KESKUSTELUT > RISTIKOT > GALLUP: VINTTUROIDA
1777. Gallup: VINTTUROIDA
Eki18.7.2005 klo 18:48
Tässä on jo vastausaika ummessa, joten kehtaan kysyä. Olen nimittäin oikeasti pulassa. Vihje on yllä oleva, vastaus mielestäni _E_ATA. Olen jopa etsiskellyt Nykäsestä ja Pesosesta, mutta yhtään yhteyttä ei ole löytynyt. Nykänen tuntee verbille lähinnä yhden merkityksen. Google ei monta osumaa saa. Arvauksia kirjaimista minulla toki on.Mutta arvatkaapa te, mitä se voisi olla, katsomatta ainakaan heti kirjoihin. Toisaalta ei sieltä luullakseni juuri apua saa.
Ihmettelen toki, miten ristikon "tavalliset ratkojat" ovat tuosta selvinneet.
2. Seija18.7.2005 klo 18:53
kelataVinssaaminen olisi ollut tutumpi eikä sekään ole kelaamista.
3. Timppa18.7.2005 klo 19:23
Kyllä minäkin kallistun kelaamiseen, koska vintturi on vinssi ja sitä yleensä käännetään kammesta.
4. kp18.7.2005 klo 19:26
vintturi ja Seijan mainitsema "vinssi".
5. Seija18.7.2005 klo 19:32
Kelataanko (=pyöritetään ympäri) sitä vinssin kampea vai veivataanko edestakaisin? Saattaa kyllä minulla mennä nämä käsitteet sekaisin.
6. ö18.7.2005 klo 19:37
Pelata, tai sitten laatijalla on ollut ajatuskatko.
7. Timppa18.7.2005 klo 19:43
On niitä pyöritettäviäkin vinssejä...
8. jupejus18.7.2005 klo 19:46
Kela ja vinssi hipovat usein niin läheltä toisiaan, että tarkoittavat jo melkolailla samaa asiaa. Mutta ääripäissä eroja on eli uistinkela ei ole vinssi, ainakaan ei niin sanota.Vintturoida on vähän outo sana, mutta ainakin tuntuisi, että se on enemmänkin vinkkuroida tai vinkkuroittea.
Kaivoa taas vintataan. On vinttikaivo ja kelakaivo.
9. ö18.7.2005 klo 19:53
Meilläpäin hevoset "pelasivat omaa peliään" eli vintturoivat. Eivät ne ihan synonyymejä olleet, mutta tällaisen yhteyden rakensin puoliväkisin.
10. Matti18.7.2005 klo 20:12
Mielestäni ihan selvästi kelata. Jos olisi ratkonnassa tullut vastaan, en olisi tuohon juuri pysähtynyt.Hevosten vintturoinnista tuli mieleeni vikellys. Ihan hassu sana. Isäpappa on ratsumestari. Vietimme juuri hänen 90-vuotispäiviään.
Onko kintturoida suomea? Vai lähipiirin slangia? Siis vastustella.
11. tjn18.7.2005 klo 21:07
Minulle vintturi ja vintturointi on lapsuudesta tuttu selkeä asia. Purjelentokoneita vintturoitiin ennenvanhaan vintturilla taivaalle. Monesti kyseinen vintturi oli auton runko, jossa toinen takapyörän kumi oli poistettu. Tähän vanteen kouruun hinausvaijeri sitten kelattiin. Joskus oli laitettu isompi kela ko. akselille. Homma näytti lapsen silmiin mallikkaalta. Siinä auton moottoria kaasuteltiin, vaihdekeppiä nyittiin eri asentoihin ja meno oli vauhdikasta. Silmät ristissä katsottiin sekä vintturia että nousevaa Harakkaa. Vintturi-nimitystä en sittemmin ole kuullutkaan muissa yhteyksissä. Vinsseistä enemmänkin. Meripuolellakin on vain vinssejä.
Voisiko olla mahdollista, että vintturi tarkoittaisi lähes yksinomaan tätä purjekoneiden hinausvehjettä? Minulle ainakin se kävisi, kun en ole muusta kuullutkaan :)
12. jupejus18.7.2005 klo 21:25
Kyllä kai vintturi tarkoittaa yleisesti vinssiä. Mutta siitä verbi; vintturoida - on vähän oudon kuuloinen, mutta ehkä se noin taipuu.
13. Eki18.7.2005 klo 21:49
Jotkut täällä ovat päässeet lähelle Nykäsen antamaa merkitystä vintturoida-verbille. Synonyymit ovat vikuroida, vinkuroida ja hoiperrella.Missään ei vintturin yhteydessä mainita kelaa eikä kelan yhteydessä vintturia. Ehkä olen kasvanut kuplassa, jos kaikkien pitäisi noin ilmiselvästi tietää, että vintturia kelataan.
Pesonen on vaitonaisempi eikä listaa mm. vintturoida-verbiä.
Ajattelin myös telata-verbiä, sillä vintturin liikuttama tavara saattaa liikkua telaa myöten. Pesosen mielestä telata on vain maalaamista, Nykänen kertoo myös mm. valssaamisesta.
14. Hessu18.7.2005 klo 22:05
Minä olisin ilman muuta mieltänyt vintturoida-verbin vintturin käyttämiseksi, eli vaijerin kelaamiseksi isolle kelalle. Nuo muut merkitykset ovat täysin vieraita. Niinpä en oikein ymmärtänyt, mikä tuossa vihjeessä ja vastauksessa oli vialla.
15. Eki18.7.2005 klo 22:15
Tyhmähän minä olin, kun yritn asiaa kirjoista selvittää, kun olisi pitänyt järjellä ajatella ja tutustua vintturin käyttöön. Kaksi piilokirjainta olivat aika strategisissa paikoissa.
16. iso S18.7.2005 klo 22:17
Minullekin ilmeinen vaihtoehto olisi KELATA ja vintturoimisesta tulisi mieleen vintturi eikä mummon vinttikaivo (siihen ei muistaakseni koskaan kohdistettu mitään verbiä; käskettiin hakea vettä eikä kaivolla tehtävää operaatiota sen kummemmin kuvailtu, kerran vain näytettiin mallisuoritus).Vintturi oli lapsena ja nuorena ilman muuta tutumpi sana kuin vinssi. Sellaisella voitiin esimerkiksi kiskoa vene syksyllä vesiltä. Ehkä siksi on jäänyt mielikuva että vintturi olisi jotenkin järeämpi laite kuin vinssi.
Aivan se ja sama syntyykö liike kone- vai käsivoimalla, kampea pyörittämällä tai edestakaisin heiluttamalla; oleellista on että vintturin kela pyörii ja sille kelautuva vaijeri kiskoo mitä nyt pitääkään kiskoa. Välityksiä pitää olla että saadaan voimaa; minkä matkassa häviää sen voimassa voittaa.
17. Seija18.7.2005 klo 22:24
No myönnytään sitten sen verran, että se vintturointi on kelaamista vaikkei pyörivää liikettä suoritettaisikaan. ;)
18. Antti Viitamäki19.7.2005 klo 01:54
Täytyy silti ihmetellä, että on valittu juuri tuo ratkaisusana ja annettu vieläpä tuollainen vihje.Olisi luullut aika helposti keksivän parempiakin sanapareja.
Jos tyylin mukaisesti pitäisi vihjeenkin olla verbin perusmuoto, niin lähinnä olisi tullut mieleeni PERATA ja sille vihjeeksi "suomustaa". Kaiketi vähintäänkin yhtä yksiselitteinen kuin "vintturoida" > KELATA, mutta huomattavasti tutummilla sanoilla.
Ja tuosta yksiselitteisyydestä: kyllä minullekin "vintturoida" tuo mieleen vikuroinnit sun muut. Vasta kaukainen kakkonen on johdos sanasta "vintturi". Minulle tutumpi on "vinssi" > "vinssata".
19. Tsööts19.7.2005 klo 01:59
Jostain syystä vinssi tuli kyllä heti mieleen.
20. iso S19.7.2005 klo 08:09
Vintturoinpa tuosta suomustamisesta ja perkaamisesta. En todellakaan ole mikään kalankäsittelyn asiantuntija, mutta joskus nuorempana olen sellaista silmällä nähnyt ja muutaman kerran itsekin tehnyt.Minusta kalan perkaaminen tarkoittaa kalan valmistelemista siihen kuntoon että siitä voi ryhtyä tekemään ruokaa tai sen voi säilöä. Oleellisin osa on suolien ja muiden sisuskalujen poistaminen. Suomuja ei kaikilla kaloilla edes ole (ei ainakaan sellaisia mitä voisi tai kannattaisi suomustaa) ja jos on niin niitä ei välttämättä poisteta. Lisäksi suomustamisen sijaan kalan voi nylkeä. Mahdollisen suomustamisen lisäksi poistetaan yleensä pää ja eviä, kenties irrotetaan selkäruoto ja ehkä muitakin ruotoja.
Tästä syystä mielestäni "suomustaa" ei ole täsmällinen vihje sanalle "perata". Ristikoissa kuitenkin sallittakoon samantasoista epätarkkuutta kuin puhekielessäkin. Ihan hyvin joku saattaa puhua kalojen suomustamisesta ja tarkoittaa perkaamista.
21. kp19.7.2005 klo 09:05
Perata>puhdistaa, puhdistaminen.Peltoakin voi perata.
22. jupejus19.7.2005 klo 09:58
Suomustaa on vähän harvoin käytetty sana - paremminkin tuosta tulee mieleen, että suomut asettettaisiin paikoilleen. Mutta toki ymmärrän 'oikeankin' merkityksen sanalle.Kalat perataan - joka enemmänkin taas merkitsee kai pelkästään suomujen pois ottoa, jolloin ravataan puukolla suomut vekeen.
Mutta kalat korjataan (siivotaan, puhdistetaan), jolloin otetaan suomut ja muut suolistonosat pois.
23. jupejus19.7.2005 klo 10:00
Niin ja totta, että perata liittyy maahan ja metsään. (metsänperkuu).
24. Hessu19.7.2005 klo 10:05
Missä päin sinä oikein asut, jupejus? Olen jo pari vuotta ihmetellyt, että sinulla on melkein joka sanalle ihan eri merkitykset kuin minulla täällä Turussa. :-)
25. Antti Viitamäki19.7.2005 klo 10:06
Niin, lähinnä tarkoitin sitä jos teillä olisi nenänne edessä ristikko, joka olisi valmis lukuunottamatta tuota Ekin alustamaa kohtaa _E_ATA. Jos vihjeenä olisi "suomustaa", niin mitä muuta voisitte kuvitella laittavanne siihen kuin PERATA? Kaikki perkaaminen ei toki ole suomustamista, mutta kaikki suomustaminen on kai kuitenkin perkaamista?Säikeen aihe kai oli kuitenkin lähinnä se, että poistetaan piilokirjainten aiheuttama "häiriö" mahdollisimman hyvin. Siihen uskoisin että myös parilla "vintturoida" > KELATA on pyritty. Yritin osoittaa, että on olemassa tutumpiakin, silti koko lailla varmoja vaihtoehtoja.
Ehkä olen väärässä - ehkä "vintturoida" > KELATA on useammalla ihmiselle mielekkäämpi kuin "suomustaa" > PERATA. Mistäpä minä varmaksi tiedän.
26. Seija19.7.2005 klo 10:07
Eiväthän suomut ole suoliston osia? ;)Koskaan en ole aikaisemmin kuullut kalojen korjaamisesta. Kaikki iso S:n mainitsemat kalankäsittelytermit sitävastoin ovat tuttuja.
27. Hessu19.7.2005 klo 10:11
Enkä minä ole koskaan kuullut, että puukolla ravataan!
28. kp19.7.2005 klo 10:15
Täälläkin kaloja korjataan, mutta se on keräämistä."Korjataanhan nuo kalat talteen".
29. kp19.7.2005 klo 10:17
Mutta perataan joka kerta.
30. kari kämäräinen19.7.2005 klo 10:27
Kaloja ei välttämättä tarvitse perata joka kerta. Jos savustat silakoita, niille ei sílloin tarvitse tehdä mitään. Ne pistetään suomuineen ja suolineen savustuspönttöön.
31. iso S19.7.2005 klo 10:32
Sekä kalojen siivoaminen että puhdistaminen tuntuvat tutuilta. En muista käytettiinkö näitä tasapuolisesti Lappeenrannassa ja Savitaipaleella vai oliko siinä eroa. Ei niitä ainakaan kummassakaan korjattu. Ainakin Savitaipaleella annettiin kalansiivut (ei mitään viipaleita vaan ne sisuskalut ja päät) kissalle.Sellaista korjattiin mikä oli rikki mutta kunnostettavissa. Tässä yhteydessä korjaaminen pitää tietysti rinnastaa elonkorjuuseen tai heinänkorjuuseen. Se on kuitenkin eri asia: vilja ja heinä ovat siellä pellolla passiivisena odottamassa, ei muuta kuin korjaa pois. Kalat uiskentelevat viekkaasti ympäri järveä, ei niitä voi noin vain korjata. Pitää pyytää. Nätisti.
Kalojen keräämistä saattoi joutua harrastamaan jos vitsas petti ja saalis levisi polulle eli "meni pitkin matinvatia".
32. Eki19.7.2005 klo 10:33
Koska tässä minä olen näemmä (Viitamäen kanssa) tyhmä ja laatija harvinaisen fiksu, niin kerrottakoon, että ristikon päällä lukee Kari Päivärinta.Kysymys laatijalle: olenko minä tosiaan näin tyhmä?
33. kp19.7.2005 klo 10:46
Et sinä tyhmä ole.-Ei kaikkia voi tietää.
34. Hui_hai19.7.2005 klo 10:53
Sanotaan nyt sen verran, että minulle ensimmäinen asia joka tuli mieleen sanasta vintturoida oli KELATA/kelaus.Nykäsen antamia merkityksiä vintturoida-verbille en ole ikinä kuullutkaan. Vikuroida, vinkuroida ja hoiperrella olisivat täysin käsittämättömiä vihjeitä KELATA sanalle minun mielestäni.
35. Eki19.7.2005 klo 10:59
Kelata olisi luultavasti ollut lopullinen arvaukseni (tai telata), mutta hyvää tuulta se ei tuonut. Kirjat eivät yhtään huojentaneet oloa, päinvastoin. Mistä tämä vihje/vastaus kumpusi, kun vihjeen sana tosiaan kirjoissa merkitsee vain samaa kuin vikuroida?TELTTA tai HELTTA ja TAARAT (avarat-sanan sijaan) olisi minusta auttanut tähän pulmaan.
Laatijalle tyhmyyys on joskus hyvästäkin. Ei tule ratkojillekaan vastaavia ongelmia.
36. Hui_hai19.7.2005 klo 11:04
Vintturoida liittyy kyllä sanaan kelata minun korvieni välissä, mutta VINTATA sanaa meidän murrealueella minä ja tuttuni käytämme merkityksessä juosta (erityisen) kovaa/ ajaa pyörällä (erityisen) kovaa.
37. iso S19.7.2005 klo 11:07
Hui_hai, huumoriako? Eihän vikuroimisella sun muulla hoipertelemisella olekaan mitään tekemistä kelaamisen kanssa. Vintturoiminen johdetaan kahdesta suunnasta, joista toinen on vintturi ja toinen vinttaaminen tai ties mikä. Samalla sanalla on silloin kaksi aivan eri merkitystä, kuten esimerkiksi kuusi on puu ja lukumäärä.Vikuroiva hevonen viskelee jalkojaan, vintturoi niin että jalat ovat aivan vintallaan tai vintturallaan (nykynuoriso taitaisi astevaihdella tuosta yhden kirjaimen pois, mutta se on eri sanasta johdettu). Vintturia kelaava vintturoi kylmän rauhallisesti.
Toinen esimerkki: murrealueesta riippuen puhutaan atraimesta tai ahraimesta. Jossain tästä kalastusvälineestä käytetään nimitystä tuulas tai arina. Yleisemmän käsityksen mukaan arinan löytää helpommin uunista kuin tuulastajan kourasta.
38. tonimiihkali19.7.2005 klo 11:11
"Laatijalle tyhmyyys on joskus hyvästäkin. Ei tule ratkojillekaan vastaavia ongelmia."Tuo Ekihän puhuu välillä asiaakin. :)
39. Hessu19.7.2005 klo 11:18
Minut yllätti se, ettei vintturoida-verbin muotoja tunnu juuri Googlella löytyvän. Minusta verbissä ei tuntunut olevan mitään erikoista.Tarkemmin ajatellen jos laite kerran on vintturi (eli vinttaaja), niin ehkä se sitten vinttaa eikä vintturoi? Eihän pelurikaan peluroi. Toisaalta kyllä ankkurilla ankkuroidaan eikä ankata.
Ota näistä sitten selvää...
40. jupejus19.7.2005 klo 11:19
Hauskasti sanoit iso S. Tosin vinttikaivosta vettä vintataan ja vinssillä vinssataan, että on siinä juuri pieni ajatusero nähtävästi.Mutta palaan tuohon telata-verbiin. Sekin on omanlaisensa sana.
Telata - kuulostaa alkuun oudolta. Missä yhteydessä sitä oikein käytetään.
Telottaa - on tehdä esim. telatie, vaikka suolle pitkospuin.
Teloittaa - on taas pyövelin hommia.
Teloa - loukata, ruhjoa vaikka kätensä.
Mutta onko telottaa ja teloittaa sanalla samanlaista eroa kuin helottaa ja heloittaa, vai pitäisikö aina sanoa teloittaa. Jotenkin teloittamisesta tulee aina mieleen mestaaminen.
41. iso S19.7.2005 klo 11:26
Sellaista sattuu, että Eki asiaa puhuu. Joskus, joskin harvemmin, asiasta erehtyykin.Mielenkiintoinen käänne oli se että ristikko paljastui kp:n tekemäksi - saman miehen jonka mielestä kaikki sanat ovat hyviä, kunhan ne löytyvät kirjasta. Silloin voisi luulla että sanan merkityksenkin pitäisi olla kirjan eikä oman murretuntemuksen mukainen.
Google tuntee vintturoida-muodon vain sätkimisen merkityksessä, mutta ehdottaa kuitenkin, että kysymys on sittenkin vintturista:
Tarkoititko: vintturi
The Project Gutenberg EBook of Lohilastuja ja kalakaskuja, by ...
Eikä kestänyt kauan, ennenkuin lohi oli pyörtynyt ja alkoi parinkymmenmetrisen siiman päässä vintturoida pinnalla samanlaisin kuperkeikoin kuin se uistin ...
www.gutenberg.org/dirs/1/3/7/6/13769/13769-8.txt
Oho! Vielä pyörtyneenäkin lohi vintturoi!
No, meillähän on näitä astesointuja ja vokaalivaihteluita, ei kuin taivutusmuotoja, joten ehkäpä muoto VINTTUROI auttaisi:
Reino Paasilinna
... Suomen etelässä. Afrikan suurin ostoskeskus on avattu. Nostokurkimetsä vintturoi ylös komeinta kongressikeskusta. Autot eivät ...
www.rpaasilinna.net/index.cfm?cd=21033&doc=21093
Kyllä! Eivät ne nostokurjet koipiaan viskele, vaan jalat tukevasti maassa hiissaavat ylös kokonaista kongressikeskusta. On se hurjaa.
42. Hessu19.7.2005 klo 11:27
En taitaisi hakea paikkaa, jos suolle teloittajaa etsittäisiin...
43. Eki19.7.2005 klo 11:27
jupejusin logiikka telottaa-verbin suhteen vähän pykii, vrt.silottaa = tasoittaa, tehdä siloksi
siloittaa = varustaa siloilla (silat)
44. Eki19.7.2005 klo 11:31
Eli kaikki ovat teloittamista, sanoisin.
45. Eki19.7.2005 klo 12:27
Lähtisihän siitä turha piilokin pois, jos vaihtaisi EVITA/ITARAT. EROTA/OSARAT en suosittele. Osaraan olen tosin törmännyt opiskellessakin, mutta en suosittele piilolla.
46. tonimiguel19.7.2005 klo 12:48
Eki: Et suosittele piilolla? Tarkoitit kai ettet suosittele piloillaankaan? Myhiö
47. KP19.7.2005 klo 14:00
Kertokaa tietämättömälle, onko kaksi latinaa?Kun minä en tiedä, kuin yhden.
48. ö19.7.2005 klo 14:10
Jos nyt yhtään kysymystä ymmärrän, niin Nykänen tuntee monta latinaa: kansan-, muinais-, munkki-, myöhäis-, rahvaan- ja lampaanlatinan.
49. Antti Viitamäki19.7.2005 klo 14:30
Niin, KP:n mukaanko sanoja muodostetaan näin?vintturi > vintturoida
laskuri > laskuroida
mittari > mittaroida
Eli jos jollain laitteella jotain tehdään, niin ei kun vain -oida perään.
Minä sanon, että kyseessä on väärä analogia sellaisista yhteyksistä kuten
parturi > parturoida
mestari > mestaroida
eikä näitä kyllä pitäisi sekoittaa keskenään.
Totta kai "vintturoida" tuo mieleen vintturin tai vintin tai vinssin, mutta en minä siitä tuollaista verbiä tekisi.
50. iso S19.7.2005 klo 14:59
Tunari -> tunaroidaVoisi yrittää takaperin: SEPAROIDA -> SEPARI (iranilainen hävittäjälentäjä).
Ihmeen paljon Google löytää osumia tuollekin sanalle minkä luulin itse tunaroineeni!
51. iso S19.7.2005 klo 15:02
No joo:Finnish Language Swear Words and their English Translation ...
Separi, Retard. Tampio, Idiot. Juntti, Idiot. Hypää kaivoon, Go jump into a well. www.insultmonger.com/swearing/finnish.htm
Hypää itse, mongertaja :)
52. Matti19.7.2005 klo 15:10
Prosessiputkisto on vielä mittaroitava, siis varustettava mittarein. On ainakin käypää insinöörislangia. En tiedä onko sen kelvollisempaa kieltä. Nykänen ei tunne.
53. mor19.7.2005 klo 15:10
Omantunnonkysymys isoS: osasitko nuo kaikki, ennen kuin näit tuota listaa? -:)
54. iso S19.7.2005 klo 15:15
Etymologia etenee:Motoristin slangisanakirja
Cebari, separi, Honda CB, mikä tahansa malli. www.malminautokoulu.fi/sanasto.htm
phorum - Nostalgia - Puhekieli 80-luvulla
tyhmä - separi (johon yhdisty vammaismainen käden heilutus)
www.radiohelsinki.fi/phorum/ read.php?f=31&i=203&t=203
Näyttää siltä että separia käytetään huonokäytöksisessä nettikeskustelussa yleisesti tyhmän tai halveksuttavan nimityksenä. Mahtaako tuo olla oikeasti Honda-peruja? Muistelen että joskus aikoinaan (kenties joissakin piireissä vieläkin) pidettiin vajaa-älyisinä niitä ketkä sortuivat Hondaan. Siihen aikaan oli jako suht tasan tarkkaan: Honda = nelitahtinen, muu = kaksitahtinen. Nykytilanteesta en tässä suhteessa tiedä kun mp-kuume ei ole iskenyt.
55. Eki19.7.2005 klo 15:16
Separi tulee CP-vammaisesta, valitettavasti.
56. Matti19.7.2005 klo 15:20
No jatketaan vielä vähän delikaatista aiheesta.T&T-lehdessä oli Timo Mikaman pilapiirros. Kypsynyt tietokoneen käyttäjä pui koneelle nyrkkiä ja karjuu, että hemmetin PC. Koneesta lähtee ajatuskupla: Hemmetin CP.
57. iso S19.7.2005 klo 15:23
mor: Viitamäen oida-listaa vai mongertajan käännöslistaa? Edellinen tuntui tutulta, jälkimmäinen tökkäsi heti alussa. Luulin oikeasti ettei separi tarkoita mitään, on enintään joku lyhenne (Southern England's polka and rock investigators). Enkä oppinut nytkään, en tahraa siveellisiä silmiäni sen enempää kuin Googlen ote paljasti :)
58. ö19.7.2005 klo 15:23
Kun kenkä anturoidaan, pannaanko siihen antura vai anturi?
59. iso S19.7.2005 klo 15:30
Joskus ihminen tuntee itsensä nöyräksi tyhmyytensä edessä. Nyt on hilkulla. Olisihan tuo pitänyt osata johtaa.Hyvä esimerkki siitä että tieto jakautuu ihmisille limittäin. Jotkut tietävät enemmän, toiset vähemmän, mutta jälkimmäisetkin voivat tietää sellaista mitä edelliset eivät. Kyllä minäkin tiedän jotain sellaista mitä separi-tietoiset eivät. Ainakin luultavasti. Toivottavasti. Tai sitten ei, minkäs sillekään voi. Menen nurkkaan häpeämään.
60. iso S19.7.2005 klo 15:32
ö: Adidaksella (Adidasilla?) vai oliko se Nikellä on sellainen älykenkä että vastaus molempiin on kyllä.
61. KP19.7.2005 klo 15:36
antura
62. Hessu19.7.2005 klo 15:43
Antti, ei kp sentään tuota ollut itse keksinyt. Kyllä vintturointi on minullekin ihan tuttu termi, ja näköjään monelle muullekin täällä. Googlellakin löytyy sentään pari esimerkkiä, joten ei se ihan pienen piirin juttu ole.Vintturia tulee äärimmäisen harvoin käyttäneeksi, mutta olisin varmasti sanonut, että vintturoin veneen merestä. Ja tulen sanomaan vastakin. Vinssata-verbi on minun suuhuni paljon vieraampi. En varmasti sanoisi vinssaavani venettä ylös.
63. Hessu19.7.2005 klo 15:53
vintturi - vintturoidaankkuri - ankkuroida
moukari - moukaroida
Onko muita tällaisia vehkeitä?
64. iso S19.7.2005 klo 16:06
Täytyypä puntaroida!
65. iso S19.7.2005 klo 16:08
Ei tule mieleen muita kuin moottori ja pastori...
66. toinimikaela19.7.2005 klo 16:09
lokari - kolaroida -yhdistelmä minulle ainakin on erittäin tuttu.
67. Juhani Heino19.7.2005 klo 16:09
hakkeri - hakkeroida ;-)
68. Eki19.7.2005 klo 16:10
Painoit niin paljon kuin moottori ja pastori yhdessä?
69. tonimikael19.7.2005 klo 16:11
Ja tässä minä koitan nyt hakkeroida, että kuka ihme on tuo toinimikaela, kun on niin nätin kuulonen nimi!
70. tonimikael19.7.2005 klo 16:12
paitsi että juhanihani ehti ensin. ;)
71. tonimikael19.7.2005 klo 16:13
Eikös hakkerointi ja imurointi ole aika lähellä toisiaan?
72. tonimikael19.7.2005 klo 16:16
Aikanaan minulla oli tapana toikkaroida tiedätte-kyllä-mikä näpeissäni kotiin. Häpeissäni.
73. Hessu19.7.2005 klo 16:18
Oliko sinulla toikkari näpeissäsi?!
74. Eki19.7.2005 klo 16:18
Anteeksi, en ole naapureiden kiikaroinnilta ehtinyt kommentoida mitään.
75. tonimikael19.7.2005 klo 16:19
Hessu:Juu, sepä se. Siitäpä se häpeäkin. Kun opettajat eivät olleet osanneet numeroida sitä oikein.
76. Eki19.7.2005 klo 16:20
Numerit pielessä?
77. Juhani Heino19.7.2005 klo 16:20
tonimikael: toikkari???? ;-)Vähän tosikommin, ei hakkeroinnilla ja imuroinnilla oikeastaan ole yhteyttä. Sama jos vertaisi auton korjaamista ja sillä ajamista...
78. Juhani Heino19.7.2005 klo 16:21
Ja vastaavasti Hessu ehti mua ennen...
79. ö19.7.2005 klo 16:22
Paneroida...;)
80. ö19.7.2005 klo 16:28
Niin ja heti virhe. Sehän on panoroida.
81. Hessu19.7.2005 klo 16:30
En kyllä menisi fileitä panoroimaan...
82. tjn19.7.2005 klo 16:35
- fillari- tuomari
- äyskäri
- puoskari
- laastari....
83. Hessu19.7.2005 klo 16:37
...paitsi ehkä televisioon kokkausohjelmaa tehdessäni.
84. RA19.7.2005 klo 16:40
Paperi -> paperoida...
85. RA19.7.2005 klo 16:41
- sokeri
86. V-R19.7.2005 klo 17:27
Chatistä kopsattua.Pitäisi varmaan vuokrata tämä video, niin päästäisiin kiinni nostimen sisäiseen olemukseen:
Joo mut "unohtumattomat elokuvamusat" niin ekaks aina mieleen tulee se, kun toi Ilkka "Iso D" Danny Lipsanen heitti eeppistä tarinaansa "7 X 7" pitkin pusikoita tossa Speden upeassa kultti- & fanttasiarainassa mikä-sen-nimi nyt-olikaan, missä ne heitti sen RobinHood-jutun!
...se on Leonardon vinssi...
87. V-R19.7.2005 klo 17:44
..jatkoa. Leo Jokelan mainio suoritus hulluna keksijänä oli loistava.Elokuva taisi olla Noin seitsemän veljestä.
Silloin kuulin ensimmäisen kerran sanonnan:
Nuo helvetin IT-miehet. En nyt muista, ketkä Leonardon pudottivat, mutta nykyään kirosana on täydempää, kuin totta.
Vai mitä iso S ;)
88. iso S19.7.2005 klo 21:19
Olen yrittänyt monitoroida, mutta nyt putosin muistamattomuuden kuiluun.
89. Juhani Heino19.7.2005 klo 22:41
Muistisi alkoi niskuroida?
90. V-R20.7.2005 klo 02:59
Information Technology.Vastaus oli lähenpänä kuin hoksasitkaan iso S.
Töissäni IT-miehillä on paljon valtaa.
Ei muuta kun kilautus heille, niin niin taas on sekaisin aloitussivu
91. Kravattimies20.7.2005 klo 06:18
Roinaa:Ranskan kuninkaasta mieleen Rovaniemi
ahdinkoon joutunut kuningas puuteroi
eläinten kuningas vasaroi
meren kuningas tunaroi
92. iso S20.7.2005 klo 08:52
Eipäs nyt assosioida ihan aasiosiolle. Muistamattomuus liittyy Leonardon pudottajiin, ei siihen että minutkin voi laskea siviilissä IT-mieheksi. Alan sotilaskoulutus puuttuu. Sen sain korohoro-puolella, mitä korostaa nykyinen horiseminen.Aikoinaan oli (Iltiksessä? Hymyssä?) sarja- tai pilakuva (piirtäjä?) Leon Arto da Vinssi. Google ei tunne.
93. ?20.7.2005 klo 13:25
Onko soveliasta käyttää ratkaisusanoja kuten TVOHJELMA?
94. Eki20.7.2005 klo 13:32
Soveliaisuudesta tiedä, mutta niitä käytetään ja monia ne yllättävät positiivisestikin.
95. iso S20.7.2005 klo 14:08
Miksi ei olisis oveliasta? Soveliaasti kysytty, kun et käyttänyt sanaa "sallittua" tai "laillista". Mitään virallisia ja kaikkia sitovia normeja kun ei ole.Näen kaksi mahdollista syytä. Sanan osa on lyhenne ja joidenkin mielestä minkäänlaisia lyhenteitä ei saisi käyttää ristikoissa. TVOHJELMA on väärin kirjoitettu koska siinä pitäisi olla väliviiva.
Lyhenneongelmaan vastaan, että mielestäni on soveliasta käyttää tällaista lyhennettä tai lyhenteen sisältävää sanaa mikä usein kirjoitetaan normaalissakin tekstissä näin. Se on tavallaan saavuttanut itsenäisen sanan aseman, vaikka tätä nimenomaista sanaa ei lausutakaan kuten kirjoitetaan, "tvohjelma" vaan "teeveeohjelma" (ns. Arvi Lind -testi). Joidenkin, mutta ei kaikkien mielestä tämä lausuttavuus lisää lyhenteen hyväksyttävyyttä ristikoissa.
Väliviivallisia sanoja ei mielestäni ole tarpeen syrjiä, ainakaan pontevasti. Eritasonojapuissa on ala-aisa ja sen saa työntää ristikkoon. Miksei sitten tv-ohjelmaa? Ehkä siksi, että sillä on rasitteenaan kaksi miinusta, lyhenne ja viiva!
Jos kelpuutetaan, seuraa lisäkysymys. Merkitäänkö viiva näkyviin ja miten? Joidenkin mielestä ei, koska etenkin visaisemmissa viivan näkyminen paljastaa jo jotain sanasta.
Normaalisti ratkaisuruutuihin tulee vain kirjaimia. Ratkojaa voi tietysti jekuttaa niin että viiva tulee omaan ratkaisuruutuunsa (ei mielellään piiloruutuun), jolloin poikittaisenkin sanan pitää olla väliviivallinen. Tämän pitäisi silloin mielestäni olla ristikon teema tai sivuteema, eli saman tempun pitäisi toistua vähintään kerran ja ehkä saisi olla jotain muutakin samanhenkistä jujua.
Tavanomaisempi tapa näyttää väliviiva on piirtää se ratkaisuruutuja erottavan viivan päälle. Pystysanoissa tämä näyttää jotensakin hassulta.
Päädyn siihen että keskitason ristikoissa saa käyttää ja viivan saa näyttää, mutta ei ole pakko. Helppoon päähän suunnatuissa ristikoissa mieluummin ei ja jos käyttää, niin viiva näytetään; visaisemmissa voi käyttää jos siitä on apua, tai voi tahallaankin uittaa mukaan kirjainrakenteeltaan yllättävän väliviivallisen sanan. Kummassakaan tapauksessa viivaa ei näytetä.
Julkaisijalla voi olla asiaan mielipide ja silloin toimitaan sen mukaan.
96. iso S20.7.2005 klo 14:10
(jäipä ovelias kirjoitusvirhe, ei ollut tahallista huumoria...)
97. ++juh20.7.2005 klo 14:58
LIUUNTA on väärin kirjoitettu, koska siinä pitäisi olla heittomerkki.Jos laatija merkitsee väliviivat näkyviin, hän tietenkin merkitsee myös heittomerkit.
98. Titta20.7.2005 klo 15:17
Että se laaoista sitten...
99. tonimikael20.7.2005 klo 15:34
Oli kerran smalkueräratkontaoperaatio. Siellä vihje TYÖNANTAJA. Olin saanut sanan alkuun kirjaimet _TN ja ekaksi kirjaimeksi pyrki Y. Minä en sitä meinannut hyväksyä, mutta vaimoni, fiksu kun oli, tajusi, että jospa sittenkin! Nimittäin YTNEUVOTTELUOSAPUOLI siihen tuli ja yhtään en ärhentämystä tuntenut laatijajoukkoa kohtaan. Päin vastoin! Olin sanasta oikein innoissani! Että lisää vaan visaisiin, niin kivaa on! :)
100. kp20.7.2005 klo 19:19
risti(koida)Onko tämä nyt sitä kun laatija piirtää
ruudukkoa?
101. jupejus21.7.2005 klo 17:58
Kun tässä säikeessä jo sanoja aiemmin aprikoitiin, niin miten on tuo kahvinporo, kun tuli tuolla toiseessa säikeessä esille.Tosin hieman vieras sana tuo poro, mutta olen aina luullut, että tarkoittaa sakkaa, keitetystä kahvista jääneet sakanmuruset.
Mutta onko poro jo se höystökin, jolla saadaan aromikas maku.
102. Seija21.7.2005 klo 18:28
Poroja ne on kuivinakin, ennen suodattamista. Pannukahvia valmistettaessa laitetaan veden sekaan pöönit.
103. Libero21.7.2005 klo 18:31
jupejus 21.7.2005 klo 17.58:"Mutta onko poro jo se höystökin, jolla saadaan aromikas maku."
Kahvinporot ovat sitä "pohjasakkaa", josta tarkka emäntä keitti ennen vanhaan vielä sumppikahvit. Olet aina luullut oikein!
104. Libero21.7.2005 klo 18:36
Sana poro tarkoittaa nimenomaan jätettä: talo palaa poroksi, piipunpolttaja kopistaa porot piipusta yms.
105. Sensuroitu20.2.2008 klo 21:36
Sensuroitu
106. Sensuroitu23.2.2008 klo 09:53
Sensuroitu
KOMMENTOI