KESKUSTELUT > RISTIKOT > MITÄ MERKITYSTÄ RISTIKOILLA ON?
1867. Mitä merkitystä ristikoilla on?
ei laatija22.8.2005 klo 12:27
Tuleeko mieleenne koskaan ajatusta, että mitä mieltä ja järkeä on koko ristikkotouhussa? Voisiko aikansa käyttää hyödyllisemminkin?2. JTak22.8.2005 klo 12:31
Riippuu siitä mitä tarkoitat hyödyllisemmällä? Mitä järkeä on kirjallisuudessa, televisio-ohjelmissa, urheilussa tai missään muussakaan. :)
3. Hui_hai22.8.2005 klo 12:39
" 'Oletko koskaan miettinyt The Timesin sanaristikkoja?''Jumalauta',minä sanoin.'En, en minä ole, en koskaan.
' Taggart hymyili. 'Kuvitellaan nyt että sen laatimiseen menee joltain puolihassulta nerolta kahdeksan tuntia, sitten se piirretään puhtaaksi, siitä tehdään laatta ja se painetaan. Koko touhuun tarvitaan melko monta ihmistä lyhyehköksi aikaa. Sanokaamme, että siihen menee kaiken kaikkiaan neljäkymmentä työtuntia - yhden ihmisen työviikko.'
'Entä sitten?'
'Ajattelepa sitten tämän operaation kuluttajapäätä. Otaksutaan, että kymmenentuhatta lehden lukiaa painee aivonsa toimimaan sen perhanan ristikon ratkaisemiseksi - ja että kukin käyttää siihen tunnin. Se on kymmenentuhatta tuntia - viisi työvuotta. Huomaatko mihin se viittaa? Yksi työviikko on saanut viisi aivotyövuotta kulumaan täysin hyödyttömöön toimintaan.'
Näin se toimii. Ei harrastuksien tarvitse olla hyödyksi. Ei se tietysti varmaan haitaksikaan olisi, mutta who cares. Tämä on minun tapani saada elämäni joutohetkiin miellyttävää sisältöä. Hyöty ja tehokkuus ovat läsnä työpaikalla. Vapaa-aikani on omani ja sinne niillä ei ole asiaa.
4. Antti Viitamäki22.8.2005 klo 12:44
Ihan täyttä ajanhukkaa. Voi että mihin sitä on elämänsä tuhlannut.Minäkin jotain ihme teatterihommia ja musiikkia olen väsännyt - miksi? Kuka siitä on mitään hyötynyt?
Ihan sama juttu koulujen kanssa - missään en ole tarvinnut. Tai armeija - täysin hyödytön kahdeksan kuukautta.
Kaikki poikki menneet, historiaan jääneet parisuhteet - koko sen ajan olisin voinut olla vapaa, tehdä mitä vain!
On tullut nukuttuakin yli neljännes elämästä. Ja syötyä kymmenesosa lopusta ajasta. Vessassakin on pitänyt lorvia, vaikka olisi silloinkin voinut tehdä jotain hyödyllistä.
Pitäisi mennä kehitysmaihin tekemään jotain hyödyllistä. Esimerkiksi pelastamaan ihmishenkiä, jotta he puolestaan voisivat syödä, nukkua, käydä vessassa, solmia parisuhteita, käydä kouluja. Ehkä käydä jonkin sortin armeijankin ja sitten sotia jotakuta vastaan.
Tiedä vaikka he ehtisivät siinä sivussa ratkoa jonkin ristikonkin, jonka olen väsännyt.
Vaikka olisi heidän silloin ollut hyödyllistä koulussa opiskella suomen kieltä.
No, siinäpä huomaavat että jokin sentään olisi ollut hyödyllistä.
Nimim. "ei laatija":
Kyllä - huolimatta siitä mitä juuri kirjoitin, niin ihan oikeasti tulee välillä mieleen moinen ajatus. Silloin pitää hetkeksi istua alas ja hengittää muutaman kerran syvään.
:-)
5. marjaana22.8.2005 klo 12:54
Kotiäitinä muutama vuosi ja tuon ajan aivotoiminta "nollassa". Laadintatyö pelasti; se rassaa ihanasti aivosoluja ja joku vielä pikkuisen maksaakin siitä.
Tietenkin voisin liittyä VPK:hon tai lähteä keräämään kadulle roskia.... Jaa enpä voisikaan, kukas muksut hoitaisi?
6. kp22.8.2005 klo 13:19
Tiedättekö, että ristikon ratkonnassa on omat vaaransa?Sen tutkimuksen mukaan, joka oli sitä mieltä, että kuolleet aivosolut tulevat takaisin käyttöön. Toisin sanoen ihminen
virkistyy ja mitä enenmmän uusia soluja ihminen nuortuu.
-On vaara, että ihmisestä tullee lapsi uudestaan.
-Minkälaisessa vaarassa laatijat ovatkaan!
7. Reino22.8.2005 klo 14:16
On tuosta vaarasta ollut näkyvissä merkkejä :)
8. Matti22.8.2005 klo 16:01
Olen usein miettinyt, että jos olisin kaiken ristikoihin käyttämäni ajan esim. opiskellutkin jotain vierasta kieltä, niin saataisin sitä aika hyvin jo osata. Mutta tämä on itsepetosta ja huijausta. Ei se niin mene. Rakonta lataa akkuja, opiskelu taas purkaa niitä - vähän yksinkertaistaen.
9. Libero22.8.2005 klo 17:04
ei laatija 22.8.2005 klo 12.27:"- - mitä mieltä ja järkeä on koko ristikkotouhussa?"
Kuolleiden aivosolujen aktivoitumista odotellessani kerron, että ristikonratkonta sentään pitää yllä toivoa kuolleiden aivosolujen aktivoitumisesta. On siinä niin paljon mieltä ja järkeä. Kaikki muut elämäntouhotukset ovat vain kuluttaneet tätä solupääomaa. :)
En ole koskaan ajatellut, että ristikonlaatijat tekisivät jotenkin hyödytöntä työtä. Oma ammatillinen pakerrukseni on vanhentunut useimmiten yhdessä huonosti nukutussa yössä. Ristikonlaadinta vaikuttaa olevan taito-, tieto- ja tunnelaji. Samoja piirteitä on tietysti ratkonnassa.
Parasta ristikoissa on se, että ne vaativat jakamatonta huomiota. Ne auttavat autuaasti unohtamaan hyödyttömät askareet ja häiritsevät ajatukset. Ristikonratkonta on kaikin puolin toimeliasta: kynää on teroitettava ja kumia käytettävä.
Ristikonratkonta on myös merkillisen sosiaalista puuhaa. Vaikka ratkoja pähkäilee omin päin, hän ei ole silloinkaan yksin.
10. tjn22.8.2005 klo 20:20
Aina tekisi hyvää miettiä tekemisiään. Ristikkohommissa on ainakin se hyvä puoli, ettei ympäristö pilaannu juuri mitenkään samanaikaisesti. Ainakaan "kynä, paperi ja kumi" -formaatissa. Josko siinä tulisi samalla aivoja rasvattua niin, että löytyisi sieltä sitten sitä poweria "hyödyllisempiinkin" asioihin.Jos sallin ajatuksen hieman harhailla, olen "oikeesti tosissani" ihmetellyt maailman menoa tietyissä pallon lyömisissä.
Juuri joku "Federer" sai puhtaana käteen 2,5 milj.$ siitä hyvästä, että osasi lyödä mailalla palloa paremmin kuin muut pelaajat. Yhtä hyvät liksat on joillakin, jotka osaavat toisia paremmin pomputella mailalla pallon reikään pitkin peltoja ja puistoja.
Olisikohan näissä esimerkeissä sitten enempi sitä mieltä ja järkeä? Ainakin maksajien järjenjuoksua ihmettelen!
11. marjaana22.8.2005 klo 20:25
Ristikkoväki on näköjään hoitanut hommansa huonosti, kun liksat ei ole ihan noin korkeita... ;o)
12. tarja l.22.8.2005 klo 20:57
Antti V:lle:Tuhannet kiitokset nokkelasta kirjoituksesta. Siitäkin jo näkee, että ristikot eivät ole hukkaan heitettyä aikaa. Tuon älyllisen iloittelun yhtenä kirvoittajana lie rakkaus ristikoihin.
Miä rakstan Sua!!!
13. jupejus22.8.2005 klo 21:15
Ristikoiden ratkonta auttaa elävöittämään aivosoluja - ratkojilla - noin miltei yleinen käsitys.
Mutta miten laatijoilla? Onko vaara vaanimassa, että laatijat, jotka raapustavat ristikoita päivät perätysten, että pysyykö muut arkiset ajatukset kontrolloidussa järjestyksessä, vai alkaako aivojen toimita olla osakäyttöistä.
Aivothat tekevät uria ajatusten voimalla. Eli aivoissa yleensä toiset lohkot urautuvat enemmän kuin toiset - riippuen, mitä aivot ajattelevat.
Kun tietämys kasvaa lisää, niin aivoista voidaan lukea koko elämänkaari, mitä on ajateltu ja "katumusosaston" urista voidaan päätellä, mitä on tehty.
Mutta kysymykseen eli tuleeko laatijoille professorimaista hajamielisyyttä, systemaattiseen ajatteluun tarkkailun herpaantumista, muuta erikoisleimaa?
Pyöriikö esim. sanat mielessä niin, että huomio ei kiinnity muuhun epäolennaiseen juuri lainkaan.
Onko kenelläkään havaintoja?
14. Hui_hai22.8.2005 klo 22:00
Antti V:lle : Ei tämä homma ole ainakaan sinun osaltasi ole turhaa sillä laatimuksiesi johdosta ainakin yksi tunnustaa rakastavansa sinua:D
15. Eleth23.8.2005 klo 14:06
Tulipa vain mieleen.. Jos ristikoiden tekeminen elvyttää kuolleita aivosoluja, pysyvätkö aivot koko elämän ajan samanlaisessa tilassa, jos ristikoita ratkoessaan siemailee alkoholia? ;)Alkoholin nauttiminen voi kyllä aiheuttaa ristikoiden ratkonta-ajan huomattavaa pitenemistä tai jopa tehtävän roskakoriin heittämisen. En tiedä, en ole kokeillut..
16. Matti23.8.2005 klo 20:23
Empiirisiin tutkimuksiini vedoten voin todeta, että nämä kaksi tekijää suunnilleen kompensoivat toisensa.
KOMMENTOI