVNiTuTuX5.12.2007 klo 06:43
68X3CU gfb7n0ghn60s9d7f34n30bnit5
203. VOqoXHxvqtr28.1.2008 klo 21:04
CNeLng 94gbdkli720dv
204. FecGqzre29.1.2008 klo 03:47
good site I'm happy very
205. JuCzpnxwDowtv29.1.2008 klo 09:45
pictures funny Very
206. QtvIuRVmSEFL29.1.2008 klo 16:31
Nice work, Excellent Design
207. eVhvHNlOCIKTnqUOZ30.1.2008 klo 06:03
page real beauty
208. FfVbNVZmTePCNWw30.1.2008 klo 12:29
funny pictures Very
209. Eki8.9.2010 klo 09:08
Viittauksena kökköön keskusteluun. Loanheitoksiko tämäkin tulkitaan?
210. Jukkis8.9.2010 klo 13:35
Näitä vanhoja juttuja on kyllä ihan hupaisaa ja nostalgista lueskella aina välillä.
211. Jaska8.9.2010 klo 13:45
Olipa saastaista tekstiä...
212. Jukkis8.9.2010 klo 15:31
Saastaista? Ehkä sun Jaska olis kannattanut lukea tuo säie ennen kuin sitä kommentoit?
213. Jaska8.9.2010 klo 17:12
Luin, luin. Harvoin täällä tuollaista loanheittoa näkee.
214. Eki5.6.2011 klo 17:31
Klik!
215. Eki17.6.2014 klo 13:01
Matamista sivuttiin taas toisessa säikeessä.
216. Ari17.6.2014 klo 14:37
Suomenkielessä on paljon sanoja joille ei ole välttämättä koskaan käyttöä puhekielessä. "Mataa" on yksi sellainen, jota en muista koskaan käyttäneeni. Ja tuskin koskaan käytänkään, muuten kuin nyt mainitessani.
217. Eki17.6.2014 klo 14:45
Mitä aika mielestäsi tekee, jos se kuluu hitaasti?
218. tiipii17.6.2014 klo 14:55
Yö - Tunnit (kertsi)

Kertosäe:
Hitaita vain ovat ne tunnit
Hitaita vain myöskin sekunnit
kun sua ootan saapumaan
sä etkö saavukkaan

Kertosäe2:
Kelloni käy tuttua rataa
hitaasti niin viisarit MATAA
Mä milloin opin oottamaan
ja hiljaa unohtaa
219. tiipii17.6.2014 klo 14:57
Ainakin viime kesänä tämä hitti sai aika runsaasti radiosoittoa.

Ja minusta ainakin mataa sai näin paremman oikeutuksen olla myös ristikoissa...
220. Eki17.6.2014 klo 15:00
Onhan sana mataa ollut ristikoissa alusta asti. Yleensä on ollut etana piirrettynä.
221. Ari17.6.2014 klo 15:14
Eki, silloin aika matelee.
222. Eki29.11.2014 klo 13:13
Sani esitti eilen Tartu mikkiin -ohjelman jatkoilla kappaleensa Versoava juuri, sanoittajana käsittääkseni Vexi Salmen poika Topi.

Ongelma on sama kuin mataavassa. Verbin perusmuoto on versoa ja juuri on näin ollen versova.
↶ Takaisin aiheisiinSiirry ylälaitaan ↑
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *