KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > OSUMATTOMIA SANONTOJA
1826. osumattomia sanontoja
tonimikael3.8.2005 klo 13:52
Esim. SEURAA SILMÄ KOVANA.Eli sillä tiettävästi tarkoitetaan sitä, että seuraa jotain oikein tarkasti. Ja jos on silmä kovana (so. lasisilmä, muuta järkeenkäypää en tuohon keksinyt), ei pysty seuraamaan (katseellaan) yhtään mitään. Että vielä tarkasti...
2. Tsööts3.8.2005 klo 15:59
Mielestäni yksi tökeröimpiä sanontoja on "katsoa sormien lävitse". Supermanin röntgenkatseellako? Itse katsoisin sormien välistä.
3. RA3.8.2005 klo 18:13
PITKÄLLÄ TÄHTÄIMELLÄSanonnalla viitataan kai siihen, että ajatellaan tai suunnitellaan tavallista tarkemmin, kauaskantoisemmin ja hallitummin. - Tähtäin on kuitenkin aseen osa, jonka pituus ei vaikuta mitenkään osuma-tarkkuuteen tai kantomatkaan.
Eikä PITKÄLLÄ TÄHTÄYKSELLÄkään taideta osua yhtään paremmin...
4. RA3.8.2005 klo 18:29
Ainakin ontuva (ja katala?) on sanonta KUIN KUKKA KÄMMENELLÄ. Sanoja lupailee erityisen hellävaraista kohtelua, mutta kas, mitäs on pitänyt tehdä ensin, jotta se kukka voi olla siinä kämmennellä? Se on täytynyt napsaista irti kasvista. Ja irtonaiset kukathan eivät yleensä kauaa säily. Että se siitä hellävaraisuudesta.
5. Juhani Heino3.8.2005 klo 18:34
Jos OTETAAN JÄRKI KÄTEEN, tuskin se kovin hyvin toimii.
6. Libero3.8.2005 klo 20:27
Kun juostaan lujaa, JUOSTAAN KIELI VYÖN ALLA tai PÄÄ KOLMANTENA JALKANA. Moiseen akrobatiaan luulisi juoksun tyystin tyssäävän.
7. Jukkis3.8.2005 klo 21:20
Hiukka eri asia, mutta joskus voi todeta, miten joku tällainen sanonta menee pieleen. Esim. taannoin Hesarissa kriitikko (taisi olla M. Fränti) kertoi, miten joku elokuva tms. on tehty "KIELI POSKELLA".
8. marjaana4.8.2005 klo 16:32
VETÄÄ NENÄSTÄ ei mielestäni ole kovinkaan järkevä tapa ilmaista sitä, että jujuttaa jotakuta.
9. kirre4.8.2005 klo 16:39
SUU MESSINGILLÄ on myös sanonta,jonka tarkoituksen vainns. vanha kansa tietää, ei mielestäni nykynuoriso niinkään.
10. tonimikael4.8.2005 klo 23:29
kirre:Meillä oli muutaman kerran lapsena suu, jos ei nyt suorastaan messingillä, niin raudalla ainakin. Pakkasella. Ja se ei kivaa ollut. Eikä hymyilyttänyt. Että se sanonnan toimivuudesta. ;)
11. Juhani Heino5.8.2005 klo 14:18
SALAMA EI ISKE KAHDESTI SAMAAN PAIKKAAN.Kyllä voi iskeä jos on korkea rakennus (yleensä sellaisissa on myös ukkosenjohdatin) ja kova ukkonen. Ja kuvaannollisestikin on olemassa ihmisiä jotka ovat saaneet useamman päävoiton lotossa tms.
12. taaplari5.8.2005 klo 14:51
ISTUU KUIN NYRKKI SILMÄÄN, sanotaan silloin kun joku passa tosi hyvin. Mielestäni se on ollut aina vähintäänkin outoa; nyrkki silmään..
13. RA5.8.2005 klo 15:38
Ilmeisesti tuota sanontaa tapaili kerran Matti Kyllönenkin, mutta ei osunut yhtään paremmin. Kun Mika Häkkinen voitti, Kyllönen hehkutti: Tämä voitto sopii kyllä meille KUIN NAPPI OTSAAN!!!
14. suvi5.8.2005 klo 16:05
KIERTÄÄ KUIN KISSA KUUMAA PUUROAOvatko kissat kovinkin mieltyneitä kuumaan puuroon? Jos, niin minun eläintietämykseni kaivannee pikaista päivitystä.
15. suvi5.8.2005 klo 16:52
TAPPAA AIKAAKertoisiko joku, miten minä sitä/sen ihan konkreettisesti TAPAN?
16. Hannanen5.8.2005 klo 18:52
Kerran televiissiossa näytettiin millaista on huopatossutehtaassa, eikä siellä kovin hiljaista ollut.
17. kirre5.8.2005 klo 19:01
Niin, ruumishuoneellakin on vilkkaampaa kylläkin, kuin huopa-tossutehtaalla.
18. Libero5.8.2005 klo 19:09
Saapas lienee mennyt Mensan testeihin ja lienee saanut pohjalukemat. Tästä onnettomasta asiaintilasta lienee syntynyt sanonta TYHMÄ KUIN SAAPAS.
19. Jukkis5.8.2005 klo 19:33
Suvi, ei kissa tykkää kuumasta puurosta kun se polttaa sen suuta. Siksi se sitä kiertää odotellessaan sen jäähtymistä.
20. suvi6.8.2005 klo 14:18
No niinpä tietysti...
21. Tuomas L.7.8.2005 klo 19:33
Tyhmän ihmisen nimittäminen pöllöksi on aika omituista. Pöllöhän on viisauden symboli.
22. Eleth10.8.2005 klo 11:39
Käsky OTA KORVA KAUNIISEEN KÄTEEN mielestäni paremminkin huonontaa kuin parantaa kuuntelukykyä. Sanonnan englanninkielisestä versiostahan (Lend me your ears) on tehty vitsiä Mel Brooksin elokuvassa Robin Hood - Men in tights..
23. Tsööts10.8.2005 klo 12:14
Äidilläni oli tapana sanoa, kun en löytänyt jotain, joka oli kuitenkin näkösällä: "Katso silmillä, äläkä silmänrei´illä!" Mutta eikös reiät pupilleissa ole juuri olennaisia näkemisessä? Joskus kehoitetaan vastaavanlaisessa tilanteessa ottamaan silmä käteen, eikä sekään tunnu kovin järkevältä, kuten ei järjen tai korvankaan ottaminen - korvan ottamisesta käteen en tosin muista aiemmin kuulleeni.
24. Hakro18.3.2007 klo 22:08
Nämä kommentit tulevat nyt puolitoista vuotta myöhässä, mutta sanonnan mukaan: parempi myöhään jos silloinkaan...tonimikaelille: kova = ankara.
Tsöötsille: Voidaanhan sitä katsoa verkkoaidankin lävitse tekemättä aitaan reikää, taivas voidaan nähdä metsän lävitse jne.
RAlle: Tähän Kielitoimisto antoi jo kauan sitten selvityksen. "Pitkällä tähtäyksellä" ei ole hyvä ilmaisu, koska tähtäyksen kestoajalla ei ole merkitystä. Sen sijaan aseen tähtäin voidaan asettaa pitkälle ampumaetäisyydelle, kuvaannollisesti kauas tulevaisuuteen, ja silloin voidaan sanoa, että käytössä on "pitkä tähtäin". Siis suunnitelma tehdään pitkällä tähtäimellä.
Juhani Heinolle: Otetaan järki käteen - siis kun käteen, joka toimii, otetaan mukaan järki, toiminta on tuloksellista. Jos päässä olevan järjen ja toimivan käden välillä ei ole yhteyttä, tulos voi olla mitä tahansa.
Jukkikselle: Kieli poskella tai poskessa – joka tapauksessa tarkoitetaan posken sisäpuolta. Sinnehän kieli hakeutuu, kun oikein ruvetaan venkuroimaan.
Marjaanalle: Kun härkää vedetään nenästä (nenärenkaasta), se saadaan uskomaan, että on paras seurata vetäjän suuntaa.
taaplarille: Mielestäni alkuperäinen sanonta "osuu kuin nyrkki silmään" osuu hyvinkin kohdalleen. "Istuu kuin nyrkki silmään" on epäonnistunut muunnos, ilmeisesti kahden sanonnan yhdistelmä.
RAlle: Kyllösen sanonnat ovat ontuneet kautta aikojen, niin tässäkin. Vaikka sanonta "kuin nappi otsaan" tarkoittaakin samaa kuin "osuu kuin nyrkki silmään", sitä tuskin voi käyttää itseensä päin.
(Sen sijaan TM:n Jarmo Sukavan käyttämä sanonta "lähtee kuin nappi housuista" kuvaa mielestäni erinomaisesti Jeepin 425-hevosvoimaisen nelivetomallin kiihtyvyyttä. Siinä sanonnassa on stondista!)
suville: Vaikka sanonnat harvoin ovat konkreettisia, aikaa voi kyllä tappaa.
Tarina kertoo, miten professori kysyi juridiikan opiskelijalta: "Jos hermostutte seinäkellon kovaan ääneen sen lyödessä kaksitoista ja suutuksissanne särjette kellon, voidaanko teitä syyttää ajan tappamisesta?"
"Ei toki, enintään hätävarjelun liioittelusta."
"Miten niin?" ihmetteli professori.
"Kellohan löi ensin!"
Elethille: Korvan ottaminen kauniiseen käteen on jälleen kahden sanonnan yhdistelmä, ilmeisestikin tahallinen vitsi tällä kertaa.
Lopuksi oma lisäykseni osumattomiin sanontoihin: "Hyvin tehtyä työtä ei tarvitse tehdä uudelleen." Ei varmaankaan koske puutarhan kitkemistä.
25. marjaana18.3.2007 klo 22:48
Enpä siltikään ymmärrä, miten tuo härän nenärenkaasta kiskominen liittyy jujuttamiseen.
26. Hakro19.3.2007 klo 00:48
Jos joku on "nenästä vedettävä", hänet voidaan johdattaa ihan mihin tahansa, eikö niin?
27. marjaana19.3.2007 klo 08:09
no hyvä on sitten. ;o)
28. Jaska19.3.2007 klo 10:44
Nurinkurisimpia lausahduksia on "poikkeus vahvistaa säännön". Asiahan on päinvastoin. Täällä joku esitti taannoin, että kyseessä on käännösvirhe englannista, että prove tarkoittaisi engl. sanonnassa "koetella". Näinköhän. Myös "ei sääntöä ilman poikkeusta" on kumottavissa ainakin matematiikassa. Ei ehkä (juridisissa) laeissa, joihin säätäjä aina jättää porsaanreikiä...
29. alex21.3.2007 klo 14:09
Tsööts säikeen alussa: [yksi tökeröimpiä sanontoja on "katsoa sormien lävitse". ] Tarkoittaisiko se, että jokin selkeä virhe tai rike ikään kuin peitetään tai jätetään huomiotta katsomalla sormien "läpi".
30. RA21.3.2007 klo 16:26
Kuuntelin kerran, kun muutama filosofi pureskeli tuon "poikkeus vahvistaa säännön"-sanonnan merkitystä. En ole varma kuinka tosissaan he päätyivät tulkintaan:Sanavalinta SÄÄNTÖ jo kertoo sen, ettei kysymys ole faktasta tai vakiosta (ikuisesti, aina näin olevasta), vaan joillakin hyvillä perusteilla tehdystä päätöksestä, yleistyksestä tms. => Siksi jokainen POIKKEUS vahvistaa asian sääntöluonteen. => Sanonta ei siis tarkoittaisikaan, että poikkeus vahvistaa kulloinkin ko. säännön sisällön, vaan "vain" sen, että kyseessä on semanttisessa mielessä sääntö.
Näin päästään kysymykseen, että jos esim. matematiikassa on "sääntöjä", joille ei ole poikkeusta, miksi niitä kannattaisi nimittää mieluummin kuin säännöiksi? Mikä olisi oikeampi sana?
Tuossa filosofien pähkäilyssä oli ymmärtääkseni sama idea kuin Gösta Ågrenin aforismissa: Saavuttomatonta ei voi saavuttaa, vain siten sen voi saavuttaa.
- Arkisempi tulkintakin tulee ko. sanonnasta mieleen: Joku töppäsi ja yritti keventää tunnelmaa. :-)
31. RA21.3.2007 klo 16:29
Ja uusiksi Gösta Ågren: Saavuttamatonta ei voi saavuttaa, vain siten sen voi saavuttaa.
32. Jyrki22.3.2007 klo 20:34
RA, miten Ågrenin sanoman uusintalainaus muutti edellistä lainauskertaa, tai mikä merkitys uusinnalla oli? Nyt ei jummarra...Noita säikeessä aiempana olevia viestejä lukiessani useimmiten ihmettelin, miksi ihmeessä kukin kirjoittaja oli pitänyt siteeraamaansa sanontaa osumattomana. Ikään kuin sanontojen jujut olisivat jääneet ymmärtämättä. Useimmissa sanonnoissahan on nimenomaan harkittua absurdiutta, jolla ajatusta korostetaan vähän vinksahtaneella tavalla. Itse olen pitänyt siteeratuista sanonnoista valtaosaa hyvinkin mukavasti kolahtavina, esim. "ota silmä käteen ja katso", jolla vinoillaan sellaiselle, joka ei huomaa ilmiselvää asiaa. (Ja RA:lla on varmaan nyt hyvä syy sanoa tuo minulle, kun jotenkin en hiffaa alussa mainitsemaani asiaa.)
Teki jo mieli kirjoittaa kommetteja kommenteista, mutta Hakropa sen olikin jo hoitanut minunkin puolestani. :)
33. RA22.3.2007 klo 20:51
Jyrki, se korjasi VAIN yksinkertaisen kirjoitusvirheeni - ei muuta:1) Saavuttomatonta ei voi saavuttaa, vain siten sen voi saavuttaa.
2) Saavuttamatonta ei voi saavuttaa, vain siten sen voi saavuttaa.
34. Jyrki22.3.2007 klo 21:05
RA, ah, ok. Ihmettelin vain, oliko tarkoitus korjata itse ajatusta jotenkin. Kun tuo sanonta on vähän haasteellinen tulkittava, enkä ollut kuullut ja sulatellut sitä ennen tätä, niin mietin vain oliko siteeraus jotenkin väärin.
35. Jaska22.3.2007 klo 21:27
Kiinnostaisi Ågrenin ajatelma på svenska. Tietääkö joku på rak arm, en jaksaisi ruveta kahlaamaan netissä.
36. RA22.3.2007 klo 21:39
Jaska, miksikä se siitä ruotsintamalla muuttuisi? Ågrenin ajatushan on kristallinkirkas. :-)
KOMMENTOI