KESKUSTELUT > RISTIKOT > VAIN KOLME
20. vain kolme
ratko-ja8.4.2003 klo 20:55
ihmetyttää joskus sellainen seikka ristikoissa, ja nyt eritoteen ammattilaatijoiden, että esimerkiksi kolmikirjaimiset sanat ovat hyllytetty sivuun. niitä ei ole kuulemiten suotavaa käyttää. mihinkökähän tuo perustuu. suomenkielihän pitää sisällään paljon mielenkiintoisia, kuvaavia sanoja, jotka muodostuvat kolmesta kirjaimesta.ennen niitä käytettiin, mutta kylläkin kohtuudella ja eivät ne milloinkaan häirinneet ratkojaa tai tehneet ristikoista yleensäkään rikkonaisen oloisia.
kolmikirjaimisia sanoja kyllä käytetään monestikin, jopa joskus liiankin usein monikkomuodoissa eli nelikirjaimisina. siinä vain on eräs vastenmielinen piirre, sillä monikkomuotojen liiallinen käyttö ristikoissa antaa ristikosta hyvin vesittyneen kuvan.
lisäksi näkisin, että meillä on muutenkin vähän konsonanttiloppuisia sanoja kielessämme, niin monikkomuodot tahtovat täyttää tuota puutetta ja ovat niin ollen jo luonnostaankin esillä.
2. Eki8.4.2003 klo 21:02
Tämä on ikuisuuskysymys. Ei siitä sanoja kovin paljon ole. Kolmikirjaimisuus lisäisi lyhenteiden käyttöä dramaattisesti. Ja tultaisiin kysymykseen: miksei 1- ja 2-kirjaimisia. Yksi hyvän ristikon laadinnan hienouksista on, että siihen ei pysty kuka tahansa! Jos sääntöjä löystetään, näin kävisi. Eivätkä ristikot varmasti paranisi. Kyllähän kaikenlaisia älyttömiä laadintojakin lehtiin pääsee.
Ilari Lindholm on laatinut runsaasti ristikoita, joissa 6-kirjaiminen sana on lyhin, valitettavasti hänen julkaisijansa ei arvosta saavutusta niin paljon, että kertoisi siitä ratkojille. Ratkojan ei ole helppo sitä huomata, vaikka tietysti laatija toivoisi, että hänen ristikoitaan tutkittaisiin analyyttisesti ja hartaasti.
3. Eki8.4.2003 klo 21:04
Äskeinen toinen lauseeni alkaa luonnollisesti: "Ei niitä..."
4. ratko-ja8.4.2003 klo 23:08
no niin, sehän selvisi ja asiassa voi tosiaankin olla vinha perä - tosin voisihan laatija kriteerit säilyttää siltä osin, ettei lyhenteitä käytettäisi, mutta tottapa, väärinkäytön houkutus voisi olla eräille laatijoille suuri. Hyvä noin, mutta entäpä sellaiset suomalaiset sanat, jotka ovat harvinaisia, ja kautta maan käytössä - silti eivät varsinaisesti murresanoja - niitäkin kai pyritään välttämään. vaikkakin ulkomaisia sanoja, paikan nimiä, henkilöiden nimiä viljellään varsin runsaasti, sellaisiakin, joihin tavallinen ratkoja ei tiedä suuntaakaan arvata.
eikö noita harvinaisia suomalaisia sanoja voisi suosiakin, koska niiden avullahan suomenkielen erikoiset, kansalaisten kielenkäyttöä rikastuttaneet sanat pysyisivät elossa, eivät unohtuisi. sitenhän sanaristikot vaalisivat myös kansanperimää. tietysti huolta olisi pidettävä siitä, etteivät ne jäisi osaksikaan piilokirjaimien varaan.
mitä tulee noihin outoihin ulkomaisten sanojen käytöön - syntyvätkö niiden tilat niin, että ristikoiden laatiminen on mennyt jollain tapaa rutiiniksi, teolliseksi ja niissä käytetään jopa apuna tietokonelaadintaa. kun sanaryppäät syntyvät, ja ne pitää nitoa jollain ristikkäissanoilla, niin helpoin ja joutuisin tapa on päästä siitä yli lisäämällä siihen jokin hienolta kuulostava ulkomainen sana ja niin sanat loksahtavat ristkkoihin kohdalleen.
5. Eki8.4.2003 klo 23:43
Jokainen laatija voi puhua vain omasta puolestaan. Itse lähden siitä, että pyrin välttämään kaikkia harvinaisempia sanoja. Helpossa ristikossa se on ehdottomampaa. Jokainen tilanne on pohdittava erikseen. kelpaako tämä kulma, kun täällä on tämä huonohko sana, saako kulmasta paremman 10 minuutin vai puolen tunnin vain kahden tunnin hieronnalla. Jos laitan nurkkaan helpottavan lisävihjeruudun, sanasto lyhenee ja piilokirjaimet lisääntyvät, on helpompi saada hyvät sanat, mutta laatijan ambitio haluaisi ne pitkät sanat ja kaikki hyvinä.Jos jokaisesta ristikosta tekee täydellistä, ristikot eivät valmistu. On opeteltava optimaalinen lopputulos. Tulokseen vaikuttaa monta asiaa, jotka ovat enemmän laatijan itselleen asettamia rajoitteita, eivät ratkojien edes huomaamia asioita.
Aika harvoin on sellainen olo, että ristikko onnistui aivan nappiin. Usein on tosi hyvä olo tuloksesta. Itse on kuitenkin vaikea sanoa, onko kritiikki löystynyt vai syntyikö tosiaan niin hyvä ristikko kuin mitä ajatteli.
Team Katalinissa työskentely oli siitä hauskaa, että mikään ei tuntunut mahdottomalta. Monessa kohdassa olisi "arkityönä" jo jättänyt kohdan sikseen ja hakenut helpompaa ratkaisua, mutta neljästään tsemppi oli aina päällä: kyllä se tuosta vielä menee hyvillä sanoilla.
Ulkomaisten ja harvinaisten suomalaisten sanojenkaan välillä ei ole selkeää paremmuutta. Jos joku kohta on huikea, siihen saattaa laskea yhden aika huononkin sanan.
Joskun on käynyt niin, että konsepti on epäselvä ja ristikossa on toinen sana kuin mitä on tarkoittanut. Viime kesänä IS:n matkaristikossa piti olla HIOA mutta sana olikin RIOA ja poisto olisi vaatinut puolen ristikon muutosta. Etsin netistä sanalle RIOA jonkun merkityksen ja käytin sitä. Hävetti mutta helpotti. Se oli muuten erittäin hyvä ristikko omasta mielestä ainakin.
Ensi kesänä IS arpoo muuten taas liki puolensataa 500 euron matkalahjakorttia.
6. ratko-ja9.4.2003 klo 00:01
täytyypä melkein kiitellä hienosta vastauksestasi. noinhan se varmaan on, että pelkillä tavallisilla suomalaisilla sanoilla laatijan työ on vaikeinta - ja siinä hyvin onnistuessan myös laatijakin saa nautinnon jos ratkojakin. mutta kiusallisen paljon näkee nykyään ulkomaista sanaa käyettävän. mikseivät ne juuri tutut sanat menekin, mutta oudot ovat vähän eri juttu. vaikka se sana selviäisikin, ja selviäähän se tietysti kirjoja ja nettiäkin apuna käyttäen, jos muu ei auta - mutta se kadonneen sanan suoma löytymisen riemu ei ole kovin suuri jonkin Turkin vuoriston paikannimenä tai jonkin amerikkalaisen kapellimestarin nimenä.
7. Jyrki Takala9.4.2003 klo 08:43
Mielestäni harvinainenkin suomenkielinen sana on parempi kuin kylännimi 15 kilometrin päässä Timbuktusta lounaaseen. Poikkeuksena kuitenkin nuo Ekin mainitsemat tapaukset. Ennemmin ehkä kuitenkin yksi huono sana kuin puolen ristikon uudelleen laatiminen.Ratkoja kyllä näkee, milloin laatija on mennyt yli siitä, mistä aita on kaatunut (hyviä tuntomerkkejä esim. TATA, ATTA, NIAS, ANAA, ASAA) ja milloin on kyse esimerkiksi jonkin ison aukion "pelastamisesta" huonolla sanalla.
Parasta olisi välttää sekä todella harvinaisia suomenkielisiä sanoja että harvinaisia karttapaikkoja. Vaikeissa ristikoissa nämä ovat hyväksyttävämpiä. Ratkojana mielestäni hyvä vaikea ristikko on sellainen, jossa ei apuvälineitä (netti, karttakirjat, tietosanakirjat) tarvitse käyttää, vaan sanat ratkeavat oivaltamisen kautta. En esimerkiksi arvosta kovin korkealle kuvitteellista vihje-ratkaisusanaparia "Liki Kotri Allahralchiota" = Tatta.
8. Teemu Pallonen10.4.2003 klo 00:08
Joskus laatijan on tosiaan osattava joustaa jostain kohtaa, vaikka haluaisikin ristikkoon vain ja ainoastaan hyviä sanoja. Helpoissa ristikoissa pyrin kyllä olemaan aika ehdoton, ettei tarvitsisi käyttää huonoja sanoja. Mieluummin vaikka lyhennän hieman sanoja, jos se parantaa sanaston laatua. "Tavallinen" ratkoja ei arvosta pidempisanaista ristikkoa, ennemminkin tulee haukkuja huonoista sanoista.Mutta joskus siis pitää osaa joustaa. Esimerkkinä sopii tällainen, kun laadin äskettäin avaraa oikeaa alakulmaa (4x15), joka ei olisi onnistunut ilman yhtä outoa sanaa, joka kuitenkin netin avulla selvisi olevan erään alueen vapautusjärjestö. Toinen vaihtoehto olisi ollut käytännössä pyyhkiä kulma ja yrittää uudelleen. Tässä tapauksessa annoin mennä läpi, koska kyse on noin poikkeuksellisesta kohdasta.
9. ++juh10.4.2003 klo 00:56
Kolmikirjaimisia sanoja perustellaan joskus sillä, että kun on enemmän hyviä lyhyitä (3-kirjaimisia) sanoja käytettävissä, niin huonojen lyhyiden (4-kirjaimisten) sanojen käyttö vähenee.Perustelu on puhdasta kaliumkarbonaattia (= TÄYTTÄ POTASKAA)!
Kehnot laatijat kyhäävät juuri niin surkeita tekeleitä -- ristikoiksi niitä ei kehtaa kutsua -- kuin on tarpeen. Ei ole mitään syytä olettaa, että hyvien 3-kirjaimisten sanojen käyttö vähentäisi huonoja 4-kirjaimisia sanoja ristikoissa.
Aikoinaan (1970-luvun alussa?) 3-kirjaimiset sanat hylättiin nimenomaan siksi, jotta lahjattomista laatijoista päästäisiin eroon.
10. Tuomas Lähteenmäki10.4.2003 klo 13:15
Jos tutustuu Veijo Wirenin laatimiin ristikkoihin(saatavina kirjakaupoista), huomaa nopeasti,
millaisia ongelmia kolmikirjaimisten ja vielä
lyhyempienkin sanojen käytöstä voi seurata...
11. Eki10.4.2003 klo 13:41
Wiren taitaa nykyisin käyttää pääosin vähintään 4-kirjaimisia.
12. laina16.4.2003 klo 13:00
Ratkon paljon eestiläisiä ristikoita ja niissäkäytetään jopa kahta kirjainta esim. alkuaineidenlyhenteitä, sehän on oppia.
13. Eki16.4.2003 klo 13:18
Näin tehdään myös ruotsalaisissa ristikoissa,joissa kaiken lisäksi sanat tekevät mutkia sunmuuta. Useimmissa muissa kielissä on paljonenemmän lyhyitä sanoja, siksi on perustellumpaa.Kuka tahansa voi perustaa ristikkolehden, jossakäytetään lyhyitä sanoja, jos haluaa sellaisiakäyttää. Useimmat "erilaiset" lehdet ovatjoutuneet hakeutumaan ruotuun, kun ratkojat eivätole tykänneet.
Tämä viittaa ehkä myös siihen, että ne laatijateivät muutenkaan ole osanneet asiaansa.
KOMMENTOI