KESKUSTELUT > RISTIKOT > GALLUP: KOLATA
1755. Gallup: KOLATA
Juha N13.7.2005 klo 00:00
Joko Sanaseppo-lehti rupeaa olemaan ratkottu? Jäljempänä seuraava gallup-kysymys liittyy erääseen ristikkoon. Jos tunnistatte mihin, pyydän ettette tässä kommentoisi sitä ettekä edes mainitsisi mistä ristikosta on kyse. Vastausaikaa on nimittäin vielä jäljellä.KERTOKAA, MITÄ YMMÄRRÄTTE VERBILLÄ KOLATA. Kertokaa se tai ne merkitykset, jotka etsimättä tulevat mieleen. Vastatkaa nopeasti, liikoja miettimättä. Älkää katsoko Nykäsestä tai Pesosesta ennen vastaamista.
Ensisijaisesti toivon vastauksia "puhtailta" RATKOJILTA. Laatijoiden luulen vuosien mittaan tutustuneen muihinkin merkityksiin Nykäsen ja Pesosen kautta.
Kun vastaajilta vähitellen rupeaa tippumaan sellaisia merkityksiä, joita itse ette tunne, kommentoikaa asiaa uudestaan. 1) Oletteko koskaan kuulleet sanaa noissa merkityksissä? 2) Käyttäisittekö sanaa itse koskaan noissa merkityksissä? 3) Vapaaehtoinen: Jos merkitys on itsellenne tuntematon, kertokaa millä vuosikymmenellä olette syntyneet, jos hirviätte.
Minulla on sellainen etukäteisvainu, että enemmistö käyttää tätä verbiä aivan eri merkityksessä kuin 50-luvulla julkaistu Nykänen ja vuonna 90 julkaistu Pesonen. Kumpikaan näistä teoksista ei mainitse ollenkaan sitä merkitystä joka lienee nykyään tunnetuin. Tai sitten oma murrealueeni (Peräpohjola/Lappi) on vain ollut muiden merkitysten suhteen paitsiossa, jolloin tuo etukäteisvainuni onkin vain aistiharhaa.
2. Eki13.7.2005 klo 00:03
Jaa kalluppia? No menköhön ny.Miulle tutuin:
On piina kolata!
3. Libero13.7.2005 klo 00:04
KOLATA = LUODA LUNTA KOLALLA
4. jupejus13.7.2005 klo 00:09
Tai paremminkin kolata on lykätä kolalla lunta. Eiköhän tuo sana tule tuosta liikkeestä. Kolata - puhdistaa. lykätä/kravata hiilikolalla esim. uuninpesät tai hormistoa.
5. Seija13.7.2005 klo 00:12
kolistella
6. mor13.7.2005 klo 00:27
Kyllä mulle ainoa merkitys sanalle kolata on tuo lumen lykkääminen. Kolistelemiseen sana tuntuu oudolta.Vastaajan iän lisäksi olennaista on tietysti asuinpaikka. Eri puolilla Suomea voi sanalla olla hyvinkin erilaisia merkityksiä.
7. AS13.7.2005 klo 00:36
Heittää veivi tai lusikka nurkkaan.
8. Seija13.7.2005 klo 00:39
Tämän linkin perusteella ainakin Aleksis Kivi on minun (ja sukulaisteni) lisäks(en)i käyttänyt sanaa kolistelumerkityksessä. ;)http://www.kolumbus.fi/vemmel/ote3.htm
9. Timppa13.7.2005 klo 01:23
Lumen luonti kolalla on kai ensimmäinen mieleen tuleva juttu siitä sanasta, mutta kyllä aikoinaan kolasin lehmän lantaa pois lantakourusta. Kolisteleminen myös sopii mielikuviin. Piná Colada(Colatta) ei taas liity mitenkään asiaan näin raittiin ja reippaan seurueen ollessa kyseessä...:)
10. RA13.7.2005 klo 01:31
1. tietenkin tuo lumikolaan liittyvä verbi2. metelöidä, meluta tms.
3. itkeä (saattaa liittyä edelliseen; mummo kysyi joskus, kun lasten kesken tuli riitaa ja joku alkoi kovasti itkemään, että "mitäs täällä nyt kolataan?")
11. Hessu13.7.2005 klo 01:53
Minullekin ainoa tuttu merkitys on lumen työntely kolalla.Vaatimaton laatijan maineeni koki taas pienen kolauksen, vaikken huomannut, että kukaan olisi sitä lumikolalla käsitellyt...
12. tonimikael13.7.2005 klo 02:58
Lumityöverbi.(Vaikka olenkin laatija, niin tunnen hyvin vähän sanoja, (mikä lienee vain hyväksi...))
13. Juhani Heino13.7.2005 klo 03:34
Mulle ovat tuttuja merkitykset lumityö, tuhkien tyhjennys ja kolistelu. Ihan oikeasta elämästä siis, eikä mulla ole Nykästä, Pesosta, Romppasta eikä Kielosta. Ekin kirjat sentään ovat, mutta laadinnassa en niitä halua käyttää.
14. iso S13.7.2005 klo 09:03
Monet toissijaisesti toivotut eli laatijat ovat vastanneet, joten minäkin uskaltaudun kommentoimaan ratkojaminäni ominaisuudessa.Kerran kaatui limpparipullo syliin ja kolasin housuni. Oikeasti tuttuja ovat lumi- ja hiilikolan käyttö.
Kolistelemismerkityksen olen silloin tällöin nähnyt ja joskus kai kuullutkin, mutta se ei kuulu omaan kielenkäyttööni. Muita merkityksiä ei tule mieleen.
15. Ritu13.7.2005 klo 09:25
Lumikola on varastossa ja taas mennään talven tullen kolaamaan.
16. Lauri Kultti13.7.2005 klo 09:44
Kyllä tuo lumen kanssa aherrus tuli ensimmäisenä mieleen, mutta muistan kyllä mummoni käyttäneen ko. termiä, kun päivitteli lasten meluamista (ei niinkään huutamista kuin tavaroiden kanssa kolistelua.)
17. Lauri Kultti13.7.2005 klo 09:52
Niin, kyseltiinhän tässä sitäkin, josko Sanaseppo olisi jo ratkottu. Harmittavasti Oskalan Piilosanasta puuttuu yksi sana (ja taitaa jäädäkin puuttumaan) ja Skytän Tankatusta muutama sana (joiden suhteen olen optimistisempi). Ja kannessa en ole edes päässyt alkuun!!! Tyhjän kannen vuoksi en tietenkään kehtaa julkisesti lehteni kanssa liikkua, koska esim. metrossa saattaa vastapäätä istahtaa joku muu sanaseppo, joten työmatkoillani joudun keskittymään johonkin muuhun :) Huokaus!
18. Eki13.7.2005 klo 09:59
Tässä edellä puhuu mies, joka LEVIn ja LEMIn sekoittamalla meinasi tippua SM-finaalista. "En minä tuollaisista paikoista ole koskaan kuullutkaan!" horisi mies.Mikähän Oskalan vihje tuo on? Ei siellä pitäisi olla mahdottomia.
Lauri, vaikka elämä kuinka murjoisi, jotain henkisesti ja materialistisesti hyvää on tulossa ;)
19. Libero13.7.2005 klo 13:52
jupejus 13.7.2005 klo 00.09:"Tai paremminkin kolata on lykätä kolalla lunta."
Ilmankos lumen LUOMINEN kolalla on ollut raskasta. Pitää ensi talvena muuttaa tekniikkaa!
Mitä muita sanoja hiilikolasta on mahtanut olla käytössä? Tuhkien tyhjentäminen on erinomaisen tuttua, mutten ole kuullut puhuttavan hiilikolasta enkä - tosi outoa - oikein mistään muustakaan kyseiseen askareeseen liittyvästä työvälineestä. Ehkä kierrätystaloudessa on tässä tehtävässä palvellut vartensa menettänyt sinkkinen rikkalapio.
Juha N, milloin tutkimustuloksesi valmistuvat?
20. jupejus13.7.2005 klo 14:32
Jotenkinhan nuo sanojen synnyt liittyvät toisiinsa, niin luominen kuin kolaaminenkin.Ruotisn kielessä lapio (skovel) muistuttaa sanallisesti kolaa, ja luulen, sieltä kai kola juurensa juontaa.
Hiilikola on se laattapäinen, rautainen työkalu, jolla seinämät hinkataan puhtaaksi.
Ranstakka on taas hiilihanko, jolla paremminkin sysitään ja käännellään hiillosta.
Hiilikoukku ajaa samaa asiaa paljonkin, kun hiilihanko.
21. Libero13.7.2005 klo 15:32
Kun ryhdyin asiaa tutkimaan, meillä on tulisija-askareissa tätä nykyä käytössä entisen rikkalapion lisäksi entinen hiilikola, josta laatta on irronnut. Isäntä on vääntänyt kolasta hiilikoukun, joka toimittaa myös hiilihangon virkaa. Tästä syystä meillä ei tuhkia kolata.
22. Nokikolari13.7.2005 klo 16:04
kolaa piiput ja hormit tänäkin päivänä.
23. Matti13.7.2005 klo 16:06
Lumikola ja hiilikola. Pituushyppypaikalla kolataan hiekka tasaiseksi edellisen hyppääjän jäljiltä. Samannäköisiä vempaimia kaikki. Tosin lumikolaksi kai kutsutaan myös sitä taivutettua pellinpalaa, johon on liitetty työntötanko, ja jolla lumi ensin kolataan ja sitten luodaan penkkaan, oikean jalan polven avustamana.Kolata on myös kolistella. Jos marjamehu loppuu, voiko täytekakun kolata, iso S?
Asiasta toiseen. Minua aina kismittää, kun ristikossa on se lautalava, sen päällä kiviä, ja vetonaru, ja kun ei ikinä tiedä onko se lana vai lata. Miten on, ovatko synonyymejä? Elleivät, kumpi se vehje sitten oikeasti on?
24. tonimikael13.7.2005 klo 16:56
Ristikkorenki tuossa johonkin kohtaan oli tarjoamassa sanaa UUNIKOLA. Ja minä kun ajattelin, että se varmaan on jotain uunissa laitettua kolan makuista jälkiruokaa. :) Mutta sepä sitten selvis... Tunnetaan näköjään paremmin sanana (toisinpäin ananas!) HIILIKOLA, jota EN olisi luullut jälkiruoaksi! ;)
25. V-R13.7.2005 klo 20:57
Kolata: Tarkoittaa jokapaikan nuuskimista. Esimerkiksi: Anoppi tuli kylään ja kolasi joka paikan.Sanonta on luultavasti kotoisin Pohjois-Karjalasta
Kollata on johdos tähän sanaan, jonka opin vasta Hesassa.
Melkein kuin inventaario. Silloin kollataan myös joka nurkka.
26. iso S13.7.2005 klo 22:56
Matti: kakkuun Pepsiä? Voisi tepsiä.Kakusta ei jää syötävää, jos kyseessä oleva lata eli ko. lata vedetään sen yli.
K-olat-a: hartiat autonvastikkeessa.
27. V-R13.7.2005 klo 23:16
Kaikkea se helle teettää. Viimeiseksi olisin sen luullut iskeväniso S:sään. Häneltä täysin kahjoa tekstiä.
(ei hymiötä)
28. Lauri Kultti13.7.2005 klo 23:25
Eki:Kyllähän minä molemmista paikoista (Lemi ja Levi) olin kuullut, mutta minulle koko ikäni pääkaupunkiseudulla asuneena ko. paikat sijaitsevat samalla alueella - sen kuuluisan kolmannen kehän tulla puolen. Näin lapsustani ainakin yritin selitellä :) :) (Pistin oikein kaksi hymiötä, ettei kukaan nyt vaan luule minua sietämättömän nurkkakuntaiseksi.)
29. Juhani Heino13.7.2005 klo 23:54
Kollata ei kai ole johdos vaan tullut ruotsista (kolla).
30. iso S14.7.2005 klo 09:08
Vanha olen. Vanha, mutta aikuiseksi en kasva koskaan. Joskus tekee mieli irrotella enkä muista hillitä itseäni.Tietysti on turhaa selitellä tekosiaan, mutta joskus provosointi tehoaa.
Vastaus Matille ei ollut erityisen älyperäinen, mutta on kohteliasta vastata edes jotain jos kysytään.
Ko. lata ja k-olat-a olivat metsään menneitä parodioita visaisista vihjeistä ja samalla vastauksia kysymykseen, mitä tulee mieleen sanasta kolata.
Lopuksi vielä epäonnistunut parodia elämänohjeesta: jos otat, niin älä vakavasti.
31. iso S14.7.2005 klo 09:23
Niin, olen vanha ja hajamielinen. Tärkein jäi sanomatta: V-R:ltä tulleena tuon voi tulkita kehumiseksi. Aivan kuin olisin joskus ollut järjissänikin, mutta nyt on helle alkanut heikottaa. Kiitos tuosta luottamuksesta, mikä valitettavasti perustuu kuponkien alustavaan tarkistamiseen.Sallin itselleni muistelman kouluajoilta. Fysiikan opettaja otti hampaisiinsa kaksi veljestä, jotka kävivät koulua hartaasti (2 vuotta per luokka). Erityisesti tuntui kaivelevan se että pojat tulivat kouluun Dodge Dartilla ja opettajalla oli vain Ford Anglia. Hänellä oli tapana esittää veljeksille joku vaikea kysymys, mihin kumpikaan ei osannut vastata. Sen jälkeen hän esitti saman kysymyksen jollekin luotto-oppilaalleen, joka todennäköisesti osasi vastata. Sen jälkeen oli helppo pottuilla, että "te ette osaa mitään, tämänkin kaikki muut tietävät", vaikka enemmistö luultavasti ei olisi osannut.
Kissan häntää kamalasti nostamaan pyrkimättä olen pakotettu myöntämään että minuakin yritettiin käyttää hyväksi tuolla tavalla, mikä ei ollut mielestäni oikein. Kuvion huomattuani teeskentelin tietämätöntä silloinkin kun tiesin (aina ei tarvinnut näytellä). Jonkin aikaa kommentti oli "eikö S:kään tätä tiedä?". Ajan kanssa repliikki hioutui muotoon "eikö S tätäkään tiedä?"
Tuo kehitys on edelleen kehittynyt, valitettavasti. Olen jättänyt kauas taakseni loistavan tulevaisuuden. Onneksi olen silti kohtuullisen tyytyväinen nykyisyyteen, mitä vain satunnaisesti varjostaa hetken aikaa joku harmittava tapaus.
32. Esko Kalervo14.7.2005 klo 23:02
Asfalttitöissä aikoinaan eräänlainen luottotyöläinen oli kolamies, joka kolalla tasoitti levittäjän aikaansaaman massareunan ja pihoja asfaltoidessamme näytti lapiomiehille kolan päällä, mihin massaa heitetään ja kolasi pinnan tasaiseksi ja massakerroksen oikean paksuiseksi.Ihan vaan yleisivistyksen vuoksi arvostusjärjestys:
1. perämies – säätää levityskoneen perässä massan paksuutta
2. levittäjän kuski – ajaa levittäjää, pitää osua oikein edelliseen reunaan nähden
3. kolamies – tekee käsityönä hienosäädön reunalle ja pihojen kolopaikoille
4. mittamies – mittaa päivän aikana tehdyt neliöt palkan laskennalle
5. jyräkuski – ajaa jyrällä levitetyn massan tiiviiksi
6. lapiomies – heittää lisää asfalttimassaa kolamiehen näyttämiin paikkoihin
33. V-R15.7.2005 klo 00:12
Asiakas Kuopiolaisessa ravintolassa.-Neiti. Yksi votka.
-Tuonko kolalla?
-Tuo vaikka lumilapiolla.
Tämä kuuluisi kyllä ristikkohuumoria-osastoon,
Mutta sitä ei lue kukaan.
34. Juha N15.7.2005 klo 01:01
Yhteenvedon aika. Kuten oletinkin, KOLATA-verbin selvästi tunnetuin merkitys liittyy lumikolan käyttöön. Lisäksi myös hiiliä osataan kolata sujuvasti.
Tälle gallupille antoi aiheen se, että Nykäsessä ja Pesosessa ei jostain syystä listata KUMPAAKAAN näistä merkityksistä. Siis edes -90 julkaistu Pesonen ei näitä kolankäyttöverbejä tunne. Ällistyttävää, eikö totta.
Hakuteosten mukaan ei myöskään voitaisi kolata housuja, juhlapöytäliinaa tai täytekakkua. Tietysti jos jollakulla on asiasta empiiristä kokemusta, niin ainakin minut saa tämän suhteen hyväksyvälle kannalle.
Ainoat Pesosen luettelemat merkitykset ovat (transitiiviset) KOLISTELLA, KOPISTELLA, PENKOA KOLISTELLEN, KOLUTA. Nykäsessä mainitaan (transitiiviset) KOLISTAA, KOPSIA, PENKOA, NUUSKIA sekä (intransitiiviset) KOLISTA, KOPISTA.
V-R:n anopilla on siis ollut hakuteosten suomat valtuudet asunnon kolaamiseen.
Minulle lappilaistaustaiselle ei yksikään näistä hakuteosmerkityksistä ole tuttu. Tuntui oudolta, kun ristikkoon tuli ääniverbivihjeelle vastaussanaksi KOLATA. Ennen hakuteosten konsultoimista arvelin, että olisi viitattu lumen kolaamisessa syntyvään ääneen.
Sen sijaan Seija, Timppa, AS, RA, Iso S, Juhani Heino ja Lauri Kultti tuntevat merkityksen KOLISTELLA yms. Mikähän mahtaa olla se ehkä laajakin alue, jossa merkitys on tuttu? Hämäläismurteet? Mitenkä itämurteiden puolella?
Ikäkysymys tämä ei varmaan ole. Siltä osin gallup-utelu oli hätiköity.
Kysyin KOLA- ja KOLATA- sanoista äidiltäni. Kumpaakaan niistä ei hänen lapsuudenkodissaan tunnettu. Lumikolia ei ollut olemassakaan. Niissä lumisissa oloissa maalaistalon pihalle tehtiin kulkuväylät lunta polkemalla. Hiilet lakaistiin uuniluudalla. Navettatöissä oli oma luutansa.
Itse tunnen luontaisesti vain lumikolan. Hiilikola ja nuohoojan kola ovat tuttuja vain ristikoista (öljylämmitys vuodesta -73, sitten kaupunkielämää -81 lähtien). Samoin äitini muistaa oppineensa nämä muut KOLA-merkitykset ristikoiden piirroksista. Nykyään sitten hänkin käyttää sujuvasti kolaa tulikiviuunin hiilien lakaisemiseen.
Pannaanpa tähän vielä Nykäsen ja Pesosen selitykset KOLA-sanalle. Nykänen: 1) jalaspuu, jolla vesikorvoa talvisaikaan kuljetetaan korvista työntäen. 2) työvälineitä: eräänlainen nuohouskoje, hiilikoukku; varteen pantu laudankappale jolla jotakin lykätään kasaan. Pesonen: suuripesäinen työnnettävä lumensiirtoväline.
Onko jollakulla etymologinen sanakirja, josta selviäisi, mistä eri KOLA- ja KOLATA- merkitykset ovat lähtöisin. Kumpi on johtamisjärjestys: hiilikoukku KOLA -> KOLATA -> NOKIKOLARI, vai toisin päin KOLATA -> KOLA. Onkohan taustalla Jupejusin epäilemä ruotsin SKOVEL, SKOVLA? Entä onko hiiltä (alkuaine, palamistuote, polttoaine) tarkoittavalla ruotsin KOL-sanalla (suomessa KOLI = KIVIHIILI) jotain tekemistä asian kanssa? Huom: ruots. KOLA = hiillyttää / hiiltää / polttaa hiiltä, KOLARE = miilunpolttaja, mutta nuohooja = SOTARE (SOT = noki).
35. Juha N15.7.2005 klo 09:00
Ai niin, ei siinä KOLATA-sanan osalta etymologinen sanakirja paljon auta, jos ainoat sanakirjamerkitykset ovat KOLISTAA, KOLUTA jne. Tämä sanapesue taas kuulostaa melkein onomatopoeettiselta.
36. V-R15.7.2005 klo 17:12
Parhaalta tuntuu Juha N:n tämä oletus:Jalaspuu, jolla vesikorvoa talvisaikaan kuljetetaan korvista työntäen.
Sen täyty olla nykyisen alumiinisen työntimen alkumuoto.
On vähän, kuin vesikelkka.
37. Esko Kalervo15.7.2005 klo 22:17
Älkää nyt hyvät ihmiset langetko auktoriteettiuskoon.Se, mitä kirjoissa on, on siihen astista keruuta.
Elias Lönrothin tuotokset olivat sen hetkistä totuutta ihan samalla tavalla.
Tämän kyselyn tulos kuvaa tämänhetkistä totuutta: mitä kaikkea KOLATA eri puolilla Suomea oikeasti on.
Kirjat ja kielitoimisto ovat tässäkin asiassa vastaanottavana osapuolena – eivät lopullisen totuuden sanojina.
KOLATA on kaikkea sitä, mitä olemme julkituoneet.
Lopetettakoon nyt viimein se Nykäs- ja Pesos- ja mitä niitä nyt onkaan -uskovaisuus!
PS. Itse aloin käyttää viisitoista vuotta sitten julkaisemassani kirjassa ilmaisua OSALLISTAA. Suomen kielen "asiantuntijat" yrittivät viivata sitä yli / muuttaa sitä (osallistuttaa). Pidin pääni: sen minkä kirjoitin, ja se myös julkaistaan! Tänä päivänä OSALLISTAA löytyy Suomen kielin perussanakirjan ainakin CD-versiosta – tarkistivat minulta, hyväksynkö selityksen – hyväksyin.
38. Esko Kalervo15.7.2005 klo 22:27
Ups!Tuli heti mieleen, etten vain tullut uhonneeksi itseäni suomen kielen asiantuntijaksi.
Sitä en todellakaan ole.
Kyllä Antti Viitamäki on edelleen minun auktoroteetttini näillä palstoilla, aikoinaan minua valisti Matti Hako – eikä huonosti valistanutkaan!
39. Eki15.7.2005 klo 22:46
Ehkä tässä yhteydessä kannattaa jälleen todeta nykyisin julkaistavaksi sallittu tieto, että Matti Hako on/oli yhtä kuin piilosanamestari evp. Ilpo I. Ansa.
KOMMENTOI